6. ARVIOINNIT ARVIOINNIT. Kotka, Kymijoen eteläosan osayleiskaavan selostus tarkistettu ehdotus

Transkriptio

1 48 6. ARVIOINNIT ARVIOINNIT Osayleiskaavan ratkaisuja perustellaan ja arvioidaan tässä luvussa. Teemoja ovat: 1. Osayleiskaavan oikeusvaikutukset 2. Osayleiskaavan toteutuksen aikataulut 3. Osayleiskaavan vaikutusten arviointi 4. Osayleiskaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäytön tavoitteisiin Jumalniemen kärki.

2 OIKEUSVAIKUTUKSET YLEISKAAVAN LUONNE Kymijoen eteläosan osayleiskaava hyväksytään oikeusvaikutteisena yleiskaavana (MRL 42 ). Osayleiskaavaa ei ole laadittu rakentamista suoraan ohjaavaksi yleiskaavaksi. Kymijoen eteläosan osayleiskaava kumoaa Kotkan yleiskaavan oman alueensa osalta. RAKENTAMINEN Asemakaava-alueella rakentamista ohjaa asemakaava. Yleiskaava on ohjeena laadittaessa uusia asemakaavoja sekä muutettaessa olevia asemakaavoja. Rakentamista asemakaava-alueen ulkopuolisella yleiskaavaalueella ohjaa MRL 43. Ranta-alueella rakentamista ohjaa lisäksi MRL 72. Hajarakentaminen on mahdollista rakennusluvin ja/tai poikkeamisluvin asemakaavan ulkopuolisilla alueilla huomioiden yleiskaavan hajarakentamista rajoittavat suositukset. Ranta-alueilla rakentamiseen tarvitaan ELY-keskuksen poikkeamislupa. TOIMENPITEET Asemakaava-alueella toimenpiteitä ohjaa asemakaava. Toimenpiteitä asemakaava-alueen ulkopuolisella yleiskaavaalueella ohjaa MRL 43. Ranta-alueella toimenpiteitä ohjaa lisäksi MRL 72. Natura 2000 ja luonnonsuojelualueille SL sekä muinaismuistoille on annettu omia toimenpiderajoituksia. Laaja toimenpiderajoitus perustuu yleiskaava-alueen huomattaviin luonto- ja virkistysarvoihin. KORVAUKSET Pääsääntö on, ettei yleiskaavasta synny kunnalle eikä yksityisille korvausvelvollisuuksia. Esimerkiksi alueen varaaminen yleiskaavassa virkistyskäyttöön ei aiheuta kunnalle korvausvelvollisuutta. Aiemman yleiskaavan kumoamisesta ei synny mitään korvausyms. velvoitteita tai -oikeuksia. Korvausvelvollisuus voi kuitenkin syntyä, mikäli rakennuslupa evätään yleiskaavan perusteella. Mikäli maanomistaja ei luvan epäämisen takia voi käyttää yleiskaavaan sisältyvää aluettaan kohtuullista hyötyä tuottavalla tavalla, on maanomistajalla oikeus vaatia kuntaa lunastamaan kyseisen alueen. Kohtuullisen hyödyn arvioinnissa huomioidaan maanomistajan koko omistuksen käsittely yleiskaavassa eli yleiskaavan tuottamat hyödyt ja luvan epäämisestä aiheutuva haitta suhteutetaan. Edelleen kunnalle syntyy oikeus lunastaa maanomistajan aluetta myös kiistanalaista aluetta laajemmalti. Huom! Tässä on selostettu vain yleiskaavan oikeusvaikutusten pääpiirteitä. Yleiskaavassa toimenpiderajoitus koskee uusia rakentamiseen osoitettuja alueita, virkistysalueita ja luonnon monimuotoisuusalueita. Korkeakosken suvanto, voimala ja teollisuusalue.

3 TOTEUTUKSEN AIKATAULUT AIKATAULUT Yleiskaava on lähtökohtaisesti yleispiirteinen, pitkän aikavälin maankäytön suunnitelma. Toisaalta yleiskaavaan voi sisältyä suuntaviivoja ja ratkaisuja, jotka voidaan toteuttaa hyvinkin pian. Yleiskaava on voimassa siihen asti, kunnes se korvataan joko asemakaavalla tai uudella yleiskaavalla. Kymijoen eteläosan osayleiskaavan alueella on voimassa Kotkan yleiskaava, joka on hyväksytty 27 vuotta sitten vuonna Kymijoen eteläosan osayleiskaava korvaa Kotkan yleiskaavan omalta alueeltaan. ARVOJEN TURVAAMINEN Kymijoen eteläosan osayleiskaavan eräänä keskeisenä tavoitteena on turvata alueen luonnon, rakennuskulttuurin, maiseman ja historian arvoja hyvin pitkälle tulevaisuuteen. Osa arvoista on jo nyt suojeltu lailla tai aiemmilla suojelupäätöksillä. Suuri osa arvoista on vielä suojelematta. Suojelu toteutuu vähitellen, kun esimerkiksi luonnonsuojelualueita perustetaan ja rakennuksia suojellaan. TAVOITEVUOSI 2030 Osayleiskaavan tavoitevuodeksi on asetettu vuosi Tavoitevuodella tarkoitetaan sitä, että osayleiskaavan tarkoituksena on ohjata kaava-alueen maankäyttöä ainakin tavoitevuoteen 2030 asti, mielellään pitempäänkin. LIIKENNEVERKKO MOOTTORITIE Kaava-alueen poikki kulkeva valtatie 7 kohennetaan moottoritien tasoiseksi. Hanke valmistuu vuoden 2015 lopussa. Kaavan maankäytössä on huomioitu melusuojauksen parantuminen. UUDET KATUYHTEYDET Kotkan liikenteen tavoiteverkkoon v.2030 sisältyy katuyhteys Huumanpohjan vesialueen poikki Jylpyn ja Jumalniemen välillä. Yhteyteen on varauduttu kaavassa yhteystarvemerkinnöillä. Muita uusia katuyhteyksiä ei esitetä. NYKYINEN KATUVERKKO Nykyinen katu- ja tieverkko on pääosin riittävä osayleiskaavan mukaiselle maankäytölle. UUDET KEVYEN LIIKENTEEN YHTEYDET Kotkan liikenteen tavoiteverkkoon 2030 sisältyy kevyen liikenteen uusi yhteys em. Jylppy-Jumalniemi väylän yhteydessä sekä uusi yhteys Korkeakoskenhaaran yli Kalliokoskelta Karhulaan Äpinkoukussa. Kaavassa on varaus usealle muulle kevyen liikenteen yhteydelle vesialueiden poikki. Nämä sijaitsevat Kyminsuun saarten kohdalla, Karhulan teollisuusalueen vanhan kävelysillan kohdalla, Hortolan ja Eskolan välillä, Parikan ja Osolan välillä ja Kyminlinnan-Kyminkartanon välillä. Lisäksi Korkeakosken ylä- ja alapuolelle on merkitty vaihtoehtoiset yhteysvaraukset korvaamaan tarvittaessa nykyistä yhteyttä pitkin voimalapatoa. Em. yhteyksien toteutukselle ei ole aikataulua. RATAYHTEYDET HELI-radan rakentamiselle ei ole tavoiteaikataulua, kyseessä on pitkän aikavälin tilavaraus. Koivukosken voimalapato.

4 51 KAAVOITUS ASEMAKAAVOITUS Osayleiskaavan perusteella ei ole tarvetta merkittävästi asemakaavoittaa uusia alueita tai muuttaa nykyisiä asemakaavoja. Uudet asemakaavat Uusia lähiajan asemakaavakohteita ovat Munkholmantien AP, Siikakosken majan RM-alueen laajennus, Karellintien pientaloalue, Kierikkalan pohjoisranta. Pitemmällä tähtäimellä asemakaava lienee tarpeen myös Kyminlinnan, Kyminkartanon, Huumanhaaran länsirannan, Jylpyn rannan ja Jumalniemen rantojen alueilla. Asemakaavoitus ei todennäköisesti ole juurikaan tarpeen vuoteen 2030 mennessä Itä-Ruonalan, Sutela-Kaukola-Pihkoon, Parikan, Kierikkalan ja Iisakkalan-Eskolan alueilla. Asemakaavan muutokset Asemakaavan muutoskohteita ovat Karhulan Hovin alue, Koskenrannantien pohjoispuoli ja osa Korelan ryhmäpuutarhan kaavoitetusta laajennusalueesta. OSAYLEISKAAVOITUS Osayleiskaava kumoaa Kaukola-Pihkoon osayleiskaavan (osin), mutta uusi kaava poikkeaa vain vähän aiemmasta. Karhulan Hovin ja Karhulanniemen teollisuusalueen alueilla on käynnissä hankkeita, jotka saattavat vaatia osayleiskaavallista tarkastelua. Osayleiskaavoitus voi myös olla tarpeen Kyminlinnan, Jylpynrannan ja Jumalniemen alueilla. UUSI MAANKÄYTTÖ ASUNNOT Kaavan mukainen uusi asuntorakentaminen asemakaava-alueen ulkopuolella ja uusilla asemakaava-alueilla voi toteutua vuoteen 2030 mennessä. Kaikkiaan kyse on noin 50 uudesta rakennuspaikasta. PALVELUT Uusia palvelujen alueita on Kyminlinnassa, Huumanhaaran länsirannalla ja Karhulan Hovin alueella. Nämä toteutunevat ainakin osin v mennessä. VIRKISTYS Osa kaavan virkistysalueista on asemakaavoitettu. Yksityisomistuksessa olevia virkistysalueita ei ole kaikin osin lunastettu, eikä lunastamiselle ole asetettu aikataulua. Huomattava osa asemakaavan virkistysalueista on kaupungin omistuksessa. Kaavaan sisältyy jonkin verran uusia virkistysalueita asemakaava-alueen ulkopuolella, näistä merkittävä osa on kaupungin omistuksessa. Kaavassa osoitetuista ulkoilureiteistä merkittävä osa on jo käytössä. Uusia reittiyhteyksiä on Jumalniemen länsirannalla, Hortolan pohjoisosassa, Karhulan urheilupuistossa, Karhulan Hovin alueella ja Karhulanniemen rannassa. Toteutukselle ei ole aikataulutavoitetta. LUONNONSUOJELU Kaavan mukaisista luonnonsuojelualueista on perustettu LSL:n mukaisesti vain osa, pääosin Langinkosken alueella. Uusista luonnonsuojelualueista merkittävä osa on jo pitkään ollut käytännössä suojelualueita, näille perustetaan luonnonsuojelualueet tarpeen mukaan. Luonnonsuojelulle ei ole asetettu aikataulutavoitetta. Kaukolanraitti

5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VAIKUTUSARVIOT Osayleiskaavan alue on jo kaavoitettu, alueella on voimassa Kotkan yleiskaava 1986, Kaukolan-Pihkoon alueella on tarkempi osayleiskaava vuodelta 1986 ja osalla aluetta on voimassa asemakaava. Näissä kaavoissa ei ole riittävästi huomioitu kulttuurihistorian ja luonnon arvoja eikä varauduttu tulvariskeihin. Osayleiskaavan keskeisenä tavoitteena on turvata Kymijoen ranta-alueiden merkittävät kulttuurihistorialliset ja luonnon arvot sekä varautua tulvariskeihin. Osayleiskaava ei näin ollen aiheuta merkittäviä muutoksia kaava-alueen nykyiseen maankäyttöön. KULTTUURIPERINTÖ Valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Kaava-alueeseen kuuluu 3 valtakunnallista rky-aluetta kokonaan (Langinkoski, Kyminlinna-Kyminkartano-Suuri Rantatie ja Kymin kirkko) ja osittain 2 (Karhulanniemen teollisuus ja Korkeakosken teollisuus). Näiden osuus kaava-alueesta on huomattava. Kaava turvaa kohteiden arvojen säilymisen. Kaava osoittaa alueille jonkin verran uusia palvelujen ja matkailupalvelujen alueita. Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Kaava-alueeseen kuuluu osia Metsolan ja Turvalan maakunnallisesti arvokkaista rky-alueista. Kaava turvaa arvojen säilymisen. Rakennusperintö Kaava-alueen rakennusperintö on kartoitettu ja merkitty kaavaan. Vain osa kohteista on suojeltu aiemmin asemakaavalla. Kaava suosittelee kohteiden suojelemista asemakaavoituksen yhteydessä. Langinkosken keisarillisen kalastusmajan alue on merkitty myös rakennussuojelualueeksi (SL/SR) Muinaismuistot Kyminlinna on mittava muinaismuisto- ja rakennussuojelualue. Kaava esittää alueelle jonkin verran matkailupalveluja ja yleistä virkistyskäyttöä. Kaikki muinaismuistot on merkitty kaavaan. Vaikutusten yhteenveto: kaava turvaa kulttuuriperinnön säilymisen ratkaisevasti paremmin kuin nykyiset kaavat. MAISEMA Valtakunnallinen maisema-alue Kaava-alueen jokirannoista pääosa kuuluu valtakunnalliseen maisema-alueeseen. Kaava turvaa maisemakokonaisuuden ominaispiirteiden säilymisen. Maakunnallinen maisema-alue Maakunnalliseen maisema-alueeseen kuuluvat muut jokivarret ja kaava-alueeseen sisältyvät merenrannat. Kaava turvaa maisemakokonaisuuden ominaispiirteiden säilymisen. Kaavan maisemaselvityksen perusteella huomattava osa maaja metsätalousalueista on merkitty maisemallisesti merkittäviksi pelto- tai metsäalueiksi. Vaikutusten yhteenveto: kaava turvaa maiseman arvojen säilymisen ratkaisevasti paremmin kuin nykyiset kaavat. LUONTO Natura 2000 alueet Kymijoen Natura 2000-alueen eteläisin osa kuuluu kaavaalueeseen, siihen kuuluu vesialuetta sekä paikoin saari- ja ranta-alueita. Alueen luontoarvot on kartoitettu kaavan luontoselvityksessä (lukuunottamatta vedenalaista luontoa), lisäksi alueelle on laadittu Natura-alueen hoito- ja käyttösuunnitelma. Kaavassa Natura-alueelle ja sen läheisyyteen ei esitetä juuri lainkaan uutta rakentamista eikä epäedullisia maankäytön muutoksia. Luontokohteet Kaavan luontoselvityksissä kartoitetut kohteet ja alueet on huomioitu kaavassa. Osa alueista on jo suojeltu(sl-alueet Langinkoskella ja Siikakoskella). Kyminkartanon päärakennus.

6 53 Näiden lisäksi useita kohteita on merkitty perustettaviksi suojelualueiksi (SL-1, W/SL-1, SM/SL-1), suojeltavien alueiden koko on huomattava. Useat luonnon arvokohteet on rajattu luo-merkinnällä, luontoarvot on turvattava maankäytön yhteydessä. Joen vapaat koskiosuudet määrätään säilytettäväksi nykyisessä tilassa. Vaikutusten yhteenveto: kaava turvaa luonnon arvojen säilymisen ratkaisevasti paremmin kuin nykyiset kaavat. VIRKISTYS Virkistysalueet Yleiskaavassa 1986 kaava-alueen rannat on lähes kokonaan varattu virkistykseen. Asemakaava kattaa vain osan kaava-alueesta, asemakaavassa ranta-alueilla on virkistysalueita, mutta osaa niistä ei ole toteutettu. Kaavassa yli puolet rannoista on varattu virkistykseen ja suojelualueiksi. Ulkoilureitistöä täydennetään merkittävästi, pääosin virkistys- ja suojelualueilla. Kevyen liikenteen yhteyksiä joen yli esitetään useaan paikkaan, tämä edistää rantojen virkistyskäyttöä. Nykyiset ryhmäpuutarhat (RP) säilyvät, Korelan puutarhaa voi laajentaa. Vaikutusten yhteenveto: ulkoilu ja muu virkistyskäyttö voi lisääntyä merkittävästi. LIIKENNE Ajoneuvoliikenteen nykyiset yhteydet (9 kpl) kaava-alueen kautta säilyvät. Kaavassa on lisäksi esitetty ajoneuvoliikenteen yhteystarve Jumalniemen eteläosasta länteen Jylppyyn ja Metsolaan, tämä yhteys täydentäisi kaupungin liikenneverkkoa merkittävästi. Nykyinen rautatieyhteys alueen läpi säilyy, lisäksi on esitetty uuden rautatieyhteyden (HELI-ratahanke) varaus Korkeakoskelta länteen. Kaavan maankäytön toteuttaminen ei aiheuta merkittävää liikenenmäärien kasvua liikenneverkossa. Vaikutusten yhteenveto: ei merkittäviä vaikutuksia kaava-alueella, yhteys Jumalniemestä länteen voi muuttaa liikenneolosuhteita merkittävästi ELINKEINOT Teollisuus Kaava-alueella on teollisuutta Korkeakoskella sekä energiantuotantoa Koivukoskella ja Korkeakoskella. Kaava ei vaikuta näiden toimintaan (T, EN). Palvelut Palvelujen ja matkailupalvelujen määrä alueella on nykyään hyvin vähäinen. Kyminkartanon ja Karhulan Hovin alueet voivat kehittyä palvelujen alueina (P). Huumanhaaran länsirannan varikko- yms. alueet voivat muuttua palvelujen ja matkailun alueiksi (P, P/RM). Joen rannoilla on myös useita uusia matkailupalvelujen alueita (RM). Maa- ja metsätalouden tuotantoalueet supistuvat hieman, AMalueilla työpaikat voivat lisääntyä hieman. Vaikutusten yhteenveto: kaava mahdollistaa matkailupalvelujen merkittävän kasvun. YHDYSKUNTATALOUS Vaikutusten yhteenveto: kaavan välittömät vaikutukset yhdyskuntatalouteen ovat vähäiset. Kaavassa esitetyillä tieliikenteen ja rautatieliikenteen uusilla yhteyksillä on toteutuessaan merkittäviä yhdyskuntataloudellisia vaikutuksia. Vanhan Sutelantien kulttuurimaisemaa.

7 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTÖN TAVOITTEET VAT VAT-ARVIOINTI Kaavoituksen yhteydessä on sopivin osin arvioitava, miten kaava edistää valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden (VAT) toteuttamista. Tavoitteet ohjaavat ensisijaisesti maakuntakaavoitusta, mutta osa koskee kaikkea kaavoitusta ja alueidenkäyttöä. Seuraavassa esitellään ne tavoitteet, joilla on yhtymäkohtia Kymijoen eteläosan osayleiskaavan suunnitteluun. Alakohtien otsikointi ja numerointi on VAT:n mukainen. 4.2 TOIMIVA ALUERAKENNE Aluerakenteeseen on otettu kantaa maakuntakaavassa, kaava on maakuntakaavan mukainen. Kaavassa on huomioitu valtatie 7:n ja HELI-radan aluevaraukset 4.3 EHEYTYVÄ YHDYSKUNTARAKENNE JA ELINYM- PÄRISTÖN LAATU Yleistavoitteena on edistää yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Tavoitteen keskeisiin osatekijöihin on otettu kantaa maakuntakaavoituksessa. Erityistavoitteista on huomioitu: -tulvavaara-alueet, niille ei ole sijoitettu uutta rakentamista -suuronnettomuusvaaran suoja-alue -pilaantuneiden maa-alueiden puhdistustarpeet -melu- ja tärinäalueet, uutta rakentamista ei ole sijoitettu niille -jalankulun ja pyöräilyn verkostojen parantaminen 4.4 KULTTUURI- JA LUONNONPERINTÖ, VIRKISTYS, LUONNONVARAT Yleistavoitteita ovat mm. kulttuuriympäristön ja luonnon arvojen ja monimuotoisuuden turvaaminen, ekologiset yhteydet, luonnon virkistyskäyttö, luonto- ja kulttuurimatkailun edistäminen. Kaavassa nämä yleistavoitteet on huomioitu. Erityistavoitteista on huomioitu: -valtakunnalliset kulttuuriympäristöt (rakennettu ja maisema) ja luonnonperintö -ekologisesti ja virkistyskäytön kannalta merkittävien ja yhtenäisten luonnonalueiden eheys -matkailun kehittämiselle riittävät aluevaraukset (RM) -hyvien ja yhtenäisten peltoalueiden säilyminen (MA) 4.5 YHTEYSVERKOSTOT JA ENERGIAHUOLTO Erityistavoitteista on huomioitu: -Helsinki-Vaalimaa moottoriväylä -Helsinki-Pietari ratayhteys -merkittävät voimajohtolinjat ja maakaasulinjat 4.7 LUONTO- JA KULTTUURIYMPÄRISTÖINÄ ERITYI- SET ALUEKOKONAISUUDET Suunnittelualue sisältyy rannikkoalueeseen, joka on luonto- ja kulttuuriarvojen kannalta erityisen merkittävä aluekokonaisuus. Alueella on alueidenkäyttö sovitettava tasapainoisesti yhteen poikkeuksellisten luonnonolojen, luonnon kestokyvyn ja kulttuuriarvojen turvaamiseksi. YHTEENVETO Kaava toteuttaa useita valtakunnallisia tavoitteita. Kaava ei ole ristiriidassa minkään valtakunnallisen tavoitteen kanssa. Uittorakenteiden jäänteitä Jumalniemen eteläpäässä.

8 PERUSSELVITYKSIÄ KYMIJOEN OSAYLEISKAAVA KOTKA MAISEMASELVITYS KYMIJOKILAAKSON MAISEMASELVITYS KOKO KAAVA-ALUEEN SELVITYKSET Kymijoen osayleiskaavoituksen pohjaksi on laadittu seuraavat koko Kymijoen osayleiskaava-aluetta koskevat perusselvitykset: -Luontoselvitykset , Luontoselvitys Kotkansiipi ja Enviro Oy -Muinaismuistojen täydennyskartoitus 2005, Museovirasto -Maisemaselvitys 2007, MA-arkkitehdit -Rantarakennusoikeuksien mitoitus, 2007, Pöyry Oy -Natura-alueen hoito- ja käyttösuunnitelma 2008, Enviro Oy Yhteistyössä: Kotkan-Haminan seudun Yrityspalvelu Oy Kaikkien Kotka! - hanke MA-ARKKITEHDIT MA-ARKKITEHDIT 2007 KYMIJOEN OSAYLEISKAAVA KOTKAN KYMIJOKI LUONTOSELVITYKSET HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMA Yhteistyössä: Kotkan-Haminan seudun Yrityspalvelu Oy Kaikkien Kotka! - hanke Markku Nironen & Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu ENVIRO oy Yhteistyössä: Kotkan-Haminan seudun Yrityspalvelu Oy Kaikkien Kotka! - hanke Markku Nironen & Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu ENVIRO oy

9 56 KYMIJOEN OSAYLEISKAAVA KOTKA Kymijoen osayleiskaava-alueen inventointi Katja Vuoristo Yhteistyössä: Kotkan-Haminan seudun Yrityspalvelu Oy Kaikkien Kotka! - hanke MITOITUSRAPORTTI OSAYLEISKAAVALUONNOS 2007 Kymijoen osayleiskaavan luonnos valmistui v. 2007, se oli nähtävillä alkuvuodesta ETELÄOSAN SELVITYKSET Kymijoen kaava-alue jaettiin etelä- ja pohjoisosaan vuonna Eteläosan kaavaehdotuksen pohjaksi laadittiin seuraavat selvitykset: -Eteläosan rakennuskulttuurin ja muinaismuistojen selvitys, 2012, MA-arkkitehdit oy -Natura-arvion tarveharkinta, 2013, Luontoselvitys Kotkansiipi ja MA-arkkitehdit oy Eteläosan osayleiskaavassa on hyödynnetty useita muita selvityksiä, kuten: -Kyminlinnan restauroinnin hankesuunnitelma 2002, Museovirasto -Kotkan kansallisen kaupunkipuiston hankesuunnitelma, 2011

10 57 Kymijoen eteläosan osayleiskaava RAKennUSKULTTUURi ja muinaismuistot ma-arkkitehdit KYMIJOEN ETELÄOSAN OSAYLEISKAAVA NATURA-ARVION TARVEHARKINTA MA-ARKKITEHDIT oy

11 TIETOLIITTEET KYMIJOEN NATURA 2000-ALUEEN KUVAUS PERUSTIEDOT FI Anjalankoski, Elimäki, Kotka, Pyhtää, Ruotsinpyhtää Pinta-ala: 4250 ha Aluetyyppi: SCI (sisältää SPA:n) Alueeseen sisältyvät SPA-kohteet: Muhjärvi, Laajakoskenjärvi, Ahvenkoskenlahti ja Santaniemenselkä-Tyyslahti ALUEEN YLEISKUVAUS Anjalankosken Inkeroisten alapuolella Kymijoki virtaa vuolaana ja laajenee paikoin leveämmiksi suvannoiksi tai laajahkoiksi järvialtaiksi. Koskisilla osuuksilla joki kapenee ja jakautuu useiksi rinnakkaisiksi uomiksi. Jokiosuuden keski- ja alajuoksulla on monia huomattavia saaria. Karjasaaren eteläpuolella joki haarautuu kahteen suureen suuhaaraan. Huomattavia koskia on mm. Ahvion, Kultaan ja Pernoon alueilla sekä Hirvikosken ja sen yläpuolisen yli viiden kilometrin mittaisen jokiosuuden varrella. Mereen laskevista suuhaaroista Langinkosken haara on koskivaltainen. Joki virtaa osin tasaisten savikkoalueiden halki, alajuoksulla on myös kumpuilevia kallioisia ja moreenisia maita. Vähäisiä harjuja on Muhjärven ja Laajakosken tienoilla sekä Pyhtään edustalla jokisuussa oleva Santaniemenharju-Skagsanden. Jokivarren metsäkasvillisuus vaihtelee karuhkoista kangasmaista pienialaisiin lehtomaisiin metsiköihin. Paikoin on avoimia peltotai laidunniittyalueita. Vesieliöstön kannalta Kymijoki on hyvin monipuolinen: joessa on elinympäristöjä matalikoista yli kymmenen metrin syvänteisiin ja nopeavirtaisista koskista järvimäisiin laajentumiin. Laajojen koskijaksojen ja niiden alapuolisten suvantojen muodostamat monimuotoiset, mosaiikkimaiset elinympäristöt sekä luonnontilaiset, rakenteeltaan vaihtelevat ranta- ja vesikasvillisuusvyöhykkeet ovat Kymijoen alajuoksulle ominaisia. OTTEITA KOHDEKUVAUKSISTA Kyminlinna Kyminlinnan osa-alue muodostuu Kymijoen Siikakosken-Kokonkosken saarista ja itärannan rantametsistä sekä Kyminlinnan varuskuntalinnoituksen ympäristön ja jokirantojen rehevistä lehtipuuvaltaisista alueista. Rantavyöhykkeen puusto on valtaosin järeää, iäkästä tervaleppää. Jokivarren vanhoissa tervalepiköissä on myös varsin runsaasti lahopuuta. Kyminlinnan lounaispuolella on rehevää, avointa lehtimetsää, jossa esiintyy kookkaita pihlajia, tuomia, harmaaleppiä ja haapoja. Aluskasvillisuus on lehtomaisen runsasta (mm. lehtopalsami). Alueella on tehty jokin verran harvennuksia. Langinkoski Langinkosken osa-alue muodostuu luonnonsuojelualueesta, luonnonhoitometsästä ja arboretumista. Alueella sijaitsee joukko historiallisia, keisari Aleksanteri III:ta varten rakennettuja rakennuksia ja rakenteita. Kallioperä on tummaa viborgiittia (rapakivigraniitin muunnos). Varsinainen luonnonsuojelualue on luhtaisia ja lehtomaisia rantojaan lukuunottamatta melko karu ja kivinen, mutta metsäkuvioiltaan vaihteleva, sisältäen paljon iäkästä puustoa. Luonnonhoitometsä on alueen rehevin osa. Kallioalueet ovat maisemallisesti tärkeitä. ALUEEN ARVOT, OTTEITA Kymijoen alajuoksu on eteläisen Suomen oloissa poikkeuksellinen kohde, suuri virta koskiosuuksineen ja osin vielä rakentamattomine rantoineen. Alueella on useita rakentamattomia, koskiensuojelulailla suojeltuja, erillisiä koskialueita ja koskivaltaisia jokiosuuksia. Jokivarteen liittyy myös reheviä jokilaajentumia (Muhjärvi, Laajakoskenjärvi) sekä jokisuiden edustalla suistomaisia merenlahtia (Ahvenkoskenlahti, Santaniemenselkä-Tyyslahti), jotka on luokiteltu arvokkaiksi lintuvesiksi. Kymijoki yhdistää uhanalaisen lajin jokivarressa sijaitsevia pesintä- ja talviruokailuruokailualueita.

12 59 Läntiseen päähaaraan liittyy valtakunnallisesti merkittäviä suoalueita. Lisäksi Kymijokivarressa on mm. useita uhanalaisen juurtokaislan ja jokisuussa hukkariisin kasvupaikkoja. Uhanalaisista selkärangattomista Kymijoen lajistoon kuuluu mm. Keski-Euroopassa harvinaistunut virtalude (Aphelocheirus aestivalis). Kymijoen koskialueet toimivat useiden virtakutuisten vaelluskalojen (lohi, meritaimen, vaellussiika) ja nahkiaisen lisääntymisalueina. Jokialueelle on istutusten avulla palautettu lisääntyvä toutainkanta. Kymijokeen nouseva vaellussiika on joen alkuperäistä kantaa. Virkistysalueena Kymijoen alajuoksun merkitys on jatkuvasti kasvanut ja alue on saanut mainetta mm. erinomaisena koskikalastus-, koskenlasku- ja melontakohteena Kyminlinnan alue muodostaa laajahkon Kymijokivartta myötäilevän uhanalaisen lajin (valkoselkätikka) ruokailualueen, joka sopii myös lajin pesimäalueeksi. Alueen linnustoon kuuluu mm. pikkutikka, kirjokerttu sekä runsas yölaulajakanta ja nisäkäslajistoon liito-orava. Kyminlinnan aluetta käytetään varuskuntatoimintoihin, rakentamiseen ja liikennöintiin. Alueella on puolustusvoimien toimintaan liittyviä rakenteita. Alue on merkittavä virkistysalue, jolla on myös kulttuurihistoriallista arvoa. Siikakosken-Kokonkosken alue kuuluu Kotkan kaupungin hallinnassa olevaan vapakalastusalueeseen. Aiemmin alueella on toiminut Valamon luostarin munkkien kalastamo, josta muistomerkkinä on mm. Siikakosken saaressa sijaitseva, kunnostettu tsasouna. Kyminlinnan linnoitusta on restauroitu Museoviraston johdolla. Langinkoski on maisemallisesti ja historiallisesti arvokas alue, jonka koskiluonto on edustava. Vastaavaa kulttuurihistoriallista maisemaa ei ole muualla Suomessa. Alue on myös liito-oravan elinaluetta SUOJELUTILANNE, OTTEITA Koskiensuojelulain nojalla suojeltu vesistö 10 % Maa-aineslain nojalla suojeltu harju- tai kallioalue 2 % Ei suojeltu 88% Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot: Koskiensuojelulailla (35/87) on suojeltu Kymijoen alajuoksulta seuraavat jokisuudet: Ahvionkosket, Kultaankosket ja Pernoonkosket, Kymijoen itäisessä päähaarassa Koivukosken alapuolinen jokiosuus sekä läntisessä päähaarassa jokiosuus Hirvijärven ja Tammijärven välillä. Koskialueiden ympäristön erityisluonne on otettu huomioon alueen kaavoituksessa. Kymijoen laakso kuuluu valtakunnallisesti arvokkaisiin maisemaalueisiin. Jokivarteen liittyy myös paikoin merkittäviä kulttuurihistoriallisia kohteita. Kymijoen vesialueen suojelu on tarkoitus toteuttaa vesilailla Kyminlinnan alue on osa valtakunnallisen uhanalaisen lajin suojelusuunnitelman mukaista aluevarausta (II-vaihe). Sen suojelu on tarkoitus toteuttaa rakennuslailla. Langinkoski on valtion luonnonsuojelualue (asetus 382/95) LISÄTIETOA ja alueet/ Langinkoskenhaara.

13 Kotka, Kymijoen eteläosan osayleiskaavan selostus tarkistettu ehdotus MUINAISMUISTOJEN KOHDEKARTTA Leppäsaari Kyminsuu Hakamäki Kerrala Pitkäsuo 20 Korela Jumalniemi 31 Huumanpohja Sunilanlahti Aittakorpi Vanh.k. Lankila Vt Ls.alue Urh. Jylppy Rauh Pirosenvuori Ls.alue Langinkoski Kirkko Suuripalo Hovinsaari Soravuori Urh. Ls.alue Karhuvuori Paloas. 22 Urheilutalo Vt 23 Kortetsaari 24 Metsola Muinaishauta Kosulaisenpohja H.as Ruonala Pohjinniitty MERKINNÄT 65.0 Vanh.k. Urh. PAIMENPORTTI muinaismuisto 78.0 Virolaisenpohja Urheiluhalli Pumppuamo Sair. Kosulaisenkallio Syvälahdenpohja Sikosaari Papinniemi Kymijoen oyk, eteläosa Teemakartta MUINAISMUISTOT Latokari Pohjinkari KOTKA Härniemi Leppäkari Majasaari Munsaari Hovinsaari 1: MA-arkkitehdit oy

14 61 MUINAISMUISTOJEN KOHDELUETTELO n:o nimi tarkenne tyypin tarkenne rekisterin:o 1 Parikka II maailmansodan varustukset panssariesteet Parikan hautausmaa - ei määritelty Koivukoski I maailmansodan varustukset taistelukaivannot Pihkoo Lehtola II maailmansodan varustukset taistelukaivannot Siikakoski 3 I maailmansodan varustukset taistelukaivannot Siikakoski Munkholma - sillanpaikat Siikakoski - hakkaukset Siikakoski 2 I maailmansodan varustukset taistelukaivannot Siikakoski 1 I maailmansodan varustukset taistelukaivannot Kokonkoski 3 I maailmansodan varustukset taistelukaivannot Kokonkoski 2 I maailmansodan varustukset taistelukaivannot Kokonkoski 1 I maailmansodan varustukset taistelukaivannot Kokonkoski 1 I maailmansodan varustukset taistelukaivannot Kyminlinna - linnoitukset Sutela (Sallila) - kylänpaikat Kyminlinnan linnoituslaitteet I maailmansodan varustukset taistelukaivannot Sutelantie-Korela I maailmansodan varustukset taistelukaivannot Sutelantien linnoitteet I maailmansodan varustukset taistelukaivannot Korela I maailmansodan varustukset taistelukaivannot Niittytiilitehdas - tiiliruukit Skanssi - linnakkeet Hovinkoski - kalastuspaikat Vanha Kyminkartano - - kartanot Kymin kappeli kappeli ja hautausmaa hautausmaat Rantatiilitehdas - tiiliruukit Jylppy, Ruotsinsalmen sotilassairaala - hospitaalit ja sairaalat Korelan siirtolapuutarha I maailmansodan varustukset taistelukaivannot Langinkoski - sillanpaikat Langinkosken varustukset I maailmansodan varustukset taistelukaivannot Lankila (Karlby) Langinpelto - kylänpaikat Langinkoskenhaaran arkku - ei määritelty Myllykylä Meriradiokeskus - kylänpaikat Petäjäkoski - maavallit Eskola Kanta-Marttila - kylänpaikat Kolkkala II maailmansodan varustukset panssariesteet Uusikylä 1 II maailmansodan varustukset taistelukaivannot Uusikylä 2 II maailmansodan varustukset panssariesteet Uusikylä 3 II maailmansodan varustukset luolat Jumalniemi - louhokset Muinaismuistojen kohdeselostukset ovat osayleiskaavan rakennuskulttuurin ja muinaismuistojen selvityksessä.

15 Kotka, Kymijoen eteläosan osayleiskaavan selostus tarkistettu ehdotus RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN KOHDE-ESITTELY Korkeakosken teollisuusympäristö rk2 rk1 rk3 rk7 rk6 rk4 rk8 rk9 rk5 KT rk15 rk10 rk11 rk13 rk12 KT rk14 rk16 KT Kymin kirkko rk17 rk19 rk20 rk18 rk20 rk21 rk34 rk22 rk24 rk25 rk26 rk35 rk27 rk36 rk28 rk37 rk29 rk30 rk23 rk38 Suuri Rantatie rk40 rk41 KT rk31 rk32 rk56 rk42 rk43 rk45 rk46 rk39 Karhulan teollisuusympäristö rk47 rk48 rk33 Kyminlinnan maalinnoitus rk49 rk50 rk57 rk44 rk51 rk43 rk52 rk55 rk53 rk Leppäsaari Kyminsuu Hakamäki rk58 Kerrala Pitkäsuo Korela Jumalniemi Huumanpohja rk59 rk60 Sunilanlahti Aittakorpi Vanh.k. Lankila Vt Ls.alue Urh. rk67 rk rk63 rk62 rk64 rk65 rk66 Langinkosken keisarillinen kalamaja Pirosenvuori Jylppy Rauh. rk61 MERKINNÄT Ls.alue Langinkoski Kirkko Suuripalo rk16 Hovinsaari rk60 Urh. Soravuori Rakennuskulttuurikohde Ls.alue Karhuvuori Paloas. KT Urheilutalo rk70 Vt rk60 Rakennuskulttuuri,aluekohde KT Kylätontti rk69 Kortetsaari Metsola Historiallinen tielinjaus Muinaishauta Kosulaisenpohja KT H.as Valtakunnallisesti arvokas Ruonala Pohjinniitty 65.0 Vanh.k. Urh. Maakunnallisesti arvokas PAIMENPORTTI 78.0 Virolaisenpohja Urheiluhalli Pumppuamo Sair. Kosulaisenkallio Syvälahdenpohja Sikosaari Papinniemi Latokari Pohjinkari Kymijoen oyk, eteläosa Teemakartta KULTTUURIYMPÄRISTÖN SUOJELU KOTKA Härniemi Leppäkari

16 63 RAKENNUSKULTTUURIN KOHDELUETTELO vk = valtakunnallisesti arvokas alue/kohde mk = maakunnallisesti arvokas alue/kohde 1 Rantakallio, tilakeskus 2 Kareli, tilakeskus 3 ent. Puuhiomon koulu mk 4 Korkeakosken voimalat vk 5 Korkeakosken tehdasalue vk 6 Korkeakosken tehdasalue vk 7 Vuorenrinne, Iisakkala vk 8 Tehtaantontti, Iisakkala vk 10 Kunnaala, tilakeskus mk 11 Kunnaala, päärakennus mk 12 Mäki-Rommi, tilakeskus mk 13 Kirjapaino (ent. säästöpankki) mk 14 Kappalaisen pappila, tilakeskus mk 15 Mäkelä, tilakeskus 16 Alahovi, päärakennus mk 17 Myllytie 1, tilakeskus 18 Kymin kirkko vk 19 Kymin seurakuntatalo vk 20 Kymin kirkon hautausmaat vk 21 Kuntala (ent. Bärlundin kartano) mk 22 Maakuntatalo (ent. pappila) vk 23 Karhulan Hovi, torppa vk 24 Karhulan Hovi, piharakennus vk 25 Karhulan Hovi, talousrakennus vk 26 Karhulan Hovi, huvimaja vk 27 Karhulan Hovi, päärakennus vk 28 Karhulan Hovi, sivurakennus vk 29 Karhulan Hovi, sivurakennus vk 30 Karhulan Hovi, sisääntuloakseli vk 31 Karhulan tehtaat, toimistorakennus vk 32 Karhulan tehtaat, pumppaamo vk 33 Karhulan tehtaat, joen kävelysilta vk 34 Munkkisaari, tsasouna vk 35 Kyminkartano, tilakeskus vk 36 Kantinsilta ja Kotola vk 37 Sillankorva vk 38 Koskenranta, rivitaloyhtiö vk 39 Jokirannatie ja Jokela vk 40 Kyminlinnan varuskuntakerho vk 41 Kyminlinnan kasarmit vk 42 Kyminlinna, vartiotupa vk 43 Kyminlinna, portit vk 44 Kyminlinna, vartiotupa vk 45 Sutelan vanha silta vk 46 Ylä-Hinttula, tilakeskus vk 47 Osula, tilakeskus vk 48 Huomenlahti vk 49 Huttunen, tilakeskus vk 50 Hinttula, tilakeskus vk 51 Vantala, tilakeskus 52 Rauhala, tilakeskus 53 Ala-Suutarila, tilakeskus mk 54 Ylä-Kahri, tilakeskus 55 Kotikallio, tilakeskus 56 Turvalan pientaloalue mk 57 Turvalan kartano mk 58 Korelan ryhmäpuutarha mk 59 Korelan pumppuasema 60 Korelan ja Metsolan pientaloalueet mk 61 Langinkosken ryhmäpuutarha mk 62 Keisarillinen kalastusmaja vk 63 Kalastajien maja vk 64 Vartijan asunto vk 65 Portti ja silta vk 66 Maakellari vk 67 Kappeli vk 68 Pyydysvaja vk 69 Metsolan ryhmäpuutarha mk 70 Langinlaakson ryhmäpuutarha mk 71 Korkeakoskenhaaran ja Jumalniemen uittorakenteet Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY: Langinkosken keisarillinen kalamaja, Kyminlinnan maalinnoitus, Suuri Rantatie, Korkeakosken teollisuusympäristö, Kymin kirkko ja Karhulan teollisuusympäristö. Kuvaukset ovat osayleiskaavan rakennuskulttuurin selostuksessa.

17 Kotka, Kymijoen eteläosan osayleiskaavan selostus tarkistettu ehdotus PILAANTUNEET MAA-ALUEET Leppäsaari Kyminsuu Hakamäki Kerrala Pitkäsuo Korela Jumalniemi Huumanpohja Sunilanlahti Aittakorpi Vanh.k. Lankila Vt Ls.alue Urh. Jylppy Rauh Pirosenvuori Ls.alue Langinkoski Kirkko Suuripalo Hovinsaari Soravuori Urh. Ls.alue Karhuvuori Paloas. Urheilutalo Vt Kortetsaari Metsola Muinaishauta Kosulaisenpohja H.as Ruonala MERKINNÄT Pohjinniitty 65.0 Vanh.k. Urh. PAIMENPORTTI Mahdollisesti pilaantunut maa 78.0 Virolaisenpohja Urheiluhalli Pumppuamo Sair. Kosulaisenkallio Syvälahdenpohja Sikosaari Papinniemi Latokari Pohjinkari Kymijoen oyk, eteläosa Teemakartta PILAANTUNEET MAAT KOTKA Härniemi Leppäkari Majasaari Munsaari Hovinsaari 1: MA-arkkitehdit oy

18 itehdas, hyötyvoimala Sonoco-Alcore Oy, Kotkan Energia Oy KOIVULEHT Lopetettu romuttamokauppapuutarha, Karhulan romu Ky, Kyminlinna Kotka, Kymijoen eteläosan osayleiskaavan selostus tarkistettu ehdotus Kaava-alueella sijaitsee 8 mahdollisesti pilaantunutta tai kunnostettavaa maa-aluet- ta. Osayksityinen kohteista on suojattu tai kunnostettu. Alueet on osoitettu saa-rajauksella Varikko, jakeluasema, suolavarasto Tiemestaripiirin tukikohta kaatopaikka, romuautojen käyttäminen täytemaana Metsola, Kotka kaavakartassa. Lopetetut ampumaradat ja puolustusvoimien alu Korkeakoski, hyötyvoimala Kyminlinna, lopetettu romuttamo Metsola, romua käytetty täyttömaana Kyminlinna, jakeluasema, suolavarasto, tukikohta Parikka, kauppapuutarha auppapuutarha, Veljekset Kahri Romuttamo, Seppolantie Kyminlinna, ampumaradat 1 km Mittakaava 1: Koordinaattijärjestelmä: 0 KKJ-yk Nurkkapisteen koordinaatit: : : Nurkkapisteen koordinaatit: : : k Mittakaava 1: : : Koordinaattijärjestelmä: KKJ-yk Kiinteistöt(alue) Ruonala, kauppapuutarha 1 km Kiinteistöt(alue) Seppolantie, romuttamo Mittakaava 1: km Koordinaattijärjestelmä: KKJ-yk KJ-yk Mittakaava 1:10000 Nurkkapisteen koordinaatit: : : t: : : Koordinaattijärjestelmä: KKJ-yk Nurkkapisteen koordinaatit: : : Kiinteistöt(alue) Kiinteistöt(alue) 1 km

19 Kotka, Kymijoen eteläosan osayleiskaavan selostus tarkistettu ehdotus VT 7 LIIKENTEEN MELUALUEET v PÄIVÄMELU Asemakaavan mukainen kattaminen Melutasot ennustetilanteessa 2040 päivällä (07-22) Tavoiteverkko - suunniteltu meluntorjunta Meluvyöhykkeet L Aeq db db db db > 65 db Meluvalli Meluaita tai -kaide Melukaide +3m 6 Meluaita TSV+4m Meluvalli TSV+4m Meluvalli TSV+5m Meluaita TSV ,5m, esitetty Hyväntuulentien TS:ssa Melukaide +3m Melukaide +3,5m Melukaide +3m Meluvalli TSV+5,5m Meluaita TSV+4m Meluaita TSV+4m Asuinrakennus tai vapaa-ajan asuinrakennus Meluaita TSV+4m Tontti/meluaita +3m Tontti/meluaita +3m ± VALTATIEN 7 (E18) PARANTAMINEN MOOTTORITIEKSI VÄLILLÄ LOVIISA - KOTKA (RS) SEKÄ MELUNTORJUNNAN PARANTAMINEN VÄLILLÄ KARHULA-RANTAHAKA (TS) Kartta 9/11 (MA-arkkitehdeille) :10 000

20 Kotka, Kymijoen eteläosan osayleiskaavan selostus tarkistettu ehdotus VT 7 LIIKENTEEN MELUALUEET v YÖMELU 6 Melutasot ennustetilanteessa 2040 yöllä (22-07) Tavoiteverkko - suunniteltu meluntorjunta Meluvyöhykkeet L Aeq db db db db > 65 db Meluvalli Meluaita tai -kaide Melukaide +3m Meluaita TSV+4m Meluvalli TSV+4m Meluvalli TSV+5m Meluaita TSV ,5m, esitetty Hyväntuulentien TS:ssa Melukaide +3m Melukaide +3,5m Melukaide +3m Meluvalli TSV+5,5m Meluaita TSV+4m Meluaita TSV+4m Asuinrakennus tai vapaa-ajan asuinrakennus Meluaita TSV+4m Tontti/meluaita +3m Tontti/meluaita +3m ± VALTATIEN 7 (E18) PARANTAMINEN MOOTTORITIEKSI VÄLILLÄ LOVIISA - KOTKA (RS) SEKÄ MELUNTORJUNNAN PARANTAMINEN VÄLILLÄ KARHULA-RANTAHAKA (TS) Kartta 9/11 (MA-arkkitehdeille) :10 000

21 ARVIOINNIT MAANKÄYTÖN MUUTOKSET MAANKÄYTTÖMUODOT UUTTA PIENTALORAKENTAMISTA (arvio) Itä-Ruonala 5 Kaukola-Pihkoo 17 Karellinmäki 10 Eskola 3 Jukola 10 Yhteensä 45 rakennuspaikkaa RM MATKAILUPALVELUJEN ALUEITA Prosenttiosuus pinta-alasta % 1. maa- ja metsätalousalueet M, MA, MM, MY 22,1 2. vesialueet W 21,0 3. suojelualueet SL, SM, SR 14,6 4. virkistysalueet V, VU, VR 14,4 5. asuntoalueet AP, AT, AM 10,9 6. palvelut RM, RP, P, PY 7,0 7. sekalaiset ET, EN, EH, L, LV 10,0 Korkeakoski Iisakkalanmäki Koivusaari Siikakoski laajennus Kantinkuja Jumalniemi Kymijoentie Keisarinmajantie Yhteensä: paljon, nykyään on vain muutama vuokramökki P PALVELUJEN ALUEITA Karhulan Hovi Jylpyn ranta Jokirannantie Kyminkartano Kyminlinnan linnoitus Yhteensä: paljon, taso vaihtelee kaatopaikasta kartanoon, hyvät sijainnit SL -1 UUSIA LUONNOSUOJELUALUEITA Siikakoski laajennus Munkkisaari ym Kyminlinna, paljon! Huumanpohja, laaja Langinkoski täydennys Yhteensä: mittava lisäys

22 69 VERTAILUT YLEISKAAVA 1986 Osayleiskaava kuuluu kokonaisuudessaan yleiskaavan 1986 alueeseen. Merkittävin ero on se, että yleiskaavan 1986 hyvin laajoista virkistysalueiden varauksista huomattava osa osoitetaan muuhun käyttöön. yleiskaavan 1986 V-alue: -Kyminkartano -Kyminlinna -Kaukola-Pihkoo -Koivusaari -Huumanpohja -Karhulan Hovi -Eskola, Kierikkala -liikenteen melualueita uudet maankäytöt: MA/s, P/s ja SL RM, AP, V ja MY SM, SL, ja P MA, MY ja M EN ja RM SL, MY P/A/s RM ja MA MY, MA, MM Yksityiskohtia: -Kortetsaari yk:ssa SL, nyt V -Matkamiehentien AP-alueen ja Korelan ryhmäpuutarhan RP laajennuksia on supistettu (liikennemelu) -yhteystarve Jumalniemestä Jylppyyn on siirretty etelämmäs KAUKOLA-PIHKOO OSAYLEISKAAVA 1986 Osayleiskaavasta osalla (15%) on voimassa Kaukolan-Pihkoon osayleiskaava. Erot ovat vähäisiä. Asuntorakentamisalueet ovat lähes samat. Pellot MV on merkitty MA ja MA/s-merkinnöin. Virkistysaluetta on lisätty 3 paikkaan, poistettu 2 alueelta. Siikakosken saaret on merkitty SL-1-alueeksi. Kevyen liikenteen yhteystarve joen poikki on siirretty Siikakosken saarilta pohjoisemmas. AJANTASA-ASEMAKAAVA Osayleiskaavan alueesta 38% on asemakaavoitettu. Osayleiskaava on pääosin asemakaavan mukainen, mutta poikkeaa asemakaavasta eräissä yksityiskohdissa: -Korelan ryhmäpuutarha-alueen laajennusosa on suppeampi (liikennemelu, huonot perustusolot) -Koskenrannantien rakentamaton AK-alue on osa SL/SMaluetta -Turvalan venesatama LV on osa V-aluetta -Karhulan rannassa kaista T-aluetta on muutettu V-alueeksi -Kuitulasin tehtaan kohdalla rannan virkistysaluetta on levennetty TT-alueelle -Eskolan pellon V-alue on muutettu pääosin MA-alueeksi -Keisarinmajantiellä ET-alue on muutettu PY:ksi, AL-alueet RM:ksi NYKYINEN MAANKÄYTTÖ Osayleiskaavan sisältö poikkeaa nykyisestä maankäytöstä varsin monessa yksityiskohdassa. Muutoksia aiheuttavat uudet rakentamisalueet, uudet virkistysalueet jne. Merkittävimpiä käyttötarkoituksen muutostavoitteita ovat: -Kyminlinnan linnoitusalue: nykyään lähes käyttämätön, alueelle sopivia palveluja SM/P, sopii myös virkistykseen -Jokirannantien eteläpää: varikkoalue muuttuu palvelujen alueeksi P -Seppolantien teollisuusalue Huumanpohjan rannassa muuttuu palvelujen alueeksi P -Iisakkalanmäen loma-asutus muuttuu matkailupalvelujen alueeksi RM -Karhulan Hovin alue muuttuu palvelujen alueeksi P Osayleiskaava ei aseta rajoituksia nykyisten teollisuusalueiden käytölle (Korkeakoski, Karhula, Jumalniemi), eikä energiantuotannolle (Koivukoski, Korkeakoski).

23 SUUNNITTELU JA OHJAUS OHJAUSRYHMÄ JÄSENET: kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Hannonen, Kotkan kaupunki kaavoituspäällikkö Lars Olsson, Kotkan kaupunki ympäristönsuojelupäällikkö Heli Ojala, Kotkan kaupunki ympäristöinsinööri Eeva Linkola, Kotkan kaupunki kaupunginpuutarhuri Heikki Laaksonen, Kotkan kaupunki kaavasuunnittelija Elina Masalin, Kotkan kaupunki alueidenkäyttöpäällikkö Risto Suikki, Kaakkois-Suomen ELY-keskus alueidenkäyttöpäällikkö Heikki Kuivalainen, Kaakkois-Suomen ELY-keskus ylitarkastaja Eeva-Liisa Kauppi, Kaakkois-Suomen ELY-keskus ylitarkastaja Hannu Tylli, Kaakkois-Suomen ELY-keskus ylitarkastaja Pertti Perttola, Kaakkois-Suomen ELY-keskus vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi, Kaakkois-Suomen ELY-keskus vesistöinsinööri Jukka Höytämö, Kaakkois-Suomen ELY-keskus ylitarkastaja Tuula Tanska, Kaakkois-Suomen ELY-keskus ylitarkastaja Tuija Stam, Kaakkois-Suomen ELY-keskus ylitarkastaja Jukka Timperi, Kaakkois-Suomen ELY-keskus suunnittelujohtaja Ari Pietarinen, Kymenlaakson liitto maakuntakaavainsinööri Hanna Lampinen, Kymenlaakson liitto suunnitteluinsinööri Lotta Vuorinen, Kymenlaakson liitto intendentti Helena Ranta, Museovirasto rakennustutkija Timo Lievonen, Kymenlaakson museo projektipäällikkö Kari Taimisto, Cursor Oy ohjelmapäällikkö Birthe Suni, Cursor Oy SIHTEERI: maisema-arkkitehti Kaisu Hynynen, MA-arkkitehdit oy Eskolan peltoja Korkeakoskenhaaran itärannalla.

24 71 SUUNNITTELIJAT JA TUTKIJAT KAAVASUUNNITTELU arkkitehti SAFA,YKS Antti Karvonen ja maisema-arkkitehti MARK Kaisu Hynynen, MA-arkkitehdit oy KAAVA-AINEISTOT suunnitteluhortonomi MAS Aino Karilas ja arkkitehti Sakiko Tanaka, MA-arkkitehdit oy MAISEMASELVITYS JA SUUNNITTELU maisema-arkkitehti MARK Marja Mikkola ja maisema-arkkitehti MARK Paula Lonka, MA-arkkitehdit oy MUINAISMUISTOJEN TÄYDENNYSKARTOITUS FM Katja Vuoristo, Museovirasto RAKENNUSKULTTUURIN SELVITYS arkkitehti SAFA,YKS Antti Karvonen ja maisema-arkkitehti MARK Kaisu Hynynen, MA-arkkitehdit oy LUONTOSELVITYKSET, HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMA FM Markku Nironen ja FM Marko Vauhkonen, Enviro Oy sekä luontokartoittaja (eat) Petri Parkko, Luontoselvitys Kotkansiipi NATURA-TARVEHARKINTA Luontokartoittaja (eat) Petri Parkko, Luontoselvitys Kotkansiipi ja arkkitehti SAFA,YKS Antti Karvonen, MA-arkkitehdit oy LISÄTIETOJA - kaavasuunnittelija Elina Masalin, Kotka, sähköposti elina.masalin@kotka.fi - arkkitehti Antti Karvonen, MA-arkkitehdit oy, sähköposti antti.karvonen@ma-arkkitehdit.fi, puhelin Kaava-aineisto on nähtävissä Kotkan kaupungin verkkosivuilla kaavoitus ja tontit/kaavoitus/yleiskaavat/kymijoen eteläosan yleiskaava.