Kymijoen ETELÄOSAn osayleiskaava

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kymijoen ETELÄOSAn osayleiskaava"

Transkriptio

1 Kymijoen ETELÄOSAn osayleiskaava RAKENNUSKULTTUURI JA MUINAISMUISTOT MA-ARKKITEHDIT

2 kansikuva: Kyminlinnan maalinnoituksen lounaisportti.

3 Kymijoen ETELÄOSAN osayleiskaava RAKENNUSKULTTUURI JA MUINAISMUISTOT JOHDANTO Kotkan Kymijokivarren osayleiskaavoitus on käynnistynyt vuonna Osayleiskaavaluonnos oli nähtävillä vuodenvaihteessa Saadun palautteen perusteella päätettiin, että kaava-alueella on tehtävä aiempia selvityksiä tarkempi rakennuskulttuurin selvitys. Osayleiskaavaehdotuksen valmistelu käynnistyi vuonna Tällöin päätettiin käynnistää myös rakennuskulttuurin selvitys. Osayleiskaavaehdotus on laadittu ensin koko kaava-alueen eteläosalle, tässä selvityksessä esitellään eteläosan rakennuskulttuuria. Selvitystä on täydennetty maaliskuussa SELVITYKSEN RAKENNE Selvitys alkaa lyhyellä katsauksella alueen historiaan ja aiempiin rakennuskulttuurin selvityksiin. Toisessa luvussa esitellään lyhyesti kartoilla ja valokuvin alueen nykypäivän rakennuskulttuuria osa-alueittain. Kolmannessa luvussa esitellään kaava-alueella sijaitsevat valtakunnallisesti merkittävät rakennuskulttuurin alueet. Neljännessä luvussa esitellään kaava-alueella sijaitsevat muinaismuistot. Selvityksen ovat laatineet arkkitehti Antti Karvonen ja maisemaarkkitehti Kaisu Hynynen, MA-arkkitehdit oy. Kohdekuvat Antti Karvonen ja Kaisu Hynynen, ilmakuvat Lentokuva Vallas oy ja Eniron nettisivut. 1

4 HISTORIAN VAIHEITA KUNINKAAN KARTASTO Kuninkaan kartastosta löytyy vanhin selkeä karttaesitys Kymijoen eteläosan alueesta. Kartasto on laadittu 1700-luvun lopulla. Kotkan seutu kuului vuodesta 1743 Venäjään. Ruotsi suunnitteli menetettyjen alueiden valtaamista takaisin, siksi kuninkaan kartoittajat lähetettiin myös Venäjän puolelle, ei kuitenkaan Helilää idemmäs. Mielenkiintoisia kohteita löytyikin, kuten rantatien lukoksi rakennettu Kymmenegårdin maalinnoitus, Kotkansaaren varuskuntakaupunki ja saarilinnoitukset. Jokivarsilla oli joukko pieniä kyliä, kuten Kaukola, Suttila, Langila, Runala, Qvarnby, Pihko, Metsäkylä, Paricca, Högfors, Escola, Hårdåla, Calliocoski ja Helilä, jossa on kirkko. Kartan itäreunassa on tie Sunilan tilalle. Rantatie ylitti joen Sutelassa, Huumanhaarassa ja Korkeakoskella (Högfors), jossa on ollut pato. Sutelan ja Eskolan kylät näyttävät kookkaimmilta. Laajimmat pellot ovat linnan ja kartanon alueella. Kartan ajan rakennuksista ei liene jäljellä ainuttakaan. Kartaan kuvattu maalinnoitus on purettu ja korvattu isommalla 1800-luvun alussa. Varuskuntakaupunki on sekin tuhottu. 2

5 HISTORIAN VAIHEITA TOPOGRAFIKARTTA Topografikartta vuodelta 1946 kuvaa huomattavasti kuninkaan kartastoa läheisempää aikaa. Yhdyskuntarakenne on muuttunut, mutta vain osin. Uusi valtatie ohittaa Kyminlinnan eteläpuolelta, rautatie kulkee Korkeakosken teollisuusalueelta Hovinsaaren kautta Kotkan satamaan. Kyminsuulla ja Jumalniemen kärjessä on sahateollisuutta. Hovinsaarelle on rakentumassa Metsolan laajat pientaloalueet, Helilään on muodostunut taajama. Pientaloasutusta on Sutelassa, Kierikkalassa ja Kalliokoskella, Turvalan alue on rakenteilla. Monet alueet ovat edelleen maatalousaluetta, kuten Kaukola, Pihkoo, Metsäkylä, Parikka, Eskola, Hortola, Lankila, Ruonala, Jumalniemi, Jylppy ja Kyminkartano. Kartan laatimisen jälkeen kaupunki on kasvanut ja muuttunut tällä alueella tavattomasti. Vuoden 1946 rakennuskannasta on jäljellä vain osa sirpaleina uuden yhdyskuntarakenteen seassa. 3

6 AIEMPIA SELVITYKSIÄ KYMENLAAKSON RAKENNUSKULTTUURI Kaava-alueen rakennuskulttuuria on selvitetty Kymenlaakson rakennuskulttuuri-teoksessa vuodelta 1992 (Kymenlaakson seutukaavaliitto). Selvityksessä esitellyt kaava-alueen kohteet ovat kaikki edelleen olemassa. Kohteista vain osa on huomioitu kaavoituksessa. Osa kohteista on kaavoittamattomilla alueilla, osa alueilla, joilla kaavat ovat selvitystä edeltävältä ajalta. Selvitykseen on otettu ensisijaisesti kohteita, joita on pidetty valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävinä. Selvityksessä kohteet ja niiden arvo on luokiteltu järjetelmällisesti ja niiden taustaa on kuvattu lyhyesti. Kohteiden paikallistaminen on kuitenkin joskus vaikeaa, koska sijaintitiedot ja hakemistokartta ovat ylimalkaisia. 4

7 AIEMPIA SELVITYKSIÄ KYMENLAAKSON KULTTUURIYMPÄRISTÖ Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on laatinut vuonna 2005 kokonaisselvityksen Kymenlaakson kulttuuuriympäristöstä. Rakennetun kulttuuriympäristön kohteiden osalta selvitys perustuu vuoden 1992 selvityksen valikoimaan. Tämän lisäksi selvityksessä esitetään edellisen selvityksen jälkeen tehdyt valtakunnalliset ja maakunnalliset rakennetun kulttuuriympäristön arvoalueiden rajaukset. Selvityksen tavoitteena oli luoda kokonaisvaltainen kuva ja paikkatietokanta ympäristön arvoista. Yksittäisistä kohteista on vain suppeasti tietoa. 5

8 AIEMPIA SELVITYKSIÄ RKY 2009 KAUPUNKIPUISTOHANKE RKY on Museoviraston laatima inventointi, joka on valtioneuvoston päätöksellä otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta alkaen. Kotkan kaupunki on käynnistänyt kaupunkipuistohankkeen v Hankkeen esittelyraportissa v Kotkan seudun historiaa esitellään monipuolisesti. Valtakunnalliseen inventointiin valitut kohteet antavat alueellisesti, ajallisesti ja kohdetyypeittäin monipuolisen kokonaiskuvan maamme rakennetun ympäristön historiasta ja kehityksestä. Kulttuuriympäristöjen alueiden käytön suunnittelussa huomioidaan rakennettujen ympäristöjen lisäksi myös valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet sekä muinaisjäännökset. Muinaisjäännösten ensisijainen lähtöaineisto on Museoviraston ylläpitämä muinaisjäännösrekisteri. Kaikki muinaisjäännökset ovat lain nojalla rauhoitettuja, mutta Museovirasto arvioi maakuntakaavakohtaisesti myös yksittäisten muinaisjäännösten merkittävyyttä valtakunnallisella tasolla. RKY KOHTEET KAAVA-ALUEELLA Kaava-alueella sijaitsee 6 valtakunnallista rky-aluetta kokonaan tai osaksi. Rky-alueiden kuvaukset esitetään tässä selostuksessa kunkin osa-alueen esittelyn yhteydessä. 6

9 RAKENNUSKULTTUURI Kymijoen Korkeakosken haara, taustalla Karhulan Hovi, entinen tehtaanjohtajan asunto. 7

10 RAKENNUSKULTTUURI TÄNÄÄN Korkeakosken teollisuusympäristö rk2 rk1 rk3 rk7 rk6 rk4 rk8 rk9 rk5 rk15 rk10 rk11 rk13 rk12 rk14 TEEMAKARTTA rk16 Kymin kirkko rk17 rk19 rk20 rk18 rk20 rk21 Kymijoen osayleiskaavan rakennuskulttuurin selvityksessä tarkastellaan rakennuskulttuurin arvoja nykytilanteessa. rk34 rk22 rk24 rk25 rk26 rk35 rk27 rk36 Keskeinen tavoite on se, että osayleiskaavassa voidaan huomioida rakennetun ympäristön arvot riittävästi. Tämä on erityisen tärkeää siksi, että nykyisissä yleis- ja asemakaavoitus rakennuskulttuurin arvot on huomioitu varsin puutteellisesti. rk28 rk37 rk29 rk30 rk23 rk38 Suuri Rantatie rk40 rk41 rk31 rk32 rk56 rk42 rk43 rk45 rk46 rk39 Karhulan teollisuusympäristö rk47 rk48 rk33 Kyminlinnan maalinnoitus rk49 rk50 rk57 rk44 rk51 rk43 rk52 rk55 rk53 Osayleiskaavan teemakartassa on esitetty valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöalueet kaava-alueella ja sen lähialueella, sekä yksittäisten rakennuskulttuurin kohteiden sijainti. rk Leppäsaari Kyminsuu Hakamäki rk58 Kerrala Pitkäsuo Korela Jumalniemi Kartta kertoo, että Kymijoen eteläosan kaava-alueella on laajoja rakennuskulttuurin arvoalueita sekä runsaasti yksittäisiä arvokohteita. Huumanpohja rk59 rk60 Sunilanlahti Aittakorpi Vanh.k. Lankila Vt rk67 rk SELVITYS rk63 rk62 rk64 rk65 Langinkosken keisarillinen kalamaja Pirosenvuori Jylppy Rauh. rk61 rk66 MERKINNÄT Langinkoski Kirkko Suuripalo Hovinsaari rk60 Soravuori Karhuvuori rk16 Rakennuskulttuurikohde Paloas. Selvityksessä käyty läpi aiempien selvitysten kohteet ja lisäksi otettu mukaan joitain uusia kohteita. Kohteille on annettu juoksevat numerot, yksittäisten kohteiden nimi perustuu tässä selvityksessä tilan nimeen. Kaikki kohteet on valokuvattu. Urheilutalo rk70 Vt rk69 Kortetsaari Metsola Kosulaisenpohja rk60 Muinaishauta H.as Ruonala Pohjinniitty Rakennuskulttuuri,aluekohde Kylätontti Historiallinen tielinjaus Valtakunnallisesti arvokas Maakunnallisesti arvokas 65.0 Vanh.k. PAIMENPORTTI 78.0 Virolaisenpohja Urheiluhalli Pumppuamo Sair. Kosulaisenkallio Syvälahdenpohja Sikosaari Papinniemi Latokari Pohjinkari Kymijoen oyk, eteläosa Teemakartta KULTTUURIYMPÄRISTÖN SUOJELU KOTKA Härniemi Leppäkari Majasaari Munsaari MA-arkkitehdit oy Hovinsaari Nokkonen 1:

11 RAKENNUSKULTTUURI TÄNÄÄN OMINAISPIIRTEITÄ MONI-ILMEISYYS Kymijoen eteläosan osayleiskaavan alueen rakennettu ympäristö on hyvin moni-ilmeinen. Joen rannalla on viljeltyjä maatalousmaisemia, isoja teollisuusalueita, laajoja pientaloalueita, tiivistä kaupunkikeskustaa, iso maalinnoitus, keisarin kalamaja, ryhmäpuutarhoja ja vilkkaita liikenneväyliä. JOKIVARREN MERKITYS Joki on vuosisatoja ollut alueen valtaväylä, jonka varteen maatalous, kyläasutus ja varhainen teollisuus ovat vuorollaan asettuneet. Nykyajan rakentaminen on sijoittunut isojen teiden varrelle ja aiemmin rakentamattomille sisämaan alueille. Tämän seurauksena jokivarsi on jäänyt sivuun ja paljolti piiloonkin kaupunkikuvassa. Korkeakosken suvanto, taustalla teollisuusalue. Kymin kirkon vanha hautausmaa. Kappalaisen pappila Eskolassa. Kyminlinnan kasarmeja. MUUTOS JA PYSYVYYS Jokivarressa maankäyttö on muuttunut ajan mittaan, paikoin useaan kertaan. Vanhasta on paljon tallella, mutta paljon on myös kadonnut tai katoamassa. Kymijoen omasta historiasta, kalastuksesta, sahateollisuudesta ja vesirakentamisesta kertovat joki- ja rantarakenteet ovat suurelta osin jo kadonneet. 9

12 JOKIRAKENTEET Uittolaituri Kyminsuussa. Uittoon liittyvää rantojen paalutusta Jumalniemessä. Käytöstä jäänyt kävelysilta Jumalniemestä Karhulan teollisuusalueelle. Koskipadon rakenteita Langinkoskella. Kyminkartanon sillan jäänteet. Keisarin kalamajan puutarhasilta. 10

13 KORKEAKOSKI, ESKOLA Kohteet 1-16 Alueeseen kuuluu Korkeakoskella teollisuusaluetta ja Karellinmäen asutusta sekä Eskolan vanhan kylän tilakeskuksia. Korkeakosken teollisuusympäristö rk2 rk1 rk3 rk7 rk6 Korkeakosken teollisuusympäristö rk2 rk8 rk1 rk3 rk7 rk6 rk4 rk8 rk9 rk5 rk15 rk10 rk11 rk13 rk12 rk14 rk4 rk16 rk9 Kymin kirkko rk17 rk19 rk20 rk5 rk18 rk20 rk21 rk34 rk22 rk24 rk25 rk26 rk35 rk27 rk36 rk28 rk37 rk10 rk29 rk30 rk23 rk38 Suuri Rantatie rk46 rk15 rk40 rk41 rk31 rk32 rk56 rk42 rk43 rk45 rk39 Karhulan teollisuusympäristö rk47 rk48 rk50 rk11 rk33 Kyminlinnan maalinnoitus rk49 rk57 rk43 rk52 rk13 rk12 rk44 rk51 rk55 rk53 rk Leppäsaari rk14 Kyminsuu Hakamäki rk58 Kerrala Pitkäsuo Korela Jumalniemi Huumanpohja rk59 rk60 Sunilanlahti Aittakorpi Vanh.k. Lankila Vt rk67 rk rk63 rk62 rk64 rk65 Langinkosken keisarillinen kalamaja Pirosenvuori Jylppy Rauh. rk61 rk66 MERKINNÄT Langinkoski rk16 Kirkko Suuripalo Hovinsaari rk60 Soravuori Karhuvuori rk16 Rakennuskulttuurikohde Paloas. Urheilutalo rk70 Vt rk69 Kortetsaari Metsola Muinaishauta Kosulaisenpohja H.as Ruonala Pohjinniitty rk60 Rakennuskulttuuri,aluekohde Kylätontti Historiallinen tielinjaus Valtakunnallisesti arvokas Maakunnallisesti arvokas 65.0 Vanh.k. PAIMENPORTTI 78.0 Virolaisenpohja Urheiluhalli Pumppuamo Sair. Kosulaisenkallio Syvälahdenpohja Sikosaari Papinniemi Latokari Pohjinkari Kymijoen oyk, eteläosa Teemakartta KULTTUURIYMPÄRISTÖN SUOJELU KOTKA Härniemi Leppäkari Majasaari Munsaari MA-arkkitehdit oy Hovinsaari Nokkonen 1: rk17

14 Korkeakosken teollisuusympäristö VALTAKUNNALLINEN RKY-ALUE, KUVAUS Korkeakosken teollisuusympäristö on muotoutunut historialliselle mylly- ja sahapaikalle, jossa on toiminut tiettävästi yksi maamme varhaisimmista teollisuuslaitoksista. Nykyisin virran varrella sijaitsevat A. Ahlström Osakeyhtiön Korkeakosken tehtaat ja niiden vieressä entinen Enso-Gutzeit Oy:n Insuliittitehdas yhtenäisine asuntoalueineen. Kierikkalassa ja Kalliokoskella on lisäksi tehdastyöväestön vanhaa asutusta. Kosken kuohut ja luonnonkauneus ovat kautta aikain houkutelleet myös taiteilijoita. Vanha Turku-Viipuri -maantie ylittää Kymijoen kosken Korkeakoskella. Vanhimmat tiiliset tehdasrakennukset ovat perustamisen ajoilta 1880-luvulta ja 1900-luvun alusta. Puuhiomoa ja kartonkitehdasta on laajennettu 1920-luvulla. Vanhempi vesivoimala on rakennettu 1906, uudempi on arkkitehti Karl Lindalin suunnittelema 1926 samoin kuin 1923 valmistunut höyryvoimala. Korkeakoskella on Suomen vanhin kuitulevytehdas The Insulite Company of Finland, joka on perustettu Tehtaan välittömässä läheisyydessä on 1930-luvun alussa rakennettu yhtenäinen työväenasuntoalue Pahvikylä. Sen amerikkalaistyyliset insuliittitalot ovat arkkitehtien Hytönen ja Luukkonen suunnittelemia. HISTORIA Kymenlaakson ensimmäinen. Karhulan sahan omistaja William Ruth osti 1887 mennessä Korkeakosken koskiosuudet ja puuhiomon rakentaminen aloitettiin samana vuonna. Hiomo rakennettiin uudelleen 1901 ja ensimmäinen vesivoimala 1800-luvun lopulla. Myöhemmin virran varrelle sijoittuivat A. Ahlström Osakeyhtiön Korkeakosken tehtaat ja niiden viereen Enso-Gutzeit Oy:n insuliittitehdas asuntoalueineen. Insuliittitehdas oli alansa ensimmäinen Suomessa ja valmisti 1930-luvulla sekä huokoista että kovaa puulevyä. Museovirasto OSAYLEISKAAVA-ALUE Osayleiskaavassa on mukana vain osa valtakunnallisesti arvokkaasta rky-alueesta: Karhulantien ja Korkeakoskenhaaran välinen alue. Tällä alueella sijaitsee mm. vanha ja uusi vesivoimalarakennus ja kaksi teollisuusrakennusten ryhmää, jotka sisältävät eri-ikäisiä tehdasrakennuksia. Vanha vesivoimala ei ole enää käytössä. Siinä toimii vapaa-ajan kalastuksen tukipiste. Uusi vesivoimala ja teollisuusalue ovat tuotantokäytössä. Kymijoen Korkeakosken vanhalla myllypaikalla toimi ensimmäinen vesisaha jo 1550-luvulla ja teollisuuslaitos oli tiettävästi 12

15 Korkeakoski. Vasemmalla ylhäällä vanha ja uusi vesivoimala, oikealla laaja tehdasalue. Etualalla Karellinmäen vanhaa työväenasutusta. Kopterikuva Eniro. 13

16 KORKEAKOSKI Rantakallio (vas) ja Kareli (oik), asuinrakennuksia (1 ja 2). Puuhiomon koulu (3) Korkeakoski Iisakkalanmäeltä, voimalaitos, käytössä (4-7). Korkeakosken vanha voimalaitos, ei käytössä (4). Korkeakosken tehdasalue, käytössä (6). Korkeakosken tehdasalue, käytössä (7). 14

17 KORKEAKOSKI ESKOLA Vuorenrinne, Iisakkala, asuinrakennuksia (8). Tehtaantontti, Iisakkalanmäki, loma-asunto (9). Kunnaala, talouskeskus (10) Kunnaala, päärakennus (11) Mäki-Rommi, päärakennus (12). Kirjapaino (ent. säästöpankki) (13). 15

18 ESKOLA Kappalaisen pappila (14). Kappalaisen pappila (14). Mäkelä, tilakeskus (15) Myllytie, päärakennus 1 (17) Näkymä Eskolan pelloille, taustalla Korkeakoskenhaara. 16

19 rk7 rk8 rk6 KYMIN KIRKKO, HELILÄ rk4 rk9 rk5 Kohteet rk10 rk15 Alueeseen kuuluu Kymin kirkko hautausmaineen ja Helilää. rk11 rk13 rk12 rk14 rk16 Korkeakosken teollisuusympäristö rk2 rk1 rk3 rk7 rk6 rk4 rk8 rk9 rk5 rk15 rk10 rk11 rk13 rk12 rk17 rk14 rk16 Kymin kirkko rk17 rk19 rk20 rk18 rk20 rk19 rk21 rk22 rk20 rk24 rk25 rk26 rk27 rk36 rk28 rk37 rk29 rk30 rk23 rk38 Suuri Rantatie rk40 rk41 rk31 rk32 rk56 rk42 rk43 rk45 rk46 rk39 Karhulan teollisuusympäristö rk47 rk48 rk50 rk33 Kyminlinnan maalinnoitus rk49 rk20 rk18 rk34 rk35 Kymin kirkko rk57 rk44 rk51 rk43 rk52 rk55 rk53 rk Leppäsaari Kyminsuu Hakamäki rk58 Kerrala Pitkäsuo Korela Jumalniemi Huumanpohja rk59 rk60 Sunilanlahti Aittakorpi Vanh.k. Lankila Vt rk67 rk rk63 rk62 rk64 rk65 Jylppy Rauh. rk61 rk66 Langinkosken keisarillinen kalamaja Pirosenvuori MERKINNÄT Langinkoski Kirkko Suuripalo Hovinsaari rk60 Soravuori Karhuvuori rk16 Rakennuskulttuurikohde Paloas. Urheilutalo rk70 Vt rk69 Kortetsaari Metsola Muinaishauta Kosulaisenpohja H.as Ruonala Pohjinniitty rk60 Rakennuskulttuuri,aluekohde Kylätontti Historiallinen tielinjaus Valtakunnallisesti arvokas Maakunnallisesti arvokas 65.0 Vanh.k. PAIMENPORTTI 78.0 Virolaisenpohja Urheiluhalli Pumppuamo Sair. Kosulaisenkallio Syvälahdenpohja Sikosaari Papinniemi Latokari Pohjinkari Kymijoen oyk, eteläosa Teemakartta KULTTUURIYMPÄRISTÖN SUOJELU KOTKA Härniemi Leppäkari Majasaari Munsaari MA-arkkitehdit oy Hovinsaari Nokkonen rk21 1:

20 Kymin kirkko VALTAKUNNALLINEN RKY-ALUE, KUVAUS Kymin kivikirkko lukeutuu Intendentinkonttorin 1800-luvun puolivälissä suunnittelemiin, kivestä rakennettuihin empiretyylisiin ristikirkkoihin. Kymin kirkko on rakennettu Kymijoen Korkeakoskenhaaran itärannalle, korkealle mäntyjä ja kuusia kasvavalle kallioiselle mäelle. Valkeaksi kalkitussa sisäviisteisessä tiilikirkossa on korkea puusta rakennettu länsitorni. Kirkkosalin seinät ovat voimakkaan keltaiset. Sisäviisteiden ikkuna-aukkojen yläpuolella on Aarre Aaltosen kirkon 100-vuotisjuhlaan 1951 tekemät korkokuvat, joiden aiheina ovat Vuorisaarna, Hyvä paimen, Pyhä yö ja Sallikaa lasten tulla tyköni. Getsemane-aiheisen alttaritaulun on maalannut Berndt Godenhjelm Alttarin kookkaat lasiset kyntteliköt ovat lahja Karhulan lasitehtaan työntekijöiltä. 43-äänikertaiset urut on valmistanut tanskalainen urkurakentamo Bruno Christensen & Sonner Kirkon kelloina ovat Pernajan Forsbyn ruukinkirkkoon 1736 ostetut kellot. Kirkonmäellä on kaksikerroksinen valkeaksi rapattu seurakuntatalo 1920-luvun lopulta. Kirkon alapuolella on jyrkkään kallioseinämään rajautuva vanha, 1729 perustettu hautausmaa arvokkaine hautamuistomerkkeineen. Hautausmaan vieressä ovat viime sotien sankarihaudat. Kirkkoa ympäröivä laaja luonnonmukaisena hoidettu puisto laajenee itään hautausmaana. HISTORIA Alunperin Pyhtääseen kuulunut Kymenkartanon kappeliseurakunta perustettiin vuoden 1440 tienoilla. Kymin kirkkopitäjä syntyi Seurakunnan kolme ensimmäistä kirkkoa sijaitsivat Kymenkartanon läheisyydessä. Seurakunnan kolmas kirkkorakennus valmistui nykyiselle vanhalle hautausmaalle 1729 ja paloi Nykyistä kirkkoa edeltänyt puukirkko paloi heti valmistuttuaan 1843 ja uusi kirkko määrättiin rakennettavaksi kivestä. Suomen Intendentinkonttorissa laaditun piirustuksen mukaan rakennettu, järjestyksessä seurakuntansa viides kirkko, vihittiin käyttöön juhannuksena Seurakuntatalo valmistui 1929 arkkitehti Ilmari Launiksen piirtämänä. Sankarihauta-alueen suunnitelmasta järjestettiin arkkitehtikilpailu 1943 ja arkkitehti Hilding Ekelundin suunnitelma toteutettiin Museovirasto OSAYLEISKAAVA-ALUE Osayleiskaavassa on mukana koko valtakunnallisesti arvokas rky-alue. 18

21 KYMIN KIRKKO, HELILÄ Kymin kirkko (18). Kymin seurakuntatalo (19). Kymin kirkon hautausmaat (20). Uittoa varten paalutettua jokirantaa Apinkoukussa. Kuntala (Bärlundin kartano) (21). Bärlundin vaja (21). 19

22 KARHULAN RANTA, KYMINSUU Kohteet rk21 Alueeseen kuuluu Korkeakoskenhaaran alajuoksun rannat ja Karhulan hovin seutu. rk22 rk24 rk25 rk26 Korkeakosken teollisuusympäristö rk2 rk1 rk3 rk27 rk7 rk6 rk4 rk8 rk9 rk5 rk28 rk15 rk10 rk11 rk13 rk12 rk14 rk16 rk29 rk30 Kymin kirkko rk17 rk19 rk20 rk18 rk20 rk23 rk21 rk34 rk22 rk24 rk25 rk26 rk35 rk27 rk36 rk28 rk37 rk29 rk30 rk23 rk38 Suuri Rantatie rk40 rk41 rk31 rk32 rk56 rk42 rk43 rk45 rk46 rk39 Karhulan teollisuusympäristö rk47 rk48 rk33 Kyminlinnan maalinnoitus rk49 rk50 rk57 rk44 rk51 rk43 rk52 rk55 rk53 rk54 rk56 rk31 rk Leppäsaari Kyminsuu Hakamäki rk58 Kerrala rk39 Pitkäsuo Karhulan teollisuusympäristö Korela Jumalniemi Huumanpohja rk59 rk60 Sunilanlahti Aittakorpi Vanh.k. Lankila Vt rk67 rk rk63 rk62 rk64 rk65 rk61 rk66 Langinkosken keisarillinen kalamaja Pirosenvuori Jylppy Rauh. MERKINNÄT Langinkoski Kirkko Suuripalo Hovinsaari rk60 Soravuori Karhuvuori rk16 Rakennuskulttuurikohde Paloas. Urheilutalo rk70 Vt rk69 Kortetsaari Metsola Muinaishauta Kosulaisenpohja H.as Ruonala Pohjinniitty rk rk60 Kylätontti rk33 Historiallinen tielinjaus Valtakunnallisesti arvokas Maakunnallisesti arvokas Vanh.k. Rakennuskulttuuri,aluekohde PAIMENPORTTI 78.0 Virolaisenpohja Urheiluhalli Pumppuamo Sair. Kosulaisenkallio Syvälahdenpohja Sikosaari Papinniemi Latokari Pohjinkari Kymijoen oyk, eteläosa Teemakartta KULTTUURIYMPÄRISTÖN SUOJELU KOTKA Härniemi Leppäkari Majasaari Munsaari MA-arkkitehdit oy Hovinsaari Nokkonen 1:

23 Karhulan teollisuusympäristö VALTAKUNNALLINEN RKY-ALUE, KUVAUS Karhulan teollisuusympäristö on merkittävä osa Kymijoen varrelle syntynyttä teollisuutta. Teollisuuslaitokset ja sen ympärille muotoutuneet eri-ikäiset työntekijöiden asuinalueet sekä tehtaankartano muodostavat monipuolisen, eri aikoina muotoutuneen yhdyskunnan. Teollisuuslaitoksen kulttuurihistoriallisesti merkittävimmän osan muodostavat vanhat tuotantorakennukset sekä eri-ikäiset virkailijoille ja työntekijöille rakennetut, yhtenäisesti suunnitellut asuma-alueet sekä tehtaankartano. Tehdasalueen vanhimmat rakennukset ovat 1800-luvun lopulta: entinen lasitehtaan savitupa, tiilinen korjaamo ja rautamuottipaja samoin kuin jokirannassa sijaitseva tiilinen korjaamo. Ns. vanha konttori on vuodelta Keskusvarasto, pannuhuone ja entinen kokoonpanohalli ovat vuosilta luvulla rakennettiin lasivarasto ja vientipuuhiomo arkkitehti Karl Lindahlin suunnitelmin. Vanhimmat 1880-luvun työväenasuintalot sijaitsevat teollisuusalueen rungon muodostavan William Ruthin kadun länsipuolella. Karhulantien ja Sudenkadun varrella olevat 1890-luvulla rakennetut kaksikerroksiset paanuvuoratut työväenkasarmit Kalliopytinki, Suopytinki, Verstaspytinki ja Metsäpytinki ovat arkkitehtuuriltaan ja rakennustekniikaltaan ainutlaatuisia. Sudenkadun, Karhunkadun ja Kokkolankadun neljän perheen asuintalot ovat 1920-luvulta ja arkkitehti Karl Lindahlin suunnittelemat. Karhunkadun ja Ahmankadun mestaritaloista kaksi on vuodelta 1936 ja neljä vuodelta 1946 (G. Aspelin). Arkkitehti Alvar Aalto oli Karhulan tehtaitten suunnittelijana 1940-luvulla. Tältä ajalta ovat suuri konttori- ja konepajarakennus sekä yksikerroksinen lasivarasto samoin kuin Karhunkadun varrella sijaitseva liike- ja asuinkerrostalo ja ns. Tennistalojen asuinkerrostaloryhmä. Teollisuusalueen pohjoispuolella Kymijoen varrella, suuren puiston keskellä, sijaitsee Karhulan kartano. Kartanon päärakennus kahdeksankulmaisine kulmatorneineen ja verantoineen on saanut nykyisen asunsa 1892 arkkitehti Ricardo Björnbergin suunnitelmien mukaan. Kartanon kivinavetta sijaitsee lähellä päärakennusta tien toisella puolen. Teollisuusalueen kohdalla Kymijoessa on säilynyt jäänteitä uittolaitteista. HISTORIA Karhulanniemen teollistuminen alkoi 1874, jolloin tähän Kymijoen itäisimpään suuhaaraan perustettiin saha. Vuosisadan loppuun mennessä alueella toimi sahan ohella puuhiomo, sen jätepuuta polttoaineenaan käyttänyt lasitehdas ja konepaja. Nämä William Ruthin perustamat laitokset yhdistettiin 1902 Karhula Oy:ksi ja liitettiin A. Ahlström yhtiöön Vilkkain rakennuskausi oli , jolloin valmistuivat mm. konepaja, viisiraaminen saha, tiilitehdas ja valimo. Samana aikana valmistui 48 työväenasuntoa, kansakoulu ja Karhulan kartanoon sijoittunut johtajan asunto luvulla tehdaslaitoksia laajennettiin ja rakennettiin voimalaitos ja asuinrakennuksia. Tehdasrakennuksia laajennettiin edelleen 1930-luvulta lähtien luvulla tehtaiden suunnittelijana toimi Alvar Aalto. Karhula muodosti yhdessä Kymin teollisuusyhdyskuntien kanssa oman kauppalan 1951, kunnes se liitettiin Kotkaan Museovirasto OSAYLEISKAAVA-ALUE Osayleiskaavassa on mukana vain osa valtakunnallisesti arvokaasta rky-alueesta: Karhulan kartano ja Korkeakoskenhaaran ranta-alueet. 21

24 KARHULAN RANTA Maakuntatalo (ent. pappila) (22). Karhulan hovi, päärakennus (27). Karhulan hovi, piharakennus (24). Karhulan hovi, talousrakennus (25). Karhulan hovi, huvimaja (26). Karhulan hovi, torppa (23). 22

25 KARHULAN RANTA, KYMINSUU Karhulan hovi, sivurakennus (28). Karhulan hovi, sivurakennus (29). Karhulan hovi, sisääntuloakseli (30). Karhulan tehtaat, toimistorakennus (31). Karhulan tehtaat, pumppaamo (32). Karhulan tehtaat, kävelysilta (33). 23

26 KyMINLINNA, KYMINKARTANO, SUURI RANTATIE Kohteet Laajaan alueeseen kuuluu Kyminlinnan, Kyminkartanon ja Sutelan alueita. rk34 rk35 rk36 rk37 Korkeakosken teollisuusympäristö rk2 rk1 rk3 rk7 rk6 rk4 rk38 rk8 rk9 rk5 rk15 rk10 rk11 rk13 rk12 rk14 Suuri Rantatie rk16 Kymin kirkko rk17 rk19 rk20 rk18 rk20 rk40 rk41 rk46 rk21 rk56 rk42 rk43 rk45 rk39 rk47 rk48 rk34 rk22 Kyminlinnan maalinnoitus rk24 rk25 rk26 rk35 rk27 rk36 rk28 rk37 rk29 rk30 rk23 rk38 Suuri Rantatie rk40 rk41 rk31 rk32 rk56 rk42 rk43 rk45 rk46 rk39 rk48 rk50 rk50 rk33 Kyminlinnan maalinnoitus rk49 rk49 Karhulan teollisuusympäristö rk47 rk57 rk57 rk44 rk51 rk43 rk52 rk55 rk44 rk51 rk53 rk54 rk43 rk52 rk Leppäsaari Kyminsuu Hakamäki rk58 Kerrala Pitkäsuo Korela Jumalniemi rk53 Huumanpohja rk59 rk60 Sunilanlahti Aittakorpi rk54 Vanh.k. Lankila Vt rk67 rk rk63 rk62 rk64 rk65 rk61 rk66 Langinkosken keisarillinen kalamaja Pirosenvuori Jylppy Rauh. MERKINNÄT Langinkoski Kirkko Suuripalo Hovinsaari rk60 Soravuori Karhuvuori rk16 Rakennuskulttuurikohde Paloas. Urheilutalo rk70 Vt rk69 Kortetsaari Metsola Muinaishauta Kosulaisenpohja H.as Ruonala Pohjinniitty rk60 Rakennuskulttuuri,aluekohde Kylätontti Historiallinen tielinjaus Valtakunnallisesti arvokas Maakunnallisesti arvokas 65.0 Vanh.k. PAIMENPORTTI 78.0 Virolaisenpohja Urheiluhalli Pumppuamo 50.0 Sair. Kosulaisenkallio Syvälahdenpohja Sikosaari Papinniemi Latokari Pohjinkari Kymijoen oyk, eteläosa Teemakartta KULTTUURIYMPÄRISTÖN SUOJELU Leppäsaari KOTKA Härniemi Leppäkari Majasaari Munsaari MA-arkkitehdit oy Hovinsaari Nokkonen 1: Hakamäki rk58 Kerrala 24 Pitkäsuo Korela

27 KyMINLINNA, KYMINKARTANO, SUURI RANTATIE Kohteet

28 Kyminlinnan maalinnoitus VALTAKUNNALLINEN RKY-ALUE, KUVAUS Kyminlinna on suurista linnoituksista ainoa lähes kaikkine etuvarustuksineen säilynyt (nykyisen) Kaakkois-Suomen linnoitus. Kyminlinna on osa keisarinna Katariina II:n aikana aloitettua Ruotsia vastaan rakennettua linnoitusketjua. Epäsäännöllisen pentagonin muotoinen tähtimäinen linnoitus, joka rakentuu viidestä bastionista ja niiden välisistä kurttiinimuureista ja kaponieereista, on sisähalkaisijaltaan lähes puolen kilometrin mittainen. Linnoitusniemen alue on kokonaispinta-alaltaan yli 80 hehtaaria. Linnoituksen sisäpuolella on rakennuskantaa 1810-luvulta, kuten vartiorakennus kummankin portin tuntumassa sekä upseerisiipi, sotilaskasarmi ja entinen keittiörakennus linnoituksen koillisosassa. Kyminlinnan koillinen portti on tehty 1930-luvulla käyttäen mallina Kyminlinnan ensimmäisen maalinnoituksen porttipiirustusta. Alkuperäisen linnoitusportin kaltainen lounaisportti on rekonstruoitu 1980-luvulla. Linnoituksen ulkopuolella koillisessa sijaitseva puinen komendantintalo vuodelta 1879 toimii ravintolana ja varuskuntakerhona. Kyminlinna on rakennettu keskiaikaisen kuninkaankartanon, Kymenkartanon maille. Nykyään kartano sijaitsee linnoituksen pohjoispuolella Kymijoen monihaaraisessa suistomaastossa rannalla, jossa Suuri Rantatie ylittää Kymijoen. Kartanon mansardikattoinen päärakennus on linnoituksen rakentamisen ajalta 1790-luvulta ja suuret graniittiset talousrakennukset 1900-luvun alusta. Linnoitusmuurin länsipuolella, Kymijoen saarella on Sutelan keskiaikainen kylätontti, jonka kylärakenne ja tiestö ovat säilyneet hyvin. Kyminlinna on osa Kymijoen laakson valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. HISTORIA Kymenkartanosta muodostettiin (Ruotsin) kuninkaankartano Wrangel-suvulle se siirtyi Turun rauhan 1743 jälkeen Ruotsin ja Venäjän raja kulki Kymijokea ja sen läntistä haaraa pitkin (Kymenkartano siirtyi Venäjän alaisuuteen) luvulla (Venäjän) kruunu lunasti kartanon maat, joille ryhdyttiin rakentamaan Kyminlinnaa. Tuon jälkeen kartano perustettiin nykyiselle paikalleen Kymijoen ja linnoituksen pohjoispuolelle. Kyminlinna kuului Pietarin suojaksi rakennettuun linnoitusvyöhykkeeseen. Ensimmäinen maalinnoitus rakennettiin Katariina II:n käskystä ja kenraali Aleksandr Suvorovin johdolla Kymijoen haarapaikkaan Suuren Rantatien varrelle sulkemaan Ruotsin puolelta Haminaan ja Viipuriin johtavaa tietä ja joen ylityspaikkoja. Nykyisen, ensimmäistä linnaketta huomattavasti laajemman linnoituksen rakentaminen aloitettiin 1803 (J.P. von Suchtelen). Ensimmäinen maalinnoitus purettiin lähes kokonaan ja materiaali hyödynnettiin uuden linnoituksen rakentamisessa. Linnoituksen merkitys väheni 1810-luvulla valtiollisen tilanteen muututtua (Venäjän Viipurin kuvernementti liitettiin Suomen suuriruhtinaskuntaan) ja se lakkautettiin. Kyminlinna toimi sen jälkeen venäläisenä varuskuntana aina Suomen itsenäistymiseen asti. Linnoituksessa oli inkeriläisten pakolaisten leiri luvulla ja 1950-luvulta alkaen varuskunta. Kyminlinnan itä- ja eteläsivujen kivirakenteet korjattiin alkuperäisen mukaiseen asuun 1980-luvulla. Muun linnoituksen restaurointi jatkuu edelleen. Museovirasto OSAYLEISKAAVA-ALUE Osayleiskaavassa on mukana koko valtakunnallisesti arvokas rky-alue. 26

29 SUURI RANTATIE VALTAKUNNALLINEN RKY-ALUE, KUVAUS HISTORIA (Ruotsin itäosan) Suomen keskeisiä hallinto- ja linnakeskuksia, Turkua ja Viipuria, yhdistävä Suuri Rantatie kehittyi Suomen(lahden) rannikkoa seuraavan merireitin rinnalle tiettävästi jo 1300-luvulla. Tärkeimmät kylät ja puolustusvarustukset sijaitsivat jokisuiden ja laaksojen varsilla, joten tien linjaus muodostui kylästä ja kirkolta toiselle kulkevaksi. Keskiajalta lähtien tiellä liikkujien majoituksesta, kestityksestä ja kyydityksestä huolehtineista kestikievareista annettiin asetus Samassa yhteydessä määrättiin ensimmäistä kertaa välimatkapylväiden pystyttämisestä. (Ruotsin itäosan) Suomen ensimmäisen, 1638 perustetun, säännöllisen postilinjan jälkeen Suuri Rantatie oli merkittävä osa Tukholman, Baltian ja Venäjän välistä postireittiä, josta kehittyi 1700-luvulla Pohjoismaiden merkittävin maantieyhteys. Rantatien merkitys liikenteen ja tiedonvälityksen väylänä väheni 1800-luvulla, jolloin uudet keksinnöt, höyrylaivat, lennätin ja rautatie tarjosivat uusia vaihtoehtoja. Teiden linjausta oiottiin eri aikoina liikenteen kasvun ja liikennevälineiden kehityttyä, vanhimmat tunnetut oikaisut tehtiin 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun puolivälistä lähtien. Autoistuminen lisäsi teiden oikaisua ja leventämistä, ja valtaosa hyvin säilyneistä Rantatien osuuksista jäi syrjään liikenteeltä lukujen tienparannuksissa. Suuren Rantatien osia on myös jäänyt uusien teiden ja rakennusten sekä taajama- ja kaupunkirakentamisen alle. KUVAUS (ote Pyhtään-Kotkan alueen osalta) Rantatien ja Kymijoen Pyhtäänhaaran risteyskohdassa on Pyhtään keskiaikainen kirkko, jonka ohitettuaan Rantatie jatkuu asvaltoimattomana metsätaipaleelle ja edelleen Länsi- ja Siltakylän purojen vartta itään. Kotkan Kyminlinnan kohdalla nyt nähtävillä oleva tie on muodostunut linnoitustöiden jälkeen. Rantatie kulkee edelleen koilliseen Korkeakoskelle ja Kymijoen Nummenjoen varrella olevan Saksalan kylän kautta Haminan Neuvottoman kylään. Museovirasto HISTORIAA Edellisissä Kyminlinnan ja Suuren Rantatien kuvauksissa on museoviraston laatimaan tekstiin lisätty sulkuihin täydennyksiä, jotta linnoituksen ja tien yhteydet poliittisen historian vaiheisiin selkeytyisivät. Kotkan seudun poliittinen historia voidaan kertoa muutamalla vuosiluvulla: 1. vuoteen 1743 Ruotsin kuningaskunnan aluetta 2. vuodesta 1743 vuoteen 1812 Venäjän keisarikunnan Viipurin kuvernementin aluetta 3. vuodesta 1812 vuoteen 1917 Venäjän keisarikunnan alaisen Suomen suuriruhtinaskunnan Viipurin läänin aluetta, linnoitus suoraan Venäjän armeijan käytössä 4. vuodesta 1917 Suomen tasavallan aluetta (Viipurin ja sittemmin Kymen lääni). Tieosuuksien ja siltojen hoidosta vastasivat pitkään maata omistavat talonpojat, siltojen rakentaminen siirtyi Tukholman Yli-intendentinviraston valvontaan 1776 (v asti, sen jälkeen Suomen suuriruhtinaskunnan vastuulle). Suomen valtio otti julkisten teiden rakentamisen vastuulleen OSAYLEISKAAVA-ALUE Osayleiskaavassa on mukana Suuren Rantatien valtakunnallisesti arvokkaan rky-alueen Sutelan-Kyminlinnan osuus. 27

30 KyMINKARTANO Kyminkartano (35). Kyminkartano, piharakennus (35). Kyminkartano, piharakennus (35). Kyminkartano, päärakennus (35). Kyminkartano, uimakoppi ja piharakennus (35). Kyminkartano, Myllykosken silta (35). 28

31 KyMINLINNA Kyminlinna, lounaisportti (43). Kyminlinna, koillisportti (35). Kyminlinna, vanhat kasarmit (41). Kyminlinna, vartiotupa (44). Kyminlinna, muurit ja vallihauta, taustalla Kymijoen rantametsä. 29

32 KyMINLINNA Kyminlinnan varuskuntakerho (40). Jokirannantie ja Jokela (39). Kantinsilta ja Kotola (36). Sillankorva (37). Asoy Koskenranta (38). Huumankivi. 30

33 SUURI RANTATIE Sutelan vanha silta (45). Ylä-Hinttulan piharakennuksia (46). Ylä-Hinttula (46). Osula (47). Huomenlahti (48). Huttunen (49). 31

34 SUURI RANTATIE, SUTELA Hinttula (50). Vantala (51). Rauhala (52). Ala-Suutarila (53). Ala-Suutarila (53). Ylä-Kahri (54). 32

35 rk53 rk54 LANGINKOSKI, METSOLAN RANTA 50.0 Kohteet Leppäsaari Hakamäki rk58 Alueeseen kuuluu Langinkoskenhaaran alajuoksu ja Kosulaisenpohjan itärantaa. Kerrala Pitkäsuo Korela Huumanpohja rk59 rk60 Aittakorpi Vanh.k. Lankila Vt rk67 rk rk63 rk65 Jylppy rk61 rk66 Langinkosken keisarillinen kalamaja Pirosenvuori MERKIN Korkeakosken teollisuusympäristö rk2 rk62 rk64 Rauh. rk1 Langinkoski rk3 Kirkko rk7 rk6 rk8 Suuripalo rk4 rk9 rk5 rk15 rk10 rk11 rk13 rk12 rk14 rk16 Hovinsaari rk60 Kymin kirkko rk17 rk19 Soravuori rk20 Karhuvuori rk16 R Paloas. rk18 rk20 Urheilutalo rk21 rk70 rk34 Vt rk22 rk69 rk60 R K rk24 rk25 rk26 rk35 rk27 rk36 rk28 rk37 Kortetsaari rk29 rk30 rk23 rk38 Suuri Rantatie rk40 rk41 rk46 rk31 rk32 rk56 rk42 rk43 rk45 rk39 Karhulan teollisuusympäristö rk47 rk48 rk50 rk33 Kyminlinnan maalinnoitus rk49 Metsola rk57 rk44 rk51 rk43 rk52 rk55 rk53 rk Leppäsaari Kyminsuu Hakamäki rk58 Muinaishauta Kerrala Pitkäsuo Korela H.as rk59 rk60 Kosulaisenpohja Jumalniemi Huumanpohja Sunilanlahti Ruonala Vt rk67 rk63 rk62 rk64 rk65 Jylppy Rauh. rk61 rk66 Langinkosken keisarillinen kalamaja Pirosenvuori MERKINNÄT Langinkoski Kirkko Suuripalo Hovinsaari rk60 Soravuori Karhuvuori Rakennuskulttuurikohde rk16 Pohjinniitty Paloas. Urheilutalo rk70 Vt rk69 Kortetsaari Metsola Muinaishauta Kosulaisenpohja H.as V M Vanh.k. Lankila rk68 H Aittakorpi 57.0 Ruonala Pohjinniitty rk60 Rakennuskulttuuri,aluekohde Kylätontti Historiallinen tielinjaus Valtakunnallisesti arvokas Maakunnallisesti arvokas Vanh.k. Vanh.k. PAIMENPORTTI PAIMENPORTTI 78.0 Virolaisenpohja Urheiluhalli Pumppuamo Sair. Kosulaisenkallio Syvälahdenpohja Sikosaari Papinniemi Latokari Pohjinkari Kymijoen oyk, eteläosa Teemakartta KULTTUURIYMPÄRISTÖN SUOJELU KOTKA Virolaisenpohja Härniemi Leppäkari Majasaari Munsaari MA-arkkitehdit oy Urheiluhalli Pumppuamo Hovinsaari Nokkonen Sair. 1: Kosulaisenkallio Syvälahdenpohja Sikosaari Papinniemi 33 Latokari Pohjinkari Kymijo Teema KULT

36 Langinkosken keisarillinen kalastusmaja VALTAKUNNALLINEN RKY-ALUE, KUVAUS Langinkoski on ainutlaatuinen keisarihallitsijaan liittyvä rakennusmuistomerkki ja (sittemmin puretun) Keisarillisen palatsin ohella ainoa keisariperheelle pystytetty rakennus Suomessa. Venäjän keisarin Aleksanteri III:n toivomuksesta 1800-luvun lopussa rakennettu kalastusmaja sijaitsee Kymijoen suuhaarassa olevalla saarella. Kansallisromanttiseen henkeen rakennetun hirsihuvilan suunnittelusta vastasivat yleisten rakennusten ylihallituksessa arkkitehdit Magnus Schjerfbeck ja Sebastian Gripenberg, kiinteän sisustuksen ja kalusteiden muotoilusta Jac. Ahrenberg. Irtaimisto ja tekstiilit on hankittu osana kokonaissuunnitelmaa. Aleksanteri III ja keisarinna Maria Feodorovna lapsineen viettivät kesää säännöllisesti Langinkoskella aina vuoteen 1894 saakka. Itsenäisyyden ensi vuosina Langinkoski oli valtioneuvoston jäsenten kesänviettopaikkana ja vuodesta 1934 Langinkoski-seuran ylläpitämänä museona ja nähtävyytenä. Museovirasto OSAYLEISKAAVA-ALUE Osayleiskaavassa on mukana koko valtakunnallisesti arvokas rky-alue. Valamon munkkien rakentama avoseinäinen tsasouna on kunnostettu tsaariperheen käyttöön. Keisarillisen kalastusmajan lisäksi saarilla on yhtenäisen suunnitelman mukaan toteutettu hirsinen kalastajien asuinrakennus sekä kalan säilytyksen edellyttämät tarverakennukset. Langinkoski on osa Kymijoen laakson valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. HISTORIA Siian ja lohen kalastus Kymijoen suuhaaran saarilla oli 1700-luvun lopulta lähtien ollut Valamon munkkiveljeskunnan yksinoikeutena. Suomen valtio lunasti lohikalastamot luostarilta 1847 ja kosken partaalle valmistui 1889 Aleksanteri III:lle suunniteltu kalastusmaja. 34

37 LANGINKOSKI Keisarin kalastusmaja (62). Kalastajien maja (63). Silta ja portti (65) Pyydysvaja (68). Vartijan talo (64). Kappeli (67). 35

38 LANGINKOSKI, METSOLAN RANTA Sivu-uoma ja venevaja. Langinkosken suvanto ja keisarin kalamaja. Pumppuasema (59). Metsolan ryhmäpuutarha (69). Langinlaakson ryhmäpuutarha (70). Langinkosken ryhmäpuutarha (61). 36

39 RAKENNUSKULTTUURIN KOHDELUETTELO 1 Rantakallio, tilakeskus 2 Kareli, tilakeskus 3 ent. Puuhiomon koulu mk 4 Korkeakosken voimala vk 5 Korkeakosken vanha voimala vk 6 Korkeakosken tehdasalue vk 7 Korkeakosken tehdasalue vk 8 Vuorenrinne, Iisakkala vk 9 Tehtaantontti, Iisakkala vk 10 Kunnaala, tilakeskus mk 11 Kunnaala, päärakennus mk 12 Mäki-Rommi, tilakeskus mk 13 Kirjapaino (ent. säästöpankki) mk 14 Kappalaisen pappila, tilakeskus mk 15 Mäkelä, tilakeskus 16 Alahovi, päärakennus mk 17 Myllytie 1, tilakeskus 18 Kymin kirkko vk 19 Kymin seurakuntatalo vk 20 Kymin kirkon hautausmaat vk 21 Kuntala (ent. Bärlundin kartano) mk 22 Maakuntatalo (ent. pappila) vk 23 Karhulan hovi, torppa vk 24 Karhulan hovi, piharakennus vk 25 Karhulan hovi, talousrakennus vk 26 Karhulan hovi, huvimaja vk 27 Karhulan hovi, päärakennus vk 28 Karhulan hovi, sivurakennus vk 29 Karhulan hovi, sivurakennus vk 30 Karhulan hovi, sisääntuloakseli vk 31 Karhulan tehtaat, toimistorakennus vk 32 Karhulan tehtaat, pumppaamo vk 33 Karhulan tehtaat, joen kävelysilta vk 34 Munkkisaari, tsasouna vk 35 Kyminkartano, tilakeskus vk 36 Kantinsilta ja Kotola vk 37 Sillankorva vk 38 Koskenranta, rivitaloyhtiö vk 39 Jokirannatie ja Jokela vk 40 Kyminlinnan varuskuntakerho vk 41 Kyminlinnan kasarmit vk 42 Kyminlinna, vartiotupa vk 43 Kyminlinna, portit vk 44 Kyminlinna, vartiotupa vk 45 Sutelan vanha silta vk 46 Ylä-Hinttula, tilakeskus vk 47 Osula, tilakeskus vk 48 Huomenlahti vk 49 Huttunen, tilakeskus vk 50 Hinttula, tilakeskus vk 51 Vantala, tilakeskus 52 Rauhala, tilakeskus 53 Ala-Suutarila, tilakeskus mk 54 Ylä-Kahri, tilakeskus 55 Kotikallio, tilakeskus 56 Turvalan pientaloalue mk 57 Turvalan kartano mk 58 Korelan ryhmäpuutarha mk 59 Korelan pumppuasema 60 Korelan ja Metsolan pientaloalueet mk 61 Langinkosken ryhmäpuutarha mk 62 Keisarillinen kalastusmaja vk 63 Kalastajien maja vk 64 Vartijan asunto vk 65 Portti ja silta vk 66 Maakellari vk 67 Kappeli vk 68 Pyydysvaja vk 69 Metsolan ryhmäpuutarha mk 70 Langinlaakson ryhmäpuutarha mk 71 Korkeakoskenhaaran ja Jumalniemen uittorakenteet vk (osin) vk = kohde valtakunnallisesti arvokkaalla alueella mk = kohde maakunnallisesti arvokkaalla alueella Kyminlinnan koillinen porttiholvi 37

40 2. MUINAISMUISTOT Muinaismuistot ovat automaattisesti suojeltuja muinaismuistolain perusteella. Tutkittujen muinaismuistojen tiedot on Museoviraston ylläpitämässä rekisterissä. 3 4 Kymijoen eteläosan osayleiskaavan alueella on runsaasti muinaismuistoja, ohessa yleissilmäyskartta Seuraavilla sivuilla on kaava-alueen tarkemmat kohdekartat ja kohteiden luettelo Kohteiden tarkemmat kuvaukset löytyvät Museoviraston verkkosivuilta: portti/default.aspx Leppäsaari Kyminsuu Hakamäki Kerrala Pitkäsuo 20 Korela Jumalniemi 31 Huumanpohja Sunilanlahti Aittakorpi Vanh.k. Lankila Vt Jylppy Rauh Pirosenvuori Langinkoski Kirkko Suuripalo Hovinsaari Soravuori Karhuvuori Paloas. 22 Urheilutalo Vt 23 Kortetsaari 24 Metsola Muinaishauta Kosulaisenpohja H.as Ruonala Pohjinniitty MERKINNÄT 65.0 Vanh.k. PAIMENPORTTI 38 Syvälahdenpohja Virolaisenpohja Urheiluhalli Pumppuamo Sair. Kosulaisenkallio Sikosaari Papinniemi Latokari Pohjinkari 78.0 muinaismuisto Kymijoen oyk, eteläosa Teemakartta MUINAISMUISTOT KOTKA Härniemi Leppäkari Majasaari

41 MUINAISMUISTOJEN KOHDELUETTELO Museovirasto KOHDELUETTELO, tiedot Museovirasto No. Nimi Tarkenne Tyypin tarkenne Rekisterinumero 1 Parikka 2. maailmansodan varustukset panssariesteet Parikan hautausmaa - ei määritelty Koivukoski 1. maailmansodan varustukset taistelukaivannot Pihkoo Lehtola 2. maailmansodan varustukset taistelukaivannot Siikakoski 3 1. maailmansodan varustukset taistelukaivannot Siikakoski Munkholma - sillanpaikat Siikakoski - hakkaukset Siikakoski 2 1. maailmansodan varustukset taistelukaivannot Siikakoski 1 1. maailmansodan varustukset taistelukaivannot Kokonkoski 3 1. maailmansodan varustukset taistelukaivannot Kokonkoski 2 1. maailmansodan varustukset taistelukaivannot Kokonkoski 1 1. maailmansodan varustukset taistelukaivannot Kokonkoski 1 1. maailmansodan varustukset taistelukaivannot Kyminlinna - linnoitukset Sutela (Sallila) - kylänpaikat Kyminlinnan 1. maailmansodan linnoituslaitteet 1. maailmansodan varustukset taistelukaivannot Sutelantie-Korela 1. maailmansodan varustukset taistelukaivannot Sutelantien linnoitteet 1. maailmansodan varustukset taistelukaivannot Korela 1. maailmansodan varustukset taistelukaivannot Niittytiilitehdas - tiiliruukit Skanssi - linnakkeet Hovinkoski - kalastuspaikat Vanha Kyminkartano - kartanot Kymin kappeli kappeli ja hautausmaa hautausmaat Rantatiilitehdas - tiiliruukit Jylppy, Ruotsinsalmen sotilassairaala - hospitaalit ja sairaalat Korelan siirtolapuutarha 1. maailmansodan varustukset taistelukaivannot

42 10 Kokonkoski 1 1. maailmansodan varustukset taistelukaivannot Kyminlinna - linnoitukset Sutela (Sallila) - kylänpaikat MUINAISMUISTOJEN KOHDELUETTELO 12 Kyminlinnan 1. maailmansodan linnoituslaitteet Museovirasto 1. maailmansodan varustukset taistelukaivannot Sutelantie-Korela 1. maailmansodan varustukset taistelukaivannot Sutelantien linnoitteet 1. maailmansodan varustukset taistelukaivannot Korela 1. maailmansodan varustukset taistelukaivannot Niittytiilitehdas - tiiliruukit Skanssi - linnakkeet Hovinkoski - kalastuspaikat Vanha Kyminkartano - kartanot Kymin kappeli kappeli ja hautausmaa hautausmaat Rantatiilitehdas - tiiliruukit Jylppy, Ruotsinsalmen sotilassairaala - hospitaalit ja sairaalat Korelan siirtolapuutarha 1. maailmansodan varustukset taistelukaivannot Langinkoski - sillanpaikat Langinkosken varustukset 1. maailmansodan varustukset taistelukaivannot Lankila (Karlby) Langinpelto - kylänpaikat Langinkoskenhaaran arkku - ei määritelty Myllykylä Meriradiokeskus - kylänpaikat Petäjäkoski - maavallit Eskola Kanta-Marttila - kylänpaikat Kolkkala 2. maailmansodan varustukset panssariesteet Uusikylä 1 2. maailmansodan varustukset taistelukaivannot Uusikylä 2 2. maailmansodan varustukset panssariesteet Uusikylä 3 2. maailmansodan varustukset luolat Jumalniemi - louhokset

43 MUINAISJÄÄNNÖSREKISTERI LANGINKOSKENHAARA Merkintöjen selitys 41 pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro MML/VIR/MYY/258/08

44 KYMINLINNA, KYMINKARTANO 42

45 KOIVUKOSKI, PARIKKA 43

46 ESKOLA JUMALNIEMI 44

47

Kyminsuu. Hovinsaari. Jylppy Huumanpohja. Jumalniemi. Sunilanlahti. Hietasen satama JYLPPY - HUUMANPOHJA - JUMALNIEMI

Kyminsuu. Hovinsaari. Jylppy Huumanpohja. Jumalniemi. Sunilanlahti. Hietasen satama JYLPPY - HUUMANPOHJA - JUMALNIEMI Hovinsaari Kyminsuu Jylppy Huumanpohja Jumalniemi Sunilanlahti Hietasen satama KYMIJOEN OSAYLEISKAAVA, VIISTOKUVA 1 Kotkan kaupunki, Lentokuva Vallas Oy, kesäkuu 2005 JYLPPY - HUUMANPOHJA - JUMALNIEMI

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA versio 5 Langinkoskenhaara Kyminkartano Kyminlinna ympäristökesseisake Hovinkoski tielaitos KYMIJOEN ETELÄOSAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS 10.9.2012 Kotka, Kymijoen eteläosan

Lisätiedot

Kotka, Kymijoen eteläosan osayleiskaava 56

Kotka, Kymijoen eteläosan osayleiskaava 56 Kotka, Kymijoen eteläosan osayleiskaava 56 7.2 TIETOLIITTEET KYMIJOEN NATURA 2000-ALUEEN KUVAUS PERUSTIEDOT FI0401001 Anjalankoski, Elimäki, Kotka, Pyhtää, Ruotsinpyhtää Pinta-ala: 4250 ha Aluetyyppi:

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

6. ARVIOINNIT ARVIOINNIT. Kotka, Kymijoen eteläosan osayleiskaavan selostus tarkistettu ehdotus

6. ARVIOINNIT ARVIOINNIT. Kotka, Kymijoen eteläosan osayleiskaavan selostus tarkistettu ehdotus 48 6. ARVIOINNIT ARVIOINNIT Osayleiskaavan ratkaisuja perustellaan ja arvioidaan tässä luvussa. Teemoja ovat: 1. Osayleiskaavan oikeusvaikutukset 2. Osayleiskaavan toteutuksen aikataulut 3. Osayleiskaavan

Lisätiedot

RAKENNUSKULTTUURI JA MUINAISMUISTOT

RAKENNUSKULTTUURI JA MUINAISMUISTOT KYMIJOEN POHJOISOSAN OSAYLEISKAAVA RAKENNUSKULTTUURI JA MUINAISMUISTOT MA-ARKKITEHDIT 11.2.2014 Kukkiva kallio Hurukselan kylässä. KYMIJOEN KOTKAN ALUEEN POHJOISOSAN OSAYLEISKAAVA RAKENNUSKULTTUURI JA

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS LIITE 6 Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 1. Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema Suunnittelualue ja sitä Laviantien

Lisätiedot

Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kymijoentie, Kymintie ja Kierikkalankatu

Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kymijoentie, Kymintie ja Kierikkalankatu 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TEHTÄVÄ PROJEKTI NRO OSOITE Asemakaava ja asemakaavan muutos 0313 Kymijoentie, Kymintie ja Kierikkalankatu ilmakuva asemakaava-alueesta ALOITE Pekka Kierikka, Kotkan

Lisätiedot

RAKENNUSKULTTUURI JA MUINAISMUISTOT 2.2.2015

RAKENNUSKULTTUURI JA MUINAISMUISTOT 2.2.2015 Kukkiva kallio Hurukselan kylässä. KYMIJOEN KON LUEEN POHJOISOSN OSYLEISKV RKENNUSKULTTUURI J MUINISMUISTOT 2.2.2015 KYMIJOEN KON LUEEN POHJOISOSN OSYLEISKV RKENNUSKULTTUURI J MUINISMUISTOT SISÄLTÖ JOHDNTO

Lisätiedot

Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: AIRIX Ympäristö 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Maastokartta ja ilmakuva... 4 Kartta 1788...

Lisätiedot

Arvokkaat kulttuuriympäristöt

Arvokkaat kulttuuriympäristöt Arvokkaat kulttuuriympäristöt Pirkanmaan Maisema-alueet Maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousalueet Arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Kylätontit ja muu arkeologinen kulttuuriperintö

Lisätiedot

Pyhtään tuulivoimayleiskaavojen maisemaselvitys, alue nro 1 pohjoinen

Pyhtään tuulivoimayleiskaavojen maisemaselvitys, alue nro 1 pohjoinen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PYHTÄÄN KUNTA Pyhtään tuulivoimayleiskaavojen maisemaselvitys, alue nro 1 pohjoinen FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P18488 Pyhtää alue nro 1 pohjoinen - maisemaselvitys

Lisätiedot

RAKENNUSKULTTUURI JA MUINAISMUISTOT

RAKENNUSKULTTUURI JA MUINAISMUISTOT KYMIJOEN POHJOISOSAN OSAYLEISKAAVA RAKENNUSKULTTUURI JA MUINAISMUISTOT MA-ARKKITEHDIT 11.2.2014 tarkistettu 24.2.2014 Kukkiva kallio Hurukselan kylässä. KOTKA, KYMIJOEN POHJOISOSAN OSAYLEISKAAVA RAKENNUSKULTTUURI

Lisätiedot

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 2005/2007 inventoinnit Kangaslammin kirkonkylä Inventointinumero: Manttu 261 Kohteen nimi: Maatila Lumpeela 262 Maatila Kivenlahti 263 Pappila 264 pajaharju, museo

Lisätiedot

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

Pyhtään tuulivoimayleiskaavojen maisemaselvitys, alue nro 1 etelä

Pyhtään tuulivoimayleiskaavojen maisemaselvitys, alue nro 1 etelä S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PYHTÄÄN KUNTA Pyhtään tuulivoimayleiskaavojen maisemaselvitys, alue nro 1 etelä FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P18488 Pyhtää alue nro 1 etelä - maisemaselvitys 1

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 216 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 217 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Tammio 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Tammion saaristokylämaisema 1.3. Kunta Hamina 1.4. Pinta-ala noin 300 ha 1.5. Aikaisemmat inventoinnit [tekijä, vuosi,

Lisätiedot

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila 1 Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila Kustantaja: Vesilahden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Vanha tielinja...

Lisätiedot

KYMIJOEN OSAYLEISKAAVA

KYMIJOEN OSAYLEISKAAVA KYMIJOEN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Lentokuva Vallas Oy LUONNOS NÄHTÄVILLÄ 3.12.07-25.1.08 Yhteistyössä: Kotkan-Haminan seudun Yrityspalvelu Oy Kaikkien Kotka! - hanke versio 4

Lisätiedot

Onks tääl tämmöstäki ollu?

Onks tääl tämmöstäki ollu? Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa

Lisätiedot

RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus

RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus 11. Kesäranta 684-403-1-50 1 Tila on perustettu 1940-luvun puolivälissä kesänviettopaikaksi.

Lisätiedot

K A R H U L A N N I E M E N K A A V A R U N G O N A L U E E L L A

K A R H U L A N N I E M E N K A A V A R U N G O N A L U E E L L A R A K E N N U S K U L T T U U R I S E L V I T Y S K A R H U L A N N I E M E N K A A V A R U N G O N A L U E E L L A Kotkan kaupunki, Kaupunkisuunnittelu, 30.4.2014, Jarkko Puro S I S Ä L L U S L U E T

Lisätiedot

Kirkkonummi Öfvergård kiinteistöjen 2:94, 2:8 ja 3:34 muinaisjäännösinventointi 2016

Kirkkonummi Öfvergård kiinteistöjen 2:94, 2:8 ja 3:34 muinaisjäännösinventointi 2016 1 Kirkkonummi Öfvergård kiinteistöjen 2:94, 2:8 ja 3:34 muinaisjäännösinventointi 2016 Timo Jussila Tilaaja: TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Vanhat

Lisätiedot

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET Page 1 of 2 kohderaportti Pohjois-Pohjanmaan liitto Hailuodon rakennusinventointi HAILUOTO KIRKONKYLÄ RUONALA Ruonalan porakivinavetta on komealla paikalla Rantatien

Lisätiedot

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi Tykköön kylän ympäristökatselmus Jämijärvi 6.2.2014 Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus Tykköön kylän ympäristökatselmus Katselmus suoritettiin 6.2.2014. Kartasta yksi nähdään tuulivoimapuiston sijoittuminen

Lisätiedot

Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta. Tehtäviä alakoulun 5.-6.

Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta. Tehtäviä alakoulun 5.-6. Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta Tehtäviä alakoulun 5.-6. -luokkalaisille Voima-asema 1. Mitä koneita tai työvälineitä näet kuvassa? 2.

Lisätiedot

MAISEMASELVITYKSEN TÄYDENNYS. Sastamalan kaupunki. Yhdyskunta ja ympäristö. Yhdyskuntasuunnittelu

MAISEMASELVITYKSEN TÄYDENNYS. Sastamalan kaupunki. Yhdyskunta ja ympäristö. Yhdyskuntasuunnittelu MOUHIJÄRVI - HÄIJÄÄ SALMI OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA 2030 MAISEMASELVITYKSEN TÄYDENNYS 3.10.2013 Sastamalan kaupunki Yhdyskunta ja ympäristö Yhdyskuntasuunnittelu Sisällys 1 JOHDANTO... 1 2 TARKASTELUALUE...

Lisätiedot

ALUEKUVAUKSET. 1. Kyminsuu

ALUEKUVAUKSET. 1. Kyminsuu ALUEKUVAUKSET 1. Kyminsuu Jumalniemen maiseman merkittävimpiä piirteitä on laaja ja komea kallioselänne. Se toimii sekä teollisuusmaiseman, jokisuisto- ja merimaiseman kehyksenä että suosittuna virkistysalueena.

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 282 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 283 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen Juupajoki Ylöjärvi

Lisätiedot

Karstula Korkeakangas Kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi 2014

Karstula Korkeakangas Kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi 2014 Metsähallitus, Metsätalous Ville Laurila Karstula Korkeakangas Kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi 2014 Metsähallitus Yleistä Karstulan Korkeakankaalla tehtiin kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi

Lisätiedot

Reittiopas. Härkätie Hämeenlinnasta Turkuun. Rauno Huikari

Reittiopas. Härkätie Hämeenlinnasta Turkuun. Rauno Huikari Reittiopas Härkätie Hämeenlinnasta Turkuun Rauno Huikari Alkusanat Reittioppaan tarkoituksena on esittää ymmärrettävässä ja helposti luettavassa muodossa Hämeen Härkätien reitti valmistusajankohdan kartoilla.

Lisätiedot

Taajama-alueen osayleiskaavan muutos

Taajama-alueen osayleiskaavan muutos S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HARTOLAN KUNTA Taajama-alueen osayleiskaavan muutos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21427 annettuihin lausuntoihin I (I) Reinikainen Kuisma Sisällysluettelo 1 Hämeen

Lisätiedot

Uusikaarlepyy Munsalan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014

Uusikaarlepyy Munsalan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 1 Uusikaarlepyy Munsalan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Uudenkaarlepyyn kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Munsala

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Kotka-Kymin seurakuntayhtymän hautausmaat ja siunauskappelit 2011-2012

Sisällysluettelo. Kotka-Kymin seurakuntayhtymän hautausmaat ja siunauskappelit 2011-2012 Kotka-Kymin seurakuntayhtymän hautausmaat ja siunauskappelit 2011-2012 2 Sisällysluettelo Kotkan siunauskappelien sijainti (kartta) 3 Yleistä hautaamisesta 4 Hautauspaikat 4 Siunauspaikat ja hautojen hoitosopimukset

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 330 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 331 Sastamala Kihniö Parkano Ikaalinen Hämeenkyrö Nokia Virrat Mänttä-Vilppula

Lisätiedot

YLEISTIETOJA KOTKAN KAUPUNGIN ALUE

YLEISTIETOJA KOTKAN KAUPUNGIN ALUE Tilastotietoja 2014 YLEISTIETOJA KOTKAN KAUPUNGIN ALUE VÄESTÖ IKÄLUOKITTAIN JA OSA-ALUEITTAIN 31.12.2013 Väestö Sukupuoli Ikäryhmä Miehet Naiset 0 1-6 7-14 15-18 19-24 25-64 65-74 75- Tilastoalue: 1 13

Lisätiedot

Ilomantsi Mekrijärvi Huohvanala Muinaisjäännösinventointi 2014

Ilomantsi Mekrijärvi Huohvanala Muinaisjäännösinventointi 2014 1 Ilomantsi Mekrijärvi Huohvanala Muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Farmi Salliset Ay 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Kartat... 5 Kansikuva: suunnitellun maanottoalueen

Lisätiedot

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat ARVOJEN TIIVISTELMÄ Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, 15.4.2016 Hiedanranta - keskeisimmät

Lisätiedot

SELVITYS RANTALAN PAPPILAN ALUEEN MAANKÄYTÖN EDELLYTYKSISTÄ

SELVITYS RANTALAN PAPPILAN ALUEEN MAANKÄYTÖN EDELLYTYKSISTÄ RANTALAN PAPPILAN ALUE SELVITYS RANTALAN PAPPILAN ALUEEN MAANKÄYTÖN EDELLYTYKSISTÄ 1 1. Kaavatilanne 1.1 Maakuntakaava Pohjois-Savon maakuntakaava 2030 on vahvistettu YM:ssä 7.12.2011. Terveyskampuksen

Lisätiedot

Kaskinen. muinaisjäännösinventointi 2011

Kaskinen. muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kaskinen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Kaskisten kaupunki / Airix Ympäristö Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Vanhat kartat... 3 Yleiskartta...

Lisätiedot

VARJAKKA hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA

VARJAKKA hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA 2020 -hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA 27.5.2009 VARJAKKA - ALUERAJAUS Aluerajaus: Varjakan saari, Varjakan mantere ja Akion saari Alueen pinta-ala noin 200 ha (Varjakka + Pyydyskari 100 ha,

Lisätiedot

Onks tääl tämmöstäki ollu?

Onks tääl tämmöstäki ollu? Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LINIKKALA I F ASEMAKAAVA JA -MUUTOS FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LINIKKALA I F ASEMAKAAVA JA -MUUTOS FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA JA KAAVA-ALUEEN RAJAUS ORTOKUVA ALUEELTA 2011 Kaavoitus kohde Hakija/Aloite Asemakaavan tarkoitus Maakuntakaava Asemakaava ja asemakaavan muutos: Linikkala I F: Linikkalan kaupunginosan

Lisätiedot

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 1996/2005 inventoinnit Pirtinniemi ja ympäristö Kohteen nimi: Inventointinumero: Ortodoksinen kirkko 88 Kansalaisopisto 89 Pirtinniemen hautausmaa 90 Tapuli 91 Pirtinniemen

Lisätiedot

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 1996/2005 inventoinnit Kopolanvirran ympäristö Kohteen nimi: Inventointinumero: Kinkamon lomamaja 39 Riiala 40 Kopolanniemi 153 Kopolanniemen kartano 154 Alakinnari

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvitys Osa 1. Lappeenranta 2006

Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvitys Osa 1. Lappeenranta 2006 Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvitys Osa 1 Lappeenranta 2006 Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvitys, osa 1 Etelä-Karjalan liitto Lappeenranta 2006 Pohjakartat: Maanmittauslaitos,

Lisätiedot

https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_alue_raportti.aspx?alue_id=10...

https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_alue_raportti.aspx?alue_id=10... Page 1 of 2 alueraportti Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Purmojärven rantayleiskaavaan liittyvä inventointi KAUHAVA PURMOJÄRVI (KORTESJÄRVI) PURMOJÄRVEN KYLÄNRAITTI pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 001/HTA/08

Lisätiedot

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri 1 VALTAALAN, ORISMALAN JA NAPUENKYLÄN VANHAN RAKENNUSKANNAN ARVOTUSLUONNOS v. 2002 RAKENNUSKANNAN ARVOTUS/ KAJ HÖGLUND, POHJANMAAN MUSEO JA TIINA LEHTISAARI, INVENTOIJA 29.05.2007 määrä 1 1953 1+1 Jälleenrakennusajan

Lisätiedot

PIRTTIKOSKEN RANTAOSAYLEISKAAVA

PIRTTIKOSKEN RANTAOSAYLEISKAAVA PIRTTIKOSKEN RANTAOSAYLEISKAAVA PAIKALLISESTI ARVOKKAIDEN RAKENNUSKOHTEIDEN TARKISTUSINVENTOINTI 2018 Arvoluokitus Suositusten värikoodit R = rakennushistoriallinen = Suositellaan suojeltavan kaavassa

Lisätiedot

Rakennusten sujuva suojeleminen Marja-Leena Ikkala

Rakennusten sujuva suojeleminen Marja-Leena Ikkala Rakennusten sujuva suojeleminen Museoviraston tehtävät kulttuuriperinnön asiantuntija, palvelujen tuottaja, toimialansa kehittäjä ja viranomainen. vastaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaan ympäristön,

Lisätiedot

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9 1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 Kartta inventoitavasta alueesta 4 2. Kaava-alueen topografia ja tutkimukset 5 Kartta alueelle tehdyistä koekuopista 6 Valokuvat 7 Negatiiviluettelo

Lisätiedot

Pyhännän kirkonkylän yleiskaavan kulttuuriympäristöselvitys

Pyhännän kirkonkylän yleiskaavan kulttuuriympäristöselvitys 30.10.2017 Pyhännän kirkonkylän yleiskaavan kulttuuriympäristöselvitys Kulttuuriympäristöselvitys on laadittu yleiskaavatasoisena selvityksenä alueen paikallisesti arvokkaiden rakennuskohteiden ja kulttuuriympäristöjen

Lisätiedot

Hämeenkyrö Vt. 3:n parannusalueen välillä Turkimus - Kostula muinaisjäännösinventointi 2012

Hämeenkyrö Vt. 3:n parannusalueen välillä Turkimus - Kostula muinaisjäännösinventointi 2012 1 Hämeenkyrö Vt. 3:n parannusalueen välillä Turkimus - Kostula muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Ramboll Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 8 Vanhat

Lisätiedot

Kylmäkoski Taipale Tarpianjoen sillan uusimishankkeen vaikutusalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Kylmäkoski Taipale Tarpianjoen sillan uusimishankkeen vaikutusalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Kylmäkoski Taipale Tarpianjoen sillan uusimishankkeen vaikutusalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Destia Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 5 Vanhat

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

Tämä tarkastuskertomus liittyy Pohjanmaan museon Teuvan kunnalle antamaan lausuntoon.

Tämä tarkastuskertomus liittyy Pohjanmaan museon Teuvan kunnalle antamaan lausuntoon. TARKASTUSKERTOMUS PMA 1201 Paikka TEUVA ÄYSTÖ KUKUNKALLIO Tarkastuskäynti 23.5.2012 Pentti Risla Kukunkallio E:n sijainti PK lehti 124302 RIIPPI P: 6937296 I: 237804 P (YKJ): 6940205 I (YKJ): 3237869 Taustaa

Lisätiedot

PIEKSÄMÄEN RAUTATIELÄISYMPÄRISTÖT, ASUINALUE

PIEKSÄMÄEN RAUTATIELÄISYMPÄRISTÖT, ASUINALUE Alueraportti https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/es/es_alue_raportti.aspx... 1 / 3 26.11.2018 klo 11.08 PIEKSÄMÄEN RAUTATIELÄISYMPÄRISTÖT, ASUINALUE Maakunta: Etelä-Savo 10494 Kunta: Pieksämäki

Lisätiedot

Liite 5: Toteuttamisohjelma

Liite 5: Toteuttamisohjelma Kotkan Haminan seudun strateginen yleiskaava Liite 5: Toteuttamisohjelma Nro Alueen nimi Kunta Muutoksen kuvaus 1 Ajuksenkallio Hamina Rakenteen tiivistäminen, palvelukeskusta tukeva 2 Halla Kotka Asuinrakentamisen

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 356 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 357 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 46. kaupunginosa Ristinkallio, osa Lautakatontietä

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 46. kaupunginosa Ristinkallio, osa Lautakatontietä OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 46. kaupunginosa Ristinkallio, osa Lautakatontietä Valmistelija Elina Masalin, kaavasuunnittelija, p. 040 773 7752 KAAVA NRO 0317 Kaupunkisuunnittelu Kaavoitus OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto SUOJELUMÄÄRÄYKSEN PERUSTELUT - rakennustaiteellinen arvo - kulttuurihistoriallinen arvo - maisemakulttuurin

Lisätiedot

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAISEMALLINEN SELVITYS LINIKKALAN OSAYLEISKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAAKIRJAKARTAT 1660-70-LUKU Linikkalan osayleiskaava-alueen

Lisätiedot

Liite 7: Toteuttamisohjelma Kotkan Haminan seudun strateginen yleiskaava. Toteutus Toteutus

Liite 7: Toteuttamisohjelma Kotkan Haminan seudun strateginen yleiskaava. Toteutus Toteutus Kotkan Haminan seudun strateginen yleiskaava Liite 7: Toteuttamisohjelma 1.11.2017 Nro Alueen nimi Kunta Muutoksen kuvaus 1 Ajuksenkallio Hamina Rakenteen tiivistäminen, palvelukeskusta tukeva 2 Halla

Lisätiedot

Soklin osayleiskaavaluonnos Savukosken kunta Liitteet 8.4.2010

Soklin osayleiskaavaluonnos Savukosken kunta Liitteet 8.4.2010 Soklin osayleiskaavaluonnos Savukosken kunta Liitteet 8.4.2010 1. Soklin rakennettu ympäristö ja maanomistus 2. Lapin kulttuuriympäristö tutuksi hankkeen inventointikohteet 3. Osayleiskaava-alueen muinaisjäännökset

Lisätiedot

Pyhäjoki Keskustan osayleiskaava 2025 Muinaisjäännösinventointi 2014

Pyhäjoki Keskustan osayleiskaava 2025 Muinaisjäännösinventointi 2014 1 Pyhäjoki Keskustan osayleiskaava 2025 Muinaisjäännösinventointi 2014 ver 2 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Pyhäjoen kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta... 5

Lisätiedot

URJALA, LAUKEELA, SALMI JA HUHTI KESKUSTA ALUEEN OSAYLEISKAAVA ALUEEN HISTORIALLISESTI MERKITTÄVIEN TIELINJOJEN TARKASTUS 2010

URJALA, LAUKEELA, SALMI JA HUHTI KESKUSTA ALUEEN OSAYLEISKAAVA ALUEEN HISTORIALLISESTI MERKITTÄVIEN TIELINJOJEN TARKASTUS 2010 1 URJALA, LAUKEELA, SALMI JA HUHTI KESKUSTA ALUEEN OSAYLEISKAAVA ALUEEN HISTORIALLISESTI MERKITTÄVIEN TIELINJOJEN TARKASTUS 2010 Pirkanmaan maakuntamuseo/ulla Lähdesmäki, Teemu Tiainen Pirkanmaan maakuntamuseon

Lisätiedot

Pälkäne Äimälä vesihuoltolinjan inventointi 2009

Pälkäne Äimälä vesihuoltolinjan inventointi 2009 1 Pälkäne Äimälä vesihuoltolinjan inventointi 2009 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Etelä-Pälkäneen vesiosuuskunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Maastokartat... 5 Ilmakuva...

Lisätiedot

https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/sa/sa_kohde_tiedoteraportti.aspx?kohde_id=206442 Page 1 of 3 Rauman Lyseo, 684-2-203-1 Kuvausaika: 26.3.2013 Kuvausaika: 26.3.2013 Kuvausaika: 26.3.2013 https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/sa/sa_kohde_tiedoteraportti.aspx?kohde_id=206442

Lisätiedot

Y M P Ä R I S T Ö M I N I S T E R I Ö N P Ä Ä T Ö S. Annettu Helsingissä 29. päivänä syyskuuta 2014

Y M P Ä R I S T Ö M I N I S T E R I Ö N P Ä Ä T Ö S. Annettu Helsingissä 29. päivänä syyskuuta 2014 Y M P Ä R I S T Ö M I N I S T E R I Ö N P Ä Ä T Ö S Annettu Helsingissä 29. päivänä syyskuuta 2014 ASIA HAKIJA Kotkan kansallisen kaupunkipuiston perustaminen (n:o YM 2/5541/2012) Kotkan kaupunki HAKEMUS

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Kattilainen - Klamila 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Klamilan kulttuurimaisema 1.3. Kunta Virolahti 1.4. Pinta-ala noin 1 800 ha 1.5. Aikaisemmat inventoinnit

Lisätiedot

Luonnos valtakunnallisesti merkittävistä. kohteista Kymenlaaksossa/ Museovirasto. www.nba.fi

Luonnos valtakunnallisesti merkittävistä. kohteista Kymenlaaksossa/ Museovirasto. www.nba.fi Luonnos valtakunnallisesti merkittävistä rakennetun kulttuuriympäristön kohteista Kymenlaaksossa/ Museovirasto 2008. www.nba.fi Anjalankoski Sippolan kirkonkylä Kohde sisältyi RKY93-julkaisuun ja on lausunnon

Lisätiedot

MUNKKINIEMI, TIILIMÄKI 22 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MUNKKINIEMI, TIILIMÄKI 22 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaupunkiympäristön toimiala Asemakaavoitus Oas 1404-00/19 1 (5) Hankenro 0740_58 HEL 2018-012908 7.2.2019 MUNKKINIEMI, TIILIMÄKI 22 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelun

Lisätiedot

Pyhtään tuulivoimayleiskaavojen maisemaselvitys, alue nro 2

Pyhtään tuulivoimayleiskaavojen maisemaselvitys, alue nro 2 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PYHTÄÄN KUNTA Pyhtään tuulivoimayleiskaavojen maisemaselvitys, alue nro 2 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P18488 Pyhtää alue nro 2 - maisemaselvitys 1 (11) Riikka

Lisätiedot

Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen

Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen kohde kylämiljöineen ja museoineen. Plassilla vierailija voi sukeltaa vanhan Kalajoen keskukseen markkinatoreineen, jokirantoineen ja puutaloidylleineen.

Lisätiedot

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n

Lisätiedot

Nokia Tottijärven kirkko Karukka Vesihuoltokaivantolinjan muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa

Nokia Tottijärven kirkko Karukka Vesihuoltokaivantolinjan muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa 1 Nokia Tottijärven kirkko Karukka Vesihuoltokaivantolinjan muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Nokian Tottijärven Kirkonkylän vesihuolto-osuuskunta 2 Sisältö: Kansikuva:

Lisätiedot

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot:... 2 Inventointi... 3 Valokuvia... 4

Lisätiedot

Pernajan Björkbackan asemakaavaluonnosalueen historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten tarkastus 8.5.2009

Pernajan Björkbackan asemakaavaluonnosalueen historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten tarkastus 8.5.2009 Pernajan Björkbackan asemakaavaluonnosalueen historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten tarkastus 8.5.2009 Johanna Enqvist/V.-P. Suhonen Museovirasto/RHO Kuva 1: Edesby kuvattuna idästä. Museoviraston

Lisätiedot

https://museosiiri.tampere.fi/objectspecifichtmlreport.do?uri=http://tampere.fi/kyy/12...

https://museosiiri.tampere.fi/objectspecifichtmlreport.do?uri=http://tampere.fi/kyy/12... Sivu 1/7 Rakennetun ympäristön kohde Punainen tukkitie ( kohteella ei ole virallista osoitetta), 2009/0113, 2012/0046 Punaisen tukkitien uomaa Pispalan valtatieltä etelään. Miia Hinnerichsen 18.5.2009

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

Ohjelmallinen Rakennussuojelu (OHRA -hanke)

Ohjelmallinen Rakennussuojelu (OHRA -hanke) Ohjelmallinen Rakennussuojelu (OHRA -hanke) Kaavoituksen ajankohtaispäivä Varsinais-Suomen ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat-vastuualue, Kirsti VIrkki, Alueiden käytön yksikkö 27.5.2015 Rahoittajana

Lisätiedot

Kulttuuriympäristöt Länsi-Lapin maakuntakaavassa

Kulttuuriympäristöt Länsi-Lapin maakuntakaavassa Kulttuuriympäristöt Länsi-Lapin maakuntakaavassa Tornio 14.1.2012 Riitta Lönnström Suunnittelujohtaja Lapin liitto Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaavoituksessa on osoitettava valtakunnallisesti

Lisätiedot

PENTTILÄNRANNAN III ASEMAKAAVAMUUTOS TIISTAI PELTOLA-SALI

PENTTILÄNRANNAN III ASEMAKAAVAMUUTOS TIISTAI PELTOLA-SALI PENTTILÄNRANNAN III ASEMAKAAVAMUUTOS TIISTAI 5.9.2017 18.00- PELTOLA-SALI TAUSTALLA: SYMMETRISEN KAUPUNGIN VISIO - Keskusta laajenee joen itärannalle - Kehitys alkanut jo 2000-luvun alussa - Joen eri puolia

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi 4.10.2012

HAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi 4.10.2012 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(8) ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIN 54 TONTEILLA 3 JA 4 (PURSIMIEHENKATU 3 JA 5) 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Saviniemen kaupunginosassa korttelin

Lisätiedot

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 1996/2005 inventoinnit Savonmäki Kohteen nimi: Inventointinumero: Muuntoaseman alue (aluekohde) 11 Muuntoasema 12 Ala- ja Yläkankun hautausmaat 17 Savonmäki (aluekohde)

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 172 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 173 Kihniö Virrat PARKANO Linnankylän kulttuurimaisema Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki

Lisätiedot

KYLÄTONTIT SUOJELUN NÄKÖKULMASTA V A D I M A D E L P I R K A N M A A N M A A K U N T A M U S E O

KYLÄTONTIT SUOJELUN NÄKÖKULMASTA V A D I M A D E L P I R K A N M A A N M A A K U N T A M U S E O KYLÄTONTIT SUOJELUN NÄKÖKULMASTA V A D I M A D E L P I R K A N M A A N M A A K U N T A M U S E O M A A S E U D U N A S U T U S - J A E L I N K E I N O H I S T O R I A L L I S E T M U I N A I S J Ä Ä N

Lisätiedot

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: FINNMAP Infra Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Vanhat

Lisätiedot

Nokia Paperitehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011.

Nokia Paperitehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011. 1 Nokia Paperitehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011. Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: GEORGIA-PACIFIC NORDIC OY 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Kartat... 3 Vanhat

Lisätiedot

2. Kohde RANTALAN PAPPILA JA MAASEURAKUNNAN VIRASTO- JA ASUINTALO. 5. Kohdetyyppi

2. Kohde RANTALAN PAPPILA JA MAASEURAKUNNAN VIRASTO- JA ASUINTALO. 5. Kohdetyyppi SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Kunta Iisalmi 2. Kohde RANTALAN PAPPILA JA MAASEURAKUNNAN VIRASTO- JA ASUINTALO 3. Numero 204 4. Kiinteistötunnus 140-407-18-339

Lisätiedot

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta GRANKULLA GRANKULLA KAUNIAINEN 1900-1910 (KAUNIAINEN) 1900-luvun alku - noin 1920-luvulle Thurmanin puistotie

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

Rautujärven pohjoisrantaa kuvattuna sen itäosasta länteen. Perustiedot

Rautujärven pohjoisrantaa kuvattuna sen itäosasta länteen. Perustiedot 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta (ilmakuva)... 3 Yleiskartta 2... 4 Muinaisjäännökset... 5 KOLARI 28 ÄKÄSJOEN PATO... 5 KOLARI 83 RAUTUJÄRVI... 5 KOLARI 84 AHVENJÄRVI... 8 KOLARI

Lisätiedot

KYMMENEN TARINAA KIVESTÄ

KYMMENEN TARINAA KIVESTÄ YHTEINEN KULTTUURIYMPÄRISTÖMME ESILLE - KYNÄ JÄTTÄÄ JÄLJEN KYMMENEN TARINAA KIVESTÄ Kiven monta perinteistä käyttötarkoitusta EEVA PUUSTJÄRVI YHTEINEN KULTTUURI- YMPÄRISTÖMME ESILLE - KYNÄ JÄTTÄÄ JÄLJEN

Lisätiedot

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta Kylä Tilat Kaavan nimi Kaavan laatu Keuruu Pihlajavesi 249-407-2-59 Hakemaniemi 249-407-2-97 Eemelinranta Pihlajaveden osayleiskaava Osayleiskaavan muutos

Lisätiedot

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013 KOSKEN Tl KUNTA Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS Työ: 26478 Tampere 7.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus

Lisätiedot