KARVIAN KUNTA LAVIAN KUNTA MERIKARVIAN KUNTA POMARKUN KUNTA SIIKAISTEN KUNTA VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS SATAKUNTALIITTO

Transkriptio

1 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI HONKAJOEN KUNTA JÄMIJÄRVEN KUNTA KARVIAN KUNTA LAVIAN KUNTA MERIKARVIAN KUNTA POMARKUN KUNTA SIIKAISTEN KUNTA VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS SATAKUNTALIITTO POHJOIS-SATAKUNNAN ALUEELLINEN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA OSARAPORTTI I PERUSSELVITYKSET ENNUSTEET JA TAVOITTEET SUUNNITTELUPERUSTEET Työ: E25870 Turku, AIRIX Ympäristö Oy PL TURKU Puhelin Telefax Toimistot: Tampere, Turku, Oulu ja Helsinki

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO PERUSSELVITYKSET LÄHTÖTIEDOT SUUNNITTELUALUE Pinta-ala Väestö Elinkeinorakenne Maankäyttö ja kaavoitus Vesistöt Pohjavesialueet VESIHUOLLON NYKYTILA HONKAJOKI Maankäyttö ja luonnonsuojelu Vesihuollon järjestäminen Vedenhankinta Vedenjakelu Poikkeusolojen vesihuolto Viemäröinti Jätevedenkäsittely Lietteen käsittely Toiminta-alueiden ulkopuoliset alueet Kehittämistarpeet JÄMIJÄRVI Maankäyttö ja luonnonsuojelu Vesihuollon järjestäminen Vedenhankinta Vedenjakelu Poikkeusolojen vesihuolto Viemäröinti Jätevedenkäsittely Lietteen käsittely Toiminta-alueiden ulkopuoliset alueet Kehittämistarpeet KANKAANPÄÄ Maankäyttö ja luonnonsuojelu Vesihuollon järjestäminen Vedenhankinta Vedenjakelu Poikkeusolojen vesihuolto Viemäröinti Jätevedenkäsittely Lietteen käsittely Toiminta-alueiden ulkopuoliset alueet Kehittämistoimenpiteet KARVIA Maankäyttö ja luonnonsuojelu Vesihuollon järjestäminen Vedenhankinta Vedenjakelu Poikkeusolojen vesihuolto AIRIX Ympäristö Oy PL 669 (Uudenmaankatu 19 A), TURKU puh , fax , sähköposti: etunimi.sukunimi@airix.fi

3 Viemäröinti Jätevedenkäsittely Lietteen käsittely Toiminta-alueiden ulkopuoliset alueet Kehittämistarpeet LAVIA Maankäyttö ja luonnonsuojelu Vesihuollon järjestäminen Vedenhankinta Vedenjakelu Poikkeusolojen vesihuolto Viemäröinti Jätevedenkäsittely Lietteen käsittely Toiminta-alueiden ulkopuoliset alueet Kehittämistarpeet MERIKARVIA Maankäyttö ja luonnonsuojelu Vesihuollon järjestäminen Vedenhankinta Vedenjakelu Poikkeusolojen vesihuolto Viemäröinti Jätevedenkäsittely Lietteen käsittely Toiminta-alueiden ulkopuoliset alueet Kehittämistarpeet POMARKKU Maankäyttö ja luonnonsuojelu Vesihuollon järjestäminen Vedenhankinta Vedenjakelu Poikkeusolojen vesihuolto Viemäröinti Jätevedenkäsittely Lietteen käsittely Toiminta-alueiden ulkopuoliset alueet Kehittämistarpeet SIIKAINEN Maankäyttö ja luonnonsuojelu Vesihuollon järjestäminen Vedenhankinta Vedenjakelu Poikkeusolojen vesihuolto Viemäröinti Jätevedenkäsittely Lietteen käsittely Toiminta-alueiden ulkopuoliset alueet Kehittämistarpeet SUUNNITTELUALUEEN VESIHUOLTO YHTEENSÄ VESIHUOLLON TALOUS Maksut Tulot ja menot VESIHUOLLON ENNUSTE AIRIX Ympäristö Oy PL 669 (Uudenmaankatu 19 A), TURKU puh , fax , sähköposti:

4 4.1 VÄESTÖENNUSTE VEDENHANKINTA JA -JAKELU Liittyjämäärät Ominaisvedenkulutus Vedenkulutus VIEMÄRÖINTI JA JÄTEVESIEN KÄSITTELY Liittyjämäärät Jätevesimäärä asukasta kohti Jätevesimäärä Kuormitus Liete VESIHUOLTOJÄRJESTELMÄN ARVIOINTI VEDENHANKINTA Vedenhankintakapasiteetti Poikkeusolojen vedenhankinta JÄTEVEDENKÄSITTELY VESIHUOLLON TAVOITTEET JA PAINOPISTEET VEDENHANKINTA JÄTEVESIEN JA LIETTEIDEN KÄSITTELY VESIHUOLLON TALOUS YMPÄRISTÖNSUOJELU VESIHUOLLON SUUNNITTELU- JA MITOITUSPERUSTEET SUUNNITTELU- JA MITOITUSPERUSTEET LIITTEET: Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Pohjavesialueet Vedenottamot Osuuskunnat Jätevedenpuhdistamot Suunnittelualueen vesihuolto Vesihuoltolaitosten tuloslaskelma KARTAT: Kartta 101 Kartta 102 Vedenhankinta Jätevedenkäsittely / ARY / ARY / MHAN VALMIS / ARY / ARY / MHAN LUONNOS Muutos Pvm/Hyväksynyt Pvm/Tarkastanut Pvm/Laatinut Huomautukset AIRIX Ympäristö Oy PL 669 (Uudenmaankatu 19 A), TURKU puh , fax , sähköposti: etunimi.sukunimi@airix.fi

5 KUNNAT / V-S ELY-KESKUS / SATAKUNTALIITTO POHJOIS-SATAKUNNAN ALUEELLINEN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA OSARAPORTTI I PERUSSELVITYKSET ENNUSTEET JA TAVOITTEET SUUNNITTELUPERUSTEET TYÖ E JOHDANTO Pohjois-Satakunnan alueellisessa vesihuollon kehittämissuunnitelmassa selvitetään Kankaanpään kaupungin sekä Honkajoen, Jämijärven, Karvian, Lavian, Merikarvian, Pomarkun ja Siikaisten kuntien vesihuollon alueelliset ratkaisuvaihtoehdot niin, että vedenhankinta sekä jätevesien käsittely voidaan järjestää parhaalla mahdollisella tavalla. Aiempi Pohjois-Satakunnan alueen vesihuollon yleisselvitys on vuodelta Suunnittelutyö on jaettu kolmeen osaraporttiin. Ensimmäinen osaraportti käsittää perusselvitykset, ennusteet ja tavoitteet sekä suunnitteluperusteet, toisessa osaraportissa vertaillaan suunnitteluvaihtoehtoja ja kolmannessa osaraportissa esitetään yleissuunnitelma valitulle suunnitelmaratkaisulle. Perusselvityksiin sisältyy suunnittelualueen vesihuollon nykytilanteen kartoittaminen sekä maankäyttö-, väestö- ja ympäristötietojen esittäminen. Suunnittelutyön ohjaamisesta vastaa ohjausryhmä, jonka kokoonpano on seuraava: - Jyrki Lammila, Varsinais-Suomen ELY-keskus - Minna Nummelin, Varsinais-Suomen ELY-keskus - Anne Nummela, Satakuntaliitto - Jaakko Kallioniemi, Honkajoen ja Karvian kunnat - Pentti Virtanen, Jämijärven kunta - Olli Kahilaluoma, Palojoen Vesiosuuskunta - Kauko Alarotu, Jämijärven Vesiosuuskunta - Kalevi Salmijärvi, Kankaanpään kaupunki - Marja Vaajasaari, Kankaanpään kaupunki - Jorma Järvensivu, Lavian kunta - Tapio Peltoniemi, Lavian kunta - Veikko Kallio, Merikarvian kunta - Jouni Koskinen, Pomarkun kunta - Anne Järvenranta, Siikaisten kunta Suunnittelutyö on tehty AIRIX Ympäristö Oy:n Turun ja Tampereen toimistoilla. Osaraportti I:n laadintaan ovat osallistuneet projektivastaavana DI, SNIL Reijo Haronen, pääsuunnittelijana ja koordinaattorina DI Antti Ryynänen ja suunnittelijana ins. AMK Maiju Hannuksela.

6 Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 2/76 2. PERUSSELVITYKSET 2.1 LÄHTÖTIEDOT Suunnittelun lähtötietoina on käytetty kunnista, Varsinais-Suomen ELYkeskukselta, Tilastokeskuksesta, Maanmittauslaitoksesta, Satakuntaliitolta sekä aiemmista suunnitelmista ja selvityksistä saatuja tietoja. Lähtötiedot perustuvat vuosien aikana tapahtuneeseen kehitykseen. Ennusteiden lähtökohtana on vuoden 2011 tilanne. Suunnittelu kattaa ajanjakson Perustiedot ja vesihuollon nykytila (mm. väestömäärät, vedenhankinta ja -jakelu, jätevesien käsittely) on käsitelty kuntakohtaisesti kappaleissa Yhteenveto suunnittelualueesta on esitetty kappaleessa SUUNNITTELUALUE Pinta-ala Suunnittelualueena on Kankaanpään kaupunki sekä Honkajoen, Jämijärven, Karvian, Lavian, Merikarvian, Pomarkun ja Siikaisten kunnat. Merikarvia ja Pomarkku kuuluvat Porin seutukuntaan ja muut kunnat kuuluvat Pohjois-Satakunnan seutukuntaan. Pohjois-Satakunta sijaitsee Länsi-Suomen läänissä ja on osa Satakunnan maakuntaa. Naapuriseutukuntia ovat Luoteis- ja Lounais-Pirkanmaan, Porin, Seinäjoen, Suupohjan ja Suupohjan rannikon seutukunnat. Kankaanpään kaupunki on Pohjois-Satakunnan seutukunnan keskus. Suunnittelualue kuuluu Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, Satakuntaliiton ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston toiminta-alueisiin. Suunnittelualueen kuntien maapinta-ala on yhteensä km 2. Maapinta-alaltaan suurin kunta on Kankaanpää (689 km 2 ). Seuraavassa taulukossa on esitetty suunnittelualueen kuntien maapinta-alat. Taulukko 2.1 Suunnittelualueen kuntien maapinta-alat (km 2 ) (Maanmittauslaitos) Kunta Maapinta-ala (km 2 ) Honkajoki 331 Jämijärvi 214 Karvia 502 Kankaanpää 689 Lavia 321 Merikarvia 446 Pomarkku 301 Siikainen 463 Yhteensä Perusselvitykset 2.1 Suunnittelualue

7 Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 3/ Väestö Suunnittelualueella asui asukasta vuoden 2011 lopussa. Pohjois- Satakunnan seudun väestökehitystä on leimannut muuttotappio luvun tasosta seutu on menettänyt n henkeä. Seuraavassa taulukossa on esitetty Pohjois-Satakunnan seudun väestömäärän kehitys vuosina Taulukko 2.2 Pohjois-Satakunnan väestömäärän kehitys (Tilastokeskus) Honkajoki Jämijärvi Kankaanpää Karvia Lavia Merikarvia Pomarkku Siikainen Yhteensä Elinkeinorakenne Seudun elinkeinorakenne on palveluvaltainen. Alkutuotannon osuus on 13 % työpaikoista, jalostuksen osuus 27 % ja palvelujen osuus 57 %. Alkutuotannon osuus on vain 5 %. Yhteensä työpaikkoja oli alueella vuonna Kankaanpää on seutukunnan keskus ja palvelee laajahkoa seutua. Kankaanpään kaupungissa on pientä ja keskisuurta teollista tuotantoa, sekä Niinisalon varuskunta. Pohjois- Satakunnan tärkeimmät tuotannon alat ovat tekstiili- ja nahkateollisuus, puutuotteiden valmistus ja kasvihuoneviljely. Seuraavassa taulukossa on esitetty kuntien elinkeinorakenne vuoden 2010 lopussa. Taulukko 2.3 Kuntien elinkeinorakenne vuoden 2010 lopussa (Tilastokeskus). Alkutuotanto Jalostus Palvelut Muut Työpaikat yht. Honkajoki 32 % 22 % 44 % 2 % 829 Jämijärvi 24 % 29 % 45 % 2 % 653 Kankaanpää 5 % 26 % 67 % 2 % Karvia 24 % 29 % 41 % 3 % 932 Lavia 22 % 24 % 52 % 3 % 576 Merikarvia 13 % 33 % 52 % 2 % 982 Pomarkku 12 % 25 % 59 % 4 % 547 Siikainen 22 % 38 % 37 % 2 % 514 Yhteensä 13 % 27 % 57 % 2 % Perusselvitykset 2.2 Suunnittelualue

8 Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 4/ Maankäyttö ja kaavoitus Maakuntakaavoitus Satakunnan maakuntakaavan on laatinut Satakuntaliitto vuosien välisenä aikana. Satakunnassa maakuntakaava on laadittu koko maakuntaa koskevana kokonaismaakuntakaavana, käsittäen kaikki maakunnan kunnat sekä kaikki alueidenkäyttömuodot. Maakuntakaavassa esitetään maakuntasuunnitelmassa määritellyt alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan kehittämisen kannalta tarpeelliset aluevaraukset. Ympäristöministeriö on vahvistanut Satakunnan maakuntakaavan Vahvistuessaan maakuntakaava korvasi Satakunnan seutukaavan 5. Vesihuollon osalta kaavassa on esitetty nykyiset ja suunnitellut vedenottamot, nykyiset jätevedenpuhdistamot sekä taajamien väliset nykyiset ja ohjeelliset yhdysvesijohdot, siirtoviemärit sekä niiden yhteystarpeet. Pohjois-Satakunnan seutua koskevat uudet vedenottamot ja yhdysvesijohdon ja siirtoviemärin yhteystarpeet ovat seuraavat: Suunnitellut vedenottamot (voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus) : - Kuninkaanlähteen pohjavedenottamo, Kankaanpää Yhdysvesijohdon yhteystarpeet (maankäytön suunnittelulla turvattava yhteystarpeen toteuttamismahdollisuus): - Karvia - Parkano -yhdysvesijohto - Karvia - Honkajoki -yhdysvesijohto - Honkajoki - Isojoki -yhdysvesijohto - Niinisalo (Kankaanpää) - Palojoki (Jämijärvi) -yhdysvesijohto - Kankaanpää - Jämijärvi -yhdysvesijohto - Venesjärvi (Kankaanpää) - Kotomäenkulma (Siikainen) -yhdysvesijohto - Venesjärvi (Kankaanpää) - Saarikoski (Siikainen) -yhdysvesijohto - Leväsjoki (Siikainen) - Pomarkku -yhdysvesijohto - Pomarkku - Noormarkku (Pori) -yhdysvesijohto Siirtoviemärin yhteystarpeet (maankäytön suunnittelulla turvattava yhteystarpeen toteuttamismahdollisuus): - Karvia - Honkajoki -siirtoviemäri - Honkajoki - Kankaanpää -siirtoviemäri - Kihniö - Kankaanpää -siirtoviemäri - Jämijärvi - Kankaanpää -siirtoviemäri - Lavia - Kankaanpää -siirtoviemäri - Pomarkku - Noormarkku (Pori) -siirtoviemäri - (Kiikoinen - Lavia -siirtoviemäri) Maakuntakaava on nähtävillä Satakuntaliiton Internet -sivuilla osoitteessa 2 Perusselvitykset 2.2 Suunnittelualue

9 Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 5/ Vesistöt Suunnittelualue sijoittuu Karvianjoen vesistöalueeseen lukuun ottamatta Jämijärveä, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistöalueeseen. Suunnittelualueen merialueet kuuluvat Eteläiseen Selkämeren alueeseen. Karvianjoen vesistöalue Karvianjoen vesistöalueen pinta-ala on km 2 ja järvisyys 5 %. Vesistöalue purkautuu mereen kolmena jokena, jotka ovat Merikarvianjoki, Pohjajoki ja Etelänjoki. Vesistön keskusjärvi on Inhottujärvi Noormarkussa (Pori). Muita merkittäviä järviä ovat Karhijärvi (Lavia), Isojärvi (Pomarkku, Siikainen) ja Karvianjärvi (Karvia). Vesistöalue on hydrologialtaan monimuotoinen. Vesistöalueella on toteutettu erittäin laajoja vesistöjärjestelyitä. Niiden tavoitteina ovat olleet maatalousmaiden kuivattaminen, uuden peltoalan saaminen sekä tulvasuojelu. Suurin osa vesistöalueen joista ja puroista on perattu. Lähes kaikkien järvien pinnankorkeutta on laskettu ja kymmeniä lisäksi kuivattu. Vesistöalueella on kaksi säännöstelyhanketta, Isojärven säännöstely sekä Inhottu-, Kynäs-, ja Karhijärvien säännöstely. Vesistössä toimii viisi voimalaitosta. Suurin osa vesistöalueen pinta-alasta on metsää ja varsinkin pohjoisosissa soiden määrä on suuri (jopa %). Pellot ovat keskittyneet vesistöjen varsille. Alueen runsas turvetuotanto näkyy vesien laadussa ja osaan järvistä on kerääntynyt paljon kiintoainesta. Vesistöaluetta kuormittavat merkittävästi maatalous, metsätalous ja turvetuotanto ja sen järvien ja jokien tila on pääosin vain välttävä tai tyydyttävä. Merialueen matalissa lahdissa rehevöitymistä ja umpeenkasvua kiihdyttävät laskujokien tuoma kiintoaines ja ravinnekuormitus sekä maankohoaminen. Vesistöalueen luontoarvoja on yleisesti menetetty ja se on myös kalataloudellisesti taantunut. Alueella on kuitenkin merkittäviä luonnonsuojeluarvoja jäljellä, muun muassa lukuisia eurooppalaisen Natura verkoston kohteita. Seuraavassa kuvassa on esitetty Karvianjoen vesistöalueen ekologinen luokitus, jonka perusteella vesistöt luokiteltiin ensimmäisen kerran Perusselvitykset 2.2 Suunnittelualue

10 Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 6/76 Kuva 2.1 Karvianjoen vesistöalueen ekologinen luokitus 2008 Karvianjoki saa alkunsa Karvianjärven eteläpäästä ja virtaa läpi Karvian, Honkajoen ja Kankaanpään laskien Kynäsjärveen. Kynäsjärvesta joki jatkaa matkaansa Kynäsjokena kohti Inhottujärveä, joka on toinen vesistön keskusjärvistä. Joen kokonaispituus on noin 110 km, ja siihen laskee useita sivu-uomia. Inhottujärveen tulee vesiä myös idästä Karhijärven suunnasta Lassilanjokea pitkin. Inhottujärvellä on kaksi lasku-uomaa, joista pohjoisempi on Isojärveen laskeva Pomarkunjoki ja eteläisempi Noormarkunjoki (alempana Eteläjoki ja Ahlaistenjoki). Myös Isojärvellä on kaksi lasku-uomaa mereen eli Merikarvianjoki ja Salmusoja, jota pitkin vesi virtaa järvien ja jokien kautta Pohjajokeen. Merikarvian joen kokonaispituus on 27 km. Jokivarren kuormitus on pääasiassa hajakuormitusta, sillä Siikaisten kalkkilouhoksen aiheuttama kuormitus on vähäistä ja Merikarvian jätevedenpuhdistamon puhdistetut jätevedet johdetaan merelle. Lassilanjoki kulkee pääosin viljelymaiden lävitse ja sen kuormitus on hajakuormitusta. Lassilanjoen yläpuolelle Karhijärveen lasketaan puhdistettuja jätevesiä (Lavia). Otamonjoki saa vetensä Siikaisjärven, Siikaisjoen ja useiden pienien järvien kautta kulkevista vesistä ja laskee Isojärven pohjoispäähän. Sen kuormitus on hajakuormitusta. Siikaisten jätevedet on johdettu vuoden 2010 alusta Merikarvialle, joten jätevesistä johtuva pistekuormitus on poistunut. 2 Perusselvitykset 2.2 Suunnittelualue

11 Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 7/76 Seuraavissa kuvissa on esitetty fosfori- ja typpimäärän jakautuminen Karvianjoen vesistön jokialueille tarkkailujaksolla Kuva 2.2 Karvianjoen vesistön jokialueiden fosforikuormituksen jakautuminen (Lähde VEPS, VAHTI, Satakunnan pintavesien toimenpideohjelma vuoteen 2015.) Kuva 2.3 Karvianjoen vesistön jokialueiden typpikuormituksen jakautuminen (Lähde VEPS, VAHTI, Satakunnan pintavesien toimenpideohjelma vuoteen 2015.) Isojärvi (3882 ha) sijaitsee Pomarkun ja Siikaisten rajalla ja se on Pohjois- Satakunnan suurin järvi. Järven syvyys on 8 metriä, mutta suurin osa avovesialueesta on alle metrin syvyistä. Järvessä on runsaasti saaria. Lähivaluma-alueelta tuleva kuormitus on pääasiassa rantakiinteistöistä peräisin olevaa ravinnekuormitusta ja metsäalueilta tulevaa hajakuormitusta. Ravinteita tulee järveen erityisesti Pomarkunjoen kautta. 2 Perusselvitykset 2.2 Suunnittelualue

12 Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 8/76 Karvianjärvi (920 ha) on matala ja rehevöitynyt. Järvivesi on usein sameaa ja sinilevien massaesiintymiset ovat tavallisia. Turvetuotannon ja maatalouden aiheuttamalla kuormituksella on merkittävä vaikutus järven tilaan. Karhijärvi (3335 ha) on matala ja runsasravinteinen järvi, joka on voimakkaan hajakuormituksen kohteena. Valuma-alueella on viljelymaita ja rannoilla runsaasti asutusta. Järveen lasketaan myös puhdistettuja jätevesiä järven itärannalla sijaitsevasta Lavian kunnan taajamasta. Seuraavissa kuvissa on esitetty Karvianjoen vesistön suurimpiin järviin kohdistuva fosfori- ja typpikuormituksen jakautuminen vuosina Kuva 2.4 Iso-, Karhi- ja Karvianjärven fosforikuormituksen jakautuminen (Lähde VEPS, VAHTI, Satakunnan pintavesien toimenpideohjelma vuoteen 2015.) 2 Perusselvitykset 2.2 Suunnittelualue

13 Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 9/76 Kuva 2.5 Iso-, Karhi- ja Karvianjärven typpiikuormituksen jakautuminen (Lähde VEPS, VAHTI, Satakunnan pintavesien toimenpideohjelma vuoteen 2015.) Karvianjoen vesistöalueelta tulevaa kuormitusta tulee Satakunnan pintavesien toimenpideohjelman mukaan vähentää fosforin osalta 26 % ja typen osalta 18 %, jolloin vesistön ekologisen tilan tavoitteet rehevyydelle voidaan saavuttaa Karvianjoen vesistössä. Kuormituksen vähentämistarpeet vaihtelevat jokiosuuksien osalta merkittävästi. Merikarvianjoessa vähentämistarve on 26 % fosforin ja 18 % typen osalta, Karvianjoen pääuomassa 40 % fosforin ja 23 % typen osalta, Otamonjoessa 5-10 % fosforin osalta ja Lassilanjoessa % fosforin ja 5-10 % typen osalta. Jämijärvi Jämijärvi kuuluu Kokemäenjoen vesistöalueeseen Ikaalisten reittiin. Suurin ja ainoa yli 100 ha:n järvi Jämijärvellä on Jämijärvi. Muita suurempia järviä Jämijärvellä ovat lisäksi Tykköönjärvi ja Mertiöjärvi. Ikaalisten reitti kuuluu Kokemäenjoen vesistöalueen pohjoisiin osa-alueisiin. Reitin latvat ulottuvat Kihniön seudulle saakka. Lännessä rajana on Karvianjoen vesistö. Vesistöalueen keskusjärvi on Kyrösjärvi, johon laskee vesiä Jämijärven lisäksi Parkanon ja Aurejärven suunnilta. Kyrösjärvestä reitti laskee jokimaisena Nokialle, jossa se yhtyy Siurukosken välityksellä Kuloveteen Suuria pistekuormittajia Ikaalisten reitillä ovat Jämijärven kunnan ohella Kihniön ja Hämeenkyrön kunta ja Parkanon ja Ikaalisten kaupungit. Ainoa teollinen kuormittaja on nykyisin Kyrön kartonkitehdas. Jämijärven taajaman yläpuolisella vesiosuudella ei ole merkittäviä pistekuormittajia. Hajakuormituksen vaihtelu aiheuttaa ajoin veden samenemista ja lisää rehevyyttä, jopa enemmän kuin pistekuormitus. 2 Perusselvitykset 2.2 Suunnittelualue

14 Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 10/76 Ikaalisten reitin lahtialueista rehevyys on lisääntynyt selvimmin Vatulanlahdella ja Kelminselällä, jonne laskevat Jämijärven vedet. Jämijärven vedenlaatu on vain välttävä. Tähän on syynä voimakkaasti kohonnut fosforipitoisuus, veden voimakas humusleimaisuus ja samentuneisuus. Jämijärven kunnan pistekuormituksella ei ole juurikaan vaikutusta rehevyystasoon. Myös turvetuotannon osuus jää kokonaisuutena vähäiseksi. Vesistöalueen tilassa ei ole odotettavissa suuria muutoksia. Pistekuormituksen vaikutus on jo nykyisin niin vähäistä, ettei kuormituksen väheneminen tuo merkittävästi parannusta veden laatuun. Hallitsevassa asemassa onkin hajakuormitus. Jämijärvi pysynee rehevänä ja laadultaan välttävänä vielä pitkään hajakuormituksen vähentämisestä huolimatta. Merialueet Pohjois-Satakunnan merialue kuuluu Eteläiseen Selkämereen, joka kattaa Satakunnan rannikkovesialueet Raumalta Merikarvialle asti. Veden vaihtuvuus on heikkoa erityisesti suojaisissa ja irtikuroutuvissa lahdissa. Matalat rannikkovedet altistavat rannikkovesien rehevöitymiselle. Vesi on rehevöitynyttä erityisesti kaupunkien ja asutustaajamien läheisyydessä ja suurten jokien laskulahdissa ja lähialueilla. Selkämereen kohdistuvasta kuormituksesta melko suuren osan arvellaan tulevan pintavesivirtojen mukana Saaristomereltä. Suurin osa mereen kohdistuvasta kuormituksesta on hajakuormitusta, josta maatalouden osuus on suurin. Muita hajakuormituslähteitä ovat haja- ja loma-asutus sekä metsätalous. Yhdyskuntien ja teollisuuden jätevedet vaikuttavat erityisesti asutuskeskusten lähivesien tilaan. Vaikka suurin osa Selkämeren kuormituksesta on paikallista alkuperää, vaikuttavat veden laatuun oleellisesti myös muualta virtausten ja ilman mukana kulkeutuvat ravinteet. Suomenlahdelta ja etelämpää Itämereltä virtausten mukana tulevat ravinteet rehevöittävät Selkämeren eteläisintä osaa. Ilmalaskeuma, joka on pääosin peräisin muualta, on keskeinen erityisesti typpikuormituksen osalta. Paikallisesti vakavan ongelman Selkämeren eliöyhteisölle muodostavat haitalliset ja myrkylliset aineet. Selkämeren vesiliikenteellä ja sen ylläpidolla on myös merkitystä vesien tilaan. Selkämeren tila on säilynyt melko hyvänä vielä viime vuosikymmeninä, vaikka rehevöitymisen esimerkkejä on havaittavissa. Ravinnepitoisuudet, varsinkin fosforipitoisuus ja planktonlevien määrä on kasvanut. Matalien rantavesien rehevöityminen on näkynyt erityisesti kalastossa särkikalojen runsastumisena. Mikäli hajakuormitusta saadaan vähentyä huomattavasti, voi Selkämeren tila säilyä hyvänä ja osittain sisimpien rannikkovesien tila parantua Pohjavesialueet Pohjois-Satakunnan tärkein pohjaveden muodostumisalue on Hämeenkankaan - Pohjankankaan muodostumisalue, joka sijoittuu Jämijärven, Kankaanpään ja Karvian alueille. Alueelta otetaan pohjavettä viiden kunnan sekä Niinisalon varuskunnan tarpeisiin. Alueella sijaitsee lisäksi useita pieniä vesiosuuskuntien ja -yhtymien kaivoja. 2 Perusselvitykset 2.2 Suunnittelualue

15 Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 11/76 Suunnittelualueella on yhteensä 30 luokiteltua pohjavesialuetta. Luokkaan I kuuluvia eli vedenhankintaa varten tärkeitä pohjavesialueita on 21 kappaletta ja luokkaan II eli vedenhankintaa soveltuvia pohjavesialueita on 9 kappaletta. Luokan I pohjavesialueiden kokonaispinta-ala on yhteensä 142 km 2, pohjavedenmuodostumisalueen pinta-ala 109 km 2 ja teoreettinen antoisuus yhteensä m 3 /d. Luokan II pohjavesialueilla vastaavasti pinta-ala on 31 km 2, muodostumisalueen pintaala 22 km 2 ja antoisuus m 3 /d. Alueen tärkein pohjavesialue on Hämeenkankaan pohjavesialue, jonka antoisuus on m 3 /d. Liitteessä 1 on esitetty suunnittelualueen pääsijaintikunnissa sijaitsevat pohjavesialueet. Seuraavassa taulukossa on esitetty yhteenveto pohjavesialueista. Taulukko 2.4 Yhteenveto suunnittelualueella kokonaan tai osittain sijaitsevista pohjavesialueista (Valtion ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmä) Luokka Kpl Kokonaispinta-ala [km 2 ] Muodostumispinta-ala [km 2 ] Pohjaveden määrä [m 3 /d] I ,74 108, II 9 31,27 22, Yhteensä ,01 131, Luokka I: vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Luokka II: vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue 2 Perusselvitykset 2.2 Suunnittelualue

16 Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 12/76 3. VESIHUOLLON NYKYTILA 3.1 HONKAJOKI Maankäyttö ja luonnonsuojelu Honkajoen kunnassa on voimassa seuraavat osayleiskaavat: - Karvianjokilaakson osayleiskaava (hyväksytty vuonna 2003) - Honkajoen Keskustan osayleiskaava (hyväksytty vuonna 2008) - Honkajoen Kirkkokallion tuulipuiston osayleiskaava ja keskustan osayleiskaavan muutos (hyväksytty vuonna 2011). Asemakaavoitettuja alueita löytyy Honkajoen keskustan alueelta yhteensä noin 190 ha: - Honkajoen keskusta-alueen rakennuskaava - Kirkkokallion asemakaava (hyväksytty vuonna 2004) - Leivonniemen asemakaava (hyväksytty vuonna 2005) - Peltosen asemakaava (hyväksytty vuonna 2008) - Honkajoen Kirkkokallion teollisuusalueen laajennus. Tällä hetkellä vireillä olevia hankkeita ovat ajantasakaavan päivitys ja korjausluontoiset muutokset. Vuosien kaavoitusohjelmassa on esitetty seuraavat hankkeet: - Pesämäen monitoimialueen aluesuunnitelma / yleiskaavan laadinta - Keskustaajaman vanhojen rakennuskaavojen ajantasaistaminen tarpeen mukaan. Honkajoen alueella on kaksi Natura ohjelmaan kuuluvaa aluetta, jotka on esitetty seuraavassa taulukossa. Lisäksi Honkajoen alueelle ulottuvat Lauhanvuoren ja Kauhaneva-Pohjankankaan Natura 2000-alueet, jotka pääosin sijaitsevat suunnittelualueen ulkopuolella. Taulukko 3.1 Honkajoen Natura-alueet. Natura-alue Sijaintikunta Pinta-ala (ha) Haapakeidas Honkajoki, Siikainen, Isojoki Karvianjoen kosket Honkajoki, Kauhajoki Vesihuollon järjestäminen Honkajoen kunnan vedenhankinnasta ja -jakelusta sekä jäteveden viemäröinnistä ja puhdistuksesta vastaa Honkajoen kunnan vesihuoltolaitos. Kunnassa toimii myös vesiosuuskuntia, jotka on esitetty seuraavassa taulukossa. 3.1 Honkajoki

17 Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 13/ Vedenhankinta Vedenjakelu Taulukko 3.2 Honkajoella toimivat vesiosuuskunnat ja -yhtymät. Vedenhankinta Liittyneet asukkaat (v. 2003) Jyllin vy Ostaa kunnan vh-laitokselta 11 Katkon vy Oma ottamo 18 Latikan vok Oma ottamo 120 Lylyn vok Oma ottamo Kauhajoella Osittain Kauhajoella Pukaran vok Oma ottamo 30 Honkajoen kunnan vedenhankinnasta huolehditaan Hongon (Honkalanmäki) ja Ojalan vedenottamoilta. Ottamoiden välillä on yhdysputki, mutta vesi syötetään ottamoilta omiin piireihinsä. Hongon vedenottamon vesi pumpataan lähes kokonaan teollisuuden tarpeisiin. Kunnassa toimii myös vesiosuuskuntien pohjavedenottamoita, joista merkittävin on Latikan ottamo sekä Pukaran kuilukaivo pohjavesialueen lähteessä. Seuraavassa taulukossa on esitetty Honkajoen kunnan ja suurimpien osuuskuntien vedenottamot. Taulukko 3.3. Honkajoen pohjavedenottamot. Kunta / laitos Vedenottamo Lupa Ottolupa (m 3 /d) Käyttö 2011 (m 3 /d) Käsittely Honkajoen kunta Honko L-S VEO Alkalointi (lipeä) 1977 Honkajoen kunta Ojala L-S VEO Kalkkikivisuodatin, UVdesinfiointi Latikan vok Latikka Ei käsittelyä Pukaran vok Pukara - - Ei käsittelyä L-S VEO = Länsi-Suomen vesioikeus Tällä hetkellä vedenottamoilla toimitaan luparajojen ylärajoilla. Esimerkiksi Ojalan ottamolta huippukulutuksen aikaan vettä saatetaan pumpata jopa 800 m 3 /d. Honkajoen pohjavesialueiden suojelusuunnitelman laadinta on tarkoitus aloittaa vuonna Honkajoen kunnan vesijohtoverkoston liittymisaste on n. 74 % eli n asukasta. Osuuskunnat huomioiden liittymisprosentti on n. 84 %. Kunnan vedenottamoilta pumpataan verkostoon vettä keskimäärin 950 m 3 /d. Laskutettu vesimäärä on 920 m 3 /d. Honkajoen kunnan vesihuoltolaitos myy Jyllin vesiyhtymälle vettä m 3 vuodessa. Seuraavassa taulukossa on esitetty Honkajoen kunnan vesihuoltolaitoksen liittyjämäärien ja vedenkulutuksen kehitys vuosina 2000, 2005 ja Honkajoki

18 Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 14/76 Taulukko 3.4. Honkajoen kunnan vesihuoltolaitoksen vedenkulutus ja ominaisvedenkulutus. yksikkö Asukasluku as Liittyjämäärä as Liittymis-% % 68 % 67 % 72 % 74 % Vedenkulutus Verkostoon pumpattu m 3 /d Laskutettu vesimäärä m 3 /d Ominaiskulutus l/as d Laskuttamaton vesimäärä m 3 /d Laskuttamaton % % 10 % - 17 % 3 % Teollisuuden vedenkulutuksen osuus on merkittävää, yli kolmasosa. Honkajoki Oy:n vedenkulutus tulee vuonna 2013 lisääntymään ainakin 100 m 3 /d ja vuonna 2014 mahdollisesti vielä lisää yhtiön laajentumisen takia. Honkajoen vedenkulutus tulee tulevaisuudessa todennäköisesti kasvamaan, riippuen teollisuuden vedentarpeista. Kunnan keskitetty vedenjakelu kattaa Honkajoen keskustaajaman lisäksi Honkaluoman, Kuivakankaan, Rynkäisen ja Vatajankylän. Haja-asutusalueilla toimii osuuskuntia. Kunnan vesijohtoverkoston kokonaispituus on 103 km, joka on pääosin muovia. Vesijohtoverkosto on yhteydessä Kankaanpään vesijohtoverkostoon. Verkostossa on 100 m 3 alavesisäiliö Kirkkokallion teollisuusalueella Poikkeusolojen vesihuolto Viemäröinti Vesihuollon poikkeustilanteeksi määritetään tilanne, jolloin laitoksen päävedenottamo on poissa käytöstä. Poikkeustilanteessa varaottamosta tai yhdysvesijohtojen kautta tulee pystyä toimittamaan talousvettä 120 l asukasta kohti päivässä sekä turvaamaan sairaaloiden ja huoltovarmuuden kannalta tärkeän elintarviketeollisuuden vedentarve. Honkajoella poikkeustilanteessa, eli Hongon tai Ojalan ottamon ollessa poissa käytöstä, mahdollinen varavesilähde on jäljelle jäävä kunnan vedenottamo. Molemmista ottamoista voidaan ottaa vettä 500 m 3 /d eli 366 l/as d. Tämä riittää turvaamaan vedenhankinnan. Honkajoen veden tarve poikkeustilanteessa on 164 m 3 /d (120 l/as d). Honkajoelta on myös yhteys Kankaanpäähän, josta voidaan kriisitilanteessa toimittaa vettä. Honkajoella keskitetty viemäröinti kattaa keskustan asemakaava-alueet sekä teollisuusalueen. Viemäriverkostoon on liittynyt noin 730 asukasta eli liittymisprosentti on n. 40 %. Vuonna 2011 jätevettä johdettiin viemäriin keskimäärin 410 m 3 /d. Laskuttamattoman veden ja vuotovesien osuus oli 56 %. 3.1 Honkajoki

19 Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 15/76 Seuraavassa taulukossa on esitetty Honkajoen viemäriin liittyjien sekä jätevesimäärien kehitys vuosina 2000, 2005 ja Taulukko 3.5 Honkajoen jätevesimäärät ja laskuttamaton jätevesi. yksikkö Asukasluku as Liittyjämäärä as Liittymis-% % 35 % 37 % 39 % 40 % Jätevesimäärä Jätevesimäärä m 3 /d Laskutettu jätevesimäärä m 3 /d Jätevesimäärä / asukas l/as d Laskuttamaton jätevesimäärä m 3 /d Laskuttamaton % % 55 % 40 % 50 % 56 % Viemäriverkoston kokonaispituus on 20 km. Suurin osa verkostosta on muoviputkea (97 %, v. 2005) Jätevedenkäsittely Honkajoen kunnan jätevedenpuhdistamo on biologis-kemiallinen aktiivilietelaitos. Puhdistamon mitoitustiedot on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 3.6 Honkajoen kunnan jätevedenpuhdistamon mitoitustiedot. q (m 3 /h) Q (m 3 BOD /d) AVL 7 -kuorma P (kg/d) (kg/d) N (kg/d) Puhdistamo on rakennettu 1974 ja sitä on saneerattu vuonna 1985 lisäämällä rengaskanava, vuonna 1993 lisäämällä jälkiselkeytys ja vuonna 2005 poistamalla Metoxy-yksikkö käytöstä. Käsitelty jätevesi johdetaan Karvianjokeen puhdistamon kohdalla. Puhdistamon prosessin vaiheet ovat: - tulopumppaus - rumpusiivilä - ferrosulfaatin syöttö - ilmastus rengaskanavassa - jälkiselkeytys. Puhdistamolle johdetaan keskustan asukkaiden jätevedet, sekä Korpelan Lihajaloste Oy:n jätevedet, jotka tulevat puhdistamolle rasvanerotuksen kautta (70-80 m 3 /d). Jätevedet tulevat lihajalostamolta puhdistamolle piikkeinä. Johtuen suuresta orgaanisen aineen määrästä, happiarvot ovat ajoittain romahtaneet puhdistamolla. Lisäksi puhdistamoa kuormittavat Honkajoen kunnan lietteenkäsittelyalueen suotoja pintavedet. Kompostialueella käsitellään myös Honkajoki Oy:n lietteitä. Honkajoki Oy:llä on oma puhdistamo, jossa yhtiön jätevedet käsitellään. 3.1 Honkajoki

20 Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 16/76 Lounais-Suomen ympäristökeskus on puhdistamolle myöntämässä ympäristöluvassa ( ) asettanut vaatimukset käsitellyn veden laadulle ja käsittelytehoille. Lisäksi tuloksia tarkastellaan yhdyskuntajätevesiasetuksen 888/2006 mukaan. Puhdistamoa tarkkaillaan kuusi kertaa vuodessa. Luvan saajan tulee jättää hakemus lupamääräysten tarkastamiseksi mennessä. Seuraavissa taulukoissa on esitetty Honkajoen kunnan jätevedenpuhdistamon lupatiedot sekä kuormitus- ja puhdistustehotiedot vuosikeskiarvoina ilmoitettuna vuosilta 2000, 2005 ja Taulukko 3.7 Honkajoen kunnan jätevedenpuhdistamon kuormitus- ja lupatiedot. Pitoisuus [mg/l] Lupa LOS tuleva lähtevä tuleva lähtevä tuleva lähtevä tuleva lähtevä [mg/l] BOD 7ATU Kok. P 21 0,87 9,6 1,6 9,5 0,57 6,8 0,7 0,5 Kok. N COD Cr 170/56* 100 Kiintoaine 81/21* 20 Q (m 3 /d) * Käsittelytulos puolivuosikeskiarvoina. Taulukko 3.8 Honkajoen kunnan jätevedenpuhdistamon puhdistusteho- ja lupatiedot. Puhdistusteho [%] Lupa LOS [%] BOD 7ATU Kok. P Kok. N COD Cr 78/92* 80 Kiintoaine 67/93* 90 Nitrifiointiteho * Käsittelytulos puolivuosikeskiarvoina. Vuonna 2011 Honkajoen puhdistamon käsittelytulos ei saavuttanut kaikkia lupaehtoja tarkkailujaksoilla eikä nitrifiointitehoa vuositasolla. Erityisen huono tulostaso oli ensimmäisellä vuosipuoliskolla, jolloin yksikään lupaehto ei täyttynyt. Honkajoen puhdistamon prosessi kärsi lukuisista erilaisista häiriöistä vuoden aikana. Häiriöiden lisäksi toimintaa hankaloittavat rasvapitoiset elintarvikejätevedet sekä ajoittain sakokaivolietteen vastaanotosta aiheutuvat kuormituspiikit. Lihajaloste Korpela Oy:n kuormituksen osuus orgaanisesta aineesta on tarkkailujen perusteella jopa yli puolet (70 %) ja ravinnekuormasta noin kolmannes. Myös kompostialueen vedet on koettu puhdistamon toimintaa haittaavana tekijänä sateilla. Jätevettä ohitettiin tapaninpäivän myrskyn aiheuttaman sähkökatkon takia noin 600 m 3. Muuten jätevettä ei olla jouduttu ohittamaan Lietteen käsittely Sako- ja umpisäiliölietteet vastaanotetaan puhdistamolle 43 m 3 tasausaltaaseen, joista se pumpataan pieninä erinä rumpusiivilälle ja siitä edelleen jätevedenkäsittelyprosessiin. 3.1 Honkajoki

21 Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 17/76 Puhdistamolla syntyvä ylijäämäliete kuivataan suotonauhalla ja sen jälkeen aumakompostoidaan kompostointikentällä ja käytetään edelleen kaatopaikan maisemointiin. Puhdistamolla kuivatun lietteen määrä oli vuonna 2011 noin 360 m Toiminta-alueiden ulkopuoliset alueet Kehittämistarpeet 3.2 JÄMIJÄRVI Keskitetyn vedenjakelun ulkopuolelle jää n. 26 % (n. 480 asukasta) ja viemäröintiverkoston ulkopuolelle n. 60 % (n asukasta) kunnan väestöstä. Honkajoen kunnan vesihuollon kehittämistarpeita ja mahdollisia kehittämistoimenpiteitä ovat: - vedenhankinnan kapasiteetin lisääminen kunnan vesihuoltolaitoksen uudella vedenottamolla tai veden ostaminen Kankaanpään kaupungin vesihuoltolaitokselta - jätevedenpuhdistamon saneeraus tai jätevesien johtaminen Honkajoki Oy:n puhdistamolle käsiteltäväksi tai siirtoviemärillä Kankaanpäähän käsiteltäväksi, lisäksi varautuminen mahdollisesti Karvialta tuleviin jätevesiin - lietteenkäsittely Maankäyttö ja luonnonsuojelu Jämijärvellä on valtuuston hyväksymä (vuonna 1985) rantayleiskaava. Kaavaa ei ole vahvistettu, mutta se on ohjannut rakentamista ja toiminut poikkeuslupakäytännön pohjana. Kaava kattaa Jämijärven, Ainajärven, Mertiönjärven ja Tykköönjärven. Asemakaavoitus kattaa kunnan keskustan lisäksi Jämin alueen. Voimassa olevat asemakaavat ovat: - Keskustaajaman kaavayhdistelmä Jämijärvi Kirkonkylä (hyväksytty vuonna 1999) - Jämin keskusalueen asemakaava (hyväksytty vuonna 2002) - Jämin asemakaava 2 (hyväksytty vuonna 2003). Jämijärvellä voimassa olevat rantakaavat ovat: - Kauppilan kylän alueen rantakaava (hyväksytty vuonna 1981) - Mielahden ranta-asemakaava (hyväksytty vuonna 2003) - Ainajärven rantakaava (hyväksytty vuonna 1985) - Mielahti-Pitkälahti ranta-asemakaava (hyväksytty vuonna 2010). Tällä hetkellä vireillä olevia hankkeita ovat: - Jämin osayleiskaava (hyväksytty 2012) - Ratiperän tuulivoimapuiston osayleiskaava - Jämin keskusalueen asemakaavan tarkastus - Jämijärven kuntakeskuksen alue, Tuulenpesän pientaloalueen asemakaava. - Jämijärven kirkonseudun asemakaavamuutos 3.2 Jämijärvi

22 Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 18/76 Vuosien kaavoitusohjelmassa on lisäksi esitetty seuraavat lähiaikoina vireille tulevat kaavat: - Jämijärven rantaosayleiskaavan laadinta - Jämijärven keskustaajaman osayleiskaava - Jämin Fly-in alueen asemakaava - Laskettelurinteen johtavan tien alkupään lomamökkien asemakaava. Jämijärven alueella on yksi Natura ohjelmaan kuuluva alue. Hämeenkankaan Natura-alue sijaitsee myös kahden muun kunnan alueella. Seuraavassa taulukossa on esitetty Jämijärven Natura-alueet ja niiden pinta-ala. Taulukko 3.9 Jämijärven Natura-alueet Natura-alue Sijaintikunta Pinta-ala (ha) Hämeenkangas Jämijärvi, Kankaanpää, Ikaalinen Vesihuollon järjestäminen Jämijärvellä vedenhankinnasta ja -jakelusta vastaavat vesiosuuskunnat. Jämijärvellä toimii 10 vesiosuuskuntaa tai yhtymää, joiden verkostoihin on liittynyt käytännössä kaikki kunnan kiinteistöt. Verkostojen ulkopuolella on vain yksittäisiä kiinteistöjä. Jämijärvellä toimivat vesiosuuskunnat ja -yhtymät on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 3.10 Jämijärvellä toimivat vesiosuuskunnat ja -yhtymät. Vedenhankinta Liittyneet asukkaat (v. 2011) Jussinperän vok Oma ottamo 20 Jämijärven vok Oma ottamo 950 Kierikan vy Oma ottamo 70 Mielahden vy Oma ottamo 250 Pajulahden vy Oma ottamo 15 Palojoen vok Oma ottamo 1255 Pirttikylän vok Oma ottamo 15 Rajakorven vok Oma ottamo 80 Ruupanperän vok Oma ottamo 80 Vihun vok Oma ottamo 185 Viemäröinnistä ja jätevedenkäsittelystä vastaa Jämijärven kunnan viemärilaitos. Jätevedenpuhdistamo hoidetaan ostopalveluna kiinteistöhuolto Jari Mannisen toimesta. Viemäriverkostosta ja jätevesilaskutuksesta vastaa kunta. 3.2 Jämijärvi

23 Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 19/ Vedenhankinta Vedenjakelu Jämijärven vedenhankinnasta vastaavat vesiosuuskunnat ottavat vetensä omilta ottamoiltaan. Seuraavassa taulukossa on esitetty tiedot osuuskuntien ottamoista. Taulukko Jämijärven vesiosuuskuntien pohjavedenottamot. Kunta / Laitos Ottamo Lupa Ottolupa (m 3 /d) Käyttö 2011 (m 3 /d) Käsittely Jämijärven vok Soukonlähde L-S VEO Ei käsittelyä 1991 Palojoen vok Palojoki L-S VEO Ei käsittelyä 1965 Jussinperän vok Jussinperä (3 Ei käsittelyä Jyllin vok Jylli - - Ei käsittelyä Kierikan vy Kierikka (1 Ei käsittelyä Mielahden vok Mielahti Ei käsittelyä Pajulahden vy Pajulahti (3 Ei käsittelyä Pirttikylän vok Pirttikylä (3 Ei käsittelyä Rajakorven vok Rajakorpi (3 Ei käsittelyä Ruupanperän vok Ruupanperä (3 Ei käsittelyä (Ikaalinen) Vihun vok Vihu Ei käsittelyä L-S VEO = Länsi-Suomen vesioikeus (1 käyttö vuonna 2009 (2 käyttö vuonna 2010 (3 Jämijärven kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelmassa (2012) esitetty arvio käytöstä Osuuskuntien toimittaman veden laatu on pääsääntöisesti ollut hyvää lukuun ottamatta veden happamuutta ja pienempien osuuskuntien vedessä ajoittain ilmenneitä bakteereja. Jämin lomakeskuksella oli aiemmin oma ottamo, mutta veden riittävyyden kanssa oli ongelmia. Nykyään lomakeskus ostaa vetensä Jämijärven vesiosuuskunnalta. Rämin vesiosuuskunnan kiinteistöt on liitetty Jämijärven vesiosuuskunnan verkostoon. Jämijärven ja Kankaanpään pohjavesialueiden yhteinen suojelusuunnitelma on laadittu vuonna Vuonna 2011 vesijohtoverkoston liittymisaste oli n. 99 %. Vuonna 2011 Jämijärven suurimmilta vedenottamoilta pumpattiin verkostoon vettä keskimäärin 530 m 3 /d. Vesiosuuskuntien laskutetun veden määrästä ei ole tietoa ja pumpatun vedenkin määrät ovat osin arvioituja. Näin ollen laskuttamattoman veden tai vuotoveden määrästä ei ole tietoa. Seuraavassa taulukossa on esitetty Jämijärven kahden suurimman vesiosuuskunnan eli Jämijärven ja Palojoen vesiosuuskuntien liittyjämäärien ja vedenkulutuksen kehitys vuosina 2000, 2005 ja Jämijärvi

24 Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 20/76 Taulukko Jämijärven vedenkulutus ja ominaisvedenkulutus (Jämijärven ja Palojoen vok huomioitu). yksikkö Asukasluku as Liittyjämäärä (arvio) as Liittymis-% % 99 % 99 % 99 % 99 % Vedenkulutus Verkostoon pumpattu m 3 /d Ominaiskulutus l/as d Keskitetty vedenjakelu kattaa Jämijärvellä koko kunnan alueen. Keskusta-alueen vedenjakelu kuuluu Jämijärven vesiosuuskunnalle ja Palojoen vesiosuuskunta toimii kunnan pohjoisosassa, osittain myös Kankaanpään ja Parkanon puolella. Vuoden 2011 lopussa kahden suurimman osuuskunnan vedenjakeluverkoston pituus oli 255 km. Kaikkien osuuskuntien verkostot huomioiden vesijohtoa on rakennettu 325 km. Vesijohtoverkoston materiaali on lähes kokonaisuudessaan muovia. Osuuskuntien verkostot eivät ole yhteydessä keskenään Poikkeusolojen vesihuolto Viemäröinti Vesihuollon poikkeustilanteeksi määritetään tilanne, jolloin laitoksen päävedenottamo on poissa käytöstä. Poikkeustilanteessa varaottamosta tai yhdysvesijohtojen kautta tulee pystyä toimittamaan talousvettä 120 l asukasta kohti päivässä sekä turvaamaan sairaaloiden ja huoltovarmuuden kannalta tärkeän elintarviketeollisuuden vedentarve. Jämijärvellä kaikki vesiosuuskunnat ovat omien ottamoidensa varassa, sillä verkostojen tai ottamoiden välille ei ole rakennettu yhteyksiä poikkeustilanteiden varalle. Verkostosta ei ole yhteyttä myöskään naapurikuntiin, kuten esimerkiksi Kankaanpäähän, josta vettä voitaisiin kriisitilanteessa toimittaa. Jämijärven vedentarve poikkeustilanteessa on 241 m 3 /d. Keskitetty viemäröinti kattaa keskustaajaman sekä Mielahden ja Perhepuiston kaava-alueet sekä Jämin matkailukeskuksen alueen. Viemäriverkoston liittyjien määrä vuonna 2011 oli noin 720 asukasta. Liittymisaste oli n. 36 %. Vuonna 2011 jätevettä muodostui keskimäärin 280 m 3 /d. Laskuttamattoman veden ja vuotovesien osuus oli 57 %. Seuraavassa taulukossa on esitetty Jämijärven viemäriin liittyjien sekä jätevesimäärien kehitys vuosina 2000, 2005 ja Jämijärvi

25 Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 21/76 Taulukko 3.13 Jämijärven jätevesimäärät ja laskuttamaton jätevesi. yksikkö Asukasluku as Liittyjämäärä as Liittymis-% % 33 % 40 % 35 % 36 % Jätevesimäärä Jätevesimäärä m 3 /d Laskutettu jätevesimäärä m 3 /d Jätevesimäärä / asukas l/as d Laskuttamaton jätevesimäärä m 3 /d Laskuttamaton % % 43 % 54 % 16 % 57 % Viemäriverkoston kokonaispituus on 29 km, joka on pääosin muoviputkea. Betonista viemäriä on vähän. Verkostoa on rakennettu 1970-luvulta lähtien ja sitä on osittain uusittu Jätevedenkäsittely Jämijärven kunnan jätevedenpuhdistamo on rakennettu vuonna 1975 ja saneerattu vuonna Se on biologis-kemiallinen aktiivilietelaitos, jossa on kaksilinjainen matalakuormitteinen rinnakkaissaostus. Puhdistamolla ei ole käytössä saostuskemikaalia. Taulukko 3.14 Jämijärven kunnan jätevedenpuhdistamon mitoitustiedot. q mit (m 3 /h) Q kesk (m 3 /d) AVL BOD 7 -kuorma (kg/d) P (kg/d) N (kg/d) ,6 26 Puhdistamon atk-järjestelmä on päivitetty 2006 ja puhdistamolle on tehty ilmastimien ja suodattimien huolto vuonna Muuten puhdistamon laitteisto on alkuperäisessä kunnossa. Puhdistamolta käsitellyt jätevedet johdetaan Loukkuojaan. Puhdistamon käsittelyprosessin vaiheet ovat: - tulopumppaus - välppäys porrasvälpällä - ferrosulfaatin syöttö - ilmastus - jälkiselkeytys. Lounais-Suomen ympäristökeskus on puhdistamolle myöntämässä ympäristöluvassa asettanut vaatimukset veden laadulle ja käsittelytehoille. Lisäksi tuloksia tarkastellaan yhdyskuntajätevesiasetuksen 888/2006 mukaan. Puhdistamoa tarkkaillaan neljä kertaa vuodessa. Hakemus puhdistamon ympäristöluvan määräysten tarkistamiseksi tulee jättää viimeistään Seuraavissa taulukoissa on esitetty Jämijärven kunnan jätevedenpuhdistamon lupatiedot sekä kuormitus- ja puhdistustehotiedot vuosikeskiarvoina ilmoitettuna vuosilta 2000, 2005 ja Jämijärvi

26 Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 22/ Lietteen käsittely Taulukko 3.15 Jämijärven kunnan jätevedenpuhdistamon kuormitus- ja lupatiedot. Pitoisuus [mg/l] Lupa LOS tuleva lähtevä tuleva lähtevä tuleva lähtevä tuleva lähtevä [mg/l] BOD 7ATU 160 6, , , ,2 15 Kok. P 6,7 0,08 7,6 0,08 8,2 0,26 7,6 0,36 0,5 Kok. N COD Cr 62/47* 125 Kiintoaine 6,9/4,1* 35 Q (m 3 /d) * Käsittelytulos puolivuosikeskiarvoina. Taulukko 3.16 Jämijärven kunnan jätevedenpuhdistamon puhdistus- ja lupatiedot. Puhdistusteho [%] Lupa LOS [%] BOD 7ATU Kok. P Kok. N COD Cr 84/89* 75 Kiintoaine 95/98* 90 Nitrifiointiteho 39/79* 85 * Käsittelytulos puolivuosikeskiarvoina. Jämijärven kunnan jätevedenkäsittely täytti asetetut vaatimukset vuonna 2011 lukuun ottamatta nitrifiointia. Tarkkailusta vastaavan Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistyksen mukaan puhdistamolle voisi sopia ajotapa, jossa käytettäisiin yhtä ilmastuslinjaa ja kahta selkeyttämöä. Järjestely vaatisi kuitenkin rakenteellisia muutoksia. Puhdistamon virtaama nousi vuoden 2010 tasosta merkittävästi, jonka myötä myös kuormitukset kasvoivat. Virtaaman kasvu voi johtua sadevesien johtumisesta viemäriverkostoon. Negatiivinen typpireduktio johtuu käytetystä laskentatavasta, kun todellinen virtaama on huomattavasti korkeampi kuin näytteenottokertojen keskimääräinen virtaama. Liukoisen fosforin jäännöspitoisuuden perusteella puhdistamolle on myös epäilty saapuvan äkillisiä fosforin kuormituspiikkejä. Puhdistamolla ei ole ollut ohijuoksutuksia. Sako- ja umpisäiliölietteet vastaanotetaan tasausaltaaseen, josta ne pumpataan repijäpumpulla välpän kautta prosessiin. Puhdistamolla käsiteltiin sakokaivolietteitä vuonna 2011 n. 765 m 3. Puhdistamolla muodostuva ylijäämäliete kuivataan suotonauhalla ja on viety kompostoitavaksi Kankaanpään kaatopaikalle. Kuivatun lietteen kokonaismäärä oli vuonna 2011 n. 360 m 3 /d. Vuoden 2013 alusta lähtien kuivattu liete kuljetetaan Vampulaan VamBion biokaasulaitokselle käsiteltäväksi. 3.2 Jämijärvi

27 Pohjois-Satakunnan alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 23/ Toiminta-alueiden ulkopuoliset alueet Kehittämistarpeet Keskitetyn vedenjakelun ulkopuolelle ei käytännössä ole kiinteistöjä. Viemäriverkoston ulkopuolelle jää suurin osa eli n. 75 % (n asukasta) kunnan väestöstä. Jämijärven kunnan jätevesihuollosta on laadittu yleissuunnitelma vuonna 2010 (Oy Björn Backström AB). Suunnitelmassa on esitetty viemäriverkostojen linjaukset ja mitoitukset alustavasti kuudelle alueelle, jotka ovat Puutarhan ja Yli-Rämeen alueet, Kauppilan kylä, Kurssikeskuksen ympäristö, Kierikan kylä, Mertiöjärven länsipuoli sekä Korpivaaran Hirviojan ja Impivaaran alueet sekä Palokosken, Korvenkylän, Tykköön, Palojoen, Sydänmaan, Luomakylän ja Kiturannan kylät. Alueilla sijaitsee yhteensä noin 360 kiinteistöä. Viemäröinnin toteutuminen on kunnan asukkaiden vastuulla (esim. osuuskunnat). Jämijärven kunnan vesihuollon kehittämistarpeita ja mahdollisia kehittämistoimenpiteitä ovat: - vedenhankinnan varmuuden lisääminen vesiosuuskuntien vedenottamoita yhdistämällä, erityisesti Palojoen ja Soukonlähteen ottamoiden yhdistäminen lähellä sijaitseviin vedenottamoihin tai yhteydellä Kankaanpäähän - jätevedenpuhdistamon saneeraaminen tai jätevesien johtaminen siirtoviemärillä Kankaanpäähän käsiteltäväksi - lietteenkäsittely. 3.3 KANKAANPÄÄ Maankäyttö ja luonnonsuojelu Kankaanpään kaupungissa on voimassa seuraavat osayleiskaavat: - Taajamien (keskusta, Niinisalo) osayleiskaava (hyväksytty vuonna 1992) - Majajärven osayleiskaava (hyväksytty vuonna 1990) - Venesjärven osayleiskaava (hyväksytty vuonna 1996, muutos 2012) - Vihteljärven-Niemenkylän osayleiskaava (hyväksytty vuonna 1999) - Karvianjokilaakson osayleiskaava (hyväksytty vuonna 2006) - Keskustan osayleiskaava (hyväksytty vuonna 2012, ei vielä lainvoimainen). Kankaanpään kaupungissa on vahvistettua asemakaavaa yhteensä n. 960 ha. Vanhaa maalaiskunnan aikaista rakennuskaavaa on jäljellä vielä 72 ha. Asemakaavoitettuja alueita ovat Kankaanpään keskusta, Lohikko sekä Niinisalo. Järvien rannoille on rantakaavoitettu alueita yhteensä 607 ha. Rantojen suunnittelutilanne on Kankaanpäässä melko hyvä, kun huomioidaan lisäksi laaditut osayleiskaavat. Tällä hetkellä vireillä olevia kaavahankkeita ovat : - Alahonkajoen tuulivoimapuiston osayleiskaava - Kaivolan laajennusalueen asemakaava - Lohikon teollisuusalueen asemakaavan muutos 3.3 Kankaanpää