MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/2062(INI) vankilajärjestelmistä ja -oloista (2015/2062(INI))

Transkriptio

1 Euroopan parlamentti Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta /2062(INI) MIETINTÖLUONNOS vankilajärjestelmistä ja -oloista (2015/2062(INI)) Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta Esittelijä: Joëlle Bergeron PR\ docx PE v01-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen

2 PR_INI SISÄLTÖ Sivu EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS...3 PERUSTELUT...8 PE v /9 PR\ docx

3 EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS vankilajärjestelmistä ja -oloista (2015/2062(INI)) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2, 6 ja 7 artiklan sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja erityisesti sen 4, 19, 47, 48 ja 49 artiklan, ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen (5 artikla), kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen (7 artikla) sekä kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisen yleissopimuksen, ottaa huomioon ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamista koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen (Euroopan ihmisoikeussopimus) (3 artikla), Euroopan ihmisoikeussopimuksen pöytäkirjat ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön, vuoden 1987 eurooppalaisen yleissopimuksen kidutuksen ja epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen estämiseksi sekä kidutuksen estämistä käsittelevän eurooppalaisen komitean (CPT) raportit, ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien vankien kohtelua koskevat vähimmäissäännöt sekä YK:n yleiskokouksen antamat julistukset ja periaatteet; ottaa huomioon Euroopan neuvoston ministerikomitean suositukset, etenkin suositus (2006)2 Euroopan vankilasäännöistä, suositus (2006)13 tutkintavankeuden käytöstä, sen ehdoista ja varatoimenpiteistä väärinkäyttöä vastaan, suositus (2008)11 nuorille rikoksentekijöille aiheutuvia seuraamuksia tai toimia koskevista eurooppalaisista säännöistä ja suositus (2010)1 Euroopan neuvoston ehdonalaissäännöistä sekä parlamentaarisen yleiskokouksen antamat suositukset, ottaa huomioon 18. tammikuuta 1996 huonoista vankeusoloista Euroopan unionin vankiloissa 1 ja 17. joulukuuta 1998 vankilaoloista Euroopan unionissa: järjestelyt ja korvaavat rangaistukset 2, 25. marraskuuta 2009 vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta koskevasta monivuotisesta ohjelmasta ( ) (Tukholman ohjelma) 3 ja 15. joulukuuta 2011 vankeusolosuhteista EU:ssa 4 antamansa päätöslauselmat, ottaa huomioon eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä ja jäsenvaltioiden välisistä luovuttamismenettelyistä 13. kesäkuuta 2002 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2002/584/YOS, ottaa huomioon 27. marraskuuta 2008 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2008/909/YOS vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta rikosasioissa annettuihin 1 EYVL C 32, , s EYVL C 98, , s EUVL C 285 E, , s EUVL C 168, , s. 82 PR\ docx 3/9 PE v01-00

4 tuomioihin, joissa määrätään vapausrangaistus tai vapauden menetyksen käsittävä toimenpide, niiden täytäntöön panemiseksi Euroopan unionissa ( vankien siirrot ), ottaa huomioon vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta tuomioihin ja valvontapäätöksiin 27. marraskuuta 2008 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2008/947/YOS 1 ( valvonta ja vaihtoehtoiset seuraamukset ), ottaa huomioon 23. lokakuuta 2009 annetun neuvoston puitepäätöksen 2009/829/YOS vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta valvontatoimia koskeviin päätöksiin Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä tutkintavankeuden vaihtoehtona 2, ottaa huomioon rikoksesta epäiltyjä tai syytettyjä lapsia koskevista menettelytakeista rikosoikeudellisissa menettelyissä 11. toukokuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/800 3, ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeusviraston kertomuksen vangitsemisesta ja sen vaihtoehdoista: perusoikeudet jäsenvaltioiden välisissä siirroissa, ottaa huomioon 14. kesäkuuta 2011 annetun komission vihreän kirjan Keskinäisen luottamuksen lujittaminen Euroopan oikeudenkäyttöalueella Vihreä kirja EU:n rikosoikeuden soveltamisesta vapaudenmenetykseen liittyvissä kysymyksissä (COM(2011)0327), ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen tuomion yhdistetyissä asioissa C-404/15 ja C-659/15 PPU, Pál Aranyosi ja Robert Căldăraru 4, ottaa huomioon 25. marraskuuta 2015 antamansa päätöslauselman radikalisoitumisen ja terroristijärjestöjen harjoittaman unionin kansalaisten värväyksen ennaltaehkäisemisestä (2015/2063(INI)) 5, ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan, ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön sekä naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnon (A8-0000/2017), A. ottaa huomioon, että vuonna 2014 Euroopan unionissa oli yli puoli miljoonaa henkilöä vangittuina ja että tähän lukuun sisältyivät lopullista rangaistustaan kärsivät tuomitut henkilöt ja rikoksesta syytetyt tutkintavankeudessa olevat henkilöt; B. ottaa huomioon, että vankeusolot ja vankiloiden hallinto kuuluvat jäsenvaltioiden vastuulle mutta myös unionilla on tarpeellinen tehtävä vankien perusoikeuksien suojelussa ja vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen luomisessa; 1 EUVL L 337, , s EUVL L 294, , s EUVL L 132, , s C-404/15 ja C-659/15 PPU. 5 Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0410. PE v /9 PR\ docx

5 C. toteaa, että vankiloiden tilanne on joissakin jäsenvaltioissa huolestuttava, kuten Euroopan neuvoston kidutuksen vastaisen eurooppalaisen komitean raportit osoittavat; D. ottaa huomioon, että vankiloiden tilanpuute on jatkuva ongelma unionissa ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuin pitää tätä Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3 artiklan rikkomisena; E. ottaa huomioon, että vankeus on erittäin haastavaa joillekin haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille, kuten alaikäisille sekä mielenterveysongelmista ja psykiatrista hoitoa vaativista ongelmista kärsiville; F. ottaa huomioon, että lapsen oikeuksia koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen 37 artiklassa määrätään, että lasten vapaudenriistoon on turvauduttava vasta viimeisenä ja mahdollisimman lyhytaikaisena keinona ja lasta on pidettävä erillään aikuisista, paitsi silloin kun katsotaan olevan lapsen edun mukaista menetellä toisin; G. ottaa huomioon, että sellaisten vankien kohdalla, jotka eivät aiheuta vakavaa vaaraa yhteiskunnalle, olisi harkittava ensisijaisesti vaihtoehtoisia rangaistuksia ja heille olisi taattava avoin ympäristö, sosiaalipalvelujen parempi saatavuus, hoitoja ja mahdollisuus integroitua uudelleen yhteiskuntaan; H. ottaa huomioon, että Euroopan neuvoston vuotta 2014 koskevien tietojen mukaan keskimäärin 20 prosenttia eurooppalaisten vankiloiden vangeista on ulkomaalaisia ja että heitä pidetään useimmin tutkintavankeudessa merkittävämmän pakenemisriskin vuoksi; I. ottaa huomioon, että vankilahenkilökuntaa olisi koulutettava jatkuvasti ja heidän määräänsä lisättävä, jotta on mahdollista taata hyvät vankilaolot; J. ottaa huomioon, että vankilaväkivalta liittyy usein vankiloiden tilanpuutteeseen ja huonoihin vankilaoloihin; K. ottaa huomioon, että itsemurhien määrä unionin vankiloissa on erityisen hälyttävä; L. toteaa, että monissa unionin vankiloissa on meneillään radikalisoitumisilmiö; 1. on huolissaan joidenkin jäsenvaltioiden nykyisistä vankilaoloista; kehottaa jäsenvaltioita noudattamaan kansainvälisen oikeuden ja Euroopan neuvoston normien mukaisia vangitsemista koskevia sääntöjä; 2. toteaa, että vankeusolot ovat ratkaiseva tekijä oikeusviranomaisten päätösten vastavuoroista tunnustamista koskevan periaatteen täytäntöönpanemiseksi vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella, kuten unionin tuomioistuin vahvisti asioissa Aranyosi ja Căldăraru; 3. pitää valitettavana, että Euroopan vankiloiden erittäin laajalle levinneellä ylikansoituksella etenkin Kreikassa, Ranskassa, Belgiassa, Italiassa, Sloveniassa ja Romaniassa on usein dramaattisia seurauksia vankilahenkilökunnan ja vankien PR\ docx 5/9 PE v01-00

6 turvallisuudelle, ja vaikutukset kohdistuvat myös tarjolla oleviin aktiviteetteihin, terveydenhuoltoon ja vankien valvontaan; 4. katsoo, että vankilakapasiteetin lisääminen ei ole ainoa ratkaisu vankiloiden tilanpuutteeseen, sillä vankien määrällä on tapana kasvaa samassa tahdissa vankilakapasiteetin kanssa; vaatii kuitenkin jäsenvaltioita kohdentamaan asianmukaiset resurssit vankiloiden uudelleenjärjestelyihin ja nykyaikaistamiseen, jotta voidaan suojella vankien oikeuksia; muistuttaa, että komissio on ottanut äskettäin esiin mahdollisuuden käyttää tähän unionin rakennerahastojen varoja; 5. muistuttaa, että tutkintavankeuden olisi oltava viimeinen keino, jota käytetään vain ehdottoman välttämättömissä tapauksissa ja mahdollisimman lyhyen aikaa; pitää valitettavana, että monissa jäsenvaltioissa tutkintavankeutta käytetään järjestelmällisesti, mikä huonoihin vankilaoloihin yhdistettynä voi merkitä vankien perusoikeuksien rikkomista; 6. kannustaa jäsenvaltioita turvautumaan muihin kuin vapauden menetyksen käsittäviin toimenpiteisiin vaihtoehtona vankeudelle ja vaatii niitä lisäämään rangaistukseen myös koulutuksellisen ja sosiaalisen näkökulman, jotta rangaistusta voidaan hallinnoida paremmin, yhteiskuntaan uudelleenintegrointi onnistuu ja rikosten uusiminen vähenee; korostaa tässä yhteydessä Skandinavian maissa olemassa olevia hyviä käytäntöjä; 7. korostaa, että valvontaa ja vaihtoehtoisia seuraamuksia koskevassa puitepäätöksessä säädetään vastavuoroisen tunnustamisen järjestelmistä, joita sovelletaan jäsenvaltioissa käytettyihin toimenpiteisiin, kuten matkustusrajoitukset, yleishyödyllinen työskentely, viestintää koskeva rajoitukset ja palautukset, ja että Euroopan laajuista valvontaa koskevassa puitepäätöksessä säädetään samoin tutkintavankeudesta; 8. vaatii jäsenvaltioita noudattamaan erityissuosituksia, jotka koskevat haavoittuvassa asemassa olevien vankien vankilaoloja; pitää valitettavana, että vangituiksi joutuu ja jää toisinaan mielisairaita henkilöitä yksinkertaisesti sen vuoksi, ettei vankilalaitoksen ulkopuolella ole asianmukaisia palveluja, ja muistuttaa, että Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaan mielisairaudesta kärsivien henkilöiden riittämätön hoito saattaa merkitä Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3 artiklan ja itsemurhatapauksissa 2 artiklan (oikeus elämään) rikkomista; 9. vahvistaa, että on varmistettava, että vankilassa olevien alaikäisten kohtelussa otetaan huomioon heidän etunsa, muun muassa erotetaan heidät aikuisista ja annetaan heidän olla yhteydessä perheisiinsä; muistuttaa, että lapsia koskeviin menettelytakeisiin liittyvään direktiiviin (EU) 2016/800 sisältyy etusijan antaminen vaihtoehtoisille toimenpiteille; 10. vaatii jäsenvaltioita noudattamaan voimassa olevia ulkomaisten vankien kohtelua koskevia suosituksia, jotka perustuvat heidän oikeuteensa tulla kohdelluiksi syrjimättä; 11. vaatii jäsenvaltioita torjumaan yleistyvää radikalisoitumisilmiötä vankiloissa; 12. muistuttaa, että vankilahenkilökunnan koulutus on erittäin tärkeää, jotta voidaan turvata hyvät vankilaolot, ja kannustaa jäsenvaltioita jakamaan tietoja ja hyviä käytäntöjä; kehottaa tätä tarkoitusta varten kutsumaan koolle vankeinhoitolaitosten yleiskokouksen; PE v /9 PR\ docx

7 13. kehottaa komissiota ja Euroopan unionin toimielimiä ryhtymään tarvittaessa toimenpiteisiin toimivaltansa puitteissa, jotta taataan etenkin haavoittuvassa asemassa olevien vangittujen henkilöiden perusoikeuksien suojelu siten, että kaikki jäsenvaltiot hyväksyvät yhteiset vangitsemista koskevat vähimmäisnormit; 14. kehottaa jäsenvaltioita laatimaan vankiloita koskevan eurooppalaisen peruskirjan Euroopan neuvoston suosituksen 1656/2004 mukaisesti; 15. kehottaa jäsenvaltioita edistämään politiikkaa, jolla pyritään integroimaan vangit uudelleen yhteiskuntaan, ja ottamaan käyttöön seurantaa ja rangaistusten mukauttamista koskevia menettelyjä; 16. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä Euroopan neuvostolle, Euroopan neuvoston parlamentaariselle yleiskokoukselle, Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetulle ja Euroopan neuvoston kidutuksen vastaiselle eurooppalaiselle komitealle. PR\ docx 7/9 PE v01-00

8 PERUSTELUT Niin oudolta kuin se kuulostaakin, on vankiloissa oleva väestö pienentynyt 7 prosentilla vuosien 2013 ja 2014 välisenä aikana Euroopan neuvostoon kuuluvissa maissa. Vankien määrä 100 paikkaa kohden laski 99 vangista 96 vankiin vuonna 2013 ja 94 vankiin vuonna 2014 Euroopan neuvoston 8. maaliskuuta 2016 julkaistujen rikosoikeudellisten SPACEtilastojen mukaisesti. Tilanne on kuitenkin edelleen ongelmallinen monissa maissa, myös joissakin jäsenvaltioissa, kuten Unkari, Belgia, Kreikka, Espanja, Ranska, Portugali ja Italia. Jos Euroopan vankilat ovat lähestulkoon vastaanottokapasiteettinsa äärirajoilla, niin tutkintavankiloissa kapasiteetti ylittyy säännöllisesti. Vuonna 2014 Euroopassa oli vangittuina henkilöä, joiden joukossa sekä tuomion seurauksena vangittuja että tutkintavankeudessa olevia ja tuomiota odottavia henkilöitä, joten kyseessä on todellinen ihmisarvoon liittyvä ongelma. Vapauden menetykseen, joka on yleisin vangeille langetettu rangaistus, liittyvät aivan liian usein vankeusolosuhteet, joille on ominaista Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3 artiklan mukainen epäinhimillinen tai halventava kohtelu. Tähän vaikeaan tilanteeseen liittyvät huonokuntoisista vankilatiloista, terveydenhoidon ja - seurannan puutteesta sekä vankien välisistä ja vankien ja vankilahenkilökunnan välisistä väkivaltaisuuksista johtuvat ongelmat. Henkilökuntaa on usein liian vähän ja heidän työhönsä kiinnitetään liian vähän huomiota. Joissakin jäsenvaltioissa laiminlyödään aivan liian usein vankilan sisällä tapahtuvan uudelleenintegroitumisen valmisteluun ja vankien uudelleenintegroitumista edistävään sosiaalis-oikeudelliseen seurantaan myönnettäviä välineitä, mikä merkitsee, että rikoksen uusimisaste ja uudelleenvangitseminen voi olla yli 50 prosenttia viiden vuoden kuluessa vankeudesta pääsyn jälkeen. Tästä syystä on syytä kannustaa kehittämään vankien vapautumiseen liittyviä koulutusta ja sosiaalista valmistautumista koskevia toimia sekä varmistaa vankeuden jälkeinen sosiaalis-oikeudellinen seuranta, jotta rangaistusta voidaan hallinnoida paremmin, yhteiskuntaan uudelleenintegrointi onnistuu ja rikosten uusiminen vähenee. Esittelijän mielestä on kiireesti katsottava totuutta silmiin. Tosiasiat ovat selvät ja osoittavat, että puhtaasti repressiiviset järjestelmät ovat tehottomia tai jopa haitallisia. On tuettava eri jäsenvaltioissa ja etenkin Skandinavian maissa olemassa olevia hyviä käytäntöjä, joissa asetetaan etusijalle vaihtoehtoiset rangaistukset, vankien terveyteen ja sosiaalisiin seikkoihin liittyvistä asioista huolehtiminen ja valmistautuminen uudelleenintegroitumiseen avoimien vankilajärjestelmien avulla. Vankeinhoitopolitiikkaa koskevassa uudessa näkemyksessä olisi jätettävä enemmän tilaa vaihtoehtoisille toimenpiteille vapauden menetykseen johtavien toimenpiteiden sijasta. On siis pidettävä mielessä, että vapauden menetyksen ja rangaistuksen täytäntöönpanon lisäksi vankiloiden tehtävänä on huolehtia vankien uudelleenintegroitumisesta yhteiskuntaan. On erittäin todennäköistä, että turvaamalla vankien parempi seuranta, rangaistusten yksilöllistäminen, psyykkisesti sairaista huolehtiminen sijoittamalla heidät ehdottomasti tilapäisiin laitoksiin, huolehtimalla kaikkein heikoimmassa asemassa olevista itsemurhariskien rajoittamiseksi ja suhtautumalla valppaasti radikalisoitumisilmiöön, parannamme järjestelmää ja suojelemme paremmin yhteiskuntiamme vankilan bumerangiefektiltä. PE v /9 PR\ docx

9 Mietintömme lähtökohtana ovat perusoikeuksien suojelu ja ihmisarvon säilyttäminen. Valitettavasti joudumme vuosi toisensa jälkeen toteamaan kidutuksen estämistä käsittelevän eurooppalaisen komitean (CPT) ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen raporteista, että tässä tavoitteessa on epäonnistuttu monella tavoin. Nyt on toimittava oikein. Ei ole olemassa yhtä vaan useita ratkaisuja, joiden olisi heijastettava hallitusten ja EU:n todellista poliittista tahtoa. PR\ docx 9/9 PE v01-00