Ajankohtaista kansallista sääntelyä

Transkriptio

1 Ajankohtaista kansallista sääntelyä Kaisa Sainio Responsible traffic. A joint effort.

2 Rautatielain muutos HE xx/2013 HE annetaan eduskunnalle Tavoitteena tulla voimaan Keskeiset kohdat: 4 : Turvallisuustodistuksen B-osaa ei vaadita vain satamaalueella tai rautatieraja-asemalla sijaitsevilla raiteilla, joiden raideleveys poikkeaa Suomessa käytettävästä raideleveydestä, liikennöivältä toimijalta. 9 : Trafin on peruutettava turvallisuustodistus, jos sen haltija ei ole aloittanut liikennöintiä, hakenut toimilupaa tai ryhtynyt muihin toimenpiteisiin rautatieliikenteen käynnistämiseksi 12 kk:n kuluessa turvallisuustodistuksen myöntämisestä. 30 : Livi voi tehdä rataverkon käyttösopimuksen pykälässä säädetyin edellytyksin myös muun rautatieliikenteen harjoittajan kanssa Finnish Transport Safety Agency 2

3 HE x/2013 jatkuu 32 : Liikenteenohjauspalveluja tarjoava yhtiön on tarjottava palveluita tasapuolisesti kaikille rautatieliikenteen harjoittajille sekä niille rataverkon haltijoille, jotka palveluja siltä pyytävät ja joiden raiteilla on riittävät tekniset valmiudet ja muut edellytykset palveluita varten. 46 : Uusi (osajärjestelmän) käyttöönottolupa on aina vaadittava, jos suunnitteilla olevat työt voivat vaikuttaa haitallisesti kyseisen osajärjestelmän turvallisuuden yleiseen tasoon. 47 a : Trafi voi myöntää enintään 6 kk:n pituisen koeajoluvan kalustoyksikön testausta varten, jos sen osajärjestelmälle on suoritettava YTE:issä tai Trafin määräyksessä vaadittuja tarkastuksia, jotka edellyttävät osajärjestelmän käyttöä rautatiejärjestelmässä. Huom! Käyttöä ei voi tehdä kaupallisessa liikenteessä Finnish Transport Safety Agency 3

4 HE x/2013 jatkuu 48 a : Trafi voi myöntää käyttöönottoluvan kalustoyksikön osajärjestelmälle 44 :stä poiketen jo sen jälkeen, kun turvallisuuteen vaikuttavat YTE:n ja Trafin määräysten mukaiset testit on tehty. Lupa koskee perusteluiden mukaan lähinnä melu-yte:ä ja se voidaan myöntää enintään 8 kuukaudeksi. 52 ja 52 a : YTE:jen mukaisten kalustoyksiköiden ja Trafin määräysten mukaisten kalustoyksiköiden käyttöönottolupamenettely on erotettu. 53 : Trafin on hyväksyttävä kalustoyksikkötyyppi antaessaan kalustoyksikön käyttöönottoluvan sekä hyväksyttävä Suomessa tyyppihyväksynnän saanut kalustoyksikkö ilman muita tarkastuksia hakijan virastolle toimittaman tyypinmukaisuusvakuutuksen perusteella Finnish Transport Safety Agency 4

5 HE x/2013 jatkuu 77 : Trafi valvomaan varautumista poikkeusoloihin sekä häiriötilanteisiin rautatiejärjestelmässä 81 : Kaikki turvallisuustodistuksen tai -luvan haltijat velvoitetaan varautumaan poikkeusoloihin ja huolehtimaan siitä, että niiden toiminta jatkuu mahdollisimman häiriöttömästi valmiuslain mukaisissa poikkeusoloissa ja niihin rinnastettavissa normaaliajan häiriötilanteissa. 82 ja 82 a : vaaratilanteen tai onnettomuuden ilmoittajan suojaa parannettu 93 : Muutoksenhakupykälään muutoksia Finnish Transport Safety Agency 5

6 Rautatielain seuraava muutos EU:n ensimmäisen rautatiepaketin revision (2012/34/EU) täytäntöönpano. Direktiivi korvaa rautateiden kehittämis- (91/440/EY), toimilupa- (95/18/EY) ja kapasiteetti ja käyttömaksudirektiivit (2001/14/EY) Direktiivin keskeiset vaikutukset Markkinasääntelyn (erit. kapasiteetinjako, rautatiepalvelut ja hinnoittelu) laajeneminen uusiin toimijoihin (vähintään TENsatamat) Hinnoittelujärjestelmän (ratamaksu ja -vero) uudistaminen Sääntelyelimen roolin vahvistaminen (toimivaltuudet, resurssointi ja riippumattomuus). Myös ratalakia ja VNA:ita (palvelut, aikataulukausi ja kapasiteetin jakaminen) muutettava. Direktiivi tulee kansallisesti täytäntöönpanna mennessä. Täytäntöönpanoa valmistellaan laajalla ryhmällä, jossa mukana myös VM:n edustajat Finnish Transport Safety Agency 6

7 VNA rautatiejärjestelmän turvallisuudesta ja yhteentoimivuudesta (372/2011) Asetusta tulee päivittää rautatielain muutoksesta johtuen (mm. ratarekisteriin liittyvät tarpeet) Myös yhteentoimivuusdirektiivin liitteen III muutosdirektiivi 2013/9/EU tulee täytäntöönpanna tammikuuhun 2014 mennessä. VNA:n päivitys käynnissä lähdössä lausunnolle lähiviikkoina Finnish Transport Safety Agency 7

8 Määräyshankkeet 1/4 Turvalaitekokonaisuus CCS-YTE:n täytäntöönpano + kansallisten turvalaitteita koskevien määräysten kokonaisuudistus Mm. turvalaitemääräys, STM-määräys, opasteet, opastimet ja merkit sekä radan merkit määräykset Kulunvalvonnan teknisen sääntelyn tarpeet ja standardeista tulevat tarpeet kansallisille vaatimuksille. Liikennöintikokonaisuus OPE-YTE:n täytäntöönpano + kansallisten liikennöintiä koskevien määräysten kokonaisuudistus Mm. liikennöintimääräys, museomääräys, jarrumääräys, viestintämääräys, liikennöinti ilman JKV-laitette määräys Arvioidaan millaisilla askelilla voidaan siirtyä OPE-YTEn mukaiseen rautatiejärjestelmään, jossa toimijat itse määrittelevät käyttötoimintaan liittyvät toimintatavat Finnish Transport Safety Agency 8

9 Määräyshankkeet 2/4 Turvalaite- ja liikennöintikokonaisuuden viimeistely Määräysluonnoksesta pidetty infotilaisuuksia /työpajoja , ja Määräysluonnos ollut alustavalla lausunnolla ja tutustuttavana ennen työpajaa. Määräysluonnos ollut lausunnolla välisen ajan: Lausuntoja tuli alle 10 kpl/määräys Lausuntojen käsittely parhaillaan käynnissä. Lausunnoista tehtävä yhteenvetotaulukko liitetään osaksi määräyksen perustelumuistiota. Antotavoite , voimaantulo Finnish Transport Safety Agency 9

10 Määräyshankkeet 3/4 Ratarekisteri Määräyksen päivittäminen mm. lakimuutoksesta johtuen. Korvaa määräyksen TRAFI/2127/ /2012 Käsittelee rekisterin sisältöä. Luonnos lausunnolla saakka. Tavoite: voimaan yhtä aikaa VNA:n kanssa Turvallisuuskertomusmääräys Määräyksen täsmentäminen ja selkiyttäminen Korvaa määräyksen TRAFI/15772/ /2011 Luonnos lausunnolla saakka. Tavoite: voimaan Finnish Transport Safety Agency 10

11 Määräyshankkeet 4/4 Tavaravaunuja koskevat tarkemmat määräykset Kumotaan aikaisempi WAG-YTE:n täytäntöönpanomääräys TRAFI/18098/ /2012 Suljetaan WAG-YTE:n kulkuominaisuuksia koskeva avoin kohta: Radan geometria sekä nopeuden kaarteisuuden ja kallistuksen vajauksen yhdistelmät Tavoite: ulkoiselle lausuntokierrokselle viikolla 43. Tavoite: voimaan Suomen rautatiejärjestelmän liikennöintiin liittyvät määräykset venäläiselle henkilökunnalle Kumoaa määräyksen TRAFI/24897/2010 Määräys ulkoisella lausunnolla saakka. Tavoite: voimaan Finnish Transport Safety Agency 11

12 Tietoa Trafin määräyshankkeista Valmiit säädökset, Määräyshankepäätökset sekä Lausunnolla olevat määräysluonnokset perustelumuistioineen löydät parhaiten Trafin sivuilta: Finnish Transport Safety Agency 12

13 Turvallisuusjohtamis järjestelmä Heidi Niemimuukko Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

14 Turvallisuusjohtamisjärjestelmästä Turvallisuusjohtamisjärjestelmä tarjoaa järjestelmällisen ja systemaattisen tavan identifioida vaaroja ja kontrolloida riskejä samalla ylläpitäen varmistuksen siitä, että identifioitujen vaarojen ja riskien hallintatoimet ovat tehokkaita. Turvallisuusjohtamisjärjestelmä voidaan määritellä... Turvallisuuteen kohdistuvaksi liiketaloudelliseksi lähestymistavaksi. Se on systemaattinen, laaja-alainen, selvästi ja täsmällisesti ilmaistu kuvaus turvallisuuteen liittyvien riskien hallitsemiseksi. Kuten kaikki johtamisjärjestelmät, se asettaa tavoitteet, ohjaa suunnittelua, toimintaa ja mittaa suorituksia. Hyvä turvallisuusjohtamisjärjestelmä on osa organisaation tapaa toimia ajan mittaan siitä tulee osa organisaation toimintakulttuuria. Rautatiejärjestelmässä turvallisuusjohtamisjärjestelmä on määritelty direktiivissä 2004/49/EY: turvallisuusjohtamisjärjestelmällä tarkoitetaan infrastruktuurin haltijan tai rautatieyrityksen organisaatiota ja järjestelyjä, joilla varmistetaan sen toimintojen turvallinen hallinnointi Liikenteen turvallisuusvirasto 2

15 Miksi turvallisuusjohtamisjärjestelmä? Turvallisuusjohtamisjärjestelmän käyttöönottoon liiketoiminnassa voidaan havaita kolme pakottavaa syytä eettiset, lainsäädännölliset ja taloudelliset syyt. Työnantajalla on moraalinen velvollisuus varmistaa, että sen tarjoamat palvelut ovat turvallisia ja että työntekijät voivat tehdä työnsä turvallisesti. Lainsäädännölliset vaatimukset määrittelevät kuinka tämä saavutetaan. Useat tutkimukset osoittavat, että tehokas turvallisuusjohtaminen voi vähentää organisaation taloudellista haavoittuvuutta vähentämällä onnettomuuksista ja läheltäpiti-tilanteista johtuvia kustannuksia Liikenteen turvallisuusvirasto 3

16 Mitä todellista hyötyä tästä on? RAHA Rataverkon haltijuus ja vastuu vahingonkorvausvaatimusten minimointi Työntekijät noudattavat yhteisiä prosesseja Toiminnan tehokkuus Toiminnan ennakoitavuus niin normaali kuin poikkeustilanteissa Toiminnan varmuus ja luotettavuus Asioihin on varauduttu etukäteen Poikkeustilanteissa tiedetään mitä tehdä Poikkeustilanteesta toipuminen on helpompaa Vahinkojen määrät todennäköisesti pienenevät Seuraukset eivät ehkä ole niin suuria Liikenteen turvallisuusvirasto 4

17 Onko turvallisuusjohtamisjärjestelmä turvallisuuden varmistaja? Turvallisuusjohtamisjärjestelmän tarkoitus on toimia kehyksenä, joka mahdollistaa organisaatiolle sille asetettujen lainsäädännöstä seuraavien vaatimusten minimitason täyttämisen turvallisuuteen liittyvissä asioissa. Turvallisuusjohtamisjärjestelmä on vain niin hyvä kuin on sen noudattaminen organisaatiossa! Tehokas turvallisuusjohtaminen tarkoittaa, että organisaation on tarkasteltava toimintansa turvallisuusaspekteja yhtenä kokonaisuutena sen sijaan, että turvallisuutta tarkasteltaisiin yksittäisenä tehtävänä yksittäisissä toiminnoissa. Jos turvallisuutta ei nähdä kokonaisvaltaisena ilmiönä, voi tämä vaikuttaa kehittymiskohteiden priorisointiin ja jopa aiheuttaa turvallisuusasioiden huomaamatta jäämisen. Esimerkiksi maaliskuussa 2005 erään öljynjalostamon räjähdyksen jälkeinen onnettomuustutkinta totesi, että yritys on painottanut työntekijöiden henkilökohtaista työturvallisuutta ja jättänyt huomiotta menettelyjensä ja prosessiensa turvallisuuden Liikenteen turvallisuusvirasto 5

18 Apua, niinmutku, ei koskaan aikaisemmin Turvallisuusjohtamisjärjestelmä on kuin mikä tahansa muu toiminnan johtamisjärjestelmä Se ohjaa organisaation tarkastelemaan toimintansa turvallisuutta ei pelkästään laatua ja tehokkuutta Se voi olla osa toiminnanohjausjärjestelmää Suuri työ ensimmäisellä kerralla, ylläpito on pieni vaiva etuihin nähden Prosessit ovat toisiinsa nähden sopusoinnussa ja yhteistyö sidosryhmienkin kanssa helpottuu Markkinointivaltti Säästöt Liikenteen turvallisuusvirasto 6

19 Turvallisuusjohtamisjärjestelmän sisältö Kattaakseen nämä kolme tärkeää elementtiä, tehokkaan turvallisuusjohtamisjärjestelmän tulisi: Määritellä organisaation toiminnan vastuut Identifioida organisaation toiminnan riskit ja niiden hallintatoimenpiteet Ottaa käyttöön tehokas tiedonvälitys organisaation sisällä sekä muiden osapuolien välillä. Ottaa käyttöön menettelyt vaatimustenmukaisuuksien ja toiminnan epäkohtien identifioimiseksi ja noudattamiseksi. Ottaa käyttöön jatkuvan parantamisen menettelyt Rautatiejärjestelmän turvallisuusjohtamisjärjestelmän elementeistä erikseen Liikenteen turvallisuusvirasto 7

20 Rautatiejärjestelmän turvallisuusjohtamisjärjestelmä Rautatiejärjestelmässä turvallisuusjohtamisjärjestelmän keskeisten elementtien välisten suhteiden ymmärtäminen on tärkeää: Toiminnalliset tehtävät (liikenteen ohjaaminen, kunnossapito, rakentaminen sisältäen riskien hallinnan) Järjestelmän käyttöönotto (tukitoiminnot) Järjestelmän suunnittelu ja kehittäminen (hallinnan menettelyt) tarjoavat linkin lainsäädännöstä tulevien vaatimusten kuvaamiselle Liikenteen turvallisuusvirasto 8

21 Kalustoyksikön kunnossapidosta vastaava yksikkö (ECM) Koulutustilaisuus rataverkon haltijoille ja rautatieliikenteen harjoittajille Jari Nieminen Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

22 Säädösperusta Rautatieturvallisuusdirektiivi 2004/49/EY (2008/110/EU) ECM-asetus 2011/445/EU Akkreditointimenettelyt Sertifiointimenettelyt ECM:lle Sertifiointimenettelyt kunnossapitovarikolle ERA:n verkkosivuilla ohjeistus asetuksen soveltamisesta Rautatielaki 304/2011 (10.luku) Liikenteen turvallisuusvirasto 2

23 Kuka voi toimia kunnossapidosta vastaavana yksikkönä? Kunnossapidosta vastaava yksikkö voi olla rautatieyritys, rataverkon haltija tai kalustoyksikön haltija Käytännössä kuka vain voi toimia kunnossapidosta vastaavana yksikkönä, kunhan täyttää yksikköä koskevat vaatimukset. Kunnossapidosta vastaava yksikkö tulee olla rekisteröity viraston ylläpitämään kalustorekisteriin Mikäli yksikköä ei ole merkitty kalustorekisteriin, ei kalustoa saa käyttää. Kalustoyksikön haltija vastaa kalustoyksikköön liittyvien tietojen ilmoittamisesta kalustorekisterin Liikenteen turvallisuusvirasto 3

24 Mitä kunnossapidosta vastaavalta yksiköltä edellytetään? Kunnossapidosta vastaavan yksikön on varmistettava kunnossapitojärjestelmän avulla, että sen vastuulla olevat kalustoyksiköt ovat turvallisessa käyttökunnossa tämän kuitenkaan rajoittamatta rautatielain 39 :ssä tarkoitettua rautatieliikenteen harjoittajan ja rataverkon haltijan vastuuta kalustoyksikön turvallisesta liikennöinnistä. Kunnossapidosta vastaavan yksikön on varmistettava, että kalustoyksikköä pidetään kunnossa kunkin kalustoyksikön huolto-ohjekirjan sekä voimassa olevien kunnossapitoa koskevien vaatimusten ja yhteentoimivuuden teknisten eritelmien mukaisesti (YTE) Liikenteen turvallisuusvirasto 4

25 Kunnossapidosta vastaavan yksikön sertifiointivelvoite Tavaravaunujen kunnossapidosta vastaavan yksikön tulee olla sertifioitu ECM-asetuksen vaatimusten mukaisesti. Tavaravaunu määritelty ECM-asetuksessa Huom! Myös radan kunnossapitoon käytettävät vaunut sisältyvät tavaravaunun määritelmään. Muiden kuin tavaravaunujen kunnossapidosta vastaavalle yksikölle ei ole sertifiointivaatimusta (vielä) Vastuu turvallisesta liikennöinnistä on rautatieliikenteen harjoittajilla, sisältäen alihankkijoiden käytön Komission on tarkoitus harkita kaiken kaluston sisällyttämistä sertifioinnin piiriin mennessä ERAn antaman suosituksen perusteella Liikenteen turvallisuusvirasto 5

26 Kunnossapitojärjestelmä ECM-asetuksen mukaisesti ECM-asetuksen mukaisesti kunnossapitojärjestelmä jakautuu neljään osa-alueeseen/toimintoon: hallintatoiminto Kunnossapidon kehittämistoiminto Vaunukannan kunnossapidon hallintatoiminto Kunnossapidon toteuttamistoiminto ECM:n on aina itse toteutettava vähintään hallintatoiminto, mutta muut toiminnot on mahdollista ulkoistaa. Sertifiointia on mahdollista hakea myös vain erilliselle kunnossapitotoiminnolle tai osatoiminnoille Liikenteen turvallisuusvirasto 6

27 ECM-sertifioinnin siirtymäkausi ECM-asetus velvoittaa, että: lähtien kaikki ECM-sertifioinnit on myönnettävä ECMasetuksen mukaisesti ja ulkopuolisen sertifiointielimen toimesta. Niiden rautatieliikenteen harjoittajien, joiden turvallisuustodistus on ollut voimassa , ei tarvitse hakea ECM-sertifiointia turvallisuustodistuksensa alkuperäisen voimassaolokauden ajaksi pitääkseen kunnossa tavaravaunuja, joista ne vastaavat kunnossapidosta vastaavana yksikkönä Liikenteen turvallisuusvirasto 7

28 ECM-sertifioinnin hakeminen Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi toimii kunnossapidosta vastaavien yksiköiden sertifiointielimenä Suomessa. Sertifikaattia on mahdollista hakea myös tehtäävän akkreditoidulta sertifiointielimeltä Suomessa ei ole akkreditoituja sertifiointielimiä Euroopan rautatievirasto (ERA) ylläpitää listausta sertifiointielimistä ja myönnetyistä sertifikaateista Liikenteen turvallisuusvirasto 8

29 ECM-asetuksen velvoitteet rautatieliikenteen harjoittajille ECM-asetuksen artikla 5 velvoittaa, että rautatieyrityksen on varmistuttava, että niillä tavaravaunuilla, jotka se ottaa kuljetettavakseen on sertifioitu ECM ja sertifioinnin soveltamisala vastaa vaunujen käyttöä. Artiklan 7 kohta 8 velvoittaa, että kun rautatieyritys tai infrastruktuurin haltija hakee turvallisuustodistusta tai turvallisuuslupaa, sen käyttämien tavaravaunujen osalta sovelletaan seuraavaa: jos tavaravaunujen kunnossapidosta vastaa hakija, hakijan on joko liitettävä hakemukseensa voimassa oleva ECM-todistus, jos se on saatavilla, tai sen valmiutta toimia kunnossapidosta vastaavana yksikkönä arvioidaan osana sen turvallisuustodistusta tai turvallisuuslupaa koskevaa hakemusta; jos tavaravaunujen kunnossapidosta vastaavat muut osapuolet kuin hakija, hakijan on varmistettava turvallisuusjohtamisjärjestelmänsä avulla kaikkien toimintaansa liittyvien riskien hallinta, myös vaunujen käytön osalta; tällöin sovelletaan erityisesti tämän asetuksen 5 artiklan säännöksiä Liikenteen turvallisuusvirasto 9

30 Miten rautatieliikenteen harjoittaja voi varmistua, että ECM:llä on sertifiointi? Nykyisellään suoraa linkkiä kalustoyksikön, kalustoyksiköstä vastaavan ECM:n ja ECMsertifioinnin välillä ei ole. Rautatiejärjestöjen ja ERA:n ehdotus sertifioinnista varmistumiseksi Tavaravaunujen haltijat kirjaavat vakuuden, että niiden tavaravaunuja kunnossapitää sertifioitu ECM. Vakuus toimitetaan ERA:an, joka julkaisee sen verkkosivuillaan. Rautatieyritykset voivat ERA:n sivuilla olevan vakuuden pohjalta varmistua, että kaluston haltijan vaunusto on sertifioidun ECM:n kunnossapitämää Liikenteen turvallisuusvirasto 10

31 Kalustoyksikön haltijan ja ECM:n väliset kunnossapitosopimukset Erityistä velvoitetta haltijan ja ECM välisien sopimuksien laadinnalle ei ole. Säädökset ovat kuitenkin muuttuneet aikaisemmista menettelyistä ja vastuunjaot olisi hyvä tarkastaa. Trafi on pyytänyt ECM:iä ja tavaravaunun haltijoita tarkastamaan kalustorekisteriin merkittyjen tietojen oikeellisuuden Liikenteen turvallisuusvirasto 11

32 KIITOS! Liikenteen turvallisuusvirasto 12

33 Turvallisuusjohtamisjärjestelmän perusosat Tarkastaja Pirjo Ranta Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

34 Liikenteen turvallisuusvirasto 2

35 LIIKENNÖINTI-YKSIKKÖ, RAUTATIETOIMINNOT Yksikön päällikkö Jouko Linnasaari Tarkastaja Olli Matilainen Tarkastaja Pirjo Ranta Antti Kesälahti tunti-/diplomityöntekijä + Muut Trafin asiantuntijat tarpeen mukaan Kuva: Seppo Vaara Liikenteen turvallisuusvirasto 3

36 Rautatieturvallisuus Jokainen rautatietoimija on omalta osaltaan vastuussa siitä, että Suomen rautatiejärjestelmän turvallisuus on Suomelle asetettujen yhteisten turvallisuustavoitteiden tasolla. Rautatiejärjestelmä koostuu erilaisista toimijoista: rataverkon haltija, kunnossapitäjä, laitevalmistaja, palveluntuottaja, rautatieliikennettä harjoittavat yritykset. Turvallisuuden hallinnan tulee olla osa jokapäiväistä toimintaa Liikenteen turvallisuusvirasto 4

37 Rautatiejärjestelmän turvallisuus muodostuu eri toimijoiden toiminnan ja yhteistyön tuloksesta Liikenteen turvallisuusvirasto 5

38 Hyvä turvallisuusjohtaminen Oleellista hyvässä turvallisuusjohtamisessa on Ennakoiva toiminta Korjaava toiminta Jatkuva parantaminen Liikenteen turvallisuusvirasto 6

39 Toiminnan kokonaisvaltaista turvallisuutta hallitaan hyvällä turvallisuusjohtamisella, jonka menettelyjen, tavoitteiden ja päämäärien kuvaus on TURVALLISUUS- JOHTAMISJÄRJESTELMÄ Kuva: Seppo Vaara Liikenteen turvallisuusvirasto 7

40 Turvallisuusjohtamisjärjestelmän kuvaus Dokumenttia, jossa organisaation turvallisuusjohtamisjärjestelmää on kuvattu kutsutaan TURVALLISUUSJOHTAMISJÄRJESTELMÄN KUVAUKSEKSI Liitteeksi turvallisuuslupahakemukseen Turvallisuusjohtamisjärjestelmän kuvaus on siis jokaisen toimijan itsensä näköinen ja se on syytä tehdä omaa toimintaa tukevaksi Liikenteen turvallisuusvirasto 8

41 Rautatietoimintoihin liittyvä turvallisuusjohtamisjärjestelmä Rataverkon haltijan turvallisuusluvan edellytyksenä on turvallisuusjohtamisjärjestelmä. Rautatielaki 304/ ja 40. Rataverkon haltijan turvallisuusjohtamisjärjestelmän kuvausta koskevat vaatimukset tulevat Komission asetuksesta 1169/2010. Asetuksen liitteessä I on vaatimukset arviointimenettelyille, jolla kansallinen turvallisuusviranomainen (Trafi) arvioi turvallisuuslupahakemuksia. Asetuksen liitteessä II on turvallisuusjohtamisjärjestelmää koskevat arviointiperusteet Liikenteen turvallisuusvirasto 9

42 Turvallisuusjohtamisjärjestelmää koskevat vaatimukset ovat kaikille toimijoille lähtökohtaisesti samat, mutta Trafi huomioi luvan hakijan rautatietoiminnan luonteen ja laajuuden turvallisuusjohtamisjärjestelmää arvioitaessa. Helsingin satama/ilmakuva Skyfoto Liikenteen turvallisuusvirasto 10

43 Toiminnan luonteen ja laadun määrittely hakemusta arvioitaessa - Raiteiden lukumäärä ja sijainti - Mitä raiteilla kuljetetaan ja millaisia määriä vuosittain? - Onko toimija mikrotoimija, pieni toimija, keskisuuri toimija, suuri toimija? - Kuljetetaanko raiteilla vaarallisia aineita? - Kuinka paljon eri toimijoita/tahoja rautatietoimintaan liittyy? - Onko hakija rautatieyritys, kunnossapitoyritys, museotoimija, rataverkon haltija? Liikenteen turvallisuusvirasto 11

44 Menettelykuvaukset Turvallisuusjohtamisjärjestelmän arviointiperusteissa on useita kohtia, joissa vaaditaan menettelyä tiettyä tarkoitusta varten. MIKÄ ON MENETTELY? Menettely on kuvaus siitä, KUKA tekee, MITÄ tekee ja MITEN, MILLOIN. MITEN menettely etenee vaiheittain? Menettely voidaan kuvata sanallisesti tai piirtämällä menettelystä esim. prosessikaavio Liikenteen turvallisuusvirasto 12

45 Turvallisuusjohtamisjärjestelmän perusosat Liikenteen turvallisuusvirasto 13

46 Vaatimuksiin liittyvät arviointiperustekategoriat/perusosat Toimintaan liittyvä riskienhallinta Infrastruktuurin kunnossapitoon liittyvä riskienhallinta Alihankkijoiden käyttöön liittyvä riskienhallinta Vastuiden jako Johdon toimesta tapahtuva valvonta Turvallisuuspolitiikka Turvallisuustavoitteet Normien noudattaminen (säädökset, määräykset, asetukset) Muutoksiin liittyvä riskienhallinta Pätevyyksien hallinta ja henkilöstön osallistuminen Turvallisuusjohtamisjärjestelmän dokumentointi Poikkeamien hallinta Toimintasuunnitelmat hätätilanteiden varalle Sisäiset tarkastukset ja jatkuva parantaminen TURVALLISUUSJOHTAMISJÄRJESTELMÄ RAKENNETAAN Liikenteen turvallisuusvirasto 14

47 Toimintaan liittyvä riskienhallinta Arviointiperustekategoriat A ja D Riskienhallinta on järjestelmällistä ja jatkuva prosessi, johon kuuluu: Riskien tunnistaminen Riskien suuruuden arviointi Riskien hallinta ennaltaehkäisy tai riskien pienentäminen Toteutuneiden riskien ja riskienhallintatoimenpiteiden analysointi Ovatko riskienhallintatoimenpiteet olleet tehokkaita ja oikein kohdennettuja? Mitä tapahtumista on opittu? Liikenteen turvallisuusvirasto 15

48 Toimintaan liittyvä riskienhallinta Arviointiperustekategoriat A ja D Ulkopuolisten osapuolten aiheuttamat mahdolliset riskit Riskienhallintaa tulee tehdä yhteistyössä myös muiden rautatietoimintaan osallistuvien tahojen kanssa esim. Rautatieyritykset Infrastruktuurin haltija Valmistaja Huoltopalvelujen tarjoaja Kunnossapidosta vastaavaa yksikkö Raideliikenteen kalustoyksiköstä vastaava Muut rajapinnat Liikenteen turvallisuusvirasto 16

49 Infrastruktuurin kunnossapitoon liittyvä riskienhallinta Arviointiperustekategoriat B ja V Kunnossapitovastuu tulee olla selkeästi määritelty Rataverkon haltijalla tulee olla menettelyt, joilla varmistutaan kunnossapidon tasosta, kunnossapidon vaatimustenmukaisuudesta ja kunnossapitäjien pätevyydestä. Päivittäisen toiminnan toimintahäiriöitä tulee kerätä ja analysoida ja ne tulee raportoida kunnossapidosta vastaavalle taholle. Vaikuttavat mahdollisesti kunnossapitosuunnitelmaan ja kunnossapitoväleihin Liikenteen turvallisuusvirasto 17

50 Alihankkijoiden käyttöön liittyvä riskienhallinta Arviointiperustekategoria C Alihankintatyön valvonta on yksi keskeisimmistä vastuista rataverkon haltijuuteen liittyvissä vaatimuksissa. Osapuolten väliset vastuut Alihankkijoiden pätevyys Työn vaatimuksenmukaisuuden varmistaminen Mihin rautatietoimintaan liittyviin tehtäviin rataverkon haltija käyttää alihankkijoita? Liikenteen turvallisuusvirasto 18

51 Vastuiden jako Arviointiperustekategoria F Kuka organisaatiossa on päävastuussa turvallisuusjohtamisjärjestelmän toimivuudesta? Turvallisuuteen liittyvät vastuualueet ja vastuut rajapintojen kanssa tulee määrittää selkeästi. Turvallisuuteen liittyvät tehtävät on delegoitu asianmukaisen pätevyyden omaavalle henkilöstölle. KUKA VASTAA? Liikenteen turvallisuusvirasto 19

52 Johdon toimesta tapahtuva valvonta Arviointiperustekategoria G Johdon tehtävänä on varmistaa: Rautatieturvallisuustehtäviin liittyviin tehtäviin on varattu riittävästi resursseja Turvallisuusjohtamiseen liittyvissä tehtävissä työskentelevät henkilöt suorittavat tehtävänsä asianmukaisesti Turvallisuusjohtaminen on osa yrityksen muuta johtamista Liikenteen turvallisuusvirasto 20

53 Turvallisuuspolitiikkaa Arviointiperustekategoria J Organisaatiolla tulee olla turvallisuuspolitiikka Turvallisuuspolitiikan tulee olla: Suhteessa organisaation harjoittamaan toimintaan Organisaation ylimmän johdon hyväksymä Saatettu henkilökunnan tietoon Liikenteen turvallisuusvirasto 21

54 Turvallisuustavoitteet Arviointiperustekategoria K Organisaation tulee asettaa toiminnalleen rautatieliikennetoiminnan tyyppiä ja laajuutta vastaavat turvallisuustavoitteet. Yleistä turvallisuustasoa tulee säännöllisesti arvioida jäsenvaltion tasolla vahvistettuihin turvallisuustavoitteisiin. Turvallisuustavoitteita tulee kehittää Liikenteen turvallisuusvirasto 22

55 Normien noudattaminen Arviointiperustekategoria L Rataverkon haltijan tulee noudattaa rautatietoimintaa koskevia normeja: lainsäädäntöä, asetuksia, määräyksiä, yhteentoimivuuden teknisiä eritelmiä (YTE:t) ym. Normien seuraaminen Omaa toimintaa koskevien vaatimusten tunnistaminen Normien täytäntöönpano omassa organisaatiossa Normien noudattamisen valvonta Liikenteen turvallisuusvirasto 23

56 Muutoksiin liittyvä riskienhallinta Arviointiperustekategoria M Organisaation tulee turvallisuusjohtamisjärjestelmällä hallita (rautatietoimintaan liittyviä muutoksia). Menettelyt muutoksen merkittävyyden arvioinnille Tarvittaessa sovellettava asetuksen 352/2009 mukaista riskien arvioinnin yhteistä turvallisuusmenetelmää (YTM) Liikenteen turvallisuusvirasto 24

57 Pätevyyksien hallinta ja henkilöstön osallistuminen Arviointiperustekategoria N ja H Rautatieturvallisuuteen liittyvät toimenkuvat tulee yksilöidä Henkilöstön tulee olla turvallisuustehtävien edellyttämät kyvyt, tiedot, taidot, pätevyydet ja osaamista tulee ylläpitää ja ajantasaistaa säännöllisesti. Organisaatiolla tulee olla pätevyydenhallintajärjestelmä. Henkilöstön edustajien näkemykset tulee huomioida päätösten teossa Liikenteen turvallisuusvirasto 25

58 Turvallisuusjohtamisjärjestelmän dokumentointi, tietojen välitys ja hallinta Arviointiperustekategoriat P ja E Turvallisuusjohtamisjärjestelmä tulee dokumentoida. Dokumentoinnista tulee käydä ilmi turvallisuusjohtamisjärjestelmään liittyvät menettelyt ja vastuut. Dokumentoitu turvallisuusjohtamisjärjestelmä toimitetaan Trafiin turvallisuushakemuksen liitteenä. Henkilöstön tulee tuntea turvallisuusjohtamisjärjestelmä ja siihen liittyvä dokumentaatio tulee olla henkilöstön saatavilla Liikenteen turvallisuusvirasto 26

59 Turvallisuusjohtamisjärjestelmän dokumentointi, tietojen välitys ja hallinta Arviointiperustekategoriat P ja E Miten rautatietoimintaa liittyviä tietoja jaetaan sekä organisaation sisällä sekä tarpeellisille yhteistyökumppaneille? Liikenteen turvallisuusvirasto 27

60 Poikkeamien hallinta Arviointiperustekategoria Q Onnettomuudet Läheltä-piti tilanteet Vaaratilanteet Poikkeamat Muut vaaralliset tapahtumat Tulee KIRJATA, TUTKIA ja ANALYSOIDA. Onnettomuuskeskuksen suositukset tulee huomioida silloin kun se on tarpeen. Ilmoitetaan lainsäädännön edellyttämällä tavalla kansallisille elimille Liikenteen turvallisuusvirasto 28

61 Toimintasuunnitelmat hätätilanteiden varalle Arviointiperustekategoria R Mahdolliset hätätilannetyypit tulee tunnistaa ja yksilöidä. Kaikkien osapuolten vastuut ja roolit hätätilanteessa tulee yksilöidä ja vahvistaa asiakirjassa. On olemassa toiminta-, hälytys- ja tiedotussuunnitelmat. Hätätilanneharjoitukset Rautatieliikenteen keskeyttäminen nopeasti tarvittaessa Liikenteen turvallisuusvirasto 29

62 Sisäiset tarkastukset ja jatkuva parantaminen Arviointiperustekategoriat S ja I Riippumaton ja puolueeton sisäisen tarkastuksen järjestelmä, jolle on laadittuna suunnitelmallinen aikataulu. Sisäisen tarkastuksen suorittavat tarkoitukseen sopivan pätevyyden omaavat tarkastajat. Sisäisten tarkastuksen tulokset: Analysointi Korjaavien toimenpiteiden luominen ja implementointi Korjaavien toimenpiteiden tehokkuuden seuranta Liikenteen turvallisuusvirasto 30

63 Sisäiset tarkastukset ja jatkuva parantaminen Arviointiperustekategoriat S ja I Sisäisistä tarkastuksista saatuja tuloksia tulee käyttää turvallisuusjohtamisjärjestelmän jatkuvaan parantamiseen. Turvallisuusjohtamisjärjestelmää ja turvallisuuteen liittyvää merkityksellistä tietoa tulee säännöllisesti katselmoida ja arvioida TURVALLISUUSJOHTAMISJÄRJESTELMÄÄ TULEE YLLÄPITÄÄ JA KEHITTÄÄ Todetut puutteet tulee korjata Liikenteen turvallisuusvirasto 31

64 Infrastruktuurin turvallisuus Arviointiperustekategoriat T, U, V ja W Toimijan on varmistettava rataverkon turvallinen suunnittelu, rakentaminen, kunnossapito ja hallinta. Turvallisuuden hallinta infrastruktuurin fyysisillä rajoilla. Yhteistyön koordinointi normaali- ja hätätilanteissa rajapintojen kanssa. Liikenteen ohjaaminen rataverkolla Liikenteenvalvonta- ja opastinjärjestelmän kunnossapito Liikenteen turvallisuusvirasto 32

65 Hakemusprosessi Hyvä ottaa huomioon Liikenteen turvallisuusvirasto 33

66 Hakemusprosessi Hyvä ottaa huomioon Liikenteen turvallisuusviraston tulee käsitellä turvallisuuslupahakemus neljässä kuukaudessa siitä, kun se on vastaanottanut kaikki asian ratkaisemiseksi tarvittavat asiakirjat. Jotta hakemus voidaan ottaa käsittelyyn, toiminnan luonne ja laajuus tulee olla tarkasti kuvattuna + mukana inframääräyksen mukainen raiteistokaavio liikennepaikasta. Turvallisuuslupa on voimassa pääsääntöisesti 5 vuotta. Päätökseen voidaan liittää ehtoja Liikenteen turvallisuusvirasto 34

67 Hakemusprosessi Hyvä ottaa huomioon Yksityisraiteiden haltijoiden on täytynyt hakea turvallisuuslupaa Trafista mennessä. Päätös myönnetään keskimäärin reilun 200 päivän kuluessa hakemuksen saapumisesta. HUOLELLISESTI LAADITTU HAKEMUS JA TARKKA MENETTELYJEN KUVAUS LYHENTÄÄ KÄSITTELYAIKAA JA VÄHENTÄÄ LISÄSELVITYSPYYNTÖJEN MÄÄRÄÄ Liikenteen turvallisuusvirasto 35

68 Kiitos! Kuva: Seppo Vaara Liikenteen turvallisuusvirasto

69 Rataverkon haltijoiden välinen sopimus Simo Toikkanen

70 Sisältö Sopimuksen tarkoitus Sopimuksen sisältö Rataverkkojen rajapinta ja sen kunnossapito Liikennöinti ja liikenteenohjaus Rataverkon haltijoiden välinen tiedonkulku ja yhteistyö Muut tarvittavat sopimukset Rataverkon käyttösopimus Ratapihasopimus (mahdollisesti) RAILI-sopimus Simo Toikkanen 2 Väylänpito

71 Sopimuksen tarkoitus Sopimusten tausta aiemman Valtionrautateiden raidesopimuksissa, Ratahallintokeskuksen aikana yksityisraidesopimukset ja -luvat Vanhat sopimukset siirtyneet valtion puolella Liikennevirastolle Rataverkonhaltijoiden välisellä sopimuksella korvataan vanhat sopimukset ja luvat Uusimisen yhteydessä tarkistetaan, onko yhteydelle tarvetta Vanha sopimus irtisanotaan, mikäli suoraa yhteyttä valtion rataverkkoon ei ole Sama sopimuspohja kaikille Sopijaosapuolet tasapuolisia rataverkonhaltijoita Simo Toikkanen 3 Väylänpito

72 Sopimuksen tarkoitus Sopimuksessa sovitaan: Liikennöinnistä ja liikenteenohjauksesta Rataverkkojen rajakohdasta, sen omistuksesta ja kunnossapidosta Käyttötoiminnasta ja liikenteenhallinnasta annettujen määräysten mukaisista asioista Tiedonkulusta, yhteistyöstä ja muista käytännön järjestelyistä Sopimustekstin avulla voidaan vastata moneen Trafin turvallisuusluvan täydentämiseen liittyvään kysymykseen lähinnä rataverkon haltijoiden välistä yhteistyötä koskien Simo Toikkanen 4 Väylänpito

73 Sopimuksen sisältö: rajakohta Rajakohdan sijainti Sekä selvä kohta maastossa (kiskonjatkos, raiteensulku tms.) että koordinaatit Merkitään kartalle ja raiteistokaavioon, jotka sopimuksen liitteenä Rajakohdan merkintä, yleensä Liikennevirasto Raidemateriaalin omistus Yleensä rajan mukaan Rajakohdan omistus Poikkeukset kirjataan, esim. sähköratalaitteet tai yksittäiset raideopastimet Rajakohdan tekninen taso: Akselipaino Metripaino Simo Toikkanen 5 Väylänpito

74 Rataverkkojen kunnossapito Lähtökohtana se, että omistaja vastaa rataverkkonsa kunnossapidosta; ts. rataverkkojen raja on samalla kunnossapitoraja Yksittäiset poikkeuslaitteet, esim. sähköratalaitteet, raideopastimet tai tasoristeykset, kirjataan sopimukseen Sovitaan myös siitä, kumpi sopimusosapuoli vastaa rajakohdan, ts. jatkoksen, raiteensulun tms., kunnossapidosta Kunnossapitoon kuuluvat mm: Raiteen peruskunnossapito Lumityöt Turva- ja varoituslaitteiden kunnossapito Ja muut työt, joita radanpitäjältä laeissa ja määräyksissä edellytetään Simo Toikkanen 6 Väylänpito

75 Liikennöinti ja liikenteenohjaus sopimuksessa Mainitaan, mitkä liikennöintimuodot ovat mahdollisia rataverkkojen välillä Käytännössä lähes aina pelkästään vaihtotyötä Liikenneviraston liikenteenohjauksen piirissä olevan alueen raja valtion rataverkon ulkopuolella Usein tämä raja ei ole sama kuin rataverkkojen raja Onko yrityksen rataverkolla liikenteenohjausta Sovitaan tarvittaessa Liikenneviraston liikenteenohjauksen ostamisesta Simo Toikkanen 7 Väylänpito

76 Rataverkon haltijoiden välinen tiedonkulku ja yhteistyö Sovitaan erilaisten muutosten ja poikkeustilanteiden tiedottamisesta Liikennerajoitteet, kuten ratatyöt Liikenteen määrää tai laatua koskevat muutokset Yhteyshenkilöiden tai yhteystietojen muutokset Yhteystietoja kahdenlaisia: Hätätilanteet Muut, ei-akuutit tilanteet ja sopimusasiat Sovitaan riskienhallintatoimenpiteiden ja varautumisen sekä jatkuvuussuunnittelun toimenpiteistä Simo Toikkanen 8 Väylänpito

77 Muut tarvittavat sopimukset Rataverkon käyttösopimus Ratapihasopimus (mahdollisesti) RAILI-sopimus Simo Toikkanen 9 Väylänpito

78 Rataverkon käyttösopimus Tehtävä, jos Liikenneviraston rataverkolle liikennöidään/tullaan vierailulle toisen rataverkon haltijan alueelta Käyttösopimus tehdään aikataulukausittain eli yhdeksi vuodeksi kerrallaan Sopimus on Liikenneviraston ja rautatieliikenteen harjoittajan välinen Sopimuksen sisältö noudattelee VR:n kanssa tehtävän sopimuksen sisältöä eli kaikkia rautatieliikenteen harjoittajia koskee samat säännöt/velvollisuudet/ohjeet Sovitaan alueesta, jolla on lupa liikkua, liikenteenohjauksesta, turvallisuusasioita ja muista käytännön asioista. Ilman käyttösopimusta valtion rataverkolla ei saa liikennöidä! Sopimuksen saa ottamalla yhteyttä Liikennevirastoon: Simo Toikkanen 10 Väylänpito

79 Ratapihasopimus Ratapihasopimus tehdään rataverkon käyttösopimuksen liitteenä, jos toiminta-alueella (ratapiha tms.) on muitakin toimijoita. Sopimusneuvottelut käydään kaikkien toimijoiden kesken Sopimus on voimassa aikataulukauden. Sopimuksessa sovitaan pelisäännöt, joita noudatetaan ao. monitoimijaalueella. Sopimuksen tarve määritellään käyttösopimusneuvottelujen/-keskustelujen yhteydessä Simo Toikkanen 11 Väylänpito

80 RAILI-sopimus Valtion rataverkolla liikennöivien on käytettävä RAILI-puhelinta yhteydenpitoon liikenteenohjaukseen. RAILI-sopimuksen saa täyttämällä lomakkeen Liikenneviraston Internetsivuilla: ammattiliikenne rataverkolla liikennöinti GSM-R-verkko RAILI Liikennevirasto lähettää lomakkeen saatuaan RAILI-sopimuksen liitteineen allekirjoitettavaksi hakijalle. Kun sopimus on molemmin puolin allekirjoitettu, hakija voi ottaa yhteyttä Corenet Oy:n RAILI-kioskiin saadakseen RAILI-puhelimen ja tarvittavat SIMkortit. RAILI-puhelimia voi ostaa suoraan myös maahantuojilta. Tarvittavat SIMkortit on hankittava RAILI-kioskista Simo Toikkanen 12 Väylänpito

81 Yhteystiedot Simo Toikkanen PL Helsinki Simo Toikkanen 13 Väylänpito

82 Liikenteenohjaus ja -hallinta yksityisraiteilla Koulutus yksityisraiteen rataverkonhaltijoille ja rautatieliikenteen harjoittajille Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

83 Liikenteenohjaus ja -hallinta yksityisraiteella Käsitteet ja vaatimuspohja Rautatielaki 36 (Liikenteenohjaus ja liikennöinnistä sopiminen) Liikenteenohjaus + Liikenteenhallinta = Liikennöinnin hallinta Olli Matilainen Liikenteen turvallisuusvirasto 2

84 Liikenteenohjaus ja -hallinta yksityisraiteella Liikennöinnin hallinta Liikenteenohjaus Rataverkon haltija vastaa hallinnoimansa rataverkon liikenteenohjauksesta Liikenteenhallinta (Liikennöinnistä sopiminen) Liikennöinnin sujuvuuden ja turvallisuuden varmistamiseksi rataverkon haltijoiden ja alueella toimivien rautatieliikenteenharjoittajien välillä tulee sopia liikennöinnin käytännön järjestelyistä. Tähän liittyviä vaatimuksia on esitetty mm. turvallisuusjohtamisjärjestelmän arviointiperusteissa Liikennöinnin hallinta Liikennöinnin hallinta tarkoittaa rataverkon liikenteenohjauksen järjestämistä ja liikenteenhallinnan järjestämiseen liittyvää sopimista yhdessä muiden rataverkkoon liittyvien toimijoiden kanssa. Liikenteenohjaus + Liikenteenhallinta = Liikennöinnin hallinta Olli Matilainen Liikenteen turvallisuusvirasto 3

85 Liikenteenohjaus ja -hallinta yksityisraiteella Liikenteenohjaus Liikenteenohjauksen järjestäminen rataverkolla kuuluu rataverkon haltijan velvollisuuksiin Rataverkon haltija voi päättää järjestääkö se liikenteenohjauksen itse vai ostaako palvelun yksityiseltä tai julkiselta palvelun tuottajalta Rataverkon haltijalla on liikenteenohjauspalveluihin liittyvä vastuu, vaikka ostaisikin palvelun ulkopuoliselta taholta Liikenteenohjauspalveluihin liittyvien menettelyjen on täytettävä turvallisuusjohtamisjärjestelmälle asetetut vaatimukset Liikenteenohjauspalveluja tarjoavan yhtiön tai muun yhteisön toiminnassa on noudatettava hyvän hallinnon vaatimuksia ja tarjottava palveluita tasapuolisesti kaikille rautatieliikenteen harjoittajille Olli Matilainen Liikenteen turvallisuusvirasto 4

86 Liikenteenohjaus ja -hallinta yksityisraiteella Liikenteenohjaus Olli Matilainen Liikenteen turvallisuusvirasto 5

87 Liikenteenohjaus ja -hallinta yksityisraiteella Liikenteenohjausmalli 1 Liikenteenohjauspalvelu on ostettu valtion rataverkon haltijalta (Liikennevirasto) tai muulta toimijalta, joka pystyy järjestämään vastaavat vaatimukset täyttävän liikenteenohjauksen. Liikennöinti yksityisraiteella tapahtuu tällöin kaikilta osin samoin edellytyksin kuin valtion rataverkolla, mahdollisia liikennöintimuotoja ovat junaliikenne ja vaihtotyö, ratatyö tapahtuvat vain liikenteenohjauksen luvalla. Liikenteenhallintaan liittyvät järjestelyt on kuvattava turvallisuusjohtamisjärjestelmässä Olli Matilainen Liikenteen turvallisuusvirasto 6

88 Liikenteenohjaus ja -hallinta yksityisraiteella Liikenteenohjausmalli 1 Liikenteenohjaus varmistaa yksikön kulun siitä annettujen määräysten mukaisesti Liikenteenohjaajalta vaaditaan lain rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuustehtävistä (1664/2009) mukainen pätevyys Liikenteenohjauspalveluja tarjoavan yhtiön tai muun yhteisön on toiminnassaan noudatettava hyvän hallinnon vaatimuksia ja tarjottava palveluita tasapuolisesti kaikille rautatieliikenteen harjoittajille (koskee myös Liikenneviraston tarjoamaa palvelua) Olli Matilainen Liikenteen turvallisuusvirasto 7

89 Liikenteenohjaus ja -hallinta yksityisraiteella Liikenteenohjausmalli 1 Siirryttäessä alueelle, jossa on käytössä liikenteenohjausmallin 1 mukainen liikenteenohjaus, alueen rajalla on alueen rajamerkki (T-307). Siirtyminen alueelle, alueella liikkuminen ja ratatyön tekeminen alueella edellyttävät aina kyseisen alueen liikenteenohjauksenlupaa. Tästä velvoitteesta ilmoitetaan kyseisellä merkillä Olli Matilainen Liikenteen turvallisuusvirasto 8

90 Liikenteenohjaus yksityisraiteilla Liikenteenohjausmalli 2 Rataverkolla ei ole henkilöä ohjaamassa liikennettä. Rataverkon haltija on järjestänyt liikenteenohjauksen rataverkolla siten, että kukin yksikkö vastaa itse liikkumisestaan alueella. Tällöin ainoana mahdollisena liikennöintimuotona on vaihtotyö. Ratatyöhön ei pyydetä lupaa työtä aloitettaessa, ratatyö on kuitenkin suojattava siitä annettujen määräysten ja rataverkon haltijan ohjeiden mukaisesti. Yksikön omaa vastuuta liikkumisesta ei voi kumota turvallisuusjohtamisjärjestelmässä kuvatulla menettelyllä. Liikenteenhallintaan liittyvät järjestelyt on kuvattava turvallisuusjohtamisjärjestelmässä Olli Matilainen Liikenteen turvallisuusvirasto 9

91 Liikenteenohjaus yksityisraiteilla Liikenteenohjausmalli 2 Liikenteenohjausmalli 2 esimerkki: LIIKENTEENOHJAUS Liikenteenohjausmallina on, että yksiköt vastaavat itse liikkumisestaan Liikennöinti tapahtuu vaihtotyönä LIIKENTEENHALLINTA mm. Onko olemassa yhteyshenkilö, jolle ilmoittaudutaan siirryttäessä alueelle tai pois sieltä? Menettelytavat on sovittava rautatieliikenteen harjoittajan kanssa Rautatieliikenteen harjoittajille annettava ohjeistus liikennöintiin poikkeustilanteisiin Ohjeistus ratatöiden suorittamiseen Olli Matilainen Liikenteen turvallisuusvirasto 10

92 Liikenteenohjaus yksityisraiteilla Liikenteenohjausmalli 2 Siirryttäessä alueelle, jossa on käytössä liikenteenohjausmallin 2 mukainen liikenteenohjaus, alueen rajalla on alueen rajamerkki (T-312). Siirtyminen alueelle ja ratatyön tekeminen alueella ei edellytä lupaa. Yksikkö vastaa itse liikkumisesta alueella ja tarvittavasta liikennöinnin varmistamisesta Olli Matilainen Liikenteen turvallisuusvirasto 11

93 Liikenteenohjaus ja -hallinta yksityisraiteella Rataverkon haltijoiden välinen sopimus Liikennöinnin sujuvuuden ja turvallisuuden varmistamiseksi rataverkon haltijoiden on sovittava liikennöinnin käytännön järjestelyistä (liikenteenhallinnasta) silloin, kun rataverkot liittyvät toisiinsa ja niiden välillä liikennöidään. Nämä menettelyt on kuvattava turvallisuusjohtamisjärjestelmässä. Tjj:n arviointiperusteet on huomioitava. Liikenteenhallinnan menettelyjä luotaessa on huomioitava alueella toimivien yksiköiden ohjeistus. Alueiden rajat tulee merkitä yksiselitteisesti. Liikenteen turvallisuus-viraston määräyksiä on aina noudatettava Olli Matilainen Liikenteen turvallisuusvirasto 12

94 Liikenteenohjaus ja -hallinta yksityisraiteella Liikennöinnin hallinnan kuvaaminen turvallisuusjohtamisjärjestelmässä Liikennöinnin hallinnan osalta tulisi huomioida mm. seuraavat turvallisuusjohtamisjärjestelmän arviointiperusteiden mukaiset kysymykset: Miten varmistetaan infrastruktuurin turvallinen hallinnointi ja käyttö? Mitkä toiminnanharjoittajat tarjoavat verkossa palveluja? Miten rautatieliikenteen harjoittajien ja rataverkon haltijan välinen viestintä on järjestetty ja varmistettu? Mitkä ovat infrastruktuurin maantieteelliset rajat? Miten turvallisuus varmistetaan rataverkkojen liittymäkohdissa? Minkä rataverkon haltijoiden kanssa hakijan rataverkolla on liitäntä? Mitkä infrastruktuurin ja kaluston turvallista toimintaa ja hallintaa koskevat normit hakijan tulee huomioida? Olli Matilainen Liikenteen turvallisuusvirasto 13

95 Liikenteenohjaus yksityisraiteilla KIITOS! olli.matilainen(at)trafi.fi Olli Matilainen Liikenteen turvallisuusvirasto 14

96 Kelpoisuusasiat yksityisraiteilla Petri Katila Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

97 Henkilöluvat Säädökset Lupa- ja kelpoisuuskirjat Hakeminen Terveydentilavaatimukset Liikenteen turvallisuusviraston yhteyshenkilöt ja asiointi Liikenteen turvallisuusvirasto

98 Lainsäädäntö Rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuustehtävistä annettu laki (1664/2009) (ns. kelpoisuuslaki) Muutettu lailla 860/2012, voimaan Valtioneuvosto on antanut kolme rautatiealan kelpoisuutta koskevaa valtioneuvoston asetusta. Tulivat voimaan Rautateiden liikenneturvallisuuskoulutusta antavia oppilaitoksia koskevista vaatimuksista sekä eräistä kelpoisuuksista ja luetteloinneista. Rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuustehtäviä hoitavilta vaadittavasta kielitaidosta. Rautatiejärjestelmän kelpoisuusrekisteriin ja lisätodistusrekisteriin tallennettavista tiedoista Liikenteen turvallisuusvirasto 3

99 2 Soveltamisala Tätä lakia sovelletaan rataverkolla liikenneturvallisuustehtävissä toimiviin ja tehtäviin hakeutuviin sekä turvalaitteiden asennus- ja huoltotehtävissä tai turvamiehenä toimiviin. Lakia ei sovelleta: 1) sellaiseen raiteeseen, jolta ei ole liikennöintiyhteyttä tässä laissa tarkoitettuun rataverkkoon tai jolta ei liikennöidä rataverkolle tai jolle ei liikennöidä rataverkolta; 2) sellaiseen yksityisessä omistuksessa olevaan rataverkkoon, jota rataverkon omistaja käyttää yksinomaan omassa tavaraliikenteessään; 3) radan osilla, jotka on suljettu muulta rautatieliikenteeltä rautatiejärjestelmän kunnossapitoa, uusimista tai parantamista varten; 4) metro- ja raitiovaunuliikenteeseen eikä muuhun kevyen raideliikenteen järjestelmään; 5) liikenneturvallisuustehtäviä Suomen ja Venäjän välisessä rautatieyhdysliikenteessä Suomen valtion raja-alueella ja rautatierajaasemilla hoitavaan Venäjälle sijoittuneen rautatieyrityksen henkilöstöön Liikenteen turvallisuusvirasto 4

100 3 Määritelmiä Tässä laissa tarkoitetaan: 2) rataverkolla Liikenneviraston hallinnoimaa valtion rataverkkoa ja lain soveltamisalan piiriin kuuluvaa 4 kohdassa tarkoitettua yksityisraidetta; 3) rataverkon haltijalla Liikennevirastoa ja tämän lain soveltamisalaan kuuluvan yksityisraiteen haltijaa; 4) yksityisraiteella muuta kuin valtion omistamaa ja Liikenneviraston hallinnoimaa raidetta, jolta liikennöidään valtion rataverkolle tai toiselle yksityisraiteelle tai jolle liikennöidään valtion rataverkolta tai toiselta yksityisraiteelta; 5) rautatieliikenteen harjoittamisella rautatieyrityksen liikennöintiä, radan kunnossapitoon liittyvää liikennöintiä, museoliikenteen harjoittajan liikennöintiä, muuna kuin päätoimenaan liikennöintiä harjoittavan yrityksen tai yhteisön liikennöintiä ja rataverkon haltijan liikennöintiä rataverkolla; Liikenteen turvallisuusvirasto 5

101 3 Määritelmiä jatkuu 7) liikenneturvallisuustehtävällä rautatiejärjestelmässä suoritettavaa tehtävää, joka vaikuttaa välittömästi rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuuteen; 11) toiminnanharjoittajalla rautatieyritystä, rataverkon haltijaa, museoliikennettä harjoittavaa yritystä tai yhteisöä, radan kunnossapitoa harjoittavaa yritystä ja muuna kuin päätoimenaan liikennöivää yritystä tai yhteisöä; 13) liikkuvan kaluston kuljettajalla veturinkuljettajaa ja muuta liikkuvan kaluston kuljettajaa, jolla tämän lain perusteella on kyky ja lupa kuljettaa itsenäisesti, vastuullisesti ja turvallisesti liikkuvaa kalustoa rautatieliikenteessä; Kuva: Mikael Häggblom/Studio Häggblom Liikenteen turvallisuusvirasto 6

102 5 Liikenneturvallisuustehtävät Kelpoisuuslaissa tarkoitettuja rautateiden liikenneturvallisuuteen vaikuttavia tehtäväkokonaisuuksia ovat: 1) liikkuvan kaluston kuljettaminen; 2) vaihtotyö; 3) liikenteenohjaus; 4) ratatyön liikenneturvallisuudesta vastaaminen Liikenteen turvallisuusvirasto 7

103 4 Toiminnanharjoittajan vastuu Toiminnanharjoittaja vastaa toiminnassaan siitä, että sen palveluksessa tai toiminnassa mukana olevat: 1) liikenneturvallisuustehtäviä hoitavat täyttävät tässä laissa tarkoitetut kelpoisuusvaatimukset; ja 2) turvamiesten ja turvalaitteiden asennusja huoltotehtäviä hoitavien terveydentila täyttää tässä laissa säädetyt vaatimukset Kuva: Mikael Hägblom Liikenteen turvallisuusvirasto 8

104 6 Kelpoisuusvaatimukset Liikenneturvallisuustehtävässä toimivalta vaaditaan, että hän: 1) on tehtävään sopiva; 2) terveytensä puolesta täyttää tässä laissa säädetyt vaatimukset; 3) osaa ja ymmärtää riittävästi liikenteenhoidossa käytettävää kieltä; 4) on vähintään 18-vuotias ja enintään 67-vuotias; 6) on suorittanut hyväksytysti 26 :ssä tarkoitetun tehtäväkohtaisen koulutusohjelman. Liikkuvan kaluston kuljettajalla on oltava tässä laissa säädetty lupakirja ja lisätodistus. Muussa liikenneturvallisuustehtävässä toimivalla kuin liikkuvan kaluston kuljettajalla on oltava tässä laissa säädetty kelpoisuuskirja Liikenteen turvallisuusvirasto 9

105 7 Lupakirja Oikeuttaa toimimaan liikkuvan kaluston kuljettajana Annetaan osoituksena siitä, että liikkuvan kaluston kuljettaja täyttää 6 :ssä määritellyt yleiset kelpoisuusvaatimukset, hänelle myönnetään lupakirja. Lupakirjaa on pidettävä mukana kuljetettaessa liikkuvaa kalustoa. Lupakirja on voimassa kymmenen vuotta sen antamisesta, ellei 9 :stä muuta johdu. Myös muussa Euroopan talousalueen valtiossa myönnetty lupakirja on voimassa Suomessa Liikenteen turvallisuusvirasto 10

106 7 Lupakirja Liikenteen turvallisuusvirasto 11

107 7 Lupakirja Liikenteen turvallisuusvirasto 12

108 8 Lupakirjan hakeminen Liikenteen turvallisuusvirasto myöntää hakemuksesta liikkuvan kaluston kuljettajan lupakirjan, jos 1) hakija täyttää 6 :n 1 momentissa säädetyt vaatimukset; 2) hakijalla on tämän pykälän 2 momentin mukainen peruskoulutus; 3) hakija on suorittanut hyväksytysti vaaditun koulutusohjelman ja kokeen sekä saanut siitä oppilaitokselta todistuksen; 4) hakija on saanut 30 :ssä tarkoitetulta lääkäriltä terveydentilaa koskevan myönteisen lausunnon sopivuudestaan; ja 5) hakija on saanut 32 :ssä tarkoitetulta psykologilta myönteisen lausunnon soveltuvuudestaan. Lupakirjaa hakevan on oltava suorittanut perusopetuslaissa (628/1998) tarkoitetun perusopetuksen tai sitä vastaavan oppimäärän sekä veturinkuljettajadirektiivin 11 artiklassa tarkoitetun ammatillisen koulutuksen. Liikenteen turvallisuusviraston on ratkaistava lupakirjan myöntämistä koskeva hakemus kuukauden kuluessa siitä, kun hakija on toimittanut sille kaikki hakemuksen käsittelyä varten tarpeelliset tiedot Liikenteen turvallisuusvirasto 13