Altruismin mahdollisuudet
|
|
- Veikko Katajakoski
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MAAPALLO POTILAANA Altruismin mahdollisuudet Kirsti Lagerspetz S ekä ihmiset että eläimet auttavat toisiaan. Mutta onko tämä oikeastaan todellista altruismia eli toisten yksilöiden etujen asettamista omien etujen edelle? Käyttäytymistieteelliset selitykset lähtevät yleensä olettamuksesta, että ihmiset ovat»sosiaalisia egoisteja», jotka auttavat muita siksi, että auttaminen tuottaa heille itselleen joko hyötyä tai ainakin mielihyvää. Sukulaisvalintateorian mukaan taas altruistisen toiminnan tarkoitus on yksilön omien geenien pelastaminen, vaikka yksilö itse tuhoutuisikin. Voidaanko tällaisilla motiiveilla pelastaa maapallo, vai johtaako ihmisten»sosiaalinen egoismi» ekologiseen katastrofiin? Maapallon pelastuminen ihmisen aiheuttamalta tuholta riippuu viime kädessä siitä, onko ihmisellä lajina potentiaalia omien etujensa ohittamiseen muiden hyväksi. Maapallon säästäminen vaatii altruismia eli muiden ihmisten joko yksittäisten henkilöiden tai yhteisön etujen asettamista omien etujen edelle. Jos kukin ihminen ajaa vain omia etujaan, maapallo tuhoutuu vähitellen. Altruistiseksi on määritelty toiminta, joka edistää toista yksilöä mutta tuottaa auttajalle itselleen haittaa tai vahinkoa. Onko ihminen perusluonteeltaan lainkaan altruistinen, toisin sanoen asettaako hän toisten edun omien etujensa edelle, vaikkei yleensä niin edes joskus? Vai onko altruistiselta näyttävällä toiminnallakin aina pohjimmaltaan tarkoituksena yksilön omien etujen edistäminen tavalla tai toisella? Ihmisen sosiaalisuus Ihmiset ovat sosiaalisia eläimiä. Vietämme uskomattoman paljon aikaa toisten ihmisten seurassa, kuten perheen ja ystävien kanssa, kokouksissa, kursseilla, juhlissa, ravinto- Duodecim 113: ,
2 loissa tai liikennevälineissä. Silloinkin, kun olemme fyysisesti yksin, olemme yhteydessä muiden kanssa puhelimen, postin, television, radion, lehtien, kirjojen ja sähköisten tietoverkkojen välityksellä. Yksinäisellä kävelyretkelläkin olemme useimmiten ajatuksissamme muiden seurassa pohdiskellen sosiaalisia tilanteita: mitä pitäisi sanoa sille tai tuolle ihmiselle, mitä hän mahtoi tarkoittaa sanoessaan niin tai näin. Melkein kaikki toimintamme on reaktioita toisten ihmisten toimintaan tai suunnattu heille. Mutta mitkä ovat tämän sosiaalisuuden perimmäiset motiivit? Välitämmekö todella muiden ihmisten hyvinvoinnista heidän itsensä vuoksi? Välitämmekö siitä, mitä muille ihmisille tapahtuu? Vai välitämmekö heistä vain sikäli kuin heidän hyvinvointinsa joko edistää tai haittaa omien tavoitteittemme saavuttamista? Onko oma hyvinvointimme todellisuudessa ainoa huolenaiheemme? Psykologia tieteenä on implisiittisesti hyväksynyt jälkimmäisen näkökulman eli sen, että ihmiset samoin kuin eläimetkin ovat sosiaalisia egoisteja, jotka tavoittelevat vain omaa etuaan. Tosin ihmiset toimivat sosiaalisissa yhteyksissä ja pohtivat muita ihmisiä, heidän tekemisiään ja sanomisiaan miltei koko ajan. He kuitenkin pohtivat muita ihmisiä siksi, että nämä ovat välttämättömiä heidän omien tavoitteidensa saavuttamiseksi. Lisäksi muiden kontrolloiminen on hyvin vaikeata puuhaa, suorastaan kokopäivätyötä, sillä kaikki yrittävät koko ajan saavuttaa kukin omia tavoitteitaan ja kontrolloida toisia. Sosiaalinen egoismi on ollut psykologiassa yleisesti hyväksytty selitysmalli viime vuosisadalta lähtien. Vaikka kaikki teoriat eivät sitä eksplisiittisesti sanoisikaan, psykologian eri suuntaukset, kuten funktionalismi (William James), behaviorismi (B. F. Skinner), psykoanalyysi (Sigmund Freud), kognitiivinen psykologia ja sosiaalipsykologia, olettavat kaikki implisiittisesti, että oman itsen edistäminen on ihmisen primaarinen tai perimmäinen motiivi, kun taas muiden ihmisten hyvinvoinnin edistäminen aina perustuu sekundaarisille motiiveille eli on luonteeltaan välineellistä. Tämän ajattelutavan mukaan esimerkiksi kahden ihmisen välinen läheinen suhde perustuu kummankin osapuolen riippuvuuteen siitä, että toinen tyydyttää hänen tarpeensa. Henkilö A auttaa tai hyödyttää henkilöä B siksi, että B:n auttaminen on A:lle henkilökohtaisesti palkitsevaa. Autettuaan B:tä A saattaa tuntea itsensä moraalisesti paremmaksi kuin ennen. A tietää myös, että ellei hän auttaisi B:tä tämän tarvitessa apua, B ei myöskään auttaisi häntä vastaavassa tilanteessa. Sitä paitsi jos A näkee B:n olevan pulassa tai onneton, hän tuntee syyllisyyttä ja häpeää. Päästäkseen tästä ahdistuksesta A auttaa B:tä. Auttaessaan B:tä A siis pohjimmaltaan auttaakin itseään. Ihmisen perimmäistä egoismia ei paljonkaan ole kyseenalaistettu tai edes pohdittu tieteen piirissä viime aikoina. Syytkin tämän kysymyksen sivuun jättämiseen ovat ymmärrettävät: sosiaalinen egoismi tuntuu selittävän ihmisen käyttäytymistä melko hyvin. Mutta selittääkö se jäännöksettömästi? Voiko ihmiskunta pelastua, ellei todellista altruismia ole olemassa, vaan ihmisten kaikki toiminta on itsekästä? Sukulaisvalintateoria Evoluutiobiologit ja etologit ovat selittäneet altruistista käyttäytymistä niin sanotulla sukulaisvalintateorialla. Vuonna 1964 William Hamilton esitti ajatuksen, että biologinen sukulaisuus vaikuttaisi siihen, missä määrin eläinyksilöt auttavat toisiaan. Tämän ajattelutavan mukaan luonnonvalinta ei kohdistuisikaan yksilöihin, vaan valinnan kohteena olisivat geenit. Kaikilla ihmisillä suurin osa geeneistä on samoja olemmehan kaikki saman lajin jäseniä. Yhteiset geenit määräävät meidän rakenteemme ja fysiologisten ominaisuuk Kirsti Lagerspetz
3 siemme kehittymistä. Ihmisellä on paljon samoja geenejä muiden kädellisten mutta myös kaikkien nisäkkäiden ja kaikkien selkärankaisten, jopa kaikkien eläinten kanssa. Niistä jäljelle jäävistä geeneistä, jotka vaihtelevat ihmislajin sisällä, sukulaisilla on keskenään enemmän samoja geenejä kuin ihmisillä, jotka eivät ole sukua toisilleen. Seuraava arvio koskee siis sitä pientä määrää geenejä, joiden suhteen ihmiset eroavat toisistaan. Todennäköisyydeksi sille, että yksilö ja hänen toinen vanhempansa kantavat samaa geeniä tietyssä kromosomin kohdassa eli lokuksessa, on arvioitu 50 %. Sisaruksilla on myös 50 %:n mahdollisuus kantaa keskenään samaa geeniä, sisaruspuolilla tämä mahdollisuus on 25 %, serkuksilla 12.5 % ja niin edelleen. Mitä lähemmistä sukulaisista on kysymys, sitä suuremmalla todennäköisyydellä heillä on samoja geenejä. Auttaminen on sukulaisvalintateorian mukaan geenien keino lisätä lukumääräänsä populaatiossa. Säilyttääkseen omia geenejään yksilöiden»kannattaa» auttaa muita, jotka kantavat samoja geenejä. Jos perinnöllinen altruistinen käyttäytyminen suuntautuu sukulaisiin, sen avulla voidaan lisätä yksilön geenien määrää populaatiossa, vaikka se vähentäisikin auttavan yksilön omia mahdollisuuksia jatkaa sukuaan. Tämän teorian mukaan mitä lähempiä sukulaisia kaksi yksilöä ovat, sitä enemmän niiden voidaan odottaa jakavan keskenään ruokaa, auttavan toisiaan ja huolehtivan toisistaan. Tässä on ajatuksena, että luonnonvalinta on monien sukupolvien kuluessa suosinut luonteeltaan»sopivassa määrin» altruistisia yksilöitä eli sellaisia, jotka auttavat jälkeläisiään ja muita sukulaisiaan silti uhraamatta itseään (ellei se ole täysin välttämätöntä). Tätä tarkoittaa käsite kokonaiskelpoisuus (inclusive fitness). Tiettyjä geenejä kantavan yksilön kokonaiskelpoisuus on sen oma jälkeläismäärä lisättynä samoja geenejä kantavien sukulaisten jälkeläismäärän sillä osuudella, joka on yksilön sukulaisilleen antaman avun seurausta (Soikkeli 1997). Kokonaiskelpoisuudessa kysymys ei siis ole pelkästään siitettyjen tai synnytettyjen jälkeläisten määrästä vaan siitä, moniko näistä kasvaa sukukypsään ikään ja jatkaa edelleen sukuaan. Esimerkiksi emo lisää kokonaiskelpoisuuttaan hoitamalla hyvin jälkeläisiään, niin että ne kasvavat aikuisiksi. Geenialtruismin olettamusta tukevia tutkimustuloksia onkin saatu eläinkunnasta. Edward O. Wilson on kuvannut sosiaalisten hyönteisten uhrautumista yhteisön hyväksi. Monet pikkulinnut antavat varoitusmerkkejä vaaran, esimerkiksi petolinnun uhatessa lintuparvea. Varoituksen antava lintu joutuu tällöin erityiseen vaaraan mutta saattaa pelastaa parven. Se siis käyttäytyy altruistisesti. Selkärankaisilla varsinkin poikasiaan hoivaavat vanhemmat saattavat itsensä epäedulliseen asemaan jälkeläistensä hyväksi. Poikaset joko haudotaan pesässä tai ne kehittyvät emon ruumiissa, niitä ruokitaan valtavin kustannuksin ja vanhemmat ottavat suuria riskejä niiden puolustamiseksi. Richard Dawkins (1993) kuvaa, kuinka monet maassa pesivät linnut, varsinkin emolinnut, hämäävät saalistajia näyttäytymällä niille ja liikkumalla kuin niiden siipi olisi katkennut. Tällä tavoin saalistajan huomio suuntautuu pois poikasista. Riskin ottanut emolintu lentää pakoon viime hetkellä juuri, kun kettu tai muu saalistaja on iskemäisillään hampaansa siihen. Geenialtruismin on ajateltu toimivan myös ihmisten keskuudessa. Sodissa miehet ovat kautta aikojen uhranneet henkensä ja terveytensä oman heimonsa hyväksi. Heimon jäsenet ovat yleensä, ainakin aikaisempina aikoina, olleet heidän geneettisiä sukulaisiaan. Lähisukulaisten auttaminen on ollut niin tavallista, että sitä pidetään suorastaan selviönä. Selvimmin altruistiset teot ovat vanhempien, etenkin äitien omien lastensa hyväksi tekemiä. Nyky-yhteiskunnassakin vanhemmat uhraavat runsaasti aikaa, varoja ja vaivaa lastensa hoitoon, kasvatukseen ja koulutukseen. Tämä sopii hyvin geenialtruismin teoriaan, koska vanhemmat juuri lapsiaan auttaessaan parhaiten edistävät omia geenejään. Altruismin mahdollisuudet 2451
4 Geenialtruismin teoria on saanut osakseen myös paljon arvostelua. Onkin helppo esittää esimerkkejä, jotka eivät sovi tähän teoriaan. Nykyisissä sodissa puolustettavat eivät välttämättä ole lähempää sukua puolustajille kuin viholliset. Ihmiset auttavat usein sellaisia, jotka eivät ole heille mitään sukua. Miksi ihmiset hoitavat ottolapsia aivan kuin omiaan, vaikka näillä ei ole sen enempää samoja geenejä kuin kenellä tahansa ihmisellä? Entä lemmikkieläinten hoito ja helliminen? Koiran tai kissan geeniperimä on varsin kaukana ihmisten geenistöstä, joten niitä ei tämän teorian mukaan kannattaisi auttaa. Pikemminkin olisi syytä auttaa edes apinoita. Jos omien geenien levittäminen on tärkeää, miksi siittiöiden luovuttaminen spermapankeille ei miesten keskuudessa ole suositumpaa? Ja niin edelleen. Näihin kysymyksiin saadaan vastauksia käyttäytymistieteistä eikä biologiasta. Eräs ongelma on geenien ja käyttäytymisen välinen vaikutusmekanismi. Miten yksilöt tunnistavat sukulaisensa, on hämärän peitossa. Hamilton ei tietenkään aikoinaan ajatellut ihmisten tai eläinten tietoisesti laskeskelevan, missä määrin he ovat sukua apua tarvitsevalle, ennen kuin ryhtyvät käyttäytymään altruistisesti tai itsekkäästi. Todennäköisesti auttamishalu onkin varsin summittainen ja sen suuntautuminen etupäässä lähisukulaisiin enemmän kuin muihin johtuu siitä, että nämä ovat lähellä ja tuttuja. Sukulaisvalintateoria siirtää siis itsekkyyden yksilöltä geeneille. Vaikka tämä teoria ei pitäisikään yksityiskohdittain paikkaansa, se selittää osaltaan, miten ihmisenkin taipumus altruismiin olisi voinut syntyä. Tämä taipumus, samoin kuin muutkin käyttäytymistaipumuksemme, on osa perinnöllistä varustustamme. Ilman jonkinasteista altruismitaipumusta monet eläinlajit, ihminen mukaan luettuna, tuskin olisivat voineet selvitä hengissä. Psykologisia auttamiskokeita Auttamiskäyttäytyminen on ollut kenties suosituin sosiaalipsykologisin kokein tutkittu aihe, ehkä siksi, että sitä koskevia luonnollisen kaltaisia koetilanteita on suhteellisen helppo järjestää. Kokeen tekijä tai hänen avustajansa on esimerkiksi valintamyymälässä pudottanut tavaroita lattialle nähdäkseen, autetaanko häntä poimimaan ne ylös, kaatunut kadulle, mahdollisesti»kohtauksen» saaneena, jotta nähtäisiin, autetaanko häntä pääsemään sairaalaan, pudottanut postitusvalmiita kirjeitä kaduille ja tutkinut, moniko niistä saavuttaa vastaanottajansa, tutkinut, autetaanko autoilijaa, jonka moottori on pysähtynyt tiellä, ja niin edelleen. Näistä kokeista on saatu monenlaisia tuloksia. Miehet ja naiset auttavat suunnilleen yhtä paljon, paitsi että miehet auttavat yleensä enemmän moottoriajoneuvojen yhteydessä ja naiset auttavat enemmän, jos avun tarvitsija on lapsi. Yhdysvalloissa tehdyissä kokeissa mustien ja valkoisten välillä joko ei ole havaittu eroa tai sitten valkoiset sekä auttavat että tulevat autetuiksi enemmän. Oman maan kansalaisia autetaan enemmän kuin ulkomaalaisia, tai sitten auttamisessa ei ole eroa. Maaseudulla autetaan enemmän kuin kaupungeissa. Aurinkoisella säällä autetaan enemmän kuin huonolla. Naisia on havaittu autettavan enemmän kuin miehiä monenlaisissa tilanteissa. Hyvin pukeutuneita ja viehättäviä henkilöitä autetaan enemmän kuin rumia tai rähjäisissä ja poikkeavissa vaatteissa olevia. Toisaalta lihavia autetaan enemmän kuin laihoja, vanhoja enemmän kuin nuoria ja vammaisia enemmän kuin terveitä, toisin sanoen autetaan niitä, jotka näyttävät tarvitsevan apua. Auttaminen on todennäköisempää, jos avun tarvitsija kohdistaa katseensa mahdolliseen auttajaan tai jos avun tarvitsija on aikaisemmin käyttäytynyt miellyttävästi auttajaa kohtaan. Syylliseksi itsensä tuntevat lisäävät 2452 Kirsti Lagerspetz
5 auttamistaan, samoin ne, jotka ovat hyvällä mielellä. Ihmiset auttavat todennäköisemmin, jos he huomaavat jonkun toisenkin auttavan. Ei ole varmaa, auttavatko ihmiset enemmän ollessaan seurassa vai yksinään, mutta muiden läsnäolijoiden kehotukset vaikuttavat auttamiseen suuresti. Jos henkilö suostuu aluksi auttamaan pienessä asiassa, on todennäköistä, että hän myöhemmin suostuu laajempaan auttamiseen. Nämä hajanaisen tuntuiset tutkimustulokset eivät selvästikään selity minkään yhtenäisen periaatteen nojalla, vaan niiden selittämiseen tarvitaan ilmeisesti useita eri psykologisia teorioita. Altruismia selittäviä teorioita Teoriat, joilla altruistista käyttäytymistä on psykologiassa selitetty, eivät välttämättä ole toisensa pois sulkevia. Ehkä yleisin selitys sille, miksi ihmiset auttavat muita, on avun tarvitsijaa kohtaan tunnettu myötätunto. Jos tunnemme sympatiaa ja myötätuntoa jonkun vaikeuksia kohtaan, on todennäköisempää, että autamme häntä. Myötätunto- eli empatiateoria esittää, että myötäeläminen toisen kärsimyksissä saa meidät itsemmekin kärsimään, ja päästäksemme tästä kärsimyksestä autamme toisia. Toisin sanoen perimmäinen motiivimme on oman olotilamme parantaminen. Ihmisille on myös ominaista, että he tuntevat enemmän myötätuntoa sellaisia kohtaan, jotka he tuntevat henkilökohtaisesti, jotka ovat läsnä ja jotka vaikuttavat heidän omaan elämäänsä tavalla tai toisella. Poissa oleville ja tuntemattomille sattuneet onnettomuudet, puhumattakaan katastrofeista, jotka sattuvat toisella puolella maapalloa vaikka suurellekin ihmismäärälle, eivät tavallisesti herätä paljonkaan myötätuntoa. Toinen auttamiskäyttäytymisen selitys ovat moraalinormit. Kasvatuksen tuloksena ihmisille kehittyy tietoisuus siitä, että toisten auttaminen on moraalisesti oikein ja heidän jättämisensä pulaan on väärin. Moraalin sääntöjen rikkominen saa aikaan syyllisyyden tunteita, kun taas niiden noudattaminen tekee ihmisen tyytyväiseksi itseensä. Välttääkseen näitä epämiellyttäviä tunteita ja tuottaakseen itselleen miellyttäviä tunteita ihmiset auttavat hädässä olevia lähimmäisiään. Keskeinen moraalinormi on resurssien oikeudenmukainen jakaantuminen maailmassa. Jos joku näyttää kärsineen vääryyttä, tunnemme moraaliseksi velvollisuudeksemme auttaa häntä. Normit ja käyttäytymissäännöt vaikuttavat myös siihen, ketä autetaan. Nämä normit ovat yhteiskunnassa jatkuvan muutoksen alaisia. Esimerkiksi ritarillisuus on vaatinut miehiä auttamaan naisia, mutta sukupuolten tasa-arvon lisääntymisen myötä tämä normi ehkä menettää merkityksensä. Altruismia on myös selitetty vastavuoroisuusperiaatteella: autamme niitä jotka joko ovat auttaneet meitä tai joilta voimme tulevaisuudessa odottaa vastaavaa palvelusta. Vastavuoroisuusperiaatetta lähellä ovat hyödyn ja panoksen välistä suhdetta koskevat teoriat. Ihmiset auttavat, mikäli auttamisesta itselle saatu hyöty ylittää auttamisen aiheuttaman vaivan, epämukavuuden tai muut menetykset. Menetyksiä voivat olla työpanos, ajan käyttö, muiden toimien keskeytyminen, vastenmieliset kokemukset, oman vahingoittumisen mahdollisuus jne. Jos toista ei auteta, siitäkin on haittoja, kuten itsesyytökset ja toisten taholta tuleva paheksunta sekä säälin tunteet uhria kohtaan. Auttamisen mukanaan tuomia hyötyjä ovat esimerkiksi toisten ihmisten myönteinen suhtautuminen, autetun kiitollisuus ja auttajan tyytyväisyys itseensä, kun taas auttamatta jättämisen hyötynä on esimerkiksi mahdollisuus jatkaa muita toimia. Psykologiassa sosiaalisen oppimisen teoria selittää altruismia yksilön kehityksen kannalta. Yksilön aikaisemmat kokemukset auttamisen palkitsevuudesta ja rankaisevuudes- Altruismin mahdollisuudet 2453
6 ta määräävät sen, miten hän käyttäytyy auttamista vaativassa tilanteessa. Palkkioita ovat siis omat miellyttävät tunteet ja rangaistuksia epämiellyttävät tunteet, ja näiden todennäköisyyksiä yksilö punnitsee mielessään, ennen kuin ryhtyy auttamaan tai jättää auttamatta. Tämä punnitseminen ei tietenkään yleensä ole tietoista harkintaa, vaan ratkaisu tehdään pääasiassa alitajuisesti ja usein salamannopeasti. Lopuksi Näyttää siltä, että kaikkien teorioiden mukaan auttaminen on pohjimmiltaan itsekästä. Ellei se hyödytä yksilöä itseään, se hyödyttää ainakin hänen geenejään. Alussa esitin altruismin määritelmäksi toisen yksilön hyvinvoinnin edistämisen, kun se aiheuttaa auttajalle itselleen haittaa. Tätä määritelmää noudattaen itse asiassa ainoastaan vastenmielisesti suoritettu auttaminen olisi todella altruistista niin pian kuin auttaminen tuottaa auttajalle mielihyvää, se ei enää olisikaan altruistista. Jätän altruismin määritelmän tarkentamisen filosofien tehtäväksi. Tosiasia kuitenkin on, että ihmiset auttavat toisiaan melko paljon, monin tavoin ja monenlaisissa yhteyksissä, vaikka syyt siihen olisivatkin edellä kuvatun kaltaisia. Auttaminen myös tuottaa iloa sekä auttajalle itselleen että autettaville. Ilman auttamista ei yhteiskunta voisi toimia. Mutta voidaanko maapallon pelastaminen rakentaa tällaisen hedonistisesti ja rationaalisesti motivoidun, itsekkään auttamisen pohjalle? Muuta mahdollisuutta ei nähtävästi ole. On tietysti totta, että elinympäristön säilyminen, varsinkin sen tuottavuus, on nimenomaan ihmiskunnan omien etujen mukaista. Ihmiskunnan kannattaa siis itsekkäistä syistä pyrkiä pelastamaan maapallo. Meiltä vaaditaan kuitenkin työskentelyä sukupolvien yli ulottuvan hyödyn saavuttamiseksi. Kantaako ihmisten tai edes geenien itsekkyys niin pitkälle? Voidaanko hyödyn tavoittelun motiiviamme kehittää niin paljon, että se laajenee käsittämään vasta tulevaisuudessa (mahdollisesti) olemassa olevien kaltaistemme auttamisen? Tämä on itsekkään altruismin avainkysymys. Kirjallisuutta Batson C D: How social an animal? The human capacity for caring. American Psychologist 45: , 1990 Dawkins R: Geenin itsekkyys, s. 20. Gummerus, Jyväskylä (Alkuteos: The selfish gene 1976) Colman A (toim.): Cooperation and competition in humans and animals. Van Nostrand Reinhold, Berkshire, England, 1982 Fry D P: Aggression and altruism. Teoksessa: Encyclopedia of violence. Peace and conflict. Toim. L Kurtz. Academic Press, San Diego CA (painossa) Lagerspetz E: Aika, rationaalisuus ja distributiivinen oikeudenmukaisuus. Ajatus 42: , 1985 Soikkeli M: Evoluutiopsykologian biologisista perusteista. Psykologia 32: , 1997 KIRSTI LAGERSPETZ, FT, emeritaprofessori Turun yliopiston psykologian laitos Lemminkäisenkatu Turku 2454
Evoluutioekologia 26.10.2014 1
Valinnan yksiköt Laji(sto)valinta Ryhmävalinta: Ominaisuudet kehittyvät, koska ne nostavat populaation selviytymistodennäköisyyttä Laji(sto)valinta -joillain rymillä on suurempi lajiutumistodennäköisyys
LisätiedotSuomalaisen maatiaiskanan säilytysohjelman koulutuspäivä, Riihimäki, 25.10.2014 Pasi Hellstén
Suomalaisen maatiaiskanan säilytysohjelman koulutuspäivä, Riihimäki, 25.10.2014 Pasi Hellstén Sisäsiittoisuudella tarkoitetaan perinnöllisyystieteessä lisääntymistä, jossa pariutuvat yksilöt ovat enemmän
LisätiedotPeittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com
12 Peittyvä periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic
Lisätiedotarkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali
Etiikan teoriat Katse s. 133-149 etiikka = 1) moraalin ja moraalikäsitysten tutkimista 2) tavat perustella sitä, mikä on moraalisesti hyvää tai oikein ja pahaa tai väärin arkikielessä etiikka on lähes
LisätiedotSisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita
Sisällys I 1 PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ 10 Psykologia tutkii ihmisen toimintaa 12 Mielen tapahtumat ja käyttäytyminen muodostavat ihmisen toiminnan Psykologian suuntaukset lähestyvät ihmistä
LisätiedotEvoluutio. BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma
Evoluutio BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma 1 Evoluutio lajinkehitystä, jossa eliölajit muuttuvat ja niistä voi kehittyä uusia lajeja on jatkunut elämän synnystä saakka, sillä ei ole päämäärää
LisätiedotS Laskennallinen systeemibiologia
S-114.2510 Laskennallinen systeemibiologia 3. Harjoitus 1. Koska tilanne on Hardy-Weinbergin tasapainossa luonnonvalintaa lukuunottamatta, saadaan alleeleista muodostuvien eri tsygoottien genotyyppifrekvenssit
LisätiedotTestaajan eettiset periaatteet
Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.
LisätiedotYksinhuoltajana monikkoperheessä
Yksinhuoltajana monikkoperheessä J A N N A R A N T A L A L A S T E N P S Y K I A T R I A N E R I K O I S L Ä Ä K Ä R I P A R I - JA P E R H E P S Y K O T E R A P E U T T I 4. 9. 2 0 1 5 w w w. j a n n
LisätiedotHeidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja
Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Willian Glasser MD kehitti Valinnan teorian kliinisessä työssään. 1965 ensimmäisen kirja Reality Therapy; A New Approach To Psychiatry Käytännön
LisätiedotEROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina
EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella
LisätiedotMonikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.
Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794
LisätiedotCoimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level
Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission Leaving Certificate 2011 Marking Scheme Finnish Higher Level VASTAUKSET I Tehtävä: Vastaa kaikkiin kysymyksiin. 1. Selitä omin sanoin seuraavat
LisätiedotMaanviljelijä ja kylvösiemen
Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children
LisätiedotRaamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.
elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla
LisätiedotSEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli
SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena
Lisätiedotei ole syntiä. Ehkä sotakin toisinaan tuomitaan sunnuntaipuheissa,
V PELASTUKSEN KAIPUU Henkisen elämän siirtyessä kuvailemallemme kolmannelle portaalle, ikuiseen elämään johtavalle tielle, vie se totuudenetsijän oman sielunsa pariin, oman sielunsa heikkouksiin, puutteisiin
LisätiedotELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983)
ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) 1. Esiharkinta ei aikomusta muuttaa käyttäytymistä ongelman kieltäminen ja vähätteleminen ei tiedosteta muutoksen tarpeellisuutta
LisätiedotMitä tarkoittaa eläinten hyvinvointi?
Mitä tarkoittaa eläinten hyvinvointi? Laura Hänninen, dosentti, ELT laura.hanninen helsinki.fi Eläinten hyvinvoinnin ja eläinsuojelun kliininen opettaja Eläinlääketieteellinen tiedekunta Helsingin Yliopisto
LisätiedotLastentuntien opettaminen Taso 1
Lastentuntien opettaminen Taso 1 OSA 2: JAKSOT 8-12 LEIKIN MERKITYS JA OHJAAMINEN BAHÀ Ì-LASTENTUNNEILLA Ruhi-instituutti Kirja 3 JAKSO 8 Sanotaan, että leikkiminen on lasten työtä. Itse asiassa leikit
LisätiedotIII Perinnöllisyystieteen perusteita
Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 15. Populaatiogenetiikka ja evoluutio 1. Avainsanat 2. Evoluutio muuttaa geenipoolia 3. Mihin valinta kohdistuu? 4. Yksilön muuntelua
LisätiedotVallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com
12 Vallitseva periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic
LisätiedotMielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA
Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,
LisätiedotHerra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat.
Herra on Paimen Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Joh. 10:11 Minä olen se hyvä paimen. Joh. 10:11 Minä olen
LisätiedotPää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen
Pää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi 10.11.2017 Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen Käytäntö on joskus kaukana ihanteista Tieto aivojen kehityksestä auttaa huomaamaan, mistä kaikesta
LisätiedotYksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto
Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto EETTINEN LÄHTÖKOHTA HELSINGIN JULISTUS (Artikla 8): Vaikka lääketieteellisen tutkimuksen
LisätiedotSusanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011
Susanna Anglé PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 I Toiveikkuuden määritelmästä ja merkityksestä Mitä toiveikkuus, toivo, on? Miksi toivo on tärkeää? II Toiveikkuuden ylläpitämisestä
LisätiedotSinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa
Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Tieto isäksi tulemisesta voi olla iloinen, hämmentävä, odotettu tai pelottava. Ajatus itsestä isänä konkretisoituu miehelle hitaasti mutta varmasti, kun
LisätiedotLapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011
Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat
LisätiedotTukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)
Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille
LisätiedotFT Arto Tiihonen. www.miksiliikun.fi
FT Arto Tiihonen www.miksiliikun.fi Leikki leikkinä: kisailua, sattumaa, huimausta ja rooleja Leikki kokemuksena: elämys-, identiteetti-, osallisuus- ja toimijuuskokemuksia Miksi siis oikeastaan leikimme?
LisätiedotMITÄ ARVOT OVAT? Perustuvatko arvot tunteisiin, tietoon, tehokkuuteen, demokratiaan vai päämäärään? Ovatko arvot ominaisuuksia?
MITÄ ARVOT OVAT? Esimerkiksi: Mikä on hyvää? Onko hyvää se, mikä tuntuu hyvältä? minkä joku (auktoriteetti) sanoo olevan hyvää? minkä hyvyydestä suurin osa on samaa mieltä? mikä toimii hyvin (tai sopii
LisätiedotMistä tutkimusten eettisessä ennakkoarvioinnissa on kyse?
Mistä tutkimusten eettisessä ennakkoarvioinnissa on kyse? Helena Siipi Turku Institute for Advanced Studies (TIAS) ja Filosofian oppiaine Turun yliopisto Sidonnaisuudet Työ: Turun yliopisto Turku Institute
LisätiedotEron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke
Eron jälkeinen isyys Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa hyvinvointityötä
LisätiedotMITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?
Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä
LisätiedotKoiran periytyvä persoonallisuus
Koiran periytyvä persoonallisuus Katriina Tiira, FT, Koirangeenit tutkimusryhmä, HY & Folkhälsan, Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus Periytyykö käyttäytyminen? Kaikki yksilön kokemukset kohtuajasta eteenpäin=
LisätiedotSinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta
Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien
LisätiedotTurvallisesti netissä
Turvallisesti netissä Reilun somen säännöt: 1. Erottele tieto ja mielipide. Esitä tietona vain sellaista, mikä on totta. Erota oma pohdintasi, kantasi ja arvelusi tiedosta. 2. Perustele väitteesi. Tuo
LisätiedotKolikon tie Koululaistehtävät
Kolikon tie Koululaistehtävät I Tehtävät ennen Heureka-vierailua Rahojen ja Suomen Rahapajan historia 1. Ota selvää missä ja milloin raha otettiin ensimmäisen kerran käyttöön. 2. Minkälaisia ensimmäiset
LisätiedotFRA. Ihmisten oikeus asua itsenäisesti. Suomen tapaustutkimus raportti *** *** EUROPEAN UNION AGENCY FOR FUNDAMENTAL RIGHTS * *
*** FRA * * *** EUROPEAN UNION AGENCY FOR FUNDAMENTAL RIGHTS Ihmisten oikeus asua itsenäisesti Suomen tapaustutkimus raportti Sisältö Sivu dlfra... EUROPEAN UNION AGENCY FOR FUNDAMENTAL RIGHTS Johdanto
LisätiedotKriisitilanteen eettiset periaatteet
Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kristiina Kumpula pääsihteeri Kirkot kriisien kohtajana Kriisien auttajat auttavat eriarvoisesti Köyhyys ja eriarvoisuus heikentävät ihmisten mahdollisuutta selviytyä
LisätiedotParemmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Yhtenäiset potilastiedot. Terveydenhoito saa uudet mahdollisuudet käyttää tietojasi.
Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa Yhtenäiset potilastiedot. Terveydenhoito saa uudet mahdollisuudet käyttää tietojasi. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Moni tekijä vaikuttaa vointiisi. Mitä paremmin
LisätiedotLAPSEN EROKRIISI (1/2)
LAPSEN EROKRIISI (1/2) Tässä diasarjassa käydään lyhyesti läpi lapsen huostaanoton tai sijoituksen jälkeistä aikaa lapsen eroa vanhemmastaan ja siitä seuraavan kriisin näkökulmasta. Lähde: Virpi Kujala,
LisätiedotLIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE
LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE Uusimmat tilastot kertovat, että uskomattoman monet lapset joka puolella maailmaa kärsivät köyhyydestä, sairauksista, vammoista ja lukutaidottomuudesta
LisätiedotA. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki)
A. Kestävyys Kestävyydessä ydinkysymyksenä ekologia ja se että käytettävissä olevat [luonnon]varat riittäisivät Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella
LisätiedotParemmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Parempi kokonaisuus.
Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa Yhtenäiset potilastiedot. Terveydenhoito saa uudet mahdollisuudet käyttää tietojasi. Parempi kokonaisuus. Potilastietojen yhdistäminen otetaan nyt käyttöön
LisätiedotMiten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?
Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se
LisätiedotII KOKOONTUMINEN VALMISTELUT JA KEHOTUKSET
II KOKOONTUMINEN VALMISTELUT JA KEHOTUKSET Yhteispelianalyysi Moni on varmasti ihmetellyt ja yrittänyt ymmärtää, miksi lapsi käyttäytyy määrätyllä tavalla. Käyttäytymiseen vaikuttaa sitä edeltävä tapahtuma
LisätiedotBI4 Ihmisen Biologia KAUSTISEN MUSIIKKILUKIO
BI4 Ihmisen Biologia KAUSTISEN MUSIIKKILUKIO 2016-2017 Tervetuloa BI4-kurssille! Kurssin tavoitteena on, että opiskelija osaa: ihmissolun erilaistumisen pääperiaatteet sekä kudosten ja elinten rakenteet
LisätiedotLuku 21. Evoluution perusteet
1. Evoluutio käsitteenä a. Mitä käsite evoluutio tarkoittaa? b. Miten evoluutiota tapahtuu? c. Mitkä ovat evoluution päämääriä? 2. Evoluution todisteita Mitä seuraavat evoluution todisteet osoittavat evoluutiosta?
LisätiedotTAIKURI VERTAISRYHMÄT
TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden
LisätiedotNäin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A
1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
Lisätiedotveta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot
Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)
LisätiedotLuento 4: Perusteet. Mitä perusteet ovat? perusteista (reasons). avulla.
Luento 4: Perusteet I Intentionaaliset teot ymmärretään usein teoiksi, jotka tehdään perusteista (reasons). I Joskus intentionaaliset teot yritetään myös määritellä perusteiden avulla. I Riippumatta siitä
LisätiedotPsyykkisten rakenteiden kehitys
Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta
LisätiedotGlobal Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ!
TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! GPP on ohjelma, missä hyvin toimeentulevat rahoittajat suunnittelevat investoivansa iäkkäiden ihmisten eläkevakuutuksiin. Siksi GPP etsii 100.000 henkilöä, jotka haluavat
LisätiedotPerinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere
Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere 17.11.2011 Mistä lihastauti aiheutuu? Suurin osa on perinnöllisiä Osassa perimä altistaa
LisätiedotMinulleko lemmikkilintu?
Minulleko lemmikkilintu? Hyvin hoidettuna lintu sopii vastuuntuntoisen ihmisen lemmikiksi. Sen tulee kuitenkin saada elää linnun elämää kotona, eikä kyseessä ole ensisijaisesti sylilemmikki. Ennen oman
LisätiedotUsko ihmeisiin sillä niitä tapahtuu hetkissä ja niistä jää pieni jälki jokaiseen
Usko ihmeisiin sillä niitä tapahtuu hetkissä ja niistä jää pieni jälki jokaiseen Perhekoti Vaapukka Perhekoti Vaapukka on viisipaikkainen ammatillinen perhekoti Paraisilla, joka tarjoaa ympärivuorokautista
LisätiedotOmevio. Välttämättömiä rasvahappoja lemmikin ihon terveyden edistämiseen. UUTUUS iholle ja turkille. Lemmikin hyvinvoinnin tueksi
Omevio Välttämättömiä rasvahappoja lemmikin ihon terveyden edistämiseen UUTUUS iholle ja turkille Mitä välttämättömät rasvahapot ovat? Välttämättömät rasvahapot ovat koirien ja kissojen ihon terveyttä
LisätiedotSARAN JA TUOMAKSEN TARINA
SARAN JA TUOMAKSEN TARINA Opettajalle Sara on 15-vuotias ja Tuomas 17. He ovat seurustelleet parisen kuukautta. He olivat olleet yhdynnässä ensimmäistä kertaa eräissä bileissä, joissa he olivat myös juoneet
LisätiedotNettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta
Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO
LisätiedotPoikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,
Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö Rajat ry www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Myyttejä poikien kokemasta seksuaalisesta väkivallasta Myytti I stereotyyppiset
LisätiedotYhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY
Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia
LisätiedotKeskeiset ongelmat narsistisessa häriössä
Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen
LisätiedotMyöhäisnuoruusikä kohti omaa hoitomotivaatiota
Myöhäisnuoruusikä kohti omaa hoitomotivaatiota DESG-seminaari 6.10.2017 Nuoresta aikuiseksi näkökulmia omahoidon tukemiseen Maria Aitomaa psykologi, työnohjaaja (Suomen työnohjaajat ry.) www.ohjausaitomaa.fi
LisätiedotADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA
ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA On aivan tavallista, että pikkulapsen on vaikea istua paikallaan, keskittyä ja hillitä mielijohteitaan. ADHD:stä (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) kärsivillä
LisätiedotVoikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1
Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava
LisätiedotAikamatkustus. Emma Beckingham ja Enni Pakarinen
Aikamatkustus Emma Beckingham ja Enni Pakarinen Aikamatkustuksen teoria Aikamatkustus on useita vuosisatoja kiinnostanut ihmiskuntaa. Nykyihminen useimmiten pitää aikamatkustusta vain kuvitteellisena konseptina,
LisätiedotPerustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.
Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.
LisätiedotSELVITYS SIITÄ MITEN ERÄÄT PERINNÖLLISET SAIRAUDET (KUTEN GPRA JA FUCOSIDOSIS) PERIYTYVÄT ENGLANNINSPRINGERSPANIELEISSA
SELVITYS SIITÄ MITEN ERÄÄT PERINNÖLLISET SAIRAUDET (KUTEN GPRA JA FUCOSIDOSIS) PERIYTYVÄT ENGLANNINSPRINGERSPANIELEISSA Kaikki koiran perimät geenit sisältyvät 39 erilliseen kromosomipariin. Geenejä arvellaan
LisätiedotNettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika
Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,
LisätiedotKenguru 2010 Benjamin (6. ja 7. luokka) sivu 1 / 5
Kenguru 2010 Benjamin (6. ja 7. luokka) sivu 1 / 5 NIMI LUOKKA/RYHMÄ Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto.
LisätiedotVierailu Malesian Langkawin saaren löytöeläinkodissa joulukuussa 2009
Vierailu Malesian Langkawin saaren löytöeläinkodissa joulukuussa 2009 Vieraillessani Langkawin saarella viime vuonna kävin tutustumassa paikalliseen löytöeläinkotiin ja siihen miten kyseisellä saarella
LisätiedotTurvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.
Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,
LisätiedotKuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa
Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,
LisätiedotLapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen
Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua
LisätiedotArvot ja etiikka auttamisammateissa
Arvot ja etiikka auttamisammateissa 6.2.2014 1 Arvot Taloudelliset arvot Tehokkuus, taloudellisuus, nopeus, edullisuus Esteettiset arvot Kauneus, miellyttävyys, innostavuus Moraaliset arvot Hyvyys, oikeudenmukaisuus,
LisätiedotMINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle
MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin
LisätiedotEläinten hyvinvointi - mistä oikein puhutaan?
Eläinten hyvinvointi - mistä oikein puhutaan? Anna Valros Eläinten hyvinvointitieteen professori Eläinlääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto Hyvinvointi on eläimen kokemus sen omasta psyykkisestä
LisätiedotToimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat?
Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit Lasse Lipponen Kasvatustieteen professori Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 27.1.2011 VOIMAA KANSAINVÄLISTYMISEEN VERKOSTOISTA Mikä
LisätiedotLapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014
Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti Psykologi- ja lakiasiaintoimisto PsyJuridica Oy Lapsen vieraannuttaminen
LisätiedotKim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1
Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen
LisätiedotMiten yhdistää ruoantuotanto ja eläinten hyvinvointi? Eläinten hyvinvointikeskus EHK, Luonnonvarakeskus Luke
Miten yhdistää ruoantuotanto ja eläinten hyvinvointi? Eläinten hyvinvointikeskus EHK, Luonnonvarakeskus Luke Satu Raussi, FT, johtava asiantuntija Tiina Kauppinen, FT, erityisasiantuntija www.eläintieto.fi
LisätiedotSukusiitoksesta sukulaistumiseen - jalostustietojärjestelmä työkaluna. Rovaniemi Susanna Back, Suomen Hippos ry
Sukusiitoksesta sukulaistumiseen - jalostustietojärjestelmä työkaluna Rovaniemi 22.3.2018 Susanna Back, Suomen Hippos ry Sukulaisuussuhde Kahden yksilön yhteisten geenien todennäköinen osuus Riippuu eläinten
LisätiedotLuokan näkymättömät - kohtaamattomuus oppimisen ja hyvinvoinnin esteenä
Luokan näkymättömät - kohtaamattomuus oppimisen ja hyvinvoinnin esteenä PhD. Niina Junttila, kasvatuspsykologian apulaisprofessori Opettajankoulutuslaitos, Kouluhyvinvoinnin erikoistumiskoulutus, Lastenpsykiatrian
LisätiedotPuolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla
Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää
LisätiedotHeikki Salomaa 10.12.2013. Minustako auttajaksi?
Heikki Salomaa 10.12.2013 Minustako auttajaksi? Älä pakene. Täältä ei voi paeta. Tämä on maailma. Me olemme maailmassa. Heaven, that s so simple! Merkitysten etsintä Tieteen filosofian peruskysymykset
LisätiedotSUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS
A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen
LisätiedotNaiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon?
Naiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon? Ulla Hämäläinen Kelan tutkimusosasto 5.6.2012 Tässä esityksessä Esittelen lapsen saannin vaikutusta puolisoiden väliseen tulonjakoon perheen
LisätiedotIHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä
Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan
Lisätiedot3. käsky (26.9.): Pidä huolta itsestäsi ja elä omaa elämääsi
Noin kymmenen käskyä 12.9.-28.11.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen 3. käsky (26.9.): Pidä huolta itsestäsi ja elä omaa elämääsi Noin kymmenen käskyä Kaikki tiedämme 10 käskyä
Lisätiedota. Mustan ja lyhytkarvaisen yksilön? b. Valkean ja pitkäkarvaisen yksilön? Perustele risteytyskaavion avulla.
1. Banaanikärpänen dihybridiristeytys. Banaanikärpäsillä silmät voivat olla valkoiset (resessiivinen ominaisuus, alleeli v) tai punaiset (alleeli V). Toisessa kromosomissa oleva geeni määrittää siipien
LisätiedotMotiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet
Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys
LisätiedotTietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?
Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää
LisätiedotMiten terapia voi tukea lasta? 3.10.2008 Mirjam Kalland
Miten terapia voi tukea lasta? 3.10.2008 Mirjam Kalland Psykoterapian tavoitteista Auttaa lasta hyötymään hyvistä kasvuoloista Auttaa lapsen ympärillä olevia aikuisia tukemaan ja ymmärtämään lasta Lapsi
LisätiedotWDC2012 ja hyvinvointi-design. 1. Elämä-design 2. Palvelu-design 3. Ympäristö-design
WDC2012 ja hyvinvointi-design 1. Elämä-design 2. Palvelu-design 3. Ympäristö-design Juha Metso 28.06.2011 1 1. Elämä-design Rakkautta Hoivaa Turvaa Tunteiden jakamista Oppimista Vapaa-aikaa Leikkiä Sääntöjä
LisätiedotKuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona?
Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kyselyä koskevia ohjeita Lähettäjä. Tämän kyselyn tekevät Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto ja Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi. Rahoittajana
LisätiedotLAPSI JA PERHE KRIISISSÄ
LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa
Lisätiedot