HENKILÖSTÖN AVAINKYSYMYKSET

Transkriptio

1 POLIITTINEN OHJAUSRYHMÄ HENKILÖSTÖN AVAINKYSYMYKSET 1. Miten pidetään hyvät työntekijät meillä? Jatkovalmistelussa huomioitavaksi. Keskeistä on nyt ja jatkossa hyvä johtaminen ja erityisesti siitä syntyvä hyvä työantajamaine. Keskusteluissa on hyvä korostaa sitä, että hyvällä osaamisella ja asenteella oleville työntekijöille löytyy töitä myös jatkossa julkiselta puolelta. Tämä koskee erityisesti palvelutehtäviä asiakasrajapinnassa. 2. Onko työntekijäryhmiä, joita pitäisi miettiä, siirretäänkö heidät osa-aikaisesti vai kokonaan? Siirtyminen tapahtuu liikkeen luovutukseen perustuen, jossa siirtymisen kriteerinä on se, tekeekö henkilö maakuntaan siirtyviä työtehtäviä vähintään 50 % koko tehtäväkentästään. Siirtyminen tapahtuu kokonaisuudessaan, sillä työajalla mistä palvelussuhteessa on sovittu/määrätty, riippumatta siitä onko siirtyviä tehtäviä koko tehtäväkuva. 3. Milloin suunnitellaan YT-neuvottelun ajankohtaa yhdessä kuntien kanssa? Kunnan on tiedettävä, millaisia työntekijöitä heillä on kunnissakin on käytävä YT:t? Henkilöstötyöryhmä valmistelee väliaikaishallinnolle ohjeistusta yhteistoiminnasta sekä luovuttajille että luovutuksen saajalle. Työssä hyödynnetään valtakunnallista työskentelyä ja sieltä saatavia ohjeita. Liikkeen luovutukseen liittyen yhteistoimintamenettelystä on säädetty laissa sekä luovuttajan että luovutuksen saajan näkökulmasta. Tämän yhteistoiminnan ajankohta on vuonna Yhteistoimintamenettely edellyttää mm. voimassa olevaa lainsäädäntöä ja valmistelun sellaista vaihetta, että yhteistoimintamenettelyssä voidaan käydä lävitse lain edellyttämät asiat. Tämän lisäksi uudistusta on perusteltua käsitellä luovuttavissa organisaatioissa välittömässä yhteistoiminnassa koko uudistuksen valmistelun ajan. Tämä tarkoittaa esimerkiksi uudistuksen käsittelyä yhteistoimintaelimissä (yhteistyötyötoimikunta, yhteistyöryhmät) ja henkilöstön kanssa esimerkiksi työpaikkakokouksissa. Tämä on myös osa muutostukea. Myös tämän tueksi henkilöstötyöryhmä tekee valmistelua. Välitön yhteistoiminta toteutuu kuitenkin yksinkertaisimmillaan siten, että asiaa käydään vuorovaikutteisesti henkilöstön kanssa lävitse aina kulloisessakin valmistelutilanteessa. Lisäksi valmistautuminen erityisesti tukipalvelujen kannalta tarkoituksenmukaisiin tehtävänkuviin, voi edellyttää valmistelun edetessä määrämuotoista yhteistoimintaa. Tehtävänkuvien tarkentamisella on mahdollista valmistautua tarkoituksenmukaiseen henkilöstön jakautumiseen luovuttajan ja luovutuksen saajan kesken. Näin siksi, että valmistelun lähtötilanteessa, osa henkilöstöstä tekee siirtyviä tehtäviä vain osittain. Myös tästä henkilöstötyöryhmä valmistelee ohjeistusta. 4. Missä tiloissa kuntien alueelle jäävät sote-ammattilaiset ovat? Tiloista ei voi antaa yksityiskohtaista vastausta tässä vaiheessa. Lakiluonnoksessa todetaan, että siirtymäkauden ajaksi maakunta vuokraa kaikki sen järjestämisvastuulle kuuluvan toiminnan käytössä olevat tilat. Siirtymäkauden jälkeen maakunta arvioi tilatarpeensa. Sitä tarkoittaako tämä

2 työskentelyä kaikilta osin jokaisen henkilön kohdalla nykyisissä tiloissa ei voida sanoa tässä vaiheessa, todennäköisesti ei. Tähän vaikuttaa palvelutuotannon järjestäminen ja tuottaminen. 5. Maatalouslomituksessa ollaan Keuruun alaisina, miten käy niille, jotka ovat Sysmän kunnan palveluiden piirissä? Miten heidän muutostuki varmistetaan? Jatkovalmisteluun. Asiaa selvitetään parhaillaan. 6. Miten tärkeää on, että työpaikat säilyvät? Jatkovalmisteluun. Henkilöstötyöryhmän pj.:na totean, että työpaikkojen säilyminen on tärkeä asia ja siksi uudistus lähtee liikkeen luovutuksen näkökulmasta. Uudistus vaatii kuitenkin rohkeutta katsoa resurssitarpeita uudelleen myös henkilöstönäkökulmasta, eikä jokaisen nykyisen työpaikan säilymistä sellaisenaan ole mahdollista luvata. Eikä se ole joka tilanteessa edes tarkoituksenmukaista. Muutos liittyy myös työelämän murrokseen ja sen vaikutuksiin työpaikkoihin ja niissä tarvittavaan osaamiseen. Jos/kun lainsäädäntö tulee voimaan, mahdollistaa se myös Keski-Suomen eri organisaatioissa yhteisesti henkilöstösuunnittelun ennakoinnin. Lakien voimaan tulon jälkeen on esimerkiksi olemassa osaan täytettävinä olevista tehtävistä peruste täyttää ne vain määräaikaisesti. 7. Miten varmistetaan, että työtekijöillä on muutosvalmiutta? Uskalletaan heittäytyä ja uudistua? Jatkovalmisteluun. Tärkein elementti on hyvä johtaminen, myös muutoksen ja esimerkillä johtamisen näkökulmasta. Henkilöstön haastaminen ja herätteleminen, esimerkiksi sillä millaisen asiakaskokemuksen itse haluaa. Sellaisenko, jossa on mahdollista tulla hyvin palvelluksi vai sellaisen jossa asiakkaan toive on jo heti koettu ja näytetty vaikeaksi. 8. Miten toteutetaan palkkojen harmonisointi? Jatkovalmisteluun. Toteutus on maakunnan tehtävä, ei ole tässä vaiheessa henkilöstötyöryhmän asialistalla. Palkkojen harmonisointiin odotetaan valtakunnallista ohjausta, eikä se ole tässä vaiheessa vielä valmisteluun otettavissa oleva kysymys. Se voidaan tehdä, että jokainen luovuttava organisaatio pidättäytyy tässä vaiheessa palkkatasoa perusteettomasti korottavista palkkaratkaisuista. Liikkeen luovutuksessa työntekijät siirtyvät toiselle työnantajalle entisillä palvelussuhteen ehdoilla. Palkan yhteensovittaminen perustuu syrjintää koskevaan lainsäädäntöön. Tarve harmonisoida palkkoja syntyy, kun vaativuudeltaan samasta tehtävästä maksettavan palkan taso vaihtelee. Työnantajan vaihtumisesta johtuva uuden palkkausjärjestelmän rakentaminen ja palkkojen koordinointi ja yhteensovittaminen tulee vaatimaan runsaasti työtä, huolellista valmistelua ja paikallisia neuvotteluja. Palkkojen yhteensovittamiseen tarvitaan riittävän pitkä siirtymäaika. Palkkojen harmonisointiin uusissa työnantajayksiköissä vaikuttaa myös maakuntasektoriin sovellettavat työ- ja virkaehtosopimukset. Ko. sopimusten palkkausjärjestelmä voi olla erilainen kuin kuntasektorilla nyt käytössä olevat (esim. tehtäväkohtainen palkka, vaativuusarviointi). Uusituksen tässä vaiheessa työ- ja virkaehtosopimusten mukaiset sopimusalat ja palvelussuhteen ehdot, kuten palkkausjärjestelmä, ei vielä ole tiedossa. 9. Miten järjestöt ovat mukana valmistelussa ja ovatko valmiita mukaan? Henkilöstöjärjestöt ovat valmiita mukaan, ja ovat myös mukana valmistelussa. Jatkossa on otettava huomioon esimerkiksi se, että henkilöstöjärjestöille annetaan mahdollisuus muutoksen tuen työkalujen haltuun ottoon sekä vastuuta valmistelusta.

3 10. Kuka päättää, kuka siirtyy? Liikkeen luovutuksen periaate on, että henkilö siirtyy, mikäli hänen tehtävistään on maakunnalle siirtyviä vähintään 50 %. Tämä vaatii luovuttavissa organisaatioissa valmistelutyötä, sekä yhteistyötä luovutuksen saajan kanssa. Asiaa ja ohjeistusta jatkovalmistellaan. 11. Miten turvataan henkilöstön jaksaminen? Jatkovalmisteluun. Liittyy muutostukeen, tarvitaan hyvää johtamista ja muutoksen johtamista ensisijaisesti. Tarkoittaa myös resurssien realistisuutta valmisteluvaiheessa. Myös henkilöstöllä itsellä on vastuuta jaksamisestaan, esimiehen johdolla. 12. Milloin ja millainen yhteistoimintasopimus maakuntaan ollaan tekemässä? Henkilöstöpolitiikan ja yhteistoiminnan periaatteet ovat uuden organisaation/organisaatioiden asia. 13. Milloin alkaa hahmottua se, mihin työntekijä sijoittuu? Miten minun tässä muutoksessa käy, muutostuki tärkeää? Siinä vaiheessa voidaan lähteä hahmottamaan henkilöstön sijoittumista kun on valmiimpi näkemys palvelukokonaisuuksista ja niiden tuotantomalleista. Tästä suunnitelman mukainen alustava esitys väliaikaishallinnolle olisi kesäkuussa Kesäkuussa 2017 vastaavasti kerätty henkilötieto on vielä karkealla tasolla (tarkempi tiedon keruu edellyttää mm. lainsäädännön vahvistamista), joten tarvittavaa resurssia ja olemassa olevan henkilöstön sijoittumista aloitetaan hahmottamaan karkealla tasolla vaiheittain kesällä Sijoittuminen ei tuossa vaiheessa ole henkilötasolla, se siirtyy myöhempään ajankohtaan. Lisäksi uudistus on sellainen, että esimerkiksi sijoittumisen suhteen henkilöstöltä kysytään aiempaa enemmän muutosvalmiutta esimerkiksi fyysisen toimipaikan sijoittumisen suhteen. Lisäksi henkilöstön sijoittumisessa on otettava huomioon, että lopullisesti ne ratkeavat vasta sen jälkeen kun maakuntavaltuusto on hyväksynyt tulevaisuuden tuotantomallit vuoden 2018 aikana. Jatkovalmisteluun. Muutostuesta muissa kysymyksissä. 14. Onko kaikille töitä ja missä niitä on? Ks. kohta 6 Miten tärkeää on, että työpaikat säilyvät? Se missä niitä on, kytkeytyy palvelukokonaisuuksiin, niiden sijoittumiseen ja tuotantomalleihin. 15. Missä vaiheessa aletaan hahmottamaan luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen asemointia? Väliaikaishallinnon ja edelleen maakunnan tehtävä on määritellä ja neuvotella asiasta yhteistyössä henkilöstöjärjestöjen kanssa. Tähän vaikuttaa se millaisia sopimuksia syntyy luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen asettamisesta valtakunnan tasolla. Vrt. määräykset nykyinen KVTES & luottamusmiehet ja Kunnallisen alan työsuojelun yhteistoimintasopimus. 16. Voidaanko esimiehiä kouluttaa niin, että se toteutuu laadukkaasti? Jatkovalmisteluun. Tämä on tavoitteena. Kysyy resurssia, mutta myös tarkoituksenmukaisia työkaluja, sekä muutoksessa olijoiden asennetta ja motivaatiota. 17. Henkilöstöä kuullaan YT-menettelyssä, mutta sitä pitäisi kuulla koko ajan. Turvataanhan? Jatkovalmisteluun. Seuraava vaihe muutostuessa on lisätä vuorovaikutteisuutta ja varmistaa tämän valmisteluvaiheen välitöntä yhteistoimintaa luovuttavissa organisaatiossa.

4 18. Sosiaalilautakunnat toimivat vielä. Saadaanko lautakunnille valmennuspaketti, jotta hallinto osaa tukea muutoksessa? Jatkovalmisteluun. Painottuu erityisesti siihen vaiheeseen kun uudet lautakunnat aloittavat työskentelyn. 19. Kun jää tukipalveluissa puolikkaita työntekijöitä, miten yhteiskäyttö, voiko olla yhteisiä työntekijöitä maakunnalla ja kunnalla? Tämän hetken käsityksen mukaan olisi mahdollista yhtiöiden kautta tukipalveluissa. Lakiluonnoksessa on kohta, jonka mukaan maakunnilla voi keskenään olla yhteisiä virkoja, mutta kuntien ja maakuntien yhteisistä tehtävistä ei ole mainintaa. 20. Kiinteistöt ovat jäämässä kunnille, mutta henkilöt maakunnalle. Onko siirto järkevää, pitääkö henkilöstö huolta siitä kuin omastaan? Tukipalveluhenkilöstön osalta vaaditaan jatkovalmistelua. Tähän on luvattu ohjausta myös valtakunnan tasolta. 21. Aiheuttaako valinnanvapaus sopeuttamistarvetta julkisille toimijoille? Riippuu laajuudesta, jolla asiakkaat valitsevat muun kuin julkisen toimijan jatkossa. Tämä on maakunnan asia, nähtävissä vasta silloin. 22. Kuinka pitäisi toimia pienessä kunnassa tukipalveluiden kohdalla? Sote-töissä voi olla henkilöitä, jotka tekevät puolet sotea, enemmänkin. Kannattaisiko tällaiset tukipalvelut yhtiöittää, jotta tukipalveluita voisi tuottaa myös kunnille? Esim. ruokapalvelut tai siivous. Yhtiö voisi osallistua kilpailuun ja kenties tuottaa palveluita sekä maakunnalle että kunnalle. Edellä kuvattu toimintamalli on perusteltua harkita tukipalvelujen järjestämiseksi, päätöksenteko on kussakin organisaatiossa, mutta vaatii maakunnan yhteistä keskustelua ja valmistelua. Asia on kytköksissä osassa tukipalveluita valtakunnallisiin palvelukeskuksiin ja niiden valmisteluohjaukseen. 23. Hyvä tiedottaminen, tasapuolisuus että tieto kulkee ihmiseltä ihmiselle. Otetaan huomioon jatkovalmistelussa myös. Tähän on pyritty kiinnittämään huomiota paljon jo nyt. Jotta viesti kulkee eteenpäin kaikille, on luovuttavissa organisaatioissa sovittava tiedon kulusta ja toimittava sen mukaisesti. Tietoa on runsaasti saatavilla, mutta kaikkeen valmiita vastauksia ei ole mahdollista olla uudistuksen tässä vaiheessa. 24. Miten osaajat pidetään? Yksityisellä on helppo lähestyä henkilöstöä. Hyvä johtaminen ja muutostuki. 25. Miten muutosvastarintaa hoidetaan, kun ihmiset ovat kuitenkin ihmisiä? Jatkovalmisteluun. Hyvällä johtamisella, viestinnällä ja vuorovaikutuksella, jokaisella on oltava mahdollisuus osallistua muutokseen. 26. Miten asiakasnäkökulma tuodaan myös henkilöstöryhmiin? Esimerkiksi maaseutupalvelut, joissa osa on kunnissa ja osa tulee maakuntaan. Ajateltava kokonaisuutena, sillä asiakkaan näkökulmasta ovat samaa palvelua. Jatkovalmisteluun, erityisesti palvelutuotantoa miettivälle taholle ja osana muutostukea (muutostuen punainen lanka). Asia on juuri näin, palveluita on katsottava kokonaisuutena ja varmistettava integraatio.

5 27. Toimintakulttuurin muutos: Pitää osata konkretisoida, mitä ne ovat? Ministeriöstäkin sanottiin, että vain nimi muuttuu palkkakuitissa. Mutta näin se ei voi olla, eli mitä ne uudet tavat toimia oikeasti tarkoittaa? Jatkovalmisteluun. Konkretisoitumisesta olemme me muutoksen tekijät kaikki vastuussa. Mitä tarkoittaa esimerkiksi uudistuva asiakasnäkökulma. Yhteistä tahtotilaa on tämän suhteen konkretisoitava ja käytännössä se toteutuu osana arjen työtä. Keski-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen henkilöstölle suunnattu muutostuki koostuu eri palasista ja vaiheista. Muutoksen toteuttajia olemme me, jokainen työntekijä, yhdessä. Tässä valmisteluvaiheessa muutostuki onkin sitä, kun esimies kutsuu henkilöstöä tai antaa sille mahdollisuuden pohtia ja kehittää työtä asiakas edellä osana omaa työtä, mitä siinä tehtävässä tarkoittaa uudenlainen asiakasnäkökulma. Tämä on myös edelleen maakunnan työtä, tässä ei olla valmiita vielä ennen Miten varmistetaan, että on riittävästi henkilöstötyövoimaa, mutta ei liikaa? Jatkovalmisteluun. Ennakoivalla henkilöstösuunnittelulla, joka tarkentuu kun palvelukokonaisuudet ja niiden tuotantotavat hahmottuvat sekä lainsäädännöstä on päätöksiä. 29. Mikä on meidän muuntojoustavuus? Hyvä kysymys. Vaatii jokaiselta motivaatiota, asennetta ja peiliin katsomisen kykyä. Silloin sitä voidaan sanoa olevan. 30. Millä tavalla taataan, että meillä on parhaat esimiehet ja organisaatio auttaa muutosta? Voidaanko organisaation sisällä tehdä rohkeasti näitä muutoksia? Jatkovalmisteluun, on erityisesti uuden maakunnan ja sen palvelutuotannon asiaa. Tämä on mahdollista, ainakin osittain, vaatii rohkeutta, päämäärätietoisuutta ja pitkäjänteisyyttä päättäjiltä ja johdolta. 31. Kuinka valmiita henkilöt ovat liikkumaan eri toimi-/työpisteissä? Tästä ei ole faktatietoa. On kuitenkin asia, johon henkilöstön varauduttava aiempaa enemmän. 32. Miten siirtymäaikana varmistetaan henkilöstön pysyvyys? Keskeistä on hyvä johtaminen, erityisesti muutoksen hallinnan johtaminen, nykyisen ja uuden maakunnan taholta. Jatkovalmisteluun. 33. Miten varmistetaan, että kaikki ymmärtävät muutoksen päämäärän samalla tavalla? Yhteisillä linjauksilla ja yhteisellä keskustelulla. 34. Milloin muutostuki konkreettisesti käynnistyy? Toimintakulttuurin muutos vie aikaa Muutostukea toteutetaan koko ajan. Toteutuu eri tavoin eri vaiheissa ja eri rooleissa. On hyväksyttävä, että henkilöstölle suunnattu muutostuki koostuu eri palasista ja vaiheista. Hahmottuu tässä vaiheessa näin: Valtakunnan taso Ohjaus, hankkeet (esim. Kukoistava kotihoito, LAPE jne.), muutosvalmennus, asiantuntijat jne. On käynnistynyt jo Keski-Suomen yhteinen taso Viestintä ja vuorovaikutus

6 Viestintä hyvässä vauhdissa Kaksisuuntaisuus miten toteutetaan? Välineitä viimeistään syksyllä. Mietitään esim Jokaisen muutoksessa olijan vastuu mahdollisuus vuoropuheluun Nyt korostuu luovuttavien organisaatioiden välitön yhteistoiminta henkilöstötyöryhmä tukee tässä, valmistelu aloitettu Esimiehet tuki nykyisille esimiehille, jotta he tukevat henkilöstöään kohtaamaan muutoksen ja kehittymään uusissa toimintatavoissa Henkilöstöjärjestöjen ja työsuojelun rooli Missä määrin mahdollista toteuttaa syksyllä 2017, vaatii resursseja, esim. sähköiset työkalut, alatyöryhmä työstää Keski-Suomen taso teemoittain ja toiminnoittain tekijää, x toimintaa, y integraatiota Nyt jo tapahtuu paljon, moni osallistuu jo muutostukeen, eli Keski-Suomessa tehdään palasissa tämän asian etenemiseksi jo paljon. Esimerkiksi hankkeiden kehittämistoimenpiteet. Huomioitava muutoksessa olevat toiminnot ja heidän kumppaninsa, julkinen, yksityinen ja kolmas sektori, palvelun järjestäjä ja tuottaja, interventiokumppani Esimiehen rooli aivan keskeinen Haaste punaisen langan varmistaminen Haaste ja mahdollisuus: uusi toimintakulttuuri ei synny ulkoa, vaan omaan/omassa työssä oivalluksen kautta itse ja yhdessä rakentaen Jatkovalmisteluun. 35. Miten henkilöstön osaaminen säilytetään ja varmistetaan? Jatkovalmisteluun. Muutostuki toteutuu parhaimmillaan osana osaamisen kehittämistä ja arjen työtä. Muutostuki mahdollistaa myös henkilöstön osaamisen säilyttämisen ja varmistamisen. 36. Mitä muita vaihtoehtoja tukipalveluiden organisoinniksi on kuin mitä esitettiin? Tukipalveluiden organisoinniksi kunnan mutta myös maakunnan kannalta on vaihtoehtoja. Kunta voi tuottaa palvelut järjestelmineen itse tai ostaa ne muulta taholta. Maakuntaa velvoittaa osassa tukipalveluja valtakunnallinen ohjaus palvelukeskuksista, tällä hetkellä ohjaus näyttää olevan siihen suuntaa, että nykyisillä järjestelmillä ja toimintatavoilla jatketaan, Kyseeseen voi tulla myös esimerkiksi valtakunnan tason toimijat maakunnallisesti, kuten esim. KuntaPro tai Taitoa. Tukipalveluiden osalta vaaditaan jatkovalmistelua, ja henkilöstökysymysten osalta tähän on odotettavissa myös valtakunnallista ohjausta. Tukipalveluiden osalta valmistautuminen tulee vaatimaan tehtävämuutoksia jo ennakoiden erityisesti kunnissa, jos suinkin mahdollista. Siten on osassa organisaatioita mahdollista turvata myös se, että esimerkiksi kuntaan jää riittävä määrä henkilöstöä tekemään tarvittavia asioita. Se tiedostetaan, että osassa kuntia tämäkään ennakointi ei välttämättä ratkaise tehtävien tarkoituksenmukaista hoitoa, esimerkiksi silloin, jos hallinnon tehtäviä on hoitamassa hyvin pieni määrä henkilöstöä.