Isonkylän koulu, työselitys TYÖSELITYS. Isonkylän koulu, Laihia. Julkisivukorjaus

Transkriptio

1 TYÖSELITYS Isonkylän koulu, Laihia Julkisivukorjaus

2 1. Rakennushankkeen yleistiedot Rakennuskohde Rakennuttaja Käyttäjä Rakennuskohteen esittely 3 2. Korjaustyön luonne ja laajuus 4 3. Laadunvarmistus Yleistä Mallityökorjaukset Materiaalit ja ohjeet 4 4. Telineet ja suojaus Telineet ja sääsuojat Suojaus 5 5. Julkisivujen rappaustyöt Vanhan rappauksen poisto, alustan puhdistus ja kunnostus Työssä käytettävät laastityypit ja niiden sekoittaminen Tartuntarappaus Oikaisurappaus Paksut pielitäytöt ikkunapielissä Päätyräystäät ja räystäät Täyttörappaus Pintarappaus 8 6. Julkisivun rappauspintojen maalaus 9 7. Korjattavat betonirakenteet Betonipintojen puhdistus Rapautuneen betonin ja betoniraudoitteiden paljastus, puhdistus ja suojaus Betonipaikkaus Valukorjaukset Karkeiden betonipintojen tasoitus Laastipintojen jälkihoito Betonipintojen pintakäsittelyt Julkisivun varusteet Uudet pellitykset Maalattujen teräs- ja peltipintojen maalaus Siivous ja jälkityöt 13

3 1. Rakennushankkeen yleistiedot 1.1 Rakennuskohde Isonkylän koulu Isonkyläntie JAKKULA 1.2 Rakennuttaja Laihian kunta Tekninen osasto PL13 (Laihiantie 50) LAIHIA Yhteyshenkilö: Jari Mansikka-aho, puh Käyttäjä Laihian kunta Sivistysosasto/Isonkylän Koulu Yhteyshenkilö: Jyrki Leppilahti, puh Rakennuskohteen esittely Korjauskohde on vuonna 1950 valmistunut 3-kerroksinen koulurakennus. Rakennuksen ulkoseinät ovat massiivitiilirakenteiset (poltettu tiili) ja tiilipinnat on pääosin rapattu ja maalattu. Rappauspinta on sileä. Sokkelipinnat sekä osa ensimmäisen kerroksen seinäpintoja ovat maalattuja betoni/laastipintoja. Rakennukset ikkunat ovat puuikkunoita ja ne on uusittu vuonna 1996 tehdyn peruskorjauksen yhteydessä. Rappaustyö suoritetaan määrärahojen puitteissa kahdessa vaiheessa, urakkaraja vuonna 2017 suoritettavaan työhön ilmenee piirustuksista. Urakoitsijalta voi tarjota urakan myös vuodelle 2018, tämä vaihe toteutetaan, mikäli Laihian kunnanvaltuusto myöntää hankkeelle määrärahan vuodelle 2018.

4 2. Korjaustyön luonne ja laajuus Korjaustyö käsittää seuraavat toimenpiteet: Julkisivurappaukset uusitaan kolmikerrosrappauksena vaakasuuntaisesti harjaten. Julkisivut maalataan kalkkisementtimaalilla. Sokkelin betoni/laastipinnat uusitaan ja maalataan. Ikkunavesipellit uusitaan. 3. Laadunvarmistus 3.1 Yleistä Ennen korjaustoimenpiteen suoritusta pidetään tarvittaessa aloituspalaveri, jossa käydään läpi tämä korjaustyöselostus ja sen toteutettavuus sekä sovitaan tarvittavat tarkennukset. 3.2 Mallityökorjaukset Mallikorjaukset tehdään vastaavissa olosuhteissa ja vastaavilla työmenetelmillä kuin varsinainen työkin. Rakennuttajan hyväksymiä malleja käytetään vertailukohtana lopullista työtä hyväksyttäessä. Ilman mallisuorituksen hyväksymistä aloitettu työvaihe voidaan tilaajan toimesta määrätä tehtäväksi uudelleen urakoitsijan kustannuksella. Työssä tehdään vähintään seuraavat mallityöt työvaihekatselmuksena: Julkisivut 1. Julkisivurappauksen pintastruktuuri (uusi rappaus) 2. Sokkelipinnan puhdistus ja ylitasoitus 3. Pellitykset, ikkunan vesipelti Värit Julkisivun värisävymallit, 3 sävyä, joista valitaan käytettävä sävy 3.3 Materiaalit ja ohjeet Korjaustöissä käytettävät materiaalit on esitetty tässä rakennustyöselostuksessa. Korjauksissa käytetään aina saman materiaalitoimittajan tuotteita peräkkäisissä työvaiheissa. Mikäli urakoitsija haluaa käyttää muita kuin työselityksessä mainittuja materiaaleja, on materiaalien vastaavuuden osoitusvelvollisuus urakoitsijalla ja materiaalit on esitettävä testituloksineen ja ominaisuuksineen tilaajan hyväksyttäviksi.

5 Urakoitsijan on edellytettävä, että materiaalitoimittaja tutustuu työkohteeseen, varmistaa tarjoamansa tuotteen soveltuvuuden ja varmistuu urakoitsijan laitteistojen ja työmenetelmien soveltuvuudesta. Kaikista käytettävistä materiaaleista tulee olla työmaalla kirjallinen, suomenkielinen käyttöohje sekä käyttöturvallisuustiedote. Materiaalitoimittaja järjestää materiaalien käyttökoulutuksen, mikäli työntekijöillä ei ole riittävää kokemusta materiaalien käytöstä. Kaikki käytettävät materiaalit on tilattava riittävän ajoissa työmaalle, ettei materiaalin tai värin vaihtoa tarvitse tehdä pitkän toimitusajan takia. Kaikki vaaditut mallit on tehtävä riittävän ajoissa, jotta mahdollisia muutoksia mallikatselmuksen johdosta voidaan tehdä. Materiaalien varastoinnissa, sekoituksessa ja levityksessä on noudatettava työssä käytettävän materiaalitoimittajan kirjallisia ohjeita. Mikäli ohjeet ovat ristiriidassa korjaustyöselostuksen kanssa, urakoitsijan on reklamoitava asiasta. Työmaalla olevat kaikki tuotteet on varustettava materiaalimerkinnöillä siten, että niiden suunnitelmienmukaisuus on helposti todettavissa työsuorituksen aikana. Urakoitsijan tulee oma-aloitteisesti osoittaa rakennuttajalle eri työvaiheiden suoritus ja tarvikkeiden laatu siten, että rakennuttajalla on selvä käsitys ja varmuus myös peittyvien suoritusten suunnitelmienmukaisuudesta. Tämän korjaustyöohjeen ja materiaalitoimittajien ohjeiden lisäksi työssä noudatetaan soveltuvin osin MaalausRYL 2012 vaatimuksia. Kaikkien maalaustöiden, saumausten ja muiden värillisten tai sävyllisten materiaalien värisävyt määrittelevät rakennuttaja yhdessä käyttäjän edustajan kanssa. 4. Telineet ja suojaus 4.1 Telineet ja sääsuojat Julkisivujen korjaustyöt tulee toteuttaa kiinteillä telineillä urakoitsijan työjärjestyksen mukaisesti. Telineistä ja niiden kiinnityksistä ei saa aiheutua vaurioita rakennuksiin. Kaiteiden, portaiden ja seinäkiinnitysten on täytettävä viranomaismääräykset. Telinetasojen pitää olla puhtaat pinnoitustöiden ajan ja ne tulee siivota kunkin työvaiheen jälkeen. Urakoitsija huolehtii tarvittavista viranomaisluvista kaikissa työvaiheissa mm. purkutyön, telineiden ja suojausten osalta. 4.2 Suojaus Kaikissa työvaiheissa on suojaustoimenpiteet tehtävä ehdottomasti niin, että rakennusta ei tahrita eikä sille

6 aiheuteta muutenkaan vahinkoa. Purkutyöt eivät saa aiheuttaa kohtuutonta haittaa liikenteelle tai ihmisille eikä urakkaan kuulumattomille rakenteille. Ennen urakan aloittamista pidetään aloituskatselmus, jossa kirjataan säästettävien rakenteiden, kasvillisuuden ja muun ympäristön kunto. Työalueen läheisyydessä olevien puiden rungot suojataan korjaustöiden ajaksi. Mikäli rakenteet tai ympäristö vaurioituvat töiden aikana, urakoitsija on velvollinen korjaamaan vauriot kustannuksellaan. Työalueen ikkunat ja oviaukot suojataan tarvittaessa kovalevyllä tai vastaavalla niin etteivät rakenteet töiden aikana vaurioidu. Urakoitsija huolehtii suojauksista ja rakennuksen ilmanvaihdon hallinnasta siten, ettei purkutyössä syntyvä pöly ja korjausmateriaaleista haihtuvat aineet pääse asuntoihin. Lisäksi urakoitsija suojaa ja huolehtii ettei puhdistustöiden aikana huonokuntoisten saumojen eikä telinekiinnikkeiden kautta rakenteisiin pääse vettä. Käyttäjien kulkeminen kiinteistöön on oltava mahdollista myös töiden aikana. 5. Julkisivujen rappaustyöt 5.1 Vanhan rappauksen poisto, alustan puhdistus ja kunnostus Ennen varsinaisen rappauspinnan poistoa julkisivuilta poistetaan ikkuna- ja oviliittymien pielilistat ja kaikki varusteet kuten esim. ilmoitustaulut, lipputangot, sähköjohdot, valaisimet, termostaattianturit ja syöksytorvet ja rännit yms. Tarvittavat varusteet ja ikkuna/oviliittymien pielilistat kiinnitetään uudelleen rappaustyön jälkeen. Varusteita kiinnitettäessä ovat kiinnikkeet asennettava niin, että vesi valuu seinäpinnasta poispäin. Uudelleen rapattavilta pinnoilta poistetaan kaikki vanha laasti tiilipintaa myöten piikkaamalla, samalla poistetaan tarpeettomat kiinnikkeet yms. Alusta puhdistetaan n. 150 bar painevesipesulla ennen rappaustöitä. Sekä purku- että puhdistustöissä on varottava alustan turhaa vaurioittamista. Pienet tiililohkeamat täytetään täyttölaastilla ennen varsinaisen täyttölaastin levitystä. Urakan molemmissa vaiheissa, urakkaan sisältyy rapautuneiden yksittäisten tiilien uusimista 20 kpl sekä kohdassa 8 esitettyjen ilmanvaihtoritilöiden muuraukseen liittyviä tiiliä 20 kpl. Rappaustöitä ei saa aloittaa, ennen kuin valvoja on tarkastanut rappausalustat. Kaikki uudelleen rapattavilla julkisivupinnoilla olevat sähköjohdot roilotetaan seinään. Ikkunoiden ja ovien pielirappausten pudotuksen jälkeen tarkistetaan seinän ja karmin välisen tilkevälin tiiveys ja tehdään tarvittava lisätiivistys täyttävästi elastisella polyuretaanivaahdolla esim. Tremco Illbruck. Lisätiivistys sisältyy kokonaisurakkaan.

7 5.2 Työssä käytettävät laastityypit ja niiden sekoittaminen Uusintarappaus tehdään märkälaastilla (peruslaastin sideaineena rakennushienokalkki) tai vaihtoehtoisesti kuivalaasteilla. Rappauslaastin levitys voidaan tehdä käsin tai koneellisesti. Käytettävien rappauslaastien on oltava pumppaukseen soveltuvia, mikäli laasti levitetään koneellisesti. Tartuntarappauksen laastityyppinä esim. Fescon Rappauslaasti KS35/65/500 tai vastaava, maksimiraekoko 4,0 mm, täyttörappauksen laastityyppinä esim. Fescon Rappauslaasti KS50/50/600 tai vastaava, maksimiraekoko 4,0 mm ja pintarappauksen laastityyppinä esim. Fescon KS65/35/600 tai vastaava, pintarappauslaastin maksimiraekoko suorilla pinnoilla 2,0 mm ja ikkunapielien täytössä 1,0 mm. Laasti sekoitetaan koneellisesti valmistajan ohjeiden mukaisesti rappaukseen soveltuvaan notkeuteen. Laastiin sekoitettavan veden tulee olla puhdasta ja sen lämpötilan alle 50 C. 5.3 Tartuntarappaus Alusta kastellaan huolellisesti rappausta edeltävänä päivänä ja ennen rappaustyön aloitusta. Kasteluveden annetaan imeytyä niin, että pinta on kostea, heikosti ja tasaisesti imevä ennen laastin levittämistä. Alustan riittävään kasteluun on kiinnitettävä erityistä huomiota. Tartuntalaasti levitetään rappauspumpun avulla tai käsin rappauskauhalla n. 2-3 mm:n kynsikerrokseksi alustan noin 80 prosenttia peittävästi. 5.4 Oikaisurappaus Oikaisurappauksella tasoitetaan tarvittaessa kaikki alustan epätasaisuudet ja seinän porrastukset. Oikaisurappauksen jälkeen pintojen on oltava niin suoria, että varsinainen täyttörappaus voidaan tehdä tasapaksuisena. Oikaisu voidaan tehdä, kun tartuntarappaus on kovettunut imukykyiseksi eikä sen tartunta tai sitoutuminen enää häiriinny. Kovettumisolosuhteista riippuen oikaisu voidaan aloittaa yleensä ½-1 vrk kuluttua. Urakoitsija linjaa seinäpinnan tartuntarappaustyön jälkeen ja vastaa esioikaisusta tarvittavassa laajuudessa. Oikaisurappauksen pinta vedetään suoraksi laudalla eikä hierretä. Tavoite on, että varsinainen täyttörappauskerros voidaan tehdä yhtenäisenä kerroksena ja että uusi rappaus on suora tasopinta. 5.5 Paksut pielitäytöt ikkunapielissä Rakennuksen ikkunat on uusittu ja vanhan ikkunan karmirakenne on jätetty uuden ikkunan apukarmiksi. Rappaustyön yhteydessä pielirappausta kasvatetaan ylä- ja sivupielissä nykyisestä siten, että rappauspieli tuodaan suoraan vasten ikkunakarmia (ei käytetä jatkossa erillistä pielilistaa ikkunakarmin liittymässä).

8 Rappaus tuodaan ikkunan karmipinnan päälle vähintään 10 mm, ikkunan alapenkin osalle tehdään vesipellin alle uusi laastikallistus siten, että vesipellin kallistus on vähintään 1:3. Ikkunan pielirappauksen paksuus kasvaa noin 5 cm nykyisestä ja sen tukemiseksi asennetaan raudoitus ruostumattomasta harjateräksestä B600KX, paksuus 5 mm. Lisäksi täyttölaastikerros vahvistetaan sinkityllä rappausverkotuksella. Kaikki pielivahvistukset ja täytöt sisältyvät kokonaisurakkaan. 5.6 Päätyräystäät ja räystäät Päätyräystäät ja räystäät jätetään piikkaamatta tiileen saakka, vain seinäpinnat piikataan. Räystäiden vesipelti irrotetaan ja vanhan kalkkisementtimaali poistetaan hiekkapuhaltamalla. Räystääseen levitetään 3-5 mm laastikerros sileärappaamalla niin, että vanha muoto säilyy. 5.7 Täyttörappaus Täyttörappaus voidaan tehdä, kun tartunta- ja oikaisurappaus on imukykyinen eikä sen tartunta tai sitoutuminen enää häiriinny. Jos tartuntarappaus on kuivunut pitempään, alusta on kasteltava. Kertatäyttöpaksuuspaksuus on mm. 15 mm paksummat kerrokset on tehtävä useammassa kerroksessa. Täyttörappauksen pinta oikaistaan oikolaudalla tasoon, jossa on huomioitu pintarappauksen työvara 3 5 mm. Täyttörappausta ei hierretä. Rappausta pidetään kosteana 3-4 vuorokautta niin, ettei kutistumahalkeamia pääse syntymään. 5.8 Pintarappaus Pintarappauslaasti levitetään ohuena kerroksena, kun täyttörappaus on riittävästi kovettunut, yleensä 2 3 vrk kuluttua. Laastikerroksen paksuus on noin 3-5 mm. Alusta kastellaan siten, että se on tumma ja heikosti vettä imevä. Laastia ei saa levittää märälle imukyvyttömälle alustalle. Pinnan vaakaharjauksen kuviojälki ja käytettävä harjatyyppi valitaan katselmuksessa mallin avulla. Ikkuna- ja ovipielet tehdään sileärappaamalla vanhan mallin mukaisesti rajaamalla harjakuvioituun pintarappaukseen. Sileissä pielissä käytetään 1 mm maksimiraekoon pintalaastia. Pintarappauksen liian nopea kuivuminen on estettävä jälkikastelulla.

9 6. Julkisivun rappauspintojen maalaus Kaikki rappauspinnat yli maalataan kalkkisementtimaalilla tilaajan yhdessä käyttäjän edustajan hyväksymän värisuunnitelman mukaan. Maalaukseen käytetään orgaanisia lisäaineita sisältämättömiä, tehdasvalmisteisia, väripigmenttiä myöten valmiiksi sekoitettuja maaleja. Tasavärisen pinnan saavuttamiseksi vesimäärän ja sekoitusajan tulee olla koko ajan täsmälleen samoja. Rappausten tulee kuivua vähintään 2 viikkoa ennen maalausta. Ennen maalausta pinnoista kaavitaan esim. teräslastalla pinnassa olevat irtonaiset hiekkajyvät ja laastiroiskeet. Pinnoissa mahdollisesti havaittavat puutteet ja epätasaisuudet korjataan pintarappauslaastilla. Ennen työn aloittamista tehdään rakennuttajan ja käyttäjän hyväksyttäväksi riittävän suuri mallikaista-alue, johon käyttäjä määrittelee värisävyt 3 kpl. Mallikatselmus on järjestettävä hyvissä ajoin ennen lopullista työtä. Värimallit voidaan tehdä myös rapatuille levypinnoille, joissa pintarappauksen harjajälki vastaa todellista jälkeä julkisivulla. Alustan imukyky tasataan kastelemalla mahdollisimman yhtäläiseksi kaikilla pinnoilla. Maalauksen aikana ja 2 vrk sen jälkeen lämpötilan tulee olla vähintään + 5 C. Suorassa auringonpaisteessa ja voimakkaalla tuulella maalausta on vältettävä. Liian nopea kuivuminen aiheuttaa maalin pintarakenteen vaihtelua, joka näkyy helposti kirjavuutena valmiissa pinnassa. Sekoituksen jälkeen maali levitetään ohuina tasaisina kerroksina vähintään kahtena, tarvittaessa useampana kerroksena niin, että saavutetaan yhtenäinen tasavärinen pinta. Maalattu pinta on pidettävä kosteana vähintään 3 vrk vesisumutuksella, joka ei saa lähteä valumaan. Maalityyppinä hyväksytään esimerkiksi Fescon kiviväri KS, Weber.min 244 tai vastaava. 7. Korjattavat betonirakenteet Seuraavat betonirakenteet korjataan tämän mukaisesti: - roiskerapatut betonisokkelipinnat Työselostuksessa on käytetty Saint-Gobain Weber Oy Ab,( betonikorjausmateriaaleja ja pinnoitteita. Jos urakoitsija haluaa käyttää jonkin toisen materiaalivalmistajan vastaavia tuotteita, tulee tuotteet hyväksyttää tilaajalla. 7.1 Betonipintojen puhdistus Sokkelipinnoista vanhat pinnoitteet betonin päältä poistetaan märkähiekkapuhalluksella. Vanhan maalin poistoaste on 100 %. Märkähiekkapuhalluksen jälkeen pinnat on aina painevesipestävä vähintään 150 bar:lla. Erityistä huomiota

10 on kiinnitettävä mahdollisesti piikattujen kohtien pesuun, jotta kaikki piikkaustyössä irronnut betoniaines saadaan poistettua. Jos vesipesun jälkeen tehdään pölyäviä töitä, (esimerkiksi timanttilaikkaus), pinnat vesipestään uudelleen. 7.2 Rapautuneen betonin ja betoniraudoitteiden paljastus, puhdistus ja suojaus Vaurioitunut betoni poistetaan mekaanisesti piikkaamalla. Betoni tulkitaan vaurioituneeksi, mikäli siinä on merkkejä rapautumista (halkeilua, lujuus heikko piikattaessa/koputeltaessa). Kaikki ruostuneiden terästen aiheuttamat halkeamakohdat avataan. Mekaanisen työstön jälkeen piikatut betonipinnat puhdistetaan pölystä harjaamalla. Suojattavista teräksistä poistetaan irtoava ruoste teräsharjauksella. Suojattavien terästen puhdistusvaatimus on St 2,0. Puhdistuksen jälkeen teräkset suojataan korroosionsuojalaastilla esimerkiksi weber.rep750 tuotekohtaisia työtapaselostuksia noudattaen. Paljastettuja teräksiä voidaan poistaa vain suunnittelijan kirjallisten ohjeiden mukaan katkaisemalla teräs ja käsittelemällä terästen päät suojalaastilla. 7.3 Betonipaikkaus Paikattaviin kohtiin levitetään tartuntalaasti weber.rep751. Tartuntalaasti harjataan voimakkaasti esikasteltuun alustaan siten, että kaikki pienet kolot ja huokoset täyttyvät. Tartuntalaastin jälkeen paikkakohdat täytetään täyttölaastilla ympäröivän pinnan tasoon siten, että paikkakohta erottuu ympäristöstä mahdollisimman vähän. Tartuntalaastin ja täyttökerroksen suhteen noudatetaan tuotekohtaisia työtapaselostuksia kuivumisajoista, täyttöpaksuuksista, jälkihoidosta yms. Paikkausten on täytettävä seuraavat vaatimukset: - Paikkauksissa ei saa esiintyä näkyviä halkeamia, koloja, suuria huokosia, onkaloita tai vastaavia - Alustan, tartuntalaasti ja paikkauslaastikerrosten välisien tartuntalujuuksien sekä laastien lujuuksien on oltava 7 vrk:n kuluttua vähintään 0,7 N/mm Valukorjaukset Valukorjaus tehdään urakkasuorituksessa pohjoispäädyssä oleviin kahteen ikkunaan, toinen lämmönjakohuoneen kohdalla ja toinen öljysäiliöiden kohdalla sekä kolmeen ilmanvaihtoritilään, jos kohteessa on mahdollisesti muita korjattavia kohtia, niin niihin valukorjaukset tehdään lisätyönä tarpeen mukaan niihin kohtiin, joissa vaurio on niin laaja, että se edellyttää muotitusta (ohjeellisesti vaurion kerrospaksuus yli 40 mmm). Laajamittaisiin valuihin lisätään tarvittaessa raudoitusta suunnittelijan antamien ohjeiden mukaisesti. Valussa käytetäänvanerimuottia. Betonina käytetään weber.vetonit S30

11 valmisbetonia. Kuivalaasteja käytettäessä on noudatettava valmistajan vedenlisäys- ja sekoitusohjeita. Massa tulee tiivistää huolellisesti siten, ettei valualueelle jää valuharventumia. Jälkihoito tehdään vesisumutuksella olosuhteiden mukaan. Urakoitsija vastaa siitä, että valualueilla ei ole kuivumisesta syntynyttä halkeilua. Urakoitsija on velvollinen korjaamaan puutteellisesta jälkihoidosta korjauksille aiheutuneet vauriot. Uuden valetun betonipinnan tulee täyttää puhdistetulle betonipinnalle asetetut vaatimukset. 7.5 Karkeiden betonipintojen tasoitus Betonisokkelit: käytettävä ylitasoituslaasti weber.vetonit 410 Ohutrappauslaasti. Tasoituslaasti levitetään aikaisintaan täyttöä seuraavana päivänä, jolloin täyttökerrokseen mahdollisesti syntyneet plastiset kutistumat saadaan myös täytettyä. Tasoituslaasti levitetään kahtena kerroksena. Ensimmäinen tasoituslaastikerros levitetään pintaan ruiskulla tai lastalla ja työstetään voimakkaasti alustaan harjalla tai lastalla painaen. Toinen tasoituslaastikerros ruiskutetaan valittuun pintastruktuuriin. Molemmat tasoituslaastikerrokset jälkihoidetaan. Laastien työstössä on aina noudatettava materiaalivalmistajan erityisohjeita. Valmiin tasoituslaastikerroksen kokonaispaksuus on vähintään 2 mm. Laastissa ei saa esiintyä näkyviä halkeamia. Laastissa ei saa olla koloja, suuria huokosia, onkaloita tai vastaavia. Tasoituslaastipinnan on oltava tasainen ja yhtenäisen näköinen eikä siinä saa esiintyä häiritseviä epäjatkuvuuskohtia ja paikkauskohtien näkymistä. Pintastruktuurina kaikissa betonipintojen ylitasoituksissa on sileä hiertopinta. 7.6 Laastipintojen jälkihoito Paikkaukset ja osatasoitukset on jälkihoidettava vesisumutuskastelulla materiaalitoimittajan ohjeiden mukaan. Erityisesti on huomioitava poikkeuksellisen tuuliset ja/tai kuumat olosuhteet, jolloin jälkihoito saattaa vaatia myös muovisuojauksen. Urakoitsija vastaa siitä, että pintoihin ei synny kuivumisesta aiheutuvaa halkeilua. Urakoitsija on velvollinen korjaamaan puutteellisesta jälkihoidosta korjauksille ja tasoituksille aiheutuneet vauriot. 7.7 Sokkelipinnan pintakäsittelyt Ylitasoitetut sokkelipinnat maalataan kahteen kertaan telaamalla tai ruiskumaalaamalla weber.vetonit Sokkelimaalilla. Värisävy on erikoissävy vanhan värisävyn mukaan.

12 8. Julkisivun varusteet Urakoitsijan työn ajaksi irrottamat valaisimet, sähkörasiat, lämpötila-anturit, laitteet, kilvet, merkit, hätäpoistumistikkaat, räystäiden vesipellit ym. kiinnitetään entisille paikoilleen. Valaisimet puhdistetaan ja lamput uusitaan. Kiinnitystarvikkeiden tulee olla ruostumattomia. Rännejä ja syöksytorvia ei kiinnitetä takaisin, tilaaja hankkii ja asentaa kustannuksellaan uudet rännit ja syöksyt urakan valmistuttua. Tarpeettomat kiinnikkeet poistetaan. Vanhat käytöstä poistetut ilmanvaihtoritilät poistetaan ja muurataan umpeen. Muoviset ilmanvaihtoritilät irrotetaan ja kiinnitetään takaisin paikoilleen asunto-osassa. Eteläpäädyssä olevat WC-tilojen oven eduskatokset poistetaan tilaajan toimesta ennen rappaustyötä, tilaaja myös uusii eteläpäädyn WC-tilojen ovet piikkaustyön jälkeen ennen rappaustyön aloittamista. Julkisivuissa olevat vanhat valaisimet asennetaan entisille paikoilleen. Valaisimille ja lämpötila-antureille tulevat johdotukset roilotetaan seinäpinnan sisään. 9. Uudet pellitykset Uudelleen rapattavilla seinäosilla ikkunoiden ja parvekeovien vesipellit uusitaan. Ikkunoiden vesipellit tehdään PDF-pinnoitetusta 0,6 mm teräspellistä ja ovien kynnyspellit 0,7 mm pellistä. Vesipeltien päihin tehdään rappauskantit. Vesipelti kiinnitetään ikkunan alakarmia vasten ruostumattomilla ruuveilla. Yli 800 mm leveät ikkunapellit kiinnitetään keskeltä etureunaa ns. teräslankaklammerilla tiiliseinään. 10. Maalattujen teräs- ja peltipintojen maalaus Seuraavat rakenteet maalataan tämän ohjeen mukaisesti: Savupiipun terästikkaat. urakoitsijan tulee oikaista alimmainen terästikas. Huoltomaalauskunnostus suoritetaan seuraavasti: Pinnat puhdistetaan irtonaisesta maalista ja ruosteesta kaapimalla ja teräsharjaamalla. Huonokuntoiset teräsosat uusitaan. Teräsosien uusimisesta aiheutuvat kustannukset sovitaan erikseen.

13 Pöly ja epäpuhtaudet poistetaan harjaamalla ja peltipesulla. Paljaat metallipinnat maalataan 1x Rostex-Super-ruosteenestopohjamaalilla. Pinnat ylimaalataan kahteen kertaan Panssarimaalilla. 11. Siivous ja jälkityöt Urakoitsijan tulee työn aikana kiinnittää huomiota työmaan yleiseen siisteyteen. Urakoitsija siivoaa kaikki rakennustyöstä syntyvät roskat ja jätteet piha-alueelta ja kuljettaa ne jätteenkäsittelylaitokseen tai kaatopaikalle. Rakennuttajalle ei saa jäädä mitään jälkisiivoustöitä eikä siivouksesta aiheutuvia kustannuksia. Ajotiet ja urakoitsijan käyttöön annettu alue on rakennustyön ajan pidettävä niin siistinä, ettei rakennuttajalle ja naapureille aiheudu kohtuutonta haittaa. Työn jälkeen urakoitsijan käyttämät alueet on urakoitsijan kunnostettava entiseen kuntoon. Vahingoittuneille nurmikkoalueille on levitettävä uutta multaa ja kylvettävä nurmikon siemeniä. Urakoitsija on velvollinen korjaamaan mahdolliset urakasta aiheutuneet vauriot piha-alueen pensaille ja puille.