Valmisteluryhmä Kokous 2/2017. Aika: maanantaina klo Paikka: Lappeenrannan kaupungintalon Willimies-kabinetti (02-krs)

Transkriptio

1 1 Valmisteluryhmä Kokous Aika: maanantaina klo Paikka: Lappeenrannan kaupungintalon Willimies-kabinetti (02-krs) Läsnä/jäsenet: (x) Anttila Harri Rautjärven kunta (-) Ekqvist Merja AVI (x) Gunnar Leena KASELY (x) Heikka Eeva Etelä-Karjalan maaseututoimi, poistui klo (x) Hokkanen Erkki Etelä-Karjalan pelastuslaitos (x) Huuskonen Vesa Parikkalan kunta (-) Iso-Mustajärvi Tapio Savitaipaleen kunta (x) Myllyharju, Virpi Savitaipaleen kunta, varalla (-) Itkonen Pentti, vpj Eksote (x) Karhula, Tuula Eksote, varalla (x) Jarva Kimmo Lappeenrannan kaupunki, poistui klo (x) Karhula Jyrki KASELY (-) Kouvo Juha Kaakkois-Suomen TE-toimisto (x) Laihanen Anni, siht. Etelä-Karjalan liitto (-) Lehmusvaara Antti Sampo (-) Lintunen Pertti Imatran kaupunki (x) Mäkelä Satu KASELY (x) Pätilä Antti Ruokolahden kunta (x) Roine Päivi LPR ympäristötoimi (x) Stoor Jussi Lemin kunta, poistui klo (-) Ukkonen Anne Luumäen kunta (x) Viialainen Matti, pj Etelä-Karjalan liitto (x) Willman Jari Taipalsaaren kunta Henkilöstön edustaja(t): (x) Moisio Johannes (x) Liukkonen Tiina Juko (EKL) Pardia (KASELY) Ohjaus- ja seurantaryhmän puheenjohtajisto: (-) Kopra Jukka Maakuntahallituksen pj. (x) Vesterinen Marja-Liisa Eksoten hallituksen pj. (-) Berg Ari Maakuntahallituksen 2. vpj. (x) Aija Tuimala, muutosjohtaja, Etelä-Karjalan liitto (x) Mia Hokkanen, projektipäällikkö, KEHA, asiakohdassa 3 (klo )

2 2 Käsiteltävät asiat: 1. Kokouksen avaus ja läsnäolijoiden toteaminen Puheenjohtaja avaa kokouksen ja todetaan läsnäolijat. Puheenjohtaja avasi kokouksen ja todettiin läsnäolijat. 2. Edellisen kokouksen muistio Edellisen, kokouksen muistio on liitteenä 1. Hyväksytään edellisen kokouksen muistio. Edellisen kokouksen muistion asiakohdasta 3. Tilannekatsaus maakuntauudistuksen valmistelusta on Päivi Roine pyytänyt poistamaan kohdan Oltiin yhtä mieltä siitä, että elinvoimanäkökulma tulee pitää mukana ympäristöasioista päätettäessä. Lainmukaisia päätöksiä tehtäessä on päätökset tehtävä vain lakiin perustuen eikä kunnan elinvoimanäkökulma ei voi olla siinä mukana. Hyväksyttiin tämä korjaus muistioon. Johannes Moisio on muistuttanut ottaneensa kokouksessa esille henkilöstön vaikutusmahdollisuudet väliaikaishallinnon suhteen. Maakuntajohtajan vastaus tähän piti sisällään, että tulee kuulemisia, YT-hengessä mennään ja tulee välitsekkauksia, jolloin henkilöstö voi kommentoida. Moisio on huomauttanut, että henkilöstön mahdollisuudesta osallistua väliaikaishallinnon työhön ei kirjattu muistioon mitään. Sovittiin, että muistiota korjataan näiltä osin. Muistio hyväksyttiin korjattuna ja lisätään valmisteluryhmän ekstranet-sivuille. 3. Katsaus TAHE-palvelukeskuksen perustamisesta ELY:n ja TE-toimiston yhteisen kehittämis- ja hallintokeskuksen KEHA:n projektipäällikkönä toimiva Mia Hokkanen kertoo katsauksen valtakunnallisen Talous- ja henkilöstöhallinnon (TAHE-) palvelukeskuksen perustamisen valmistelusta. Etelä-Karjalassa palvelukeskusten perustamisessa mietityttää erityisesti Saita Oy:n tulevaisuus sekä kuntien että maakunnan näkökulmasta. Tällä hetkellä Saitan omistaja-asiakkaina ovat kaikki Etelä-Karjalan kaupungit ja kunnat, Etelä-Karjalan sosiaalija terveyspiiri (Eksote), Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Saimaan ammattikorkeakoulu sekä Etelä-Karjalan liitto. Parhaillaan odotetaan päivitettyä sote- ja maakuntauudistusta ohjaavaa lakipakettia, joka menee eduskunnan käsittelyyn kevään aikana. Palvelukeskuksiin liittyen

3 3 luonnoksessa (Liite 2) oli mainittu alueellisten yhtiöiden mahdolliset tytäryhtiöratkaisut sekä toisaalta mahdollisuus sopia palvelujen käytöstä velvoitteesta huolimatta. Tarkennusta ja perustelutekstejä näillä maininnoille odotetaan lain seuraavassa versiossa. Merkitään katsaus tiedoksi ja keskustellaan Etelä-Karjalan valmistelusta. Merkittiin tiedoksi KEHA:n projektipäällikkö Mia Hokkanen esitys valtakunnallisen Talous- ja henkilöstöhallinnon (TAHE) -palvelukeskuksen perustamisen valmistelusta. Kokouksessa pidetty esitys on muistion liitteenä 1. TAHE-palvelukeskuksen liiketoimintasuunnitelman 1. versio on tulossa maaliskuun aikana ja palvelukeskus on aikataulutettu perustettavaksi mennessä. Maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon verkoston rakentaminen ja työ käynnistyvät syksyllä Palvelu- ja ohjausmallin tavoitetilana on, että on valtakunnallinen TAHE-osakeyhtiö, jonka maakunnat omistavat ja jota ne yhdessä ohjaavat. Maakunnissa olisi enintään yksi maakunnallinen TAHE-yhtiö (toivottavaa on, että yhtiöitä olisi alkuvaiheessa vähemmän kuin 18 kpl) ja Etelä-Karjalassa maakunnallinen TAHE-palvelukeskusyhtiö olisi Saita Oy. Tarkoituksena on, että valtakunnallinen yhtiö vastaa suurempia investointeja vaativista kehityshankkeista kaikkien maakuntien hyväksi ja maakunnallisten yhtiöiden omistajaohjauksesta. Maakuntatason TAHE-palvelukeskusten keskittäminen tulee keskusteltavaksi ajanjaksolla ja visiona on, että tuolloin olisi 4-6 tuotannollista MAKU TAHE palvelukeskusta, jotka palvelevat kaikkia maakuntia. Tavoitteena on, että järjestelmien määrä on supistunut lähtötilanteesta ( ), kehityshankkeet ovat tehostaneet palvelutoimituksia merkittävästi ja keskitettyjä palveluja on silloin käytössä valtakunnallisesti. TAHE-palvelutarjoama koostuu talous- ja henkilöstöhallinnon perus- ja lisäpalveluista. Omistaja-asiakkaiden käyttövelvoite koskee näiden osalta peruspalveluja. Jo nykyisin keskitettyjen maakunnallisten palvelujen osalta kannattaa jatkaa niiden kehittämistä. Maakunnat päättävät jatkossakin omistamansa TAHE-yhtiön osalta käyttövelvoitteen piiriin sisällytettävistä palveluista. Satu Mäkelä huomautti, että välitettävien varojen eli ELY-keskusten hallinnoimien varojen ja maksatusten osalta on myös tehty maakunnallista keskittämistä eivätkä kaikki varat nykyisellään kulje KEHA:n kautta. Tämä tulisi huomioida palvelutarjoaman osalta.

4 4 Keskusteltiin Saitan roolista ja kuntien tahtotilasta sen suhteen. Nykyisellään Lappeenranta konserniyhtiöineen ja Eksote omistavat kumpikin Saitasta noin 47 %. Lappeenrannan edustajana Kimmo Jarva ja Eksoten edustajana Marja-Liisa Vesterinen totesivat, että olisi hyvä, jos enemmistöpäätösvalta Saitan osalta säilyisi alueella. Keskusteltiin eri vaihtoehdoista, joita on nyt syytä miettiä maakunnan ja kuntien yhteisen edun näkökulmasta. Eksoten osakeomistus Saita Oy:stä siirtyy sinänsä ensi vaiheessa suoraan maakunnan omistukseen. Keskeisen strategisen tahtotilan määrittämistä jatketaan maakunnan ja kuntien yhteistyössä. 4. Lausunto valinnanvapauslaista Sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö ovat lähettäneet sote-uudistukseen liittyvän valinnanvapauslain luonnoksen lausunnolle 31. tammikuuta. Lausuntoaikaa on saakka. Lakiluonnosta täydennetään ja tarkennetaan kevään aikana. Tarkennukset liittyvät muun muassa maakunnan velvoitteisiin ohjata ja seurata asiakas- ja maksusetelijärjestelmää. Säännöksien tarkentamisella pyritään siihen, että maakunnalla on riittävät keinot turvata sosiaalija terveyspalvelut ja että ihmisten yhdenvertaisuus toteutuu palveluissa. Lisäksi halutaan varmistaa asiakkaan oikeusturva ja selkeyttää palvelutuottajien asemaa. Valinnanvapauslain lausuntokierroksen yhteydessä voi ottaa kantaa myös tuettua päätöksentekoa koskeviin pykäliin. Tuettu päätöksenteko on tarkoitus lisätä sosiaalihuollon asiakaslakiin ja potilaslakiin. Tuetussa päätöksenteossa tukihenkilö selvittää asiakkaalle vaihtoehdot siten, että asiakas ymmärtää ja voi tehdä ratkaisut omaehtoisesti. Sote-uudistuksen osana on valmisteltu myös uusi laki sosiaalija terveyspalvelujen tuottamisesta. Tulevaisuudessa kaikkien sosiaalija terveyspalvelujen tuottajien on rekisteröidyttävä, jotta voidaan varmistaa palvelujen laatu ja turvallisuus. Tähän jo lausunnolla olleeseen lakiesitykseen aiotaan lisätä luku palveluntuottajien akkreditoinnista. Tätä lukua koskeva lausuntopyyntö annetaan erikseen helmikuussa Lainsäädäntö asiakkaan valinnanvapaudesta valmistellaan osana sosiaalija terveyspalvelujen uudistusta. Tavoitteena on, että valinnanvapaus lisäisi asiakkaan vaikutusmahdollisuuksia, nopeuttaisi palveluun pääsyä, vahvistaisi peruspalveluja ja parantaisi palvelujen laatua ja kustannusvaikuttavuutta. Lakia sovellettaisiin maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvaan julkisesti rahoitettuun sosiaalija terveydenhuoltoon. Valinnanvapauslain on tarkoitus tulla voimaan Lausuntopyyntöön vastataan sähköisellä kyselyllä verkkopalvelussa. Lakiluonnos, verkkokysely ja muut liiteaineistot löytyvät osoitteesta alueuudistus.fi/lausuntopyynnot.

5 5 Kooste Etelä-Karjalassa esille nousseista asioista on liitteenä 3. Lausuntopyyntömuotoon kirjatut vastaukset toimitetaan erikseen ennen kokousta. Lausuntokierrokselle toivotaan näkemyksiä, joiden pohjalta mallia voidaan kehittää edelleen, koska lakiluonnos ei ole kaikilta osin valmis. Etelä-Karjalassa tavoitteena on koota maakunnalle yhteisten periaatteiden kokoaminen lausuntopohjaksi, jota kukin organisaatio voi hyödyntää tarpeen mukaan omassa lausunnossaan. Valmisteluryhmä keskustelee periaatteista ja painotuksista lausunnossa seuraavan yhteenvedon ja erikseen toimitettavan luonnoksen pohjalta. Valmistelevaa keskustelua lausunnosta käydään sote-palvelurakenteita käsittelevässä ryhmässä, valmisteluryhmässä sekä kuntajohtajien työvaliokunnassa jokaisen organisaation oman käsittelyn lisäksi. Valmisteluryhmä keskusteli lausuntoluonnoksesta. Satu Mäkelä totesi esillä olevan asian olevan hyvin samankaltainen kasvupalvelujen osalta. Palveluohjauksen ja rahoituksen yhteys on keskeinen. Integraatio olisi asiakkaan palvelupolkujen kannalta hyvä asia, mutta tämä malli on siihen haasteellinen. Eksoten hallituksen puheenjohtajan ominaisuudessa Marja-Liisa Vesterinen tulkitsi, että maakunnassa on oltu tyytyväisiä Eksoten toimintaan ja nyt esitetty malli ohjaisi luopumaan integraatiosta. Vesterinen huomautti, että Eksoten lausunnossa 24 kysymykseen on vain kolme kyllä-vastausta, liiton valmistelemassa lausuntoluonnoksessa 19 kyllä-vastausta. Eksoten näkökulmasta esityksessä on paljon korjattavaa ja maakunnasta lähtevien lausuntojen tulisi olla yhdenmukaisia. Myös pienemmissä kunnissa näyttää olevan halukkuutta tarkastella kyllä/kyllä pääosin vastauksia uudelleen. Kun vastauksia käsitellään tilastollisesti, kannattanee kanta määritellä selkeämmin joko kyllä tai ei. Muutosjohtaja Aija Tuimala korosti, että lausunnossa tulee tuoda esiin myös ne näkökulmat, mihin haluamme muutosta ja niitä koskevat vaihtoehtoiset mallit, sen sijaan, että vain vastustetaan esitettyä mallia. Vesterinen totesi, että Eksoten lausuntoluonnos voidaan luottamuksellisesti lähettää kuntajohtajille tarvittaessa hyödynnettäväksi kuntien omia lausuntoja valmisteltaessa. Todettiin, että jokainen lausunnonantajista antaa sen omista lähtökohdistaan aitoina mielipiteinään. Suositeltavaa on esittää lausunnossa korjaus tai vaihtoehto, mikäli on esityksen kanssa eri mieltä.

6 6 5. Muut asiat tilaisuuksien järjestelyistä, valmistelusta ja maakunnan ilmapiiristä saimme paljon positiivista palautetta muutosjohtajilta sekä ministeriöiden viranhaltijoilta, jotka aloittivat maakuntakierroksensa Etelä-Karjalasta. Tilaisuudesta on tehty kooste ja muutosjohtajien esitykset ovat jaossa -sivuston kautta. Lisäksi tilaisuudessa tulleisiin kysymyksiin vastataan ko. sivustolla vkon 9 aikana. listan liitteessä 4 on 4a VM:n edustajien kooste maakunnan perustamisesta 4b STM:n kooste sote-palvelujen järjestämisestä valmisteluryhmälle hyödynnettäväksi. 4c on lisäksi julkaistu kuvaus sote-muutoksentuen toimeenpanosuunnitelma Merkitään materiaalit tiedoksi. Merkittiin materiaalit tiedoksi sekä TEM:n kasvupalvelujen osalta lausuntoaika keskiviikkoon klo mennessä. 6. Seuraava kokous Lisäksi sote- ja maakuntauudistuksen lakipaketti on annettu hallituksen esityksenä eduskunnalle Yli 1000-sivuisen paketin yksityiskohtiin perehdytään tarkemmin toimialoittain. Pelastustoimen järjestämislain julkistamista odotetaan mahdollisesti Kuntaliitosta on lähiaikoina tulossa kunnille ohjeistusta maakuntauudistukseen varautumisesta. Maakuntauudistuksen ohjeistus päivitetään lähiaikoina tiekarttaan ( Seuraava valmisteluryhmän kokous on sovittu pidettäväksi maanantaina klo Lappeenrannassa. Ohjaus- ja seurantaryhmän kokous on sovittu pidettäväksi keskiviikkona klo Iltapäivällä pidetään Kuntaliiton maakuntapäivä Imatran teatterilla klo Päätettiin pitää kokoukset esityksen mukaan. 7. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo