KESKI-SUOMEN VAMMAISPALVELUTYÖRYHMÄ. Muistio 3/ (8)

Transkriptio

1 1 (8) Aika Ma klo Paikka Kosken kokoustila 100, 1. krs, Matarankatu 4, Jyväskylä Osallistujat Lehtovaara, Pirjo pj. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Antila, Sari Jyväskylän kaupunki Haaki, Raili Koske Hiekka, Eija Koske Hyytiäinen, Sirpa Luhanka Kuukkanen, Maria Perhehoitoliitto ry Lahtela, Riikka Muurame Liimatainen, Marja Saarikka Luotola, Juhani Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Lähteenmäki, Tiina-Maija Keuruu Mäkiharju-Brander, Paula LSSAVI Niinivirta. Mari Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Paakkinen, Ritva Jyväskylän kaupunki Pietikäinen, Tiina Jyväskylän kaupunki Simo, Pirkko Joutsa Tapiola-Harju, Marjut Petäjävesi Tienhaara, Hanna Laukaa Yksjärvi, Leena Validia Asuminen Talvensola, Sivi siht. Koske KÄSITELTÄVÄT ASIAT 1. Kokouksen avaus, osallistujien toteaminen Työryhmän puheenjohtaja Pirjo Lehtovaara avasi kokouksen Todettiin osallistujat. Mari Niinivirta siirtyy alkaen kahdeksi vuodeksi Vaalijalan kuntayhtymän Keski- Suomen kehittämiskoordinaattoriksi. 2. Edellisen kokouksen muistio Käytiin läpi ja hyväksyttiin edellisen kokouksen muistio. 3. Ajankohtaista vammaislainsäädännön uudistuksesta (VALAS) ja KEHAS-ohjelmasta Aiheesta kertoi Jutta Keski-Korhonen, vaikuttamistoiminnan päällikkö, Kehitysvammaisten tukiliitto. Diat liitteenä. Puheenvuoro tarkasteli lakiluonnosta järjestö- ja asiakasnäkökulmasta. Keskusteltiin alustuksen pohjalta vammaislainsäädännön uudistumisesta ja meneillään olevasta lausuntokierroksesta. Lakiluonnos ja taustamuistio sekä kuulemistilaisuuden aineisto ovat saatavilla osoitteessa:

2 2 (8) oikeuskaytanto/vammaislainsaadannon-uudistus. Vammaisia henkilöitä koskevan sosiaalihuollon erityislainsäädännön uudistamista selvittävä työryhmä tarvitsee lain jatkovalmistelussa tietoa esimerkkiasiakastilanteista ja lain sovellettavuudesta niihin. Olkaa aktiivisia, lähettäkää työryhmälle tietoa ja vaikuttakaa! Ajankohta on ylipäänsä haasteellinen, koska monet sote-lait ovat samaan aikaan muutoksessa. Tuotiin esiin, että kaikki tämänhetkiset lakiuudistukset eivät tässä muodossa välttämättä tavoita niillä tavoiteltuja hyötyjä kansalaisten näkökulmasta esim. itsemääräämislaki. Lausuntojen antaminen on tärkeää. Tuotiin esiin, että lasten yksiköihin tarvittaisiin valtakunnallinen ratkaisu, siten, että niitä olisi eri puolilla maata lähellä omaa perhettä ja koulua. Todettiin myös, että tarvetta perhehoitoa vahvemmalle hoidolle on. Lasten yksiköiden ryhmäkoon määrittäminen tarkasti lailla voi olla hankalaa, koska lasten tarpeet ovat erilaisia. Ryhmäkoon 4 5 perustana on, että lapsi tarvitsee turvallisen aikuissuhteen ja siksi lapsimäärä on haluttu pitää pienenä. Pykälässä ei ole huomioitu lapsen tarvitseman hoidon vaativuutta, jolla on myös vaikutusta asiaan. Keski-Suomessakin pohditaan näitä samoja asioita. Esitettiin myös vastakkainen näkökulma vammainen/vaikeavammainen-erottelun poistamiseen laista, koska nähtiin, että termien hävittäminen ei välttämättä palvele näitä henkilöitä ja tarvittavat palvelut voivat jäädä saamatta. Toisaalta asiakkaan kannalta voi olla helpompi käsitellä asiaa tuen tarpeen kautta ja käyttää yläkäsitettä vammaisuus, kuin saada vaikeavammaisille henkilöille määritettyä palvelua. Samoin kehitysvammaisuus on vain yksi vamman laji. Kyse on kaikkien vammaisten palveluista. Tärkeänä nähtiin uuden lain lähtökohta, että yksilöllisen tarpeen perusteella annettavilla tukitoimilla kukin voi viettää tämänhetkisen kulttuurin mukaista elämää. Jutta Keski-Korhosta pyydettiin listaamaan uudistuksesta kolme tärkeintä asiaa vammaisten henkilöiden näkökulmasta: 1. Asuminen 2. Itsemääräämisoikeudesta huolehtiminen (ohjaus ja valmennus) 3. Täysi-ikäisen, lapsuudenkodissaan asuvan nuoren perheelle annettava tuki ja palvelut Tällä hetkellä 3. kohtaan keskisuomalaisissa kunnissa ratkaisuna ovat omaishoidon tuen vapaapäivät. Yhtenäistä käytännettä tähän ei kuitenkaan valtakunnallisesti ole Keskustellaan myös Keski-Suomen ajankohtaisista KEHAS-asioista. Seuraavat KEHAS-ohjelman toimeenpanon työpajat ovat ja a) Terveyspalvelut-työpaja järjestetään Kutsu liitteenä. Ilmoittautuminen viimeistään keskiviikkona Kirsti Äijölle (kirsti.aijo@stm.fi). Ketkä ovat menossa Keski-Suomesta mukaan työpajaan?

3 3 (8) Keski-Suomesta tilaisuuteen osallistutaan K-S shp:stä (lähtijä avoin) sekä Jyväskylän kaupungista palvelujohtaja Eeva-Liisa Saarman. Vammaispalvelutyöryhmä toivoo saavansa työpajaan osallistujilta terveiset tilaisuudesta ja myös mahdollisen materiaalin tietoonsa. b) Valmistellaan Lapset ja nuoret -työpajaa, jonne on pyydetty alueellisia koonteja. Keski- Suomen koontia varten työryhmään osallistujia pyydetään miettimään oman kunnan/alueen/ toimintayksikön osalta seuraavia kysymyksiä: 1. Asiat, joista olet huolissasi tällä hetkellä liittyen vammaisten lasten ja nuorten palveluihin 2. Hyviä käytäntöjä lasten ja nuorten palveluissa. Käydään kokouksessa läpi vastaukset kysymyksiin ja kootaan niiden perusteella Keski-Suomen huolen aiheet ja hyvät käytännöt vammaisten lasten ja nuorten palveluista. Vastaukset koottu muistion liitteeksi 1. Todettiin, että Keski-Suomen Kehas 2 -ohjelmaan on koottu esiin tuotuja asioita jo muutama vuosi sitten, ja lisää tarpeita on ilmennyt tämän jälkeen. Samoja huolia nousee esiin myös muualla Suomessa Lastensuojelun ja vammaispalvelujen yhteistyössä näyttäisi olevan paljon parannettavaa. Jämsässä vammaispalvelun ja lastensuojelun yhteistyö toimii paremmin, kun työntekijät ovat oppineet tuntemaan toisensa. Keski-Suomen SOTE hankkeessa vammaispalvelut eivät ole omana teemanaan, mutta kehittämisprosesseissa keskitytään mm. lasten, perheiden ja lastensuojelun sekä monialaisen kuntoutuksen teemoihin, jotka ovat ajankohtaisia kysymyksiä maakunnan vammaispalveluissa. Vammaisalan asiantuntijoiden täytyy tuoda aktiivisesti vammaisten kuntalaisten näkökulmaa esiin hankkeen tilaisuuksissa Jutta Keski-Korhonen kertoi KEHAS-seurantaryhmän alueellisesta kierroksesta. Diat liitteenä. Seurantaryhmän tehtävä on kerätä alueiden hyviä käytäntöjä. Rimaa ei tule nostaa liian korkealle! Jyväskylässä alueellinen kierros järjestetään Vammaisten henkilöiden ja ikäihmisten perhehoidon maakunnallinen koordinointi pilotti ja prosessikoulutus Kesäkuussa Keski-Suomen kuntiin on lähetetty esitys maakunnallisesta perhehoidon koordinointipilotista (liitteenä). Sari Antila Jyväskylän kaupungista kertoo esityksestä ja sen ajankohtaistilanteesta. Diat liitteenä. Maakunnassa toteutetaan syksyn 2014 aikana viisipäiväinen perhehoidon prosessikoulutus, jossa maakunnallisen perhehoidon koordinointimallia ja sen pilotointia myös valmistellaan. Maria Kuukkanen Perhehoitoliitosta kertoo koulutuksen sisällöistä ja tavoitteista. Diat liitteenä. Keskustellaan alustusten pohjalta ja pohditaan mm., miten koulutus voisi parhaiten tukea vuoden alussa alkavaa pilottia.

4 4 (8) Todettiin, että perhehoidon koordinointi ei toteudu pilotissa siinä laajuudessa (2 työntekijää) kuin sitä alun perin suunniteltiin. Tämä on otettava huomioon pilotin arvioinnissa. Kaikki kunnat eivät ole lähtemässä pilottiin mukaan. Onko kuitenkin mahdollista, että nämäkin kunnat voisivat hankkia tarvitsemansa koordinaatiopalvelut rahalla? On hyvä, että pilotissa on mukana myös ikäihmisten perhehoito, sillä tämä asiakasryhmä kasvaa kaikissa kunnissa tulevien vuosien aikana. Perhehoidolla on mahdollista säästää kustannuksista, vaikka hoitopalkkiot ja kulukorvaukset nostetaan hyvälle tasolle. STM:ssä oli elokuussa kuulemistilaisuus perhehoitolaista, joka on tulossa näinä päivinä lausuntokierrokselle. Mm. perhehoidon antamisen paikka laajennettaneen hoidettava omaan kotiin. Tämä olisi hyvä uudistus myös vammaisten lasten ja nuorten hoidon järjestämisen osalta. Tänä syksynä toteutettavaan perhehoidon prosessikoulutukseen mahtuu vielä. Ilmoittautua voi Sivi Talvensolalle, 5. Muut asiat Keski-Suomen sote-johdon perustama työryhmä vaikeavammaisten lasten lyhyt(ja pitkä)aikaisen hoidon järjestämisestä maakunnassa tilannekatsaus Työryhmä on kokoontunut kaksi kertaa 7.5. ja 20.8., pj. Anssi Niemelä Jyväskylän kaupungista. Kesän aikana on Kosken toimesta kunnilta selvitelty alle 18-vuotiaiden vaikeavammaisten lasten tilapäishoidon ja vakituisen asumisen järjestämisen nykytilaa työn pohjaksi. Työryhmä toivoo vielä tarkempaa tietoa vuosikustannuksista. Näitä selvitellään kunnista tarkemmin lähiviikkojen aikana. Koskesta Sivi lähestyy asiassa kuntia Työryhmän yhteinen näkemys on, että ratkaisu tarvitaan, mutta sen löytäminen ei ole helppoa. Vammaisalan valtakunnallinen konferenssi , Paviljonki, Jyväskylä Laittakaa päivämäärä kalenteriin! Teemana on elämänlaatu ja asuminen, joita tarkastellaan sosiaalipoliittisesta ja kansalaisen näkökulmasta. Järjestämistahoja on useita, Keski-Suomesta mukana Keski- Suomen vammaispalvelusäätiö ja Koske. Keski-Suomen vammaispalvelutyöryhmän puheenjohtaja vaihtuu. Kuka ottaisi viestikapulan seuraaviksi kahdeksi vuodeksi? Aikaisemmin puheenjohtajuus on ollut järjestöillä ja tällä hetkellä K-S shp:llä. Nyt voisi olla pienen kunnan vuoro. 6. Seuraavat kokousajat Sovitaan seuraavat tapaamisajat:

5 5 (8) KEHAS alueellisen kierroksen (10.2.) valmistelukokous ma klo Koskessa, kokoustila MAT100 Suunnitellaan päivän ohjelmaa, tutustumiskäyntejä jne. 7. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen n kirjasi Sivi Talvensola

6 LIITE 1. Vammaisten lasten ja nuorten palvelut huolen aiheet ja hyvät käytännöt Organisaatio Huolen aiheet Hyvät käytännöt Joutsa Erityyppistä lyhytaikaista asumisen palvelua tarvitaan. Pinnalla tällä hetkellä asumiseen ja kouluun liittyvät kysymykset Jyväskylä Jatkuvan asumisen järjestäminen Palveluohjaus ja vastuuhenkilö Jämsä Ensinnäkin on hyvä muistaa, että suurimmalla osalla vammaisista lapsista ja nuorista asiat ovat hyvin, palvelut järjestyvät. Ryhmä, joka tarvitsee erityisen erityistä osaamista ja hyvin erityisiä palveluja on pieni. Tämän ryhmän tarvitsemat erityspalvelut tulisi saada järjestettyä siellä, missä parhainta erityisosaamista on (yli maakunta- ja erityishuoltopiirirajojen). Kehittämisessä on muistettava koko laaja asiakaskunta, ei vain niitä muutamia haastavia tapauksia. Pääosan palveluista on siis toimittava suurimmalla osalla asiakkaista yksilöllisin muunnelmin. Vaikka perhehoitoa on kehitetty, tarvitaan silti vammaisille lapsille tilapäishoitoa tarjoava pieni maakunnallinen yksikkö. Perhehoito ei ole kaikille sopiva ratkaisu ja on perheitä, jotka mieluummin valitsevat ammatillisen perhekodin, asumispalvelun tilapäishoidon paikaksi. Perhehoito ei mahdollista itsenäistyvän nuoren ryhmämuotoisen asumisen harjoittelua. Vammaiset lapset/ nuoret, joilla on myös lastensuojelun asiakkuus: eri luvilla toimivat yksiköt: mikä tulee olemaan Valviran/Avin linjaukset (esim. tarvitseeko 18 v täyttäneen lastensuojelun jälkihuollossa olevan kehitysvammaisen muuttaa toiseen yksikköön lupa-asioiden vuoksi?). Palvelut voidaan räätälöidä yksilöllisesti tarpeen mukaan. Tieto palveluja tarvitsevista henkilöistä tulee nopeasti työntekijöille. - oma erityisneuvolatyöryhmä, mikä nivoutuu yhteen varhaiskuntoutustiimin, perhepalvelukeskuksen ja kouluterveyshuollon kanssa (moniammatillinen yhteistyö) - perusopetus järjestetään omassa kotikunnassa - perusterveydenhuollon palvelut kuten muillakin kuntalaisilla (perusterveydenhuollon tasolla kehitysvammaista lasta seurataan kuten muitakin lapsia, esim. neuvolassa, kouluterveydenhuollossa, rokotuksiin liittyvissä asioissa, hammashoidossa jne) -laitoksissa ei ole vammaisia lapsia pitkäaikaishoidossa - ammatilliset perhekodit: pääsääntöisesti hyviä kokemuksia - perhehoitoa on kehitetty, ennakkovalmennettuja perhehoitajia on maakunnassa - asiakkaan kotiin annettava perhehoito - sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu kehitysvammaisten nuorten itsenäistymisen tukena - palveluohjaus/ yhtenäiset vammaispalvelut (ei jakoa kehitysvammaiset ja muut vammaiset lapset ja nuoret, palveluohjaus kohdistuu kaikkiin ryhmiin). Nimetty vastuutyötekijä kunnassa - palvelusuunnittelu, palvelusuunnitelmat: laaditaan yhteistyössä perheen kanssa. Ennakkovalmistelu yhdessä nuoren kanssa - kuvatuettu palvelusuunnitelmalomake - palveluohjaajan tunnit yläkouluikäisille kehitysvammaisille - nivelvaiheet, siirtymisvaiheet: päiväkodista kouluun, perusopetuksesta erityisammattikouluihin jne. Ennakointi ajoissa. - nuoren kuntoutusraha, henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutussuunnitelma: laadinta kotikunnan vammaispalveluissa, palve-

7 Keski-Suomen shp, sosiaalityö Keuruu K-S shp, kehitysvammaneuvola Nuorten vammaisten henkilöiden (15-18 v) tilanne: suositusten mukaan eivät saa olla samoissa asumisyksiköissä aikuisten kanssa. Missä tällaisten nuorten tilapäishoito, asumisharjoittelu ja -valmennus järjestetään? Pienillä kunnilla ei ole resursseja perustaa omaa pientä tilapäishoidon/ asumisharjoittelun yksikköä nuorille. Perhehoito ei ole ratkaisu eikä se, että nuoret aikuistuvat henkilöt ovat pienten lasten yksiköissä / perhehoidossa. Kuntien käytännöt erilaisia Diagnoosikeskeisyys Kotihoidon ohjausmalli, joka ei enää ole toiminnassa. 1) Milloin tarvitaan ohjausta ja milloin kuntoutusta ja miten turvataan tämä jatkuvuus. 2) Lisää aikaa perheiden tapaamiseen. Nuoret: 1) akuutti kriisi, mitä tehdään? 2) Nuoret, joilla on tuen tarvetta, mutta ei keva-diagnoosia Vammaiset lapset ja lastensuojelu: 1) sisarusten näkökulma vaikeakäytöksisen vammaisen lapsen kotona; 2) lastensuojelun ja vammaispalvelujen yhteistyö ja osaamisen kohtaaminen K-S shp. lastenneurologia Tilapäishoitopaikkojen puute hyvin vaikeasti sairaalle / vammaiselle lapselle, nykyään vain lastensuojelun kautta. luohjaajan toimesta - uuden teknologian hyödyntäminen esim. kommunikoinnin tukena. Haasteena työntekijöiden osaaminen, teknologian perässä pysyminen - vammaispalvelun ja lastensuojelun yhteistyö (sosiaalityö, perhetyö) - asiakastietojärjestelmien yhteiskäyttö (esim. Sosiaali- ja Terveys-Effica) - elva- eli erityislastenvahtitoiminta - tukihenkilötoiminta - vammaispalvelun omat vammaisavustajat - kotiin annettava hoitotyöntekijä monivammaisten lasten kohdalla Palvelut ja työntekijät lähellä Yhteistyö kunnassa toimii hyvin. Kunnassa myös oma keva-neuvola. Asumisyksikkö valmistuu noin vuoden päästä. Lyhytaikainen perhehoito toimii hyvin Kuntien joustavuus ja kekseliäisyys lasten tuen tarpeissa

8 Laukaa LSSAVI Luhanka Muurame Petäjävesi Saarikka Validia Asuminen Diagnoosikeskeisyys. Isot päivähoitoryhmät, joissa erityisen tuen tarpeen lapsi. Lasten kuntoutuksen monikanavaisuus kuka tekee ohjauksen. Väliinputoaja lapset, joilla ei ole keva-diagnoosia, mutta on palveluntarvetta. Perheiden näkökulmasta palveluja voi joutua odottamaan ja asioita peräämään. Tilapäishoidon yksikölle on tilausta ja perheet joutuvat pinnistelemään jaksamisensa rajoilla. Lastensuojelun ja vammaispalvelujen yhteistyö tilanteissa, jos vammainen lapsi täytyy sijoittaa. Uuden sote-ratkaisun vaikutus vammaisten lasten oikeuksiin ja palveluihin. Pienessä kunnassa tarvetta työntekijöiden tuelle. Viranhaltija on usein yksin. Diagnoosikeskeisyys pulmallinen. Ei-kehitysvammaiset perheet joutuvat tätä kautta lastensuojelun asiakkaaksi, koska asiakkaat eivät välttämättä löydä vammaispalveluun. Kriisitilanteisiin ei ole mitään muuta kuin Vaalijala (alle 18-v. nuoret). Perheet ovat oppineet palvelut edellä -ajatteluun ja tarvenäkökulma unohtuu. Haasteena järjestää tarpeenmukaiset palvelut kullekin asiakkaalle. Lyhytaikaiselle hoidolle on tarvetta. Kuntoutusohjausta arkeen on tarjolla liian vähän tarpeeseen nähden. Lapset, jotka eivät ole asumispalvelujen piirissä: miten perheet jaksavat? Tukipalvelujen puute Kehitysvammaisten henkilöiden palveluohjaus toimii hyvin. Pienessä kunnassa voidaan vastata tarpeisiin joustavasti ja päätöksenteko sujuu jouhevasti perusturvalautakunnan kautta. Joustavuus ja soveltaminen onnistuvat hyvin pienessä kunnassa. Työntekijät ja asiakkaat tietävät, kuka vastaa mistäkin pienessä kunnassa. Palveluohjaus toimii. Tieto kulkee.