SMG-4050 Energian varastointi ja uudet energialähteet. Seminaariarvostelut 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SMG-4050 Energian varastointi ja uudet energialähteet. Seminaariarvostelut 2010"

Transkriptio

1 SMG-4050 Energian varastointi ja uudet energialähteet Seminaariarvostelut 2010 Seuraavilla sivuilla esitetään kuluneen syksyn seminaariarvostelut kurssille SMG Arvosanojen antaminen on siinä mielessä haasteellista, että esitelmien arvosteleminen on aina jossain määrin mielipideasia. Kaksi seminaariarvosanaan merkittävimmin vaikuttavaa tekijää ovat esityksen asiasisältö ja ryhmän esiintyminen esitelmän aikana. Seminaariarvosanat, jotka on annettu puolikkaan numeron tarkkuudella, ovat ryhmäkohtaisia. Jos henkilön toiminta on esityksen aikana arvioitu muuta ryhmää paremmaksi, kyseinen henkilö on palkittu esiintymisplussalla, joka tarkoittaa puolen numeron korotusta ryhmän seminaariarvosanaan. Lisäksi aktiivinen osallistuminen seminaareihin palkittiin. Tämän palautteen lopussa on lista henkilökohtaisista plussista. Huomaa, että jos nimeäsi ei löydy henkilökohtaisten plussien listalta, toimintasi seminaarin aikana on arvioitu yhtä hyväksi kuin ryhmäsi saama arvosana. Yleisesti on sanottava, että yleisön puolella on varsin miellyttävää olla, kun esitelmän pitäjät ovat valmistautuneet tehtäväänsä näin huolellisesti. Tippaakaan liioittelematta voidaankin sanoa, että esitelmät olivat yleisesti ottaen laadultaan varsin korkeatasoisia. Huomattava huolellisuus ja vaivannäkö kävivät ilmi todella monesta esityksestä, ja kaikkien esitysten voi puhtaalla omatunnolla sanoa olleen vähintään arvosanan kolme arvoisia. Muutama esiintyjä nousi kuitenkin muiden yläpuolelle. Nämä "vuoden esiintyjä" -tittelistä tasapäisesti kamppailevat henkilöt ovat sukunimen mukaan aakkosjärjestettyinä Erkka Harju-Säntti, Kimmo Honkaniemi, Eero Hytönen, Anssi Juntunen, Jarkko Nyrhinen, Kim Paananen, Tomi Pitkäniemi, Janne Sievälä, Taru Siitonen, Antti Teräsvirta ja Teemu Väyrynen. 1

2 Ryhmä 1: Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi maanantai klo 12-14, SJ208 Leevi Huttunen, Niina Laasonen, Olli Mäkilä (Antti Toivonen oli sairaana eikä päässyt paikalle) Niina aloitti esitelmän esittelemällä ryhmän ja kertomalla hiilidioksidin talteenoton taustoista. Myöhemmin asiaa tuli vielä talteenottoon liittyvistä haasteista. Esiintyminen oli erittäin reipasta ja yleisön huomioonottavaa. Erittäin huolellinen valmistautuminen kävi ilmi siitä, ettei katse harhaillut papereissa vaan kontakti yleisöön säilyi koko ajan. Leevi jatkoi talteenottotekniikoista, kehitystyöstä sekä hiilidioksidin kuljetuksesta ja varastoinnista. Huolellinen valmistautuminen kävi ilmi myös Leevin esiintymisestä, joka oli erittäin selkeää. Myös yleisö tuli otettua kohtuullisen hyvin huomioon, vaikkei tässä ihan Niinan tasolle päästykään. Olli aloitti oman osuutensa kertomalla talteenoton kustannuksista. Asiaa tuli myös aiheeseen liittyvistä EU:n linjauksista sekä Meri-Porin talteenottohankkeesta, jonka ajankohtainen tila tuli esityksessä erinomaisesti esille. Ollin esiintyminen oli kaikilta osin Niinan tasolla. Yleisesti on sanottava, että ykkösryhmä asetti esityksellään riman todella korkealle muita ryhmiä ajatellen. Kaikin puolin erittäin hyvää toimintaa! Tämä ryhmä opponoi ryhmän 2 esitystä ydinjätteen loppusijoituksesta. Opponointi tuli hoidettua moitteettomasti. Aktiivista keskustelua, johon muukin yleisö osallistui, syntyi runsaasti..5 2

3 Ryhmä 2: Ydinjätteiden loppusijoitus Suomessa maanantai klo 12-14, SJ208 Jussi Havunen, Joonas Heloterä, Jouni Ketonen, Petri Tikka Jouni aloitti esitelmän esittelemällä ryhmän. Sopivan humoristinen ote "My mama says I'm special" -paidan kera sai yleisön positiivisen odottavalle kannalle. :) Ryhmä 2 käytti esityksessään kuuluisaa "Tupu-Hupu-Lupu" -tekniikkaa. Jussi, Joonas, Jouni ja Petri olivat vuorotellen äänessä lyhyitä aikoja, joten jokainen ryhmän jäsen osallistui esitelmän jokaisen aihepiirin käsittelyyn. Esitystä olikin varsin mukava seurata, vaikka paperista lukemista hieman ykkösryhmää enemmän olikin. Siitä huolimatta ryhmän toiminta oli esiintymisen osalta erittäin hyvällä tasolla. Petri esitti asiansa istuen, mikä hieman heikensi kontaktia yleisöön, mutta muilta osin toiminta oli erittäin hyvällä tasolla. Esitelmä oli vahva myös asiasisällön osalta. Ryhmä osasi kertoa vakavasta asiasta mukavan kevyellä tavalla, mikä oli yleisön kannalta miellyttävää. Ykkösryhmä asetti ensimmäisellä esityksellään riman korkealle, mutta kakkosryhmä pääsi kyllä kokonaisuutena samalle tasolle. Tämä ryhmä opponoi ryhmän 1 esitystä hiilidioksidin talteenotosta. Opponointi tuli hoidettua moitteettomasti..5 3

4 Ryhmä 3: Ympäristöystävällisten autojen nykytila keskiviikko klo 12-14, SC105b Tuomas Lääperi, Tomi Pitkäniemi, Teemu Väyrynen, Jyri Ylikoski Tuomas aloitti esitelmän esittelemällä ryhmän ja aiheen. Myöhemmin asiaa tuli vielä hydridiautojen kehityksestä ja eduista perinteisiin autoihin verrattuna. Tuomaksen toiminta oli kaikin puoli selkeää, asiallista ja sopivan rentoa. Tomi aloitti oman osuutensa kertomalla siitä, mitä ympäristöystävällisyys tarkoittaa ajoneuvojen tapauksessa. Käytiin läpi standardeja ja verotusta, joilla autojen päästöjä pyritään vähentämään. Lisäksi esiteltiin keinoja, joilla autonvalmistajat pyrkivät alentamaan polttoaineen kulutusta. Tomin esiintyminen oli kiitettävällä tasolla. Asiasisältö vaikutti olevan erinomaisesti hallussa, sillä esiintyminen oli erittäin selkeää ja yleisön huomioonottavaa. Tomi oli vahva myös esityksen jälkeisessä keskustelussa. Teemu aloitti oman osuutensa tekemällä gallupia siitä, millä polttoaineilla yleisössä olleiden henkilöiden autot toimivat. Myöhemmin asiaa tuli vaihtoehtoisista polttoaineista. Teemu heitti ilmoille myös kysymyksen siitä, onko syömiskelpoisten kasvien käyttäminen polttoaineentuotannossa eettisesti kestävää. Teemun esiintyminen oli yhtä korkeatasoista kuin Tomilla, vaikka herroilla kovin erilainen tyyli olikin. Teemun pohdiskelevaa ja asiasisällöltään vahvaa kerrontaa oli mukava seurata. Teemu oli erittäin vahva myös esityksen jälkeisessä keskustelussa. Jyrin osuus käsitteli sähköautoja. Yleisölle tuotiin selkeästi ilmi teknistä tietoa mm. sähköautojen energiankulutuksesta, ja lisäksi vertailtiin havainnollisesti ajonaikaisia teholukemia ja latauksen maksimitehoa, joka esimerkiksi taloyhtiöiden lämmitystolpista on saatavilla. Jyrin esiintyminen oli Tuomaksen tasolla: selkeää ja asiallista. Tämä ryhmä opponoi ryhmän 4 esitystä Desertecistä. Syntyi vilkasta keskustelua, johon myös yleisö osallistui aktiivisesti. Opponoivan ryhmän toiminta oli moitteetonta. 4

5 Ryhmä 4: Desertec keskiviikko klo 12-14, SC105b Antti Keskinen, Atte Löf, Toni Holm, Spiridon Vampoulas Antti aloitti esityksen esittelemällä ryhmän miellyttävän rennolla tavalla. Sen jälkeen käsiteltiin esityksen sisältö sekä hankkeen taustat ja tavoitteet. Antin esiintyminen oli moitteetonta: kerronta oli selkeää ja yleisö tuli otettua hienosti huomioon. Spiridon jatkoi aurinkolämmöstä ja otti kreikkalaisena ansaittua kunniaa aiheesta itselleen. :) Asiaa tuli aurinkolämpövoimalaitoksista ja niiden peilijärjestelmistä. Myöhemmin nähtiin vielä erittäin havainnollinen animaatio voimalan toiminnasta eri vuorokaudenaikoina. Kerronta oli erittäin reipasta ja selkeää, mutta kontakti yleisöön jäi heikommaksi kuin Antilla. Toni jatkoi aurinkolämpövoimaloihin liittyvästä CSP-tekniikasta. Voimalavaihtoehtoja käytiin selkeästi läpi, ja myöhemmin Toni esitteli vielä Espanjan Andasolissa sijaitsevan aurinkolämpövoimalan. Asia tuli myös sähkönsiirrosta ja tasasähkökaapelin eduista ja haitoista vaihtosähkökaapeliin verrattuna. Tonin esiintyminen oli moitteetonta, vaikkei aivan Antin tasolle päästykään. Aten osuus käsitteli aurinkolämpövoimalalla tuotetun sähkön hintaa. Esiintyminen oli esimerkillistä. Asiasisältö vaikutti olevan vankasti hallussa ja yleisö tuli otettua hienosti huomioon. Tämä ryhmä opponoi ryhmän 3 esitystä ympäristöystävällisten autojen nykytilasta. Syntyi niin vilkasta keskustelua, että aika oli loppua kesken. Opponoiva ryhmä hoiti tehtävänsä keskustelun puheenjohtajana moitteettomasti, ja myös paikalla ollut lukuisa yleisö oli aktiivisesti mukana. 5

6 Ryhmä 5: Tuulivoiman nykytila ja tulevaisuus Suomessa maanantai klo 10-12, SJ204 Anna Hakkarainen, Joonas Hollo, Teemu Jaakkola, Anssi Juntunen Anssi aloitti esitelmän esittelemällä ryhmän ja pohjustamalla aiheen. Asiaa tuli tuulivoiman nykytilasta Suomessa, ja lisäksi tehtiin vertailua muihin Euroopan maihin. Kaksi ajankohtaista sanomalehtiartikkelia laitettiin yleisöön kiertämään. Anssin esiintyminen oli erinomaista. Kerronta oli reipasta ja selkeää, ja yleisö tuli otettua hienosti huomioon. Lisäksi Anssi oli erittäin vahva esityksen jälkeisessä keskustelussa. Annan osuus käsitteli tuulivoimaloiden kotimaisia valmistajia. Suuritehoisten voimaloiden lisäksi käytiin läpi myös vaaka- ja pystyakseliset pientuulivoimalat. Annan esiintyminen oli rauhallista ja asiallista. Jonkin verran asioita tuli luettua paperista, mutta huolellinen valmistautuminen kävi kuitenkin selkeästi ilmi. Teemun osuudessa käsiteltiin tuulivoimaan liittyvää lainsäädäntöä sekä edistävien että hidastavien asioiden osalta. Teemun esiintymisestä kävi selkeästi ilmi huolellinen valmistautuminen. Kerronta oli reipasta ja erittäin selkeää! Joonas kertoi tuulivoimaan liittyvistä teknisistä ongelmista. Osuuden aluksi nähtiin erinomainen video siitä, miten tuulivoimalalle voi pahimmillaan käydä myrskytuulessa. Tietoa tuli myös erityisesti Suomen olosuhteisiin liittyvistä ongelmista. Aluksi Joonaksen esiintyminen ei ollut niin reipasta kuin ryhmän muilla jäsenillä, mutta toiminta koheni huomattavasti loppua kohden. Esiintyminen oli asiallista ja varsin selkeää, mutta yleisön huomioiminen ei ollut ihan parasta mahdollista. Tämä ryhmä opponoi ryhmän 6 esitystä aurinkosähköstä EU:n alueella. Ryhmä hoiti hommansa moitteettomasti. 6

7 Ryhmä 6: Aurinkosähkö EU:n alueella maanantai klo 10-12, SJ204 Joni Heinonen, Mikko Närhi, Mikael Westerberg (Juha Saukko ei ollut paikalla) Mikko aloitti esityksen esittelemällä ryhmän ja kertoi sen jälkeen aurinkosähkön historiasta. Asiaa tuli myös aurinkoenergian tuotannosta maailmalla, ja lisäksi käytiin selkeästi läpi kaksi aurinkoenergian tuotantovaihroehtoa: aurinkosähkö (pv) ja auringonsäteiden keskittämiseen perustuva aurinkolämpö (cst). Mikon esiintyminen oli kaikin puolin moitteetonta. Mikaelin osuus käsitteli aurinkoenergiaa EU:ssa. Erityisesti Saksan tilanteeseen keskityttiin tarkemmin. Mikaelin esiintyminen oli erinomaista: asiat tuli esitettyä täsmällisesti ja selkeästi, ja lisäksi yleisö tuli otettua hienosti huomioon. Mikael oli erittäin vahva myös esityksen jälkeisessä keskustelussa. Jonin osuudessa käsiteltiin aurinkoenergian tuotantoa Espanjassa. Asiaa tuli sekä suurimmista voimaloista että syöttötariffeista. Jonin esiintymistä voi kuvata sanalla asiallinen. Kerronta oli selkeää, mutta yleisön huomioimisessa ei päästy aivan ryhmän kahden muun jäsenen tasolle. Tämä ryhmä opponoi ryhmän 5 esitystä tuulivoiman nykytilasta Suomessa. Opponointi tuli hoidettua moitteettomasti. 7

8 Ryhmä 7: Suprajohtavuuden lupaavimmat energiasovellukset: tuulivoima, kaapeli ja vikavirranrajoitin keskiviikko klo 12-14, SC105b Arttu Palmu, Sini Syvänen, Aki Tiira, Sami Vehmasvaara Aki esitteli ryhmän ja aiheen, ja jatkoi sen jälkeen suprajohtavuusilmiön käsittelyllä. Kerronta oli asiasisällön osalta virheetöntä ja täsmällistä. Kun myös kerronta oli mukavan rauhallista ja yleisö tuli huomioitua hyvin, esitystä oli mukava seurata. Artun osuus käsitteli suprajohtavuuden mahdollisuuksia tuulivoimaloissa. Asiaa tuli esimerkiksi suprajohtavien generaattorien eduista tuulivoimakäytössä. Esiintymisen taso säilyi erittäin hyvänä. Kerronta oli selkeää ja kontakti yleisöön säilyi hienosti. Sini kertoi suprajohtavista kaapeleista. Poikkeuksellisen huolellinen valmistautuminen kävi ilmi erittäin selkeästä asioiden esittämisestä. Esimerkiksi tarve suprajohtaville kaapeleille erityisesti maakaapelien osalta tuli esitettyä niin yksinkertaisesti, kuin se ylipäätään on mahdollista. Esiintyminen oli muutenkin ryhmän parasta, sillä asiasisällön vahvuuden lisäksi myös kontakti yleisöön oli käytännössä katkeamaton. Samin osuus käsitteli suprajohtavia vikavirranrajoittimia. Tarve laitteille tuli perusteltua hyvin, ja muutenkin Sami onnistui esittämään hankalahkon asian varsin selkeästi. Esiintyminen oli muutenkin moitteettomalla tasolla kaikilta osin. Tämä ryhmä opponoi ryhmän 8 esitystä sähköenergian kustannusrakenteesta. Opponointi tuli hoidettua moitteettomasti, ja keskustelu oli miellyttävän vilkasta. 8

9 Ryhmä 8: Sähköenergian kustannusrakenne: vertailuna vesivoima, tuulivoima, hiilivoima ja ydinvoima keskiviikko klo 12-14, SC105b Markus Fager-Pintilä, Otto-Pekka Pasanen, Riina Rajala, Taru Siitonen Markus aloitti esityksen tyylikkäästi saapumalla salin ulkopuolelta suoraan lavalle. Hän esittelin ryhmän ja aiheen ja keskittyi myöhemmin omassa osuudessaan tuulivoimaan, jonka ryhmä oli varsin asiallisesti lisännyt tarkasteltavien voimalatyyppien joukkoon. Havainnollinen esitys tuulivoimalle suunnitellun syöttötariffin toiminnasta ansaitsee erityismaininnan. Markuksen kerronta oli erittäin selkeää ja huolellinen valmistautuminen kävi kiistatta ilmi, mutta kontakti yleisöön ei pärjännyt aivan ryhmän muille jäsenille, jotka tosin asettivat riman poikkeuksellisen korkealle. Taru kertoi ensin sähkön hinnanmuodostuksesta ja jatkoi vielä myöhemmin ydinvoiman kustannusrakenteesta. Huolellinen valmistautuminen kävi esimerkillisellä tavalla ilmi, sillä vaikka Taru kertoi todella paljon asiaa kalvojen ulkopuolelta, kontakti yleisöön säilyi käytännössä katkeamattomana koko ajan. Esiintyminen oli muutenkin kiitettävällä tasolla, sillä asiat tuli esitettyä erittäin selkeästi ja täsmällisesti. Riinan osuus käsitteli vesivoiman kustannusrakennetta. Asiat tuli perusteltua huolellisesti ja koko ryhmän toimintaa leimannut huolellinen valmistautuminen kävi Riinankin osuudesta selkeästi ilmi. Myös esiintyminen oli moitteetonta: aivan Tarun tasolle ei päästy, mutta yleisö tuli kuitenkin otettua hienosti huomioon. Otto-Pekka kertoi hiilivoimasta ja sen kustannusrakenteesta. Ajankohtaista asiaa tuli päästökaupasta, joka vaikuttaa merkittävästi hiilivoimalla tuotetun sähkön hintaan. Myös Otto-Pekan esiintyminen oli moitteetonta: asiat tuli esitettyä erittäin selkeästi, mikä kieli huolellisesta valmistautumisesta. Aivan Tarun tasolle ei Otto-Pekkakaan kuitenkaan päässyt. Tämä ryhmä opponoi ryhmän 7 esitystä suprajohteiden energiasovelluksista. Sama huolellisuus jatkui kuin omassa esityksessäkin, mikä kävi ilmi asiallisina kysymyksinä..5 9

10 Ryhmä 9: Jätteiden hyödyntäminen energiantuotannossa maanantai klo 10-12, SJ204 Timo Henriksson, Juho Karppinen, Pauliina Mäkinen, Janne Vuorinen Pauliina aloitti esityksen esittelemällä ryhmän ja aiheen. Sen jälkeen tietoa tuli jätteiden hyödyntämisen syistä ja ongelmista, jätelaista, Suomen nykyisistä ja mahdollisesti tulevista jätteenpolttolaitoksista ja lopuksi tamperelaisesta hyötyvoimalaitoksesta, Tammervoimasta. Pauliina esiintyi hyvin. Kerronta oli selkeää ja rauhallista, mutta paperista lukeminen heikensi hieman kontaktia yleisöön. Juhon osuus liittyi jätteenpolttolaitosten polttotekniikoihin, jotka tulikin käytyä kohtuullisen selkeästi läpi. Vauhtia oli kuitenkin sen verran, ettei asiasta tietämätön ehtinyt päästä kunnolla kärryille. Juhon esiintyminen oli yhtä hyvää kuin Pauliinalla. Asiat tuli esitettyä selkeästi, mutta kontakti yleisöön ei ollut ihan paras mahdollinen. Esityksen jälkeisessä keskustelussa Juho oli erityisen vahva. Timo kertoi biokaasusta ja keskittyi osuudessaan hallittuun biokaasun tuotantoon. Asiaa tuli myös fermentointiprosessista ja tuotantolaitoksista Suomessa. Timon erityiseksi ansioksi on mainittava poikkeuksellisen selkeä asioiden esittäminen. Rauhallista asioiden selittämistä oli tarjolla siinä määrin, että jopa asiaan perehtymätön katsoja pysyi varsin hyvin kärryillä. Esiintyminen oli muutenkin moitteetonta, ja yleisö tuli otettua huomioon jonkin verran paremmin kuin ryhmän muilla jäsenillä. Jannen päätti esityksen kertomalla kaatopaikkakaasujen muodostumisesta. Asiaa tuli kaatopaikkakaasun hyödynnettävyydestä, keräämisestä ja luokittelusta. Vaikka aikataulu aiheuttikin Jannen osuuteen paineita, oma osuus tuli hoidettua kaikilta osin oikein hyvin. Jokaisen ryhmän jäsenen osuudessa oli todella paljon asiaa, ja siksi esitys venähtikin hieman ylipitkäksi. Esityksen keston yläraja, 30 minuuttia, ylittyi muutamalla minuutilla. Tämä ryhmä opponoi ryhmän 10 esitystä Energian käytöstä Suomen teollisuudessa. Opponointi tuli hoidettua moitteettomasti, ja myös muu yleisö osallistui keskusteluun miellyttävän aktiivisesti. RYHMÄN KOKONAISARVOSANA:

11 Ryhmä 10: Energian käyttö Suomen teollisuudessa maanantai klo 10-12, SJ204 Petteri Jokiperä, Kari Lappalainen, Juhani Rauhalammi, Janne Sievälä Juhani aloitti esitelmän esittelemällä ryhmän ja aiheen. Sen jälkeen käsiteltiin energian käytön historiaa Suomessa ja esiteltiin teollisuuden energiankäyttöä 1970-luvulta nykypäivään. Juhanin esiintymistä parhaiten kuvaava sana on rauhallisuus. Asiat tuli esitettyä niin selkeästi, ettei kuulijoilla ollut vaikeuksia pysyä mukana. Kontakti yleisöön olisi vielä voinut olla piirun verran parempi, mutta joka tapauksessa Juhani hoiti oman osuutensa mallikkaasti. Juhani oli vahva myös esityksen jälkeisessä keskustelussa. Seuraavana pääsi ääneen Janne, joka vei esiintymisen luontevuuden vielä yhden pykälän Juhania paremmaksi. Janne pystyi rauhallisella, luontevalla ja hienosti yleisön huomioivalla kerronnallaan luomaan kuulijoille sellaisen mielikuvan, että asiasisältö oli hänellä erityisen hyvin hallussa. Asiaa tuli energian käytön nykytilanteesta, energian tuotannosta polttoaineittain ja teollisuuden sähkönkulutuksesta teollisuusaloittain. Ja kun Janne oli Juhanin tavoin vahva myös esityksen jälkeisessä keskustelussa, Jannen toimintaa voi perustellusti sanoa kiitettäväksi. Kari kertoi omassa osuudessaan energian kulutuksesta metsäteollisuudessa. Juhani ja Janne olivat hetkeä aiemmin nostaneet riman varsin korkealle, mutta myös Kari suoriutui osuudestaan varsin mallikkaasti. Asiaa tuli metsäteollisuuden tehdaspolttoaineista, teollisuuden energian käytöstä alueittain sekä sähkön kulutuksesta Pohjoismaissa. Esiintymisen luontevuudessa Kari ei aivan pärjännyt Juhanille ja Jannelle, ja lisäksi asioita tuli kohtuullisen paljon luettua paperista, mikä heikensi kontaktia yleisöön, mutta näistä huolimatta homma tuli hoidettua kunnialla. Petterin osuus käsitteli sähköntuotannon tulevaisuudennäkymiä. Esimerkkinä käsiteltiin hiilineutraalia visiota Petterin esiintyminen oli samaa hyvää tasoa kuin Karilla. Asiat tuli esitettyä selkeästi, mutta kontakti yleisöön jäi hieman heikoksi, koska asioita tuli luettua melko paljon paperista. Joka tapauksessa Petterikin hoiti hommansa oikein hyvin. Tämä ryhmä opponoi ryhmän 9 esitystä jätteiden hyödyntämisestä energiantuotannossa. Opponointi tuli hoidettua moitteettomasti. Myös tässä tapauksessa muu yleisö osallistui keskusteluun varsin aktiivisesti. 11

12 Ryhmä 11: Vedyn mahdollisuudet tulevaisuuden energiantuotannossa keskiviikko klo 12-14, SC105b Mikko Kauppi, Joonas Koivuniemi, Alex Schreckenbach, Antti Teräsvirta Antti aloitti esitelmän esittelemällä ryhmän ja aiheen. Sen jälkeen asiaa tuli vedystä ja sen ominaisuuksista, ja myöhemmin Antti kokosi vielä yhteen vedyn valmistusmenetelmät sekä kertoi vetytaloudesta ja Äetsän vetykylästä. Esiintyminen oli kiitettävällä tasolla. Esitelmään valmistautuminen osoittautui erittäin huolelliseksi, mikä kävi ilmi asioiden erittäin selkeästä esittämisestä ja suuresta määrästä tietoa kalvojen ulkopuolelta. Lisäksi Antti osasi ottaa yleisöön erittäin hyvin huomioon. Edes sähkökatko ei häirinnyt toimintaa. :) Kaiken kaikkiaan kiitettävää toimintaa sekä esityksen aikana että esityksen jälkeisessä keskustelussa. Joonaksen osuus käsitteli vedyn varastointia, ja myöhemmin asiaa tuli myös vedyn riskeistä, joihin liittyen esitettiin havainnollinen autopaloesimerkki. Joonaksen esiintyminen oli kaikilta osin moitteetonta, mutta Antin tasolle ei kuitenkaan aivan ylletty. Mikko kertoi vedyn valmistuksesta. Asiaa tuli höyryreformoinnista, elektrolyysistä, kaasutuksesta ja myös mahdollisista tulevaisuuden menetelmistä. Kerronta oli rauhallista ja selkeää, mutta kontakti yleisöön jäi hieman vajavaiseksi. Oma osuus tuli kuitenkin mallikkaasti hoidettua. Alexin osuus käsitteli polttokennoja. Asiaa tuli toimintaperiaatteen lisäksi kennon rakenteesta ja eri kennotyypeistä. Esiintyminen oli samalla hyvällä tasolla kuin Joonaksella ja Mikolla. Tämä ryhmä opponoi ryhmän 12 esitystä akkujen nykytilasta. Keskustelua syntyi mukavasti, ja opponointi tulikin hoidettua moitteettomasti. 12

13 Ryhmä 12: Galvaanisten akkujen nykytila keskiviikko klo 12-14, SC105b Kimmo Honkaniemi, Juhani Lepistö, Annika Niinivirta, Joel Tornberg Joel aloitti esitelmän esittelemällä ryhmän ja aiheen. Sen jälkeen Joel tarjosi yleisölle yleistietoa akuista ja niiden tarpeellisuudesta. Asiaa tuli myös lyijyakusta, josta laitettiin havaintokappale yleisöön kiertämään. Esiintyminen oli varsin hyvää: reipasta ja selkeää kerrontaa, ja myös yleisö tuli otettua kohtuullisen hyvin huomioon. Joel oli vahva myös esityksen jälkeisessä keskustelussa. Annikan osuus käsitteli nikkelimetallihydridiakkuja, ja myöhemmin asiaa tuli myös sinkkiakuista. Esiintyminen oli yhtä hyvää kuin Joelilla. Asiat tuli kerrottua rauhallisesti ja selkeästi, ja myös kontakti yleisöön oli kohtuullisen hyvä. Kimmo osoittautui ryhmän akkumestariksi. Litiumioniakuista tuli niin selkeää ja käytännönläheistä asiaa, että Kimmon aiheeseen liittyvä harrastuneisuus tuli kiistatta ilmi. Lisäksi esiintyminen oli ensiluokkaista. Asiat tuli esitettyä erittäin selkeästi ja yleisö tuli otettua poikkeuksellisen hienosti huomioon. Väkevä toiminta jatkui myös esityksen jälkeisessä keskustelussa. Juhani käsitteli osuudessaan Li-ion-akkujen uusia tekniikoita. Yleisölle oli tarjolla huolellista kerrontaa esimerkiksi nanotekniikan mahdollisuuksista akkujen kehityksessä. Esiintyminen oli samalla hyvällä tasolla kuin Joelilla ja Annikalla. Tämä ryhmä opponoi ryhmän 11 esitystä vedyn mahdollisuuksista tulevaisuuden energiantuotannossa. Opponointi tuli hoidettua moitteettomasti. 13

14 Ryhmä 13: Ydinvoiman (fissio) rooli tulevaisuuden energiantuotannossa maanantai klo 10-12, SJ204 Joonas Hölttä, Lauri Kauppila, Kimmo Lummi, Petri Pyykkönen Joonas aloitti esitelmän esittelemällä aiheen ja ryhmän. Sen jälkeen asiaa tuli ydinvoiman historiasta ja onnettomuuksista. Joonaksen esiintyminen oli erittäin hyvää: asiat tuli esitettyä erittäin selkeästi ja nimenomaan yleisölle. Petri käsitteli osuudessaan uraanivarantoja ja ydinvoimaloita maailmalla. Kerronta oli huolellista ja rauhallista, mutta tuolissa istuminen heikensi hieman yleisön huomioimista. Kimmon osuus oli asiasisällöllisesti vahva. Asiaa tuli maailmanlaajuisesta energiantarpeesta, Suomen energiapolitiikasta, ydinvoimaan liittyvistä hankkeista Suomessa, turvallisuusnäkökohdista, ydinaseuhasta ja jätehuollosta. Kimmon esiintyi varsin hyvin, sillä asiat tuli esitettyä selkeästi ja myös kontakti yleisöön oli hyvä. Lauri kertoi esitelmän lopuksi uuden sukupolven ydinreaktoreista. Polttoainekierron lisäksi esiteltiin kuusi reaktorityyppiä. Hyvä esiintymisen taso säilyi, sillä Laurikin esitti asiansa selkeästi ja otti yleisön hyvin huomioon. Tämä ryhmä opponoi ryhmän 14 esitystä fuusion nykytilasta ja tulevaisuudennäkymistä. Opponointi tuli hoidettua moitteettomasti. 14

15 Ryhmä 14: Fuusion nykytila ja tulevaisuudennäkymät maanantai klo 10-12, SJ204 Eerik Karppinen, Olli Knuuttila, Julia Salovaara, Viljami Välipirtti Viljami esitteli aluksi aiheen ja ryhmän erittäin yleisöystävällisellä tavalla. Sen jälkeen asiaa tuli fuusion historiasta, ja myöhemmin Viljami kertoi vielä ITERistä ja fuusion tulevaisuudennäkymistä. Esiintyminen oli erittäin hyvää. Asiat tuli esitettyä reippaasti, kerronta oli selkeää, ja yleisö tuli otettua erinomaisesti huomioon. Ollin osuus käsitteli fuusion teoriaa ja reaktorityyppejä. Huolellinen valmistautuminen kävi selkeästi ilmi myös Ollin esiintymisestä. Asiat tuli esitettyä erittäin selkeästi, ja kontakti yleisöön oli moitteeton. Eerik kertoi seuraavaksi fuusion polttoaineista ja eduista. Asiat tuli esitettyä poikkeuksellisen selkeästi, sillä Eerik panosti asioiden huolelliseen perusteluun. Yleisökin tuli otettua hienosti huomioon. Julian käsitteli osuudessaan fuusioon liittyviä ongelmia. Myöhemmin asiaa tuli vielä ITER-hankkeen rahoituksesta sekä laserfuusion nykytilasta. Huolellinen valmistautuminen kävi ilmi myös Julian esiintymisestä: asiat tuli esitettyä erittäin selkeästi, ja esitelmää pidettiin nimenomaan yleisölle. Tämä ryhmä opponoi ryhmän 13 esitystä ydinvoiman roolista tulevaisuuden energiantuotannossa. Opponointi tuli hoidettua poikkeuksellisen hyvin. Koko ryhmä esiintyi erittäin aktiivisesti esittäen asiallisia ja perusteltuja kysymyksiä. 15

16 Ryhmä 15: Bioenergian nykytila ja tulevaisuus Suomessa keskiviikko klo 12-14, SC105b Pia Humalajoki, Viivi Kallio, Mikko Loponen, Maria Markula Pia aloitti esityksen esittelemällä aiheen, ja samalla myös ryhmä tuli esiteltyä. Sen jälkeen asiaa tuli bioenergian nykytilasta Suomessa, ja myöhemmin hän jatkoi vielä käsittelemällä bioenergiaa puoltavia ja vastustavia näkökulmia. Pian esiintyminen oli kaikilta osin moitteetonta: asiat tuli esitettyä selkeästi, ja yleisö tuli otettua hienosti huomioon. Marian osuus käsitteli biopolttoaineita. Lisäksi tietoa tuli energian kulutuksesta Suomessa energialähteittäin. Esiintymisen taso säilyi yhtä hyvänä kuin Pialla. Viivi kertoi bioetanolista ja -dieselistä. Asiaa tuli päästöjen pienenemisestä, bioetanolin valmistuksesta, liikenteen biopolttoaineille asetetuista tavoitteista ja myöhemmin vielä ajankohtaisesta voimalasta Hämeenkyröön liittyen. Viivin toiminta jatkoi sitä samaa hyvää tasoa, jota ryhmän muutkin naisjäsenet edustivat. Mikko käsitteli osuudessaan monipolttoainevoimaloita. Asiaa tuli hiilivoimaloiden muuttamisesta biovoimaloiksi, EU:n asettamista velvotteista, KTM:n näkemyksistä sekä keskeisistä tutkimuksen painopistealueista. Mikon kerronta oli selkeää, mutta muuten esiintyminen jäi heikommaksi kuin ryhmän naisjäsenillä. Asioita tuli luettua varsin paljon suoraan paperista, mikä tarkoittaa samalla sitä, ettei yleisön huomioiminen ollut niin hyvällä tasolla kuin ryhmän naisjäsenillä. Tämä ryhmä opponoi ryhmän 16 esitystä geotermisestä energiasta. Opponointi tuli hoidettua moitteettomasti. RYHMÄN KOKONAISARVOSANA:

17 Ryhmä 16: Geoterminen energia keskiviikko klo 12-14, SC105b Kari Koskenjoki, Antti Luhtasaari, Vesa Penttinen, Ilkka Rytöluoto Kari aloitti esityksen esittelemällä aiheen, mutta ryhmä jäi esittelemättä. Myöhemmin kuitenkin kävi ilmi, kuka kukakin ryhmän jäsenistä oli. Karin osuus käsitteli geotermisen energian historiaa, hyödyntämistapoja ja parhaita hyödyntämispaikkoja maailmanlaajuisesti. Lisäksi tietoa tuli geotermisen energian hyödyntämisestä Islannissa. Karin esiintyminen oli kaikilta osin moitteetonta: kerronta oli selkeää ja yleisö tuli otettua hienosti huomioon. Ilkan osuus käsitteli sähköntuotantoa geotermisen energian avulla. Eri laitostyypit käytiin selkeästi läpi, ja lisäksi tarjolla oli esimerkki San Franciscon suurvoimalasta. Ilkan esiintymistä voi luonnehtia sanalla kiitettävä: asiat tuli esitettyä erittäin yleisöystävällisesti, mikä on osoitus huolellisesta aiheeseen paneutumisesta. Lisäksi Ilkka oli vahva, kun ryhmä opponoi bioenergiaesitystä. Antti kertoi geotermisen energian suorasta käytöstä ja maalämpöpumpuista. Esiintyminen oli samaa vahvaa tasoa kuin Karilla, mutta Ilkan loistokkuuteen ei aivan ylletty. Vesa käsitteli osuudessaan geotermisen energian tulevaisuutta. Tietoa tuli HDR-tekniikasta ja siihen liittyvistä projekteista. Koko ryhmän toimintaa kuvaava korkealaatuinen esiintymisen taso säilyi myös Vesan osuudessa. Koko ryhmä piti esitelmää nimenomaan yleisölle, mikä on osoitus huolellisesta valmistautumisesta. Tämä ryhmä opponoi ryhmän 15 esitystä bioenergian nykytilasta ja tulevaisuudesta Suomessa. Opponointi tuli hoidettua erittäin hyvin. 17

18 Ryhmä 17: Energiantuotannon poliittiset tukitoimet Suomessa koskien uusiutuvaa energiaa keskiviikko klo 12-14, SC105b Tiina Keipi, Maria Muurimäki, Emmi Saarinen, Tatu Vanhala Emmi aloitti esityksen esittelemällä ryhmän ja aiheen. Sen jälkeen hän määritteli uusiutuvan energian, kertoi sen nykytilasta Suomessa, antoi perusteluja uusiutuvan energiantuotannon lisäämiselle sekä kertoi tavoitteista ja ohjauskeinoista. Myöhemmin asiaa tuli vielä säädöksistä, joilla pyritään eroon sähkö- ja öljylämmityksestä. Emmin esiintyminen oli erittäin hyvää. Asiat tuli esitettyä selkeästi ja rauhallisesti, ja yleisö tuli otettua hienosti huomioon. Tiina jatkoi esitystä kertomalla taloudellisista ohjauskeinoista. Asiaa tuli päästökaupasta ja windfall-voitoista, kuluvan vuoden alkupuolella julkaistusta velvoitepaketista sekä hallituksen esittämästä syöttötariffista. Tiinan esiintymiseen pätevät kaikki samat kehut kuin Emmin kohdallakin. Kaikesta toiminnasta näkyi huolellinen valmistautuminen esitykseen. Marian osuudessa käsiteltiin energiatukea. Oma osa esityksestä tuli kyllä hoidettua kunnialla, mutta yleisölle ei välittynyt kuvaa niin huolellisesta valmistautumisesta kuin Emmillä ja Tiinalla. Myös kontakti yleisöön jäi edellisiä esiintyjiä heikommaksi, ja esiintyminen oli lähinnä kalvojen lukemista. Toisaalta on niinkin, että Emmi ja Tiina nostivat riman varsin korkealle. Tatu kertoi sähköenergian verotuksesta. Asiaa tuli myös vihreistä sertifikaateista, joista otettiin esimerkki Ruotsista. Tatun esiintyminen oli jotain Marian ja Emmin/Tiinan puolivälistä. Asiasisällön osalta Tatu pystyi antamaan yleisölle kohtuullisen vakuuttavan kuvan, mutta toisaalta kontakti yleisöön jäi melko heikoksi. Joka tapauksessa Tatukin hoiti hommansa kunnialla ja oli lisäksi kohtuullisen vahva esityksen jälkeisessä keskustelussa. Tämä ryhmä opponoi ryhmän 18 esitystä Aaltovoimasta. Opponointi tuli hoidettua moitteettomasti. RYHMÄN KOKONAISARVOSANA:

19 Ryhmä 18: Aaltovoima keskiviikko klo 12-14, SC105b Sanna Hietaoja, Eero Hytönen, Jussi-Pekka Teini, Jussi Viderholm Eero aloitti esitelmän esittelemällä ryhmän ja aiheen. Vaikka alussa oli lieviä tietoteknisiä ongelmia, homma pysyi mallikkaasti hallussa. Asiaa tuli aaltovoiman potentiaalista, eduista ja haitoista sekä aaltovoiman tulevaisuudesta. Eeron esiintyminen oli lyhyesti sanottuna kiitettävää. Kerronta oli erittäin reipasta, täsmällistä ja selkeää, ja kaikesta toiminnasta kävi ilmi huolellinen valmistautuminen. Myös yleisö tuli otettua hienosti huomioon. Jussi-Pekka aloitti oman osuutensa kertomalla aaltovoiman historiasta. Lisäksi asiaa tuli aihepiirin fysikaalisista perusteista. Myös Jussi-Pekan toiminnasta kävi kiistatta ilmi huolellinen valmistautuminen. Esiintyminen oli kaikilta osin moitteetonta. Sannan osuudessa keskityttiin pohja-aaltoenergiaan. Tietoa tuli waveroller-tekniikasta ja Portugalin testilaitoksesta. Esiintymisen taso säilyi korkealla, sillä Sannaan voi liittää täsmälleen samat kehut kuin Jussi-Pekkaan ja Eeroonkin. Jussi päätti esitelmän kertomalla pinta-aaltoteknologioista. Esiteltyä tuli Pelamis, Oyster, Limpet ja Blower. Pelamiksesta piti esittää myös video, joka jäi kurssin vastuuhenkilön tietokonekyvyttömyyden vuoksi kuitenkin näkemättä. Esiintymisen osalta Jussi jatkoi samalla korkealla tasolla, jota ryhmän muutkin jäsenet edustivat. Toimintaa kuvaavia sanoja ovat selkeys, rauhallisuus, huolellinen valmistautuminen ja hyvä kontakti yleisöön. Tämä ryhmä opponoi ryhmän 17 esitystä energiantuotannon poliittisista tukitoimista Suomessa. Opponointi tuli hoidettua erittäin hyvin..5 19

20 Ryhmä 19: Kiinteän polttoaineen kaasutus keskiviikko klo 12-14, SC105b Erkka Harju-Säntti, Mikko Kontula, Ville Maljanen, Kim Paananen Ville aloitti esityksen esittelemällä aiheen ja ryhmän. Sen jälkeen mentiin Mad Max -motivoinnin kautta kivihiilen kaasutukseen, ja asiaa tuli kaasukombi- sekä maanalaisesta voimalaitoksesta havainnollisten kaaviokuvien kera. Villen esiintyminen oli erittäin rauhallista, ja huolellinen valmistautuminen kävi selkeästi ilmi, sillä asiaa tuli paljon kalvojen ulkopuolelta. Ainoa moite liittyy siihen, että Villen osuus meni reippaahkosti pitkäksi, mikä aiheutti kiirettä ryhmän muille jäsenille. Kim kertoi biomassan kaasutuksesta. Asiaa tuli kaasutuksen hyödyistä, tuotekaasun jalostamisesta, kaasutintyypeistä ja käyttökohteista. Kimin toimintaa voi lyhyesti kuvata sanalla kiitettävä. Esiintyminen oli moitteetonta, ja asiat tuli perusteltua poikkeuksellisen hyvin. Kaikesta toiminnasta näkyi huolellinen valmistautuminen. Erkka jatkoi jätteen kaasutuksesta. Asiaa tuli jätteenkäsittelymenetelmistä, kaatopaikkojen hyödyistä ja haitoista, jätteenpolton päästörajoista sekä massapolton hyödyistä ja haitoista. Poikkeuksellisen korkeatasoinen esiintyminen jatkui, sillä kaikki Kimiin liitetyt kehut pätevät myös Erkkaan. Oleellisinta on, että asiasisältö vaikutti olevan väkevästi hallussa, mutta sen lisäksi esitelmää tuli pidettyä nimenomaan yleisölle. Mikko käsitteli osuudessaan mustalipeän kaasutusta. Mustalipeän esittelyn jälkeen käytiin läpi kaasutustekniikat ja eri kaasutintyypit. Lisäksi esiteltiin kaasutuksen tuomia prosessien kehitysmahdollisuuksia. Esiintyminen oli moitteetonta, mutta koska aika oli täynnä jo Mikon osuuden alussa, kiire haittasi merkittävästi esitelmän loppua. Siitä huolimatta kaikin puolin korkea esiintymisen taso säilyi, vaikkei Mikko aivan Kimin ja Erkan tasolle yltänytkään. Asiasisällön ja esiintymisen osalta ryhmän toiminta hipoi kiitettävää, mutta koska etukäteen oli ilmoitettu, että aikataulussa pysyminen on esityksen arvosanan kannalta tärkeää, esityksen melko reilu venähtäminen pudottaa arvosanan neloseen. Tämä ryhmä opponoi ryhmän 20 esitystä sähköenergian tuotannosta ja kulutuksesta Suomessa. Opponointi tuli hoidettua erittäin hyvin. Erityisesti Erkka oli liekeissä, mutta koko ryhmä esitti hyvin perusteltuja kysymyksiä. 20

21 Ryhmä 20: Sähköenergian tuotanto ja kulutus Suomessa keskiviikko klo 12-14, SC105b Ville Mäkinen, Jarkko Nyrhinen, Ville Virtanen Ville V aloitti esityksen esittelemällä ryhmän ja aiheen. Sen jälkeen asiaa tuli sähkön kokonaiskulutuksesta Suomessa, sähköntarpeesta tulevaisuudessa ja sähkön hankinnasta energialähteittäin. Lisäksi kerrottiin fissiosta sekä Suomen ydinvoimalaitoksista nyt ja tulevaisuudessa. Ville V esiintyi reippaasti ja piti esitelmää nimenomaan yleisölle. Asiasisällössä tuli ilmi muutama epätäsmällisyys, mutta muilta osin Ville V:n toiminta oli moitteetonta. Jarkko käsitteli osuudessaan uusiutuvia energialähteitä. Asiaa tuli tuulivoimasta, vesivoimasta sekä biomateriaalin ja turpeen poltosta. Esiintymisen osalta Jarkon toiminta oli parhaimmistoa koko kurssilla. Asiat tuli esitettyä erittäin rauhallisesti ja perustellusti, ja Jarkon jossain määrin pohdiskeleva tyyli kertoa asioista piti ainakin allekirjoittaneen esityksessä mukana. Kaikesta kävi ilmi kiitettävä valmistautuminen, ja esitystä tuli nimenomaan pidettyä yleisölle. Ville M kertoi lopuksi fossiilisista polttoaineista. Asiaa tuli kivihiilen roolista Suomen sähköntuotannossa nyt ja tulevaisuudessa, ja myöhemmin vastaavat asiat käytiin läpi myös maakaasun ja öljyn osalta. Myös Ville M esiintyi hyvin, vaikkei aivan Jarkon tasolle yllettykään. Joka tapauksessa Ville M esitti asiat selkeästi ja rauhallisesti, ja myös yleisö tuli otettua hienosti huomioon. Esitys lipsahti hieman ylipitkäksi. Tämä ryhmä opponoi ryhmän 19 esitystä kiinteän polttoaineen kaasutuksesta. Opponointi tuli hoidettua moitteettomasti. 21

22 Henkilökohtaiset plussat nimi esiintyminen omaan ryhmään verrattuna aktiivinen osallistuminen seminaareihin Hakkarainen Anna + Harju-Säntti Erkka ++ Henriksson Timo ++ + Hollo Joonas + Holm Toni + Honkaniemi Kimmo ++ Humalajoki Pia + Huttunen Leevi + Hytönen Eero + + Hölttä Joonas + Juntunen Anssi ++ + Kallio Viivi + Karppinen Juho + Keipi Tiina ++ Keskinen Antti + + Ketonen Jouni + Koivuniemi Joonas + Koskenjoki Kari + Laasonen Niina + Lappalainen Kari + Löf Atte + + Maljanen Ville + Markula Maria + Nyrhinen Jarkko ++ Paananen Kim ++ + Palmu Arttu + 22

23 nimi esiintyminen omaan ryhmään verrattuna aktiivinen osallistuminen seminaareihin Pitkäniemi Tomi ++ Pyykkönen Petri + Rajala Riina + Rauhalammi Juhani + Rytöluoto Ilkka + Saarinen Emmi ++ Salovaara Julia + Saukko Juha + Sievälä Janne ++ Siitonen Taru ++ Syvänen Sini + Teräsvirta Antti ++ Tiira Aki + Tornberg Joel + Vehmasvaara Sami + Virtanen Ville + Vuorinen Janne + Väyrynen Teemu ++ Westerberg Mikael

SMG-4050 Energian varastointi ja uudet energialähteet. Seminaariarvostelut 2011

SMG-4050 Energian varastointi ja uudet energialähteet. Seminaariarvostelut 2011 SMG-4050 Energian varastointi ja uudet energialähteet Seminaariarvostelut 2011 Seuraavilla sivuilla esitetään kuluneen syksyn seminaariarvostelut kurssille SMG-4050. Arvosanojen antaminen on siinä mielessä

Lisätiedot

SMG-4050 Energian varastointi ja uudet energialähteet. Seminaariarvostelut 2009

SMG-4050 Energian varastointi ja uudet energialähteet. Seminaariarvostelut 2009 SMG-4050 Energian varastointi ja uudet energialähteet Seminaariarvostelut 2009 Seuraavilla sivuilla esitetään kuluneen syksyn seminaariarvostelut kurssille SMG-4050. Arvosanojen antaminen on siinä mielessä

Lisätiedot

SMG-4050 Energian varastointi ja uudet energialähteet, seminaarien 2008 arvosanat

SMG-4050 Energian varastointi ja uudet energialähteet, seminaarien 2008 arvosanat SMG-4050 Energian varastointi ja uudet energialähteet, seminaarien 2008 arvosanat Ryhmä 1: Suprajohtavuuden energiasovellukset torstai 23.10.2008 klo 13:15, SC105b Anna-Katri Saari, Katri Mandelin, Tuomas

Lisätiedot

SMG-4050 Energian varastointi ja uudet energialähteet. Seminaariarvostelut 2012

SMG-4050 Energian varastointi ja uudet energialähteet. Seminaariarvostelut 2012 SMG-4050 Energian varastointi ja uudet energialähteet Seminaariarvostelut 2012 Seuraavilla sivuilla esitetään kuluneen syksyn seminaariarvostelut kurssille SMG-4050. Arvosanojen antaminen on siinä mielessä

Lisätiedot

Seuraavassa on lista asioista, jotka pyrittiin ottamaan huomioon seminaaritöiden arvosanoja mietittäessä.

Seuraavassa on lista asioista, jotka pyrittiin ottamaan huomioon seminaaritöiden arvosanoja mietittäessä. SMG-4050 Energian varastointi ja uudet energialähteet Seminaaritöiden arvostelu Seuraavassa on lista asioista, jotka pyrittiin ottamaan huomioon seminaaritöiden arvosanoja mietittäessä. Kirjallinen osuus:

Lisätiedot

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

SMG-4050 Energian varastointi ja uudet energialähteet Seminaaritöiden 2007 palaute ja arvosanat

SMG-4050 Energian varastointi ja uudet energialähteet Seminaaritöiden 2007 palaute ja arvosanat SMG-4050 Energian varastointi ja uudet energialähteet Seminaaritöiden 2007 palaute ja arvosanat Työn kirjallisen osuuden arvostelussa on työn asiasisällön lisäksi kiinnitetty huomiota seuraaviin seikkoihin:

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 18.2.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus 9 %

Lisätiedot

PELAAJAT JOUKKUEITTAIN

PELAAJAT JOUKKUEITTAIN PELAAJAT JOUKKUEITTAIN AMIGOS Kone MP HyZä Porski Tenuskebat Rockottajat Kotipojat Yhteensä 15 pelaajaa O M S Y J Intke Niko AMIGOS 0+0 0+0 0+0 0+0 0+1 0+1 6 0 2 2 0 Hassinen Mikko AMIGOS ei pel. ei pel.

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2016

Keski-Suomen energiatase 2016 Keski-Suomen energiatase 216 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 216 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Säkylä-CC SM Kierrosajat 7 Riiheläinen Riku (A)

Säkylä-CC SM Kierrosajat 7 Riiheläinen Riku (A) 1 (142) 7 Riiheläinen Riku (A) 1 15:13,08 0:20,84 2 14:52,24 0:00,00 3 15:05,58 0:13,34 2 (142) 8 Eriksson Toni (A) 1 13:55,64 2 14:01,00 0:00,00 3 14:08,72 0:07,72 4 14:16,29 0:15,29 5 14:53,03 0:52,03

Lisätiedot

Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto

Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali 2020-2030 14.3.2019 Raimo Lovio Aalto-yliopisto Potentiaalista toteutukseen Potentiaalia on paljon ja pakko ottaa käyttöön, koska fossiilisesta energiasta luovuttava

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS

GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS YHTEENVETO Energiavallankumousmallin tarkoituksena on osoittaa, että Suomen tarvitsema energia voidaan tuottaa uusiutuvilla energianlähteillä ja ilmastopäästöt voidaan laskea

Lisätiedot

PORKVU. TPU Turku - 4-6. Tampere. Riihimäki - 3-1. Vanginvartijat - 8-1 - 2-2. Tampere - 3-6 - 2-2 - 7-1. Tampere - 3-7. Riihimäki.

PORKVU. TPU Turku - 4-6. Tampere. Riihimäki - 3-1. Vanginvartijat - 8-1 - 2-2. Tampere - 3-6 - 2-2 - 7-1. Tampere - 3-7. Riihimäki. OTTELUT 11.2.2016 Jääkiekko 9. Viranomaisturnaus Ottelu Päiväys Klo Kotijoukkue Vierasjoukkue LOHKO A 5 10.2.2016 08:00 PORKVU - TPU Turku 0-10 6 10.2.2016 09:00 7 10.2.2016 10:00 Vanginvartijat PORKVU

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Sija No Kippari Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Yht.

Sija No Kippari Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Yht. OPM-Cup 2013 Lopullinen tulosluettelo OPM cupin lisenssejä lunastettu 169 kpl. Harri Nikula teki kovat pohjat heti alkukaudesta, ja voittaa cupin Tuurin hauki kisassa suurin hauki 10435 g, Sami Aittokallion

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011 TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-

Lisätiedot

PELAAJAT JOUKKUEITTAIN

PELAAJAT JOUKKUEITTAIN PELAAJAT JOUKKUEITTAIN AMIGOS Tenuskebat Kotipojat Porski Kone MP Rohellus Kone MP Porski Kotipojat Rohellus Tenuskebat Kone MP Porski Yhteensä 19 pelaajaa Semi Finaali O M S Y J Hassinen Mikko AMIGOS

Lisätiedot

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto Keski Suomen energiatase 2012 Keski Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 10.2.2014 Sisältö Keski Suomen energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden kehitys Uusiutuva

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

Länsi-Suomen Lääninmestaruuskilpailut

Länsi-Suomen Lääninmestaruuskilpailut Länsi-Suomen Lääninmestaruuskilpailut Nokian ampumarata 30.06.2018 30.06.2018 20.20.32 SML-Hirvi, sarja M 1. Kari Koskinen PH 94 90 184 2. Jani Lingren KS 90 88 178 3. Kari Äikäs KS 90 84 174 4. Tommi

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Uusiutuva energia energiakatselmuksissa

Uusiutuva energia energiakatselmuksissa Uusiutuva energia energiakatselmuksissa 24.1.2017 Juha Toivanen, Energiavirasto Energiakatselmustoiminta Suomessa Suuren yrityksen energiakatselmus Vapaaehtoinen katselmustoiminta 2 Suuren yrityksen energiakatselmukset

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

1993 P a l k i n t o P a l k i t u t

1993 P a l k i n t o P a l k i t u t 1993 P a l k i n t o P a l k i t u t Stipendi Timo Paasolainen (1) Vesa Sairanen (1) Veteraanipalkinto Hannu Suoknuuti (1) Raija Ovaska (1) Esine palkinto Antti Väkevä (1) Leena Puranen (1) Ville Nurmilaukas

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

TUUSULAN TENNISKESKUKSEN SALIBANDY -SARJA ; PELAAJAT JOUKKUEITTAIN KEVÄT 2014

TUUSULAN TENNISKESKUKSEN SALIBANDY -SARJA ; PELAAJAT JOUKKUEITTAIN KEVÄT 2014 TUUSULAN TENNISKESKUKSEN SALIBANDY -SARJA ; PELAAJAT JOUKKUEITTAIN KEVÄT 2014 BALLS ON FIRE SB Aamu Peliveikot SB 97 RiVe Itella Korso SB 97 SB Aamu Yhteensä 19 pelaajaa 0 M S Y J Asumaniemi Mikko BALLS

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille MITÄ ENERGIA ON? WWF-Canon / Sindre Kinnerød Energia on kyky tehdä työtä. Energia on jotakin mikä säilyy, vaikka

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen

Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen Haluamme ilmastosopimuksen mukaiset päätökset päästövähennyksistä ja kiintiöistä vuosille 2040 ja 2050 mahdollisimman

Lisätiedot

CLASSIC -- Overall Match Results SSG Summer Match 2018 Printed July 1, 2018 at 19:48

CLASSIC -- Overall Match Results SSG Summer Match 2018 Printed July 1, 2018 at 19:48 CLASSIC -- Overall Match Results 1 100.00 817.4915 104 Lehto, Jussi FIN 2 96.07 785.4040 163 Lento, Mika FIN 3 90.94 743.4474 168 Nurmi, Seppo FIN 4 84.85 693.6511 119 Pietikäinen, Pekka S FIN 5 56.49

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 1. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 3 prosenttia ensimmäisellä vuosineljänneksellä Korjattu 20.10.2011 Vuosien 2010 ja 2011 ensimmäistä ja toista

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Cup final results SRA KalakukkoCup 2018 (Cup is completed)

Cup final results SRA KalakukkoCup 2018 (Cup is completed) Cup final results SRA KalakukkoCup 2018 (Cup is completed) Component matches are: 1. KalakukkoSRA KKC 1/2018 Nilsiä 2. KalakukkoSRA KKC 2/18 Outokumpu 3. KalakukkoSRA KKC 3/2018 Siilinjärvi Open results

Lisätiedot

Suomen Metsästäjäliitto - FinlandsJägarförbund. Kansainvälisten lajien SM-kilpailut Sotkan Ampumarata, KAUHAJOKI

Suomen Metsästäjäliitto - FinlandsJägarförbund. Kansainvälisten lajien SM-kilpailut Sotkan Ampumarata, KAUHAJOKI N Sija Nro Nimi Sarja Piiri Kauris Kettu Gemssi Sika Trap Compak Tulos 1 33 Liina Laine N VS 50 49 50 48 80 92 369 2 79 Anne Tölli N KP 43 41 46 49 92 68 339 3 57 Niina Rauma N Po 49 50 50 45 80 60 334

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 2. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-kesäkuussa Korjattu 20.10.2011 Vuosien 2010 ja 2011 ensimmäistä ja toista vuosineljännestä

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

Tuulienergialla tuotetun sähköntuotannon lisäys Saksassa vuosina Ohjaaja Henrik Holmberg

Tuulienergialla tuotetun sähköntuotannon lisäys Saksassa vuosina Ohjaaja Henrik Holmberg IGCC-voimlaitosten toimintaperiaate ja nykytilanne Ohjaaja Henrik Holmberg IGCC-voimlaitoksissa (Integrated Gasification Combined Cycle) on integroitu kiinteän polttoaineen kaasutus sekä Brayton- että

Lisätiedot

SUOMEN KEILAILULIITTO MIESTEN SM-LIIGA

SUOMEN KEILAILULIITTO MIESTEN SM-LIIGA SUOMEN KEILAILULIITTO MIESTEN SM-LIIGA 2018-2019 Tilanne 3. kierroksen jälkeen 3.2.2019 Kupittaa/Turku 1. Mainarit 33 517 34360 1041,21 2. Bay 33 393 33381 1011,55 3. GB 33 387 33248 1007,52 4. TKK 33

Lisätiedot

TS-Racing CC 28.07.2013. Kierrosajat 9 Kärkkäinen Sami (A)

TS-Racing CC 28.07.2013. Kierrosajat 9 Kärkkäinen Sami (A) 1 (188) 9 Kärkkäinen Sami (A) 1 15:25,20 2 16:02,35 0:00,00 3 16:21,51 0:19,16 4 16:21,62 0:19,27 5 17:55,03 1:52,68 6 16:37,86 0:35,51 7 16:36,13 0:33,78 8 16:44,08 0:41,73 2 (188) 20 Lehto Miro (A) 1

Lisätiedot

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen bioenergiapäivä Kajaani 21.11.2016 Timo Karjalainen Kajaanin yliopistokeskus ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 24.11.2016

Lisätiedot

Jurvan Metsästysseura ry Ilma-asehalli, Salontie 20

Jurvan Metsästysseura ry Ilma-asehalli, Salontie 20 POHJANMAAN III KULTAHIPPUKARSINNAT JA Y/N SARJOJEN AVOIN ILMA-ASEKILPAILU Tulokset ilmapistooli: IT 8 1 Tuomas Olli LappA 95 + 96 = 191 2 Aleksi Heinonen LappA 93 + 90 = 183 3 Topias Teikari IU 82 + 81

Lisätiedot

RASTI 1. Pisteytys 14-15.8.-99 PP A B C D PPo ohi E/A Tv Hämeenlinna Hätilä 10 5 4 4 2-20 -10-10 -10

RASTI 1. Pisteytys 14-15.8.-99 PP A B C D PPo ohi E/A Tv Hämeenlinna Hätilä 10 5 4 4 2-20 -10-10 -10 RASTI 1 Suomenmestaruuskilpailu 1999 Pisteytys 14-15.8.-99 PP A B C D PPo ohi E/A Tv Hämeenlinna Hätilä 10 5 4 4 2-20 -10-10 -10 Kilpailijat Pisteet Rangaistukset Aika Ls Tulokset No Nimi Lk. Joukkue PP

Lisätiedot

Auli Sirviö 1963 yleinen Kangasala 333 Hanna Lilja 1986 yleinen Tiistenjoki 334 Eija Kestilä 1976 yleinen Jyväskylä 335 Erika Parviainen 1995 yleinen

Auli Sirviö 1963 yleinen Kangasala 333 Hanna Lilja 1986 yleinen Tiistenjoki 334 Eija Kestilä 1976 yleinen Jyväskylä 335 Erika Parviainen 1995 yleinen KUNTO+ NAISET kisailijan nimi syntymä vuosi ikäsarja paikkakunta kilpailija numero Helena Laaksonen 1966 yleinen Tampere 300 Tiina Penttilä-Metso 1966 yleinen triva, Nokia 301 Maria Laine 1982 yleinen

Lisätiedot

Vuoden 2008 energia- ja ilmastostrategian risupaketin vaikutukset

Vuoden 2008 energia- ja ilmastostrategian risupaketin vaikutukset Vuoden 2008 energia- ja ilmastostrategian risupaketin vaikutukset Suomen energiaekonomistien ja metsäekonomistiklubin kevätseminaari, Energiavirasto 6.4.2017 Pekka Ripatti ja Olli Mäki Kenen tiedoilla

Lisätiedot

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

PELAAJAT JOUKKUEITTAIN Kausi

PELAAJAT JOUKKUEITTAIN Kausi PELAAJAT JOUKKUEITTAIN Kausi 2013-14 HAUSBANDY Snipers Porski RSB Yhteensä Ahde Kimmo HausBandy 1+2 3+0 x 2 4 2 6 0 Hakkola Jani HausBandy 0+0 ei pel. x 1 0 0 0 0 Helminen Tommi HausBandy 2+0 ei pel. x

Lisätiedot

Low Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT

Low Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT Low Carbon Finland 2050 Tulokset Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT 2 Kolme vähähiilistä tulevaisuudenkuvaa Tonni, Inno, Onni Eri lähtökohdat Suomen elinkeino- ja yhdyskuntarakenteen sekä uuden teknologian

Lisätiedot

Printed huhtikuu 15, 2018 at 15:14

Printed huhtikuu 15, 2018 at 15:14 CLASSIC -- Overall Match Results 1 100,00 793,7763 97 Marjoniemi, Esa FIN KSA 2 99,64 790,9443 98 Isoaho, Markus FIN KSA 3 69,03 547,9642 103 Mattila, Sampo S FIN RM 4 60,16 477,5454 13 Relander, Patrik

Lisätiedot

Suomen Cup - Rovaniemi

Suomen Cup - Rovaniemi ,0 km - 11.0.00,0 km 1 m 000 m 119 120 1 2 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 14 15 16 17 18 2149841 Ristomatti Hakola 11:29:0 27505122 Esa Mursu 11:0:00 0979240 Elmeri Toivanen 11:0:0 28958422 Jani Sarkkinen 11:1:00

Lisätiedot

Sac 9, cyclocross, Lattomeri Cyclocross. M-yleinen. 1. Miika Salminen KoiIs Teemu Salonen PoTa M-40

Sac 9, cyclocross, Lattomeri Cyclocross. M-yleinen. 1. Miika Salminen KoiIs Teemu Salonen PoTa M-40 Sac 9, cyclocross, Lattomeri 17.10 2015 Cyclocross M-yleinen 1. Miika Salminen KoiIs 33.14 2. Teemu Salonen PoTa 33.38 M-40 1. Jyrki Lepistö PoTa 36.02 M-65 1. Veijo Kari PoTa 20.39 Naiset 1. Tuula Lepistö

Lisätiedot

Sarjan paras tulos:

Sarjan paras tulos: Eurooppalainen yhdistelmä 2016 1. Katsastus: Ylistaro_1 15.5.2016 4. Katsastus: Vaasa_21.5.2016 2. Katsastus: Ylistaro_2 15.5.2016 5. Katsastus: Mäntsälä SM_29.5.2016 3. Katsastus: Vaasa 21.5.2016 M Sarjan

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Lahti 15.10.2012 Sisällys Cleantechin strateginen ohjelma Puhtaan

Lisätiedot

47 46,70 Andrea Vasilescu/91 35,0 37,5 40,0 40, ,85 Andreea Vasilescu / 91 37,5 40,0 42,5 40,0

47 46,70 Andrea Vasilescu/91 35,0 37,5 40,0 40, ,85 Andreea Vasilescu / 91 37,5 40,0 42,5 40,0 2015 MAKSIMIVOIMAPUNNERRUSRANKING 47 46,70 Andrea Vasilescu/91 35,0 37,5 40,0 40,0 47 46,85 Andreea Vasilescu / 91 37,5 40,0 42,5 40,0 52N20 51,30 Jenna Pitkänen / 95 40,0 42,5 45,0 45,0 52N20 51,00 Jenna

Lisätiedot

Suomen energiapoliittiset sitoumukset: vaatimuksia ja mahdollisuuksia

Suomen energiapoliittiset sitoumukset: vaatimuksia ja mahdollisuuksia Suomen energiapoliittiset sitoumukset: vaatimuksia ja mahdollisuuksia Enterprise Forum, 5.11.2009 Maria Kopsakangas-Savolainen 1 Euroopan unionin energiapolitiikka Euroopan yhteisöjen komission (2007)

Lisätiedot

Maija-Stina Tamminen / WWF. WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

Maija-Stina Tamminen / WWF. WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille Maija-Stina Tamminen / WWF WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille WWF-Canon / Sindre Kinnerød Energia on kyky tehdä työtä. Energia on jotakin mikä säilyy, vaikka se siirtyisi tai muuttaisi muotoaan.

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Tulokset. PANDAVIESTI KLL:n Pohjoisen Keski-Suomen alue klo 13:39:19. Kilp. numero. aika 03:12 03:29 03:45 03:46 03:55 04:04 04:34 04:39

Tulokset. PANDAVIESTI KLL:n Pohjoisen Keski-Suomen alue klo 13:39:19. Kilp. numero. aika 03:12 03:29 03:45 03:46 03:55 04:04 04:34 04:39 1 1 1, P/T 1.lk, vapaa tyyli, 1km 1. Vilho Stenman 201 Kyynämöisten & Höytiän koulu 03:12 1. Eerika Siekkinen 1 Putaanvirran koulu 1. Pihtipudas 03:29 1. Tatu Syrjä 21 Nurmelan koulu 1. Kinnula 03:45 1.

Lisätiedot

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon

Lisätiedot

VIIDEN PELAAJAN LOHKO

VIIDEN PELAAJAN LOHKO Kim Viljanen (1) Peli 1 11:10 Kim Viljanen (1) - Teemu Kaltti Janne Tilus - Teemu Kaltti Peli 2 11:50 Ville Salo - Juuso Raittila Kim Viljanen (1) - Ville Salo Peli 3 12:30 Janne Tilus - Teemu Kaltti Juuso

Lisätiedot

Energiajärjestelmän tulevaisuus Vaikuttajien näkemyksiä energia-alan tulevaisuudesta. Helsingissä,

Energiajärjestelmän tulevaisuus Vaikuttajien näkemyksiä energia-alan tulevaisuudesta. Helsingissä, Energiajärjestelmän tulevaisuus Vaikuttajien näkemyksiä energia-alan tulevaisuudesta Helsingissä, 14.2.2018 Kyselytutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Pohjolan Voiman toimeksiannosta strukturoidun

Lisätiedot

Energiaomavaraisten kylien kehittäminen Pohjanmaan maakunnissa 19/01/15

Energiaomavaraisten kylien kehittäminen Pohjanmaan maakunnissa 19/01/15 Energiaomavaraisten kylien kehittäminen Pohjanmaan maakunnissa Projektisuunnitelmasta Hankkeen tärkeimmät tavoitteet olivat seuraavat: l Energiaomavaraisuuden lisääminen kohdealueilla hyödyntämällä paikallisia

Lisätiedot

SM-perho 2019 Kuusamo

SM-perho 2019 Kuusamo SM-perho 2019 Kuusamo Jakso 1 Jakso 2 Jakso 3 Jakso 4 Jakso 5 Jakso 6 Jakso 7 Jakso 8 Yhteensä Sijoitus Kalallisia jaksoja Kokonaispisteet Kaloja yhtee C8 Räsänen Mikko 2 2 1 1 2 2 3 1 14 1 8 64500 96

Lisätiedot

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Aloitusseminaari 29.5.2013 Pasi Holm Lähtökohdat Tiekartta 2050: Kasvihuonepäästöjen vähennys 80-90 prosenttia vuodesta 1990 (70,4

Lisätiedot

Jehumalja 2013 Karanteeni Karting

Jehumalja 2013 Karanteeni Karting 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 8 0103 5 XX 5 0106 11 0105 11 2401 10 2902 2 0603 8 XX 6 XX 8 3303 3 XX 6 1506 2 XX 9 2802 3 0501 3 0801 5 3003 11 0502

Lisätiedot

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20

Lisätiedot

OTTELUOHJELMA. Pvm Klo KENTTÄ KOTIJOUKKUE VIERASJOUKKUE TULOS. To ELSA MASU 4-7. Ti ELSA Hifk-B90

OTTELUOHJELMA. Pvm Klo KENTTÄ KOTIJOUKKUE VIERASJOUKKUE TULOS. To ELSA MASU 4-7. Ti ELSA Hifk-B90 OTTELUOHJELMA Joukkueet: ELSA MASU Pvm Klo KENTTÄ KOTIJOUKKUE VIERASJOUKKUE TULOS To 1.6. 1730 1 MASU 10-6 To 1.6. 1830 1 ELSA 3-6 To 1.6. 1930 1 6-8 Ti 6.6. 1730 1 4-12 Ti 6.6. 1830 1 MASU 5-9 Ti 6.6.

Lisätiedot

AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA

AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA Esityksen sisältö Johdanto aiheeseen Aurinkosähkö Suomen olosuhteissa Lyhyesti tekniikasta Politiikkaa 1 AURINKOSÄHKÖ MAAILMANLAAJUISESTI (1/3) kuva: www.epia.org

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Results for Ilmajoki SRA, Elokuu 2018

Results for Ilmajoki SRA, Elokuu 2018 Results for Ilmajoki SRA, Elokuu 2018 OPEN results DIV CAT CLS REG SRA 1 100.00 239.2857 3. Jussi Salovaara Open S U FIN 206 2 96.53 230.9910 19. Jani Kontola Open - U FIN 913 3 84.91 203.1879 20. Matti

Lisätiedot

Lehtimäen Ampujat ry:n avoimet alueelliset Syysilma-asekilpailut Pilkan ilma-aseradalla , tulosluettelo:

Lehtimäen Ampujat ry:n avoimet alueelliset Syysilma-asekilpailut Pilkan ilma-aseradalla , tulosluettelo: Yleinen sarja, ilmakivääri 60 ls 1. Juho Kurki KaA 100 100 99 97 100 99 595 45x 2. Mikko Luoma KokMAS 93 94 93 93 97 94 564 18x 3. Markku Niemi AlavA 96 91 91 94 97 91 560 19x 4. Markku Haukkala HSA 93

Lisätiedot

Kandidaatintutkielman arviointikriteerit

Kandidaatintutkielman arviointikriteerit Kandidaatintutkielman arviointikriteerit Kandidaatintutkielman laajuus on 10 op, josta kypsyysnäyte 1 op ja tieteellinen tiedonhankinta 2 op. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelmassa tieteellinen tiedonhankinta

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Suomen Cup - Rovaniemi

Suomen Cup - Rovaniemi 9..206,4 km Sprintti - 0:7:00,4 km Sprintti Apulais- 2 249843 Ristomatti Hakola 2:50.44 0.00 2 4 23328468 Matias Strandvall 2:50.48 +0.04 3 5 2752649 Juho Mikkonen Kuhmo-Ski 2:5.65 +.2 4 0 2247565 Ari

Lisätiedot

Jalasjärven IX motocross Kierrosajat

Jalasjärven IX motocross Kierrosajat Luokka MX B Aaltonen Janne Nro 28 Erä AIKA-AJO 1 1:47,51 0:00,00 2 1:48,01 0:00,50 3 4:51,59 3:04,08 1 1:42,61 0:00,00 2 1:54,05 0:11,44 3 1:44,29 0:01,68 4 5:18,65 3:36,04 1 2:44,01 0:54,95 2 1:49,25

Lisätiedot

Classic Motocross Cup Heinola Kierrosajat 1 Piippola Pauli (Classic A)

Classic Motocross Cup Heinola Kierrosajat 1 Piippola Pauli (Classic A) 16.8.2014 17:16:25 1 (134) 1 Piippola Pauli (Classic A) 1 2:22,60 0:19,74 2 2:02,86 0:00,00 3 2:54,59 0:51,73 16.8.2014 17:16:25 2 (134) 3 Väkeväinen Tom (Classic A) 1 2:09,60 2 2:33,70 0:09,43 3 2:24,27

Lisätiedot

Energiatuki Kati Veijonen

Energiatuki Kati Veijonen Energiatuki 2017 Kati Veijonen Energiatukea Energiatukea voidaan myöntää sellaisiin ilmasto- ja ympäristömyönteisiin investointi- ja selvityshankkeisiin, jotka: 1) lisäävät uusiutuvien energialähteiden

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot