SMG-4050 Energian varastointi ja uudet energialähteet. Seminaariarvostelut 2012

Transkriptio

1 SMG-4050 Energian varastointi ja uudet energialähteet Seminaariarvostelut 2012 Seuraavilla sivuilla esitetään kuluneen syksyn seminaariarvostelut kurssille SMG Arvosanojen antaminen on siinä mielessä haasteellista, että esitelmien arvosteleminen on aina jossain määrin mielipideasia. Kaksi seminaariarvosanaan merkittävimmin vaikuttavaa tekijää ovat esityksen asiasisältö ja ryhmän esiintyminen esitelmän aikana. Seminaariarvosanat, jotka on annettu puolikkaan numeron tarkkuudella, ovat ryhmäkohtaisia. Jos henkilön toiminta on esityksen aikana arvioitu muuta ryhmää paremmaksi, kyseinen henkilö on palkittu esiintymisplussalla, joka tarkoittaa puolen numeron korotusta ryhmän seminaariarvosanaan. Lisäksi aktiivinen osallistuminen seminaareihin palkittiin. Tämän palautteen lopussa on lista henkilökohtaisista plussista. Huomaa, että jos nimeäsi ei löydy henkilökohtaisten plussien listalta, toimintasi seminaarin aikana on arvioitu yhtä hyväksi kuin ryhmäsi saama arvosana. Yleisesti on sanottava, että yleisön puolella on miellyttävää olla, kun esitelmän pitäjät ovat valmistautuneet tehtäväänsä näin huolellisesti. Tippaakaan liioittelematta voidaankin todeta, että esitelmät ja myös posterit olivat varsin korkealaatuisia. Ainoatakaan huonoa esitelmää ei seminaareissa ollut. Huomattava huolellisuus ja vaivannäkö kävivät ilmi todella monesta esityksestä. Siksi kaikki arvosanatkin ovat erittäin hyviä. Muutama esiintyjä nousi kuitenkin muiden yläpuolelle. Nämä "vuoden esiintyjä" -tittelistä tasapäisesti kamppailevat henkilöt ovat sukunimen mukaan aakkosjärjestettyinä Joni Hilpinen, Antti Keskinarkaus, Mikko Kuivaniemi, Pekka Malinen, Eveliina Seppälä ja Ville Tuominen. 1

2 Ryhmä 1: Hiilidioksidin talteenotto keskiviikko klo 12-13, SC105b Harri Kontkanen, Pasi Puranen, Joni Nissilä, Petteri Luhtala Esitelmä alkoi ryhmän esittelyllä, minkä jälkeen Petteri kävi läpi esitelmän rakenteen. Sen jälkeen yleisölle tarjoiltiin asiaa hiilidioksiin talteenotosta savukaasuista, ja myöhemmin Petteri jatkoi vielä biomassalaitoksiin liittyvistä talteenoton ongelmista. Esiintyminen oli kaikin puolin mallikasta: kerronta oli erittäin selkeää ja rauhallista, ja yleisö tuli otettua hienosti huomioon. Pasi jatkoi hiilidioksidin talteenotosta polttoaineena käytettävästä kaasusta. Lisäksi asiaa tuli talteenotosta happipolton avulla. Pasin valttina oli vahva asiasisällön hallinta, sillä asioiden miettimiseen oli selkeästi panostettu. Myös esiityminen oli muuten moitteetonta, mutta kontakti yleisöön ei ollut ihan paras mahdollinen, sillä suuri osa puheesta suuntautui valkokankaalle. Harri käsitteli omassa osuudessaan hiilidioksidin kuljetusta ja varastointia. Yleisö sai esimerkiksi tietää, että hiilidioksia voidaan varastoida geologisiin muodostumiin (mm. vanhat öljyesiintymät) ja karbonaattimineraaleihin, joiden lisäksi myös teollisuudesta löytyy useita hyötykäyttökohteita. Harrin toiminta oli yhdellä sanalla sanoen moitteetonta. Kerronta oli rauhallista ja selkeää, ja esitelmää tuli pidettyä nimenomaan yleisölle. Joni päätti esitelmän kertomalla hiilidioksidin talteenoton nykytilasta maailmalla ja Suomessa. Lisäksi pohdittiin teknologian tulevaisuudennäkymiä. Jonin toiminta oli täsmälleen yhtä jämäkkää kuin Harrillakin, eli asiat esitettiin selkeästi ja nimenomaan yleisölle. Tämä ryhmä opponoi ryhmän 2 esitystä uusiutuvan energiantuotannon poliittisista tukitoimista Suomessa. Opponointi tuli hoidettua moitteettomasti. Aktiivista keskustelua, johon muukin yleisö osallistui, syntyi mukavasti. 2

3 Ryhmä 2: Uusiutuvan energiantuotannon poliittiset tukitoimet Suomessa keskiviikko klo 13-14, SC105b Miia Miettinen, Kaisa Pylkkänen, Sanni Aumala, Maija Laine Sanni avasi tilaisuuden esittelemällä ryhmän ja esitelmän aiheen. Sen jälkeen hän kävi läpi aiheeseen liittyvät poliittiset toimielimet, ja kertoi vielä myöhemmin syöttötariffista ja biokaasun tukitoimista. Sannin esiintyminen oli poikkeuksellisen reipasta. Asiat tuli esitettyä selkeästi, ja esitelmää tuli todellakin pidettyä yleisölle, mutta sen lisäksi kaikkea toimintaa kuvasi iloisuus ja reippaus, jotka ovat yleisön kannalta aina positiivisia asioita. Maija aloitti oman osuutensa käsittelemällä tukien tavoitteita, ja myöhemmin asiaa tuli vielä energiatuesta ja päästökaupasta. Maijan esiintyminen oli kaikilta osin ensiluokkaista. Asiat tuli esitettyä erittäin selkeästi ja varmanoloisesti, ja kontakti yleisöön oli erinomainen. Kaisan osuudessa yleisölle tarjoiltiin tietoa energiaverosta ja tuulivoimalan tukitoimista. Esiintymisen korkea taso säilyi, sillä myös Kaisa esitti asiat selkeästi ja piti esitelmää hienosti nimenomaan yleisölle. Miia kertoi puupolttoainevoimaloiden tuista. Vihreät sertifikaatit tulivat yleisölle tutuiksi. Moitteille ei ole sijaa myöskään Miian esiintymisessä, sillä asioiden esittämisen korkea taso säilyi. Kerronta oli selkeää, ja koko ryhmä oli todellakin panostanut siihen, että esitelmää pidetään yleisölle eikä valkokankaalle. Tämä ryhmä opponoi ryhmän 1 esitystä hiilidioksidin talteenotosta. Opponointi tuli hoidettua mallikkaasti, ja aiheeseen liittyvää keskustelua syntyi mukavasti..5 3

4 Ryhmä 3: Ympäristöystävällisten autojen nykytila keskiviikko klo 12-13, SC105b Antti Keskinarkaus, Julius Schnabel, Antti Ryynänen, Niko Liimatainen Antti K avasi esitelmän esittelemällä ryhmän ja aiheen. Sen jälkeen asiaa tuli ainakin aihepiirin nykytilanteesta, ajoneuvojen käyttövoimista, eri tekniikoiden hinnoista, tukipolitiikasta ja moottoritekniikoiden vertailusta. Lisäksi yleisölle tarjoiltiin mielenkiintoinen vertailu ekoautoista vuosimalleja 1990 ja Ainakaan allekirjoittanut ei pysty keksimään Antin esiintymiseen mitään kehityskohteita. Asiat käytiin läpi erittäin selkeästi ja rauhallisesti, kontakti yleisöön oli moitteeton, ja lisäksi Antti pystyi antamaan yleisölle mielikuvan vahvasta asiasisällön hallinnasta. Kiitettävää toimintaa! Niko jatkoi hybrideistä käyden läpi toimintaperiaatteet ja nykytilan Suomessa. Myöhemmin Niko kertoi vielä koko alan tulevaisuudennäkymistä. Nikon esiintyminen oli moitteetonta jo ensimmäisessä osuudessa, vaikkei ihan Antti K:n loistokkuuteen yllettykään. Esityksen lopussa Niko paransi entisestään, ja toiminta olikin kaikilta osin erittäin hyvällä tasolla: asiat tuli esitettyä erittäin selkeästi ja rauhallisesti, ja myös yleisö tuli otettua hienosti huomioon. Julius käsitteli osuudessaan täyssähköautoja. Asiaa tuli ainakin toimintaperiaatteesta sekä eduista ja haitoista. Lisäksi tarkasteltiin kokonaispäästöjä ja akkuja sekä vertailtiin sähkö- ja bensiiniautoja. Lopuksi käsiteltiin lyhyesti myös bioetanolia ja biodieseliä. Omaperäisyys on aina positiivinen asia, ja Julius pystyikin erottumaan jossain määrin omaperäisellä esiintymistyylillään. Asioiden esitystapa oli tavallista eloisampi ja iloisempi, mikä on hyvä asia, kunhan asiasisältö on kohdallaan. Ja nyt oli. Yleisö, tai ainakin esitelmien arvostelija, tykkäsi. Antti R:n osuudessa käsiteltiin maa- ja biokaasuautoja, sekä esiteltiin visio tankkausverkostosta. Lisäksi käytiin läpi vedyn nykytilanne ajoneuvojen kannalta. Myös Antti R:n ote esiintymiseen oli vahva, ja esitelmää todellakin pidettiin yleisölle. Ainoa lievä ongelma oli kiire, sillä puolen tunnin yläraja alkoi lähestyä, ja tämän vuoksi asioiden esittämisen rauhallisuus hieman kärsi. Ryhmä oli hankkinut paikalle myös Opel Ampera -sähköauton, johon käytiin tutustumassa esitelmän jälkeen. Tämä ryhmä opponoi ryhmän 4 esitystä Desertecistä. Syntyi vilkasta keskustelua, johon myös yleisö osallistui aktiivisesti. Opponoivan ryhmän toiminta oli moitteetonta..5 4

5 Ryhmä 4: Desertec keskiviikko klo 13-14, SC105b Niina Joki, Annastiina Kangas, Laura Pitkäaho, Jenni Mäkelä Annastiina avasi esitelmän esittelemällä ryhmän. Myöhemmin hän kertoi ainakin Desertecin kartasta ja sähkönsiirtoon liittyvistä yksityiskohdista. Esiintyminen oli moitteetonta: asiat esitettiin selkeästi ja yleisö tuli otettua hienosti huomioon. Niina kertoi hankkeen ideasta esitellen taustalla olevaa ajatusta. Lisäksi yleisölle tarjoiltiin ajankohtaista tietoa Desertecin voimaloiden nykytilanteesta. Niinan esiintymisestä paistoi positiivisuus, sillä selkeyden ja moitteettoman yleisön huomioimisen lisäksi asioiden esittämisessä oli ripaus iloisuutta mukana. Laura käsitteli omassa osuudessaan aurinkolämpövoimaloita kertoen niiden ongelmista ja ratkaisuista. Lisäksi tarjolla oli ajankohtaista asiaa Tunisian aavikolle rakennetusta 2 GW:n aurinkolämpövoimalasta, joka kantaa nimeä Tunur-hanke. Myös Lauran esiintyminen oli moitteetonta: kerronta oli selkeää ja kontakti yleisöön erittäin hyvä. Jenni päätti esitelmän käsittelemällä hankkeen taloudellisia ja poliittisia haasteita. Asiat tuli esitettyä poikkeuksellisen selkeästi, ja muutenkin esiintyminen oli erittäin varmaa ja vaivatonta. Tämä ryhmä opponoi ryhmän 3 esitystä ympäristöystävällisten autojen nykytilasta. Keskustelu oli vilkasta, ja opponointi tuli hoidettua mallikkaasti. Varsinaisen opponoinnin jälkeen keskustelu jatkui ulkosalla sähköauton esittelyn yhteydessä. 5

6 Ryhmä 5: Konttilukin energiavarasto maanantai klo 10-11, SC105b Ville Kaivo, Tuomas Vanhanen, Eveliina Seppälä, Pauli Simonen Eveliina aloitti esityksen esittelemällä aiheen ja ryhmän. Sen jälkeen asiaa tuli energiatehokkuuden parantamisesta työkoneissa: dieselmoottorin lisäksi koneesta löytyvät myös sähkömoottori ja energiavarasto. Lisäksi asiaa tuli vaihtoehtoisisita hybriditekniikoista. Eveliina osoittautui luontaiseksi esiintyjäksi. Sen lisäksi, että asiat tuli esitettyä erittäin selkeästi, kokonaisvaltainen toiminta oli poikkeuksellisen eloisaa ja yleisön erinomaisella tavalla huomioivaa. Kiitettävää toimintaa! Ville esitteli konttilukin ja kertoi sen toiminnasta. Konttilukin tekniikka ja sähköinen voimatuotto tulivat yleisölle tutuiksi. Esiintymisen taso säilyi erittäin korkealla: Ville esitti asiat erittäin selkeästi ja rauhallisesti, ja esitelmää pidettiin todellakin yleisölle. Esityksen aihe liittyi Villen arkityöhön, ja ymmärrettävästi Ville olikin asiasisällöllisesti äärimmäisen vahva sekä esityksessä että sen jälkeisessä keskustelussa. Tuomaksen osuus käsitteli konttilukin energiavarastoa. Superkondensaattorimoduulit esiteltiin, ja lisäksi käytiin läpi energiavaraston aiheuttamia toiminnallisia muutoksia. Superkondensaattorin rakenne ja ominaisuudet käytiin tarkasti läpi, minkä jälkeen suorituskykyä verrattiin akkuun. Myös Tuomas esiintyi moitteettomasti, ja kontaktiin yleisöön oli erittäin hyvä. Pauli kertoi energiavaraston toiminnasta. Tietoa tuli energiavaraston lataamisesta ja purkamisesta konttilukin eri tilanteissa. Lisäksi käytiin läpi hybriditekniikan etuja. Myös Pauli hoiti osuutensa hienosti. Kerronta oli selkeää ja rauhallista, ja kontakti yleisöön oli moitteeton. Tämä ryhmä opponoi ryhmän 6 esitystä aaltoenergiasta. Eveliina oli aktiivinen ja synnytti monipuolisilla kysymyksillään mielenkiintoista keskustelua. Myös Tuomas toi mielenkiintoisia näkökulmia keskusteluun mukaan, ja opponointi tuli muutenkin hoidettua oikein mallikkaasti. 6

7 Ryhmä 6: Aaltoenergia maanantai klo 11-12, SC105b Stiina Vilenius, Sanni Salvola, Melina Kallio-Könnö, Teemu Sirén Melina avasi esitelmän kertomalla aaltoenergian historiastan ja Salterin ankoista. Lisäksi tietoa tuli eri tuotantotekniikoista: poiju- ja matomalli, vedenalaiset tuulimyllyt, blower ja limpet sekä aaltojen keräilyaltaat. Myös hyötyjä ja haittoja käytiin läpi. Melinan esiintyminen oli rauhallista ja selkeää. Myös kontakti yleisöön oli kohtuullisen hyvä, mutta katse oli kuitenkin suurimman osan ajasta valkokankaalla. Stiina jatkoi aaltoenergian jakautumisesta maapallolla. Sen jälkeen asiaa tuli aaltoenergian maailmanlaajuisesta hyödyntämisestä. Lisäksi esiteltiin kaksi aaltoenergiaprojektia: Skotlannin WaveGen - Limpet ja Portugalissa sijaitseva Aqucadoura. Stiinan esiintyminen oli kaikilta osin moitteetonta. Asiat esitettiin selkeästi, ja yleisö tuli hienosti huomioitua. Sanni kertoi aaltoenergiasta Suomessa. Asiaa tuli Fortumin Ruotsin-projektista, Wave roller -tekniikasta, ja WESA-projekstista. Lisäksi esiteltiin Wellon Penguin-teknologia ja käytiin läpi aaltoenergian tulevaisuudennäkymiä. Sanni esitti asiat erittäin rauhallisesti ja selkeästi. Teemu käsitteli osuudessaan aaltoenergian markkinapotentiaalia. Sekä poliittista näkökulmaa että taloudellista näkökulmaa käytiin läpi, ja todettiin, että tällä hetkellä aaltoenergia on vielä kallista. Sosiaalisesta näkökulmasta kyseessä on kuitenkin erittäin potentiaalinen energiantuotantomuoto, sillä päästöjä ja maisemahaittoja ei juurikaan ole. Esiintymisen korkea taso säilyi myös Teemun osuudessa. Asiat käytiin selkeästi läpi, ja hyvä valmistautuminen näkyi yleisöön. Esitys loppui aaltoenergian mainosvideoon. Tämä ryhmä opponoi ryhmän 5 esitystä konttilukin energiavarastosta. Opponointi tuli hoidettua moitteettomasti, ja aihepiiristä syntyi mukavasti keskustelua. 7

8 Ryhmä 7: Aurinkosähkön nykytilanne ja tulevaisuudennäkymät maailmanlaajuisesti keskiviikko klo 12-13, SC105b Paula Mäki-Lohiluoma, Emmi Luttunen, Sami Sjöblom, Kai Sirén Sami avasi tilaisuuden esittelemällä aiheen, ja kertoi sen jälkeen yleistä aurinkoenergiasta. Sen jälkeen asiaa tuli aurinkoenergian teknologioista. Myöhemmin Sami jatkoi vielä kilpailusta ja hintatasosta. Sami esiintyi hyvin. Kerronnan selkeydessä oli hitusen parantamisen varaa, mutta yleisö tuli otettua hienosti huomioon. Kain osuus alkoi asennetun aurinkosähkötehon esittelyllä ja jatkui maailman johtavien aurinkosähkövaltioiden esittelyllä. Esiintyminen oli erittäin hyvää. Kerronta oli rauhallista ja erinomaisen selkeää, ja kontakti yleisöön oli yhtä hyvää kuin Samilla. Emmi käsitteli omassa osuudessaan aurinkosähkön poliittisia näkökulmia. Tietoa tuli Marokon tilanteesta, Espanjan taloudellisten ongelmien vaikutuksesta aurinkosähköön, Saksan tilanteesta ja Ruotsin aurinkosähkönäkymistä. Myös Emmi esiintyi erittäin hyvin, ja kaikki Kaihin liitetyt kehut pätevät myös Emmiin. Paula aloitti oman osuutensa käsittelemällä aurinkosähkön haasteita. Yleisölle tarjoiltiin ajankohtaista tietoa esimerkiksi Kiinan halpatuotannon aiheuttamista ongelmista. Lisäksi käytiin läpi aurinkosähkön maailmanlaajuisia tavoitteita. Esiintymisen korkea taso säilyi kaikilta osin. Posteritilaisuutta tarkkaillut SMG:n iskuryhmä oli sitä mieltä, että tämän ryhmän posteri oli ulkoasultaan tapahtuman innovatiivisin. Tämä käytännössä nosti seminaariarvosanan nelosesta 4.5:een. Tämä ryhmä opponoi ryhmän 8 esitystä aurinkosähkön nykytilasta ja tulevaisuudennäkymistä Suomessa. Keskustelu oli vilkasta, ja kurssin seminaarien aurinkosähköpäivä onnistuikin varsin hyvin..5 8

9 Ryhmä 8: Aurinkosähkön nykytila ja tulevaisuudennäkymät Suomessa keskiviikko klo 13-14, SC105b Ada Herranen, Jussi Hujanen, Riku Honkoaho, Joni Hilpinen Riku avasi tilaisuuden esittelemällä aluksi aurinkosähköjärjestelmän, aurinkokennotyypit ja aurinkokennojen toimintaperiaatteet. Esitys oli maustettu hienoilla kuvilla, joihin oli selkeästi nähty suuresti vaivaa. Rikun esiintyminen oli rauhallista ja selkeää, ja kontakti yleisöön oli hyvä. Ada jatkoi aurinkosähkön nykytilanteesta Suomessa: asennettu kapasiteetti ja esimerkkejä suurimmista järjestelmistä. Lisäksi käytiin läpi aurinkosähkön kehittyminen Suomessa. Adan esiintymistä oli miellyttävää seurata: asiat tuli esitettyä erittäin selkeästi ja nimenomaan yleisölle. Joni jatkoi tulevaisuudennäkymistä Suomen energiastrategiaan pohjautuen. Ongelmat käytiin läpi, ja sen ohella mietettiin, mitä aurinkosähkön kannattavuus tarkoittaa. Lisäksi asiaa tuli hajautetun tuotannon mahdollisuuksista. Joni esitti asiansa poikkeuksellisella vakuuttavuudella. Asiat käytiin läpi erittäin selkeästi ja rauhallisesti, ja moni yksityiskohta tuli perusteltua poikkeuksellisen huolellisesti. Kiitettävää toimintaa! Jussi käsitteli omassa osuudessaan tulevaisuuden sähköverkkoa. Smart Gridin periaatekuva esiteltiin, ja lisäksi käytiin läpi hajautetun tuotannon etuja ja haittoja. Tämän jälkeen tarkasteltiin älykkään sähköverkon vaikutusta aurinkosähkön mahdollisuuksiin Suomessa, ja lopuksi tehtiin kooste alan tulevaisuudennäkymistä. Esiintymisen taso säilyi kokonaisvaltaisesti korkealla myös Jussin osuudessa. Tämä ryhmä opponoi ryhmän 7 esitystä aurinkosähkön nykytilanteesta ja tulevaisuudennäkymistä maailmanlaajuisesti. 9

10 Ryhmä 17: Geoterminen energia maanantai klo 10-11, SC105b Natalia Saukkonen, Pavel Pendikainen, Juho Sulin, Keijo Korhonen Natalia avasi esityksen esittelemällä ryhmän ja aiheen. Esittely oli poikkeuksellisen asiallinen. Myöhemmin Natalia kertoi geotermisen energian nykytilanteesta Suomessa ja maailmanlaajuisesti. Lisäksi geotermisen energian mahdollisuuksia tarkasteltiin SWOT-analyysin avulla. Esiintymisen taso oli korkealla, sillä kerronta oli rauhallista ja selkeää, ja yleisö tuli otettua hienosti huomioon. Juho käsitteli osuudessaan geotermisen energian fysikaalista taustaa. Ajankohtaisen maalämmön ja geotermisen energian tekninen ero tuli selkeästi käsiteltyä. Lisäksi esiteltiin geotermisen energian historiaa. Myös nykytilanne ja tulevaisuudennäkymät käytiin läpi. Kerronta oli erittäin rauhallista ja selkeää, ja kontakti yleisöönkin oli kohtuullisen hyvä. Pavel jatkoi hyödyntämistekniikoista. Neljä eri tekniikkaa esiteltiin yleisölle erittäin selkeästi, ja huolellinen valmistautuminen kävi kiistatta ilmi. Lopuksi Pavel osallistui vielä SWOT-analyysin tulosten esittelyyn. Pavelin esiintyminen oli muutenkin ensiluokkaista. Esitelmää tuli todellakin pidettyä yleisölle. Pavel oli vahva myös esitelmän jälkeisessä keskustelussa. Keijo aloitti oman osuutensa käsittelemällä geysireitä. Lisäksi käsiteltiin geotermisen energian haittavaikutuksia, sekä tekniikkaan liittyviä ongelmia ja rajoituksia. Jos Keijon esiintymistä täytyisi luonnehtia yhdellä sanalla, se sana olisi s-e-l-k-e-ä. Kerronta oli rauhallista, ja yleisöön päin syntyi vaikutelma huolellisesta valmistautumisesta. Tämä ryhmä opponoi ryhmän 18 esitystä toisen sukupolven liikennepolttoaineista. Opponointi tuli hoidettua mallikkaasti. 10

11 Ryhmä 18: Toisen sukupolven liikennepolttoaineet maanantai klo 11-12, SC105b Mikko Sivonen, Petra Mäkelä, Visa Pesonen, Antti Maukonen Petra avasi esitelmän esittelemällä aiheen ja kertomalla motivaatiosta biopolttoaineiden käytölle. Lisäksi käytiin läpi eri biopolttoaineet ja niiden sukupolvet. Myöhemmin Petra käsitteli vielä aihepiirin poliittisia näkökulmia. Esiintyminen oli moitteetonta: esitelmää tuli todellakin pidettyä yleisölle, ja kerronta ja sekä rauhallista että selkeää. Mikko aloitti oman osuutensa bioetanolin valmistuksen esittelyllä. Lisäksi esiteltiin Suomessa tarjolla olevat bioetanolivaihtoehdot ja kotimaiset bioetanolitehtaat. Myös prosessi käytiin vaiheittain läpi. Mikon esiintyminen oli kaikilta osin moitteetonta. Kaikesta kävi ilmi huolellinen valmistautuminen, ja kontakti yleisöön oli erittäin hyvä. Antin osuus alkoi yleisöä herätelleellä jätekuvalla, minkä jälkeen siirryttiin jäterasvan käyttöön biopolttoaineiden valmistuksessa. Sen jälkeen käytiin läpi Neste Oilin uusiutuvien raaka-aineiden käyttöä biodieselin valmistuksessa, ja vertailtiin Nesteen biodieseliä perinteiseen biodieseliin. Lisäksi pohdittiin biopolttoaineen käyttöä lentoliikenteessä. Myös mikrobioöljy esiteltiin. Antin esiintymiseen pätevät samat kehut kuin Petraan ja Mikkoonkin, eli toiminta oli kaikilta osin moitteetonta. Visa kertoi lignoselluloosapohjaisista biopolttoaineista. Termin tausta käytiin huolellisesti läpi, ja sen jälkeen esiteltiin raakaaineet. Lisäksi käsiteltiin etanolin valmistusta lignoselluloosasta, käytiin läpi maailmanlaajuista nykytilannetta, ja käsiteltiin Suomen kaupallisia hankkeita. Lopuksi asiaa tuli vielä leväöljystä. Visan esiintymisestä paistoi poikkeuksellisen huolellinen asioiden perustelu. Samalla yleisöön syntyi vaikutelma erittäin vahvasta asiasisällön hallinnasta. Ja kun esiintyminen oli muutenkin kaikilta osin erinomaista, Visan toiminta oli kokonaisvaltaisesti ensiluokkaista. Ainoa miinus tulee siitä, että esitelmä lipsahti Visan pitkän osuuden vuoksi reippaahkosti ylipitkäksi. Tämä ryhmä opponoi ryhmän 17 esitystä geotermisestä energiasta. Asiallinen keskustelu geotermisen energian teholuokista paljasti virheen kurssin luentomonisteesta, mikä on aina arvokasta. Lisäksi mietettiin esimerkiksi geotermisen energian mahdollisuuksia Marsissa. :) Visa oli erityisen aktiivinen. 11

12 Ryhmä 9: Jätteiden hyödyntäminen energiantuotannossa keskiviikko klo 12-13, SC105b Ulla Kiili, Mika Nikkola, Joonas Järvinen, Sami Borg Joonas avasi tilaisuuden esittelemällä ryhmän ja aiheen. Esitelmä alkoi yleisölle esitetyllä herättelevällä kysymyksellä: "Onko jäte uusiutuvaa energiaa?" Myöhemmin Joonas kävi läpi jätteiden hyödyntämisen maailmanlaajuista tilannetta ja esitteli mielenkiintoisia sekä ajankohtaisia uutisia aiheeseen liittyen. Joonaksen esiintymisestä on vaikea löytää mitään negatiivista. Kerronta oli rauhallista ja erittäin selkeää, ja esitelmää todellakin pidettiin yleisölle. Sami jatkoi jätteen määritelmällä, jota tulikin pohdittua oikein asiallisesti. Lisäksi esiteltiin Suomen jätekertymiä ja jätteiden käsittelyä. Asiaa tuli myös biojätteestä Suomessa. Myöhemmin Sami kertoi vielä biojätteen mädätyksestä. Samin toiminta oli kaikilta osin erittäin asiallista: asiat tuli perusteltua erittäin hyvin, ja yleisö tuli otettua hienosti huomioon. Ulla kertoi jätteiden hyödyntämistekniikoista: mm. poltto sellaisenaan, kierrätyspolttoaineet ja metaanin keräys. Lisäksi pohdittiin sitä, kannattaako jätteitä polttaa. Kokonaisvaltainen toiminta säilyi erittäin korkeatasoisena myös Ullan osuudessa. Kaikki Joonakseen ja Samiin liitetyt kehut pätevät sellaisinaan myös Ullaan. Lisäksi Ulla oli vahva esityksen jälkeisessä keskustelussa. Mikan osuus alkoi karttakuvalla siitä, missäpäin Suomessa on jätteitä hyödyntäviä energiantuotantolaitoksia. Sen jälkeen käytiin läpi jätteenpolton kotimaista historiaa. Lisäksi esiteltiin jätteen energiankäyttöhankkeiden nykytilaa Suomessa. Myös Mika hoiti osuutensa kaikilta osin mallikkaasti. Tämä ryhmä opponoi ryhmän 10 esitystä bioenergian nykytilasta ja tulevaisuudennäkymistä Suomessa. Toiminta oli aktiivista koko ryhmän osalta, ja aiheeseen liittyvää keskustelua syntyikin mukavasti..5 12

13 Ryhmä 10: Bioenergian nykytila ja tulevaisuudennäkymät Suomessa keskiviikko klo 13-14, SC105b Katri Mattila, Jaana Rajamäki, Johanna Nieminen, Jenni Rahkonen Jaana avasi esitelmän käymällä läpi esityksen sisällön. Sen jälkeen lähdettiin liikkeelle bioenergian määritelmällä ja käytiin läpi aiheeseen liittyvia yleisiä asioita. Myöhemmin Jaana kertoi bioenergian hyödyntämisestä maailmanlaajuisesti ja EU:ssa. Alan haasteet käytiin läpi, ja aivan esitelmän loppua jouduttiin hieman tiivistämään, sillä aika oli tulossa täyteen. Jaanan esiintyminen oli rauhallista ja selkeää, minkä ansiosta esitelmän seuraaminen oli erittäin helppoa. Johanna jatkoi polttoaineiden esittelyllä. Ensin käytiin läpi puuperäiset polttoaineet, sitten turve, ja lopuksi vielä biopolttoaineet. Myöhemmin Johanna kävi vielä läpi polttotekniikoita. Johanna piti esitelmää hyvin samalla tavalla kuin Jaana, eli toiminta oli kaikilta osin moitteetonta. Jennin osuus alkoi kierrätyspolttoaineiden esittelyllä. Myös peltobiomassat käytiin läpi, minkä jälkeen käsiteltiin vielä biokaasua. Jennin esiintymiseen pätevät täsmälleen samat adjektiivit kuin Jaanalla ja Johannallakin. Katri aloitti oman osuutensa Suomen energian kokonaiskulutuksesta energialähteittäin. Sen jälkeen tarkasteltiin bioenergian tuotannon nykytilaa Suomessa ja uusiutuvan energian tilannetta. Myös bioenergian käytön tavoitteet käytiin läpi. Lopuksi asiaa tuli liikenteen biopolttoaineista ja bioenergian lisäämisen hyödyistä. Katrin esiintyminen oli erinomaista. Johannaan ja Jenniin liitetyt kehut pätevät myös Katriin, mutta sen lisäksi Katri otti yleisön piirun verran paremmin huomioon kuin muut ryhmän jäsenet. Toiminta oli kokonaisvaltaisesti erittäin reipasta. Koko ryhmä esiintyi erittäin vahvasti esityksen jälkeisessä keskustelussa. Aiheeseen liittyvä asiasisältö vaikuttikin olevan poikkeuksellisen hyvällä tasolla. Tämä käytännössä nosti arvosanan nelosesta 4.5:een. Tämä ryhmä opponoi ryhmän 9 esitystä jätteiden hyödyntämisestä energiantuotannossa. Opponointi tuli hoidettua hienosti..5 13

14 Ryhmä 19: Vetytalouden maailmanlaajuinen nykytila ja tulevaisuudennäkymät maanantai klo 12-13, SC105b Petri Koskinen, Ville Tuominen, Antti Vainionpää Ville avasi tilaisuuden esittelemällä aiheen ja määrittelemällä vetytalouden. Lisäksi käytiin läpi vedyn ominaisuuksia. Tämän jälkeen keskityttiin vedyn valmistusmenetelmiin. Ville esiintymistä oli miellyttävä seurata. Asiat tuli perusteltua poikkeuksellisen hyvin, kontakti yleisöön oli erinomainen, ja kerronta oli todella rauhallista. Kiitettävää toimintaa! Antti käsitteli osuudessaan vedyn varastointia, säilytystä ja käyttöä. Aihepiiri käytiin läpi sekä kaasumaiselle että nestemäiselle vedylle. Lisäksi esiteltiin idea paikallisesta vedyntuotannosta elektrolyysillä. Sen jälkeen siirryttiin polttokennon toiminnan käsittelyyn ja käytiin läpi sen ominaisuuksia. Lopuksi Antti puntaroi vetytalouden hyviä ja huonoja puolia. Antin esiintyminen oli reipasta ja kerronnan osalta selkeää, mutta aivan Villen loistoon ei kuitenkaan päästy. Petrin osuudessa keskityttiin vetytalouden nykytilaan ja tulevaisuuteen. Nykytilan yksi mielenkiintoisista sovelluskohteista oli vetykäyttöinen sukellusvene. Vetytalouden tulevaisuuden puntarointi aloitettiin haasteilla, ja sen jälkeen asiaa tuli sovellusten tulevaisuudennäkymistä. Petri todellakin piti esitelmää yleisölle, ja lisäksi asiat tuli käytyä varsin selkeästi ja perustellusti läpi. Koska ryhmien lukumäärä oli tänä syksynä pariton, kaikille ryhmille ei löytynyt opponointiparia. Siksi tämän ryhmän jäsenet osallistuivat muiden esitelmien opponointeihin. 14

15 Ryhmä 11: Ydinvoiman rooli tulevaisuuden energiantuotannossa keskiviikko klo 12-13, SC105b Tuomas Korhonen, Jari Rukajärvi, Jaakko Koponen, Mikko Kuivaniemi Tuomas avasi tapahtuman esittelemällä aiheen. Sen jälkeen yleisölle tarjoiltiin yleistietoa fissiosta. Aihepiirin luonnontieteellisiä perusteita käytiin selkeästi läpi, ja asian pohdintaan oli selkeästi panostettu. Myös reaktorityyppejä esiteltiin. Tuomaksen esiintyminen oli reipasta ja selkeää. Jari jatkoi ydinvoiman historialla. Myös ydinvoiman nykytila Suomessa käytiin läpi. Yleisölle esiteltiin selkeällä tavalla mm. ydinvoimaloiden korkeita käyttökertoimia. Ydinonnettomuuksien luokitteluasteikon perusteella Suomi todettiin poikkeuksellisen turvalliseksi. Jarin toiminta oli samalla tavalla moitteetonta kuin Tuomaksellakin. Jaakon osuus alkoi reaktorisukupolvien esittelyllä. Esimerkiksi Olkiluoto 3:n turvallisuuskohteita käytiin läpi. Sen jälkeen asiaa tuli neljännen sukupolven reaktoreista. Myös Jaakko esiintyi hienosti, ja piti todellakin esitelmää yleisölle. Mikon osuus käsitteli ydinvoiman tulevaisuudennäkymiä Suomessa. Lähivuosikymmenen suunnitelmat uusista voimaloista käytiin läpi. Myös maailmanlaajuisia alan näkymiä tarkasteltiin, sillä Fukushiman onnettomuus lisäsi maailmanlaajuista ydinvoimavastustusta. Yleisölle tarjoiltiin myös ajankohtaista tietoa Fennovoiman ydinvoimahankkeen tilanteesta. Lopuksi esiteltiin Energiateollisuus ry:n visio Suomen sähköntuotannosta vuodelle 2050 ja pohdittiin nykyisen hallituksen kantaa aiheeseen. Mikon esiintyminen oli erittäin huolellista ja perusteltua. Asiat käytiin erinomaisen selkeästi läpi, ja kontakti yleisöön oli erinomainen. Tämä ryhmä opponoi ryhmän 12 esitystä hyötöreaktorista. Opponointi tuli hoidettua moitteettomasti ja keskustelua syntyi mukavasti. 15

16 Ryhmä 12: Hyötöreaktori keskiviikko klo 13-14, SC105b Janne Ruuskanen, Pekka Malinen, Ahti Rossi, Teemu Yli-Länttä Ahti avasi tilaisuuden poikkeuksellisen reippaalla tavalla. Samalla esitelmän sisältö tuli käytyä yleisellä tasolla läpi. Myöhemmin Ahti kertoi vielä hyötöreaktorin historiasta ja veti lopuksi yhteenvedon koko esitelmälle. Ahtin esiintyminen oli moitteetonta: asiat tuli esitettyä kuuluvalla äänellä ja selkeällä tavalla, ja kontakti yleisöön oli moitteeton. Pekka jatkoi hyötöreaktorin toiminnnasta. Ensin ydinreaktion perusperiaate käytiin erittäin selkeästi läpi, ja sen jälkeen tarkasteltiin termisen ja nopean reaktorin eroavaisuuksia. Myös ydinreaktori esiteltiin kaaviokuvan avulla poikkeuksellisen havainnollisella tavalla. Tämän jälkeen tarkasteltiin hyötöreaktorityyppejä ja polttoainekiertoa. Pekan toiminta oli yhdellä sanalla sanottuna kiitettävää. Kaikki esittämisen osa-alueet tuli hoidettua kertakaikkisen hienosti. Teemun osuus alkoi uraanin hintakehityksen tarkastelulla. Sen jälkeen käytiin läpi maailman merkittävimmät hyötöreaktorit, minkä jälkeen keskityttiin tarkemmin Ranskaan, Venäjään ja Intiaan. Asiaa tuli todella paljon kalvojen ulkopuolelta, mikä kertoi huolellisesta valmistautumisesta. Asiasisältö oli vahva, kontakti yleisöön oli hyvä, ja lisäksi Teemun esiintymistapa oli tavallista värikkäämpi, mikä oli mukavaa vaihtelua yleisölle. Lisäksi Teemu oli rautaisen vahva esityksen jälkeisessä keskustelussa. Jannen osuus alkoi hyötöreaktorien nykytilan esittelyllä. Toimintaan liittyvät haasteet käytiin läpi, ja sen jälkeen haasteita verrattiin tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Jannen esiintyminen oli likimain niin selkeää, kuin se ylipäätään on mahdollista. Asiat tuli perusteltua erittäin selkeästi, ja kerronta oli esimerkillisen rauhallista ja huolellista. Tämä ryhmä opponoi ryhmän 11 esitystä ydinvoiman nykytilasta ja tulevaisuudesta Suomessa. Opponointi tuli hoidettua moitteettomasti. RYHMÄN KOKONAISARVOSANA: 5 16

17 Ryhmä 15: Polttokennojen käyttökohteet ja tulevaisuudennäkymät maanantai klo 10-11, SC105b Mika Uitus, Henri Kokkonen, Mikko Haikonen, Iiris Saarenpää Mika avasi tapahtuman esittelemällä ryhmän ja aiheen reippaalla tavalla. Sen jälkeen yleisölle tarjoiltiin yleistietoa polttokennoista, ja lisäksi laitteen toimintaperiaate käytiin läpi erittäin havainnollisen animaation avulla. Asiaa tuli myös polttokennojen jaottelusta. Mikan esiintyminen oli mallikasta. Asiat esitettiin rauhallisesti ja selkeästi, ja esitelmää tuli todellakin pidettyä yleisölle. Mika oli vahva myös esityksen jälkeisessä keskustelussa. Henrin osuus alkoi sovelluskohteiden esittelyllä. Staattiset sovellukset, ajoneuvosovellukset ja kannettavat polttokennolaitteet tulivat yleisölle tutuiksi. Myös Henrin toiminta oli kaikilta osin moitteetonta. Kerronta oli selkeää ja kontakti yleisöön oli hyvä. Iiris keskittyi osuudessaan polttokennojen tulevaisuudennäkymiin. Asiaa tuli polttokennoautojen tilanteesta, ja myös maailman vetyinfrastruktuurikeskukset esiteltiin. Myös tulevaisuuden sovelluskohteita käytiin läpi. Esiintymisen korkea taso säilyi kaikilta osin, ja Iiriksen esiintyminen olikin yhtä laadukasta kuin Henrillä. Mikko käsitteli polttokennojen maailmanlaajuista tilannetta tarkemmin. Aktiivisimmat valtiot esiteltiin, ja sen jälkeen niiden polttokennotoimintaa tarkasteltiin maakohtaisesti. Myös Suomen toimintaa esiteltiin. Myös Mikon toiminta oli selkeää, mutta kontakti yleisöön ei ollut niin hyvä kuin muilla ryhmän jäsenillä. Tämä ryhmä opponoi ryhmän 16 esitystä tuulivoiman nykytilasta ja tulevaisuudesta Suomessa. Opponointi tuli hoidettua moitteettomasti. 17

18 Ryhmä 16: Tuulivoiman nykytila ja tulevaisuus Suomessa maanantai klo 11-12, SC105b Mikael Uuro, Riku Mäki, Anniina Lehto, Ilkka Järvi Anniina avasi tilaisuuden esittelemällä ryhmän ja aiheen. Sen jälkeen asiaa tuli tuulivoiman historiasta Suomessa. Myös tuulivoimaan liittyvää yleistietoa käytiin läpi. Anniinan esiintyminen oli erinomaista. Asiaa tuli paljon kalvojen ulkopuolelta, kerronta oli erittäin selkeää, ja kontakti yleisöön oli erittäin hyvä. Rikun osuus alkoi tuulivoiman nykytilanteen esittelyllä. Osuus sähköntuotannosta käytiin läpi, ja kapasiteetin kasvu viimeisen 20 vuoden aikana käytiin läpi. Myös hyötysuhdetta, kannattavuutta ja kustannuksia käsiteltiin selkeästi. Rikun esiintyminen oli erittäin rauhallista, ja myös yleisö tuli otettua hienosti huomioon. Ilkan osuudessa käsiteltiin tuulivoiman hyviä ja huonoja puolia, jotka käytiinkin varsin kattavasti läpi. Esiintyminen oli huolellista, ja asiat tuli perusteltua poikkeuksellisen hyvin. Lisäksi Ilkka selvityisi hienosti melko haastavasta kysymyksestä, joka yleisöstä esitettiin kesken esityksen. Myöhemmin Ilkka kertoi vielä tuulivoimahankkeiden haasteista. Mikael kävi läpi tuulivoiman tulevaisuuden tavoitteita. Tarve merituulivoiman kehittämiselle todettiin oleelliseksi tekijäksi tavoitteiden täyttymisen kannalta. Lisäksi asiaa tuli syöttötariffista ja suomalaisista tuulivoimahankkeista. Mikaelin esiintymistä kuvaavat sanat ovat selkeä ja rauhallinen. Myös yleisö tuli otettua hienosti huomioon. Tämä ryhmä opponoi ryhmän 15 esitystä polttokennojen käyttökohteista ja tulevaisuudennäkymistä. Opponointi tuli hoidettua mallikkaasti, ja aiheeseen liittyvää keskustelua syntyi mukavasti. 18

19 Ryhmä 13: Fuusion luonnontieteelliset perusteet keskiviikko klo 12-13, SC105b Matias Hytti, Ville Väre, Tomi Rosholm Matias avasi tapahtuman poikkeuksellisen reippaalla ja eläväisellä tavalla. Esityksen sisältö tuli esiteltyä, ja sen jälkeen käsiteltiin fuusion historiaa, ja asiaa tulikin paljon kalvojen ulkopuolelta. Matias kertoi myös fuusion teoriasta havainnollisella tavalla, ja keskittyi sen jälkeen energiantuotannon kannalta hyödyllisiin fuusioreaktioihin. Kontakti yleisöön oli erinomainen ja esiintyminen oli muutenkin kaikilta osin erittäin hyvää. Tomi jatkoi deuterium-tritium-reaktiosta ja sen ongelmista. Sen jälkeen käsiteltiin deuterium-deuterium-reaktiota sekä sen hyviä ja huonoja puolia. Asiaa tuli myös toisen sukupolven fuusioreaktioista. Lopuksi käytiin läpi vielä fuusion etuja. Myös Tomin esiintyminen oli mallikasta. Asiat esitettiin erittäin selkeästi, ja yleisö tuli otettua hienosti huomioon. Ville kertoi fuusiorektoreista. Tokamak, stellaraattori, ja laserfuusio esiteltiin yleisölle. Lisäksi asiaa tuli fuusion tulevaisuudennäkymistä, myös Q-arvo käytiin läpi. Villen esiintyminen oli yhtä korkeatasoista kuin ryhmän muillakin jäsenillä. Teoreettisesti haastavaa aihetta käsiteltiin miellyttävän selkeästi ja rauhallisesti, ja kontakti yleisöön oli moitteeton. Ville oli erittäin vahva myös esityksen jälkeisessä keskustelussa. Tämä ryhmä opponoi ryhmän 14 esitystä toriumreaktorista. Opponointi tuli hienosti hoidettua. 19

20 Ryhmä 14: Toriumreaktori keskiviikko klo 13-14, SC105b Pauli Jaakkola, Niko Niemelä, Niko Tissari, Laura Salo Laura avasi tapahtuman yleisöön tehdyllä kysymyksellä, ja sen jälkeen hän esitteli esitelmän sisällön. Myöhemmin Laura kertoi reaktorityypeistä: AHWR ja ADS tulivat yleisölle tutuiksi. Sen lisäksi asiaa tuli LFTR:n ymäristö- ja turvallisuusnäkökulmista. Lauran esiintyminen oli kaikilta osin erinomaista. Kerronta oli erittäin selkeää poikkeuksellisen taitavaa englannin kielen ääntämistä myöten, ja esitelmää tuli todellakin pidettyä yleisölle. Pauli jatkoi toriumin esittelyllä. Asiaa tuli myös polttoainekierrosta ja toriumin tuotannosta. Myöhemmin Pauli kertoi vielä LFTR:n hyötysuhteesta ja taloudellisuudesta. Paulin esiintyminen oli miellyttävän rauhallista. Asiat esiteltiin erittäin selkeästi, ja kontakti yleisöön oli moitteeton. Niko N kertoi toriumreaktorin historiasta ja jatkoi myöhemmin kaksifluidisen LTFR:n toimintaperiaatteesta, jonka toimintaa Nikot kävivät yhdessä läpi. Lisäksi Niko N kävi läpi LFTR:n ongelmia. Esiintymisen korkea taso säilyi kaikilta osin myös Niko N:n osuudessa. Niko T aloitti oman osuutensa rehellisellä rallienglannilla esitellen LFTR-reaktorityypin. Myöhemmin Niko T kertoi vielä alan nykytilanteesta sekä tulevaisuudennäkymistä, ja esitteli maailmalla käynnissä olevia projekteja. Ryhmän muihin jäseniin liitetyt kehut pätevät sellaisinaan myös Nikoon: kaikenkaikkiaan moitteetonta ja miellyttävää esiintymistä. Tämä ryhmä tuntui toimivan poikkeuksellisen hyvin nimenomaan ryhmänä. Koko ryhmä osallistui poikkeuksellisen aktiivisesti esityksen jälkeiseen keskusteluun. Lisäksi tämä ryhmä sai SMG:n iskuryhmältä poikkeuksellisen paljon kiitosta posteristaan, mikä käytännöstä nosti arvosanan 4.5:stä viitoseen. Tämä ryhmä opponoi ryhmän 13 esitystä fuusion luonnontieteellisistä perusteista. Keskustelu oli aktiivista ja mielenkiintoista. RYHMÄN KOKONAISARVOSANA: 5 20

21 Henkilökohtaiset plussat nimi esiintyminen omaan ryhmään verrattuna aktiivinen osallistuminen seminaareihin Herranen Ada (ryhmä 8) + Joni Hilpinen (ryhmä 8) ++ Honkoaho Riku (ryhmä (ryhmä 8) + Pauli Jaakkola (ryhmä 14) + Ilkka Järvi (ryhmä 16) + Ville Kaivo (ryhmä 5) + Antti Keskinarkaus (ryhmä 3) + Mikko Kuivaniemi (ryhmä 11) + Petteri Luhtala (ryhmä 1) + Katri Mattila (ryhmä 10) + Jenni Mäkelä (ryhmä 4) + Pavel Pendikainen (ryhmä 17) + + Visa Pesonen (ryhmä 18) + Iiris Saarenpää (ryhmä 15) + Eveliina Seppälä (ryhmä 5) ++ Ville Tuominen (ryhmä 19) ++ Mika Uitus (ryhmä 15) + + Antti Vainionpää (19) + Ville Väre (ryhmä 13) + 21