Lusto juhlii kiireen keskellä. 20-vuotias metsämuseo avaa koko joukon juhlanäyttelyjä. Sivut 16 17

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lusto juhlii kiireen keskellä. 20-vuotias metsämuseo avaa koko joukon juhlanäyttelyjä. Sivut 16 17"

Transkriptio

1 METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI TORSTAINA 8. TOUKOKUUTA 2014 Nro 9 Lusto juhlii kiireen keskellä 20-vuotias metsämuseo avaa koko joukon juhlanäyttelyjä. Sivut Ajankohtaista: Metsä Group avasi sellupelin sivut Puukauppa: Vaaka mittaa tarkasti sivu 12 Metsänhoito: Kevät on koivun aika sivut Kokeiltua: Kepin avulla taimet löytyvät sivu 20 Kuvat Timo Kilpeläinen ja Luston arkisto

2 2 METSÄLEHTI PÄÄKIRJOITUS ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja Tehdasinvestointi kannustaa äänestämään Uutinen investointiaikeista Äänekoskelle on otettu innostuneesti vastaan. Viimeistään nyt muutkin kuin metsissä ahkeroivat uskovat, että puunjalostus jatkuu Suomessa. Metsä Group ilmoitti valmistelevansa biotuotetehtaan rakentamista, mutta nopeasti puhe kääntyi uutiseksi uudesta sellutehtaasta. Siitä onkin kyse, ainakin aluksi. Investointi lasketaan havusellun hyvän kysynnän varaan. Pitkäkuituista sellua tarvitaan lujittamaan kartonkia ja pehmopaperia, joiden molempien menekki kasvaa. Ne ovat myös Metsä Groupin oman strategian ydintä. Tehtaan piirustuksissa varaudutaan kuitenkin jo tulevaan. Sellutehdas on tehokas laitos prosessoimaan biomassaa erilaisten tuotteiden raaka-aineeksi. Metsä Fibre todennäköisesti keskittyy selluun, mutta tilaa on yhteistyökumppaneille, jotka voivat jalostaa ennen tähteiksi ja sivutuotteiksi kutsutuista ainesosista jotain uutta. Maailmalla biotalous on jo hyvässä vauhdissa, kun myös isot kemian alan yritykset etsivät vaihtoehtoja fossiilisille raaka-aineille ja ravintokasveille. Biotalous tarkoittaa meillä pääasiassa puun jalostamista, mutta biomassaa on paljon muutakin. Niin suunnitteilla olevalle tehtaalle kuin koko Suomelle on tärkeää, että puu säilyttää kilpailukykynsä biomassojen joukossa. Tähän liittyen Euroopan unioni on viime aikoina yllättänyt useita kertoja. Puheet pakollisista metsäsuunnitelmista tai puun hiilineutraalisuuden kyseenalaistaminen ovat herättäneet hämmennystä. Tämä johtuu siitä, että Suomi on EU:n jäsenmaiden joukossa pieni ja poikke uksellisen riippuvainen metsien talouskäytöstä. Erilaisten hyvien aikomusten aiheuttamat sivuvaikutukset voivat Brysselistä katsoen näyttää pieniltä yksityiskohdilta, mutta metsien hyödyntämiselle niistä voi koitua isoja ongelmia. Siksi on tärkeää, että myös uuteen Euroopan parlamenttiin valitaan edustajia, jotka haluavat tehdä työtä puun käytön puolesta heitä on joka puolueessa. Kohta on hyvä tilaisuus vaikuttaa. Ennakkoäänestys alkaa 14. toukokuuta. TÄSSÄ NUMEROSSA AJANKOHTAISTA Metsien rooli kasvussa EU:ssa EU:n metsäpolitiikkaa voidaan muuttaa määrätietoisella mielipidevaikuttamisella, toteaa MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen eurovaalien alla. Sivut 4 5 Utön tutkimusasema lisää ilmastotietoa Sivu 6 Ylitiheiden pusikoiden kunnostuksella kiire Sivu 7 Teollisuus, yliopisto ja lukiot yhteistyössä Sivu 8 Kevään merkki: visantaimet loppu Sivu 9 METSÄSTÄ NÄKÖKULMA Pääomalla on väriä Metsä Groupin sellutehdashanke Äänekoskelle käänsi metsäalan ja koko Suomen ilmapiiriin synkistelystä toivoksi ja osoitti, että pääomalla on väriä. Tehtaan suurin omistaja on Metsäliitto Osuuskunta, eli suomalaiset metsänomistajat ja sinivalkoinen raha. Joskus ennen sellutehdas keskelle Suomea olisi koettu vanhakantaisena hankkeena, mutta jälkinokialaisena aikana perusteollisuus tekee uuden tulemisen. LUKIJAKUVA Suomalaiset metsäyhtiöt ovat yrittäneet kansainvälistyä vaihtelevalla menestyksellä. Asiantuntijatkaan eivät pysty osoittamaan, että metsäteollisuus välttämättä olisi globaalia bisnestä. Tehtaat Suomessa, Etelä-Amerikassa ja Kiinassa voivat kukin olla kannattavia, mutta ei ole vahvaa näyttöä, että ne kannattaisivat yhdessä paremmin. MIKKO HÄYRYNEN SITAATTI Jos metsätalouden liiketoiminta muutettaisiin liikelaitoksesta osakeyhtiöksi, tarkoittaisi se Metsähallituksen yhteiskunnalle tuottaman kokonaishyödyn muuntumista yksinomaan siksi hyödyksi, jonka osakeyhtiö tehtävänsä mukaisesti omistajilleen tuottaa. Kysymyksessä on silloin vain taloudellinen voitto ja osingonjako. Ei mikään muu. Puuliiton puheenjohtaja Sakari Lepola Kevään merkkejä Muurahaiset viettivät herkkuhetkeä juomalla koivun mahlaa. Ammatti Raivooja Metsäliitto jäi mutta metsä ei Parkanolainen Jukka Koivunen lähti vuorotteluvapaalle hoitamaan metsää ja jäi sille tielle. Sivut Miten pohjoisen suometsille käy? Sivut Vesi pärskyy, kun telkkä on soitimella Sivu 24 Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti. fi/metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p Toimitussihteeri: Eero Sala p AD: Anna Back p Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p Asiakaspalvelu: p Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, Helsinki Julkaisija: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Sähköposti: PILKKEITÄ Metsäorganisaatiot pöllytetty uusiksi Hämäläiset metsätalousministerit ovat pistäneet tuulemaan, MTK:n Mikko Tiirola kirjoittaa. Sivu 25 Uutuuskirja kuvittaa ötökät Sivu 26 Mahan täydeltä makeaa Kanadasta Sivu 30

3 3 AJANKOHTAISTA METSÄLEHTI Jatkossa jokaiselta kemerakelpoiselta taimikolta saatetaan vaatia dokumentti työn jäljestä eli omavalvontatieto. Sami Karppinen Kemeratyön laatu joutumassa syyniin Mikäli jatkossa halajaa kemeratukia, rahoitushakemuksen matkaan saatetaan vaatia omavalvontatiedot. TIIA PUUKILA Omavalvonnasta toivotaan turhien hallintokulujen selättäjää ja metsänhoitotöiden laadun petraajaa. Metsäkeskus testaa tämän vuoden aikana omavalvonnan toimivuutta kemerahakemuksissa yhdessä Metsäntutkimuslaitoksen kanssa. Omavalvonnassa metsuri ja konekuski mittaavat säännöllisesti työnsä jälkeä ja kirjaavat tulokset ylös. Tavoitteena on kokeilla omavalvontatiedon käyttökelpoisuutta taimikonhoito- ja nuoren metsänharvennuskohteiden rahoitushakemuksissa. Mikäli omavalvonta osoittautuu riittävän luotettavaksi ja toimivaksi, saattaa siitä tulla kemeratuen edellytys. Jatkossa rahoitushakemusten yhteyteen vaaditaan mahdollisesti omavalvontatieto. Sen avulla saataisiin päivitettyä metsävaratietoa, mutta ennen kaikkea kohotettua työn laatua, kertoo hankkeen vetäjä Jukka Matilainen Suomen metsäkeskuksesta. Omavalvontatulos kertoo, kuinka paljon puuta on kaadettu nurin ja mihin tiheyteen puusto on raivattu. Nämä tiedot voidaan päivittää suoraan metsäsuunnitelmaan tai metsään.fi-metsävaratietopalveluun. Omavalvonnan ideana on lisäksi, että työntekijä saa välittömän palautteen työnsä jäljestä ja pystyy muuttamaan tarvittaessa sitä haluttuun suuntaan. Siten metsänhoitotöiden laatu kohentuu. Tuki oikeaan taskuun Maa- ja metsätalousministeriön rahoittama hanke tähtää myös puhtaaseen säästöön. Omavalvontatieto saattaa jatkossa osoittaa, onko kohde on kemerakelpoinen ja tehty työnjälki kelvollista. Tämä keventäisi metsäkeskuksen tarkastusurakkaa. Rahoituksen valvonnassa säästöä kertyisi arviolta noin kolme henkilötyövuotta. Sen verran tarkastukset vähenisivät vuosittain, Matilainen sanoo. Omavalvontatieto on ollut hyvä dokumentti metsänomistajalle. Samalla rahoitusta saataisiin kohdistettua nykyistä paremmin kemerakelpoisille kohteille. Viime vuosina Metsäkeskuksen otannalla tarkastamista kohteista toistakymmentä prosenttia ei ole täyttänyt kemeraehtoja, ja rahaa on valunut rahoituskelvottomillekin työmaille. Kemeraa on esimerkiksi haettu liian järeäpuustoisille kohteille tai puusto on jäänyt turhan tiheäksi. Omatoimisille opeteltavaa Omavalvonnan toimivuutta kemerahakemuksissa kokeillaan tämän vuoden aikana kolmessa suurimmassa puunostoyhtiössä, yhdessä metsäpalveluyrityksessä sekä neljässä metsänhoitoyhdistyksessä. Yksi testaajista on metsänhoitoyhdistys Loimaan seutu. Olemme tehneet omavalvontaa metsänviljelyssä yli kymmenen vuotta. Hankkeen myötä se on otettu käyttöön myös taimikonhoito- ja nuoren metsän harvennuskohteilla, joissa omavalvonta on aikaisemmin ollut vähäisempää, kertoo yhdistyksen toiminnanjohtaja Jari Neero. Mikäli omavalvonta tulee taimikonhoitoon ja nuoren metsän harvennuksiin, se tietää opeteltavaa myös omatoimisille metsänomistajille. Jos omavalvonta on yhtä yksinkertainen toteuttaa kuin tässä pilottihankkeessa, se onnistunee metsänomistajiltakin, Neero vakuuttaa. Omavalvonta tullut jäädäkseen Kemeran lisäksi omavalvonta on mukana uusissa hyvän metsänhoidon suosituksissa, eikä laadun hallintaa ole unohdettu PEFC-sertifiointijärjestelmän päivityksessäkään. Isot metsäfirmat ovat valvoneet metsänhoitotöiden laatua jo pidemmän aikaa. Myös metsänhoitoyhdistyksissä on aktivoiduttu. Näyttää siltä, että omavalvonta on tulossa kattavasti metsänhoidon töihin. Etenkin uudet isot yhdistykset ovat aktiivisia. Pieniin yhdistyksiin omavalvonta tulee, mutta hitaammin, arvioi omavalvontahankkeen projektipäällikkö Kyösti Sipilä metsäkeskuksesta. Sipilän luotsaamassa hankkeessa on kehitetty omavalvontaohjeita niille, joilla ei entuudestaan sellaisia ole ollut. Esimerkiksi metsänhoitoyhdistys Savotta on hankkeen myötä ottanut omavalvonnan käyttöönsä hyvin kokemuksin. Omavalvontatieto on ollut hyvä dokumentti metsänomistajalle. Olemme pystyneet näyttämään asiakkaalle, miten työ on tehty, kertoo yhdistyksen kenttäpäällikkö Jukka Haataja. Eri työlajien omavalvontaohjeet löytyvät verkosta osoitteesta

4 12 METSÄLEHTI Puutavara-autonkuljettaja Tapio Jääskö kuormasi viime viikolla Rovaniemellä hankintapuuerän, jonka mittaus tapahtui auton kuormainvaa alla. Kuitupuuta kertyi noin 37 tonnia, mikä tekee hieman yli 40 kuutiometriä. PUUKAUPPA Kuormainvaaka mittaa hankintahakkuun puut Puutavara-auton kuormainvaaka on nopea ja luotettava mittausväline. HANNU JAUHIAINEN teksti ja kuva Puutavara-auton nosturissa oleva kuormainvaaka on yleistynyt hankintapuiden mittauksessa. Vaaka on nopea ja luotettava tapa mitata etenkin pieniä puueriä. Rovaniemeläinen puutavara-autonkuljettaja Tapio Jääskö selvittää järjestelmän toimintaa. Kuormainvaaka mittaa puunipun painoa koko ajan siitä lähtien, kun se otetaan puupinosta ja käännetään kuorman päälle. Kunkin kourallisen paino on siten monien mittausten eräänlainen keskiarvo. Punnitus tapahtuu normaalin kuormauksen yhteydessä, eikä kuormainta siten tarvitse erikseen pysäyttää. Jääskö on tullut hakemaan noin 40 kuutiometrin hankintapuu erää nelostien varresta Rovaniemen pohjoispuolelta. Erässä on sekä havu- että koivukuitua. Kun Jääskö on saanut puut kyytiin, kuormaushytin näyttöruudulta näkyy kunkin nipun yhteispaino sekä puuerän kokonaispaino. Kuorman valmistuttua Jääskö ottaa puutavaralajien painot ylös ja kirjaa ne auton ohjaamossa sijaitsevalle tietokoneelle. Punnitustulos heti ostajalle Jääskön antamat tiedot menevät heti kyseisen kaupan tehneen ostoesimiehen nähtäväksi. Järjestelmä muuttaa tonnit kuutiometreiksi Metsäntutkimuslaitoksen laskemien taulukoiden avulla. Tuoretiheystaulukossa on jokaiselle puutavaralajille omat luvut sekä alueittain että kuukausittain. Tuoreen puun lisäksi löytyvät painoluvut puolikuivalle puulle. Näitä lukuja käytetään, jos puut ovat kesäaikaan seisoneet myyjän ilmoituksen jälkeen yli 30 päivää tienvarressa. Kuutiometri tuoretta kuitupuuta painaa yleensä kiloa. Puolikuivan kuitupuun kuutiometripaino on keskimäärin 50 kiloa pienempi. Tarkistuksia viikoittain Jääskön mukaan vaaka tarkistetaan viikoittain siirtelemällä koepunnusta Rovaniemen terminaalissa. Kemissä voidaan tarkistuspunnita koko kuorma autovaa alla. Mittaus on tarkin silloin, kun puut ovat siistissä pinossa ja ne on hyvin karsittu. Pinon tulee olla myös hyvin pohjustettu. Punnitustulokseen voi tulla epätarkkuutta, jos puut on pinottu huonosti tai niihin on jäänyt oksia. Myös lumi ja jää vähentävät tarkkuutta. Myyjälle näistä ei ole haittaa, koska ne yleensä vain lisäävät painoa. Jos puut ovat poikkeuksellisen jäisiä ja lumisia, siitä ilmoitetaan puiden ostajalle, Jääskö kertoo. Myös huonolaatuisista tai paljon alamittaista puuta sisältävistä puueristä tehdään ilmoitus. Puutavara-auton kuljettaja ei määritä laatua, vaan poikkeaminen jää ostajan tarkistettavaksi terminaalissa. Tämän suhteen eri puolilla Suomea voi olla erilaisia käytäntöjä. Jääskön mukaan suurempia ongelmia puissa ei yleensä ole. Kerran hän muistaa vaakamittauksen aikana käyneen niin, että ostaja määräsi puut vietäväksi takaisin sinne, mistä ne oli haettukin. Puuerä oli jo monta vuotta vanhaa. Mittaus on tarkin silloin, kun puut ovat siistissä pinossa ja ne on hyvin karsittu.

5 METSÄLEHTI Hakkuut ennätystasolla LIINA KJELLBERG Alkuvuoden puukauppa on käynyt vilkkaasti. Metsäntutkimuslaitoksen hintatilastojen mukaan puuta oli huhtikuun loppuun mennessä ostettu reilut 20 prosenttia enemmän kuin samaan aikaan viime vuonna. Kotimaisen puun käyttö on miltei ennätyksellistä ja markkinahakkuut ovat ennätystasolla vaikeista korjuuolosuhteista huolimatta. Sellun ja sahatavaran markkinat vetävät hyvin, sanoo MTK:n tutkimuspäällikkö Erno Järvinen. Puun hintataso on pysynyt pitkään paikoillaan, mutta se ei Järvisen mukaan vaikuta puukaupan vauhtiin. Talouden näkymät ovat niin sumuiset, että puun myyjillä ja ostajilla tuskin on hintaodotuksia. Molemmat osapuolet ovat aktiivisesti mukana puukaupassa, hän sanoo. Pieniläpimittaisen puun kohdalla tehtaiden kapasiteetti alkaa Järvisen mukaan kuitenkin tulla vastaan. Sellutehtaat käyvät täysillä ja sahoilla on ongelmia hakkeen toimituksessa. Metsäteollisuuden viime viikkojen investointiuutiset Metsä Groupin Äänekosken sellutehtaasta UPM:n Kymin sellutehtaaseen ovatkin Järvisen mukaan tervetulleita. Kaikkiaan Järvinen arvioi, että puukaupassa päästään tänä vuonna suunnilleen samalle tasolle kuin viime vuonna. Kantohintojen kehitys Euroa m Ostomäärät viikolla 18 metsäkeskuksittain Metsäkeskus Määrä m 3 Koko maa Etelärannikko 8705 Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Etelä- Pohjanmaa Keski- Suomi Etelä- Suomi Lappi Kainuu- Pohjanmaa Savo- Karjala Kymi- Savo Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m3 1,5 1,2 0,9 0,6 0,3 0 vko viikot 1 18, Metsäntutkimuslaitoksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 83 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Itsenäisten sahojen ja eräiden pienten ostajien kaupat eivät ole mukana. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukki- ja kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. Raakapuun hintatilastot, viikkojen keskiarvo KOKO MAA ETELÄ-SUOMI KYMI-SAVO Kantohinnat 56,70 57,33 40,33 15,76 18,11 15,69 23,56 24,56 Uudistushakkuu 58,00 58,01 42,36 16,94 19,06 16,91 24,68 24,93 Harvennushakkuu 51,35 49,53 32,80 14,89 15,60 14,41 Ensiharvennus 47,78 46,15 14,47 14,80 14,03 Hankintahinnat 60,07 57,69 45,08 28,90 31,19 29,33 KESKI-SUOMI Kantohinnat 57,24 56,45 43,24 15,83 17,48 15,62 21,62 Uudistushakkuu 58,55 57,19 44,64 17,36 18,58 17,38 Harvennushakkuu 51,21 48,81 38,59 15,12 15,28 15,01 Ensiharvennus 46,63 46,79 14,20 14,48 13,71 Hankintahinnat 56,61 55,59 47,31 29,28 29,60 31,09 ETELÄ-POHJANMAA Kantohinnat 56,29 56,95 40,62 16,13 17,92 15,91 22,36 24,68 Uudistushakkuu 58,75 57,84 42,39 17,53 19,19 17,94 25,59 Harvennushakkuu 49,09 49,38 14,64 15,34 14,22 Ensiharvennus 49,42 47,90 15,98 15,86 14,41 22,47 Hankintahinnat 57,48 56,87 45,57 29,45 29,35 30,16 SAVO-KARJALA Kantohinnat 56,51 56,10 17,26 18,53 16,77 24,98 26,68 Uudistushakkuu 57,61 56,59 18,54 18,69 17,97 26,68 27,14 Harvennushakkuu 14,37 14,09 Ensiharvennus 47,44 15,61 14,88 21,57 Hankintahinnat 54,29 53,49 29,24 29,27 35,61 KAINUU-POHJANMAA Kantohinnat 56,20 55,87 42,28 15,70 16,75 15,83 22,67 24,12 Uudistushakkuu 57,66 56,74 43,63 17,61 17,73 17,66 24,49 Harvennushakkuu 48,73 47,24 14,79 14,70 14,81 Ensiharvennus 46,20 46,11 14,18 13,67 Hankintahinnat 56,99 55,56 45,66 29,11 28,46 31,94 Kantohinnat 52,65 52,55 16,12 17,18 15,76 21,85 23,39 Uudistushakkuu 54,46 53,88 18,53 18,20 17,84 24,44 25,24 Harvennushakkuu 46,21 45,79 14,05 14,46 12,92 19,82 Ensiharvennus 44,97 13,21 12,79 19,75 Hankintahinnat 56,05 56,73 28,97 28,87 29,91 33,89 LAPPI Kantohinnat 46,23 46,99 15,85 15,30 15,62 23,16 Uudistushakkuu 47,21 48,20 17,34 17,34 25,52 Harvennushakkuu 42,09 12,61 Ensiharvennus Kantohinnat 55,75 56,53 41,72 16,05 17,69 15,85 22,75 24,35 Uudistushakkuu 57,30 57,32 43,30 17,77 18,70 17,60 25,08 25,48 Harvennushakkuu 49,09 48,67 36,67 14,61 15,19 14,40 20,07 20,08 Ensiharvennus 47,37 46,62 34,18 14,68 14,87 13,84 20,99 20,84 Hankintahinnat 57,11 56,30 45,93 29,14 29,94 30,60 34,78 13,94 Hankintahinnat 54,23 28,69 30,03

TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014

TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 4/2015 TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 22.1.2015 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 4/2015 T I L A S T O Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 22.1.2015

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2009

Puukauppa, toukokuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 23/2009 Puukauppa, toukokuu 2009 8.6.2009 Martti Aarne Toukokuun puukauppa 0,35 miljoonaa kuutiometriä Puukaupan hiljaiselo jatkui

Lisätiedot

Puukauppa toukokuu 2006. Puukauppa piristyi toukokuussa. kuusitukki ennätyshinnoissa 9.6.2006 825

Puukauppa toukokuu 2006. Puukauppa piristyi toukokuussa. kuusitukki ennätyshinnoissa 9.6.2006 825 A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa toukokuu 2006 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Martti Aarne 9.6.2006 825 Puukauppa piristyi toukokuussa kuusitukki ennätyshinnoissa

Lisätiedot

Puukauppa tammikuu 2006. Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa 17.2.2006 806

Puukauppa tammikuu 2006. Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa 17.2.2006 806 A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa tammikuu 2006 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Mika Mustonen 17.2.2006 806 Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa Metsäteollisuus

Lisätiedot

Puukauppa toukokuu 2004. Puun hintojen lasku pysähtynyt 17.6.2004 727

Puukauppa toukokuu 2004. Puun hintojen lasku pysähtynyt 17.6.2004 727 A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa toukokuu 2004 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Mika Mustonen 17.6.2004 727 Puun hintojen lasku pysähtynyt Metsäteollisuuden

Lisätiedot

Tätä et halua metsällesi. Kaarnakuoriaisen torjunnan aika on nyt. Sivut 14 15 ja 25

Tätä et halua metsällesi. Kaarnakuoriaisen torjunnan aika on nyt. Sivut 14 15 ja 25 METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI TORSTAINA 5. KESÄKUUTA 214 Nro 11 WWW.METSALEHTI.FI Kaarnakuoriaisen torjunnan aika on nyt. Sivut 14 15 ja 25 Ajankohtaista: Kasvumallit ajan tasalle sivu 3 Puukauppa: Kuusitukkikauppa

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 25/2009 24.6.2009 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos laski 97 euroon hehtaarilta

Lisätiedot

Puukauppa, heinäkuu 2009

Puukauppa, heinäkuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 33/2009 Puukauppa, heinäkuu 2009 11.8.2009 Mika Mustonen Puukauppa vähäistä heinäkuussa Metsäteollisuus osti heinäkuussa 0,4 miljoonaa

Lisätiedot

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2004. Reaalisten kantohintojen lasku 3,4 prosenttia vuonna 2004. Pekka Ollonqvist 18.2.

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2004. Reaalisten kantohintojen lasku 3,4 prosenttia vuonna 2004. Pekka Ollonqvist 18.2. A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2004 Toimittajat: Martti Aarne Pekka Ollonqvist 18.2.2005 760 Reaalisten

Lisätiedot

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä Puun ostot ja hinnat joulukuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 19.1.2001 561 Yksityismetsien puukaupassa 12 prosentin kasvu Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla vuonna 2000. Metsäteollisuuden puun

Lisätiedot

Puukauppa Syyskuu 2007. Tukkipuun hinnat loivassa laskussa 16.10.2007 887

Puukauppa Syyskuu 2007. Tukkipuun hinnat loivassa laskussa 16.10.2007 887 A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puukauppa Syyskuu 2007 Toimittaja: Mika Mustonen 16.10.2007 887 Tukkipuun hinnat loivassa laskussa Puukauppa

Lisätiedot

Puun hintojen nousun vauhdittama puukauppa jatkui vilkkaana marraskuussa.

Puun hintojen nousun vauhdittama puukauppa jatkui vilkkaana marraskuussa. A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puukauppa marraskuu 2004 Toimittaja: Mika Mustonen 17.12.2004 751 Hintojen nousu piristi puukauppaa Puun

Lisätiedot

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat Kohti puukauppaa Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä 1 Hakkuutavat Päätehakkuu = uudistuskypsän metsän hakkuu. Avohakkuu, siemenpuu- ja suojuspuuhakkuu sekä kaistalehakkuu. Uudistamisvelvoite!

Lisätiedot

Saisiko olla pala kunttaa? Jouko Piiraisen yritys kuorii metsän pintamaan, kiertää sen rullalle ja myy ihmisten pihoille. Sivu 20

Saisiko olla pala kunttaa? Jouko Piiraisen yritys kuorii metsän pintamaan, kiertää sen rullalle ja myy ihmisten pihoille. Sivu 20 METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI TORSTAINA 19. KESÄKUUTA 2014 Nro 12 WWW.METSALEHTI.FI Saisiko olla pala kunttaa? Jouko Piiraisen yritys kuorii metsän pintamaan, kiertää sen rullalle ja myy ihmisten pihoille.

Lisätiedot

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat 3 Tulokset 3.1 Yleistä Tärkeimmät hankinta-alueet, joista kertyi yhteensä kolmannes markkinapuusta, olivat vuosina 1994 ja 1997 Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen metsäkeskukset (liitteet 2 3, s.

Lisätiedot

2,8 miljoonaa kuutiometriä. Puukaupan reipas tahti on jatkunut helmikuussa: viikoilla 6 7 puuta kertyi yhteensä 1,5 miljoonaa kuutiometriä.

2,8 miljoonaa kuutiometriä. Puukaupan reipas tahti on jatkunut helmikuussa: viikoilla 6 7 puuta kertyi yhteensä 1,5 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat tammikuu 2001 Toimittaja: Martti Aarne 20.2.2001 564 Ennätysvilkas tammikuu puukaupassa Vuosi on puumarkkinoilla alkanut erittäin vilkkaasti. Tammikuun 2001 puun ostomäärä yksityismetsistä

Lisätiedot

Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain.

Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain. Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain. Ahvenanmaa Metsämaa Mänty 316,8 35,2 113,0 12,6 187,7 20,9 101,1 11,2 66,5 7,4 47,4 5,3 30,0 3,3 19,2 2,1 10,2 1,1 8,2 0,9 900,0 Kuusi 189,6 31,9

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena

Metsä sijoituskohteena Metsä sijoituskohteena Polvelta toiselle metsätilan sukupolvenvaihdosmessut Jarmo Lahdenmaa Metsänhoitoyhdistys Etelä-Pohjanmaa Esityksen sisältö Taustatietoa MHY Etelä-Pohjanmaasta Sijoittamisesta yleensä

Lisätiedot

Kuusesta tuli museotavaraa

Kuusesta tuli museotavaraa METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI TORSTAINA 14. ELOKUUTA 2014 Nro 15 WWW.METSALEHTI.FI Kuusesta tuli museotavaraa Mäntän Serlachius-museoiden uusimpaan rakennukseen kului 23 kilometriä kuusilautaa. Sivut 16 17

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2010 27/2011 22.6.2011 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos 88 euroa hehtaarilta Vuonna

Lisätiedot

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006. Vuoden 2006 kantohinnat nousivat reaalisesti 1,1 prosenttia. Martti Aarne Mika Mustonen 11.4.

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006. Vuoden 2006 kantohinnat nousivat reaalisesti 1,1 prosenttia. Martti Aarne Mika Mustonen 11.4. A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006 Toimittajat: Pekka Ollonqvist Martti Aarne Mika Mustonen 11.4.2007

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Energiapuun kauppa, tammi maaliskuu 2014 Karsitusta energiapuusta maksettiin alkuvuonna pystykaupoissa 5 euroa ja hankintakaupoissa

Lisätiedot

Metsänomistamisen tuoton ja sen osatekijöiden vaihtelu 1972 2001

Metsänomistamisen tuoton ja sen osatekijöiden vaihtelu 1972 2001 Metsä sijoituskohteena 1972 2001 Toimittajat: Markku Penttinen Antrei Lausti 3.12.2002 651 Metsänomistamisen tuotto sijoituksena hiipui vuonna 2001 Metsäntutkimuslaitoksen julkaisemassa uudessa tiedotteessa

Lisätiedot

Puutavaralajien hintojen viikko- ja kuukausitilastoinnissa

Puutavaralajien hintojen viikko- ja kuukausitilastoinnissa Tieteen tori Metsätieteen aikakauskirja 2/2007 Jari Viitanen ja Pekka Ollonqvist Uuden aluejaon vaikutus puumarkkinoiden hintainformaatioon Puutavaralajien hintojen viikko- ja kuukausitilastoinnissa siirryttiin

Lisätiedot

2 Tutkimusmenetelmä ja aineisto

2 Tutkimusmenetelmä ja aineisto 2 Tutkimusmenetelmä ja aineisto 2.1 Tutkimusmenetelmä Kulkuvirroissa seurataan puun kuljetuksia leimikoiden hakkuista käyttöpaikoille. Hakkuun ja puun käytön välinen ajallinen viive on keskimäärin 5 6

Lisätiedot

Reaalinen kantohintaso oli viime vuonna 3,3 prosenttia alempi kuin vuonna 2000. Nimellisesti kantohinnat

Reaalinen kantohintaso oli viime vuonna 3,3 prosenttia alempi kuin vuonna 2000. Nimellisesti kantohinnat Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2001 Toimittajat: Pekka Ollonqvist Martti Aarne 6.2.2002 610 Reaalinen kantohintataso laski 3,3 prosenttia vuonna 2001 Reaalinen kantohintaso oli viime vuonna 3,3 prosenttia

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Tiedätkö sinä, mikä biotuotetehdas? Biotuotetehtaan ydin on sellutehdas, mutta biotuotetehdas on paljon muutakin. Mitä biotuotteet ovat? Minkälainen

Lisätiedot

vuosi 2001 Vuonna 2001 lähes kaikkien työlajien

vuosi 2001 Vuonna 2001 lähes kaikkien työlajien Metsänhoito- ja perusparannustyöt vuosi 2001 Toimittajat: Sinikka Västilä Helena Herrala-Ylinen 14.10.2002 646 Panostus metsänhoitoon lisääntyi edellisvuosista Metsänhoito- ja perusparannustyöt Vuonna

Lisätiedot

Mokan kanssa hirvijahtiin. Annamari Pirinen ja karjalankarhukoira on ollut tuttu yhdistelmä metsällä yli vuosikymmenen ajan.

Mokan kanssa hirvijahtiin. Annamari Pirinen ja karjalankarhukoira on ollut tuttu yhdistelmä metsällä yli vuosikymmenen ajan. METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI TORSTAINA 28. ELOKUUTA 2014 Nro 16 WWW.METSALEHTI.FI Mokan kanssa hirvijahtiin Annamari Pirinen ja karjalankarhukoira on ollut tuttu yhdistelmä metsällä yli vuosikymmenen ajan.

Lisätiedot

Kemeraa valvomassa. Leena Kalinin tehtävänä on tarkistaa, että tämäkin kemerakohde on harvennettu oikein. Sivut 10 11

Kemeraa valvomassa. Leena Kalinin tehtävänä on tarkistaa, että tämäkin kemerakohde on harvennettu oikein. Sivut 10 11 METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI TORSTAINA 25. SYYSKUUTA 2014 Nro 18 WWW.METSALEHTI.FI Kemeraa valvomassa Leena Kalinin tehtävänä on tarkistaa, että tämäkin kemerakohde on harvennettu oikein. Sivut 10 11 Ajankohtaista:

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS KUORMAINVAA AN KÄYTÖSTÄ PUUTAVARAN MITTAUKSESSA JA ERIEN ERILLÄÄN PIDOSSA

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS KUORMAINVAA AN KÄYTÖSTÄ PUUTAVARAN MITTAUKSESSA JA ERIEN ERILLÄÄN PIDOSSA MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 18/08 Päivämäärä 2.12.2008 Dnro 2593/01/2008 Voimassaoloaika 1.1.2009 toistaiseksi Kumoaa Maa- ja metsätalousministeriön määräys nro 47/99, Kuormainvaakamittaus

Lisätiedot

Suomen piensahojen lukumäärä ja puunkäyttö vähentyivät merkittävästi viime vuosikymmenellä

Suomen piensahojen lukumäärä ja puunkäyttö vähentyivät merkittävästi viime vuosikymmenellä Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 17/2012 Piensahat 2010 3.5.2012 Jukka Torvelainen Suomen piensahojen lukumäärä ja puunkäyttö vähentyivät merkittävästi viime vuosikymmenellä

Lisätiedot

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja TEOLLISUUS KÄYTTI PUUTA 63,9 MILJOONAA KUUTIOTA VUONNA 2014 Raakapuun lisäksi teollisuus käytti sivutuotteena syntyvää

Lisätiedot

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016 2 23.6.2016 Esityksen nimi Äänekosken biotuotetehdashanke Piiripäällikkö Matti Rossi, Metsä Group Metsä- ja viherpäivät, Jyväskylä, 7.-8.6.2016 Avainluvut

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008 Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus Ritva Toivonen Tapio 11/2008 1 Metsäala murroksessa (2005)08 Massa- ja paperiteollisuus: Vuosikymmenien kasvu taittuu laskuun: pysyvämpi

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2013

Yksityismetsätalouden liiketulos 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2013 27/2014 18.6.2014 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos lähes 100 euroa hehtaarilta

Lisätiedot

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi ENERGIAPUUKAUPAN VAIHTOEHDOT Pystykauppa (myydään ostajalle hakkuuoikeus, myyjä saa puusta kantohinnan

Lisätiedot

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.00 Avaus Urpo Hassinen Biomas-hanke 9.15 Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset Mikko Korhonen ja hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma

Lisätiedot

Puun ostot ja hinnat marraskuu 2001. Myrskytuhopuu on vilkastuttanut puukauppaa 19.12.2001 605

Puun ostot ja hinnat marraskuu 2001. Myrskytuhopuu on vilkastuttanut puukauppaa 19.12.2001 605 Puun ostot ja hinnat marraskuu 2001 Toimittaja: Martti Aarne 19.12.2001 605 Myrskytuhopuu on vilkastuttanut puukauppaa Koko syksyn puolivauhdilla käyneessä puukaupassa näkyi marraskuussa piristymisen merkkejä.

Lisätiedot

kuutiometriin, mikä vastaa noin 37 miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä

kuutiometriin, mikä vastaa noin 37 miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä Puun ostot ja hinnat joulukuu 2001 Toimittaja: Martti Aarne 16.1.2002 608 Vuoden 2001 puukauppa jäi 30 miljoonaan kuutiometriin Vuosi 2001 oli puumarkkinoilla hiljainen, vaikka marraskuun myrskyt lisäsivätkin

Lisätiedot

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat Oulun kaupungin Haukiputaan Ulkometsän alueen tilusjärjestelytoimituksen toimituskokous 31. toukokuuta

Lisätiedot

PIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT. Urpo Hassinen 2011

PIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT. Urpo Hassinen 2011 PIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Urpo Hassinen 211 SISÄLTÖ 1. johdanto 2. tutkimuksen tavoite 3. toteutus 4. tulokset 5. johtopäätökset 1. JOHDANTO SUOMEN UUSIUTUVAN

Lisätiedot

PTT-ennuste: Metsäsektori

PTT-ennuste: Metsäsektori MSO 17.10.2014 PTT-ennuste: Metsäsektori syksy 2014 Paula Horne Sahatavaran tuotanto jatkunut vientivetoisena Sahatavaran vientihinta Suomesta, 3kk keskiarvo 250 240 230 220 210 200 190 180 Sahatavaran

Lisätiedot

Luonnovaraja biotalouden. tutkimus 2/2015. 20.1. 2015 Elina Mäki-Simola. TILASTO: Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, marraskuu 2014

Luonnovaraja biotalouden. tutkimus 2/2015. 20.1. 2015 Elina Mäki-Simola. TILASTO: Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, marraskuu 2014 Luonnovaraja biotalouden tutkimus 2/2015 TILASTO: Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, marraskuu 2014 20.1. 2015 Elina Mäki-Simola Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 2/2015 T I L A S T O Teollisuuspuun

Lisätiedot

Puun hinnat metsäkeskuksittain 2009

Puun hinnat metsäkeskuksittain 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 17/2010 Puun hinnat metsäkeskuksittain 2009 5.5.2010 Yrjö Sevola Pekka Ollonqvist Reaalinen kantohintataso laski 14 prosenttia

Lisätiedot

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot

Lisätiedot

Puun ostot ja hinnat lokakuu 2001. Puukauppa piristymässä 22.11..2001 601

Puun ostot ja hinnat lokakuu 2001. Puukauppa piristymässä 22.11..2001 601 Puun ostot ja hinnat lokakuu 2001 Toimittaja: Martti Aarne 22.11..2001 601 Puukauppa piristymässä Puukauppa on marraskuussa hieman vilkastunut alkusyksyn puumääriin verrattuna. Viikolla 46 teollisuus osti

Lisätiedot

Suomen metsäenergiapotentiaalit

Suomen metsäenergiapotentiaalit Suomen metsäenergiapotentiaalit Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätehon iltapäiväseminaari: Logistiikan näkymät ja bioenergian mahdollisuudet 17.3.2009, Tapahtumatalo Bankin auditorio, Helsinki Puupolttoaineet

Lisätiedot

Puukauppa alueittain 2013

Puukauppa alueittain 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 11/2014 Puukauppa alueittain 2013 1.4.2014 Martti Aarne Vuoden 2013 reaalinen kantohintataso 2 prosenttia edellisvuotta korkeampi

Lisätiedot

Puun hinnat metsäkeskuksittain 2010

Puun hinnat metsäkeskuksittain 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2011 Puun hinnat metsäkeskuksittain 2010 4.2.2011 Yrjö Sevola Pekka Ollonqvist Reaalinen kantohintataso nousi 8,5 prosenttia

Lisätiedot

Korjuutilasto Arto Kariniemi. Tuloskalvosarja. Tuloskalvosarja Puunkorjuun tilastot 1. Metsäteho Oy

Korjuutilasto Arto Kariniemi. Tuloskalvosarja. Tuloskalvosarja Puunkorjuun tilastot 1. Metsäteho Oy Korjuutilasto 25 Arto Kariniemi Puunkorjuun tilastot 1 Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Korjuutilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä korjuumenetelmien

Lisätiedot

Puukaupan sanastoa (1)

Puukaupan sanastoa (1) PUUKAUPPA OSIO 2 yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot metsänomistajan rooli puukaupassa 1 Puukaupan sanastoa

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Elinvoimaa metsistä -hankkeen loppuseminaari Lahti, 2.12.2014

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Elinvoimaa metsistä -hankkeen loppuseminaari Lahti, 2.12.2014 Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Elinvoimaa metsistä -hankkeen loppuseminaari Lahti, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien

Lisätiedot

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA Suomi KOKO SUOMI ON HYVIN METSÄINEN Metsää* on maapinta-alasta 86 %. Mikäli mukaan ei lasketa joutomaata**, metsän osuus maapinta-alasta on 67 %. Metsän osuus maapinta-alasta

Lisätiedot

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Puumarkkinat ja niiden kehittäminen asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Markkinat ja puut kasvavat eri puolilla maapalloa viennin arvo muodostuu matkalla Lähde: Metsäntutkimuslaitos Metsävaramme mahdollistavat

Lisätiedot

Yksityismetsänomistuksen rakenne

Yksityismetsänomistuksen rakenne Yksityismetsänomistuksen rakenne Harri Hänninen Metsätehon iltapäiväseminaari 24.5.2011, Helsinki Metsätilajakauma Metsää vähintään 1 hehtaaria käsittäviä metsätiloja 375 000 kappaletta, joilla omistajia

Lisätiedot

Metsäteollisuus vahvassa nousussa Martti Asunta, hallituksen pj, Metsä Group

Metsäteollisuus vahvassa nousussa Martti Asunta, hallituksen pj, Metsä Group Metsäteollisuus vahvassa nousussa Martti Asunta, hallituksen pj, Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Metsäteollisuuden investoinnit ja vaikutukset Äänekosken biotuotetehdas 2 Suomen metsäteollisuus

Lisätiedot

Syksyn puukauppa jatkuu edellisvuosia tuntuvasti hiljaisempaan tahtiin. Syyskuussa metsäteollisuus osti puuta 2,1 miljoonaa kuutiometriä,

Syksyn puukauppa jatkuu edellisvuosia tuntuvasti hiljaisempaan tahtiin. Syyskuussa metsäteollisuus osti puuta 2,1 miljoonaa kuutiometriä, Puun ostot ja hinnat syyskuu 2001 Toimittaja: Martti Aarne 19.10.2001 598 Syyskuun puukaupassa 50 prosentin lasku edellisvuodesta Syksyn puukauppa jatkuu edellisvuosia tuntuvasti hiljaisempaan tahtiin.

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN BIOTUOTETEHDAS

ÄÄNEKOSKEN BIOTUOTETEHDAS ÄÄNEKOSKEN BIOTUOTETEHDAS Jyväskylä 13.2.2015 Niklas von Weymarn, tutkimusjohtaja, Metsä Fibre 1 1 Metsä Fibre - osa ia 2 Raakapuun viejästä kansainväliseksi konserniksi in kehitys 1934 2014 Metsäliitto

Lisätiedot

Omavalvonta. Ville Kankaanhuhta, Lauri Haataja, Timo Saksa. Luonnonvarakeskus. Suonenjoki. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus

Omavalvonta. Ville Kankaanhuhta, Lauri Haataja, Timo Saksa. Luonnonvarakeskus. Suonenjoki. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus Omavalvonta Ville Kankaanhuhta, Lauri Haataja, Timo Saksa Luonnonvarakeskus Suonenjoki Omavalvonta Tarkoittaa metsurin, koneenkuljettajan tai omatoimisen metsänomistajan tekemää laadunseurantaa työn aikana

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

PUUTAVARAN MITTAUSMENETELMIEN OSUUDET VUONNA 2006

PUUTAVARAN MITTAUSMENETELMIEN OSUUDET VUONNA 2006 PUUTAVARAN MITTAUSMENETELMIEN OSUUDET VUONNA 2006 Samuli Hujo 1 Puutavaran mittaus- ja hakkuumäärät 2006 Mittausmenetelmien osuudet vuonna 2006 tilasto perustuu kyselyyn vastanneiden Metsätehon osakasyritysten

Lisätiedot

Kaukokuljetustilasto 2005

Kaukokuljetustilasto 2005 Kaukokuljetustilasto 25 Arto Kariniemi Kaukokuljetuksen tilastot 1 Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Kuljetustilasto seuraa kotimaisen raakapuun kuljetuksen määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä

Lisätiedot

4 Puukauppa. Kantohinnat

4 Puukauppa. Kantohinnat 4 Puukauppa Vuonna 2011 yksityismetsissä käytiin puukauppaa tavanomaista hiljaisemmin. Raakapuun kanto- ja hankintahinnat olivat edellisvuotta alemmalla tasolla, ja kantohinnoissa pudotus oli suurempi

Lisätiedot

Bioenergian metsä-seminaari 17.5.2011 Jukka Aula, johtaja Metsänomistajien Liitto Pohjois-Suomi

Bioenergian metsä-seminaari 17.5.2011 Jukka Aula, johtaja Metsänomistajien Liitto Pohjois-Suomi Bioenergian metsä-seminaari 17.5.2011 Jukka Aula, johtaja Metsänomistajien Liitto Pohjois-Suomi Markkinointiyhtiö Lapin Metsämarkkinat Oy, Tavoitteet Tytäryhtiö: Pohjois-Pohjanmaan Metsämarkkinat Oy, Oulu

Lisätiedot

Metsänmittausohjeita

Metsänmittausohjeita Metsänmittausohjeita 1. PUUN LÄPIMITAN MITTAAMINEN Tilavuustaulukko perustuu siihen, että läpimitta mitataan 1,3 metriä ylintä juurenniskaa korkeammalta eli 1,3 metriä sen kohdan yläpuolelta, mistä metsuri

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 1/2015 TILASTO: Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014 15.1.2015 Aarre Peltola TILASTO Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014 15.1.2015 Aarre Peltola

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/9 ja 2015/9 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 6271 678 6949 3597 798 4395 2848

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/6 ja 2015/6 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa 6255 696 6951 3602 860 4462 3621 482 4103 2632 340 2972 2289 306 2595 2103 460 2563

Lisätiedot

Stora Enson muutos jatkuu

Stora Enson muutos jatkuu Stora Enson muutos jatkuu Jouko Karvinen, toimitusjohtaja, Markus Rauramo, talousjohtaja, Juha Vanhainen, Suomen maajohtaja 19.8.2009 Sisältö Stora Enson muutos jatkuu Toimenpiteet Taloudelliset vaikutukset

Lisätiedot

KEMERAn uudistaminen: Energiapuun korjuu &

KEMERAn uudistaminen: Energiapuun korjuu & : Energiapuun korjuu & ennakkoraivaus Kalle Kärhä, Stora Enso Metsä Kestävän metsätalouden rahoituslain kokonaisuudistus -työryhmän kokous 24.1.2014, maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki 1 Työryhmän

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen?

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 9 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Juha Hakkarainen Metsäjohtaja, MTK metsälinja juha.hakkarainen@mtk.fi PEFC/-44- Metsäteollisuuden tuotanto

Lisätiedot

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali

Lisätiedot

Suomi on Euroopan metsäisin maa

Suomi on Euroopan metsäisin maa Suomi on Euroopan metsäisin maa Suomen maapinta-alasta noin xx % on metsien peitossa 75% Metsät kasvavat vuosittain noin xx miljoonaa kuutiometriä 100 milj.m 3 /v Metsät ovat merkittävä virkistyksen lähde

Lisätiedot

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3 PEFC/2-44-2 Puuenergian käyttö Metsätalouden organisaatio 212 kaikilla sormi metsäenergiapelissä => tulevaisuuden ala Manu Purola Toiminnanjohtaja 3.11.211 4-564433 www.mhy.fi/keskipohjanmaa Liitto ollut

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

Puuhuollon kustannukset Suomessa ja Ruotsissa 1992-1996

Puuhuollon kustannukset Suomessa ja Ruotsissa 1992-1996 Osakkaiden yhteishanke Puuhuollon kustannukset Suomessa ja Ruotsissa 1992-1996 Jouko Örn Metsätehon raportti 57 11.6.1998 Puuhuollon kustannukset Suomessa ja Ruotsissa 1992-1996 Jouko Örn Metsätehon raportti

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

TILASTO: Metsämaan omistus 2013

TILASTO: Metsämaan omistus 2013 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 5/2015 TILASTO: Metsämaan omistus 2013 23.1.2015 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 5/2015 T I L A S T O Metsämaan omistus 2013 23.1.2015 Jussi Leppänen ja Jukka

Lisätiedot

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen

Lisätiedot

Saana, Leo, Eino ja Leo laittoivat leikkimoottorisahat tiukkaan syyniin.

Saana, Leo, Eino ja Leo laittoivat leikkimoottorisahat tiukkaan syyniin. METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI TORSTAINA 18. JOULUKUUTA 2014 NRO 24 WWW.METSALEHTI.FI PERUSTETTU 1933 Saana, Leo, Eino ja Leo laittoivat leikkimoottorisahat tiukkaan syyniin. Sivut 16 17 TESTIRYHMÄ Kuva Seppo

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat Pello 28.4.2014 Ylitornio 5.5.2014 Tarmo Uusitalo Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen eteneminen Kemera- työryhmän loppuraportti

Lisätiedot

Metsäkeskuksen näkemyksiä metsien hyödyntämisestä. Tulevaisuuden bioenergiaratkaisut seminaari Kuusamo 16.4.2015 Eeva-Liisa Repo

Metsäkeskuksen näkemyksiä metsien hyödyntämisestä. Tulevaisuuden bioenergiaratkaisut seminaari Kuusamo 16.4.2015 Eeva-Liisa Repo Metsäkeskuksen näkemyksiä metsien hyödyntämisestä Tulevaisuuden bioenergiaratkaisut seminaari Kuusamo 16.4.2015 Eeva-Liisa Repo Puheenvuoron sisältöä Suomen metsäkeskuksesta Pohjois-Suomen ja Koillismaan

Lisätiedot

Metsänhoito- ja perusparannustöiden

Metsänhoito- ja perusparannustöiden A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Metsänhoito- ja perusparannustyöt 2003 Metsänhoito- ja perusparannustöiden kustannukset 2002 Toimittajat:

Lisätiedot

Millaisia suometsät ovat VMI10:n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston tilavuudesta ja kasvusta

Millaisia suometsät ovat VMI10:n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston tilavuudesta ja kasvusta Uutta tietoa suometsätalouteen Suometsätalous tutkimusohjelman tulokset käytäntöön seminaari Sokos Hotelli Vantaa, Tikkurila 12.4.2011 Millaisia suometsät ovat :n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston

Lisätiedot

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 Avainluvut 2015 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 116 000 suomalaista metsänomistajaa METSÄ FOREST Puunhankinta ja metsäpalvelut

Lisätiedot

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Kuopiossa 30.10.2010 Strateginen johtaja Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö, Metsäalan strateginen ohjelma Alustuksen

Lisätiedot

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015 RN:o 15:1/1 n. 2,5 ha RN:o 2:131 18,5 ha RN:o 2:87/0 37,1 ha Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015 n. 2,5 ha RN:o 15:1/1 RN:o 2:87/0 37,1 ha RN:o 2:131 18,5 ha Raimola 595-427-2-87/0

Lisätiedot

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun

Lisätiedot

4 Puukauppa. Kantohinnat

4 Puukauppa. Kantohinnat 4 Puukauppa Vuoden 2013 puukauppaa yksityismetsissä leimasivat korkeat ostomäärät ja melko vakaana säilynyt hintataso. Kantohintataso kääntyi reaalisesti 2 prosentin nousuun parin vuoden alamäen jälkeen.

Lisätiedot

Metsätalouden kannattavuus ja laatu. Lappi

Metsätalouden kannattavuus ja laatu. Lappi Metsätalouden kannattavuus ja laatu Lappi 2012-2015 seuranta Lappi Metsätalouden kannattavuus ja laatu 2013 Metsätalouden kannattavuus ja laatu Yksityismetsätalouden nettotulos (15 /ha) oli edellisen vuoden

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden merkitys puumarkkinoilla

Yksityismetsätalouden merkitys puumarkkinoilla Suomalais-venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi 19.10.2011 Majvik, Kirkkonummi Yksityismetsätalouden merkitys puumarkkinoilla Jussi Leppänen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa jussi.leppanen@metla.fi Yksityismetsien

Lisätiedot

Lisäpuuta tuhkalla. Suometsän tuhkalannoitus maksaa metsänomistajan kulut jopa kymmenkertaisena takaisin. Sivut 14 15

Lisäpuuta tuhkalla. Suometsän tuhkalannoitus maksaa metsänomistajan kulut jopa kymmenkertaisena takaisin. Sivut 14 15 METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI TORSTAINA 29. TAMMIKUUTA 2015 Nro 2 WWW.METSALEHTI.FI PERUSTETTU 1933 Lisäpuuta tuhkalla Suometsän tuhkalannoitus maksaa metsänomistajan kulut jopa kymmenkertaisena takaisin.

Lisätiedot

BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin

BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin 26.3.2013 Lahti UPM Metsä Samuli Hujo metsäasiakaspäällikkö Toimintaympäristön muutokset 1. Sähköisten palvelujen yleistyminen, datanatiivit

Lisätiedot