Saisiko olla pala kunttaa? Jouko Piiraisen yritys kuorii metsän pintamaan, kiertää sen rullalle ja myy ihmisten pihoille. Sivu 20

Transkriptio

1 METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI TORSTAINA 19. KESÄKUUTA 2014 Nro 12 Saisiko olla pala kunttaa? Jouko Piiraisen yritys kuorii metsän pintamaan, kiertää sen rullalle ja myy ihmisten pihoille. Sivu 20 Ajankohtaista: Luonnonvarakeskus tulee sivut Metsänhoito: Sopimus paperille sivut Metsänomistaja: Aika on yhteismetsän sivut Lukijoilta: Metsävähennys puhuttaa sivu 26 Hannu Huttu

2 12 METSÄLEHTI PUUKAUPPA Lumivarastot otettu käyttöön etuajassa Leuto viime talvi sotki puutavaran lumivarastoinnin. LIINA KJELLBERG, teksti ja kuva UPM:n terminaalipäällikkö Lauri Merikallio huokaisee helpotuksesta. Lumivarastosta purettujen kuusikuitupuiden kuoren päällä ja päädyissä näkyy paikoin hometta, mutta kuoren alta paljastuu vaalea tuore puuaines. Huonomminkin olisi voinut käydä. Leuto ja vähäluminen viime talvi ei suosinut puutavaran lumivarastointia. Osa Kaipolan paperitehtaan lumivarastoon talvella tuoduista kuusikuitupuista jäi ilman suojaavaa lumi- ja hakekerrosta. Raaka-ainetta tuli, mutta kaikki muu oli meitä vastaan, Kaipolan paperitehtaan lumivarastoon kasattiin viime talvena kuutiometriä kuusikuitupuuta, se määrä minkä tehdas kesäkuukausina huippuvaaleiden paperilajien tuotantoon tarvitsee. Jämsässä sijaitsevan tehtaan pihalla oleva puolentoista hehtaarin laajuinen ja 11 metrin korkuinen lumivarasto on niin suuri, että sen kasaamiseen ja purkamiseen eivät tehtaalla perinteisesti käytettävät kurottajat riitä. Lumivaraston purku jouduttiin tänä vuonna aloittamaan jo toukokuussa, vaikka lumivarastot yleensä avataan vasta juhannuksen jälkeen. Laivojen lastauksessakin käytettävä materiaalinkäsittelykone on kesäkuun puolivälissä purkanut kasasta jo kuutiometriä. Puut alkavat homehtua heti, jos lumivaraston lämpötila nousee plussan puolelle, ja sitä riskiä ei voi ottaa. Lumivarastossa on valtavasti rahaa kiinni, toteaa UPM:n tuotantojohtaja Marko Laakkonen. Vaaleaa puuta kesäksi UPM on varastoinut kuusikuitupuuta lumivarastoihin kymmenisen vuotta. Valtaosa kuusikuidusta tulee kuusikoiden harvennuksista, joita tehdään lähinnä talvisin, joten lumivarastot takaavat, että paperitehtaille riittää raaka-ainetta myös kesäkuukausina. Lisäksi talvella kaadettu puu on vaaleampaa kuin kesällä kaadettu, ja vaaleus on painopapereissa valttia. Pihkat ja öljyt ovat liikkeellä kesällä, joten paperin valmistaminen kesällä kaadetuista puista vaatii suuret määrät valkaisukemikaaleja, Talvella kaadetut puut pysyvät lumivarastoissa tuoreina, sillä ne ovat jäässä. Hyvin tehty lumivarasto pitää puut jäisinä pitkälle syksyyn. Edellytyksenä on kuitenkin, että lumivaraston tekoainaan on pakkaskeli: puiden ja asfalttikentän, jolle lumivarasto tehdään, pitää olla jäässä. Lumivaraston teossa tärkeintä on saada puut pinottua mahdollisimman tiiviisti. Tiiviisti pinottu jäinen massiivirakenne säilyttää talvipuun hyvät vaaleusominaisuudet pitkälle syksyyn. Lisäksi rakenteesta tulee vahva ja turvallinen, Kun puut on kasattu, peitetään ne noin metrin kerroksella lunta. Merikallion mukaan nyrkkisääntö on, että puut on oltava kasassa helmikuun loppuun mennessä ja lumetus tehty maaliskuun puoliväliin mennessä. Kaipolan tehtaalla käytetään tykkilunta mutta esimerkiksi UPM:n Kaukaan paperitehtaalla käytetään luonnonlunta. Lumikerroksen päälle ajetaan vielä kauhakuormaajilla muutaman kymmenen senttimetrin paksuinen kerros puunkuorta tai metsäenergiahaketta, jotta lumi ei sula kevätauringossa. Tänä vuonna lunta saatiin puiden päälle vain puoli metriä, sillä pakkassäät kestivät vain muutaman viikon, Merikallio kertoo. Siitä huolimatta lumivaraston lämpötila on edelleen nollassa. Materiaalinkäsittelykone on tähän mennessä purkanut sitä osaa lumivarastosta, joka jäi peittämättä, joten Merikallio uskoo, että puut ovat säily neet hyvin lumipeitteen allakin. Käytetty menetelmä Myös Metsä Group ja Stora Enso tekevät lumivarastoja, mutta pienemmässä mittakaavassa kuin UPM. Molemmilla on puuta lumivarastoissa vuosittain joitain kymmeniä tuhan- Materiaalinkäsittelykone purkaa puutavaran lumivarastoa UPM:n Kaipolan paperitehtaalla. sia kuutiometrejä. Tänä vuonna Metsä Group ei tosin tehnyt lumivarastoja. Puut oli kyllä jo kasattu lumivarastoa varten, mutta luonnonlunta ei tullut ja pakkasta ei ollut niin paljon, että tykkilunta olisi voinut järkevästi tehdä. Käytimme lumivarastoon pinotut puut kelirikkoaikana, Metsä Groupin kehityspäällikkö Timo Saarentaus kertoo.

3 METSÄLEHTI Mäntytukki käy kaupaksi LIINA KJELLBERG Mäntytukilla on nyt puutavaralajeista eniten kysyntää ympäri Suomen. Esimerkiksi Itä-Savon ja Pirkanmaan metsänhoitoyhdistysten alueilla puukauppa sujuu muutenkin hyvin, mutta Iisalmen seudulla toimivan metsänhoitoyhdistys Savotan alueella ei niinkään. Puukauppatilanne on tukkoinen. Yhtiöillä tuntuu olevan puuta varastossa vähintäänkin riittävästi. Osto on valikoivaa, sanoo metsänhoitoyhdistys Savotan toiminnanjohtaja Rauno Karppinen. Metsänhoitoyhdistys Itä-Savon alueella kauppansa tekee mäntytukin lisäksi koivukuitu ja kuusitukkikin. Kolme kuukautta on jo puhuttu, että kuusitukkia on joka paikka täynnä, mutta sahurit sanovat, että kuusitukkiakin tarvitaan, toteaa yhdistyksen toiminnanjohtaja Harri Huupponen. Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan alueella kaupaksi menee myös energiapuu. Yhdistyksen toiminnanjohtaja Matti Sojakka kertoo energiapuun kulutuksen kasvavan Tampereen seudulla kymmenien prosenttien vuosivauhtia. Energiapuu tuo mukavan lisän puukauppaan. Tänä vuonna maakunnassa korjataan energiapuuta satoja tuhansia kiintoja, hän ennakoi. Kantohintojen kehitys Euroa m Ostomäärät viikolla 24 metsäkeskuksittain Metsäkeskus Määrä m 3 Koko maa Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Etelä- Pohjanmaa Keski- Suomi Etelä- Suomi Lappi Kainuu- Pohjanmaa Savo- Karjala Kymi- Savo Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m3 1,5 1,2 0,9 0,6 0, viikot 1 24, vko Metsäntutkimuslaitoksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 83 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Itsenäisten sahojen ja eräiden pienten ostajien kaupat eivät ole mukana. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukki- ja kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. Raakapuun hintatilastot, viikkojen keskiarvo KOKO MAA ETELÄ-SUOMI KYMI-SAVO Kantohinnat 56,48 57,05 39,99 15,51 17,88 15,50 23,63 23,63 Uudistushakkuu 57,92 57,65 40,75 16,67 18,91 16,84 24,67 24,34 Harvennushakkuu 48,71 49,69 37,62 14,45 15,34 14,75 Ensiharvennus 47,84 46,72 14,77 15,44 13,87 24,13 Hankintahinnat 59,97 61,69 29,55 31,62 30,40 KESKI-SUOMI Kantohinnat 56,47 55,97 43,40 15,42 17,51 15,55 21,85 23,15 Uudistushakkuu 58,18 56,77 44,60 17,19 18,54 17,48 23,88 23,72 Harvennushakkuu 50,21 47,99 38,38 15,36 15,34 15,32 Ensiharvennus 46,65 45,88 36,83 14,05 14,86 13,48 20,76 Hankintahinnat 54,38 53,68 44,43 28,26 28,27 28,94 ETELÄ-POHJANMAA Kantohinnat 56,38 57,06 40,75 15,78 17,85 15,76 22,55 24,69 Uudistushakkuu 58,59 57,90 42,31 17,58 19,21 17,65 25,12 26,23 Harvennushakkuu 49,96 48,31 37,49 14,74 14,71 14,02 20,25 Ensiharvennus 48,03 47,20 31,92 15,11 15,50 14,43 22,15 21,50 Hankintahinnat 57,79 58,54 47,23 29,31 29,18 29,80 SAVO-KARJALA Kantohinnat 55,49 55,62 16,62 17,60 16,58 23,53 25,56 Uudistushakkuu 57,03 56,17 18,10 18,09 17,98 25,27 26,24 Harvennushakkuu 46,48 14,62 14,68 14,47 19,94 Ensiharvennus 46,70 15,20 14,46 21,70 Hankintahinnat 52,87 52,86 28,60 27,92 29,26 33,87 KAINUU-POHJANMAA Kantohinnat 55,54 54,87 42,04 15,25 16,47 15,63 21,15 23,56 Uudistushakkuu 57,67 56,17 43,88 17,12 17,82 17,71 23,99 25,36 Harvennushakkuu 48,69 47,33 37,74 14,82 15,12 14,96 18,91 Ensiharvennus 46,05 45,78 34,05 14,03 11,72 13,78 19,45 Hankintahinnat 56,87 55,21 45,37 28,78 27,62 30,16 Kantohinnat 52,30 52,72 16,40 16,93 16,35 22,45 23,46 Uudistushakkuu 53,94 53,50 18,50 17,91 18,05 24,86 24,15 Harvennushakkuu 47,62 14,21 12,96 12,68 20,30 Ensiharvennus 46,77 14,79 14,72 19,62 Hankintahinnat 55,83 56,17 27,80 28,42 29,68 LAPPI Kantohinnat 45,98 48,71 16,30 15,65 15,58 21,98 Uudistushakkuu 47,76 50,06 18,11 15,76 17,10 23,74 Harvennushakkuu 42,32 13,13 Kantohinnat 55,45 56,17 41,83 15,74 17,45 15,79 22,58 24,13 Uudistushakkuu 57,34 57,04 43,18 17,53 18,60 17,62 24,78 25,26 Harvennushakkuu 48,64 48,03 37,85 14,68 15,06 14,64 20,11 19,97 Ensiharvennus 46,88 46,33 34,04 14,57 14,88 14,00 20,94 21,01 Hankintahinnat 55,80 56,36 45,17 28,59 29,10 29,53 34,53 Ensiharvennus 42,64 15,24 14,68 Hankintahinnat 28,45 30,55

4 2 METSÄLEHTI NÄKÖKULMA PÄÄKIRJOITUS ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja Tavoitteet korkealla, rahat vähissä Metsäntutkimus painii saman ongelman kanssa kuin ministerit minihallitusneuvotteluissaan. Tavoitteet ovat korkealla, rahat vähissä. Rakenteita on pakko uudistaa ja rahaa säästää samalla, kun pitäisi kehittää uutta. Myös tutkimukseen valtiolla on osoittaa entistä niukemmin rahaa. Vaikka poliitikot puhuvat paljon osaamisen merkityksestä, tutkimukseen ja tuotekehitykseen on tänä vuonna budjetissa yli 40 miljoonaa euroa vähemmän kuin viime vuonna. Säästöjä haetaan yhdistämällä tutkimuslaitoksia ja organisoimalla tutkimuksen rahoitusta uudelleen. Tähän liittyen myös Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Metsäntutkimuslaitos sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Termit uuteen uskoon Kielikorvani nyrjähti luettuani uusia hyvän metsänhoidon suosituksia. Nyt se on virallista: taimikonhoito ei enää tarkoita pelkästään muutamien vuosien päähän varhaisperkauksesta ajoittuvaa taimikon raivuuta. Tämän raivuun oikeaoppinen nimi on nyt taimikon harvennus. Taimikonhoito käsitteenä laajeni kattamaan sekä varhaisperkuun että nyt harvennukseksi nimetyn raivuun. yhdistyvät vuoden alussa Luonnonvarakeskukseksi. Uusi tutkimuslaitos joutuu ensi töikseen sopeutumaan siihen, että valtion tuesta leikkautuu neljännes. Säästöjen ohella korvaavaa rahoitusta on tarkoitus hankkia muista lähteistä kuten yrityksiltä ja Euroopan unionilta. Osana tutkimuksen uudelleenorganisointia valtio avaa uuden rahoitusväylän, johon käytetään osa tutkimuslaitosten rahoituksesta. Sitä voivat hyödyntää myös Luonnonvarakeskuksen tutkijat, mutta samasta lähteestä kilpailevat monet muut. Vanhoja rakenteita on hyvä välillä ravistella, sillä tehostamisen varaa on aina. Jos raha ei riitä kaikkeen, asiat on pantava tärkeysjärjestykseen. Oppiikohan paatunut toimittaja käyttämään moista termiä, joka herättää mielikuvan metsänhoidosta motolla, ei raivaussahalla? Miellän, että harvennuksessa poistetaan aikanaan perustetun metsikön heikkolaatuisimpia puita. Taimikon harvennuksessa näin ei tapahdu. Vain istutettuja taimia haittaava vesa saa kyytiä, eivät itse taimet. TIIA PUUKILA Kun Luonnonvarakeskus pääsee vauhtiin, fuusion edut alkavat näkyä. Isolla tutkimuslaitoksella on kaikki edellytykset toimia tehokkaasti ja kilpailukykyisesti biotalouden edistämiseksi. Huolestuttavaa on, että tutkimusrahoituksen muutos korostaa asiakasnäkökulmaa perustutkimuksen kustannuksella. Meillä pitää olla varaa myös tutkimukseen, josta ei koidu välitöntä hyötyä. Vapaus, tiede ja uteliaisuus synnyttävät aidosti uutta. Metsäntutkimuslaitoksella on paljon esimerkkejä siitä, miten perustutkimuksen vanhat tulokset ja pitkäaikaiset seurannat ovat vuosikymmenten kuluttua antaneet vastauksia aivan uusiin kysymyksiin. SITAATTI Hirsitalojen menestys viime vuosien asuntomessujen yleisöäänestyksissä osoittaa, että modernit ja viihtyisät hirsiomakotitalot ovat myös suuren yleisön mieleen. Voidaankin sanoa, että hirsi on tullut kaupunkeihin jäädäkseen. Mammuttikodin myyntipäällikkö Jari Koponen TÄSSÄ NUMEROSSA AJANKOHTAISTA Sahan metsäpomo haasteen edessä Keitele Forestin uusi metsäpäällikkö Kari Wuolijoki hakee vastausta kasvavaan tukintarpeeseen. Sivut 4 5 Baltia houkuttelee metsäsijoittajaa Sivu 6 Yhteismetsien veroedusta kiistaa Sivu 7 Internet tulee moottorisahaan Sivu 8 Energiapuu sai hintaseurannan Sivu 9 Kehno talvi haittasi lumivarastointia Sivu 12 METSÄSTÄ LUKIJAKUVA Tuomenkehrääjäkoin jäljiltä Jännän näköistä, kun kaikki kaupungin tuomet on tuon näköisiä. Ammattiraivooja Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti. fi/metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Höyry kuljettaa Hurmaa Saimaalla Höyryhinaajan kattilassa palaa motti halkoja tunnissa. Sivut kinkkistä metsäkysymystä Sivut PILKKEITÄ Luisia muistoja metsästyksestä Sivu 24 Lukijapalstalta lannoitusohjeet Sivu 25 Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p Toimitussihteeri: Eero Sala p AD: Anna Back p Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p Asiakaspalvelu: p Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, Helsinki Julkaisija: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi Metsätyökämppä sai uuden elämän Lestijärvellä tehtiin uutta ja säästettiin vanhaa. Sivu 28 Puu jumalille ja syntisille Sivu 30

5 3 AJANKOHTAISTA METSÄLEHTI Jos kuori irtoaa kuusten rungoista, on kirjanpainajan tuhojen torjuminen myöhäistä. Myös tukkipuun arvo on menetetty. Tiia Puukila Kirjanpainaja haastaa Toistaiseksi kovakuoriaisen valtaamia kuusikoita on tullut puukauppamarkkinoille vain vähän. LIINA KJELLBERG Puukaupassa valmistaudutaan hankalaan kesään. Kirjanpainajien valtaamat kuusikot pitäisi saada nopeasti korjattua ja puut kuljetettua pois metsästä, mutta samaan aikaan sahojen kesäseisokit aiheuttavat katkoksia puunkorjuuseen. Haasteita tulee, se on aivan selvää. Puunkorjuussa täytetään nyt sahojen kesälomia edeltävää puuntarvetta. Kun sahat menevät kesälomille, voi kirjanpainajan tuhoamia kuusikoita tulla enemmän kuin niitä ehditään korjata. Osa tukeista voi pilaantua kuitupuuksi, ennakoi Stora Enson metsäpäällikkö Jorma Länsitalo. Kirjanpainajia näyttää Metsäntutkimuslaitoksen ja Suomen metsäkeskuksen alustavien tietojen mukaan olevan metsissä tänä vuonna vähintään yhtä paljon kuin viime vuonna. Silloin kirjanpainajat tappoivat varttuneita kuusia arviolta kahden miljoonan euron arvosta. Jos kesästä tulee lämmin ja pitkä, voi kirjanpainajien määrä nousta viime vuotta suuremmaksikin, sanoo Suomen metsäkeskuksen metsätuhovastaava Hannu Heikkilä. Metla ja Suomen metsäkeskus seuraavat kirjanpainajien määriä ympäri eteläistä Suomea sijoitetuilla seurantapisteillä. Jos seurantapisteellä oleviin pyydyksiin lentää kesän aikana yli kirjanpainajaa, on epidemian raja ylitetty ja tuho todennäköinen. Osa tukeista voi pilaantua kuitupuuksi. Kirjanpainajien määrä nousi monella seurantapisteellä yli yksilöön jo toukokuussa. Toukokuussa saadaan yleensä kolmasosa koko kesän saaliista. Huolestuttavalta näyttää, Heikkilä sanoo. Kuusitukista tarjontaa Toistaiseksi kirjanpainajan vaivaamia kuusikoita ei markkinoille kuitenkaan ole juuri tullut. Sekä metsänhoitoyhdistys Itä-Savon toiminnanjohtajan Harri Huupposen että metsänhoitoyhdistys Kymenlaakson toiminnanjohtajan Jari Ursinin mukaan merkkejä kirjanpainajista löytyy metsistä yllättävän vähän. Kirjanpainajan iskeymästä kertovia purukasoja näkyy tuulenkaadoissa, mutta pystypuissa niitä on vain siellä täällä. Tuntuu, että kirjanpainajien uhkaa on lietsottu turhaan. Lämmin jakso on tosin vasta alkamassa, joten todellisuus nähdään heinäkuussa, Huupponen sanoo. Kuusitukkia on silti paljon tarjolla, sillä kirjanpainajat ovat innostaneet metsänomistajat uudistamaan varttuneet kuusikot entistä aiemmin. Tilanne on sama ympäri Suomea. Kuusitukista alkaa olla hienoinen ylitarjonta. Ostajat ovat muuttuneet varovaisiksi, kuusikosta ei saa enää niin monta tarjousta kuin aiemmin, sanoo metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan toiminnanjohtaja Matti Sojakka. Metsänomistaja vastuussa Kirjanpainajan valtaamat kuuset pitää lain mukaan poistaa metsästä eteläisessä Suomessa viimeistään 15. heinäkuuta, keskisessä Suomessa viimeistään 24. heinäkuuta ja pohjoisessa Suomessa heinäkuun loppuun mennessä. Yksittäisiä runkoja ei tarvitse poistaa, mutta jos kirjanpainajan valtaamia puita on hehtaarilla yli kymmenen kuutiometriä, pitää Kuusikot tarkkailuun kymmenen kuutiometrin ylittävä osa viedä pois. Kirjanpainajat lisääntyvät kuusen kuoren alla, ja lailla pyritään varmistamaan, ettei uusi kuoriaissukupolvi leviä metsiin. Suomen metsäkeskuksen Heikkilän mukaan uusi sukupolvi voi tosin lähteä liikkeelle lakirajoja aiemminkin. Jos haluaa pelata varman päälle, tulee kirjanpainajan valtaamat kuuset hakata ja kuljettaa pois metsästä jo pari viikkoa aiemmin. Lisäksi kirjanpainajat kuljettavat puihin sinistäjäsieniä, jotka alentavat kuusitukin arvon nopeasti. Metsänhoitoyhdistys Itä-Savon Huupposen mukaan kirjanpainajan valtaaman kuusitukki menee herkästi kuitupuuksi, jopa metsäenergiaksi jos se on pahasti kuivunut. Esimerkiksi Stora Enso ja UPM pyrkivät laittamaan puunkorjuussa etusijalle sellaiset kuusikot, joihin kirjanpainaja on levinnyt. Viime kädessä korjuumäärät riippuvat kuitenkin tehtaiden puuntarpeesta. Kirjanpainajan tuhot havaitaan usein liian myöhään. Kun kuori alkaa irrota kuusten rungoista, on tuhojen torjunta myöhäistä, sanoo Suomen metsäkeskuksen metsätuhovastaava Hannu Heikkilä. Kuolleiden puiden poistamisesta ei ole hyötyä tuhojen torjunnan kannalta. Se on pikemminkin palvelus kirjanpainajille. Siten saadaan tietysti edes energiapuuta talteen, mutta kirjanpainajien luontaiset viholliset ja loiset viihtyvät kuivuneissa kuusissa kuoriaisia pidempään. Heikkilä kehottaa tarkkailemaan varsinkin aukkojen reunoilla kasvavien kuusten kuntoa. Jos kuusten runkoihin alkaa tulla pieniä reikiä, on puut syytä kaataa ja kuljettaa pois metsästä. Jos sää ei ole sateinen ja tuulinen, näkyy rungoilla myös pieniä purukasoja. Runkoa pitää tarkastella aika läheltä, että tuhon näkee.