Saisiko olla pala kunttaa? Jouko Piiraisen yritys kuorii metsän pintamaan, kiertää sen rullalle ja myy ihmisten pihoille. Sivu 20

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Saisiko olla pala kunttaa? Jouko Piiraisen yritys kuorii metsän pintamaan, kiertää sen rullalle ja myy ihmisten pihoille. Sivu 20"

Transkriptio

1 METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI TORSTAINA 19. KESÄKUUTA 2014 Nro 12 Saisiko olla pala kunttaa? Jouko Piiraisen yritys kuorii metsän pintamaan, kiertää sen rullalle ja myy ihmisten pihoille. Sivu 20 Ajankohtaista: Luonnonvarakeskus tulee sivut Metsänhoito: Sopimus paperille sivut Metsänomistaja: Aika on yhteismetsän sivut Lukijoilta: Metsävähennys puhuttaa sivu 26 Hannu Huttu

2 12 METSÄLEHTI PUUKAUPPA Lumivarastot otettu käyttöön etuajassa Leuto viime talvi sotki puutavaran lumivarastoinnin. LIINA KJELLBERG, teksti ja kuva UPM:n terminaalipäällikkö Lauri Merikallio huokaisee helpotuksesta. Lumivarastosta purettujen kuusikuitupuiden kuoren päällä ja päädyissä näkyy paikoin hometta, mutta kuoren alta paljastuu vaalea tuore puuaines. Huonomminkin olisi voinut käydä. Leuto ja vähäluminen viime talvi ei suosinut puutavaran lumivarastointia. Osa Kaipolan paperitehtaan lumivarastoon talvella tuoduista kuusikuitupuista jäi ilman suojaavaa lumi- ja hakekerrosta. Raaka-ainetta tuli, mutta kaikki muu oli meitä vastaan, Kaipolan paperitehtaan lumivarastoon kasattiin viime talvena kuutiometriä kuusikuitupuuta, se määrä minkä tehdas kesäkuukausina huippuvaaleiden paperilajien tuotantoon tarvitsee. Jämsässä sijaitsevan tehtaan pihalla oleva puolentoista hehtaarin laajuinen ja 11 metrin korkuinen lumivarasto on niin suuri, että sen kasaamiseen ja purkamiseen eivät tehtaalla perinteisesti käytettävät kurottajat riitä. Lumivaraston purku jouduttiin tänä vuonna aloittamaan jo toukokuussa, vaikka lumivarastot yleensä avataan vasta juhannuksen jälkeen. Laivojen lastauksessakin käytettävä materiaalinkäsittelykone on kesäkuun puolivälissä purkanut kasasta jo kuutiometriä. Puut alkavat homehtua heti, jos lumivaraston lämpötila nousee plussan puolelle, ja sitä riskiä ei voi ottaa. Lumivarastossa on valtavasti rahaa kiinni, toteaa UPM:n tuotantojohtaja Marko Laakkonen. Vaaleaa puuta kesäksi UPM on varastoinut kuusikuitupuuta lumivarastoihin kymmenisen vuotta. Valtaosa kuusikuidusta tulee kuusikoiden harvennuksista, joita tehdään lähinnä talvisin, joten lumivarastot takaavat, että paperitehtaille riittää raaka-ainetta myös kesäkuukausina. Lisäksi talvella kaadettu puu on vaaleampaa kuin kesällä kaadettu, ja vaaleus on painopapereissa valttia. Pihkat ja öljyt ovat liikkeellä kesällä, joten paperin valmistaminen kesällä kaadetuista puista vaatii suuret määrät valkaisukemikaaleja, Talvella kaadetut puut pysyvät lumivarastoissa tuoreina, sillä ne ovat jäässä. Hyvin tehty lumivarasto pitää puut jäisinä pitkälle syksyyn. Edellytyksenä on kuitenkin, että lumivaraston tekoainaan on pakkaskeli: puiden ja asfalttikentän, jolle lumivarasto tehdään, pitää olla jäässä. Lumivaraston teossa tärkeintä on saada puut pinottua mahdollisimman tiiviisti. Tiiviisti pinottu jäinen massiivirakenne säilyttää talvipuun hyvät vaaleusominaisuudet pitkälle syksyyn. Lisäksi rakenteesta tulee vahva ja turvallinen, Kun puut on kasattu, peitetään ne noin metrin kerroksella lunta. Merikallion mukaan nyrkkisääntö on, että puut on oltava kasassa helmikuun loppuun mennessä ja lumetus tehty maaliskuun puoliväliin mennessä. Kaipolan tehtaalla käytetään tykkilunta mutta esimerkiksi UPM:n Kaukaan paperitehtaalla käytetään luonnonlunta. Lumikerroksen päälle ajetaan vielä kauhakuormaajilla muutaman kymmenen senttimetrin paksuinen kerros puunkuorta tai metsäenergiahaketta, jotta lumi ei sula kevätauringossa. Tänä vuonna lunta saatiin puiden päälle vain puoli metriä, sillä pakkassäät kestivät vain muutaman viikon, Merikallio kertoo. Siitä huolimatta lumivaraston lämpötila on edelleen nollassa. Materiaalinkäsittelykone on tähän mennessä purkanut sitä osaa lumivarastosta, joka jäi peittämättä, joten Merikallio uskoo, että puut ovat säily neet hyvin lumipeitteen allakin. Käytetty menetelmä Myös Metsä Group ja Stora Enso tekevät lumivarastoja, mutta pienemmässä mittakaavassa kuin UPM. Molemmilla on puuta lumivarastoissa vuosittain joitain kymmeniä tuhan- Materiaalinkäsittelykone purkaa puutavaran lumivarastoa UPM:n Kaipolan paperitehtaalla. sia kuutiometrejä. Tänä vuonna Metsä Group ei tosin tehnyt lumivarastoja. Puut oli kyllä jo kasattu lumivarastoa varten, mutta luonnonlunta ei tullut ja pakkasta ei ollut niin paljon, että tykkilunta olisi voinut järkevästi tehdä. Käytimme lumivarastoon pinotut puut kelirikkoaikana, Metsä Groupin kehityspäällikkö Timo Saarentaus kertoo.

3 METSÄLEHTI Mäntytukki käy kaupaksi LIINA KJELLBERG Mäntytukilla on nyt puutavaralajeista eniten kysyntää ympäri Suomen. Esimerkiksi Itä-Savon ja Pirkanmaan metsänhoitoyhdistysten alueilla puukauppa sujuu muutenkin hyvin, mutta Iisalmen seudulla toimivan metsänhoitoyhdistys Savotan alueella ei niinkään. Puukauppatilanne on tukkoinen. Yhtiöillä tuntuu olevan puuta varastossa vähintäänkin riittävästi. Osto on valikoivaa, sanoo metsänhoitoyhdistys Savotan toiminnanjohtaja Rauno Karppinen. Metsänhoitoyhdistys Itä-Savon alueella kauppansa tekee mäntytukin lisäksi koivukuitu ja kuusitukkikin. Kolme kuukautta on jo puhuttu, että kuusitukkia on joka paikka täynnä, mutta sahurit sanovat, että kuusitukkiakin tarvitaan, toteaa yhdistyksen toiminnanjohtaja Harri Huupponen. Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan alueella kaupaksi menee myös energiapuu. Yhdistyksen toiminnanjohtaja Matti Sojakka kertoo energiapuun kulutuksen kasvavan Tampereen seudulla kymmenien prosenttien vuosivauhtia. Energiapuu tuo mukavan lisän puukauppaan. Tänä vuonna maakunnassa korjataan energiapuuta satoja tuhansia kiintoja, hän ennakoi. Kantohintojen kehitys Euroa m Ostomäärät viikolla 24 metsäkeskuksittain Metsäkeskus Määrä m 3 Koko maa Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Etelä- Pohjanmaa Keski- Suomi Etelä- Suomi Lappi Kainuu- Pohjanmaa Savo- Karjala Kymi- Savo Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m3 1,5 1,2 0,9 0,6 0, viikot 1 24, vko Metsäntutkimuslaitoksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 83 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Itsenäisten sahojen ja eräiden pienten ostajien kaupat eivät ole mukana. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukki- ja kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. Raakapuun hintatilastot, viikkojen keskiarvo KOKO MAA ETELÄ-SUOMI KYMI-SAVO Kantohinnat 56,48 57,05 39,99 15,51 17,88 15,50 23,63 23,63 Uudistushakkuu 57,92 57,65 40,75 16,67 18,91 16,84 24,67 24,34 Harvennushakkuu 48,71 49,69 37,62 14,45 15,34 14,75 Ensiharvennus 47,84 46,72 14,77 15,44 13,87 24,13 Hankintahinnat 59,97 61,69 29,55 31,62 30,40 KESKI-SUOMI Kantohinnat 56,47 55,97 43,40 15,42 17,51 15,55 21,85 23,15 Uudistushakkuu 58,18 56,77 44,60 17,19 18,54 17,48 23,88 23,72 Harvennushakkuu 50,21 47,99 38,38 15,36 15,34 15,32 Ensiharvennus 46,65 45,88 36,83 14,05 14,86 13,48 20,76 Hankintahinnat 54,38 53,68 44,43 28,26 28,27 28,94 ETELÄ-POHJANMAA Kantohinnat 56,38 57,06 40,75 15,78 17,85 15,76 22,55 24,69 Uudistushakkuu 58,59 57,90 42,31 17,58 19,21 17,65 25,12 26,23 Harvennushakkuu 49,96 48,31 37,49 14,74 14,71 14,02 20,25 Ensiharvennus 48,03 47,20 31,92 15,11 15,50 14,43 22,15 21,50 Hankintahinnat 57,79 58,54 47,23 29,31 29,18 29,80 SAVO-KARJALA Kantohinnat 55,49 55,62 16,62 17,60 16,58 23,53 25,56 Uudistushakkuu 57,03 56,17 18,10 18,09 17,98 25,27 26,24 Harvennushakkuu 46,48 14,62 14,68 14,47 19,94 Ensiharvennus 46,70 15,20 14,46 21,70 Hankintahinnat 52,87 52,86 28,60 27,92 29,26 33,87 KAINUU-POHJANMAA Kantohinnat 55,54 54,87 42,04 15,25 16,47 15,63 21,15 23,56 Uudistushakkuu 57,67 56,17 43,88 17,12 17,82 17,71 23,99 25,36 Harvennushakkuu 48,69 47,33 37,74 14,82 15,12 14,96 18,91 Ensiharvennus 46,05 45,78 34,05 14,03 11,72 13,78 19,45 Hankintahinnat 56,87 55,21 45,37 28,78 27,62 30,16 Kantohinnat 52,30 52,72 16,40 16,93 16,35 22,45 23,46 Uudistushakkuu 53,94 53,50 18,50 17,91 18,05 24,86 24,15 Harvennushakkuu 47,62 14,21 12,96 12,68 20,30 Ensiharvennus 46,77 14,79 14,72 19,62 Hankintahinnat 55,83 56,17 27,80 28,42 29,68 LAPPI Kantohinnat 45,98 48,71 16,30 15,65 15,58 21,98 Uudistushakkuu 47,76 50,06 18,11 15,76 17,10 23,74 Harvennushakkuu 42,32 13,13 Kantohinnat 55,45 56,17 41,83 15,74 17,45 15,79 22,58 24,13 Uudistushakkuu 57,34 57,04 43,18 17,53 18,60 17,62 24,78 25,26 Harvennushakkuu 48,64 48,03 37,85 14,68 15,06 14,64 20,11 19,97 Ensiharvennus 46,88 46,33 34,04 14,57 14,88 14,00 20,94 21,01 Hankintahinnat 55,80 56,36 45,17 28,59 29,10 29,53 34,53 Ensiharvennus 42,64 15,24 14,68 Hankintahinnat 28,45 30,55

4 2 METSÄLEHTI NÄKÖKULMA PÄÄKIRJOITUS ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja Tavoitteet korkealla, rahat vähissä Metsäntutkimus painii saman ongelman kanssa kuin ministerit minihallitusneuvotteluissaan. Tavoitteet ovat korkealla, rahat vähissä. Rakenteita on pakko uudistaa ja rahaa säästää samalla, kun pitäisi kehittää uutta. Myös tutkimukseen valtiolla on osoittaa entistä niukemmin rahaa. Vaikka poliitikot puhuvat paljon osaamisen merkityksestä, tutkimukseen ja tuotekehitykseen on tänä vuonna budjetissa yli 40 miljoonaa euroa vähemmän kuin viime vuonna. Säästöjä haetaan yhdistämällä tutkimuslaitoksia ja organisoimalla tutkimuksen rahoitusta uudelleen. Tähän liittyen myös Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Metsäntutkimuslaitos sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Termit uuteen uskoon Kielikorvani nyrjähti luettuani uusia hyvän metsänhoidon suosituksia. Nyt se on virallista: taimikonhoito ei enää tarkoita pelkästään muutamien vuosien päähän varhaisperkauksesta ajoittuvaa taimikon raivuuta. Tämän raivuun oikeaoppinen nimi on nyt taimikon harvennus. Taimikonhoito käsitteenä laajeni kattamaan sekä varhaisperkuun että nyt harvennukseksi nimetyn raivuun. yhdistyvät vuoden alussa Luonnonvarakeskukseksi. Uusi tutkimuslaitos joutuu ensi töikseen sopeutumaan siihen, että valtion tuesta leikkautuu neljännes. Säästöjen ohella korvaavaa rahoitusta on tarkoitus hankkia muista lähteistä kuten yrityksiltä ja Euroopan unionilta. Osana tutkimuksen uudelleenorganisointia valtio avaa uuden rahoitusväylän, johon käytetään osa tutkimuslaitosten rahoituksesta. Sitä voivat hyödyntää myös Luonnonvarakeskuksen tutkijat, mutta samasta lähteestä kilpailevat monet muut. Vanhoja rakenteita on hyvä välillä ravistella, sillä tehostamisen varaa on aina. Jos raha ei riitä kaikkeen, asiat on pantava tärkeysjärjestykseen. Oppiikohan paatunut toimittaja käyttämään moista termiä, joka herättää mielikuvan metsänhoidosta motolla, ei raivaussahalla? Miellän, että harvennuksessa poistetaan aikanaan perustetun metsikön heikkolaatuisimpia puita. Taimikon harvennuksessa näin ei tapahdu. Vain istutettuja taimia haittaava vesa saa kyytiä, eivät itse taimet. TIIA PUUKILA Kun Luonnonvarakeskus pääsee vauhtiin, fuusion edut alkavat näkyä. Isolla tutkimuslaitoksella on kaikki edellytykset toimia tehokkaasti ja kilpailukykyisesti biotalouden edistämiseksi. Huolestuttavaa on, että tutkimusrahoituksen muutos korostaa asiakasnäkökulmaa perustutkimuksen kustannuksella. Meillä pitää olla varaa myös tutkimukseen, josta ei koidu välitöntä hyötyä. Vapaus, tiede ja uteliaisuus synnyttävät aidosti uutta. Metsäntutkimuslaitoksella on paljon esimerkkejä siitä, miten perustutkimuksen vanhat tulokset ja pitkäaikaiset seurannat ovat vuosikymmenten kuluttua antaneet vastauksia aivan uusiin kysymyksiin. SITAATTI Hirsitalojen menestys viime vuosien asuntomessujen yleisöäänestyksissä osoittaa, että modernit ja viihtyisät hirsiomakotitalot ovat myös suuren yleisön mieleen. Voidaankin sanoa, että hirsi on tullut kaupunkeihin jäädäkseen. Mammuttikodin myyntipäällikkö Jari Koponen TÄSSÄ NUMEROSSA AJANKOHTAISTA Sahan metsäpomo haasteen edessä Keitele Forestin uusi metsäpäällikkö Kari Wuolijoki hakee vastausta kasvavaan tukintarpeeseen. Sivut 4 5 Baltia houkuttelee metsäsijoittajaa Sivu 6 Yhteismetsien veroedusta kiistaa Sivu 7 Internet tulee moottorisahaan Sivu 8 Energiapuu sai hintaseurannan Sivu 9 Kehno talvi haittasi lumivarastointia Sivu 12 METSÄSTÄ LUKIJAKUVA Tuomenkehrääjäkoin jäljiltä Jännän näköistä, kun kaikki kaupungin tuomet on tuon näköisiä. Ammattiraivooja Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti. fi/metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Höyry kuljettaa Hurmaa Saimaalla Höyryhinaajan kattilassa palaa motti halkoja tunnissa. Sivut kinkkistä metsäkysymystä Sivut PILKKEITÄ Luisia muistoja metsästyksestä Sivu 24 Lukijapalstalta lannoitusohjeet Sivu 25 Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p Toimitussihteeri: Eero Sala p AD: Anna Back p Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p Asiakaspalvelu: p Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, Helsinki Julkaisija: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Sähköposti: Metsätyökämppä sai uuden elämän Lestijärvellä tehtiin uutta ja säästettiin vanhaa. Sivu 28 Puu jumalille ja syntisille Sivu 30

5 3 AJANKOHTAISTA METSÄLEHTI Jos kuori irtoaa kuusten rungoista, on kirjanpainajan tuhojen torjuminen myöhäistä. Myös tukkipuun arvo on menetetty. Tiia Puukila Kirjanpainaja haastaa Toistaiseksi kovakuoriaisen valtaamia kuusikoita on tullut puukauppamarkkinoille vain vähän. LIINA KJELLBERG Puukaupassa valmistaudutaan hankalaan kesään. Kirjanpainajien valtaamat kuusikot pitäisi saada nopeasti korjattua ja puut kuljetettua pois metsästä, mutta samaan aikaan sahojen kesäseisokit aiheuttavat katkoksia puunkorjuuseen. Haasteita tulee, se on aivan selvää. Puunkorjuussa täytetään nyt sahojen kesälomia edeltävää puuntarvetta. Kun sahat menevät kesälomille, voi kirjanpainajan tuhoamia kuusikoita tulla enemmän kuin niitä ehditään korjata. Osa tukeista voi pilaantua kuitupuuksi, ennakoi Stora Enson metsäpäällikkö Jorma Länsitalo. Kirjanpainajia näyttää Metsäntutkimuslaitoksen ja Suomen metsäkeskuksen alustavien tietojen mukaan olevan metsissä tänä vuonna vähintään yhtä paljon kuin viime vuonna. Silloin kirjanpainajat tappoivat varttuneita kuusia arviolta kahden miljoonan euron arvosta. Jos kesästä tulee lämmin ja pitkä, voi kirjanpainajien määrä nousta viime vuotta suuremmaksikin, sanoo Suomen metsäkeskuksen metsätuhovastaava Hannu Heikkilä. Metla ja Suomen metsäkeskus seuraavat kirjanpainajien määriä ympäri eteläistä Suomea sijoitetuilla seurantapisteillä. Jos seurantapisteellä oleviin pyydyksiin lentää kesän aikana yli kirjanpainajaa, on epidemian raja ylitetty ja tuho todennäköinen. Osa tukeista voi pilaantua kuitupuuksi. Kirjanpainajien määrä nousi monella seurantapisteellä yli yksilöön jo toukokuussa. Toukokuussa saadaan yleensä kolmasosa koko kesän saaliista. Huolestuttavalta näyttää, Heikkilä sanoo. Kuusitukista tarjontaa Toistaiseksi kirjanpainajan vaivaamia kuusikoita ei markkinoille kuitenkaan ole juuri tullut. Sekä metsänhoitoyhdistys Itä-Savon toiminnanjohtajan Harri Huupposen että metsänhoitoyhdistys Kymenlaakson toiminnanjohtajan Jari Ursinin mukaan merkkejä kirjanpainajista löytyy metsistä yllättävän vähän. Kirjanpainajan iskeymästä kertovia purukasoja näkyy tuulenkaadoissa, mutta pystypuissa niitä on vain siellä täällä. Tuntuu, että kirjanpainajien uhkaa on lietsottu turhaan. Lämmin jakso on tosin vasta alkamassa, joten todellisuus nähdään heinäkuussa, Huupponen sanoo. Kuusitukkia on silti paljon tarjolla, sillä kirjanpainajat ovat innostaneet metsänomistajat uudistamaan varttuneet kuusikot entistä aiemmin. Tilanne on sama ympäri Suomea. Kuusitukista alkaa olla hienoinen ylitarjonta. Ostajat ovat muuttuneet varovaisiksi, kuusikosta ei saa enää niin monta tarjousta kuin aiemmin, sanoo metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan toiminnanjohtaja Matti Sojakka. Metsänomistaja vastuussa Kirjanpainajan valtaamat kuuset pitää lain mukaan poistaa metsästä eteläisessä Suomessa viimeistään 15. heinäkuuta, keskisessä Suomessa viimeistään 24. heinäkuuta ja pohjoisessa Suomessa heinäkuun loppuun mennessä. Yksittäisiä runkoja ei tarvitse poistaa, mutta jos kirjanpainajan valtaamia puita on hehtaarilla yli kymmenen kuutiometriä, pitää Kuusikot tarkkailuun kymmenen kuutiometrin ylittävä osa viedä pois. Kirjanpainajat lisääntyvät kuusen kuoren alla, ja lailla pyritään varmistamaan, ettei uusi kuoriaissukupolvi leviä metsiin. Suomen metsäkeskuksen Heikkilän mukaan uusi sukupolvi voi tosin lähteä liikkeelle lakirajoja aiemminkin. Jos haluaa pelata varman päälle, tulee kirjanpainajan valtaamat kuuset hakata ja kuljettaa pois metsästä jo pari viikkoa aiemmin. Lisäksi kirjanpainajat kuljettavat puihin sinistäjäsieniä, jotka alentavat kuusitukin arvon nopeasti. Metsänhoitoyhdistys Itä-Savon Huupposen mukaan kirjanpainajan valtaaman kuusitukki menee herkästi kuitupuuksi, jopa metsäenergiaksi jos se on pahasti kuivunut. Esimerkiksi Stora Enso ja UPM pyrkivät laittamaan puunkorjuussa etusijalle sellaiset kuusikot, joihin kirjanpainaja on levinnyt. Viime kädessä korjuumäärät riippuvat kuitenkin tehtaiden puuntarpeesta. Kirjanpainajan tuhot havaitaan usein liian myöhään. Kun kuori alkaa irrota kuusten rungoista, on tuhojen torjunta myöhäistä, sanoo Suomen metsäkeskuksen metsätuhovastaava Hannu Heikkilä. Kuolleiden puiden poistamisesta ei ole hyötyä tuhojen torjunnan kannalta. Se on pikemminkin palvelus kirjanpainajille. Siten saadaan tietysti edes energiapuuta talteen, mutta kirjanpainajien luontaiset viholliset ja loiset viihtyvät kuivuneissa kuusissa kuoriaisia pidempään. Heikkilä kehottaa tarkkailemaan varsinkin aukkojen reunoilla kasvavien kuusten kuntoa. Jos kuusten runkoihin alkaa tulla pieniä reikiä, on puut syytä kaataa ja kuljettaa pois metsästä. Jos sää ei ole sateinen ja tuulinen, näkyy rungoilla myös pieniä purukasoja. Runkoa pitää tarkastella aika läheltä, että tuhon näkee.

TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014

TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 4/2015 TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 22.1.2015 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 4/2015 T I L A S T O Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 22.1.2015

Lisätiedot

Tätä et halua metsällesi. Kaarnakuoriaisen torjunnan aika on nyt. Sivut 14 15 ja 25

Tätä et halua metsällesi. Kaarnakuoriaisen torjunnan aika on nyt. Sivut 14 15 ja 25 METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI TORSTAINA 5. KESÄKUUTA 214 Nro 11 WWW.METSALEHTI.FI Kaarnakuoriaisen torjunnan aika on nyt. Sivut 14 15 ja 25 Ajankohtaista: Kasvumallit ajan tasalle sivu 3 Puukauppa: Kuusitukkikauppa

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2009

Puukauppa, toukokuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 23/2009 Puukauppa, toukokuu 2009 8.6.2009 Martti Aarne Toukokuun puukauppa 0,35 miljoonaa kuutiometriä Puukaupan hiljaiselo jatkui

Lisätiedot

Puukauppa, heinäkuu 2009

Puukauppa, heinäkuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 33/2009 Puukauppa, heinäkuu 2009 11.8.2009 Mika Mustonen Puukauppa vähäistä heinäkuussa Metsäteollisuus osti heinäkuussa 0,4 miljoonaa

Lisätiedot

Puukauppa toukokuu 2006. Puukauppa piristyi toukokuussa. kuusitukki ennätyshinnoissa 9.6.2006 825

Puukauppa toukokuu 2006. Puukauppa piristyi toukokuussa. kuusitukki ennätyshinnoissa 9.6.2006 825 A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa toukokuu 2006 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Martti Aarne 9.6.2006 825 Puukauppa piristyi toukokuussa kuusitukki ennätyshinnoissa

Lisätiedot

Puukauppa tammikuu 2006. Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa 17.2.2006 806

Puukauppa tammikuu 2006. Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa 17.2.2006 806 A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa tammikuu 2006 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Mika Mustonen 17.2.2006 806 Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa Metsäteollisuus

Lisätiedot

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2004. Reaalisten kantohintojen lasku 3,4 prosenttia vuonna 2004. Pekka Ollonqvist 18.2.

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2004. Reaalisten kantohintojen lasku 3,4 prosenttia vuonna 2004. Pekka Ollonqvist 18.2. A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2004 Toimittajat: Martti Aarne Pekka Ollonqvist 18.2.2005 760 Reaalisten

Lisätiedot

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita yksittäisiä

Lisätiedot

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä Puun ostot ja hinnat joulukuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 19.1.2001 561 Yksityismetsien puukaupassa 12 prosentin kasvu Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla vuonna 2000. Metsäteollisuuden puun

Lisätiedot

Puukauppa Syyskuu 2007. Tukkipuun hinnat loivassa laskussa 16.10.2007 887

Puukauppa Syyskuu 2007. Tukkipuun hinnat loivassa laskussa 16.10.2007 887 A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puukauppa Syyskuu 2007 Toimittaja: Mika Mustonen 16.10.2007 887 Tukkipuun hinnat loivassa laskussa Puukauppa

Lisätiedot

Puukauppa toukokuu 2004. Puun hintojen lasku pysähtynyt 17.6.2004 727

Puukauppa toukokuu 2004. Puun hintojen lasku pysähtynyt 17.6.2004 727 A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa toukokuu 2004 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Mika Mustonen 17.6.2004 727 Puun hintojen lasku pysähtynyt Metsäteollisuuden

Lisätiedot

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus ja Metla 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 25/2009 24.6.2009 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos laski 97 euroon hehtaarilta

Lisätiedot

Puun hintojen nousun vauhdittama puukauppa jatkui vilkkaana marraskuussa.

Puun hintojen nousun vauhdittama puukauppa jatkui vilkkaana marraskuussa. A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puukauppa marraskuu 2004 Toimittaja: Mika Mustonen 17.12.2004 751 Hintojen nousu piristi puukauppaa Puun

Lisätiedot

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat 3 Tulokset 3.1 Yleistä Tärkeimmät hankinta-alueet, joista kertyi yhteensä kolmannes markkinapuusta, olivat vuosina 1994 ja 1997 Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen metsäkeskukset (liitteet 2 3, s.

Lisätiedot

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006. Vuoden 2006 kantohinnat nousivat reaalisesti 1,1 prosenttia. Martti Aarne Mika Mustonen 11.4.

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006. Vuoden 2006 kantohinnat nousivat reaalisesti 1,1 prosenttia. Martti Aarne Mika Mustonen 11.4. A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006 Toimittajat: Pekka Ollonqvist Martti Aarne Mika Mustonen 11.4.2007

Lisätiedot

Lusto juhlii kiireen keskellä. 20-vuotias metsämuseo avaa koko joukon juhlanäyttelyjä. Sivut 16 17

Lusto juhlii kiireen keskellä. 20-vuotias metsämuseo avaa koko joukon juhlanäyttelyjä. Sivut 16 17 METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI TORSTAINA 8. TOUKOKUUTA 2014 Nro 9 WWW.METSALEHTI.FI Lusto juhlii kiireen keskellä 20-vuotias metsämuseo avaa koko joukon juhlanäyttelyjä. Sivut 16 17 Ajankohtaista: Metsä Group

Lisätiedot

Reaalinen kantohintaso oli viime vuonna 3,3 prosenttia alempi kuin vuonna 2000. Nimellisesti kantohinnat

Reaalinen kantohintaso oli viime vuonna 3,3 prosenttia alempi kuin vuonna 2000. Nimellisesti kantohinnat Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2001 Toimittajat: Pekka Ollonqvist Martti Aarne 6.2.2002 610 Reaalinen kantohintataso laski 3,3 prosenttia vuonna 2001 Reaalinen kantohintaso oli viime vuonna 3,3 prosenttia

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2010 27/2011 22.6.2011 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos 88 euroa hehtaarilta Vuonna

Lisätiedot

2,8 miljoonaa kuutiometriä. Puukaupan reipas tahti on jatkunut helmikuussa: viikoilla 6 7 puuta kertyi yhteensä 1,5 miljoonaa kuutiometriä.

2,8 miljoonaa kuutiometriä. Puukaupan reipas tahti on jatkunut helmikuussa: viikoilla 6 7 puuta kertyi yhteensä 1,5 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat tammikuu 2001 Toimittaja: Martti Aarne 20.2.2001 564 Ennätysvilkas tammikuu puukaupassa Vuosi on puumarkkinoilla alkanut erittäin vilkkaasti. Tammikuun 2001 puun ostomäärä yksityismetsistä

Lisätiedot

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.00 Avaus Urpo Hassinen Biomas-hanke 9.15 Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset Mikko Korhonen ja hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma

Lisätiedot

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat Kohti puukauppaa Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä 1 Hakkuutavat Päätehakkuu = uudistuskypsän metsän hakkuu. Avohakkuu, siemenpuu- ja suojuspuuhakkuu sekä kaistalehakkuu. Uudistamisvelvoite!

Lisätiedot

Puutavaralajien hintojen viikko- ja kuukausitilastoinnissa

Puutavaralajien hintojen viikko- ja kuukausitilastoinnissa Tieteen tori Metsätieteen aikakauskirja 2/2007 Jari Viitanen ja Pekka Ollonqvist Uuden aluejaon vaikutus puumarkkinoiden hintainformaatioon Puutavaralajien hintojen viikko- ja kuukausitilastoinnissa siirryttiin

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Energiapuun kauppa, tammi maaliskuu 2014 Karsitusta energiapuusta maksettiin alkuvuonna pystykaupoissa 5 euroa ja hankintakaupoissa

Lisätiedot

Suomen piensahojen lukumäärä ja puunkäyttö vähentyivät merkittävästi viime vuosikymmenellä

Suomen piensahojen lukumäärä ja puunkäyttö vähentyivät merkittävästi viime vuosikymmenellä Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 17/2012 Piensahat 2010 3.5.2012 Jukka Torvelainen Suomen piensahojen lukumäärä ja puunkäyttö vähentyivät merkittävästi viime vuosikymmenellä

Lisätiedot

Kuusesta tuli museotavaraa

Kuusesta tuli museotavaraa METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI TORSTAINA 14. ELOKUUTA 2014 Nro 15 WWW.METSALEHTI.FI Kuusesta tuli museotavaraa Mäntän Serlachius-museoiden uusimpaan rakennukseen kului 23 kilometriä kuusilautaa. Sivut 16 17

Lisätiedot

Metsänomistamisen tuoton ja sen osatekijöiden vaihtelu 1972 2001

Metsänomistamisen tuoton ja sen osatekijöiden vaihtelu 1972 2001 Metsä sijoituskohteena 1972 2001 Toimittajat: Markku Penttinen Antrei Lausti 3.12.2002 651 Metsänomistamisen tuotto sijoituksena hiipui vuonna 2001 Metsäntutkimuslaitoksen julkaisemassa uudessa tiedotteessa

Lisätiedot

Mokan kanssa hirvijahtiin. Annamari Pirinen ja karjalankarhukoira on ollut tuttu yhdistelmä metsällä yli vuosikymmenen ajan.

Mokan kanssa hirvijahtiin. Annamari Pirinen ja karjalankarhukoira on ollut tuttu yhdistelmä metsällä yli vuosikymmenen ajan. METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI TORSTAINA 28. ELOKUUTA 2014 Nro 16 WWW.METSALEHTI.FI Mokan kanssa hirvijahtiin Annamari Pirinen ja karjalankarhukoira on ollut tuttu yhdistelmä metsällä yli vuosikymmenen ajan.

Lisätiedot

2 Tutkimusmenetelmä ja aineisto

2 Tutkimusmenetelmä ja aineisto 2 Tutkimusmenetelmä ja aineisto 2.1 Tutkimusmenetelmä Kulkuvirroissa seurataan puun kuljetuksia leimikoiden hakkuista käyttöpaikoille. Hakkuun ja puun käytön välinen ajallinen viive on keskimäärin 5 6

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2013

Yksityismetsätalouden liiketulos 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2013 27/2014 18.6.2014 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos lähes 100 euroa hehtaarilta

Lisätiedot

Puukauppa alueittain 2013

Puukauppa alueittain 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 11/2014 Puukauppa alueittain 2013 1.4.2014 Martti Aarne Vuoden 2013 reaalinen kantohintataso 2 prosenttia edellisvuotta korkeampi

Lisätiedot

Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain.

Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain. Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain. Ahvenanmaa Metsämaa Mänty 316,8 35,2 113,0 12,6 187,7 20,9 101,1 11,2 66,5 7,4 47,4 5,3 30,0 3,3 19,2 2,1 10,2 1,1 8,2 0,9 900,0 Kuusi 189,6 31,9

Lisätiedot

Luonnovaraja biotalouden. tutkimus 2/2015. 20.1. 2015 Elina Mäki-Simola. TILASTO: Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, marraskuu 2014

Luonnovaraja biotalouden. tutkimus 2/2015. 20.1. 2015 Elina Mäki-Simola. TILASTO: Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, marraskuu 2014 Luonnovaraja biotalouden tutkimus 2/2015 TILASTO: Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, marraskuu 2014 20.1. 2015 Elina Mäki-Simola Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 2/2015 T I L A S T O Teollisuuspuun

Lisätiedot

4 Puukauppa. Kantohinnat

4 Puukauppa. Kantohinnat 4 Puukauppa Vuonna 2011 yksityismetsissä käytiin puukauppaa tavanomaista hiljaisemmin. Raakapuun kanto- ja hankintahinnat olivat edellisvuotta alemmalla tasolla, ja kantohinnoissa pudotus oli suurempi

Lisätiedot

kuutiometriin, mikä vastaa noin 37 miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä

kuutiometriin, mikä vastaa noin 37 miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä Puun ostot ja hinnat joulukuu 2001 Toimittaja: Martti Aarne 16.1.2002 608 Vuoden 2001 puukauppa jäi 30 miljoonaan kuutiometriin Vuosi 2001 oli puumarkkinoilla hiljainen, vaikka marraskuun myrskyt lisäsivätkin

Lisätiedot

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA Suomi KOKO SUOMI ON HYVIN METSÄINEN Metsää* on maapinta-alasta 86 %. Mikäli mukaan ei lasketa joutomaata**, metsän osuus maapinta-alasta on 67 %. Metsän osuus maapinta-alasta

Lisätiedot

Puun hinnat metsäkeskuksittain 2009

Puun hinnat metsäkeskuksittain 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 17/2010 Puun hinnat metsäkeskuksittain 2009 5.5.2010 Yrjö Sevola Pekka Ollonqvist Reaalinen kantohintataso laski 14 prosenttia

Lisätiedot

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun

Lisätiedot

Puun ostot ja hinnat lokakuu 2001. Puukauppa piristymässä 22.11..2001 601

Puun ostot ja hinnat lokakuu 2001. Puukauppa piristymässä 22.11..2001 601 Puun ostot ja hinnat lokakuu 2001 Toimittaja: Martti Aarne 22.11..2001 601 Puukauppa piristymässä Puukauppa on marraskuussa hieman vilkastunut alkusyksyn puumääriin verrattuna. Viikolla 46 teollisuus osti

Lisätiedot

Syksyn puukauppa jatkuu edellisvuosia tuntuvasti hiljaisempaan tahtiin. Syyskuussa metsäteollisuus osti puuta 2,1 miljoonaa kuutiometriä,

Syksyn puukauppa jatkuu edellisvuosia tuntuvasti hiljaisempaan tahtiin. Syyskuussa metsäteollisuus osti puuta 2,1 miljoonaa kuutiometriä, Puun ostot ja hinnat syyskuu 2001 Toimittaja: Martti Aarne 19.10.2001 598 Syyskuun puukaupassa 50 prosentin lasku edellisvuodesta Syksyn puukauppa jatkuu edellisvuosia tuntuvasti hiljaisempaan tahtiin.

Lisätiedot

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Tehokkuutta taimikonhoitoon Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin

Lisätiedot

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot

Lisätiedot

Saana, Leo, Eino ja Leo laittoivat leikkimoottorisahat tiukkaan syyniin.

Saana, Leo, Eino ja Leo laittoivat leikkimoottorisahat tiukkaan syyniin. METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI TORSTAINA 18. JOULUKUUTA 2014 NRO 24 WWW.METSALEHTI.FI PERUSTETTU 1933 Saana, Leo, Eino ja Leo laittoivat leikkimoottorisahat tiukkaan syyniin. Sivut 16 17 TESTIRYHMÄ Kuva Seppo

Lisätiedot

vuosi 2001 Vuonna 2001 lähes kaikkien työlajien

vuosi 2001 Vuonna 2001 lähes kaikkien työlajien Metsänhoito- ja perusparannustyöt vuosi 2001 Toimittajat: Sinikka Västilä Helena Herrala-Ylinen 14.10.2002 646 Panostus metsänhoitoon lisääntyi edellisvuosista Metsänhoito- ja perusparannustyöt Vuonna

Lisätiedot

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013 Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet

Lisätiedot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

TILASTO: Metsämaan omistus 2013

TILASTO: Metsämaan omistus 2013 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 5/2015 TILASTO: Metsämaan omistus 2013 23.1.2015 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 5/2015 T I L A S T O Metsämaan omistus 2013 23.1.2015 Jussi Leppänen ja Jukka

Lisätiedot

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015 RN:o 15:1/1 n. 2,5 ha RN:o 2:131 18,5 ha RN:o 2:87/0 37,1 ha Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015 n. 2,5 ha RN:o 15:1/1 RN:o 2:87/0 37,1 ha RN:o 2:131 18,5 ha Raimola 595-427-2-87/0

Lisätiedot

TALVIKAATOISEN KUUSIKUUITUPUUN KYLMÄVARASTOINTI

TALVIKAATOISEN KUUSIKUUITUPUUN KYLMÄVARASTOINTI TALVIKAATOISEN KUUSIKUUITUPUUN KYLMÄVARASTOINTI Projektiryhmä Markku Mäkelä, Olavi Pennanen, Heikki Alanne, Jouko Örn ja Sirkka Keskinen Rahoittajat A. Ahlström Osakeyhtiö, Koskitukki Oy, Metsähallitus,

Lisätiedot

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3 PEFC/2-44-2 Puuenergian käyttö Metsätalouden organisaatio 212 kaikilla sormi metsäenergiapelissä => tulevaisuuden ala Manu Purola Toiminnanjohtaja 3.11.211 4-564433 www.mhy.fi/keskipohjanmaa Liitto ollut

Lisätiedot

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla Paras puukauppatili Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla On monta tapaa korjata puuta. Meidän tapamme on maksimoida arvokkaan sahapuun määrä ja pitää kuitupuun osuus pienenä. K Keiteleen kanssa

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 2001

TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 2001 Tiedustelut Anne Laakkonen, puh. 00 9 9..00 TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 00 Tammi- Muutos Muutos Vuonna kuussa edell. tammikuusta 000 Etuudet, milj. mk 5, 9,5 0, 5 708, Peruspäivärahat 6,

Lisätiedot

Puun ostot ja hinnat marraskuu 2001. Myrskytuhopuu on vilkastuttanut puukauppaa 19.12.2001 605

Puun ostot ja hinnat marraskuu 2001. Myrskytuhopuu on vilkastuttanut puukauppaa 19.12.2001 605 Puun ostot ja hinnat marraskuu 2001 Toimittaja: Martti Aarne 19.12.2001 605 Myrskytuhopuu on vilkastuttanut puukauppaa Koko syksyn puolivauhdilla käyneessä puukaupassa näkyi marraskuussa piristymisen merkkejä.

Lisätiedot

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Johdanto Metsänomistajan tavoitteet ja metsien luontaiset edellytykset

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena

Metsä sijoituskohteena Metsä sijoituskohteena Polvelta toiselle metsätilan sukupolvenvaihdosmessut Jarmo Lahdenmaa Metsänhoitoyhdistys Etelä-Pohjanmaa Esityksen sisältö Taustatietoa MHY Etelä-Pohjanmaasta Sijoittamisesta yleensä

Lisätiedot

Bioenergian metsä-seminaari 17.5.2011 Jukka Aula, johtaja Metsänomistajien Liitto Pohjois-Suomi

Bioenergian metsä-seminaari 17.5.2011 Jukka Aula, johtaja Metsänomistajien Liitto Pohjois-Suomi Bioenergian metsä-seminaari 17.5.2011 Jukka Aula, johtaja Metsänomistajien Liitto Pohjois-Suomi Markkinointiyhtiö Lapin Metsämarkkinat Oy, Tavoitteet Tytäryhtiö: Pohjois-Pohjanmaan Metsämarkkinat Oy, Oulu

Lisätiedot

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Sisältö Stora Enso ja Stora Enso Metsä Puukauppa: Kauppamuodot ja hakkuutavat Puukaupan vaiheet Puukaupan hinnoittelutekijät Ennakkoraivaus Puukauppalomakkeen läpikäynti

Lisätiedot

Kemeraa valvomassa. Leena Kalinin tehtävänä on tarkistaa, että tämäkin kemerakohde on harvennettu oikein. Sivut 10 11

Kemeraa valvomassa. Leena Kalinin tehtävänä on tarkistaa, että tämäkin kemerakohde on harvennettu oikein. Sivut 10 11 METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI TORSTAINA 25. SYYSKUUTA 2014 Nro 18 WWW.METSALEHTI.FI Kemeraa valvomassa Leena Kalinin tehtävänä on tarkistaa, että tämäkin kemerakohde on harvennettu oikein. Sivut 10 11 Ajankohtaista:

Lisätiedot

Puun hinnat metsäkeskuksittain 2010

Puun hinnat metsäkeskuksittain 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2011 Puun hinnat metsäkeskuksittain 2010 4.2.2011 Yrjö Sevola Pekka Ollonqvist Reaalinen kantohintataso nousi 8,5 prosenttia

Lisätiedot

4 Puukauppa. Kantohinnat

4 Puukauppa. Kantohinnat 4 Puukauppa Vuoden 2013 puukauppaa yksityismetsissä leimasivat korkeat ostomäärät ja melko vakaana säilynyt hintataso. Kantohintataso kääntyi reaalisesti 2 prosentin nousuun parin vuoden alamäen jälkeen.

Lisätiedot

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO Keskijännitelinjojen (20 kv) vierimetsät 4.12.2014 Lähteenä mm. Johtoalueiden vierimetsien hoito -esite Suomen metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaa Julkiset palvelut Irmeli Ruokanen

Lisätiedot

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat Oulun kaupungin Haukiputaan Ulkometsän alueen tilusjärjestelytoimituksen toimituskokous 31. toukokuuta

Lisätiedot

Suomen metsäenergiapotentiaalit

Suomen metsäenergiapotentiaalit Suomen metsäenergiapotentiaalit Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätehon iltapäiväseminaari: Logistiikan näkymät ja bioenergian mahdollisuudet 17.3.2009, Tapahtumatalo Bankin auditorio, Helsinki Puupolttoaineet

Lisätiedot

PIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT. Urpo Hassinen 2011

PIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT. Urpo Hassinen 2011 PIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Urpo Hassinen 211 SISÄLTÖ 1. johdanto 2. tutkimuksen tavoite 3. toteutus 4. tulokset 5. johtopäätökset 1. JOHDANTO SUOMEN UUSIUTUVAN

Lisätiedot

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2014. Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2014. Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 214 Metsätehon tuloskalvosarja 7a/215 Markus Strandström Metsäteho Oy Tietoa tilastosta Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/9 ja 2015/9 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 6271 678 6949 3597 798 4395 2848

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/6 ja 2015/6 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa 6255 696 6951 3602 860 4462 3621 482 4103 2632 340 2972 2289 306 2595 2103 460 2563

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

4 Puukauppa. Kantohinnat

4 Puukauppa. Kantohinnat 4 Puukauppa Vuonna 2012 toteutunut reaalinen kantohintataso oli alimmillaan sitten 1990-luvun alun lamavuosien. Edellisvuoteen verrattuna kantohinnat alenivat keskimäärin 7 prosenttia. Reaaliset kantohinnat

Lisätiedot

Puukaupan sanastoa (1)

Puukaupan sanastoa (1) PUUKAUPPA OSIO 2 yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot metsänomistajan rooli puukaupassa 1 Puukaupan sanastoa

Lisätiedot

Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996.

Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996. Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset kuljetusmatkat vuonna 1996 Jouko Örn Metsätehon raportti 32 8.12.1997 Osakkaiden yhteishanke

Lisätiedot

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen, O. & Härkönen,

Lisätiedot

PTT-ennuste: Metsäsektori

PTT-ennuste: Metsäsektori MSO 17.10.2014 PTT-ennuste: Metsäsektori syksy 2014 Paula Horne Sahatavaran tuotanto jatkunut vientivetoisena Sahatavaran vientihinta Suomesta, 3kk keskiarvo 250 240 230 220 210 200 190 180 Sahatavaran

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ 09.00 Kahvitarjoilu 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke 09.45 Hakeraaka-aineen hankintanäkymät ja Ilkka Hämäläinen energiapuumarkkinat Keski-Karjalassa Biowatti

Lisätiedot

Yksityismetsänomistuksen rakenne

Yksityismetsänomistuksen rakenne Yksityismetsänomistuksen rakenne Harri Hänninen Metsätehon iltapäiväseminaari 24.5.2011, Helsinki Metsätilajakauma Metsää vähintään 1 hehtaaria käsittäviä metsätiloja 375 000 kappaletta, joilla omistajia

Lisätiedot

METSÄHAKE JA METSÄN VARHAISHOITO. Prof. Pertti Harstela METLA Suonenjoen toimintayksikkö

METSÄHAKE JA METSÄN VARHAISHOITO. Prof. Pertti Harstela METLA Suonenjoen toimintayksikkö METSÄHAKE JA METSÄN VARHAISHOITO Prof. Pertti Harstela METLA Suonenjoen toimintayksikkö Nuoren metsän kunnostus (NMK) hakelähteenä NMK:n on jouduttu, kun taimikonhoito on jäänyt tekemättä tai tehty puutteelisesti

Lisätiedot

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Jatkuva kasvatus tarkoittaa metsätaloutta, jossa maa on jatkuvasti puuston peittämä. Avohakkuu ja viljely eivät kuulu jatkuvaan kasvatukseen, mutta kaikki muut hakkuutavat

Lisätiedot

RN:o 23:36. n.58,8 ha

RN:o 23:36. n.58,8 ha ?? RN:o 23:36 n.58,8 ha 0 metri Mittakaava: 1:10 000 400,0? Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2014? Tammasuo 687-414-23-36 0 3 000 metri Mittakaava: 1:75 000 Maanmittauslaitos

Lisätiedot

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja TEOLLISUUS KÄYTTI PUUTA 63,9 MILJOONAA KUUTIOTA VUONNA 2014 Raakapuun lisäksi teollisuus käytti sivutuotteena syntyvää

Lisätiedot

Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus

Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus Matti Sirén, Metsäntutkimuslaitos 1 Kuva: Juha Laitila Metsissä riittää puuta 2 Puupolttoaineet 2007 Kokonaiskulutus 83 TWh metsäteollisuuden muut sivu- ja jätetuotteet,

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 1/2015 TILASTO: Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014 15.1.2015 Aarre Peltola TILASTO Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014 15.1.2015 Aarre Peltola

Lisätiedot

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Metsä on yksi mahdollinen sijoituskohde. Metsäsijoituksen tuotto riippuu mm. siitä, kuinka halvalla tai kalliilla metsän ostaa, ja siitä, kuinka metsää käsittelee. Kuvan

Lisätiedot

Korjuutilasto Arto Kariniemi. Tuloskalvosarja. Tuloskalvosarja Puunkorjuun tilastot 1. Metsäteho Oy

Korjuutilasto Arto Kariniemi. Tuloskalvosarja. Tuloskalvosarja Puunkorjuun tilastot 1. Metsäteho Oy Korjuutilasto 25 Arto Kariniemi Puunkorjuun tilastot 1 Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Korjuutilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä korjuumenetelmien

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3 Metsätalouden organisaatio 212 kaikilla sormi metsäenergiapelissä => tulevaisuuden ala Puuenergian käyttö Manu Purola Toiminnanjohtaja 3.11.211 4-564433 www.mhy.fi/keskipohjanmaa Energiaosuuskunnat K-P:lla

Lisätiedot

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä Poiminta- ja pienaukkohakkuut kaupunkimetsissä Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 19.12.2012 1 Poimintahakkuu (eri-ikäismetsätalous, jatkuva kasvatus jne...) yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita

Lisätiedot

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Soili Kojola, Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Työryhmä: Soili Kojola Risto Ojansuu

Lisätiedot

Metsänhoito- ja perusparannustöiden

Metsänhoito- ja perusparannustöiden A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Metsänhoito- ja perusparannustyöt 2003 Metsänhoito- ja perusparannustöiden kustannukset 2002 Toimittajat:

Lisätiedot

Omavalvonta. Ville Kankaanhuhta, Lauri Haataja, Timo Saksa. Luonnonvarakeskus. Suonenjoki. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus

Omavalvonta. Ville Kankaanhuhta, Lauri Haataja, Timo Saksa. Luonnonvarakeskus. Suonenjoki. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus Omavalvonta Ville Kankaanhuhta, Lauri Haataja, Timo Saksa Luonnonvarakeskus Suonenjoki Omavalvonta Tarkoittaa metsurin, koneenkuljettajan tai omatoimisen metsänomistajan tekemää laadunseurantaa työn aikana

Lisätiedot

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali

Lisätiedot

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Mhy Etelä-Karjala Tervetuloa Etelä-Karjalaan, Luumäelle Kohteen teemana on metsien käsittely: Monipuolistuvat metsänkäsittely

Lisätiedot

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Lisätiedot

Metsäarvio. ~ metsänhoitoyhdistys. Toimeksiantaja Arvion tarkoitus Kohde ja omistus

Metsäarvio. ~ metsänhoitoyhdistys. Toimeksiantaja Arvion tarkoitus Kohde ja omistus ~ metsänhoitoyhdistys Metsäarvio 1(2) Toimeksiantaja Arvion tarkoitus Kohde ja omistus Pinta-ala ja tietolähde Maaperätiedot Kasvupaikat Arviokäynti Kuvaus arviomenetelmästä Kehitysluokkien rakenne Puustotiedot

Lisätiedot

Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 2014

Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 214 37/214 3.9.214 Elina Mäki-Simola Heinäkuun hakkuut 2,4 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016 2 23.6.2016 Esityksen nimi Äänekosken biotuotetehdashanke Piiripäällikkö Matti Rossi, Metsä Group Metsä- ja viherpäivät, Jyväskylä, 7.-8.6.2016 Avainluvut

Lisätiedot

Konkari jo 31-vuotiaana. Matti Heikkilä on vuoden 2012 nuori metsänomistaja. Sivut 4 5

Konkari jo 31-vuotiaana. Matti Heikkilä on vuoden 2012 nuori metsänomistaja. Sivut 4 5 Metsäalan ajankohtaislehti TORSTAINA 10. TOUKOkuuta 2012 Nro 9 www.metsalehti.fi Konkari jo 31-vuotiaana Matti Heikkilä on vuoden 2012 nuori metsänomistaja. Sivut 4 5 Ajankohtaista: Energiapuulle hintatilastot

Lisätiedot

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja ENERGIASEMINAARI 23.4.10 1 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme (2009) 2 Metsänomistajia jäseninä noin 7200 Jäsenien metsäala on noin 250 000

Lisätiedot