Vuosikertomus Porvoon vesi Borgå vatten

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2008 Porvoon vesi Borgå vatten

2 Sisällys 3 Toiminta-ajatus 4 Johtajan katsaus 6 Organisaatio ja henkilöstö 8 Asiakkaat ja myynti 11 Vedenhankinta 14 Johtoverkosto 17 Jätevedenpuhdistus 20 Tilinpäätös ja talous 22 Ympäristö- ja yhteiskuntavastuu tilinpäätöstietoja 24 Tuloslaskelma 25 Tase 26 Rahoituslaskelma liitteet 27 Talousarvion toteutuminen 28 Taloudellisten tekijöiden kehitys 29 Keskeisten suoritteiden kehitys 31 Laitokset, vesijohdot ja toiminta-alue Julkaisija Porvoon vesi Mestarintie 2, Porvoo (019) vesilaitos@porvoo.fi Ulkoasu peak press & productions oy Paino Print Mill Oy

3 Toiminta-ajatus Huolehdimme toiminta-alueemme vesihuollosta kaikissa olosuhteissa sekä palvelemme toiminta-alueemme ulkopuolella olevia asiakkaita ja vesilaitoksia sekä naapurikuntia erilaisissa vesihuoltoratkaisuissa. Hyvin toimiva vesihuolto ylläpitää asiakkaiden toimintaedellytyksiä, sekä asukkaiden terveyttä ja elämänlaatua. Se edistää myös ympäristötavoitteiden toteuttamista. visio Haluamme olla asiakkaidemme, kaupungin muiden yksiköiden sekä muiden sidosryhmien arvostama ja heidän luottamuksensa arvoinen vesihuollon asiantuntija. Toimintamme perustuu palvelumme ja tuotteidemme hyvään laatuun, suorituskykyyn ja teknologian hallintaan osaavaan henkilöstöön, motivaatioon ja työn tuloksiin ympäristöasioiden hallintaan ja ympäristön edistykselliseen huomioon ottamiseen kannattavaan ja teknillistaloudellisesti tarkoituksenmukaiseen toimintatapaan. strategia Kehitämme tuotteitamme ja toimintatapojamme pitkäjänteisesti, asiakkaiden tarpeiden ja yhteiskunnan yleisen kehityksen mukaisesti. Parannamme suunnitelmallisesti vesihuollon prosesseja ja tekniikkaa vedenjakelu- ja viemäröintijärjestelmissä. Kehitämme ja tuemme johtamista, ammattitaitoa, oikeudenmukaista ja kannustavaa palkkapolitiikkaa, yhteistyömuotoja, avoimuutta ja vastuunkantamista toiminnassa. Huolehdimme aktiivisesti henkilökunnan hyvinvoinnista. Edistämme kestävää kehitystä sekä toimintamme luotettavuutta. Toimimme aloitteellisesti Porvoon ja sen lähiympäristön vesihuollossa. Seuraamme ja hyödynnämme alan kansallista ja kansainvälistä kehitystä. Ylläpidämme toiminnan kannattavuutta ja parannamme kustannustietoisuutta, tuottavuutta ja tehokuutta toimintamme eri osa-alueilla.

4 Johtajan katsaus Vesihuoltopalvelut ovat olennainen osa yhdyskunnan peruspalveluja. Puhtaan juomaveden saatavuus sekä tehokas jäteveden poisjohtaminen ja puhdistus ovat ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin perusedellytyksiä. Porvoon vesi on tuottanut näitä palveluja vuodesta 1913 saakka, ja nykyisin yli asukasta käyttää palvelujamme. Toimintamme on luonteeltaan pitkäjänteistä. Palvelujen tuottaminen nyt ja tulevaisuudessa asiakkaiden ja viranomaisten yhä kasvavien vaatimusten mukaisesti edellyttää, että laitteistot ja verkostot pidetään hyvässä kunnossa samalla kun aktiivisesti tehdään suunnitelmia tulevaisuutta varten. Näin ollen on aikaisempia vuosia enemmän panostettava saneeraukseen ja uusimiseen. Haja-asutusalueiden viemärijärjestelyjä koskevan lainsäädännön tiukentuminen on luonut suuren kysynnän keskitetyistä ratkaisuista. Porvoon veden laatima yhteensä vajaa 20 aluetta käsittävä haja-asutusalueen rakentamisohjelma on käynnistynyt hyvin. Toimintavuonna rakennettiin 30 km paineviemäriä maaseudulla. Kustannukset olivat noin 1,2 milj. euroa. Lähivuosina panostetaan noin 1 milj. euroa vuodessa maaseudun vesihuoltoon. Pintaveden imeytymisen aiheuttama pohjaveden likaantuminen Sannaisissa juhannuksen jälkeen ja siitä johtunut laatuhäiriö antoi leimansa toimintavuodelle. Tapahtuma sai laajasti julkisuutta mediassa. Porvoon veden, terveydensuojelun ja keskushallinnon henkilökunnan hyvän yhteistyön ansiosta tilanne voitiin kuitenkin hoitaa tyydyttävällä tavalla. Tapahtuman johdosta tehostettiin toimenpiteitä ja suunnitelmia vedenhankinnan ja -jakelun turvallisuuden parantamiseksi. Porvoon vesi osallistui yhteistyössä teknisen ja ympäristötoimen kanssa hankkeeseen, missä selvitettiin ilmastomuutoksen vaikutuksia ja niiden huomioon ottamista. Ehdotetut toimenpiteet koskevat vesihuollon lisäksi myös kaavoitusta ja katujen sekä yleisten alueiden rakentamista. Taloudellinen tulos muodostui budjetoitua heikommaksi, ja oli myös huonompi kuin vuonna Heikentynyt tulos johtui etupäässä vähentyneestä tukkuveden myynnistä, laatuhäiriön johdosta päätetystä hinnan alennuksesta asiakkaille sekä lietteenkäsittelyn ja sähköenergian kasvaneista kustannuksista. Liikevaihto oli 6,53 milj. euroa ja oli runsaat 0,12 milj. euroa pienempi kuin vuonna 2007, vaikka käyttömaksuja korotettiin noin 5 % vuoden alusta. Käyttökate, 2,81 milj. euroa, oli 43 % liikevaihdosta ja oli siten 0,46 milj. euroa huonompi kuin vuonna Tuloslaskelman ylijäämä oli 0,63 milj. euroa eli vajaat 10 % liikevaihdosta. Ylijäämä oli 1,12 milj. eroa (17 %) vuonna 2007 ja budjetoitu ylijäämä 1,03 milj. euroa (15 %). Investoinnit olivat yhteensä 3,85 milj. euroa ja pitkäaikaisten lainojen kuoletukset 0,42 milj. Investoinnit olivat

5 5 budjetoituja pienemmät eräiden hankkeiden siirtymisen vuoksi. Liittymismaksut tuottivat budjetoidut 1,00 milj. euroa. Pitkäaikaisia lainoja oli vuoden lopussa 1,38 milj. euroa. Investointitaso tulee lähivuosina olemaan korkea, keskimäärin 4 milj. euroa vuodessa, johtuen suuresta panostuksesta maaseudun viemäröintiin. Koska ei ole odotettavissa mainittavaa myynnin lisäystä, käyttökatteen nostaminen maksujen korotuksilla on välttämätöntä, jotta tulevien vuosien investoinnit pystytään rahoittamaan ilman vierasta pääomaa. Haaste, joka on yhteinen useimmille vesi- ja viemärilaitoksille Suomessa, on uuden henkilöstön rekrytointi. Jotta laitos olisi houkutteleva työnantaja, on organisaatiota ja työmenetelmiä jatkuvasti kehitettävä. Myös asiakkaiden odotukset hyvästä palvelusta ja laadukkaista tuotteista asettavat vastaavanlaisia vaatimuksia. Porvoon vesi pyrkii kehittämään organisaatiotaan niin, että toiminta on turvattua myös tulevaisuudessa. Haluan kiittää Porvoon veden henkilöstöä sekä Porvoon veden johtokunnan jäseniä hyvästä työpanoksesta kuluneen vuoden aikana. Samalla haluan kiittää kaikkia asiakkaita ja yhteistyökumppaneita hyvästä yhteistyöstä. Karl-Gustav Björkell Johtaja

6 Organisaatio ja henkilöstö Toimintavuoden 2008 lopussa henkilöstön määrä oli 46 henkilöä, joista kuukausipalkkaisia oli 32 ja tuntipalkkaisia 14. Kolme henkilöä oli osa-aikaeläkkeellä ja kolme osaaikaisella sairaseläkkeellä. Vuoden aikana otettiin palvelukseen kolme uutta työntekijää; kiinteistönhoitaja, työnjohtaja ja laitosmies. Sijaisia ja kesätyöntekijöitä oli yhteensä neljä. Varastonhoitaja Ulf Backman jäi eläkkeelle ja putkiasentaja Per-Erik Ek Pääkirjanpitäjä Gudrun Forsbergille myönnettiin Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali Verkostoteknikko Peter Ekstam ja rakennusmestari Kullervo Majuri saivat Kuntaliiton hopeisen ansiomerkin 20 vuoden palveluksesta. Henkilökunta valitsi putkiasentaja Juhani Stepanowin Porvoon veden vuoden työntekijäksi. Porvoon veden 95-vuotisjuhlaa vietettiin 9.2 Ravintola Iiriksessä. Juhlaan osallistuvien henkilökunnan, puolisoiden ja kutsuvieraiden lukumäärä oli yhteensä 92. Juhlan yhteydessä luovutettiin yhteensä 22 Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen kultaista ja 14 hopeista ansiomerkkiä.

7 7 ASIAKKAAT Käyttöteknikko Pääkirjanpitäjä Vesihuoltoinsinööri Putkimestari Käyttöteknikko Rabbe Hellman Gudrun Forsberg Mats Blomberg Kaj Bäck Henry Åkerman Vesilaitoshoitaja Palkanlaskija/laskuttaja Suunnitteluteknikko Verkostoteknikko Käyttöinsinööri Sune Grönqvist Ilse Mäkelä Klas Andersson Peter Ekstam Laura Taimioja Laitosmiehet (2) Kanslistit (2) Projekti-insinööri Työnjohtaja Laitosmiehet (5) Vesilaitoshoitaja (1) Putkimestari Rakennusmestari Laborantti/siivooja (1) Laskuttajat (2) Mittausinsinööri Tekninen avustaja Putkiasentajat (4) Muut (12) VEDENTUOTANTO HALLINTO JA TALOUS VESIHUOLTOPALVELUT VERKOSTO JÄTEVEDENPUHDISTUS Vesilaitoksen johtaja Karl-Gustav Björkell Sijainen Mats Blomberg PORVOON VEDEN JOHTOKUNTA Vuoden aikana henkilöstö osallistui mm. Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen kursseihin ja muihin koulutustilaisuuksiin sekä erilaisiin alan konferensseihin. Virkistystyöryhmä järjesti vuoden aikana henkilöstölle useita tilaisuuksia, mm. kesäretken Riihimäelle ja Urjalaan, teatterivierailuja sekä useita liikunta- ja ulkoilutapahtumia. Laitoksen johtaja Karl-Gustav Björkell valittiin uudestaan VVY:n hallituksen puheenjohtajaksi. Björkell toimi myös Porvoon kaupungin edustajana Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n hallituksessa ja hänen sijaisenaan vesihuoltoinsinööri Mats Blomberg. Porvoon veden johtokunta kokoontui vuoden aikana seitsemän kertaa ja käsitteli yhteensä 68 asiaa. Johtokunnan kokoonpano oli seuraava: Puheenjohtaja: Jäsenet: Anneli Lehtinen Torolf Bergström Rainer Busk Anders Rosengren (varapj.) Raija Tölkkö Kaupunginhallituksen edustajana oli Bernhard Edgren. Esittelijänä toimi Karl-Gustav Björkell ja sihteerinä Mats Blomberg. Johtokunta on toiminut tällä kokoonpanolla vuodesta 2005 alkaen, ja vuosi 2008 oli viimeinen tällä kokoonpanolla. Johtokunta teki toukokuussa yhdessä laitoksen edustajien kanssa vierailun Viljandiin, jossa tutustuttiin Viljandi Veevärkin toimintaan.

8 Asiakkaat ja myynti Vuoden aikana asiakkaille toimitettiin noin 2,91 milj. m³ vettä. Vesilaskutus laski edellisestä vuodesta noin 5,3 %. Myynti asumistarkoitukseen, joka edustaa noin 60 % koko vedenmyynnistä laski 2,3 %. Tukkumyynti, joka oli 0,51 milj. m³ eli noin 17 % vedenmyynnistä pieneni merkittävästi. Veden tukkumyynnistä suurimman osan muodostaa vedenmyynti Kilpilahden teollisuusalueelle, joka nyt oli noin 22 % pienempi kuin edellisvuonna. Muut tukkuvesiasiakkaat ovat osuuskunnat (noin m³) sekä Askolan kunta (noin m³). Ominaiskulutus oli 229 l/as./vrk, kun lasketaan mukaan vedenmyynti Kilpilahteen, ja 193 l/as./vrk ilman tätä. Myynti asumistarkoitukseen oli 120 l/as./vrk. Jätevesilaskutus oli noin 2,53 milj. m³, mikä on 6,6 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Kasvu johtui edellisen vuoden loppupuolella aloitetusta Askolan jätevesien vastaanotosta, yhteensä 0,21 milj. m³. Osuuskunnilta otettiin vastaan noin m³ jätevettä. liitetyt kiinteistöt Vuoden aikana tehtiin 142 uutta vesiliittymää ja 119 uutta viemäriliittymää. Vuoden lopussa oli laskutettavien kulutuspaikkojen lukumäärä Näistä oli vesi- ja viemäri-, vain vesi- ja 38 vain viemäri- tyyppiä. Kulutuspaikoista 87 % on pientaloja, joiden osuus vesilaskutuksesta on kuitenkin vain 30 %. Rivi- ja kerrosta-

9 9 lotyyppisiä kulutuspaikkoja on 5 %, ja näiden osuus vesilaskutuksesta on 33 %. maksut Veden käyttömaksu oli 0,98 euroa/m³ ja jäteveden 1,39 euroa/m³. Mittarikokoon perustuva perusmaksu oli 95, ,84 euroa/liittymä/vuosi. Maksuihin sisältyy alv 22 %. Sekä veden että jäteveden käyttömaksut nousivat vuoden 2008 alusta 6 snt/ m³. Liittymismaksut perustuvat tarjolla oleviin palveluihin, niin että veden osuus on 50 %, viemärin osuus 40 % ja hulevesiviemärin osuus 10 % kerrosalan mukaan määräytyvästä kokonaismaksusta. Omakotitalosta, jonka kerrosala on alle 280 m², liittymismaksu oli yhteensä 3200 euroa. Liittymismaksut olivat samat kuin edellisenä vuonna. Ylipitkien tonttijohtojen rakentamisen helpottamiseksi haja-asutusalueilla myönnettiin avustuksena vesijohtoputkea sekä kytkentäosia yhteensä euron arvosta. asiakaspalvelu Asiakkaiden määrä on yhteensä noin Asiakastietojen käsittelyyn käytetään Logican Vesikanta-asiakastietojärjestelmää, joka otettiin käyttöön vuoden 2003 lopussa. Pienkuluttajia laskutetaan joka kolmas kuukausi, keskisuuria kuluttajia joka toinen kuukausi ja suurkuluttajia joka kuukausi. Pienkuluttajat lukevat mittarinsa itse kerran vuodessa. Suurkuluttajien vesimittarit luetaan kuukausittain ja keskisuurten kuluttajien mittarit kahdesti vuodessa. Asiakkaat huolehtivat itse mittarinluennasta. Laitos suorittaa suurkuluttajien mittareiden tarkistusluennan kerran vuodessa. Porvoon veden www-sivuja on aktiivisesti kehitetty vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeita. Internetin kautta asiakkaat voivat hakea tietoa mm. liittymisasioissa sekä häiriötilanteissa. Muutakin asiakkaille jaettavaa tiedotusaineistoa on parannettu sekä sisällöllisesti että ulkoasultaan. Kulutuspaikkoja Laskutettu vesi Laskutettu jätevesi m³ m³ +/ m³ m³ +/ pientalo ,9 % ,5 % ,5 % ,8 % ,0 % rivitalo 142 1,6 % ,4 % ,0 % ,3 % ,2 % kerrostalo 330 3,8 % ,9 % ,8 % ,9 % ,6 % Asuinrakennukset ,4 % ,7 % ,3 % ,0 % ,6 % Teollisuus 210 2,4 % ,4 % ,1 % ,0 % ,1 % Palvelutoiminta 429 5,0 % ,3 % ,7 % ,3 % ,0 % Tukkumyynti 20 0,2 % ,5 % ,1 % ,6 % ,5 % yhteensä ,0 % ,0 % ,3 % ,0 % ,6 % *) Rakennustyyppikoodit on tarkistettu, eri kuluttajaryhmien kulutusmuutokset verrattuna edelliseen vuoteen eivät välttämättä ole todellisia.

10 400 Kulutuslukujen kehitys (ilman tukkumyyntiä) Maaliskuussa jaettiin kaikkiin Porvoon alueen talouksiin Porvoon veden asiakaslehti Puhdas vesi. Lehden painomäärä oli noin kpl. Asiakaslehteä on tarkoitus jakaa kerran vuodessa. Lehden toimituksesta ja taitosta vastasi loviisalainen peak press & productions oy. Työajan ulkopuolella asiakaspalvelusta ja käytönvalvonnasta huolehtii yhdestä esimiehestä ja yhdestä asentajasta koostuva päivystysryhmä. Asiakkailta tulevat vikailmoitukset välitetään Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen kautta. Vuonna 2008 pelastuslaitos välitti 82 työajan ulkopuolella tehtyä vikailmoitusta ominaiskulutus l/as/vrk veden myynti l/as/vrk veden myynti asumistarkoitukseen l/as/vrk osuuskunnat Porvoossa toimi vuonna osuuskuntaa, joille Porvoon vesi toimitti yhteensä noin m3 talousvettä. Osuuskunnat vastaavat vedenjakelusta noin 2200 asukkaalle. Kolmella osuuskunnalla on myös viemäriverkostoja. Näistä Porvoon saariston vesihuoltolaitos osuuskunta hoitaa itse jätevedenkäsittelyn, kun taas Kråkön vesiosuuskunta sekä Hinthaaran pohjoinen vesi- ja viemäriosuuskunta toimittavat jätevetensä Porvoon veden käsiteltäväksi. Osuuskuntien viemäriverkostojen piirissä on arviolta noin 700 asukasta. 8 Vedenkulutuksen kehitys 8 Jätevesimäärien kehitys veden pumppaus milj. m³ veden myynti milj. m³ kokonaisjätevesimäärä milj. m³ laskutettu jätevesi milj. m³

11 11 Vedenhankinta Vedenhankinta perustuu hyvälaatuisen pohjaveden ja tekopohjaveden käyttöön. Laitoksella on käytettävissään seitsemän vedenottamoa, joista kolme on jatkuvassa käytössä ja neljää pidetään varalla. Päävedenottamot ovat Sannainen ja Saksala. Vesivarat ovat yhteensä noin m³/ vrk, kun varalla olevia vedenottamoita ei lasketa mukaan. Verkostoon pumpattiin keskimäärin noin m³/vrk (3,50 milj. m³/v) vettä, mikä oli noin 1,5 % vähemmän kuin edellisenä vuonna; määrä vastasi noin 69 % vesivaroista. Sannaisten vedenottamolla muodostetaan tekopohjavettä siten, että Myllykylän ja Bölen raakavedenottamoista pumpataan vettä Bosgårdissa sijaitsevalle imeytysalueelle. Vuonna 2008 pumpattiin kaikkiaan 1,13 milj. m³ (n m³/vrk) vettä imeytysalueelle. Määrä oli noin 3,4 % pienempi kuin edellisenä vuonna. Tekopohjaveden osuus oli noin 50 % Sannaisista otetusta vesimäärästä ja noin 32 % pumpatun veden kokonaismäärästä. Saksalassa huomattava osa pohjavedestä on vettä, joka imeytyy Porvoonjoesta. Vedenottamoiden valuma-alueilla seurattiin pohjaveden pintaa ja vesistöjen vedenkorkeutta 114 mittauspisteessä ympäristöviranomaisten hyväksymien ohjelmien mukaisesti. Sannaisten vedenottamolla pohjaveden pintaa seurataan lisäksi jatkuvasti yhdeksästä ja Saksalan vedenottamolla seitsemästä havaintoputkesta.

12 Vuoden Myllykylän pumppaamolla mitattu sademäärä oli 840 mm, mikä oli noin 30 % yli pitkäaikaisen keskiarvon 644 mm. Pohjavesitilanne ja Myllykylänjärven vesitilanne oli vuonna 2008 normaali. vedenkäsittely Pohjaveden hyvän laadun ansiosta veden käsittely on varsin yksinkertaista. Saksalan vedenottamolla poistetaan rautaa vedestä. Muissa vedenottamoissa säädellään ainoastaan ph-arvoa. Saksalan ja Noriken vedenottamoissa veden alkalointiin käytetään kalkkia, muissa vedenottamoissa käytetään natriumhydroksidia. Sannaisten ja Saksalan päävedenottamoissa sekä Norikessa käytetään UV-desinfiointilaitteistoja. Lisäksi kaikissa vedenottamoissa on valmius veden desinfiointiin natriumhypokloriitilla. Sannaisten veden alkaliteetin nostamiseksi veteen on vuodesta 2003 alkaen lisätty hiilidioksidia. Energiankulutus raaka- ja pohjavedenottamoissa oli kaikkiaan 0,60 kwh pumpattua kuutiometriä kohden. Ku- Pumpattu vesimäärä Vesioikeuden lupa Käyttöaste Kapasiteetti Osuus vedenhankinnasta m³/v m³/vrk m³/vrk % m³/h % Vedenottamo *) Varavedenottamo Sannainen ,9 Saksala ja Kerkkoo ,9 Norike ,2 Ilola *) Linnanmäki *) Sondby *) Mickelsböle *) yhteensä ,0 Raakavedenottamo Myllykylä ,0 Böle ,0 yhteensä ,0

13 13 lutukseen sisältyy myös lämmitysenergia, jonka osuus on noin 5 %. Energiankulutus pumpattua kuutiometriä kohden oli noin 3 % suurempi kuin edellisenä vuonna. laadunvalvonta Veden laatua seurattiin terveydensuojeluviranomaisten vuonna 1996 hyväksymän ohjelman mukaisesti. Virallinen seurantaohjelma perustuu terveydensuojelulain 21 :ään ja EU-direktiiviin. Seurantaohjelma päivitettiin vuonna 2005 ja se on voimassa vuoteen Vesinäytteitä otetaan raakavedestä ja lähtevästä vedestä kaikissa vedenottamoissa ja 28 eri pisteessä jakeluverkostossa, sekä havaintoputkista pohjaveden valuma-alueella. Laitoksen omaa sisäistä käytönseurantaa varten otetaan lisäksi joka viikko vesinäytteet, jotka tutkitaan laitoksen laboratoriossa Saksalassa. Kaikkiaan analysoitiin 644 vesinäytettä ja tehtiin yhteensä 3752 analyysia 1 34 eri ominaisuudesta. Laitoksen omassa laboratoriossa tehtiin lisäksi 994 analyysia. Kesäkuussa esiintyi laatuhäiriö Sannaisten vedenottamolla. Raakaveteen pääsi ilmeisesti paikallisten rankkasateiden seurauksena sekoittumaan pintavesiä tai nopeasti suotautuneita vesiä. Samanaikaisesti oli UV-desinfiointilaite häiriön vuoksi pois käytöstä noin 20 h, jolloin huonolaatuinen vesi pääsi verkostoon. Laatuhäiriö havaittiin omassa käytönvalvonnassa. Terveydensuojelu päätti, että juomavesi on varmuuden vuoksi keitettävä kunnes saadaan selvitettyä onko verkostossa terveydelle vaarallisia bakteereja. Tutkimuksissa löytyi kuitenkin vain pieniä määriä koliformisia bakteereja, ja veden keittokehotus purettiin verkoston kloorauksen jälkeen. vedenhankinnan kehittäminen Pitkän aikavälin vedenhankinnan turvaamiseksi on Porvoon vesi osallistunut Hausjärven tekopohjavesilaitosselvityksiin. Yhteistyössä Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymän, Mäntsälän Veden, Pornaisten kunnan ja Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa selvitetään mahdollisuuksia imeyttää vettä Päijännetunnelista Hausjärvellä tekopohjaveden muodostamiseksi. Selvityksen tässä vaiheessa on tutkittu alueen hydrogeologista rakennetta. Tiehallinnon kanssa on neuvoteltu Sannaisten vedenottamoalueen tieluiskien suojaustoimenpiteistä sekä selvitetty mahdollisuuksia parantaa pintavesien valuntareittejä. Suunnitelmat viemäriverkostojen rakentamiseksi suojelualueelle etenivät myös siten, että rakentaminen voidaan aloittaa vuonna Käyttö ja KUNNOSSAPITO TA TP Vedenhankinta milj. euroa 0,51 0,53 0,55 0,57 0,62 snt /m³ 14,4 14,0 15, Sähkönkulutus kwh/m³ 0,59 0,61 0,58 0,60

14 Johtoverkosto Vesijohtoverkon pituus oli vuoden lopussa 474 km. Verkko on jaettu kolmeen jakelualueeseen: Sannaisten jakelualue (keskusta, itäiset alueet) Vesi pumpataan alueelle pääasiassa Sannaisista. Alueella on Myllymäen vesitorni, jonka allastilavuus on m³ ja vedenkorkeus +60,00 +68,00. Verkkoon kuuluu kolme paineenkorotusasemaa (Huhtinen, Tikantie ja Ilola), ja verkon pituus on noin 185 km. Saksalan jakelualue (läntiset ja pohjoiset alueet) Vesi pumpataan alueelle pääasiassa Saksalasta. Alueella on Slätbergetin vesitorni, jonka allastilavuus on 2000 m³ ja vedenkorkeus +59,00 +68,00. Saksalassa on

15 15 paineenkorotusasema, jossa nostetaan verkoston painetta pohjoisten alueiden kylissä. Verkon pituus on noin 237 km. Noriken jakelualue (kaakkoiset alueet) Vesi pumpataan alueelle pääasiassa Noriken paineohjatusta vedenottamosta. Verkon pituus on noin 52 km. Keskustan sekä läntisten ja pohjoisten alueiden verkostot on yhdistetty kolmen säätöaseman kautta. Näitä ohjaa automaattijärjestelmä, jolla optimoidaan vedenottamoilla tapahtuvaa pumppausta ja vesitornien vedenkorkeutta. Myös Noriken jakelualueelle voidaan pumpata vettä sekä Sannaisista että Saksalasta. viemäriverkko Suurin osa jätevesistä johdetaan Hermanninsaaren puhdistamoon. Viemärijohtojen yhteenlaskettu pituus koko alueella on noin 272 km. Verkossa on 50 jätevedenpumppaamoa, joista 34 on liitetty kaukovalvontajärjestelmään. Pumppausta Hermanninsaareen optimoidaan käyttäen Kokonniemen pumppaamon tasoitusaltaita. Lisäksi on kolme pientä viemäröintialuetta omine puhdistamoineen: Kerkko, 3,8 km jätevesiviemäreitä, yksi pumppaamo. Hinthaara, 11,9 km jätevesiviemäreitä, kolme pumppaamoa. Epoo, 1,7 km jätevesiviemäreitä, yksi pumppaamo. Hulevesijohtojen pituus on yhteensä noin 106 km. käyttö ja kunnossapito Vesijohtoverkossa suoritettuja kunnossapitotöitä ovat mm. vuotojen korjaukset, venttiilien merkitseminen ja korjaaminen, palopostien korjaukset sekä verkoston huuhtelu. Viemäriverkon kunnossapitoon kuuluu mm. tarkastuskaivojen korjaus, tukosten poistaminen johdoista sekä rikkinäisten kaivonkansien vaihtaminen. Porvoon veden huoltokeskus rakentaa ja korjaa myös asiakkaiden tonttiliittymiä. Näiden töiden määrä on viime vuosina ollut merkittävä. Verkoston kartoitusta jatkettiin vuoden aikana. Verkostoa koskevat viedään StellaNet-verkkotieto-järjestelmään, joka otettiin käyttöön vuonna investoinnit ja hankkeet Uusien kaava-alueiden verkostoinvestoinnit olivat vuonna 2008 tavanomaista pienemmät. Haikkoonrinteen alue oli ainoa uusi omakotialue. Alue käsittää noin 30 pientalotonttia. Kaupunginhaassa rakennettiin verkostoja yritystontteja varten. Käyttö ja KUNNOSSAPITO TA TP Vesijohtoverkko milj. euroa 0,21 0,28 0,23 0,25 0,26 euroa / km (johto) Häviöt, m³/m/vuosi 1,5 1,6 1,0 1,0 1,2 Häviöiden osuus pumppauksesta, % 17,6 18,6 12,4 12,8 16,7 Käyttö ja KUNNOSSAPITO TA TP Viemäriverkko milj. euroa 0,19 0,27 0,18 0,25 0,17 euroa / km (johto) Vuoto- ja hulevedet, % 46,9 45,6 48,3 38,8 52,0 Vuoto- ja hulevedet m³/m/vuosi 10,1 9,7 11,0 7,6 13,6 Ohitusten osuus jätevedestä, % 0,4 1,3 3,1 0,0 1, Vuodot vesijohdoissa Viemäritukokset Vuodot paineviemäreissä Tonttiliittymien korjaukset / uusimiset Uudet tonttiliittymät vj jv sv

16 rakennetut Vesijohto Viemäri Painev. Hulevesi Kust. johdot km km km km milj. Kaava-alueet 2,7 2,0 0,1 1,3 0,99 Haja-asutus 22,3 29,7 1,24 Uusiminen ja saneeraus 0,3 0,8 0,24 Pumppaamot 2 saneerattu, 1 uusi 0,52 yhteensä 22,8 2,0 26,8 1,3 2,99 Käytöstä poistettuja johtoja vesijohdot km jätevesiviemärit km hulevesiviemärit km Saneerauskohteita olivat vesijohdon uusiminen Tarkkisissa sekä Maarin viemärijohdon saneeraus sujutuksella. Merkittävä osuus vuoden 2008 verkostoinvestoinneista kohdistui haja-asutusalueisiin. Uutta vesijohto- ja paineviemäriverkostoa rakennettiin Lammiskärr-Tyysterin välille ja Kerkkoo-Pykälistö-Alho välille. Teissalaan ja Ilolaan, jossa aikaisemmin oli osittain kattava vesijohtoverkosto, rakennettiin uusi paineviemäriverkosto, ja samalla täydennettiin vesijohtoverkostoa. Ilolan verkosta varten rakennettiin myös siirtoviemäri Loviisantien pumppaamolle. Haikon kartanon ja Gammelbackan jätevesipumppaamot saneerattiin vuoden aikana. Molemmat pumppaamot varustettiin pienellä huoltorakennuksella. Kirjaltajantien pumppaamo voitiin ottaa pois käytöstä Kaupunginhaan uusien johtolinjojen valmistumisen myötä. Jätevesipumppaamoiden kaukovalvontajärjestelmän uudistaminen eteni vuoden aikana. Kaukovalvontajärjestelmä vaihdetaan Insta Automaatio Oy:n toimittamaan radiomodeemi-tiedonsiirtoon pohjautuvaan järjestelmään vuosien aikana. Vuoden 2008 aikana siirrettiin mm. Askolan siirtoviemärin pumppaamot sekä keskustan jätevesipumppaamot uuteen järjestelmään. Johtoverkostoon investoitiin yhteensä 2,99 milj. euroa. Huoltokeskukseen saneeraus valmistui vuoden 2008 alkupuolella. Saneerauksen yhteydessä laajennettiin korjaamotiloja ajanmukaiseksi sekä rakennettiin uusi autokatos. Huoltokeskuksen saneeraus maksoi yhteensä 1,21 milj. euroa, josta 0,50 milj. euroa kohdistui vuodelle 2008.

17 17 Jäteveden puhdistus Jätevettä käsitellään neljässä puhdistamossa. Kaupungin keskeisten kaava-alueiden jätevedet käsitellään Hermanninsaaren puhdistamossa. Pieniä puhdistamoja on lisäksi Epoossa, Kerkkoossa ja Hinthaarassa. Puhdistaminen perustuu lupaehtoihin, jotka vahvistetaan kussakin luvassa erikseen. Käsitellyn jäteveden määrä, lähes 5,27 milj. m3, oli 19 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Määrä oli ennätyksellisen suuri, mikä johtui runsaista sateista ja sulamisvesistä tammi-huhti- sekä marras-joulukuussa. Hule- ja vuotovesien osuus oli noin 56 %. Ohitusten kokonaismäärä verkossa oli arviolta m3. hermanninsaaren puhdistamo Porvoon keskustan jätevesien johtaminen Hermanninsaareen alkoi , joten vuosi 2008 on seitsemäs vuosi, jona puhdistamo oli käytössä normaalilla kuormituksella. Jätevesi puhdistetaan biologis-kemiallisesti. Typenpoisto perustuu nitrifikaatio-denitrifikaatio -prosessiin, johon tarvittava orgaaninen hiili saadaan tulevasta jätevedestä. Fosfori poistetaan rinnakkaissaostuksella ferrosulfaatin avulla. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto myönsi Hermanninsaaren puhdistamolle uuden ympäristöluvan , jonka lupamääräyksiä muutettiin Vaasan hal-

18 linto-oikeuden päätöksellä Uudet lupamääräykset astuivat voimaan vuoden 2007 alussa. Puhdistamossa käsiteltiin 5,14 milj. m³ jätevettä (noin m³/vrk), mikä on 19 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Määrä on 98 % jätevesien kokonaismäärästä. Askolan jätevesien osuus oli 0,21 milj. m³ elin noin 4 %. Esikäsittelyssä ohijuoksutukseen johdettiin noin m3 jätevettä. Vuoden aikana ei esiintynyt mitään vakavia käyttöhäiriöitä. Runsaiden sateiden ja lumen sulamisen sekä samaan aikaan sattuneen Kokonniemen putkirikon johdosta viimeisen vuosineljänneksen kokonaisfosforin käsittelytehovaatimus jäi täyttymättä. Muilta osin kaikki lupaehdot täyttyivät. Kokonaistypenpoisto oli 70 %, kun vaatimus oli vähintään 70 %. Lähtevän veden typpipitoisuus oli vuosikeskiarvona 11,4 mg/l. Puhdistamossa syntyi kaikkiaan tonnia lietettä, jonka kuiva-ainepitoisuus oli keskimäärin 20 %. Liete loppukäsiteltiin kompostoimalla Domargårdin jäteasemalla ja käytettiin kaatopaikan maisemointiin. pienet puhdistamot Epoon, Kerkkoon ja Hinthaaran puhdistamoissa jäteveden puhdistus perustuu biologiseen prosessiin, jossa fosforinpoisto tapahtuu rinnakkaissaostuksella. Liete käsitellään Hermanninsaaren puhdistamolla. Puhdistamoissa käsiteltiin kaikkiaan noin m³ jätevettä. Tämä on 22 % enemmän kuin viime vuonna. Kerkkoon puhdistamolle myönnettiin uusi ympäristölupa Lähes kaikki puhdistusvaatimukset täyttyivät sekä neljännesvuosittain että vuositasolla. Täyttymättä jäi ainoastaan Hinthaaran toisen vuosipuoliskon fosforireduktio. Kokonaistypenpoisto oli Epoon puhdistamossa 26 %, Kerkkoon puhdistamossa 18 % ja Hinthaaran puhdistamossa 25 % Jätevesi m³ Vuotovesi m³ Osuus % 47 % 45 % 47 % 52 % yhteensä m³ Puhdistamo BoD7 Fosfori Lupapäätöksen mg/l mg/l % % mg/l mg/l % % pvm ehto * tulos ** ehto * tulos ** ehto * tulos ** ehto * tulos ** Hermanninsaari < 10 4,9 > 95% 97 % < 0,5 0,34 > 93% 94 % Epoo < 15 12,0 > 90% 95 % < 1,0 0,58 > 90% 93 % Kerkkoo < 15 7,8 > 90% 96 % < 1,0 0,59 > 85% 94 % Hinthaara < 15 12,3 > 90% 96 % < 1,0 0,78 > 90% 89 % *) Lupaehdosta riippuen kvartaali-, puolivuosi- tai vuosikeskiarvona **) Tulokset ilmoitettu vuosikeskiarvoina

19 19 Käyttö ja KUNNOSSAPITO TA TP Jätevedenpuhdistus milj. euroa 0,73 0,75 0,87 0,89 0,96 euroa/m³ 0,18 0,19 0,20 0,17 0,19 Kuivattu liete tonnia/vuosi Sähkö/kWh/m³ 0,31 0,32 0,31 0,29 Saostuskemikaalit tonnia/vuosi (ferrosulfaatti ja kalkki) Tuleva typpi tonnia/vuosi Kaikki laitokset yhteensä Lähtevä typpi tonnia/vuosi Kaikki laitokset yhteensä Tuleva BOD7 tonnia/vuosi Tuleva fosfori tonnia/vuosi Kaikki laitokset yhteensä Kaikki laitokset yhteensä Lähtevä BOD7 tonnia/vuosi Lähtevä fosfori tonnia/vuosi Kaikki laitokset yhteensä Kaikki laitokset yhteensä

20 Tilinpäätös ja talous Liikevaihto vuonna 2008 oli 6,53 milj. euroa, mikä on 1,6 % vähemmän kuin edellisenä vuonna ja 4,7 % budjetoitua pienempi. Syynä vähennykseen oli vuoden 2008 pienentynyt vedenmyynti, ja erityisesti pienentynyt tukkuvedenmyynti. Lisäksi liikevaihtoa pienensi asiakkaille kesäkuun laatuhäiriöstä myönnetty hyvitys 0,14 milj. euroa. Vaikka myös normaalien asiakkaiden jätevesilaskutus väheni, kasvoi kuitenkin kokonaisjätevesilaskutus noin 5,5 % Askolan jätevesien vastaanoton myötä. Toimintakulut, jotka olivat 3,74 milj. euroa, kasvoivat edellisvuodesta 10 %. Toimintakuluja nosti mm. energiakustannusten, lietteenkäsittelykustannusten sekä palkkakustannusten nousu. Käyttökate oli 2,81 milj. euroa, mikä on 43 % liikevaihdosta ja 0,46 milj. euroa pienempi kuin edellisenä vuonna. Käyttöomaisuuden poistot olivat 2,71 milj. euroa. Kaupungille tuloutettiin 0,15 milj. euroa. Kohdassa poistoeron muutos 0,72 milj. euroa puretaan investointivaraus, joka tehtiin Hermanninsaaren puhdistamon rakentamiseksi. Vuoden tulos oli 0,63 milj. euroa, mikä on 0,49 milj. euroa huonompi kuin edellisvuotena, ja 0,40 milj. euroa huonompi kuin budjetoitu. Investointien määrä oli 3,85 milj. euroa, mikä on 7,4 % vähemmän kuin 2007, mutta 0,52 milj. euroa vähemmän LIIKEVAIHTO 6,52 milj. euroa TOIMINTAKULUT RYHMITTÄIN 3,74 milj. euroa Perusmaksut jätevesi 7 % Asennustoiminta 7 % Muut (lietteen vastaanotto) 2 % Vedenmyynti 33 % Jätehuolto 8 % Tuotannon ostopalvelut 16 % Vakuutukset ja maksut 2 % Muut palvelut 6 % Muut tarvikkeet 11 % Henkilöstösivumenot 10 % Jätevesi laskutus 40 % Perusmaksut vesi 9 % Sähkö 12 % Kemikaalit 5 % Palkat 30 %

21 21 kuin budjetoitu. Syynä vähennykseen oli mm. katurakennushankkeiden viivästyminen. Investointien rahoitus suoritettiin osittain kassavaroin. Kassavarat vähenivät vuoden aikana 0,26 milj. euroa. Vähennys oli 0,49 milj. euroa vähemmän kuin budjetoitu, eli kassatilanne säilyi pienentyneestä liikevaihdosta huolimatta hyvänä. Kassavarat olivat vuoden lopussa 1,42 milj. euroa. Johto- ja materiaaliavustuksia on myönnetty vajaan euron arvosta. Vuodesta 2006 Porvoon vesi ei enää myönnä avustuksia osuuskunnille. Taseen loppusumma kasvoi 40,92 milj. eurosta 41,44 milj. euroon. Pitkäaikaisten lainojen osuus väheni 1,80 milj. eurosta 1,38 milj. euroon. Tilinpäätöksen perusteella Porvoon vesi on saavuttanut ne tavoitteet, jotka kaupunginvaltuusto on asettanut talousarviossa ja taloussuunnitelmassa toimintavuodelle Kaupungille tuloutettiin euroa. Kaupunginvaltuuston vahvistamien periaatteiden mukaisesti ylijäämä 0,63 milj. euroa kirjataan tulostilille taseeseen oman pääoman osana. Tunnunluvut TA TP milj. euroa Liikevaihto 5,82 6,08 6,64 6,85 6,53 Käyttökate 2,72 2,82 3,27 3,23 2,81 Tulos 0,85 0,76 1,12 1,03 0,63 Investoinnit 2,90 2,84 4,16 4,37 3,85 Kassavarat 2,13 2,52 1,69 1,44 1,42

22 Ympäristö- ja yhteiskuntavastuu Vesi- ja viemäripalvelut ovat olennainen osa yhdyskunnan peruspalveluja. Puhtaan juomaveden saatavuus sekä tehokas jäteveden pois johtaminen ja puhdistus ovat yksi ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin perusedellytyksistä. Porvoon vesi tuottaa näitä palveluja noin asukkaalle. Porvoon vedellä on suuri vastuu ympäristöstä. Porvoon kaupungin jätevesien tehokas puhdistaminen vähentää osaltaan suoraan Suomenlahden kuormitusta. Porvoon vesi työskentelee myös aktiivisesti suojellakseen arvokkaita pohjavesivaroja. vesiensuojelu Jätevesien käsittely tehostui huomattavasti, kun Hermanninsaaren puhdistamo otettiin käyttöön. Lisäksi päästöolosuhteet ovat Svartbäckinselän suuren vesimäärän vuoksi erittäin hyvät. Kuormitusta ja merialueen tilaa koskevan seurannan perusteella ei purkualueella ole havaittu eikä osoitettu esiintyvän vaikutuksia, jotka johtuisivat Hermanninsaaresta johdetusta puhdistetusta jätevedestä. Vuonna 2008 oli Porvoon kaupungin puhdistettujen jätevesien osuus merialueen kontrolloidusta kokonais-

23 23 kuormituksesta Porvoon edustalla typen osalta 2,9 %, fosforin osalta 1,2 % ja orgaanisen kuormituksen (BOD7) osalta 1,3 %. Ilman puhdistusta osuudet olisivat typen osalta noin 9 % ja fosforin ja orgaanisen kuormituksen osalta noin %. Suurin osa kontrolloidusta kuormituksesta on peräisin Porvoonjoesta ja Mustijoesta. Teollisuuslaitoksista tuleva kuormitus on samaa suuruusluokkaa kuin Porvoon kaupungin aiheuttama kuormitus. Lisäksi merialuetta ovat kuormittamassa laskeumat ilmasta sekä hajapäästöt, jotka kummatkin ovat arvion mukaan samaa suurusluokkaa kuin Porvoon kaupungin aiheuttama kuormitus. Tulevina vuosina Porvoon vesi panostaa huomattavasti haja-asutusalueiden viemäriverkon laajentamiseksi. Vuoden 2008 investoinneista yli kolmasosa kohdistui haja-asutusalueille. ympäristötilinpäätös Ympäristötulot milj. euro Jätevesimaksut 3,282 Lietteen vastaanotto 0,114 Tulot yhteensä 3,396 Ympäristökustannukset Viemäriverkko 0,416 Jätevedenpuhdistus 1,065 Ympäristöperusteiset verot 1) 0,030 Ympäristöperusteiset korvaukset Poistot Vesijohtojen saneeraukset 0,068 Viemäriverkot 1,018 Jätevedenpuhdistus 0,643 Kustannukset yhteensä 3,240 Porvoon edustan merialueiden kontrolloitu kuormitus Ympäristötulos 0,156 1) verot, jotka eivät sisälly viemäriverkon ja puhdistuksen käyttökuluihin (sähkö- ja polttoaineverot) % Ympäristöinvestoinnit Verkoston saneeraukset 0,242 Viemäriverkosto 0,935 Pumppaamot 0,524 Puhdistamot 0,123 Investoinnit yhteensä 1, BOD7 Fosfori Typpi Porvoonjoki ja Mustijoki Teollisuuden jätevedet Porvoon kaupungin jätevedet

24 Tuloslaskelma TP TA TP TP/TA Vedenmyynti , , ,27 Jätevesilaskutus , , ,65 Asennustoiminta , , ,24 Muut myyntituotot , , ,80 liikevaihto , , ,96 95,3 % Liiketoiminnan muut tuotot , , ,65 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , , ,59 Palvelujen ostot , , ,17 Henkilöstökulut , , ,65 Toimintakulut , , ,41 103,0 % Käyttökate , , ,20 Käyttökate % 49,2 % 47,1 % 43,0 % Rakennukset , , ,12 Kiinteät rakenteet ja laitteet , , ,94 Koneet ja kalusto , , ,99 Muut ,87 0, ,76 Suunnitelman mukaiset poistot , , ,81 99,8 % Liiketoiminnan muut kulut 7 276, , ,59 liiketulos , , ,80 8,5 % 7,2 % 1,3 % Rahoitustuotot , , ,91 Muut rahoitustuotot 6 495, , ,33 Korkokulut , , ,32 Tuloutus kaupungille , , ,00 Rahoitustuotot ja -kulut , , ,08 96,8 % tulos ennen varauksia , , ,28 Poistoeron muutos , , ,73 tilikauden tulos , , ,45 60,8 % 16,9 % 15,1 % 9,6 %

25 25 Tase vastaavaa Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet: Muut pitkävaikutteiset menot , ,49 Aineelliset hyödykkeet: Maa- ja vesialueet , ,48 Rakennukset , ,21 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,14 Koneet ja kalusto , ,16 Ennakkomaksut , , , ,69 Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus: Tarvikevarasto , ,58 Lyhytaikaiset saamiset: Myyntisaamiset , ,04 Rahat ja pankkisaamiset , , , ,54 Vastaavaa yhteensä , ,30 vastattavaa Oma pääoma Peruspääoma , ,10 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,98 Tilikauden ylijäämä , , , ,67 Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset Poistoero , ,24 Vieras pääoma Pitkäaikainen: Lainat rahoituslaitoksilta , ,33 Liittymismaksut ja muut velat , ,31 Lyhytaikainen: Lainat rahoituslaitoksilta , ,66 Ostovelat , ,95 Siirtovelat , , , ,39 Vastattavaa yhteensä , ,30

26 Rahoituslaskelma TP TA TP toiminnan ja investointien kassavirta Tulorahoitus Liiketulos , , ,80 Poistot ja arvonalentumiset , , ,81 Rahoitustuotot ja -kulut , , , , , ,53 Investoinnit Käyttöomaisuus ja muut hyödykkeet , , ,05 Toiminnan ja investointien nettokassavirta , , ,52 rahoitustoiminnan kassavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0,00 0,00 0,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , , , , , ,66 Muut maksuvalmiuden muutokset Liittymismaksujen lisäys , , ,58 Vaihto-omaisuus, lisäys ( ) / vähennys (+) 7 865,17 0, ,96 Lyhytaikaiset saamiset, lisäys ( ) / vähennys (+) ,89 0, ,40 Korottomat velat, lisäys (+) / vähennys ( ) ,08 0, , ,74 0, ,40 Rahoitustoiminnan nettokassavirta , , ,74 Kassavarojen muutos - Förändring av kassamedel , , ,78 kassavarojen muutos Kassavarat , , ,72 Kassavarat , , ,50 muutos - förändring , , ,78 lainat - lån Lainat , , ,99 + uudet lainat 0,00 0,00 0,00 lainojen lyhennykset , , ,66 Lainat , , ,33

27 27 Talousarvion toteutuminen toimintakulut TP TA TP TA % Yhteiset menot , ,57 112,8 % Vedentuotanto , ,78 108,8 % Vedenjakelu , ,71 101,3 % Viemäröinti , ,59 89,0 % Jäteveden puhdistus , ,12 108,5 % Sivutoiminta , ,64 84,3 % Yhteensä , ,41 104,4 % investoinnit TP TA TP Yhteiset investoinnit , ,25 Vedentuotanto , ,76 Johtoverkosto Uudisrakennus, tonttituotanto , ,15 Saneeraus- ja uusimistyöt , ,12 Haja-asutusalueiden vedenjakelu , ,04 Pumppaamot , , , ,93 Jäteveden puhdistaminen , ,39 Sivutoiminta , ,07 Yhteensä , ,40 Muut hyödykkeet (tonttijohtoavustukset) , ,65 Investoinnit yhteensä , , ,05

28 Taloudellisten tekijöiden kehitys Talousarvio Tilinpäätös Liikevaihto milj. Käyttökulut milj. Käyttökate milj Käyttökate % Investoinnit milj. Kassavarat milj % % % % tunnuslukuja käyttökate % 43 % omarahoitusaste % 113% pääoman tuottoaste % 8,3% omavaraisuunaste % 93% maksuvalmius (current ratio) 1, Käyttökate Liikevaihto Poistot+Liittymismaksujen lisäys+tilikauden voitto Tilikauden investoinnit Tilikauden tulos+poistot+vieraan pääoman kulut Taseen loppusumma tilikauden alussa Oma pääoma+liittymismaksut Taseen loppusumma 100 Rahoitusomaisuus+Vaihto-omaisuus Lyhytaikainen vieras pääoma

29 29 Keskeisten suoritteiden kehitys TA TP suoritteet Uudet tonttijohdot, kpl Vesi Viettoviemäri Paineviemäri Hulevesiviemäri Laskutettu vesi, milj. m³ 2,51 2,93 3,08 3,08 3,14 2,91 Pumpattu vesi, milj. m³ 3,09 3,56 3,78 3,55 3,60 3,50 Sannainen 1,57 1,94 2,18 2,22 2,34 2,23 Saksanniemi 1,46 1,57 1,54 1,26 1,20 1,18 Norike 0,04 0,05 0,05 0,07 0,06 0,08 Hankittu imeytysvesi, milj. m³ 1,30 1,10 1,39 1,17 1,20 1,13 Myllykylä 1,27 0,85 0,94 0,98 1,00 0,79 Böle 0,03 0,25 0,45 0,19 0,20 0,34 Laskutettu jätevesi, milj. m³ 2,26 2,20 2,26 2,37 2,45 2,53 Käsitelty jätevesi, milj. m³ 4,55 4,13 4,14 4,44 4,00 5,27 Hermanninsaari 4,46 4,04 4,05 4,33 3,92 5,14 Kerkkoo 0,02 0,02 0,02 0,02 0,02 0,02 Epoo 0,02 0,02 0,02 0,02 0,02 0,03 Hinthaara 0,05 0,05 0,05 0,06 0,04 0,08 Uudisrakentaminen-tonttituotanto, km 9,5 11,6 8,7 10,9 13,4 6,1 Vesijohdot 6,3 3,9 3,7 6,2 4,3 2,7 Jätevesijohdot 1,6 3,4 2,4 2,2 3,8 2,0 Hulevesijohdot 1,6 3,6 2,4 2,3 4,3 1,3 Paineviemärit 0,6 0,1 0,2 1,1 0,1 Pumppaamot, kpl

30 TA TP suoritteet Saneeraus- ja uusiminen, km 4,0 5,0 2,6 4,8 1,0 1,1 Vesijohdot 2,8 3,7 1,3 2,2 0,3 0,3 Jätevesijohdot 0,5 0,6 0,5 1,3 0,3 0,8 Hulevesijohdot 0,6 0,6 0,8 0,4 0,4 0,0 Sekaviemärit Paineviemärit 0,1 0,9 Pumppaamot, kpl Haja-asutuksen vesihuolto, km 4,4 12,3 8,1 39,8 33,8 46,5 Vesijohdot 4,4 12,1 3,3 17,4 14,6 19,8 Jätevesijohdot 0,0 2,4 Hulevesijohdot Paineviemärit 0,2 4,8 22,5 19,2 26,7 Pumppaamot, kpl 3 1 Johtoverkosto yhteensä, km 717,3 744,9 761,3 815,5 851,0 872,9 Vesijohdot 399,1 418,3 424,9 449,0 455,6 473,7 Jätevesijohdot 176,9 180,9 183,3 188,0 192,0 189,8 Hulevesijohdot 95,1 99,3 101,9 104,6 108,8 105,7 Sekaviemärit 13,0 12,4 12,3 12,3 12,1 12,3 Paineviemärit 33,1 33,9 38,9 61,6 82,5 91,4 Pumppaamot, kpl

31 31 Laitokset, vesijohdot ja toiminta-alue POHJAVESILAITOKSET 1 Sannainen / tekopohjavesi Saksala-Kerkkoo 1975 Raakavedenottamo Bosgårdin imeytysalue 3 Norike 1971 Varalaitokset 4 Linnanmäki 1923, Ilola Sondby Mickelsböle 1975 Vesitornit 8 Myllymäki Slätberget 1977 PUHDISTAMOT 10 Hermanninsaari Kokonniemi tasauspumppaamo 11 Epoo Kerkoo Hinthaara 1967

32 Yhteystiedot toimisto Mestarintie Porvoo puh. *(019) fax (019) huoltokeskus Mestarintie Porvoo puh. *(019) fax (019) vedentuotanto (valvomo) Mestarintie Porvoo puh. *(019) fax (019) hermanninsaaren jätevedenpuhdistamo Hermanninsaarentie Porvoo puh. (019) fax (019)