TuuliWatti Oy: Maatianvuoren tuulivoimapuisto 1/4

Transkriptio

1

2

3

4 Liite 1 TuuliWatti Oy: Maatianvuoren tuulivoimapuisto 1/4 Hanke: TuuliWatti Oy:llä on tarkoitus rakentaa Jyväskylän Korpilahden Maatianvuoren alueelle viisi (5) tuulivoimalaitosta tyyppiä Gamesa G 132. Voimalatyypin nimellisteho on 5 MW, napakorkeus 140 m ja roottorin halkaisija 132 m, jolloin voimalan pyyhkäisykorkeudeksi muodostuu 206 m. Voimaloiden tornirakenne on ns. hybridi-tyyppiä, jossa alaosa (96,7 m) koostuu teräsbetonielementeistä ja yläosa kahdesta teräslieriöosasta. Hybriditornin perustus on aina maanvarainen. Voimaloiden yhteenlaskettu nimellisteho on 25 MW (ks. yleiskartta ja julkisivupiirustukset). Tieyhteys on Vt 9:ltä tietä 610 pitkin ja edelleen yksityistietä Anttila-Maatian tilan kautta hankealueelle. Yksityistiet tullaan parantamaan pääosin nykyisellä paikallaan tarvittavaan kantavuuteen. Uutta tietä rakennetaan lähinnä yhdistämään tuulivoimalat nykyiseen tieverkkoon (ks. yleiskartta). Tuulivoimapuisto liitetään valtakunnan verkkoon Elenia Oy:n alueverkon kautta. Elenia Oy rakentaa maakaapeliyhteyden tuulivoimapuistoon joko Muuramen laajennettavalta sähköasemalta tai mahdollisesti Liikennevirastolta hankittavalta 110 kv johdolta Jyväskylä-Tampere radan varrelta tuulivoimapuiston kohdalta (ks. yleissuunnitelma ja liite 9). Suunnittelutarveratkaisuhakemuksen perustelut: TuuliWatti Oy perustelee rakennuslupien myöntämistä suunnittelutarveratkaisun kautta viidelle (5) tuulivoimalaitokselle Jyväskylän Korpilahden Maatianvuoren alueelle. Seuraavassa on esitetty tiivistetysti hankkeeseen vaikuttavat lausunnot, suunnitelmat ja vaikutusarvioinnit: - TuuliWatti Oy teki YVA-tarveharkintapyynnön hankkeesta Neuvottelussa Keski-Suomen ely-keskus/jyväskylän kaupunki/tuuliwatti Oy hanke esiteltiin ja muistiossa ( liite 2) edellytettiin lisäselvityksiä jo tehtyjen ympäristöselvitysraportin (Numerola, liitteessä 8) ja linnustollisen esiarvioinnin (FCG, liitteessä 8) lisäksi (luontovaikutukset, maisema-vaikutukset, melu- ja välkevaikutukset) - Keski-Suomen ely-keskus antoi päätöksen YVA-tarveharkintaan : Hankkeessa ei sovelleta YVA-menettelyä (liite 3) - Melu- ja välkemallinnus päivitettiin tiivistetyllä layoutilla tuulivoimalaitokselle Gamesa G128, napakorkeus 140 m, (Numerola, liite 4) - Hankkeesta neuvoteltiin Jyväskylän kaupungin alueidenkäytön ja rakennusvalvonnan kanssa , jolloin lisäselvitysten sisältöä vielä täsmennettiin (ei muistiota) - Sähköposti Julia Virtanen/Jyväskylän kaupunki : Suunnittelutarveratkaisu mahdollinen hankkeen luvittamisessa sekä täsmennettyjä ohjeita lisäselvitysten tekemiseen (liite 5) - Täydentävät selvitykset on tehty seuraavasti: - Maisematarkastelu, jossa laadittiin näkemäalueanalyysi ja kuvasovitteet päivitettiin ja laadittiin uusia toivotuista paikoista (FCG , liitteessä 8) - Luontoarvojen lisäselvitykset, sis. liito-oravaselvityksen, pesimälinnustoselvityksen, metson ja teeren soidinselvityksen, kaakkuriselvityksen, sääksiselvityksen, kevätmuuttoselvityksen sekä johtopäätökset ja suositukset (FCG , liitteessä 8) - Pääesikunta on antanut hankkeesta lausunnon , jossa toteaa, että suunnitelluista tuulivoimaloista aiheutuvat tutkavaikutukset ovat niin vähäisiä, ettei niistä aiheudu merkittävää haittaa aluevalvonnalle. Puolustusvoimat ei vastusta suunnitelman mukaisten tuulivoimaloiden rakentamista (liite 6)

5 Liite 1 2/4 - Liikenteen turvallisuusvirasto (Trafi) on tutkinut hankkeen vaikutukset lentoliikenteeseen ja todennut, että esteellä ei ole vaikutuksia lentoliikenteen turvallisuuteen eikä Jyväskylän lentoaseman lentomenetelmiin. Trafi on myöntänyt suunnitelluille tuulivoimaloille lentoesteluvat maksimikorkeudelle 210 m maanpinnasta (liite 7). Maankäyttö- ja rakennuslaki: Ympäristöministeriön Tuulivoimarakentamisen suunnitteluoppaassa (YH 4/2012) todetaan suunnittelutarveratkaisun käyttämisestä rakennuslupien myöntämisen perusteena mm. seuraavaa (s. 27): - MRL 137 :n mukaan suunnittelutarveratkaisun myöntäminen edellyttää, että rakentaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle, ei aiheuta haitallista yhteiskuntakehitystä, rakentaminen on sopivaa maisemallisesta kannalta eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilymistä eikä virkistysarvojen turvaamista. Sekä lisäksi: Suunnittelutarveratkaisun ja tuulivoimakaavoitusta suoraan ohjaavan yleiskaavan tai asemakaavan välistä rajaa vedettäessä tuulivoimaloiden lukumäärää tärkeämpi arviointiperuste on tuulivoimapuiston sijainti ja suhde ympäröiviin alueisiin. Hanke ei TuuliWatti Oy:n mielestä haittaa kaavoitusta tai muuta alueiden käytön järjestämistä eikä aiheuta haitallista yhteiskuntakehitystä. Tuulivoimapuiston alue on kokonaisuudessaan metsätalouskäytössä olevaa aluetta ja pääosin kolmen maanomistajan omistuksessa. Tuulivoimaloiden rakentaminen ei estä metsätalouden toimintoja tai alueen virkistyskäyttöä jatkossakaan. Alueen sijoittumien mäkien väliselle alavammalle alueelle estää suurelta osin lähimaisemavaikutukset eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilymistä. Maakuntakaava: Hanke rajautuu Keski-Suomen liiton 3. vaihemaakuntakaavan ehdotuksen Kärkistensalmen alueeseen. Keski-Suomen liiton vastineessa 3. vaihekaavan ehdotuksesta annettuihin lausuntoihin ja valituksiin ( ) todetaan mm. seuraavaa: - Koska kaava ei ole vielä lainvoimainen, voivat tuulivoimayhtiöt suunnitella myös maakuntakaavan mittakaavan tuulivoimapuistoalueita (ja pienempiä) huomioiden lainvoimaisten kaavojen maankäytölliset seikat. (s. 27) Keski-Suomen maakuntakaavassa (lainv ) Maatianvuori sijoittuu kaavan ns. valkealle alueelle (ei erityismääräyksiä). Lisäksi Maatianvuoren aluetta tuulivoimapuiston sijoittamispaikkana verrattuna Kärkistensalmen alueeseen puoltavat alueen sijainti kauempana Päijänteen vesistömaisemasta sekä täsmennetyn sijoittelun mukainen voimaloiden sijoittaminen pääosin korkeampien maastonosien väliin jäävään altaaseen. Alue sijoittuu myös kauemmas Päijänteen rantoja seurailevista lintujen muuttoreiteistä. Alue voidaan myös liittää alueelliseen ja valtakunnanverkkoon 20 kv maakaapelilla ilman suurjännitteisen (110 kv) ilmajohdon rakentamista. Maatianvuoren tuulivoimapuiston toteuttaminen ei estä Kärkistensalmen tuulivoimapuistoalueen mahdollista toteuttamista jatkossa.

6 Liite 1 Maisemavaikutukset: 3/4 Täsmennetyssä valokuvasoviteselvityksessä (FCG , liitteessä 8) on mukana myös näkemäalueanalyysi, jonka perusteella voimalat eivät ole näkyvissä käytännössä juuri ollenkaan Heinosniemen rannoille sijoittuvalta loma-asutukselta käsin. Maatianjärvelle voimalat näkyvät sekä järveltä että vastarannalta katsottuna. Tällöin etäisyys voimaloihin on n. 1,5-3 km. Päijänteelle voimalat näkyvät järvialueille ja vastarannoille noin 3-6 km päästä, eli kaukomaisemassa. Kuvasovitteilla (8 eri katselupaikkaa eri puolilla aluetta sekä eri etäisyyksillä) on voimaloiden näkymistä maisemakuvassa pyritty havainnollistamaan sellaisilla paikoilla, mihin voimat ovat näkyvissä. Melu- ja välkkyminen: Etäisyydet lähimpiin käytössä oleviin asuinrakennuksiin ovat idässä ja kaakossa n. 1,2 km ja lounaanluoteen sektorilla n. 0,9-1,2 km. Lähimmät lomarakennukset sijaitsevat n. 1,1-1,3 km etäisyydellä voimalapaikasta nro 5 (mallinnuksissa T1). Melumallinnuksessa (liite 4) 50 db alueen sisälle ei jää asuin- tai lomarakennuksia (Vnp 993/92 yöohjearvo asuinrakennusten osalta). 45 db mallinnetulle melualueelle sijoittuu vuokrasopimuskumppanimme maalla oleva, vähän käytetty kalamaja Ison Heinäjärven länsirannalla sekä yksi asumaton (autio) rakennus voimalapaikan 5 (mallinnuksessa T4) läheisyydessä (Vnp 993/92 päiväohjearvo loma-asunnoille). 40 db mallinnetun melualueen sisälle jää yksi asumaton (autio) rakennus suunniteltujen voimalapaikkojen lounaispuolella. 40 db rajan tuntumaan sijoittuu lisäksi 3 muuta asuinrakennusta, joista yksi asumaton (autio) mallinnuksen voimalasta T4 koilliseen (Vnp 993/92 mukainen melutason yöohjearvo lomaasumiseen käytetyille alueille 40 db ja YM:n suunnitteluoppaan mukainen suunnittelun yöohjearvo vakituisen asutuksen osalta 40 db). Karisjärven rannalle sijoittuu 35 db mallinnetulle melualueelle 5 lomarakennusta (YM suunnitteluoppaan yöohjearvo loma-asutuksen osalta 35 db). Täten Vnp 993/92:n mukaiset melutason ohjearvot eivät ylity vakituisessa asuinkäytössä olevien rakennusten tai säännöllisesti käytössä olevien lomarakennusten osalta. Lisäksi voimalapaikkoja 1 ja 2 (mallinnuksen voimalat T1 ja T2) on yleissuunnitelmassa siirretty kauemmas asutuksesta (T1 n. 50 m itään Maatianvuoren ja Loukkulamminmäen väliseen notkelmaan ja T2 n. 150 m koilliseen), jolloin myös meluvaikutukset asutukseen etelä-länsisektorilla ja loma-asutukseen luoteessa alennevat mallinnetusta tilanteesta (vrt. YM:n suunnitteluohjearvot). Tuulivoimaloiden aiheuttamalle välkkymiselle (liite 4; aurinko paistaa pyörivän voimalan roottoriympyrän läpi katselupisteeseen) ei Suomessa ole asetettu ohjearvoja, mutta muualla pohjoismaissa on käytetty ohjearvoja 8-10 h/v (odotettavissa oleva todellinen välkemäärä, real case, Tanska 10 h/v, Ruotsi 8 h/v). Mallinnuksen (real case) mukaan 5 asuin tai lomarakennusta sijoittuisi vyöhykkeelle 8-10 h/v mallinnuksen voimaloiden T1 ja T2 vaikutuspiirissä, eli välkkymisen vaikutukset näidenkään osalta eivät olisi merkittävät. Voimaloiden 1 ja 2 (mallinnuksessa T1 ja T2) voimaloiden yleissuunnitelmaan tehdyt siirrot alentanevat myös välkevaikutuksia ko. rakennusten kohdalla.

7 Liite 1 Luonto: 4/4 Alueen ympäristöselvityksessä (Numerola ) ja luontoselvitysten täsmennyksissä (FCG ) saatiin seuraavia tuloksia (tässä tiiviisti, koko raportti liitteessä 8): - arvokkaiksi elinympäristöiksi todettiin Anttila-Maatian pohjoispuolen lehto, Riihiojanmäen noro, Heinämäen lehtoalue sekä Heinämeäen juurella oleva lähde. Tuulivoimaloiden tai tieyhteyksien rakentaminen ei vaikuta näiden kohteiden säilymiseen - alueella ei tavattu liito-oravia - suunniteltujen voimalapaikkojen välittömässä vaikutuspiirissä pesimälinnusto ei käsittänyt erityisen merkittäviä suojelullisia arvoja, metsäkanalintujen havaitut soitimet voimaloiden vaikutusalueella olivat pieniä - kaakkurin osalta voimalat voivat muodostaa jonkin verran haittaa (potentiaalisia pesintälampia alueella), nykyisellään alueella ei ole kaakkurin pesimäyhteisöä. - selvitysalueelta on tiedossa aktiivinen sääksen pesäpaikka voimaloiden itäpuolella, voimalapaikkaa nro 5 siirrettiin siten, että etäisyys pesäpaikkaan on lähes 1 km; syönnöslennot suuntautunevat Päijänteelle, mihin avautuu pesältä avoin lentosektori idän puolelle pohjoisen ja lännen välillä, voimalat sijoittuisivat sektorille lännestä pohjoiseen - muuttolintuseurannan perusteella hankealueen yli ei kanavoidu merkittävää osaa alueella havaitusta kevätmuutosta - Heinämäen lehtoalue todettiin lepakoille mahdolliseksi elinalueeksi, lähimmät voimalat (4 ja 5) sijoittuvat noin 1 km päähän alueesta Iissä Hannu Kemiläinen Suunnittelupäällikkö TuuliWatti Oy

8 Jyväskylän kaupunki Rakennusvalvonta Hannikaisenkatu Jyväskylä TuuliWatti Oy: Jyväskylän Korpilahden Maatianvuoren tuulivoimapuisto Suunnittelutarveratkaisuhakemuksen peruutus voimalan nro 2 osalta TuuliWatti Oy on tehnyt Jyväskylän kaupungille hakemuksen viiden (5) tuulivoimalaitoksen rakentamisen luvittamiseksi suunnittelutarveratkaisun kautta. Suunnittelutarveratkaisuhakemusten nähtävillä olon jälkeen saadun palautteen vuoksi TuuliWatti Oy on teettänyt Numerola Oy:llä VTT:n uuden ohjeistuksen mukaiset uudet melu- ja välke- sekä matalataajuisen melun mallinnukset. Mallinnukset tehtiin sekä viidellä (5) että neljällä (4) voimalapaikalla, jolloin voimalapaikka nro 2 poistettiin mallinnuksesta (Maatianvuorelle, lähelle linkkimastoa sijoittuva voimalapaikka). Numerola Oy mallinsi myös VTT:n uuden mallinnusohjeen mukaisesti matalataajuisen melun leviämisen sekä sisä- että ulkotiloissa lähimpien rakennusten kohdalla. On huomattava, että mallinnuksessa olevat lähimmät rakennukset A ja B ovat asumattomia. Lähimmillä rakennuksilla matalataajuisen melun tasot sisätiloissa jäävät kaikilla taajuuksilla Asumisterveysohjeen ohjearvojen alapuolelle sekä viidellä että neljällä voimalalla mallinnettuna. Käydyssä neuvottelussa (Jyväskylän kaupunki/kemiläinen TuuliWatti Oy) päädyttiin toimijan esityksestä siihen, että TuuliWatti Oy peruuttaa suunnittelutarveratkaisuhakemuksen voimalan nro 2 osalta. Tämän ratkaisun kautta voidaan vähentää meluvaikutuksia merkittävästi. YM:n tuulivoimarakentamisen suunnitteluoppaan melutason suunnitteluohjearvot alittuvat kaikkien asuinkäytössä olevien asuinrakennusten (40 db(a)) ja kaikkien lomarakennusten (35 db(a)) osalta neljän (4) voimalan sijoittelulla. Uusi sijoittelu poistaa myös lähimpiin asuntoihin kohdistuvat välkevaikutukset kokonaan. Osaltaan yhden voimalan poistaminen vähentää myös maisemavaikutuksia Maatianjärven maisema-alueen suuntaan. Liitteessä 1 on tiivis esitys uusista melu- ja välkemallinnuksista (Numerola Oy ). Siinä ovat näkyvissä sekä viiden (5) että neljän (4) voimalan kokonaisuudet. Liitteenä 2 on matalataajuisen melun mallinnus (Numerola Oy ). Liitteenä 3 on yleissuunnitelma päivitettynä neljän (4) voimalan kokonaisuudelle. Hakemuksen peruutuksen mukana seuraa 10 kpl sarja päivitettyjä yleissuunnitelmapiirustuksia allekirjoituksin varustettuna (ENT P12165P ; FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy ). Iissä, Hannu Kemiläinen Suunnittelupäällikkö TuuliWatti Oy p hannu.kemilainen@st1.fi

9 Liite 1 VTT:n uusien ohjeiden mukainen melumallinnus, 5 voimalapaikkaa, voimalatyyppi Gamesa G132, 5 MW, napakorkeus 140 m. VTT:n uusien ohjeiden mukainen melumallinnus, 4 voimalapaikkaa, voimalatyyppi Gamesa G132, 5 MW, napakorkeus 140 m.

10 VTT:n uusien ohjeiden mukainen välkemallinnus, 5 voimalapaikkaa, voimalatyyppi Gamesa G132, 5 MW, napakorkeus 140 m. VTT:n uusien ohjeiden mukainen välkemallinnus, 4 voimalapaikkaa, voimalatyyppi Gamesa G132, 5 MW, napakorkeus 140 m.

11 Liite

12

13

14

15 Liite 3 Yleissuunnitelma päivitettynä neljälle (4) tuulivoimalapaikalle.