Muistio 1 (7) Läsnä Esa Hoffrén Varsinais-Suomen ELY-keskus, ylitarkastaja Varsinais-Suomen ELY-keskus, ylitarkastaja, YVA yhteyshenkilö

Transkriptio

1 Muistio 1 (7) Närhi Johanna UPM-KYMMENE OYJ Merikarvian Korvennevan tuulivoima-menettely Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 66 ) ja YVA:n esittely Aika klo Paikka Satakunnan ELY-keskus, Valtakatu 12, Pori Läsnä Esa Hoffrén Varsinais-Suomen ELY-keskus, ylitarkastaja Anu Lillunen Varsinais-Suomen ELY-keskus, ylitarkastaja, YVA yhteyshenkilö Juha Manninen Varsinais-Suomen ELY-keskus, luonnonvarat Leena Koivisto Satakunnan Museo, arkeologia Pentti Ala-Luopa Merikarvian kunta, kunnanjohtaja Jorma Huuhtanen Merikarvian kunta, tekninen johtaja Sirpa Korhonen UPM, hankkeen projektipäällikkö Ahti Laakso UPM, kaavoituspäällikkö Ilkka Nissinen UPM, maankäytön kiinteistöpäällikkö Leila Väyrynen FCG, YVA projektipäällikkö Marja Nuottajärvi FCG, luontoasiat (FM, biologi) Johanna Närhi FCG, projektipäällikkö osayleiskaava 1 Neuvottelun avaus ja järjestäytyminen 2 Hankkeen esittely / UPM Esa Hoffrén avasi neuvottelun todeten, että kaavan osalta kyse on maankäyttö- ja rakennuslain aloitusvaiheen viranomaisneuvottelusta (66 ). YVA on erillinen prosessi. Hankkeesta vastaavat voivat olla mukana neuvottelussa alkuvaiheen esittelyjen ajan, mutta sen jälkeen neuvottelua jatketaan viranomaisten kesken. Sovittiin, että Hoffrén toimii puheenjohtajana ja Närhi konsultin edustajana laatii muistion. Sirpa Korhonen kertoi yleistä hankkeen taustasta ja UPM:stä tuulivoiman kehittäjänä. UPM hakee aktiivisesti innovatiivisia liiketoiminta-alueita, joista tuulivoima on yksi. UPM on toiseksi suurin energiantuottaja Suomessa Fortumin jälkeen ja merkittävä maanomistaja. UPM on käynnistänyt kymmenkunta tuulivoimahanketta Suomessa, joissa laaditaan YVA ja osayleiskaava. Korvennevan hanke on käynnistynyt 2011 alustavilla selvityksillä ja 2012 UPM on tehnyt sopimuksia maanomistajien kanssa. Tuulisuusmittauksia tullaan tekemään alueella heinäkuusta 2013 lähtien. Tavoitteena on FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, Tampere Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

2 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Muistio 2 (7) tehdä investointipäätös UPM tekee yhteistyötä tuulivoimahankkeiden suunnittelussa brittiläisen Element Powerin kanssa. 3 Kaavatyön ja OAS:n esittely / Johanna Närhi, FCG Närhi esitteli osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällön. Närhi huomautti, että osallisten luettelossa on turhaan mainittu Museovirasto, se poistetaan, sillä Satakunnan Museo hoitaa sekä rakennusperintöön että muinaisjäännöksiin liittyvän viranomaisohjauksen. Hoffrén totesi esittelyn jälkeen, ettei osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa ole puutteita. YVA-menettely antaa kaavoitukselle pohjatietoja, joten YVA-menettelyn jälkeen tiedetään, mitä kaavassa mahdollisesti on vielä selvitettävä lisää. Merikarvian kunnan edustaja tiedusteli, eikö kaavasta pidetä viranomaistyöneuvotteluja. Hoffrén totesi, että todennäköisesti työneuvotteluja pidetään tarpeen mukaan ja erikseen sovittavalla kokoonpanolla, niihin voivat myös hankkeesta vastaavat osallistua. 4 YVA-ohjelmaluonnoksen esittely / Leila Väyrynen, FCG YVA-ohjelmassa on käytetty hankealueen rajauksena esisuunnitelmassa laaditun melumallinnuksen 40 db:n melutason aluetta rajautuen kuitenkin Mankanevan Natura-alueeseen lännessä. Leila Väyrynen esitteli alueesta tehtyjä selvityksiä lyhyesti. Alueella on tehty luontoselvitys vuonna 2012 (Varsinais-Suomen luonto- ja ympäristöpalvelut), jota nyt tullaan täydentämään. V laaditussa luontoselvityksessä on kartoitettu pesimälinnustoa 10 päivänä yhteensä 38 h, muuttavaa linnustoa on seurattu kevät- ja syysmuuton aikana (keväällä 19 päivänä yhteensä 95 h, syksyllä 20 päivänä yhteensä 109 tuntia). Muuton seurantaa pidetään riittävänä. Lepakoita on inventoitu 3 havaintokertaa alkukesällä, keskikesällä ja loppukesällä. Liito-oravaa on inventoitu pesimälinnustoselvityksen yhteydessä. Kasvillisuus- ja luontotyyppejä on kartoitettu 1 maastopäivä, sen osalta luontoselvitystä täydennetään. Alustavassa layoutissa on ollut vain 5 voimalaa ja tuulivoimapuiston alue on sijoittunut vain UPM:n omistamille maille. Luontoarvoista todettiin, että alueen länsipuolelle sijoittuu Mankanevan- Kakkurinnevan Natura 2000 alue. Sääksiseurantaa on tehtävä. Näitä aiemmat selvitykset on laadittu viidellä tuulivoimalalla, 2012 aikana hankesuunnittelua on laajennettu yksityisten omistuksessa oleville maille kohti etelää. Sähkönsiirtoreitit tutkitaan 2013 aikana. Marja Nuottajärvi selvitti luontoselvitysten täydennystarpeita (UPM:n teettämä aikaisempi luontoselvitys Varsinais-Suomen luontopalvelut, Pekka Alho, 2012): - Aiemmin laadittua muuttolintujen seurantaa pidetään riittävänä, alue ei sijoitu muuttolintujen merkittävälle muuttoreitille. - Pesimälinnustokartoitus on tehtävä hankealueen eteläosassa. Kalasääksi pesii Mankanevalla, mutta sen lentoreitit suuntautuvat länteen. On ajateltu, ettei kalasääksi- ja kaakkuriseurantaa tarvittaisi, tähän kuitenkin odotetaan saatavan viranomaisten kanta.

3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Muistio 3 (7) - lepakkoselvityksiä täydennetään eteläosan osalta - liito-oravien osalta inventointia täydennetään hankealueen eteläosassa - kasvillisuus ja luontotyypit kartoitetaan alueelta kokonaisuudessaan, ensi vaiheessa oli keskitytty ainoastaan voimalapaikoille. - Sähkönsiirtoreitit ovat vielä täysin auki; niiden osalta selvitykset tehdään, kun reitit varmistuvat. Yleispiirteistä lajihavainnointia tehdään linnustosta. - Natura -tarveharkinta käsitellään YVA-selostuksessa. Manninen huomautti, että alueelle on suunnitteilla paljon tuulivoimaa Korpi-Matin alue ja heti Pohjanmaan puolella useita hankkeita. Direktiivilajit on huomioitava linnustovaikutusten arvioinnissa. Manninen nosti esille, että Korvennevalle on suunnitteilla myös turpeenottoa (Satasuoselvityksen kohde). Närhi ihmetteli, miten se on mahdollista, kun alue on kuitenkin maakuntakaavassa suojelualueeksi osoitettu. Asia selvitetään UPM:n Leif Norrgårdilta, turpeenotto ei ole aiemmin noussut esille tämän hankkeen yhteydessä. Manninen korosti, että myös muu eläimistö kuin linnusto on huomioitava vaikutusten arvioinnissa ja selvitettävä (mainitsi mm. viitasammakot). Sääksiseuranta on toteutettava. Korpi-Matin YVA-selostuksessa on mainittu, että sääksen liikkeitä on vaikea arvioida. Selkärangattomat tulee selvittää ainakin turvetuotantoon suunnitelluilta alueilta. Leila Väyrynen esitteli vielä Korvennevan tuulivoimahankkeen esiselvitystä. Puiston tekninen suunnittelu etenee rinnan kaavoituksen ja YVAmenettelyn kanssa. Muita jo laadittuja selvityksiä ovat: tuuliresurssilaskenta, melumallinnus, varjo- ja välkemallinnus, näkyvyysmallinnus. Alkuvaiheessa on myös laadittu tuulivoimapuiston tekninen suunnitelma käsittäen tuulivoimalat, sisäisen tieverkoston ja pystytysalueet, perustukset ja sähkönsiirron suunnitelman. Esisuunnitelman yhteydessä on selvitetty korkeusrajoitusalueet, Finavialta on saatu lausunto, ettei hankkeella ole vaikutuksia lentoasemien korkeusrajoituspintoihin. Myös Puolustusvoimien lausunto on saatu, puolustusvoimat eivät vastusta tuulivoimaloiden rakentamista Korvennevalle. Laaditussa esiselvityksessä on myös selvitetty alueen tuuliolosuhteet, nykyinen ja suunniteltu maankäyttö, asutus, pohjavesialueet, kasvillisuus ja arvokkaat luontokohteet, liito-orava, lepakot, linnusto, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet ja arvokkaat maisema-alueet. Leila Väyrynen esitteli lyhyesti myös esiselvitysaineiston karttoja: melu- ja varjostusmallinnukset, näkemäalueanalyysin sekä tiestöä ja sähkönsiirtoreittivaihtoehtoja kuvaavia karttoja. Esiselvityksessä on esitetty melu- ja varjostusmallinnuskartat, joissa on esitetty vakituiset asunnot punaisella ja loma-asunnot sinisellä. Lähimmät asunnot sijoittuvat hankealueen itäpuolelle yli 1 km etäisyydelle lähimmistä voimaloista. Alueesta on tehty myös näkymäalueanalyysi Corineaineistoa hyödyntäen, jossa punainen väri tarkoittaa, että sitä useampia voimaloita alueelta on nähtävissä. Hankealueen ympäristössä on vain vähän avoimia maisematiloja, merkittävimmät näistä ovat soita. Teiden ra-

4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Muistio 4 (7) kentamisessa hyödynnetään mahdollisimman paljon olemassa olevaa tiestöä ja rakennetaan niihin liittyen vain vähän uusia pistoja huoltoteitä. Sähkönsiirtoreittivaihtoehdoista lyhin on Korpi-Matille lounaaseen johtava reitti, UPM:lle oleellinen selvitettävä reitti on myös Mikonkeitaalle (Mikonkeitaan tuulivoimahanke UPM:n hanke) koilliseen johtava reitti. Kolmantena vaihtoehtona on Puukoskelle etelään johtava reitti ja siitä edelleen Leväsjoen sähköasemalle Siikaisiin. Kunta mainitsi, että pohjoiseen kulkeva reitti olisi kunnan sähkönsiirtovarmuuden kannalta hyvä, sillä Merikarvia on yksi harvoja kuntia, joka on yhden sähkönsiirtoreitin varassa, mikäli häiriötilanteita syntyy. Esiselvityksessä on esitetty myös tuuliatlastiedot. Vallitseva tuulensuunta on lounaasta ja tuulisuus kasvaa korkeuden kasvaessa ja siksi on taloudellista rakentaa korkeampia voimaloita. Asutusta kuvaavasta kartasta voitiin todeta, että lähimmät vakituiset ja loma-asunnot sijoittuvat hankealueen itäpuolelle. Alle 1 km:n etäisyydellä tuulivoimaloista ei sijoitu yhtään vakituista asuntoa tai loma-asuntoa, 1-2 km etäisyydellä niitä on muutamia. Lähimmät lintuvesiensuojelualueet ovat Riisbyssä. Lisäksi on selvitetty rengastustoimiston petolintutiedot, joita ei esitetä julkisissa aineistoissa. Tiedot näistä on pyydetty 11-12/2012, kalasääksi on olennaisin. Suunnittelualueen pohjoisosassa on jonkinlainen metsäkämppä. Väyrynen esitteli vielä kartan, johon on osoitettu maiseman ja rakennetun kulttuuriympäristön arvokohteet. Hankealueen eteläpuolelle sijoittuu muinaisjäännöksiä. Väyrynen esitteli YVA-menettelyn tavoiteaikataulun: YVA-ohjelma Yleisötilaisuus, jossa esitellään YVA-ohjelmaa ja kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa pidetään Yhteysviranomaisen lausunto YVA-ohjelmasta on tarkoitus saada heinäkuun loppuun 2013 mennessä. Viranomaiset huomauttivat sen olevan loma-aikaa, joten todennäköisesti lausunto valmistuu Toinen seurantaryhmätilaisuus pidetään YVA-selostuksesta joulukuussa YVA-selostus valmistuu vuoden 2014 alussa ja yleisötilaisuus pidetään YVA-selostuksesta tammikuussa YVA-ohjelman seurantaryhmäpalaverin ajankohdaksi sovittiin YVA-ohjelma toimitetaan kahden viikon sisällä UPM:lle kommenteille. Väyrynen esitteli YVA-työryhmän. Mattias Järvinen toimii Leila Väyrysen varahenkilönä. Sähkönsiirtoreittivaihtoehtojen pitäisi tarkentua kahden viikon sisällä. YVA:n vaihtoehdot ovat: VE O Tuulivoimalat Uusia tuulivoimaloita ei toteuteta, vastaava sähkömäärä tuotetaan muilla keinoilla. VE 1 Tuulivoimalat Rakennetaan 12 tuulivoimalaitosta, joiden napa-korkeus on noin 120 m ja yksikköteho 2,4-4,0 MW.

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Muistio 5 (7) VE 2 Tuulivoimalat Rakennetaan 12 tuulivoimalaitosta, joiden napa-korkeus on noin 140 m ja yksikköteho 2,4-4,0 MW. VEA Sähkönsiirto Korvennevan hankealueelle rakennettavalta 110/20 kv sähköasemalta 110 kv ilmajohdolla luoteeseen Korpi-Matin tuulivoimapuiston 110 kv sähköasemaan. Rakennettavan ilmajohdon pituus on noin 4,7 kilometriä. VEB Sähkönsiirto Korvennevan hankealueelle rakennettavalta 110/20 kv sähköasemalta 110 kv ilmajohdolla koilliseen Mikonkeitaan tuulivoimapuiston sähköasemaan. Rakennettavan ilmajohdon pituus on noin 15 kilometriä. VEC Sähkönsiirto Korvennevan hankealueelle rakennettavalta 110/20 kv sähköasemalta 110 kv ilmajohdolla Fortumin Puukosken sähkö-asemaan etelään. YVAttavat vaihtoehdot eivät poikkea toisistaan voimalamäärän suhteen, kummassakin on 12 voimalaa, vaihtoehdot eroavat vain napakorkeudeltaan. Lillunen tiedusteli, vaikuttaako korkeusero meluvaikutuksiin vai vain maisemavaikutuksiin, millä perusteella tähän vaihtoehtotarkasteluun on päädytty. Melun leviämiseen ei ole suurta vaikutusta. Maisemavaikutuksiin on vaikutusta, kun näkyvyys on luonnollisesti kiinni voimalan korkeudesta. Tuotannon kannalta voimalan korkeudella on eniten merkitystä, korkeammilla voimaloilla päästään parempaan tuotantoon. Hoffrén totesi kaavan osalta yhteisvaikutusten arvioinnin muiden hankkeiden kanssa olevan tarpeellista erityisesti linnustovaikutusten ja maisemavaikutusten osalta. Myös näkyvyysanalyysi tulee laatia muiden hankkeiden kanssa. Ahti Laakso tiedusteli, onko Satakunnassa selkeää linjaa siitä, kuka näistä yhteisvaikutusten arvioinneista vastaa ja mitä tarkalleen ottaen on tehtävä. Manninen mainitsi, että ympäristöministeriöllä on käynnissä selvitys Birdlifen kanssa linnustovaikutuksista. Hoffrén vastasi, että yhteisvaikutusten arviointia tekee se taho, joka viimeksi tulee alueelle. Yhteisvaikutukset täytyy käsitellä YVA:ssa. Hoffrén muistutti, että osayleiskaavaa laaditaan kuntakaavana ja kunta voi edellyttää yhteisvaikutusten arviointia. UPM Ahti Laakso totesi, että UPM on ollut yhteydessä Satakuntaliittoon alueen saamiseksi vaihemaakuntakaavan 1 toiseen nähtäville tulevaan ehdotukseen. Kunta tukee tätä tavoitetta. Satakuntaliitto on ilmoittanut, ettei se aikataulusyistä ole mahdollista, koska hankkeesta ei ole tarvittavia selvityksiä ja että alue voitaisiin ottaa mukaan turvemaakuntakaavaan, vaihemaakuntakaavaan 2. Närhi totesi, että liitolta tarvittaisiin nyt tieto, mitkä olisivat tarvittavat selvitykset alueen saamiseksi kaavaehdotukseen. Ahti Laakso kertoi maakuntahallituksen käsittelevän UPM:n pyyntöä kokouksessaan Manninen arveli, että alueen ottaminen mukaan maakuntakaavaan saattaisi laukaista Natura-arvioinnin. Merikarvian kunnan kanta on, että alue tulisi saada mukaan vaihemaakuntakaavaan 1. Merikarvian kunnan edustaja huomautti, että tuulivoima-alueiden varaamisen logiikka on erilainen Pohjanmaalla kuin Satakunnassa. Maakuntakaavan tulisi olla hankkeita mahdollistava. ELY-keskus painotti, että maakuntakaava pyrkii tuulivoimahankkeiden kokonaisuuden hallintaan.

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Muistio 6 (7) 5 Osallistujien kommentit 6 Jatkotoimenpiteet UPM:n edustajat poistuvat neuvottelusta ennen viranomaiskommentteja. Hoffrén totesi kaava-alueen laajuudesta, että ei olisi haittaa, vaikka kaavaalue kattaisi 35 db melutason alueen. Itäpuolella olevat asunnot sijoittuvat juuri 35 db:n melukäyrälle. Esiselvitystä ei ole toimitettu ELY-keskukseen, mutta tulokset tulevat sitten aikanaan kaavaselostukseen. Alue ei vaikuta erityisen ongelmalliselta melun tai varjostuksen osalta. Keskeiset luontovaikutukset ja maisemavaikutukset ja yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa määräävät. Mikäli voimaloita madalletaan, on tehtävä uudet melumallinnukset, jotta vaikutukset voidaan arvioida riittävällä varmuudella. Leena Koivisto totesi, ettei alueen välittömällä lähietäisyydellä ole RKYalueita. Arkeologian osalta tullaan vaatimaan muinaisjäännösinventointia, vaikka alueella ei uskota ihmeemmin muinaisjäännöksiä löytyvänkään. Myös sähkönsiirtoreitin osalta arkeologinen inventointi on tehtävä. Todettiin, että inventointi laadittaneen vasta syksyllä, kun sähkönsiirtoreitti varmistuu. Koivisto välitti Liisa Nummelinin terveiset Satakunnan Museolta, ettei maisemavaikutukset nouse suureksi asiaksi tällä alueella. YVA-menettelyn yhteysviranomaisena toimiva Anu Lillunen totesi kahden hankkeen aiheuttamien melun yhteisvaikutusten selvittämisen tarpeelliseksi sekä asutuksen että luonnonsuojelun kannalta. On selvitettävä, miten hankkeet vaikuttavat Mankanevan melutasoon, kun hankkeita on molemmin puolin suota. Hoffrén totesi, että lähtökohtaisesti maakuntakaavassa tulee olla merkintä yli 10 voimalan tuulivoimapuistolle. Tiedossa on, että maakuntaliiton suhtautuminen on kriittistä, mikäli ei ole riittäviä selvityksiä alueen toteuttamiskelpoisuudesta. Maakuntakaava ei ole vielä lainvoimainen, joten nyt eletään välivaiheessa. YVA:sta saatavassa yhteysviranomaisen lausunnosta saadaan kaavatyölle vielä tavoitteita. Lähtöaineisto näyttää kattavalta. Mikäli merkittäviä puutteita ilmenee, ELY-keskus lupasi olla yhteydessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan hankkeen edetessä päivittää. Hoffrén totesi asialistalla olevat viranomaiskannanotot loppuun käsitellyksi. Kaavan aluerajaus on toimitettava ELY-keskukseen annukka.koivukari@ely-keskus.fi paikkatietona ETRS TM 35 -koordinaatistossa. ELY-keskuksen kanta on, että sääksiseurantaa on tehtävä. Korpi-Matin hankkeen YVA-selostuksessa on todettu, että sääksen liikkeitä on hankala arvioida. Viranomaisten kanssa tulee järjestää työneuvottelu ennen kaavaluonnoksen nähtäville asettamista. Aineistoa toivottiin toimitettavaksi viranomaisille mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, mutta viimeistään 2 viikkoa ennen neuvottelua. Närhi totesi, että aikataulu selvitysten valmistuttua kaavaluonnoksen laatimiselle on tiukka, eikä aineistoa siksi todennäköisesti

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Muistio 7 (7) 7 Muut asiat 8 Kokouksen päättäminen pystytä lähettämään kuin kaksi viikkoa aikaisemmin. Työneuvottelun ajankohta voidaan sopia ajoissa jo syksyllä, todennäköisesti se sijoittuu marraskuulle 2013, kun selvitykset ovat valmistuneet. Ei noussut esille muita asioita. Tieto neuvottelun ulkopuolelta: Närhi oli yhteydessä Satakuntaliittoon Päivi Liuska-Kankaanpäähän puhelimitse Liuska-Kankaanpää kertoi, että hankkeesta on neuvoteltu ympäristöministeriössä ja Natura-arviointi tullaan vaatimaan, vaikka Natura-alue ei ole linnuston perusteella suojeltu. Kokous päättyi klo 14:10. Muistion laatija Jakelu Tiedoksi Johanna Närhi Läsnäolijat Muut kutsutut