Espoon lastensuojelun ympärivuorokautisen hoidon valvontaraportti vuodelta 2016

Transkriptio

1 Espoon lastensuojelun ympärivuorokautisen hoidon valvontaraportti vuodelta 2016 Espoon kaupungin lasten erityispalvelut vastaavat lastensuojelun ympärivuorokautisten palvelujen valvonnasta. Valvontasuunnitelma on hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnassa Valvonnan piiriin kuuluvat kaupungin omat yksiköt, ostetut palvelut sijaintikunnasta riippumatta sekä kaikki Espoossa olevat yksityiset sijaishuollon palveluntuottajat. Valvotaan velvoittavat säädökset löytyvät lastensuojelulaista (417/2007) ja laista yksityisistä sosiaalipalveluista (922/201). Valvonnan tavoitteena on taata yksittäisen lapsen saamaan hoidon ja huolenpidon laadukkuus. Halutaan varmistaa, että Espoon käyttämät tai Espoossa sijaitsevat sijaishuoltoyksiköt ovat toiminnaltaan, tiloiltaan ja osaamiseltaan riittävän laadukkaita toteuttamaan heiltä ostettavaa palvelua. Valvontaresurssina Espoossa on palveluohjaajan työpanos sekä erityisesti sijaishuollon sosiaalityön tiimin tekemien laitoskäyntien yhteydessä kootut havainnot. Palveluohjaaja tekee erityisesti puitesopimuskumppaneiden valvontaa yhdessä Vantaan lasten sijaishuoltoyksikön kanssa. Yksityisten sijaishuoltoyksiköiden valvonta Espoo on vuonna 2016 käyttänyt 143 eri yksityistä tai valtion ylläpitämää yksikköä. Näistä laitoksia oli 106, luvanvaraisia perhekoteja 37 (joka sisältää kaksi SOS-lapsikylää). Näiden palveluiden piirissä oli yhteensä 397 lapsiasiakasta. Valvonnan toteuttamisen tavassa ei ole tapahtunut muutoksia vuonna Valvonnan toteutumisessa on edelleen noudatettu valvontasuunnitelmassa sovittua työjakoa, jossa sijoitettujen lasten kuuleminen on pääasiassa heidän sosiaalityöntekijöidensä vastuulla. Sosiaalityöntekijät valvovat oman lapsensa asiakassuunnitelman mukaisen hoidon tavoitteiden toteutumista ja käynneillä yksiköissä tekevät myös yleisluonteisia havaintoja. He keskustelevat myös lasten kanssa kahden kesken tarjoten lapselle mahdollisuuden luottamukselliseen puhumiseen ja mahdollisuuden huolen ilmaisemiseen. Sosiaalityöntekijöiden havaitsemat huolenaiheet ilmoitetaan palvelunohjaajalle. Yhdessä sovitaan miten asia käsitellään ja päätetään mahdollisen tarkastuskäynnin tekemisestä. Sosiaalityöntekijän käytössä on myös sijaishuoltoyksikön valvontalomake, jota käyttäen hän voi ilmoittaa havaitsemistaan huolenaiheista tai kehittämistarpeista tai hyvistä käytännöistä palvelunohjaajalle. Sijaishuollon sosiaalityön yksikön sosiaalityöntekijät ovat vuonna 2016 kiinnittäneet erityistä huomiota lasten kahdenkeskiseen tapaamiseen. Vuonna 2016 tehtiin ohjaus- ja valvontakäyntejä yhteensä 76 kertaa, joista 22 on ollut luvanvaraiseen perhekotiin (ns. ammatillinen perhekoti). Käynneistä kuusi oli sijaintikuntakäyntejä ja kolme huoleen perustuneita tarkastuksia. Neljä kuntalausuntoihin liittyvää käyntiä ovat myös kohdistuneet Espoossa oleviin yksiköihin. Kaikista käynneistä on tehty tarkastuskäyntimuistio, joka lähetettiin yksikköön, sijainti- ja sijoittajakunnille sekä aluehallintovirastoon. Määrämuotoisella lomakkeella on varmistettu, että kaikkien palveluntuottajien kanssa käydään oleelliset asiat läpi. Käynnillä on myös tarkastettu henkilökunnan koulutustodistukset ja työsopimukset, mikäli on ollut kyse yksikön laatukriteerien tarkastuksesta. Vuonna 2016 painopisteeksi tarkastuskäynneille on valittu sijoitettujen lasten somaattisen terveydentilan seurannan tavat ja yhteistyö muiden lasta hoitavien tahojen kanssa. Lisäksi on korostettu biologisten perheiden kanssa tehtävän yhteistyön tärkeyttä. Keskustelun

2 yhtenä osiona on palautteiden antaminen palveluntuottajalle sosiaalityöntekijöiden antamien tietojen pohjalta. Samoin palveluntuottaja voi kertoa oman käsityksensä yhteistyön sujumisesta. Kaikilta tarkastetuilta yksiköiltä on varmistettu omavalvontasuunnitelman olemassaolo ja esilläpito. Omavalvontasuunnitelmat olivat kaikilla tehtyinä, keskustelua käytiin niiden käytettävyydestä ja merkityksestä arkiseen työhön. Valvontakäynnin runkona on ollut valvontalomake, joka on lähetetty yksiköille etukäteen. Lomakkeella on painopisteenä ollut erityisesti kilpailutuksessa vaadittujen kriteerien tarkastaminen. Lomakkeen otsakkeet ovat: Vakuutukset, Vastuuhenkilö, Henkilökunta, Osaamisen ylläpito, Tilat, Turvallisuus, Sijoitus- ja hoitoprosessi, Sijoituksen päättäminen, Poissaolojaksot, Toimiminen karkaamistilanteissa, Dokumentointi ja raportointi ja Omavalvontasuunnitelma. Näiden asioiden lisäksi vaativan laitoshoidon yksiköiden kanssa on käyty läpi otsikot: Yksikön erityisosaamisalue ja asiantuntemus, Henkilöstön erityisosaaminen, Hoitoprosessi sekä Lasten tarvitsevat muut erityispalvelut. Osana valvontatyötä ovat myös palveluntuottajille järjestetyt koulutus ja/tai yhteistyöpäivät. Rinnekodin Lakistossa olevalle lastensuojeluyksikölle heidän koulutuspäivänään kävivät palveluohjaaja Lehmuskenttä ja sosiaalityöntekijä Sinko puhumassa lastensuojelulain mukaisen toiminnan keskeisistä periaatteista ja käytännöistä. Kaikille Espoossa sijaitseville lastensuojeluyksiköille, niin kaupungin omille kuin ostopalveluyksiköille pidettiin yhteistyöpäivä Yhteistyöpäivän teemana oli lapsen kokema ikävä ja vaikeiden tunteiden käsittely. Näiden teemojen osalta Espoon perhehoidon johtava sosiaalityöntekijä kertoi Pesäpuu ry:n ja Espoon perhehoidon yhteisestä lapsen ikävään pureutuneen prosessin tuloksista. Aiheina olivat myös lapsen ja perheen vaikeat prosessit ja niiden synnyttämät tunteet ja tunnesiirtymät. Sijaishuollon sosiaalityön ja Poijupuiston lastensuojelupalvelujen yhteistyönä on kehitetty yhteistyömallia, jossa huostaan otetun lapsen vanhemmille järjestetään ohjauksellista tukea huostaanoton alkuvaiheessa. Tavoitteena on, että työskentelyn avulla saadaan eri osapuolten näkökulmasta hyvä alku kodin ulkopuoliselle sijoitukselle. Osana sijaishuollon ympärivuorokautisen hoidon kilpailutusmenettelyä on toteutettu yhteistyössä Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien kanssa sijaishuollon vaikuttavuushanketta. Hanke on kohdistunut erityisen vaativan laitoshoidon palveluihin. Vaikuttavuuden mittareina on käytetty perhetyön onnistumista, koulunkäynnin suorittamista suunnitellusti ja/tai jatko-opintoedellytysten saavuttamista, luvattomien poissaolojen määrää, pysyvyys sijaishuoltopaikassa suunnitellun hoitojakson aikana, henkilökunnan sitoutumista ja asiakastyytyväisyyskyselyjen tulokset. Vaikuttavuushankkeen tavoitteena on ollut lisätä vaikuttavuustietoa vaativan laitoshoidon osalta. Kyseinen palvelu on hinnaltaan kaikkein korkeinta sijaishuoltoa ja sinne ohjautuu eniten tukea ja hoitoa tarvitsevat sijaishuollon lapset ja nuoret. Toisaalta palveluntuottajien menestyminen mittareiden tavoitteiden mukaisissa osioissa on voinut vaikuttaa heidän sijoittumiseen vaativan laitoshoidon tuottajien listalla. Sijaishuollon ympärivuorokautisen hoidon kilpailutus toteutettiin vuonna 2015 ja sopimuskausi oli palveluntuottajat sijoittuvat kilpailutetuissa kategorioissa hintajärjestykseen siten, että halvin hinta oli listalla ensimmäisenä. Kuhunkin kategoriaan kaupunki oli määritellyt tietyn määrän palveluntuottajia, joita palvelun tuottajiksi tarvitaan. Optiovuosille ja muodostetaan lastensuojelun sijaishuollon vaativassa laitoshoidossa uusi ostojärjestys, mikäli optiovuodet käytetään. Optio on päätetty ottaa käyttöön ja vaativan laitoshoidon osalta palveluntuottajat, jotka ovat menestyneet vaikuttavuusmittarien tavoitteiden osalta, ovat näin voineet menestyä suotuisasti myös ostojärjestystä kuvaavalla listalla.

3 Sijaintikunnan valvontavelvollisuus Lastensuojelulain 79 mukaan sijaintikunnalla on valvontavelvollisuus alueellaan olevasta lastensuojeluyksiköstä. Valvontaa tehdään yhdessä sijoittajakunnan ja aluehallintoviraston kanssa. Tämä siis riippumatta siitä, onko yksikössä sijaintikunnan sijoittamia lapsia. Espoossa oli vuonna eri yksityistä yksikköä, joista Helsingin Diakonissalaitoksen Aino-Linan yksikön toiminta päättyi Uutena aloitti Peurakoti Oy:n Haltian perhekoti 1.3. alkaen. Lisäksi Helsingin Diakonissalaitoksen Perhekoti Knuutinkoti muutti Espoon puolelle syyskuussa. Tiirakallion nuorisokoti muutti Espoonlahdesta Helsingin Diakonissalaitokselta vapautuneeseen tilaan. Espoonlahdessa olleet tilat osoittautuivat sisäilman kannalta käyttökelvottomiksi. Kuntalausuntoja toimintojen muuttamiseen ja uusiin toimitiloihin liittyen tehtiin neljä. Näihin liittyvät tarkastuskäynnit teki palveluohjaaja Lehmuskenttä yhdessä Etelä-Suomen aluehallintoviraston tarkastajan Maija Gartmanin kanssa. Kuntalausunnot allekirjoitti lasten erityispalvelujen päällikkö Leena Wilen. Espoossa olevat yksiköt kertovat lasten saavan tarvitsemansa palvelut melko hyvin, joskus on terveyskeskuksessa jouduttu selittämään. Lastenpsykiatrinen AVOT-toiminta saa erityskiitosta. Koulumatkat erityiskouluihin voivat joskus muodostua pitkiksi. Toimeksiantosuhteisen perhehoidon valvonta Vuoden 2016 aikana valmennettiin 16 uutta perhettä, joista kaksi oli läheisverkostoperheitä. Pelastakaa Lapset valmensi alkuvuoden aikana 10 perhettä ja 6 perhettä valmennettiin Espoon perhehoidon toimesta loppuvuonna Valmennukseen osallistuneista 14 perheestä yksi perhe hylättiin. Läheisverkostoperheistä toinen hylättiin ja toinen keskeytti valmennuksen. Uudessa virassa perhehoidon koordinaattorina aloitti työntekijä ja tämän jälkeen aloitetut valmennukset on hoidettu ja hoidetaan jatkossa koordinaattorin toimesta. Koordinaattorilla on Pride-valmennuksissa aina kokenut sijaisvanhempi työparina, läheisverkostovalmennuksissa sosiaalityöntekijä työpari perhehoidosta. Muutoin toimeksiantosuhteisen perhehoidon, sijaisperheiden valvonta on pääsääntöisesti lapsen asiakasprosessin toteutumisen valvontaa. Perhehoidon sosiaalityöntekijät tapaavat sijaisperheiseen sijoitettuja lapsia useita kertoja vuodessa. Asiakassuunnitelmaan lapsi osallistuu ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. Kotikäynnillä sijaisperheessä tavataan myös lapsi, välillä tavataan myös biologisten vanhempien luona kotilomilla. Lasta tavataan kahden kesken sosiaalityöntekijän kanssa vähintään kerran vuodessa. Perhehoidon työntekijät ovat laatineet kysymyslistan lapsen kanssa käytävistä asioista, joiden avulla pyritään saamaan selville lapsen todellinen vointi ja mahdolliset kaltoinkohtelun epäilyt. Osa lapsista on myös puhelinyhteydessä sosiaalityöntekijään tarvittaessa. Mikäli sijaisperheen kyvyssä huolehtia lapsesta tai yhteistyössä biologiseen sukuun tai viranomaisiin havaitaan puutteita, järjestetään asiassa neuvottelu sijaisperheen kanssa. Neuvotteluun osallistuu perhehoidon johtava sosiaalityöntekijä. Neuvottelun jälkeen tilannetta seurataan tiiviisti ja usein sovitaan vielä ainakin toinen neuvottelu tilanteen paranemisen varmistamiseksi. Sosiaalityöntekijä tapaa lapsia heidän näkemystensä kartoittamiseksi sekä on yhteydessä lapsen päiväkotiin/kouluun tai mahdolliseen muuhun lasta tapaavaan viranomaistahoon. Vuonna 2015 alkaneessa perhehoidon nuorten ryhmässä on syksystä 2016 lähtien ollut mukana 6 sijaisperheissämme asuvaa nuorta. Ryhmän avulla olemme saaneet nuorten

4 ääntä ja ajatuksia paremmin kuuluviin ja he ovat osallistuneet konkreettisesti myös perhehoidon kehittämistyöhön. Valvontaan liittyvät myös muut sijaisperheillemme tarkoitetut tilaisuudet, joissa paikalla ovat perhehoidon sosiaalityöntekijät ja johtava sosiaalityöntekijä. Näitä oli vuonna 2016 useita. Sijaisperheiden koulutuspäivää vietimme Lapsen ikävä- teemavuotemme merkeissä. Jatkona koulutukselle järjestimme Salapoliisipäivän alakouluikäisille lapsille sekä yhteisen keskustelutilaisuuden yhteistyökumppaneille ja Salapoliisipäivään osallistuneille asiakkaille. Perhehoidon uuden sijoituksen alkuvaiheen tukimallin, Keinu-mallin, mukaisesti tapaamme sijaisperheitä, sijoitettua lasta ja vanhempia tiiviisti mm. päiväleirien muodossa. Espoon omien sijaishuoltoyksiköiden valvonta Ostopalveluyksiköiden lisäksi Espoossa on kolme omaa lastensuojelulaitosta. Kaksi laitosta on vastaanottokoteja, Auroran vastaanottokoti ja Poijupuiston vastaanottokoti ja keskittyvät toiminnassa sijaishuollon palvelutarpeen arvioimiseen. Asiakkaat ovat pääosin kiireellisesti sijoitettuja lapsia ja nuoria. Tällä on haluttu varmistaa, että sijaishuollon tarpeen arvioiminen toteutetaan kaupungin omana toimintana eikä ostopalveluna. Auroran vastaanottokodin osalta alle 13-vuotiaiden osastopaikkoja on supistettu osana palvelurakenteen uudistusta. Vuosi 2016 oli Auroran vastaanottokodin osalta ensimmäinen kokonainen vuosi, jolloin yksikössä toimi yksi vastaanotto-osasto. Vastaanottokotipaikat ovat riittäneet varsin hyvin vuositasolla, joitakin yksittäisiä ostoja ostopalvelupaikkoihin on jouduttu tekemään, kun Auroran vastaanottokodin paikat ovat olleet täynnä. Osastopaikkojen vähentämisen rinnalla on lisätty vastaanottoperhetoimintaa ja lisätty kotiin vietävän tuen muotoja, kuten tehostettu perhetyötä ja perhekuntoutusta kotiin vietynä. Espoon kaupungin omista sijaishuoltoyksiköistä Karhukallion lastenkoti tarjoaa kestoltaan lapsen tarpeen mukaista sijaishuoltoa vuotiaille lapsille. Lastenkoti on kolmiosastoinen ja paikkoja on 21. Karhukallion lastenkodin profiilia on kehitetty siten, että yksi osasto tarjoaa tukea erityisesti itsenäistymässä oleville nuorille. Viime vuosina Espoon kaupungin omissa sijaishuoltopaikoissa on tehty palvelurakenteen muutoksia ja aiemmin sijaishuoltoa tarjonneet paikat ovat muuttuneet avohuollon tiivistä tukea tarjoaviksi yksiköiksi. Tavoitteena on ollut erityisesti erilaisten kotiinpäin vietävien tukimuotojen lisääminen, jotta huostaanoton tarvetta voitaisiin ehkäistä. Tavoitteessa on onnistuttu, sillä uusien huostaanottojen määrä on laskenut vuodesta 2010 lukien. Omien laitosten valvonta painottuu lapsen sosiaalityöntekijän tekemään valvontaan ja havaintoihin asiakassuunnitelman mukaisesta työskentelystä. Sosiaalityöntekijät tapaavat lapsia säännöllisesti asiakassuunnitelmaneuvotteluissa ja muissa tapaamisissa. Mahdollisista epäkohdista ilmoitetaan lasten erityispalvelujen päällikölle. Vuoden 2016 aikana ei tällaisia ilmoituksia omista yksiköistä tullut. Lasten ja nuorten osallisuus ja heidän mielipiteidensä kuuleminen on tärkeä osa laadukasta asiakasprosessia. Syksyllä 2015 Espoon kaupungin omissa sijaishuoltoyksiköissä toteutettiin asiakasraadit, joissa lapset ja nuoret kertoivat kokemuksistaan ja toiveistaan sijaishuollon osalta. Valvonnan välineenä omissa yksiköissä on myös omavalvontasuunnitelmat, jotka kaikki yksiköt ovat tehneet Valviran ohjeiden mukaisesti. Omavalvontasuunnitelmat päivitetään vuosittain.

5 Kantelut Kantelut ovat osa valvontaprosessia. Tässä valvonta tapahtuu jälkikäteisvalvontana, jolloin koettua puutetta tai epäkohtaa selvitetään esimerkiksi aluehallintovirastoon tai eduskunnan oikeusasiamiehelle tehdyn kantelun perusteella. Kanteluihin vastaaminen on sijaishuollon osalta oheistettu niin, että lasten erityispalvelujen päällikkö pyytää selvitystä kantelun kohteena olevasta toiminnosta ja laatii tämän pohjalta selvityksen. Vuoden 2016 osalta valvontaviranomaisilta ei saapunut yhtään sijaishuollon ympärivuorokautista hoitoa ja valvontaa koskevaa ratkaisua kanteluihin liittyen. Asiakkaiden kuulemistilaisuudet ja osallistaminen palveluiden kehittämiseen Lasten, nuorten ja heidän vanhempiensa osallisuutta sijaishuollossa vahvistetaan myös järjestämällä avoimia asiakaskokemusten keräämiseen tarkoitettuja tilaisuuksia. Kodin ulkopuolelle sijoitettuja vuotiaita nuoria kutsuttiin jakamaan ajatuksiaan ja kokemuksiaan ja heidän vanhempiaan ja läheisiään Jälkihuollon asiakasnuoria kutsuttiin kertomaan kokemuksistaan ja ajatuksistaan pidettyyn tilaisuuteen. Kumpaankin tilaisuuteen tuli jonkin verran asiakkaita paikalle ja palaute otetaan huomioon lastensuojelun kehittämistyössä. Syksyllä 2016 kaikille lastensuojelun asiakkaille pidettiin avoimia kuulemistilaisuuksia. Tilaisuudet pidettiin espoolaisissa kohtaamispaikoissa, kirjastoissa ja Ison omenan palvelutorilla. Kaikkiin tilaisuuksiin osallistui sijaishuoltoon sijoitettujen lasten vanhempia. Saatu asiakaspalaute käsiteltiin asiakkaille ja työntekijöille avoimessa asiakastyöpajassa Tilaisuuteen osallistui sijaishuollon asiakkaana olevia vanhempia. Vuoden 2016 keväällä pidettiin myös asiakastyöpaja, jonka pohjana oli asiakasraatien ( ). Asiakastyöpajassa nostetut lastensuojelun kehittämiskohteet; huostaanoton keskellä vanhemmat kaipaavat kokemusasiantuntijatukihenkilöitä ja opasvihkosta sijoitukseen liittyen, on viety toiminnan tasolle. Opasvihko on juuri valmistunut ja ensimmäiset oman lapsen sijoituksen kokeneet kaksi asiakasta on ohjattu kevään kestävään Laurea Otaniemen kokemusasiantuntijakoulutukseen. Koulutuksen yhtenä tavoitteena on valmentaa asiakkaita tukihenkilöiksi. Espoossa on aktiivisesti toiminnassa myös Voikukkia- vertaistukiryhmä. Ryhmä on tarkoitettu huostaanotettujen ja sijoitettujen lasten vanhemmille. Voikukkia- vertaistukiryhmiä järjestetään kaksi kertaa vuodessa ja ryhmäprosessiin kuuluu 8-10 ryhmätapaamista. Ryhmänohjaajat ovat käyneet Voikukkia-ryhmänohjaaja - koulutuksen ja lisäksi Espoo on kouluttanut vanhemman vertaisohjaajaksi. Vertaisohjaaja osallistuu ohjaajien kanssa ryhmänsuunnitteluun ja toteutukseen. Vanhemmat ovat huostaanoton jälkeen kokeneet usein jäävänsä yksin ja ilman tukea. Ryhmässä on mahdollista keskustella lapsen huostaanottoon liittyvistä tunteista ja ajatuksista. Tärkeiksi keskustelun aiheiksi ryhmissä ovat nousseet: Lapsen sijoitukseen liittyvät ajatukset ja tunteet, lapsesta luopuminen ja sen aiheuttamat kriisin reaktiot vanhemmissa, suhde ja yhteydenpito lapseen, vanhemman oma elämäntilanne ja jaksaminen, sekä yhteistyö sijaisperheen tai sijaishuoltopaikan kanssa. Johtopäätökset

6 Lasten ympärivuorokautinen hoito toteutuu sijaishuollossa eri muodoissa: laitoshoitona, luvanvaraisena perhehoitona ja toimeksiantosopimussuhteisena perhehoitona. Laitoshoidon palveluista valtaosa on ostopalveluja ja espoolaisia lapsia on sijoitettuna useisiin yksiköihin. Osana ohjaus- ja valvontatoimintaa Espoo on järjestänyt yhteistyössä Vantaan ja Kauniaisten kanssa kumppanuuspäiviä puitesopimuskumppaneille, missä on yhteisesti keskusteltu sijaishuollon tavoitteista, laadusta ja kehittämistarpeista. Vuonna 2016 ei aikatauluhaasteiden vuoksi onnistuttu järjestämään yhteistä kaikkia puitesopimustoimittajia koskevaa päivää, mutta yhteistyötapaaminen järjestettiin Espoossa sijaitsevien sijaishuoltoyksiköiden osalta. Lapsen edun toteutumisen valvonta on keskeinen osa ympärivuorokautisen hoidon valvontaa. Tätä valvontatehtävää toteuttavat sosiaalityöntekijät tavatessaan lapsia sijaishuoltoyksiköissä. Tätä tehtävää vahvistamaan vuoden 2016 osalta tavoitteena on, että myös toteutettujen tarkastuskäyntien aikana haastateltaisiin sijaishuoltopaikassa olevia lapsia ja kyseltäisiin heidän mielipiteitä ja toiveita kunkin yksikön osalta. Tällaista ulottuvuutta tarkastuskäyntitoiminnassa ei aiemmin ole ollut. Sijaishuollon valvonta on yksi lapsiperhepalvelujen (LAPE) kärkihankkeen kehittämisen kohteista ja on todennäköistä, että lähitulevaisuudessa sijaishuollon ympärivuorokautisen toiminnan valvonnan toteuttamistavat tulevat muuttumaan niin, että yksittäisistä kuntakohtaisista valvontakäynneistä luovutaan ja vastuu valvonnasta on esimerkiksi maakuntatasolla toimivalla valvonta-työryhmällä. Asiakkaiden osallisuutta palvelujen kehittämiseen on pyritty lisäämään monin tavoin sijaishuollossa olevien lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä osalta. Vuonna 2016 järjestettiinkin useita kuulemistilaisuuksia ja asiakastyöpajoja, joihin osallistui sijaishuollon asiakkaana olevia nuoria ja heidän vanhempiaan.