SEKTORIKYSELYN KOOSTE. Merialuesuunnittelun kehittämishanke

Transkriptio

1 SEKTORIKYSELYN KOOSTE Merialuesuunnittelun kehittämishanke

2 VASTANNEET SEKTORIT JA KYSYMYSKOHTAISET VASTAUSPROSENTIT VASTANNEET SEKTORIT Meriliikenne Luonnonsuojelu Energia ja infrastruktuuri Maanpuolustus ja rajavalvonta Kulttuuriperintö Kalastus- ja riistatalous sekä vesiviljely Muu ODOTUKSET REUNA- EHDOT JA VAATI- MUKSET YHTEENSOVIT- TAMINEN JA RISTIRIIDAT VUORO- VAIKUTUS M U U T A

3 ODOTUKSET 1. Miten merialuesuunnittelu ja merialuesuunnitelma parhaiten palvelisi sektorisi tavoitteita? (39 vastausta, vastausprosentti 100%) Saavutettaisiin meriympäristön parempi tila ja kestävä käyttö Suunnitelma turvaisi toimintaympäristön ja liiketoiminnan kehittymisen mahdollistaminen ottaen huomioon nykyiset ja tulevat ympäristönäkökulmat Suunnitelman myötä toimintojen yhteensovittaminen, niiden synergiaetujen tunnistaminen ja hyödyntäminen Yhteisten tavoitteiden määrittely ja ristiriitojen ratkaiseminen tärkeää Suunnitelmilla voitaisiin taata vesialueilla toimijoiden ja liikkujien turvallisuus 2. Minkälaista lisäarvoa merialuesuunnitelma parhaimmillaan voi tuoda yleisesti? (38 vastausta, vastausprosentti 97%) Kestävä kehitys ja uudenlaiset innovaatiot Tiedon ja ymmärryksen lisääntyminen mm. luontoarvojen suhteen Merellisten elinkeinojen ja toimialojen näkyvyyden paraneminen Alueellisten käyttötarpeiden ennakointi ja lupamenettelyjen sujuvuus Vuoropuhelun ja yhteistyön lisääntyminen 3. Mitä merialuesuunnitelmassa tulisi oman sektorisi näkökulmasta esittää? (39 vastausta, vastausprosentti 100%) Eri toiminnoille selkeästi osoitetut alueet Toimintojen mahdollisia kehittymisalueita Aluemerkinnät mm. herkille luontoalueille, satamatoiminnalle, yms. Suojelutavoitteet ja suunnittelun reunaehdot Ympäristön nykytila ja skenaariot mahdollisista muutoksista

4 REUNAEHDOT JA VAATIMUKSET 4. Minkälaisia reunaehtoja tai vaatimuksia tulisi sektorisi näkökulmasta huomioida suunnitelmia laadittaessa? (37 vastausta, vastausprosentti 95%) Meristrategiadirektiivi Hyvin ja perusteellisesti tehdyt vaikutustenarvioinnit (mm. Natura-arviot) Taloudelliset näkökulmat, eri sektorien toimintaedellytysten varmistaminen ja kehittymisen mahdollistaminen Lausuntokierrokset, mm. puolustushallinto, kulttuuriympäristö Viestintä ja vuorovaikutus alusta lähtien mukana 5. Mitä aineisto- ja selvitystarpeita tiedät omalla sektorillasi merialuesuunnitelman näkökulmasta olevan? (30 vastausta, vastausprosentti 77%) Systemaattinen inventointi kaikkien tietotarpeiden suhteen koko Suomen merialueella Luontotietojen täydennys Meriliikenteeseen liittyvät mallinnukset Meriläjitysalueet Tuulivoimapuistojen selvitystarpeet Hiekanotto- ja ruoppausalueet Merenpohjan mineraalivarannot Eri toimintojen synergiamahdollisuudet Eri toimintojen vesistövaikutukset sektoreittain

5 YHTEENSOVITTAMINEN JA RISTIRIIDAT 6. Mitä toimintoja ja asioita yhteen sovittamalla voidaan merialuesuunnitelmissa tuottaa lisäarvoa? (32 vastausta, vastausprosentti 82%) Käyttöpaineet ja suojelutarpeet virkistyskäyttö Tutkimuksen kokonaisvaltainen koordinointi selkeämpi merialuesuunnittelun kokonaiskuva Toimintojen sijoittaminen meriluontoa huomioivalla tavalla Ympäristö- ja talousnäkökulmien kompromisseja Erilaisten strategioiden ja suunnitelmien yhteensovitusta 7. Mitä toimintojen ja asioiden synergioita ja ristiriitoja tunnistat lähtötilanteessa? (28 vastausta, vastausprosentti 72%) Taloudellisen tuoton havittelu ympäristöriskien varjolla Taloudellinen kehitys ja merialueiden hyväksikäyttö on usein ristiriidassa luontoa suojelevien tavoitteiden kanssa. Ihmistoiminnot ja elinkeinotoiminta vs. arvokkaat luonto- ja kulttuuriympäristökohteet 8. Mitä toimintoja ja asioita yhteen sovittamalla voidaan merialuesuunnitelmissa tuottaa lisäarvoa? (20 vastausta, vastausprosentti 51%) Yhtenäistämällä tietolähteet ja pohja ja avaamalle ne laajempaan käyttöön Tunnistamalla suunniteltujen toimintojen käyttöpaineet ja hyödyntää skenaariotarkasteluja parempi yhteistyö toimijoiden ja osallisten kesken Arvioimalla vahinkojen taloudellinen arvo suhteessa vakuutuksiin, korvausvelvoitteisiin ja rangaistuksiin.

6 VUOROVAIKUTUS 9. Millaista olisi vuorovaikutus parhaimmillaan sektorisi osalta suunnitelmia laadittaessa? (37 vastausta, vastausprosentti 95%) (37 vastausta, vastausprosentti 95%) Tiivistä, monipuolista ja läpinäkyvää Tiedottavaa ja keskustelevaa Yhteensovittavaa Lausuntokierroksia, työpajoja ja laajaa osallistamista kiinteää yhteistyötä eri viranomaisten kesken, huomioiden myös eri sidosryhmät Verkossa toimivaa ja globaalia 10. Millainen laajempi vuorovaikutus tukisi suunnitteluprosessia mielestäsi parhaiten? (24 vastausta, vastausprosentti 62%) Riittävän ajoissa aloitettu vuoropuhelu ja osallistaminen sekä yhteisesti sovitut reunaehdot Avoin kommentointimahdollisuus tuo läpinäkyvyyttä Netin ja pelillistämisen hyödyntäminen osallistamisessa..suunnittelijoiden ja tutkijoiden välinen sujuva vuoropuhelu ja keskinäinen kunnioitus olisi ensiarvoisen tärkeää läpi prosessin, jotta suunnitelma ja siihen jatkossa pohjautuvat päätökset perustuisivat puolueettomaan tutkimustietoon.

7 MUUTA 11. Mitä muita tiedossasi olevia asioita/hankkeita/selvityksiä tulisi ottaa huomioon merialuesuunnittelun prosessin, sisällön ja esitystavan hahmottamisessa? (20 vastausta, vastausprosentti 51%) Kansainvälinen vuorovaikutus tärkeää Merialuesuunnittelijoiden tulisi tutustua merenhoidon aineistoon ja prosessiin Muita käynnissä olevia hankkeita/selvityksiä: BALTACAR-hanke ENTSO:n laatima sähkönsiirtoverkon kehittämissuunnitelma (TYNDP) Itämeren alueen sähkönsiirtoverkon kehittämissuunnitelma Fingridin laatima kantaverkon kehittämissuunnitelma Smart Sea Maakuntaliittojen rajojen yli toimiva yhteistyö, meriekosysteemit eivät noudata maakuntarajoja