Rovaniemi, Kolpeneen palvelukeskuksen ky, Myllärintie 35, Monitoimitila

Transkriptio

1 Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus/ ESITYSLISTA Lapin toimintayksikkö Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä Myllärintie ROVANIEMI PaKaste - Lapin -osahankkeen ohjausryhmän kokous Aika maanantai klo Paikka Rovaniemi, Kolpeneen palvelukeskuksen ky, Myllärintie 35, Monitoimitila 1

2 Ohjausryhmän jäsenet läsnä poissa Varsinainen jäsen läsnä Varajäsen Oinaala Markku, Roi, pilotti puheenjohtaja Alaräisänen Timo, Kemijärvi Peronius Nina, Pelkosenniemi Guttorm Sari, Saamelaiskäräjät Eriksen Heidi, Saamelaiskäräjät Häikiö Mikko, Lapin shp Salomaa Eva, Lapin shp Harju Lahja, Pello Leukumaa Eeva, Ylitornio Kauhanen Ritva, Lapin liitto Kilpeläinen Auvo, Rovaniemi Kivistö Juha-Matti, Kolpeneen palvelukeskuksen ky Leväsvirta Leena, Kemi-Tornio AMK Luosujärvi Riitta, L-P shp Niiranen Liisa, Kemi Norrkniivilä Kaisu, Tornio varapuheenjohtaja Peisa Timo, Ranua, pilotti Pohjola Anneli, Lapin yliopisto Pöllänen Riitta Lapin lh Seppänen Raija Rovaniemen AMK Tiuraniemi Harri, Sodankylä Hemminki Pertti, Rovaniemi Niemelä Eija, Kolpeneen palvelukeskuksen ky Kähkölä Sinikka,Kemi- TornioAMK Kursu Juha, L-P shp Helena Huhtala, Simo Leukumaa Eeva, Ylitornio Laitinen Merja, Lapin yo Pantti Raimo, Lapin lh, Niskala Aila Rovaniemen AMK Maukola-Juuso Sirpa, Inari/ Palolahti Mari Magga Ristenrauna, SamiSoster ry Suorsa Sinikka, Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys Oulun yliopisto Kallioniemi Annikki, Tunturi-Lappi Asiantuntijajäsenet: Kostamo-Pääkkö Kaisa, Poske Lohi Jouni, professori Näkkäläjärvi Anne, SamiSoster ry Ahtiainen Veli-Matti, SPR Viuhkola Kirsti, Kolari Tiina Ylikangas, sihteeri 2

3 Esityslista 1. Kokouksen avaus ja osallistujien toteaminen Esitys: Puheenjohtaja Markku Oinaala avaa kokouksen ja toteaa kokouksen osallistujat. 2. KASTE - Pohjois-Suomen aluejohtoryhmän ajankohtaiset asiat Pohjois-Suomen aluejohtoryhmän varsinaiset jäsenet sekä Ristenrauna Magga varajäsenenä kutsuttiin puheenjohtaja Sinikka Salon toimeksiannosta sähköpostikokoukseen (kokous päättyi klo 16.00) asiana Kaste-alueellisten johtoryhmien lausunto Kaste II ohjelmaan liittyen. Kokoukseen osallistuivat; Timo Peisa, Olavi Timonen, Vesa Isoviita, Ristenrauna Magga, Anneli Pouta, Marja-Leena Kärkkäinen, Kaisu Norrkniivilä, Anne Mustakangas-Mäkelä, Aino-Liisa Oukka, Hannu Pajunpää, Marja Irjala, Sinikka Soukka sekä puheenjohtaja ja sihteeri. Kokouksessa hyväksyttiin lausuntoluonnos, joka oli lähetetty Pohjois-Suomen aluejohtoryhmälle (varsinaiset ja varajäsenet sekä maakuntaliittojen edustajat) etukäteen (sähköposti ) kommentoitavaksi. Etukäteiskommentteja lausuntoluonnokseen tuli kirjallisena 4 ja ne on välitetty jo aiemmin alueellisille suunnittelijoille. Kokouksessa tuotiin esille seuraavat näkökohdat: - Ristenrauna Magga; Esitän lisättäväksi sivulle 5 sisällöt ja painopisteet: saamenkieliset palvelut. Perustelen tätä saamelaisten lainsäädännöllisellä asemalla ja sillä, että saamelaiset ovat Suomen ja EU:n ainoa alkuperäiskansa ja alkuperäiskansan asiat kuuluvat koko Suomelle, ei vain saamelaisalueelle tai Pohjois- Suomeen. - Vesa Isoviita; esitti mm näkemyksenään, että lausuntoluonnoksen mukaan painopisteenä ovat nimenomaan palvelut ja niiden parempi tuottaminen, joka ei sulje pois saamenkielisten palvelujen kehittämistä. - Aino-Liisa Oukka toivoi, että lausunnossa ei käytettäisi lyhenteitä. Kaikkien aluejohtoryhmien lausuntoluonnoksesta tekemät päätökset ja kommentit huomioidaan lausunnon jatkovalmisteluun. Pohjois-Suomen aluejohtoryhmä valtuutti puheenjohtajan ja suunnittelijan valmistelemaan alueiden yhteisen lausunnon lopulliseen muotoon ja lähettämään sen ministeriöön. (Lausuntoluonnos Liite 1) Esitys: Merkitään tiedoksi P-S aluejohtoryhmän lausuntoluonnos (Liite 1) PaKaste hankkeen ajankohtaiset asiat Sosiaalityön ja terveydenhuollon yhteisen kehittämisrakenteen ja yhteisten toimintamallien kehittäminen ja luominen PaKasteen henkilöstöstä valittu työryhmä on työstänyt kehittämisrakennemallia. Hankkeen neuvottelukunnalle ja henkilöstölle esitetyt pohjapaperit yhdistetään. Kokonaisuutta käsiteltiin PaKaste henkilöstön kehittämisrakenteen työkokouksessa Kajaanissa. Pohjapaperin työstämisen jatkuu siten, että Kaisa kokoaa yhden esityksen. jota jokainen työryhmän jäsen kommentoi ja kirjoittaa tekstiä vuorollaan. Valmisteluryhmän saatua pohjaesityksen valmiiksi se esitellään neuvottelukunnalle ja koko henkilöstölle ja aloitetaan sidosryhmäkäsittely. Peruskuntien edustus tulee ainakin ohjausryhmien / nk:n kautta. Isompien kaupunkien rooli (mm. Oulu) on käsiteltävä myös omana kysymyksenään. Sidosryhmät: aloitetaan keskeis-

4 ten sidosryhmien kanssa (Osket + Shp:t ja korkeakoulut), muut mukaan tämän jälkeen erikseen sovitusti (mm. järjestöt, maakuntaliitot, ammatilliset järj.) Aikataulu: valmistellaan syksyllä (tammikuun loppuun) ja jatketaan sidosryhmätyöskentely talven aikana (seminaaria yms. ulostuloa). Mahdollisen II:sen aikana jatketaan rakennustyötä. Ryhmätoimintojen hyvien käytäntöjen kuvausprosessi on aloitettu THL:n kanssa. Ryhmätoimintoja käytetään yhteisöllisyyttä lisäävänä työmenetelmänä. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyönä on käynnistetty nuorten, erityisesti vuotiaiden vanhempien tukeminen. Hankkeessa tarjotaan kaikille odottaville äideille ja isille yhteinen tapaamisaika aikuissosiaalityöntekijän ja äitiysneuvolan terveydenhoitajan kanssa. Mallilla pyritään joustavuuteen ja ennaltaehkäisyyn sekä siihen, että se on osa normaalia palvelua kaikille nuorille perheille. Tavoite on, että käytäntö voisi toimia laajemmallakin alueella mallina äitiysneuvolan ja sosiaalityön yhteisestä toiminta-alueesta. Tämä palvelu ei korvaa lastensuojelun ja äitiysneuvolan terveydenhoitajan yhteisiä tapaamisia. Sosiaalityön ryhmätoimintojen järjestämisen kohderyhmänä ovat olleet nuoret. Nuorten kanssa työskennellessä luottamus, kunnioitus, avoimuus ja aika ovat tärkeitä elementtejä. Ne ovat myös ryhmätoiminnassa keskeisiä piirteitä.sosiaalityössä ryhmätoiminta on perinteisiä valtakäsityksiä ja -asetelmia haastava sekä vähän käytetty)työmenetelmä. Ryhmät ovat tarjonneet myös työntekijöille mahdollisuuden kohdata asiakkaita erilaisessa ympäristössä. Samalla työntekijät ovat voineet kokeilla taitojaan mm. verkkovälitteisesti, mikä on selkeästi kasvava palvelumuoto tulevaisuudessa, mikäli nuorten omaa ääntä halutaan kuulla. Nuorille on ryhmien kautta tarjottu uusia kokemuksia ja tapoja kohdata ikäisiään sekä jakaa omia tunteita ja ideoita. Osalle nuorista luonnollisin tapa pitää yhteyttä toisiin on pitää yhteyttä verkon kautta, ehkä jossain vaiheessa hän on valmis ylittämään sen kynnyksen että tavataan ihan kasvokkain. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä tehdään hankehenkilöstön kesken myös muiden tavoitteiden osalta; Asiakkaiden toimintavoiman kasvattamisessa ja syrjäytymisen vähentämisessä, vaikuttavuuden arvioinnin suunnittelussa ja erityispalvelujen tuottamisen rakenteiden tarkastelussa ja teknologian hyödyntämisessä. Sosiaalityön kehittämisen tilannekatsaus ( ) Asiakkaiden toimintavoiman kasvattaminen ja syrjäytymisen vähentäminen. Kaikessa toiminnassa on lähdetty asiakkaan näkökulmasta. Ryhmäpiloteissa asiakkaat konkreettisesti osallistuvat oman ryhmänsä (palvelunsa) toiminnan suunnitteluun ja tavoitteiden asettamiseen ja toteutumisen arviointiin. Asiakaskehittäjätoimintaan rekrytoidaan kehittäjätyöntekijöiden rinnalle palveluja kehittämään 20 kehittäjä-asiakasta ja 10 vertaiskonsulttia ja toteutetaan ensimmäinen kehittäjäfoorumi. Vaikuttavuuden arviointi. Vaikuttavuuden arvioinnista on kirjoitettu julkaisu: Sosiaalityön vaikuttavuuden ensiaskeleita Lapista. Tutkimusaineiston tuottajina ovat toimineet Enontekiön, Kittilän, Posion, Rovaniemen, Sodankylän, Tornion ja Ylitornion kuntien sosiaalityön tiimien henkilöstö ja asiakkaat. Kirjan ilmestyttyä toteutettiin tiedotustilaisuus ja näin saatiin aiheesta artikkelit Lapin Kansaan ja Pohjolan sanomiin sekä erityissosiaalityöntekijän haastattelu Lapin radioon. Haastattelussa tiedotettiin myös asiakaskehittäjä toiminnasta. Julkaisu lähetetään kaikille tiedonkerääjille ja Lapin kuntien sosiaalitoimistoihin. Yhteistyökumppaneiden kanssa käydään neuvotteluja laajaan sosiaalitoimistojen tiedonkeruun jatkamisesta alkaen kolmena tai neljänä kuukautena vuodessa. Tutkimusta käytiin esittelemässä uudelleen Rovaniemen sosiaalitoimiston henkilöstölle, joka suhtautui myönteisesti tiedonkeruun jatkamiseen. Vaikuttavuuden arvioinnin jatkoa on sosiaalityön tiimin lisäksi työstetty koko PaKasteen työseminaareissa sekä keväällä että syksyllä Ryhmätoimintojen sekä kehittämistehtävien arviointeja sekä totutetaan että työstetään edelleen. Vaikuttavuuden arvioinnin ottamisesta keskeiseksi yhteistyö muodoksi on neuvoteltu kevään ja syksyn aikana Lapin yliopiston sosiaalityön laitoksen kanssa (ks. myös kohta Käytäntöjä tukevan tutkimuksen lisääminen ja käytännön opetusyhteistyö). Sosiaalityön strategisen- ja prosessijohtamisen kehittäminen. Sosiaalityön johtamisen kehittämisrakenne on alkanut loppuvuodesta Osallistujia on 18 lapin kunnasta, yhteensä 34 henkilöä. Kehittämisrakenteessa kahden päivän työkokouksia on toteutettu neljä. Sosiaalityön johtajat työstävät syksyn 2010 kuntien sosiaalityön suunnitelmia ja perehtyivät seminaarissa sosiaaliseen raportointiin sosiaalityön johtamisen välineenä. Kehittämisrakenteeseen osallistuvat (johtavat sosiaalityöntekijät sosiaali- ja terveysjohtajat ja sosiaalisihteerit ja opiskelijat) ovat antaneet luvan käyttää tekemiään dokumentteja tutkimusaineistona. Erityispalvelujen tuottamisen rakenteiden tarkastelu ja teknologian hyödyntäminen. Erityissosiaalityöntekijä on jatkanut läheisneuvonpitojen totuttamista. Kevät ja syksy 2010 on työstetty työparityötyöskentelyn aloittamista. Työparityötä kuntiin tarjotaan PaKasteen henkilöstön osaamisen alueilta. Työ- 4

5 paripyyntö on mahdollista sähköisen sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen alkaen. Lapin sairaanhoitopiirin alueen kuntoutuksen asiakasyhteistyötoimikunnan kanssa työstetään kuntoutusta koskevan verkkokonsultaation aloittamista. Tunturi-Lapin kuntiin suunnitellaan videokoulutusta parisuhdeasioista yhdessä väestöliiton kanssa(kilpailutettu). Lapin kuntien lastensuojelusuunnitelmien tekoa tuetaan prosessia ohjaavilla ja vertaisoppimisen mahdollistavilla työkokouksilla. Käytäntöjä tukevan tutkimuksen lisääminen ja käytännön opetusyhteistyö. Kehittämistä tukevaa tutkimustoimintaa edistetään tukemalla kehittäjä-työntekijöitä arvioimaan omaa toimintaansa ja kehittäjä-sosiaalityöntekijät toimivat käytännön opettajina. Yhteistyötä Lapin sosiaalityön laitoksen kanssa osana sosiaalityön johtamisen kehittämisrakennetta ja yhteisöllisten työmuotojen kehittelyssä tehdään. Vaikuttavuuden arviointi on yhteistyön keskiössä syksyllä Lapin korkeakoulun konsernin (Lay sosiaalityönlaitos Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu) kanssa työstetyssä ja syksyn aikana alkavassa ESRprojektissa, jossa kehitetään opetus- ja tutkimusklinikka mallia. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu osallistuu varhain vanhemmaksi pilotin arviointiin. Yhteistyö hankkeena (PaKaste, Lay, Poske, SonetBotnia ja Chydenius-insituutti) on suunniteltu valtakunnallista aikuissosiaalityön seminaaria joka toteutetaan Kuntien kehittämistehtävät Enontekiö: Alueena on saamelaisalue (Enontekiö, Utsjoki, Inari ja Sodankylän Vuotso). kehittämistehtävänä on saamenkielen ja kulttuuriin pohjautuva sosiaalityön kehittäminen. Toimeentulotuen asiakaskehittäjäryhmä kokoontunut kaksi kertaa ja kokoontuu seuraavan kerran syyskuussa. Ryhmässä on päivitetty kuntakohtaisia toimeentulotuen soveltamisohjeita. Ryhmässä viisi aktiivista toimijaa. Ryhmän on tarkoitus jäädä pysyväksi. Mettäterapia jatkuu kesäkuussa toteutunut 1.jakso, syyskuussa 2.jakso. Sotkamolaisia on ollut yhteistyökumppaneina. Asiakkailta on kerätty kirjallinen palaute. Saamelaisille tarjotaan.tulkkipalvelua edelleen, käyttö ollut vähäistä, jatkuu vuoden loppuun. Sähköinen asiointi käytössä kunnassa, 1-2 kysymystä tulee viikottain. Inari Alueena on Pohjois-Lappi (Inari, Sodankylä ja Utsjoki). Kehittämistehtävänä on uunnitelmallinen, arvioiva ja aktivoiva sosiaalityö. Nuorten ryhmä päättyi kesäkuulla ja jatkui jonkin aikaa facebookissa. Uusi ryhmä nuorille nyt suunnitteilla teemalla eri ammatteihin tutustuminen: 1x viikossa 4 tuntia, tehdään sitä työtä mihin ollaan tutustumassa, rekrytointiin varataan aikaa, nuorten aktivoiminen mukaan n. 30 alle 25 v, jotka eivät mukana missään. Aiemmin toteutetun ryhmän nuoret ovat apuna uuden ryhmän suunnittelussa. Mielenterveysja päihdepuolen työntekijöiden kanssa yhteistyö on käynnistetty. Lastensuojelusuunnitelmaa on täydennetty ja menossa päätettäväksi. Kemi Alueena on Länsi-Pohja (Kemi ja yhdessä Tornion kanssa Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio ja Ylitornio). Kehittämistehtävänä on moniammatillinen aikuissosiaalityön kehittäminen. Varhain vanhemmaksi neuvolayhteistyö jatkuu. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu on mukana arvioinnissa. Asiakas-kehittäjäryhmä on muodostumassa varhain vanhemmaksi - perheistä. Sähköinen ohjaus- ja neuvonta palvelu käytössä ja sitä kehitetään jatkuvasti. Työvoimatoimen ja Lappia-oppilaitoksen kanssa jatkuu yhteistyö. Kemijärvi Alueena on Itä- Lappi (Inari, Kemijärvi, Pelkosenniemi, Posio, Salla ja Savukoski). Kehittämistehtävänä on moniammatillisen perhetyömallin juurruttaminen ja edelleen kehittäminen. Perhekeskeisen, varhaisen tuen mallin käyttökysely tehty keväällä. analysointiprosessi kesken. Lastensuojelusuunnitelman yhteistyö on meneillään. Toimeentulotukiasiakkaiden ryhmä aloittaa vuoden vaihteessa. Yhteistyö koulupuolen kanssa jatkuvaa: Joustavat opit hankkeen (jopo-ryhmä) jatkuu, suunnitteilla leirikoulu romaninuorten ja valtaväestön. nuorten ryhmäytymisen tueksi. Kuntaan perustetaan ammatillinen nuorisotiimin ja myös etsivän työn tiimi perusteilla. Kittilä Alueena on Luoteis-Lappi (Enontekiö, Kittilä, Kolari, Muonio ja Pello) Kehittämistehtävänä on suunnitelmallinen sosiaalityö erityisesti nuorten kanssa tehtävätyö. Verkottumista seurakunnan työntekijöiden kanssa, esimerkiksi yhteistyössä leirit 1-3 lk ja 4-6 lk l syyslomaviikolla. Simake-ryhmän (11-12 v) on toiminut keväällä 2010 toiminnasta tehty arviointia varten yhteenvetoa. Ryhmä jatkaa syksyllä ja vanhempain ryhmä suunnitteilla. Junan tuomat - ryhmä Sirkkaan on suunnitteilla. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten määrän kartoittaminen ja tukitoimien suunnittelu on aloitettu. Levi-instituutin vapaa-ajanohjaajan kanssa suunnitteilla yhteistoimintaa nuorten vapaa-aikaan. Rovaniemi Alueena on Rovaseutu: (Rovaniemen kaupunki ja Ranuan kunta). Kehittämistehtävänä on lastensuojelun sijaishuollon prosessin ja perhehoidon kehittäminen. Sijaisperheiden tapaamiset (kotikäynnit) on aloitettu 5

6 tukimuotojen kartoittamiseksi, sijaisperheiden aktivoimiseksi ja yhteistyön kehittämiseksi. Tukiperhetoiminnan vertaistukiryhmä käynnistynyt ja seuraava tapaaminen on Uusia toimintamalleja on aloitettu: perhetyö sijaisperheen ja biologisen. perheen kanssa alkanut yhden lapsen kohdalla, työnohjauksellisia kotikäyntejä tukiperheille kesäkuussa muutama. Opiskelijoiden (AMK) ohjaus opinnäytetyössä. Yhteistyökuviot vammaispalvelujen perhehoidon osalta Roin kaupungissa ovat käynnistymässä. Perhetyön lomakkeen suunnittelu Efficaan jatkuu. Suunnitteilla perheleiri. Koulutusyhteistyömahdollisuudet perhehoitoliiton / muiden sijaisperhetoimijoiden kanssa työn alla. Tornio Alueena on Länsi-Pohja (Tornio ja yhdessä Kemin kanssa Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio ja Ylitornio). Kehittämistehtävänä on sosiaalitoimiston sisäisen tehtävärakenteen selkiyttäminen sekä lastensuojelun ja aikuissosiaalityön kehittäminen. Tehtävärakenne selvitys on tehty. Nuorisotoimen iltapäiväkerho-ohjaajille on tarjottu koulutusta lastensuojelusta. Kehittäjä-sosiaalityöntekijä on 7. luokkalaisten ryhmäyttämisessä ja vanhempainilloissa mukana. Nuorisotilatyöskentely jatkuu. Tyttötoiminta suunniteltu valmiiksi ja nyt etsitään toimintatiloja. Totutetaan varhain vanhemmaksi pilottia, perheitä jo tavattu ja yhteiset palaverit on toteutettu neuvolan kanssa. Päihdekuntoutujien ikihyväryhmä aloittaa marraskuussa ja ylipainoisille opiskelijoille suunnattu ikihyväryhmä idulla myös. Uusi nuorten ryhmä alkaa. Arviointilomake nuorten ryhmältä tulossa analysointiin. Perusterveydenhuollon kehittäminen ja terveyden edistäminen. Osaamisen kehittäminen Osaamisen kehittämisen suhteen on tehty työtä järjestämällä seminaaripäiviä osittain kokonaan omana toimena ja osittain yhteistyössä OYS-yleislääketieteen yksikön kanssa. Seminaareja on ollut mm. seuraavista aiheista: hoidon tarpeen arviointi, kehittämistyön tekeminen, lastenneuvolatyö, kouluterveydenhuolto. Seuraavat seminaaritapahtumat ovat omahoitoon ohjaamisen seminaari ja suun terveyden seminaari. Seminaaritoiminnassa tiivistetään myös maakunnallista yhteistyötä siten, että Lapin Pakaste osallistuu Kainuussa järjestettävän perusterveydenhuollon päivystystä ja Pohjois-Pohjanmaalla järjestettävän haavanhoidon seminaarien työstämiseen. Osaamista kehitetään myös tarjoamalla kuntiin ohjaajalääkäreille tukea ohjaustyöhön, erikoistuvien lääkäreiden koulutusohjelmien suunnitteluapua ja terveyskeskuslääkäreiden tutkimustyöhön tukea. Hyviä käytäntöjä kunnista toiseen on pyritty levittämään sähköisiä tiedonsiirtomenetelmiä hyödyntäen Kehittämistilanne perusterveydenhuollon pilottikunnissa: Tornio Päivystyksen keskiön sekavaa tilannetta on saatu rauhoitettua toimintatapoja muuttamalla. Tilojen käytössä on pääosin toteutettu suunnitellut muutokset. Päivystyksen hoitajat ovat vielä menossa Kemiin Triage- oppiin ennen työtavan käyttöönottoa. Päivystyksessä ja ns. kakkoslääkärin kiirevastaanotolla hoitaja lääkäri työparityöskentely on jatkunut sovitettuna kesäajan toimintaan.terveyskioski -idea on esitelty johtoryhmälle ja sosiaali- ja terveyslautakunnalle. NISPA puhelinpalvelun toiminta on alkanut toukokuun alussa. Perhetyön kehittäminen etenee suunnitellusti. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteishanke: nuorten, alle 20 vuotiaiden lasta odottavien perheiden/äitien sosiaalineuvolamalli Torniossa on käynnistynyt. Ylitornio Kansansairauksien hoitopolkuihin liittyvissä, verenpainetautia sairastavien kuntalaisten palvelukäytänteissä ja siihen liittyvässä ammattilaisten työnjaossa on Ylitorniolla tehty kesän aikana konkreettisia muutoksia. Positiivista asiakaspalautetta muutosten johdosta on tullut. Verenpaineasiakkaan hoitomallin osatekijöiden kokonaisuus on hahmoteltu valmiiksi. Ammattilaisia varten laadittavat työprosessi-/ työnjakoa kuvastavat mallit ovat osin vielä työn alla. Lääkäri-hoitaja työparityöskentelyn kehittämistä on jatkettu kansansairauksien hoitoketjujen (aluksi RR -tauti) uudistamisen osana. Kolari Sähköisen ajanvarauksen ja tekstiviestipalvelun hyödyntäminen jononhallinnassa palvelujen kehittämiseksi on UULA hankkeen kanssa yhteistyössä toteutettava kehittämiskohde, jossa UULA vastaa teknisestä asiantuntijuudesta ja palveluiden ohjelmien käyttöönotosta kunnassa. PaKaste muokkaa ja kuvaa toimintapro- 6

7 sesseja yhdessä kunnan työntekijöiden kanssa. Työntekijöiden kesken on uutta ajanvarauskäytäntöä jo kokeiltu selaajaliittymää käyttäen ja se on toiminut. Leena Mikkonen on kouluttanut henkilökuntaa. Ajanvarauksen kansalaisnäkymä tulee syyskuun alkupäivinä kunnan sivuille laboratorion ja röntgenin ajanvaraukseen. Ranua Vastaanotolla kerran kuussa pidettävät työyhteisöpalaverit ovat käynnistyneet. Reseptien uusimiskäytäntöjä on kehitetty ottamalla käyttöön reseptien uusimislaatikko terveyskeskuksen aulaan. Reseptit uusitaan päivittäin, jos ne toimitetaan laatikkoon ennen klo 13. Jatkossa selvitellään käytännön mahdollisuuksia järjestää niin, että kunkin potilaan oma lääkäri uusisi reseptit. Lääkäreille on varattu työjärjestykseen reseptien uusimista varten aikaa. Päivystävän sairaanhoitajan käyttöön on päivittäin varattu muutamia lääkärin aikoja. Koko terveyskeskuksen työvuorolistojen laittaminen Mediatriin sähköisesti on selvittelyjen alla. Työnkuvien selkeyttäminen neuvolassa, vastaanotolla ja työterveyshuollossa jatkuu. Työyhteisökoulutus Ranualla pidetään perjantaina Hoitoyksiköissä tehostetaan hoitotapahtumien kirjaamista. Simo Terveyskeskuksen vastaanoton muutto väliaikaistiloihin on toteutunut ja sen myötä uudistukset toiminnassa ovat muuttuneet yksityiskohtaisemmiksi. Lääkäri-hoitajatyöparitoiminta on otettu käyttöön ja potilaat voivat valita oman lääkärin, joskin osa potilaista ohjautuu tietyille lääkäreille pitkäaikaissairauden mukaan. Työyhteisökoulutus pidetään Simossa on käynnistynyt myös sosiaali- ja terveysalan yhteistyöhanke kuntouttavan työotteen jalkauttamiseksi palvelukoti Mäntylään ja kotipalvelun päivätoimintaan sekä vuode- ja hoivaosastolle. Kemi Vastaanoton kehittämisessä lääkäri-hoitaja työparimalli on mennyt eteenpäin ja työparit on nimetty. Lääkäreitä puuttuu, mutta on sovittu, että yhdellä lääkärillä voi olla useampi hoitaja. Potilaalla pyritään pitämään oma hoitaja. Vastaanotosta osallistuu Mcompetencen -henkilöstötuottavuuden kehittämishankkeeseen koko henkilökunta sovitulla aikataululla. Hoitosuunnitelmakoulutus on käynnissä ja tämän työkalun avulla pyritään ohjaamaan monisairaita hoitajien vastaanotoille hoidontarpeen perusteellisempaan arvioon ja tätä varten varataan potilaalle pitempi vastaanottoaika. Hoitosuunnitelmien tekemiseen saataneen Ramk:lta koulutusta. Uusi puhelinpalvelujärjestelmä tullee käyttöön toivon mukaan 9/2010. Sosiaali- ja terveystoimen yhteinen hanke Varhain vanhemmaksi on käynnistynyt. Toimintamallin mallinnus QPR-ohjelmalla on aloitettu. Kemi- Tornion ammattikorkeakoulu tekee arviointityötä. Työyhteisökoulutuksia ja kliinisiä koulutuksia pidetään syksyn aikana. Pilottikuntien lisäksi pienempiä kehittämiskohteita on käynnistynyt lähes kaikissa kunnissa, PaKasteen jakaman lisärahoituksen turvin. Terveyden edistämisen rakenteet: Kaikissa Lapin kunnissa on pidetty terveyden edistämisen työkokoukset. Keväällä 2010 järjestettiin Hyvinvoinnin seutuseminaarit AVI:n ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Kahdeksassa Lapin kunnassa terveyden edistämisen työskentelyjaksoilla tehdään hyvinvointikertomusta tai hyvinvointistrategiaa. Strategiatyöskentelyn tueksi järjestettiin työkokouspäivä yhteistyössä Tervein Mielin Lapissa - ja Terveempi Pohjois- Suomi hankkeiden kanssa. Neljä kuntaa on sitoutunut IVA:n käyttöön ja näihin järjestetään IVA koulutus. Terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden työtä on tuettu mm. yhdyshenkilöiden verkostopäivillä. Elämäntapaohjauksen kehittäminen: On järjestetty Ikihyvä elämäntaparyhmänohjaajakoulutus, johon osallistui ryhmänohjaajia 11 Lapin kunnasta. Ikihyvä ryhmiä on käynnistymässä kahdeksaan Lapin kuntaan. Ryhmämuotoista toimintaa ja ryhmänohjaajien tukea kehitetään yhteistyössä sosiaalialan kehittäjien kanssa. Väestöstrategia: 7

8 Rytmittömät väestökampanja on valmisteltu yhteistyössä Mainostoimisto Seven-1:n, Lapin taidetoimikunnan ja sosiaalialan kehittäjien kanssa. Kampanjaan kuuluu sarjakuvat Lapin ilmaisjakelulehdissä, nettisivut ja yleisötapahtumamateriaali. Kampanja käynnistyy lokakuun alussa. Erityiskysymykset: Työskentelyjaksoilla kehitetään suun terveyden edistämisen toimintamallia, saamelaisten terveyden edistämistä sekä työttömien terveyden edistämistä. Sosiaalialan kehittäjien kanssa on rekrytoitu kehittäjäasiakkaita. Terveyden edistämisen työskentelyjaksot: 19 kuntaa on hakenut terveyden edistämisen työskentelyjakson rahoitusta (7142 ) ja yhdessä kunnassa työskentelyjakso on suunnitteilla. Lisärahoitusta terveyden edistämiseen (1700 ) on tähän mennessä hakenut 5 kuntaa. Suun terveydenhuolto: Posion terveyskeskuksen suun terveydenhuoltoon on laadittu suun terveyden edistämisen ja hoidon toimintamalli painottaen suuhygienistin työnkuvaa, työnjakoa ja moniammatillista yhteistyötä. Uuden toimintamallin käyttöönotto on meneillään. Rovaniemellä kehitetään suun terveyspalveluihin sähköistä ajanvarausta ja saatetaan suun terveyspalveluita uuden neuvola-asetuksen mukaisiksi. Savukoskella ja Pelkosenniemellä toteutetaan suun terveyskampanja kouluilla, päivkodeissa ja hoiva- sekä hoitoyksiköissä. Pakaste Lappi tekee maakunnallista yhteistyötä Kainuun kanssa ammattiryhmien välisen työnjaon suunnittelussa. Esitys: Todetaan PaKaste Lapin osahankkeen tilanne Taloudelliset ja hallinnointiin liittyvät asiat Esitys: Todetaan PaKaste Lapin osahankkeen taloudellinen tilanne.. 5. PaKaste jatkohankkeen suunnittelu Kuntien johtoryhmien kanssa on sovittu kuntakäynnit PaKaste2 osalta KUNTAKÄYNNIT SYKSY 2010 PaKaste 1- ja 2 Enontekiö 27.9 klo Annikki Kallioniemi Inari 28.9 klo 9-10 Mari Palolahti Kemi klo Liisa Niiranen Kemijärvi 5.10 klo Timo Alaräisänen Keminmaa 9.11 klo Marja Metsävainio terveyskeskus Kittilä klo Aila Alasalmi Sosiaalitoimisto Kolari Ulla Ylläsjärvi Muonio terveyskeskus Katja Kallo Pelkosenniemi Niina Peronius Pello 6.10 klo Lahja Harju Posio ei ole vahvistettu Saara Kuusela terveyskeskus Ranua 30.9 klo 9-11 Timo Peisa Rovaniemi klo Markku Oinaala Salla Lomalla 30.8 Seija Hautala Savukoski lomalla 1.9 Sinikka Savukoski Sodankylä 28.9 klo Harri Tiuraniemi Simo Ei sovittu vaan erillinen PaKaste terveyspuolen käynti Tervola9.11 klo Helena Hartikainen Tornio 14.9 klo Kaisu Norrkniivilä terveyskeskus

9 Ylitornio 6.10 klo Eeva Leukumaa Utsjoki 7.10 klo 8.00 Maila Esitys: Merkitään tiedoksi kuntakäyntien aikataulut. 6. Muut asiat 7. Ilmoitusasiat 8. Seuraava kokous 9. Kokouksen päättäminen merk. Markku Oinaala puheenjohtaja Kaisa Kostamo-Pääkkö Poske/Lapin toimintayksikkö 9