TOIMINTAKERTOMUS 2009

Transkriptio

1 Perhonjokilaakson kansalaisopisto TOIMINTAKERTOMUS 2009 Halsua Kaustinen Perho Veteli 40.TOIMINTAVUOSI

2 1. KANSALAISOPISTON TEHTÄVÄ, TOIMINTA-AJATUS JA -ALUE Vapaan sivistystyön tehtävänä on elinikäisen oppimisen pohjalta tukea yksilön persoonallisuuden monipuolista kehittymistä ja edistää hänen kykyään toimia erilaisissa yhteisöissä. Vapaa sivistystyö on ylivoimaisesti suurin aikuiskouluttaja Suomessa. Laki vapaasta sivistystyöstä määrittelee opistoille erityistehtävän, jonka mukaan opistojen tulee vastata alueellisiin ja paikallisiin sivistystarpeisiin, tarjota mahdollisuuksia omaehtoiselle oppimiselle ja kansalaisvalmiuksien kehittämiselle. Perhonjokilaakson kansalaisopistolle lukuvuosi on historiassaan jo 40. Neljän kunnan yhteisellä opistolla on pitkät perinteet kuntien välisestä yhteistyöstä koulutuksen kentältä. PARAS -hankkeen myötävaikutuksella suuria alueopistoja ja useamman kunnan yhteisiä opistoja on perustettu kiivaassa tahdissa ja kuntaliitosten seurauksena opistojen rajat muotoutuvat uudelleen. Perhonjokilaakson kansalaisopistolla on mahdollisuus menestyä jatkossakin neljän kunnan ylläpitämänä opistona. Ympärillä olevalta yhteiskunnalta ja muutoksilta ei voi sulkea silmiä, vaan yhteistyöhön tulee suhtautua avoimin mielin. Opiston toiminnan kehittämisen näkökulmasta olisi perusteltua, että suunnitteluun olisi nykyistä enemmän aikaa. Vankasti paikallisuuteen ja perinteeseen voi painottua, mutta uusiin haasteisiin on pystyttävä samalla vastaamaan niin kurssitarjonnassa kuin yhteistyön kehittämisessä. Vapaan sivistystyön oppilaitokset ovat monella tavalla tärkeitä yksilöille, yhteisöille ja koko yhteiskunnalle. Ihmiset voivat omien toiveidensa ja tarpeidensa mukaisesti opiskella itselleen tärkeitä ja mieluisia asioita. Opisto tarjoaa kaiken ikäisille kuntalaisille monipuolisia harrastusmahdollisuuksia. Kansalaisopisto tarjoaa mahdollisuuden opiskella lähellä, ja pienissäkin kylissä pyritään järjestämään kursseja. Uudet tiedot ja taidot rikastuttavat ihmisen elämää, auttavat jaksamaan työelämässä ja arjessa paremmin. Opiston kurssitarjonnassa on totuttu näkemään vuosittain jotain uutta ja erilaista, mutta opiston juuret ovat kuitenkin vankasti perinteessä alueen erityispiirteet huomioiden ja niitä kunnioittaen. Pienellä alueella toimittaessa on vältettävä kilpailutilanteiden syntymistä ja profiloiduttava niin, että jokainen toimija voi menestyä omilla vahvuuksillaan. Kansalaisopisto pystyy reagoimaan lähes reaaliajassa nopeatempoisen yhteiskuntamme muutoksiin, kuntalaisten aktiivisuus ja heidän mahdollisuutensa vaikuttaa kurssitarjontaan lyhyelläkin aikavälillä on yksi opiston menestystekijöistä. Opiston resursseja ei ole tietoisesti pyritty lisäämään, vaan lähtökohtana on ollut nykyisen tason säilyttäminen kuntien taloudelliset realiteetit tiedostaen. Tavoitteena on järjestää noin 7000 opetustuntia ja vuosittain asetettu tavoite on viime aikoina jonkin verran ylitetty. Opiston valtionosuustuntien säilyttämisen kannalta toteutuneiden tuntien tulisi ylittää valtionosuustuntimäärän, mikä turvaa tulevaisuudessa tuntimäärään perustuvan rahoituksen, ja kysyntää ja kiinnostusta näyttää olevan. Mikäli yksittäinen kunta leikkaa asukaspohjaan perustuvaa tuntikehystään, niin seurauksena on koko opiston valtionosuuden leikkautuminen. 2

3 2. JOHTOKUNTA Johtokunnan tehtävänä on ohjata kansalaisopiston toimintaa. Johtokunnan kokouksia vuonna 2009 oli kolme kertaa. Johtokunnan kokoukset ajoittuvat pääsääntöisesti tilinpäätökseen ja talousarvion käsittelyyn sekä uuden opinto-ohjelman vahvistamiseen. Johtokunnassa jokaisella kunnalla on kaksi edustajaa, lisäksi Vetelin kunnanhallitus nimeää edustajansa johtokuntaan. Vetelin kunnanhallituksen puheenjohtajalla sekä kunnanjohtajalla on oikeus osallistua kokouksiin. Esittelijänä kokouksessa toimii rehtori. Kokouspaikka vaihtuu kunnittain. Johtokunnan kokoonpano vaalikaudella (Vetelin Kvalt , 47 ): Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Johanna Järvelä, pj. Veteli Paula Rita, Veteli Kaarle Kaistila, vpj, Veteli Jouko Palosaari, Veteli Mari Ruuska, Halsua Hanne Jylhä, Halsua Timo Marjusaari, Halsua Antti Ojala, Halsua Vesa Viitala, Kaustinen Pentti Heikkinen, Kaustinen Ritva Tainio, Kaustinen Hanna Ryömä, Kaustinen Hannu Kellokoski, Perho Marianne Ukskoski, Perho Marjo Vasalampi, Perho Sakari Vainionpää, Perho Eveliina Tyynelä, Vetelin kh:n edustaja Läsnäolo-oikeus kokouksissa on myös Vetelin kh:n puheenjohtajalla ja kunnanjohtajalla. Johtokunta käsitteli vuoden aikana seuraavia asioita: Vetelin kunnantoimisto 1 3 Järjestäytyminen, kokouskutsut, nähtävänä pito. Johtokunnan kokoukset päätettiin pitää iltakokouksina toiminta-alueen kunnanvirastoilla, ja kokouskutsu sekä esityslista toimitetaan 5 päivää ennen kokousta kirjallisena. Pöytäkirjat lähetään tarkastettavaksi postitse. Pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset ovat nähtävillä Vetelin kunnanvirastolla kuukauden viimeisenä työpäivänä. 4 6 Talousarvion täytäntöönpano, käyttösuunnitelma ja laskujen hyväksyjät sekä toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta Johtamisen ja asiakaspalvelun arviointi opetushenkilöstön näkökulmasta. 8 Juhlavuosityöryhmään nimettiin Mari Ruuska, Johanna Järvelä, päätoimiset opettajat sekä rehtori. 9 Tiedoksi saatettavat asiat (rehtorin viranhaltijapäätökset, valtionosuuslaskelma, OPH:n tiedotteet opintoseteliavustuksista ja laatupalkintokilpailusta) Halsuan kunnantoimisto Viranhaltijapäätökset ja tiedoksi saatettavat: laatupalkintokilpailun hakulomake, osavuosikatsaus, OPH:n päätös opintoseteliavustuksesta, Perhon päätös teknisen työn opettajan valinnasta. 12 Liikunta ja tanssipiirien arviointi. 13 Opinto-ohjelma lukuvuodelle Kaustisen kunnantoimisto 14 Laatupalkintokilpailun arviointikäynti 15 Talousarvio 2010 ja suunnitelmat v

4 16 17 Tiedoksi saatettavat ja muut asiat: kirjeet, palkkaluokitus, osavuosikatsaus ja viranhaltijapäätökset sekä matkailuopaskoulutus, opintosetelien jako ja rehtorin sijaisuus. 3. HENKILÖKUNTA Opiston vakituiseen hallintohenkilökuntaan kuuluvat rehtori Maria Keltti-Heikkilä (50 %:n työaika) ja kanslisti Anna-Liisa Kotila (50 %:n työaika). Vakituiseen opetushenkilöstöön kuuluvat tekstiilityönopettaja Tuula Taivassalo (alkuvuoden 50 %:n työaika osaaikaeläkkeellä), tekstiilityönopettaja Eeva-Riitta Forsberg (71 %:n työaika, osittaisella hoitovapaalla) ja musiikinopettaja Mauno Järvelä (80 %, saakka 56,90 %:n työaika osittaisella virkavapaalla). Määräaikaisia tuntiopettajia vuonna 2009 oli kaikkiaan 67. Opetuksen ja siihen liittyvän suunnittelutyön lisäksi opettaja on velvollinen keräämään opiskelijoiltaan ilmoittautumislomakkeet ja kurssimaksut, pitämään päiväkirjaa kursseille osallistujista ja kurssien sisällöistä sekä keräämään palautetta arviointisuunnitelman mukaisesti. Lisäksi opettaja on velvollinen osallistumaan opiston vuosittaisiin kevätnäytöksiin ja muuhun opistotyöhön, minkä katsotaan kuuluvan opettajan velvollisuuksiin. Pääasiassa opettajakunta on löytynyt opiston toiminta-alueelta, vain muutama opetushenkilöstöömme kuuluva tulee viikoittain opettamaan Kokkolasta. Määräaikaisten opettajien kanssa tehdään vuosittain työsopimukset. Kaikille opettajille toimitetaan ennen syyslukukauden alkua materiaalipaketti, josta käy ilmi opiston toimintatavat eri käytänteisiin liittyen. Henkilöstömenot on suurin menoerä kansalaisopiston budjetissa. Budjetissa varaudutaan myös OVTES:n mukaisesti opettajille maksettaviin matkakustannuksiin. 4

5 Opettajat vuonna 2009: Anttila Kimmo soitinrakennus Melet-Pajuoja Olga kuvataide Alanen Tuula englanti Myllykangas Tuija pelimannit Forsberg Eeva-Riitta tekstiilityö (päätoim.) Myllymäki Varpu englanti, japani Försti Elina kuvataide Määttälä Riitta verhoilu Hautala Katri-Helena ATK Niemelä Liisa hardanger Heikkilä Marja Pikku-Ottoset Ohtamaa Kaisu pajutyö Heikkilä Vuokko Nuorisoseuran pelimannit Pallaspuro Minna jooga Helynen Kerttu Luento Herää tähän hetkeen Peitso Tuija italia Hertteli Anniina piano Peltoniemi Kanerva kirjallisuus Hohenthal Heli rivitanssi Pesola Taisto tähtitiede Huntus Tiina espanja Puusaari Hillevi näytelmä Järvelä Mauno musiikki, Näppärit (päätoim.) Rauma Outi rivitanssi Kaariniemi Riitta piano Rekonen Teijo harmonikka Kalliokoski Minna piano Ruuska Mari muskari Karvonen Susanna kuntonyrkkeily Saari Juha mieskuoro Kattilakoski Minna saksa Saari Pauliina venäjä Kattilakoski Tero pilates ym. Sahlgren Juha valokuvaus Kauppinen Petri liikunta Salmela Pirkko lasi- ja hopeatyöt Kentala Jussi pelimannit Sampio Ritva sukututkimus Kentala Susanna muskari Sassi Nina naurujooga Kivelä Marko-Tapio kitara Saukko Saarai taide Kivijärvi Leena tai chi, hopea- ja värilasityöt Taivassalo Tuula tekstiilityö (päätoim.) Kola Riitta käsityöt Teirikangas Maria piano Koskela Tiina kuntojumppa Timonen Jukka Ottoset Kotaja Jarmo hääkuoro Timonen Miia Ottoset Koukkari Riitta tanssi Timonen Päivi Ottoset Kytölä Mika puutyö Tuominiemi Satu Toprakat Känsälä Kai-eerik Känsälä Tuomas Laasanen Jussi Lahti-luopa Tuija Lakanen Anu Latvala Anu Lindberg Ritva Louhula Katja teatteri Pikku-Ottoset kantele jumppa vesijumppa pelimannit tekstaus lapsikuoro Tyynismaa- Joukosalmi Marika Ukskoski Marianne Varila Lahja Varila Seija Viitala Aira Vörlin Jonna Westerholm Simo lasten taidepajat muskari verhoilu grillataan ja wokataan mieslaulajat Ottoset soittokunta Luhtasela Natalia venäjä 5

6 4. OPINTO-OHJELMAN TOTEUTUMINEN JA OSALLISTUMISAKTIIVISUUS Opinto-ohjelma laaditaan lukuvuodelle, joka poikkeaa talousarviovuoteen liittyvästä kalenterivuosiajattelusta. Syyskausi on hieman kevätlukukautta lyhempi, mutta viime vuosien kokemusten perusteella voidaan todeta syksyn olevan aktiivisempaa harrastusten aloittamisen aikaa. Koko lukuvuoden kestävät kurssit (mm. vaativa käden taidon piiri kuten kudonta ja soitonopetus) ovat edelleenkin suosittuja, mutta kiinnostus lyhytkursseihin on lisääntynyt viime vuosina huomattavasti. Onnistunut koulutussuunnittelu on opiston menestyksen avaintekijä. Opinto-ohjelman tulee tarjota jokaiselle jotakin. Peruuntuneita ja keskeytyneitä kursseja on jonkin verran, mikä osoittaa sekä uudistumista, rekrytointia että kurssitarjonnan laajentamista. Niitä tulee aina olemaan, vaikka peruuntumiset ja keskeytymiset voivat aiheuttaa pettymyksiä ja suunnitelmien muutoksia niin opettajille kuin oppilaille. Opintoryhmään on edellytetty vähintään seitsemää osallistujaa, mutta tiettyä joustoa ja harkintaa käytetään. Kurssisisältö ja kunnan asukasmäärä huomioon ottaen rajasta ei aina voida pitää ehdottomasti kiinni. Opintoryhmän toiminnan jatkumisen edellytyksenä on osallistujien säännöllinen osallistuminen. Mikäli kolmella kokoontumiskerralla osallistujamäärä jää alle vähimmäismäärän, ryhmä lakkautetaan. Opinto-ohjelmassa on määritelty etukäteen kurssit, joihin edellytetään ilmoittautumista ja osaan kursseista opiskelijamäärää joudutaan vuosittain myös rajoittamaan. Kursseille ilmoittautuminen on sitova ja pakollisen esteen ilmaantuessa ilmoittautuminen on peruttava, jotta varasijalle olijalle ehditään ilmoittaa kurssille pääsystä. Ellei osallistumista ole peruttu viimeistään kolme päivää ennen kurssin alkua, laskutetaan henkilöltä 50 % kurssimaksusta; ko. tilanteita on äärimmäisen harvoin. Mahdollisesta kurssin peruuntumisesta ilmoitetaan puhelimitse ennakkoon ilmoittautuneille. Opiston hallinnossa on toimivat käytännöt kurssien tilavarausten tekemiseen, peruuttamiseen ja avainten luovuttamiseen liittyen. Ilmoittautumisia otettiin vielä vastaan vanhaan tapaan, mutta netti-ilmoittautuminen otettiin syksyllä käyttöön. Tulevaisuudessa pyritään saamaan mahdollisimman suuri osuus ilmoittautumisista HelleWi:n kautta netissä, mikä säästää kanslistin ja opettajien työaikaa. Sen avulla on myös mahdollista siirtyä kurssimaksujen laskutukseen lähitulevaisuudessa, jolloin opettajat voivat keskittyä jo kurssien aloituksessa varsinaiseen opetustyöhön kurssimaksujen keräämisen ja ilmoittautumisten vastaanoton sijasta. Edelleen säilytetään mahdollisuus ilmoittautua vanhaan tapaan puhelimitse, suoraan opettajalle tai ensimmäisellä kokoontumiskerralla. Sähköposti- ja tekstiviesti-ilmoittautumiset voinemme huomioida ilmoittautumisena sellaisille kursseille, joilla on tilaa tai osallistujamäärää ei ole rajoitettu. Vuoden aikana tiedottaminen tapahtui pääasiassa paikallislehden kautta (Perhonjokilaakso), lisäksi tiedotuskanavina käytettiin menot palstaa (Keskipohjanmaa) ja KASE:n tapahtumakalenteria. Syksyllä ilmestyvä koteihin jaettava opinto-ohjelma on toivottu ja odotettu julkaisu, jota valmistellaan huhti-kesäkuussa erityisellä huolellisuudella ja innokkuudella. Tehtyjen arviointikyselyn perusteella yli 90 % kursseille osallistujista ilmoittaa saavansa tiedon kurssitarjonnasta painetusta opinto-ohjelmasta. Ohjelma toimitetaan painoon vuosittain jo heinäkuussa, jotta se ehditään jakaa elokuussa neljän kunnan kotitalouksiin. Opiston nettisivuilla käydään ahkerasti ja sieltä myös etsitään uutta tietoa kursseista pitkin vuotta. Nettisivuja pyritään päivittämään säännöllisesti. Niihin on kiinnitettävä entistä 6

7 enemmän huomiota, jotta kansalaisopiston sivut löytyvät helposti varsinkin ilmoittautumisaikaan ennen syyslukukauden alkua. Vuonna 2009 toteutui kaikkiaan 238 kurssia, edellisenä vuonna toteutuneiden kurssien määrä oli 246. Keskeytyneitä tai ei-käynnistyneitä kursseja oli jonkin verran, mutta se ei ole ongelma, sillä kurssitarjonta tulee säilyttää riittävän laajana ja monipuolisena, vaikka osa kursseista ei käynnisty tai keskeytyy. Oheisessa taulukossa 1 vertailu valtakunnallisiin opetustuntimääriin, viimeiset julkaistut tilastotiedot kansalaisopistojen tuntimääristä löytyvät vuodelta 2007, ja taulukossa 2 vertailu opetustuntien sisällön mukaan, jossa viimeiset valtakunnalliset tiedot vuodelta KOULUTUSTYYPPI Opetustunnit Opetustunnit Perhonjokilaakso 2009 % Suomi, 2007 % Ammatillinen aikuiskoulutus* 0 0, ,1 Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus 0 0, ,9 Työnantajan tilaamat kurssit 0 0, ,9 Vapaana sivistystyönä järjestetty opetus , ,1 Avoin ammattikorkeakouluopetus 0 0, Avoin yliopisto-opetus 0 0, ,6 Muut Koulutukset 0 0, ,4 Yhteensä % % Taulukko 1. Koulutustyyppien vertailu v / Suomen kansalaisopistot 2007 % tunneista Perhonjokilaakso 2009 % kaikista tunneista, SUOMI 2006 Koulutuksen sisältö 1. Humanistinen ja kasvatusala (mm. kielet, historia) 8 % 19,4 % 2. Kulttuuriala 83,1% 58,1 % Käsi- ja taideteollisuus ja käden taidot 30 % Kuvataide 8 % Teatteri ja tanssi 10 % Musiikki 35 % 3. Yhteiskunnallisten aineiden, liiketalouden ja hallinnon ala 0 % 0,9 % 4. Luonnontieteiden ala (mm. atk) 2,6 % 5,4 % 5. Tekniikan ja liikenteet ala (mm. vaatetus ja tekstiili, elintarvike ja biotekn.) 0,1 % 1,1 % 6. Luonnonvara- ja ympäristöala 0 % 0,3 % 7. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala (mm. liikunta- ja tanssikurssit) 5,5 % 12,2 % 8. Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 0,2 % 0,7 % 9+0. Muu koulutus ja yleissivistävä koulutus 0,5 % 2,0 % Yhteensä 100 % 100,0 % Taulukko 2. Opetustunnit sisällön mukaan, v / Suomen kansalaisopistot

8 Talousarviotavoitteena oli vähintään 6800 opetustunnin järjestäminen, kaikkiaan tunteja toteutui Kurssien suunnittelussa otetaan huomioon se, että osa kursseista ei toteudu, ja tässä suhteessa on vaihtelua eri kuntien välillä. Lisäystä on ollut eniten Kaustisella sekä Perhossa, vaikka viimeksi mainitussa on vieläkin asukasmäärään verrattuna vähiten opiskelijoita ja eniten peruuntuneita tai keskeytyneitä kursseja. Tuntimäärien toteutuminen riippuu kuntalaisten kiinnostuksesta ja osallistumisaktiivisuudesta, sillä tarjolla on ollut joka tapauksessa enemmän tunteja kuin mitä on toteutunut. Kansalaisopisto ei ole tarjonnut muuta koulutusta kuin vapaana sivistystyönä järjestettyä, sillä kunnissa ja lähialueella on useita muita oppilaitoksia, joiden kanssa ei kilpailla sellaisilla koulutuksilla, jotka soveltuvat paremmin niiden järjestettäväksi. Kunta TP2004 TP2005 TP2006 TP2007 TP 2008 TP 2009 Halsua Kaustinen Perho Veteli Yhteensä Taulukko 3. Toteutuneet tunnit kunnittain v / aikaisemmin toteutuneet Kunta Yhteensä Netto = kerran laskettuna % asukkaista Halsua % Kaustinen % Perho % Veteli % Yhteensä n. 16 % Taulukko 4. Opiskelijat kunnittain v / osuus asukasluvusta Osa opiskelijoista osallistuu useammalle kurssille. Sitä on ehkä edistänyt opintopassin käyttö, joka oikeuttaa osallistumaan useimmille opiston omille kursseille. Myös ulkopaikkakuntalaiset voivat osallistua kansalaisopiston kursseille. Opintopassit ja opintosetelit on kuitenkin tarkoitettu vain alueen asukkaille. Miesten osuus opiskelijoista on edelleen vähäinen niin valtakunnassa kuin tässä opistossa. Opetussuunnitelmassa tullaan kiinnittämään edelleen huomiota siihen, että miesten osuus lisääntyisi. Alueellisesti saavutettavuus on hyvä, mutta pienimpien kylien kohdalla voidaan joutua joustamaan oppilasmäärästä varsinkin seniorikurssien osalta, sillä kulkeminen muualle voi olla vaikeaa. Opiskelijoista vanhimmat ovat yli 80-vuotiaita, ja nuorimmat muutaman kuukauden ikäisiä vauvamuskarilaisia. Kansalaisopisto ei siis ole enää pelkästään aikuiskoulutukseen keskittynyt, vaan kansalaisopistoja koskevassa laissa vapaasta sivistystyöstä mainitaan jo ensimmäisessä pykälässä, että vapaan sivistystyön tarkoituksena on elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta tukea yksilöiden persoonallisuuden monipuolista kehittymistä ja kykyä toimia yhteisöissä sekä edistää kansanvaltaisuuden, tasa-arvon ja moniarvoisuuden toteutumista suomalaisessa yhteiskunnassa. (Laki vapaasta sivistystyöstä /632.) 8

9 Yksityiskohtaisten kalenterivuosittaisten tilastotietojen esittäminen ei ole tällä kertaa tarkoituksenmukaista, koska kevään ja syksyn tiedot on tallennettu eri järjestelmiin. Vanhojen tietojen yhdistäminen uuteen kesällä 2009 käyttöön otettuun Verkko-HelleWiin ei ole sujunut ongelmitta, joten vertailukelpoisen aineiston koostaminen kalenterivuodelta vaatisi runsaasti ylimääräistä työtä. Lukuvuosittain voidaan kuitenkin saada vertailukelpoista aineistoa, sillä siirto on tehty lukuvuosien vaihteessa, mikä on opistotyön kannalta tarkoituksenmukaisempaa kuin kalenterivuoden vaihtuessa. Tavanomaista kevätnäyttelyä ei järjestetty v. 2009, koska varauduttiin vuonna 2010 järjestettävään 40-vuotisjuhlaan. 5. LAATUPALKINTO Kansalaisopisto osallistui Opetushallituksen laatupalkintokilpailuun (hakemus ). Erityisteemana oli kulttuurivaikuttavuus. Perhonjokilaakson kansalaisopistossa on kehitetty pitkään paikalliseen kulttuuriin ja perinteeseen pohjautuvaa musiikinopetusta. Näppäripedagogiikka ja sen kehittäjä Mauno Järvelä ovat saaneet sekä kansallista että kansainvälistä tunnustusta. Laatupalkintoarvioinnissa huomioitiin myös se, että opiston toiminta on tavoitteellista ja tuloksellista. Sekä asiakkaiden että henkilöstön tyytyväisyyteen kiinnitetään erityistä huomiota. Oman toiminnan arviointi sekä arviointitiedon hyödyntäminen on olennainen osa toimintaa. Opisto sai euron palkinnon, joka on tarkoitus käyttää opiston toiminnan kehittämiseen siten, että se tukee taloudellista ja tuloksellista toimintaa. Sellaista on mm. sähköisen palvelujärjestelmän käyttöönotto, joka on mainittu laatupalkinnon perusteluissa, josta tämä lainaus: Laatupalkintojen perustelut: Perhonjokilaakson kansalaisopisto ( Vetelin kunta) Perhonjokilaakson kansalaisopisto on Halsuan, Kaustisten, Perhon ja Vetelin kuntien yhteinen opisto, jonka hallinnoijana toimii Vetelin kunta. Vuosittain toteutuneiden oppituntien määrä on noin 7000 ja opiskelijamäärä noin 3400 (kerran laskettuna 2000). Toimintaympäristöä leimaa maaseutuvaltaisuus ja vahva perinnetietoisuus etenkin musiikin alalla. Tästä taustasta on kummunnut kansainvälistäkin mainetta saavuttanut lasten ja nuorten musiikkiharrastusta edistävä näppäripedagogiikka. Kansalaisopistolla on ollut merkittävä rooli tässä kehitystyössä. Laatupalkintokilpailun arviointiryhmä totesi yleisarviointinaan, että hallittu konsepti ja voimakas yhteisöllisyys luovat leimansa kansalaisopiston toimintaan. Kuntien yhteistoiminta on ongelmatonta, ja myös pikkukylät ovat toiminnassa mukana. Toiminnan alueellinen ja sisällöllinen tasa-arvoisuus tuli selkeästi esiin arvioinnissa. Opistossa on saatu paljon aikaan pienillä johtamisresursseilla. Opisto on määritellyt tärkeimmät strategiansa ja ottanut niissä huomioon ylläpitäjän strategiset linjaukset. Lisäksi opistossa noudatetaan arviointisuunnitelmaa, ja asiakaspalautetta hyödynnetään strategisessa kehittämistyössä. Opisto reagoi toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Pyrkimykset sähköisten palvelujärjestelmien hyödyntämiseen ovat tästä hyvä esimerkki. 9

10 Opiston toiminta osoittautui tavoitteelliseksi ja tulokselliseksi. Opiskelijoiden ja kurssilaisten määrät ovat jatkuvasti kasvaneet, mikä on hyvä saavutus muuttotappioalueella. Myös kurssimaksujen tuotto on noussut ja ylittänyt vuodesta 2002 lähtien joka vuosi tavoitteen. Alueen koulutustarpeita selvitetään sekä kyselyin että sidosryhmien tarpeita kartoittaen ja ottaen heidän näkemyksensä huomioon. Ennakointitietoa käytetään hyväksi koulutussuunnittelussa. Opiston taloutta on hoidettu hyvin. Talousarvio toteutuu ja kurssisuunnittelu on toimivaa. Kurssien toteutuminen on kehittynyt suotuisasti ja kurssisuunnitelmat toteutuvat lähes suunnitellun mukaisina. Keskeytyneitä tai toteutumattomia kursseja on opistossa poikkeuksellisen vähän Asiakastyytyväisyyteen panostetaan ja sitä pidetään kaiken parantamisen lähtökohtana. Asiakastyytyväisyys mitataan vuorovuosina eri ainealueissa. Asiakastyytyväisyys onkin ollut hyvällä tasolla. Asiakastyytyväisyyden näkökulmasta opiston toiminta vaikuttaa erittäin laadukkaalta. Myös opiston tiedottamista on seurattu ja tehty siitä johtopäätökset. Samoin miehille suunnattu koulutus on tunnistettu kehittämiskohteeksi. Opiston henkilökunta on pysyvää ja työhönsä sitoutunutta. Henkilöstön kanssa käydään vuosittain kehityskeskustelut. Johtamista ja asiakaspalvelua arvioivassa tutkimuksessa on saatu hyviä tuloksia. Henkilöstön tyytyväisyyttä seurataan kehityskeskusteluilla aktiivisesti. Tätä toimintaa on tarkoitus kehittää myös tyytyväisyyden tarkemmalla mittauksella tulevaisuudessa. Päätoimisen henkilöstön sairastavuus on vähäistä. Henkilöstön työn mitoitus ei näy ainakaan sairauspoissaolojen määrässä. Keskeiset toimet henkilöstötulosten edistämiseksi on tiedostettu. Opistolla on hyvä maine näppäriopetuksen ja -pedagogiikan kehittäjänä alueellisesti ja valtakunnallisesti. Lisäksi opisto on osallistunut kansallisesti näppäripedagogiikan kehittämishankkeisiin ja verkottunut laajasti näppäripedagogiikan levittämiseksi. Näppäritoiminta ylittää kuukausittain niin paikallisen kuin alueellisen uutiskynnyksen, ja sen tuoma julkisuus on hyödynnetty erinomaisesti. Näppäritoiminnalla on selvästi paikallistasoa laajempia yhteiskunnallisia merkityksiä, mutta kilpailun teeman, kulttuurivaikuttavuuden kannalta, se on keskeinen osa myös paikalliskulttuuria. (OPM:n tiedote Arviointikäynti tehtiin , ja palauteraportin ( , 5/427/2009) mukaan tärkeimpiä kehittämiskohteita ovat seuraavat: - Riittävät johtamisresurssit neljän kunnan alueelle, johdon roolit, vastuut ja tehtävät, henkilöstöresurssit. - Asiakaspalautteet ja strategiatyö, henkilöstön osallistuminen ja yhteinen näkemys, koulutustoiminnan näkyminen ylläpitäjän strategioissa. - Henkilöstön kokouskäytännöt, osallistuminen ja vaikuttamismahdollisuudet. - Yhteistyöverkoston arviointi ja tavoitteellinen kehittäminen. - Miesten osuuden lisääminen ja väestörakenteen huomioiminen. - Kirjataan erityisryhmien opiskelijamäärät (= nuoria eläkeläisiä). - Opiskelijatyytyväisyydelle asetetaan tavoitteet, ne ilmaistaan lukuina ja tietoja vertaillaan naapuriopistojen kanssa. - Tavoite-, tunnus- ja vertailuluvut, henkilöstökoulutus sekä hallintohenkilökunnan vähyys. - Tavoitteenasettelu yhteiskunnallisen näkyvyyden osalta selkeämmäksi, asiakasryhmien monipuolistaminen ja viestintästrategia. 10

11 - Opetustuntimäärien lasku viime vuosina, mikä on kuitenkin kääntynyt nousuun. - Kurssisuunnitelmien tavoitteet opistotoiminnan tuloksille, kurssien yleisarvosanojen lisäys arviointiin. - Kustannukset opetustuntia kohti, tunnuslukujen vertailu lähiopistojen kanssa. Raportin perusteella on jonkin verran muutettu käytäntöjä. Kurssien yleisarvosanat tulevat vuonna 2010 aloitettavien kurssikohtaisten asiakaspalautteiden mukaan, ja muuten jatkuvaa arviointia suoritetaan aikaisemman suunnitelman mukaan. Kaikki mainitut kohteet eivät kuitenkaan edellytä muutoksia, sillä erityisryhmät on osittain kirjattu nimenomaan heille suunniteltujen kurssien mukaan (esim. kehitysvammaiset), mutta muuten ei kirjata opiskelijatietoihin yksilöllisiä ominaisuuksia tavanomaisia tilastoissa tarvittavia tietoja (ikä, työtön/eläkeläinen/opiskelija) lukuun ottamatta. Tunnuslukujen vertailu lähiopistojen kanssa voi olla hyödyllistä ottaen huomioon sen, että niiden tavanomainen toimintaympäristö on erilainen ja viime aikoina on tapahtunut merkittäviä muutoksia kuntakentässä. Aiemmin tehtyjen arviointien mukaan henkilöstö on tyytyväistä, ja jatkossa pyritään edistämään yhteisöllisyyttä, vaikuttamista ja osallistumista mm. yhteisillä tilaisuuksilla ja henkilöstökoulutuksella. 6. OPINTOPASSI JA OPINTOSETELI Opiskelijoilla on ollut mahdollisuus lunastaa 90 euron arvoisia opintopasseja, joilla on voinut opiskella rajoituksetta, pois luettuna muutamia erityiskursseja, joissa kurssimaksu määräytyy erilaisella perusteella kuin tavanomaisilla kursseilla tai niillä on ulkopuolinen opettaja. Perhonjokilaakson kansalaisopisto sai Opetusministeriöltä avustusta työttömien, maahanmuuttajien ja eläkeläisten sekä senioreiden (63 vuotta täyttäneet) opintoseteleihin lukuvuodelle Avustuksen määrä oli 6.000, josta 900 euroa voitiin kohdentaa hallinnointiin ja loput jaettiin opintoseteleinä. Kansalaisopisto tarjosi em. kohderyhmiin kuuluville henkilöille 20 :n arvoisen opintosetelin, jolla sai maksaa joko osan tai kokonaan kansalaisopiston kurssin kurssimaksusta. Opintosetelillä ei voinut maksaa materiaalimaksuja eikä opintopassia.seteli kävi kaikille opiston kursseille, joiden kurssimaksu oli vähintään 20. Opintoseteli oli henkilökohtainen ja sen sai noutaa opiston toiminta-alueen (Halsua, Kaustinen, Perho ja Veteli) kuntien pääkirjastoista. Yhteistyö alueen kirjastojen kanssa sujui erinomaisesti, sillä kirjastojen laajat aukioloajat palvelivat hyvin opintoseteleiden hakijoita. Hakija osoitti kirjastovirkailijalle henkilötodistuksella, työnhakijakortilla tai eläkeläiskortilla kuuluvansa opintoseteliin oikeuttavaan kohderyhmään. Vuonna 2008 myönnettyjä opintosetelejä (20 / kpl) käytettiin vielä kevätlukukaudella. Aikaisemmista seteleistä suurin osa, eli 180 kpl meni seniori-ikäisille (väh. 63 v), 13 kpl työttömille, 15 kpl maahanmuuttajille ja 48 kpl muille alle 63-vuotialle eläkeläisille. Erikseen ei ole kirjattu alhaisen pohjakoulutuksen omaavia ja oppimisvaikeuksia kokevia, vaikka heitä voi olla nuorten eläkeläisten joukossa. Syyslukukaudella oli käytettävissä vuoden 2009 päätöksen ( , 10/508/2009, yht ) mukaisia setelejä 255 kpl, 20 / kpl. Alennusseteleistä oli käytetty helmikuuhun 2010 mennessä 231 kpl, ja niitä voi käyttää vielä kevätlukukauden aikana. 11

12 6. TILINPÄÄTÖS JA KUSTANNUSTEN JAKO 2009 vuosi 2006 vuosi 2007 vuosi 2008 vuosi 2009 OPETUSTUNNIT Toimintatuotot toimintakulut Toimintakate Valtionosuus Taulukko 5. Kustannusvertailu vuosittain Vuoden 2009 kustannusten jako Toteutuneet oppitunnit Halsua 858 Kaustinen 2643 Perho 1649 Veteli 1914 Yhteensä 7064 tuntia Toimintakulut ,10 Valtionosuus ,00 Muut myyntituotot ( tili 3140) - 235,99 ( kopiomaksut) Kurssimaksutulot (tili 3271) ,40 Tuet ja avustukset valtiolta (tili 3305) ,00 Kuntien osuus = ,71 Vetelin kunnan 5 % ,30 Jaetaan kuntien kesken ,41 =========== Kuntien osuudet oppituntien suhteessa jaettuna ( ,41 : 7064 = 16,62 /tunti) Halsua ,96 ( 858 tuntia x 16,62 ) Kaustinen ,66 ( 2643 tuntia x 16,62 ) Perho ,38 ( 1649 tuntia x 16,62 ) Veteli ,71 ( 1914 tuntia x 16, ,30 ) Yhteensä ,71 Maksetut ennakot 2009 Peritään lisää Palautetaan Halsua , ,96 Kaustinen , ,66 Perho , ,38 12

13 7. ARVIOINTI VUONNA 2009: LIIKUNTA JA TANSSI Perhonjokilaakson kansalaisopiston johtokunnan hyväksymän arviointisuunnitelman mukaisesti keväällä 2009 arvioinnin kohteena olivat liikunta- ja tanssipiirit (kansalaisopiston johtokunta, , 12 ). Kyselylomakkeita lähetettiin 182 kpl, ja siihen vastasi 80 opiskelijaa, jolloin vastausprosentti oli 44. Valtaosa vastaajista (92 %) oli saanut tiedon kurssista kotiin jaetusta opinto-ohjelmasta, muutama oli löytänyt tiedon internetista, lukenut lehdestä tai kuullut työkaverilta. Kursseja arvioitiin asteikolla huono, välttävä, tyydyttävä, erinomainen. Vastaajista valtaosa antoi arvosanan erinomainen (35 %) ja hyvä (63 %). Opetuspaikkojen tiloissa ja välineissä todettiin olevan jonkin verran puutteita ja kohdassa tilat ja välineet oli vähiten valintoja erinomainen. Opettajiin ja opetukseen sekä kurssien sisältöön ja ilmapiiriin oltiin erittäin tyytyväisiä. Kursseista tiedottaminen sekä tuntimäärä ja ajankohta eivät olleet täysin onnistuneita, sillä niiden kohdalla oli vähemmän arvosanaa erinomainen tai kiitettävä, ja muutama välttävä tai huono. Kurssin hintaa piti sopivana 74 vastaajaa ja vain 6 liian kalliina. Kyselyssä saatiin myös runsaasti parannusehdotuksia sekä kurssitoiveita, joita pyritään mahdollisuuksien mukaan toteuttamaan. 8. LOPPUSANAT Kansalaisopiston asema kuntalaisten lähipalveluna on merkittävä. Maassamme toimii tällä hetkellä yli 200 kansalais- ja työväenopistoa, jotka tekevät erinomaista työtä vapaan sivistystyön puolesta. Kansalaisopistojen ylläpitäjinä toimivat pääsääntöisesti kunnat. Opistotoiminta on lähellä kuntalaista ja sen toimintaan ja tarjontaan on helppo vaikuttaa. Kurssitoiveita pyritään toteuttamaan mahdollisuuksien mukaan, ja eri tahoilta myös koulutuksen tarjoajilta tulevia ehdotuksia huomioidaan kurssitarjonnassa. Opistolle tullut palaute ohjaa kehittämään opistoa alueensa kuntalaisten näköiseksi. Lopullisesti opetussuunnitelman ja tuntimäärien toteutumisen ratkaisevat kuntalaiset itse osallistumalla kursseille. Opiston onnistuminen mitataan pitkälti osallistujamäärissä taloudellisesti mitattavien määreiden ja vertailukelpoisten tunnuslukujen ohella. Edellisellä valtuustokaudella osallistujien määrä lisääntyi, mutta haastetta riittää tulevalle kaudellekin. Arvioinnin toteuttaminen on hyvä väline oman toiminnan kehittämisessä, ja myös kurssikohtainen asiakaspalaute otetaan käyttöön. Meneillään olevan valtionosuusuudistuksen ei oleteta vaikuttavan juurikaan kansalaisopistojen tuntiperusteiseen valtionosuuteen, sillä opistojen valtionosuus tullee jäämään ns. yhden putken mallin ulkopuolelle. Vapaan sivistystyön kehittämisohjelmassa on kuitenkin käsitelty opistoille tulosrahoituksen kriteerejä ja laatukriteerejä osaksi nykyistä rahoitusjärjestelmää. Perhonjokilaakson kansalaisopiston tavoitteet alkaneelle valtuustokaudelle liittyvät mm. vuoteen 2010, jolloin vietetään opiston 40. toimintavuotta. Opistolle tulee laatia oma strategia ja johtosäännön päivittäminen on myös ajankohtaista opistotyössä riittää sekä pitkän että lyhyen aikavälin haasteita. 13