TTS - TYÖTEHOSEURA RY VUOSIKERTOMUS 2011

Transkriptio

1 TTS - TYÖTEHOSEURA RY VUOSIKERTOMUS 2011

2 TTS LYHYESTI TTS on vuonna 1924 perustettu valtakunnallinen koulutus-, tutkimus- ja kehittämisorganisaatio, jonka palveluksessa on yli 200 työntekijää ja liikevaihto on noin 20 miljoonaa euroa. TTS:ssä opiskelee vuosittain yli henkilöä yhä paremmiksi ammattilaisiksi. TTS on mukana vuosittain noin sadassa tutkimus- ja kehittämishankkeessa. TTS:n tavoitteena on parantaa asiakkaiden osaamista, tuottavuutta ja hyvinvointia TTS kouluttaa, tutkii ja kehittää mm. seuraavilla toimialueilla: Ajoneuvot ja työkoneet Luonnonvarat ja energia Logistiikka Palvelut Rakentaminen Asuminen ja ympäristö Tuottavuus ja hyvinvointi TTS julkaisee tutkimustuloksiaan tiedote- ja julkaisusarjoissaan sekä Teho-lehdessä, joita voi tilata TTS:n verkkokaupasta osoitteesta Kaikista tuotteista ja palveluistamme sekä tutkintoon johtavista koulutuksista ja lyhytkoulutuksista saat lisätietoa nettisivuiltamme SISÄLTÖ 3 TTS:n 87. toimintavuosi 6 Teknologia ja luonnonvarat 8 Logistiikka 10 Palvelut, rakentaminen ja asuminen 12 Tuottavuuden osaamiskeskus 14 TTS:n organisaatio 16 Työtehoseuran jäsentoiminta TTS:n julkaisutoiminta

3 TTS:N 87. TOIMINTAVUOSI Vuoden 2011 alusta lähtien TTS on toiminut matriisiorganisaatiossa. Se on perusta uudelle kasvuhakuiselle strategialle. Matriisimallin kautta on saatu jokaiselle toimialalle sekä tutkimus-, koulutus- että kehittämistoimintoja. TTS rakentuu neljästä asiakas- ja tulosvastuullisesta toimialasta. Liiketoiminnan kehittämis-, koordinointi- ja tukivastuu on koulutuksen osalta oppilaitoksella ja tutkimusja kehittämishanketoiminnan osalta projektitoimistolla. Yhteisissä palveluissa on oppisopimustoimisto, opintotoimisto, asiakaspalvelu, markkinointi ja viestintä, taloushallinto, kiinteistöhallinto, tietohallinto ja yleis- ja henkilöstöhallinto. Toimintavuoden aikana matriisiorganisaatiota hiottiin saatujen kokemusten perusteella. Tuottavuuden osaamiskeskus siirrettiin omaksi toimialakseen ja sille siirrettiin johtamis- ja esimieskoulutukset. Ravintolaja matkailualan koulutukset ja tutkimukset siirtyivät palvelut nimikkeellä Rakentaminen ja asuminen toimialalle. Matriisiorganisaatiossa toimiminen on ollut suuri muutos. Se on vaatinut selkeää toimenkuvien ja vastuualueiden määrittämistä sekä hyvää vuorovaikutusta eri toimijoiden välillä. Keskeinen onnistumisen edellytys on yhtenäisten toimintamallien rakentaminen. Vuoden 2011 aikana luotiin yhteiset ja yhtenäiset prosessit ydintoimintoihin eli koulutukseen ja hanketoimintaan. Tämä työ liittyi myös tiiviisti talon toimintajärjestelmän kehittämiseen ja toisaalta koko talon saattamiseen laatujärjestelmän piiriin. Koulutuksen puolella laatujärjestelmä on ollut voimassa jo vuodesta 1998 alkaen. Vuoden 2011 aikana järjestelmä laajennettiin kattamaan myös nuorten ammatillinen koulutus, aikuiskoulutuksen uudet koulutusalat sekä Sarkatien ja Sammatin toimipisteet. Tutkimustoiminta saatiin laatujärjestelmän piiriin toimintavuoden aikana. Koko talon kattava sertifikaatti saataneen voimaan vuoden 2012 aikana. MITTAVA ESIMIESVALMENNUS JA ASIAK- KUUKSIEN HOITOON PANOSTAMINEN Vuoden 2011 maaliskuussa aloitettiin mittava esimiesvalmennus, johon osallistui lähes 40 henkilöä. Valmennus keskittyi esimiestyön erilaisiin haasteisiin ja strategian käytäntöön vientiin. Koulutusta jatketaan tulevina vuosina ja sitä laajennetaan koko henkilöstöä kattavaksi. Uuden organisaation ja kasvuhakuisen strategian myötä panostettiin asiakkuuksien hoitamiseen. Jokaiselle toimialalle nimitettiin asiakkuuspäällikkö, joka keskeisesti vastaa avainasiakkaista. TOIMINTA LAAJENTUI KAINUUSEEN TTS:ssä voimakkaasti kasvanut rakennusalan koulutus laajeni vuoden 2011 aikana Kainuuseen. TTS järjestää perinteisen rakentamisen ja sen liitännäisten kuten rakennustuotealan ja maarakennuksen koulutusta nyt siis sekä eteläisessä että itäisessä Suomessa. Kainuussa toimitaan tiiviissä yhteistyössä alueen yritysten kanssa, erityisesti betonialan yrityksille on suunnattu koulutuksia. NOSTOALAN KOULUTUS ALKOI Rakentamisen alalla uutena aloitettiin nostoalan koulutus. Koulutus toteutetaan Vantaan Sarkatiel-

4 lä. Syksyllä yhteistyö aloitettiin myös nostoalalla pitkään koulutusta toteuttaneen Faktian kanssa. TTS on ollut pioneeri simulaattoreiden käytössä koulutustoiminnassa ja näiden hyvien kokemusten vuoksi myös nostolaitekoulutukseen hankittiin lisäksi simulaattori torni- ja ajoneuvonosturilaitteiden oheen. Nostoalankoulutus on laajentunut TTS:ssä merkittäväksi koulutustoiminnaksi. SYSTEMAATTINEN ASIAKASPALAUTE KEHIT- TÄMISEN PERUSTANA Koulutuksista ja hanketoiminnasta kerätään asiakaspalaute. Sekä työvoimakoulutuksen OPAL-palaut- teen ja omaehtoisen koulutuksen AIPAL-palautteen arviot paranivat edelliseen vuoteen nähden. Erityisesti nousivat kouluttajien ja opiskelijoiden vuorovaikutuksen sekä ohjauksen arviot. Opiskelijat arvostavat kouluttajien hyvää asiantuntemusta ja ammattitaitoa. Toimintavuoden lopulla otettiin käyttöön lyhytkoulutuksiin, työssäoppimiseen ja hanketoimintaan liittyvä asiakaspalautejärjestelmä. Vuoden loppuun mennessä saatu yrityskoulutusten palaute oli erinomaisen hyvää. Palaute kertoo, että olemme onnistuneet myös näissä koulutuksissa palvelemaan asiakaslähtöisesti. TEHOAPAJA PROJEKTI TÄYDES- SÄ VAUHDISSA TTS:ssä toimiva TehoAPAJA startti uuteen ammattiin aikuisille -ESR-hanke, toimi vuonna 2011 täydellä teholla. TehoAPAJAn tavoitteena on luoda toimintamalli pitkäaikaistyöttömyydestä koulutukseen ja työmarkkinoille. Keinoina ovat työ- ja yksilövalmennus. Valmentautujat vuon- Milj. 25 TTS:n kokonaistuotot Muu toiminta Koulutus Tutkimus

5 na 2011 olivat vuotiaita pitkäaikaistyöttömiä, vailla ammattitaitoa olevia nuoria ja aikuisia, ammatinvaihtajia sekä muilta työpajoilta ja työhönvalmennuspalveluista koulutukseen ohjautuvia. Toimintavuoden aikana TehoAPAJAlla toimi neljä eri ryhmää, joissa valmentautujia aloitti yhteensä 83. Koko projektin tavoitteena on 21 uutta työpaikkaa ja vuoden 2011 lopussa niitä oli kertynyt jo 27, kun projektiaika jatkuu vielä vuoden ajan. Opiskelijatyöpäiviä Muu koulutus Työvoimakoulutus Tutkinnon suori aneita opiskelijoita Osatutkinnon suori aneet Koko tutkinnon suori aneet

6 TEKNOLOGIA JA LUONNONVARAT Ajoneuvot ja työkoneet yksikön koulutuksen perusrungon muodosti aiempien vuosien tapaan työvoimapoliittinen koulutus. Vuoden lopussa voitettiin tarjouskilpailu uudesta sopimuksesta, jonka avulla työvoimakoulutusta jatketaan kaksi seuraavaa vuotta. Työvoimapoliittisen koulutuksen toteuttamiseen toi haasteita myös se, että vuoden 2011 koulutussopimuksen opintotyöpäivien kiintiöt täyttyivät jo alkusyksystä ja sopimus lisäkiintiöstä saatiin vasta aivan vuoden lopussa. Opiskelijoiden haku marraskuun koulutusten aloituksiin jäi puuttuvan sopimuksen vuoksi aivan viimehetkeen, joten kurssit jouduttiin aloittamaan normaalia pienemmillä ryhmillä. Toimialalla on suhteellisen vähän valtionosuus-rahoitteista koulutusta ja toimintavolyymia haettiin mm. yrityskoulutuksilla ja ulkopuolisilta oppisopimustoimistoilta hankittavilla oppisopimuksilla. Syksyllä 2010 käyttöönotetut automaalaamon uudistetut tilat ja maalauskammiot otettiin täysimääräisesti käyttöön. Myynti- ja työnjohtotiimin ja koriakatemian vetämät koulutuksen kehittämishankkeet Työpaikkakoulutuksen mallin konseptointi autoalan yrityksiin sekä Uuden korikorjaamoluokituksen (AKL) ja tutkintojen yhteensovittaminen päättyivät vuoden lopussa ja niiden tuloksia sekä saatuja kokemuksia päästiin viemään käytäntöön. Yhteistyö asiakkaiden ja kumppanien kanssa oli tiivistä ja yksikkö oli aiempaan tapaan mukana mm. Autoalan pätevöitymisohjelma (APO) -yhteistyössä. Vuosi 2011 oli toimialalla pitkälti uuteen organisaatioon siirtymisestä johtuvaa toimintojen yhtenäistämistä, uusien toimenkuvien sisäänajoa ja toiminnan kehittämistä. Toimialan yksiköiden ja tiimien sisällä muutos ei kuitenkaan aiheuttanut merkittäviä muutoksia. Vuosi oli kokonaisuudessaan kiireinen ja täynnä erilaisia haasteita ja muutoksia, mutta myös täynnä onnistumisia sekä uusien koulutusten ja tutkimusten osalta että talouden tasapainottamisen suhteen. Metsäkoneenkuljettajien kolmivuotinen nuorten perustutkintokoulutus aloitettiin yhteistyössä Jyväskylän koulutuskuntayhtymään kuuluvan Jämsän ammattiopiston kanssa. Eteläisimmässä Suomessa ei nuorten metsäkoneenkuljettajakoulutusta ole aiemmin järjestetty. Yhteistyösopimus koski 12 opiskelijapaikkaa 1,5 vuoden ajan. Toiset 1,5 vuotta opinnoista suoritetaan Jämsän ammattiopistossa. Nuorten koulutuksen jatko Rajamäellä oli vuoden vaihtuessa edelleen epävarmaa, koska uutta yhteistyösopimusta ei saatu useamman metsäkonekoulutusta järjestävän toimijan kanssa käydyistä neuvotteluista huolimatta. 6

7 Toimialasta suuren osan muodostavat maaja metsätalouden tutkimus. Tutkijoiden kanssa kehitettiin tutkimuksen toimintajärjestelmää ja rakennettiin prosessia ja sen ohjeistusta. Järjestelmä otettiin käyttöön ja se myös auditoitiin syksyllä. Varsinkin alueellisia maatalousalan isoja hankkeita oli useita. Hankkeet keskittyivät pääasiassa työmenetelmien ja yritystoiminnan kehittämiseen. Metsäpuolella jatkettiin toimintavuonna töitä erityisesti metsäenergian korjuun työmenetelmien vertailussa. Vuoden aikana metsäalan tutkimuksen linjaa kohdistettiin erityisesti metsäalan yritystoimintaan, puuenergiaan sekä työntutkimukseen liittyväksi. Hankkeissa saatua tietoa jaetaan jatkossa usean koulutushankkeen avulla suoraan tiedon hyödyntäjille. Aiempaa suurempi osa tutkimuksen toimintaa oli erityyppiset tutkijoiden ja asiantuntijoiden asiantuntijapalvelut, joita tehtiin yrityksille sekä muille organisaatioille. Milj. Teknologia ja luonnonvarat toimialan tuotot ja kulut ,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0, Tutkimuksen tuotot Koulutuksen tuotot Muut kulut Henkilöstökulut

8 LOGISTIIKKA Vuoden aikana kahteen kertaan muuttunut organisaatio aiheutti myös logistiikka-alalla paljon sisäistä kehittämistyötä. Toimialalla aloitettiin systemaattinen tiimityöskentely ja toimintatapoja, mm. kokouskäytäntöjä yhtenäistettiin. Myös myyntityöhön panostaminen ja suunnitelmallinen asiakaskontaktoinnin kehittäminen aloitettiin vuonna Asiakaslähtöisen toiminnan lisääminen ja kehittäminen niin uusien kuin jo olemassa olevien asiakkaiden kanssa oli yksi toiminnan painopiste. Logistiikka-alalla suunniteltiin ja otettiin käyttöön modulaarinen koulutusmalli, jossa koulutus on jaettu viiden päivän osakokonaisuuksiin. Näitä osakokonaisuuksia yhdistelemällä voidaan opiskelijan henkilökohtainen osaaminen ottaa huomioon ja mallin avulla on helppo räätälöidä opiskelijalle juuri tarvittava koulutus. Asiakkaat ovat ottaneet modulaarisen koulutusmallin hyvin vastaan ja palaute on ollut rohkaisevaa. Kaiken kaikkiaan logistiikka-alalla nykyiset asiakkaat on pystytty pitämään ja uusiakin on saatu hankittua. Jatkokoulutuksia oli aikaisempaa enemmän ja niiden määrän arvioidaan edelleen lisääntyvän. Yrityskoulutuksista saatu palaute oli erittäin hyvää, yritykset pitivät kouluttajia alan ammattilaisina ja koulutuksien arvioitiin vastaavan hyvin työelämän tarpeita. Logistiikan alalla työvoimapoliittinen koulutus ja hyvä yritysyhteistyö ovat toiminnan tukijalat, jotka tukevat toisiaan. Simulaattorikoulutuksen lisääminen eri koulutuskokonaisuuksiin on myös tehostanut koulutusta ja monipuolistanut koulutuksen sisältöä. Erityisesti simulaattorikoulutuksessa, kuten kaikessa muussakin koulutuksessa tärkeää on koulutuksen tarkka määrittely ja etukäteissuunnittelu. Tavoitteena on parantaa opiskelijoiden osaamista entistä mielekkäämmällä koulutuksella. Toimiala on aktiivisesti mukana koulutuksen kehittämishankkeissa ja kansainvälisessä yhteistyössä. Erityisesti kehitettiin simulaattoritoimintaa sekä opetus- että oppimismuotona. Myös kuljetusalalla toimivien henkilöiden turvallisuuden parantamiseen kehitettiin erilaisia toimenpiteitä. Kansainvälisiä simulaatiokoulutuksen hankkeita 8

9 oli menossa useampia ja yhteistyö oli aktiivista myös kansainvälisiin kuljetusalan organisaatioihin ja järjestöihin, kuten EuroTrahan. Epävakaa taloustilanne aiheutti yrityksissä varovaisuutta ja se vaikutti mm. siihen, ettei oppisopimuksia saatu toteutettua suunnitellusti. Myös koulutuskentässä parhaillaan kesken olevat muutokset aiheuttavat jonkin verran epätietoisuutta alan toimijoissa ja yrityksissä. Suunnitelmia toiminnan kehittämiseksi jäi seuraavillekin vuosille, kaikkea ei ehdit- ty toteuttaa toimintavuonna. Kuitenkin vuonna 2011 toimintaa saatiin merkittävästi kehitettyä. Logis ikka toimialan tuotot ja kulut Milj. 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0, Tutkimuksen tuotot Koulutuksen tuotot Muut kulut Henkilöstökulut

10 PALVELUT, RAKENTAMINEN JA ASUMINEN Organisaatiomuutoksen mukana Rakentamisen ja asumisen toimintojen yhteyteen liitettiin Sammatin toimipisteen palvelutoiminnot, joihin kuuluvat matkailu- ja ravintola-alan koulutukset. Olemassa olevien koulutusten lisäksi Sammatissa on aloitettu uusien tuotteiden suunnittelu ja aktiivinen yhteistyö toimintansa aloittaneen hoivakodin kanssa. Suunnittelussa ovat aktiivisesti myös mukana alan yritykset ja yhteisöt. malleja ja tuotteita yhdistämällä tutkimustoiminta ja koulutusosaaminen. Hyvänä esimerkkinä tästä oli aloitettu keittiösuunnittelijakoulutus, jossa asumisen, puuja sisustusalan ja tarvittaessa rakennusalan asiantuntijat toteuttavat koulutuksen. Myös vihersisustajien opetussuunnitelmien kehittäminen ja koulutuksen aloittamisen suunnittelu olivat vuoden 2011 kehitystöitä. Puutarha- Palvelut, rakentaminen ja asuminen toimialalla rakennusalan koulutukset lisääntyivät voimakkaasti ja toimintaa laajennettiin Rajamäeltä ja Vantaalta aina Kainuuseen saakka. Uutena koulutushaarana alkoi talonrakennuksen yhteydessä nostureiden ja nostolaitteiden operaattorikoulutukset. Vahva ja laaja-alainen yhteistyö rakennusalan yritysten kanssa mahdollistaa toiminnan aktiivisen kehittämisen. Organisaatiomuutokset aiheuttivat lisätyötä, mutta toisaalta loivat myös uusia mahdollisuuksia. Palvelut, rakentaminen ja asuminen toimialalla kehitettiin uusia yhteistyö- 10

11 ala on terävöittänyt toimintaansa kukka- ja puutarhakaupan sekä viherrakentamisen suuntiin. Puutarha-ala sai myös erinomaista palautetta opiskelijoilta toiminnastaan. Syksyllä 2011 järjestettiin ensimmäinen Rakentajien ajankohtaispäivä, jota tähditti mm. ministeri Krista Kiuru. Päivän teemana oli työvoiman riittävyys ja työperäinen maahanmuutto. Osallistujia oli lähes sata henkilöä ja palaute niin positiivista, että päivä järjestetään jatkossa säännöllisesti. Uudessa strategiassakin voimakkaasti tavoitteena oleva kansainvälistyminen on toimialalla ollut aktiivisen toiminnan kohteena. Toimiala on mukana energiatehokkaan rakentamisen ja asumisen Ecohousing -projektissa, jossa TTS toimii koordinaattorina. Partnereita on sekä Virosta että Latviasta. Olemme myös mukana eurooppalaisessa Motivan koordinoimassa Build up Skills -hankkeessa ja AMKE:n koordinoimassa OPH:n hankkeessa Venäjällä. Uusia hankkeita on kehitteillä tukemaan edellä mainittuja sekä täydentämään niitä. Hankkeiden kautta saamme kehitystyöhömme uutta tietoa sekä näkemyksiä ja rahoitusta. Palvelut, rakentaminen ja asuminen toimialan tuotot ja kulut Milj. 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0, Tutkimuksen tuotot Koulutuksen tuotot Muut kulut Henkilöstökulut

12 TUOTTAVUUDEN OSAAMISKESKUS Organisaatiomuutoksen mukanaan tuomat uudet tehtävät ja niiden integroiminen veivät resursseja myös Tuottavuuden osaamiskeskuksesta. Vaikka perustoiminnot pysyivätkin monin paikoin totutunlaisena, muutoksen sisäänajo vaati aikaa. Vuonna 2011 keskityttiin pitkälti prosesseihin ja strategian tavoitteiden jalkauttaminen yksilöntason tehtäviksi on vasta alkanut. Tuottavuuden osaamiskeskuksen toiminnan keskeisenä elementtinä ovat isot tutkimushankkeet ja avainasiakkaat, joiden kanssa yhteistyötä on tehty jo vuosikausia. Erityisenä painopisteenä isoissa tutkimushankkeissa oli työhyvinvointi ja sen yhdistäminen tuottavuuteen. Tässä yhteydessä myös työhyvinvointikorttikoulutuksen kouluttajien kouluttaminen ja itse koulutuksen aloittaminen olivat vuoden 2011 toimialan kehitystyötä. Kasvutavoitteista huolimatta tuottavuuden projekteja ei saatu suunnitellusti lisättyä, samoin yrityskoulutukset ja avoimet lyhytkoulutukset vetivät ennakoitua heikommin. Tämä johtui yleisestä yritysten taloustilanteesta, mutta toisaalta myös osittaisesta resurssien puutteesta. Organisaatiomuutoksen myötä johtamiskoulutukset siirtyivät Tuottavuuden osaamiskeskukseen, jolloin toimiala pääsi tutustumaan tutkintopohjaisen koulutuksen tuotantoprosessiin. Kansainvälistyminen oli aktiivista myös Tuottavuuden osaamiskeskuksen 10 henkilön yksikössä. TTS liittyi vuonna 2011 Euroopan tuottavuusjärjestöön (EANPC), käynnisti yhteistyötä Viron valtion tuottavuusasiantun- 12

13 tijoiden (Enterprise Estonia) kanssa ja solmi yhteistyösopimuksen virolaisen yritysten kehittämistoimijan kanssa. Lisäksi mukana ollaan mm. HESA-PRO hankkeessa (Health and Safety at Work in Relation With Productivity), jossa kartoitetaan kansainvälistä tietoa työhyvinvoinnin ja tuottavuuden yhteyksistä työpaikkojen kehittämiseksi. Tuo avuuden osaamiskeskuksen tuotot ja kulut Milj. 1,0 0,5 Tutkimuksen tuotot Koulutuksen tuotot Muut kulut Henkilöstökulut 0,

14 TTS:N ORGANISAATIO JÄSENKOKOUS VALTUUSKUNTA 14 TTS - Työtehoseura ry on yhdistys, jonka ylin päättävä elin on jäsenkokous, joka pidetään kerran vuodessa. Jäsenkokous käsittelee ja hyväksyy toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen, valitsee valtuuskunnan puheenjohtajat ja jäsenet sekä päättää jäsenmaksuista. Valtuuskunta kokoontuu kahdesti vuodessa. Se käsittelee ja hyväksyy toimintasuunnitelman ja talousarvion sekä jäsenkokoukselle esitettävät toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen. Valtuuskunta valitsee johtokunnan puheenjohtajan ja jäsenet. Valtuuskuntaan kuuluu puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa ja 30 jäsentä. TTS:n valtuuskunnan kokoonpano vuoden 2011 jäsenkokouksen jälkeen: Puheenjohtaja: Valtiosihteeri Raimo Sailas Varapuheenjohtajat: Ylijohtaja Heimo Hanhilahti Ylijohtaja Marita Wilska Jäsenet: Joukkoliikennekonsultti Antero Alku Työympäristöasiantuntija Erkki Auvinen Maanviljelijä Markus Eerola Professori Visa Heinonen Johtaja Antti Huhtamäki Metsätalouspäällikkö Tenho Hynönen Toimitusjohtaja Kenneth Johansson Ylijohtaja Erkki Kemppainen Toimitusjohtaja Esko Kolli Kansanedustaja Katri Komi Hallituksen puheenjohtaja Eero Koskela Johtaja Antti Koskimäki Liittosihteeri Rauno Kurki Työvoima- ja turvallisuuspäällikkö Eero Lahtinen Apulaiskaupunginjohtaja Elina Lehto-Häggroth Neuvotteleva virkamies Timo Lähdesmäki Toiminnanjohtaja Pekka Metsola Kansanedustaja Outi Mäkelä Metsäjohtaja Juha Mäntylä Toiminnanjohtaja Liisa Niilola Toimitusjohtaja Kim Nordling Ylijohtaja Juha Ojala Johtaja Anssi Paasivirta Sosiaalineuvos Maija Perho Ylijohtaja Hannu Raitio Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Toimitusjohtaja Jouko Setälä Asiantuntija Jukka Tiihonen Puheenjohtaja Mikko Tiirola Toimitusjohtaja Matti Vanhanen

15 JOHTOKUNTA TTS:N JOHTORYHMÄ TTS:n asioita hoitaa hallituksena johtokunta, johon kuuluvat puheenjohtaja ja neljästä kuuteen jäsentä. Johtokunta kokoontuu kuudesta seitsemään kertaan vuodessa. Puheenjohtaja: Ministeri Kalevi Hemilä Varapuheenjohtaja: Toiminnanjohtaja Jyrki Wallin Jäsenet: Kuntakehitysjohtaja Hannu Haukkasalo Jaostopäällikkö Ilpo Mattila Varatoimitusjohtaja Pekka Niemi Toimitusjohtaja Matti Peltola Osastopäällikkö Mari Vasarainen Sihteeri: Hallintojohtaja Jouni Heino Esittelijä: Toimitusjohtaja Tarmo Luoma Johtoryhmä johtaa TTS:n operatiivista työskentelyä. Puheenjohtaja: Toimitusjohtaja Tarmo Luoma Jäsenet: Jouni Heino, hallintojohtaja Tarja Jernström, asiakkuus- ja viestintäjohtaja Anna-Maija Kirkkari, tutkimusjohtaja Terttu Louhikoski-Alasuutari, koulutusjohtaja-rehtori Aarno Lybeck, toimialajohtaja Hannele Mikkonen, talousjohtaja Pekka Sokura, toimialajohtaja Vesa Tanttu, toimialajohtaja Veli-Matti Tuure, osaamiskeskusjohtaja HENKILÖSTÖ Työtehoseurassa työskentelee yhteensä 220 ammattilaista. Henkilöstöstä ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita on 27 %, korkeakoulututkinnon 24 %, opistoasteen tutkinnon 22 % ja muun koulutuksen 25 %. Henkilötyövuo a 250 TTS:n henkilöstö Yhteiset palvelut Tuo avuuden osaamiskeskus Palvelut, rakentaminen ja asuminen Logis ikka Teknologia ja luonnonvarat

16 TYÖTEHOSEURAN JÄSENTOIMINTA 2011 TTS:llä oli kertomusvuoden lopussa jäsentä, joista henkilö-, 137 yhteisö- ja 12 kannattavaa jäsentä. Jäsenmaksu oli toimintavuonna 47 euroa henkilöjäseniltä ja yhteisöjäseniltä 125 euroa. Jäsenet saivat jäsenmaksuaan vastaan vuosikirjan sekä 20 prosentin alennuksen tilaamistaan julkaisuista, atk-ohjelmista ja tiedotteista sekä 10 prosentin alennuksen tutkimuksen suunnittelu- ja asiantuntijapalkkioista, tyyppipiirustuksista ja kurssimaksuista. Vuosijäsenten jäsenmaksuun sisältyi myös TEHO- lehti. Uutuutena vuonna 2011 jäsenet saivat myös tunnukset jäsenille suunnattuun Extranettiin, jossa jäsenillä on käytössään sähköiset versiot TTS:n julkaisuista. Yhteisöjäsenet saivat TEHO-lehden lisäksi yhdeltä valitsemaltaan alalta tutkimusjulkaisut ja tiedotteet painettuina versioina. Kannattavat jäsenet saivat jäsenmaksuaan vastaan TEHO-lehtiä, vuosikirjoja ja tiedotteita jäsenmaksunsa suuruuden mukaisesti. 16 YHTEISÖJÄSENET A-TUOTTAJAT OY AB UTBILDNING SYDVÄST AFM-FOREST OY AIMO KORTTEEN KONEPAJA ALAJÄRVEN AMMATTI-INSTITUUTTI ALVARIN METALLI ANOLAN KARTANO AUTOALAN KESKUSLIITTO BROFTA OY EKOKUMPPANIT OY ETELÄ-PIRKANMAAN METSÄNHOITOYHDISTYS FARMI TILATECH OY FARMOS FINBIO SUOMEN BIOENERGIAYHDISTYS RY FINLANDS SVENSKA MARTHAFÖRBUND FINSKA HUSHÅLLNINGSSÄLLSKAPET FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTTI METSÄOPPILAITOS FOREST-MASTER OY FÖRENINGEN FÖR SKOGSKULTUR GÅRDSKULLA GÅRD HAAPAJÄRVEN AMMATTIOPISTO HAAPAVEDEN AMMATTIOPPILAITOS HAAPUU OY HARJUN OPPIMISKESKUS HAUKIVUOREN METSÄNHOITOYHDISTYS HÄMEEN AKK HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU ILMAJOEN MAATALOUSOPPILAITOS INSINÖÖRITOIMISTO JARI LUOMA KY JOENSUUN KARTANO JUNKKARI OY JÄMSÄNKOSKEN METSÄOPPILAITOS KAARINAN KAUPUNKI KAINUUN ENERGIA OY KALAJOEN KAUPUNKI KALLION KONEPAJA OY KANTA-HÄMEEN METSÄNHOITOYHDISTYS KESKI-POHJANMAAN MAASEUTUAKATEMIA KESKI-SUOMEN MARTTAPIIRILIITTO KESKI-UUDENMAAN METSÄNHOITOYHDISTYS KESKI-UUDENMAAN AMMATTIOPISTO KKK-VIHANNES OY KONE-KETONEN OY KONEOSAPALVELU OY KONEYRITTÄJIEN LIITTO KONNUNSUON KESKUSVANKILA KÄSI-JA TAIDETEOLLISUUSLIITTO LAAKSON METALLI LAATUKATTILA LAITILAN RAUTARAKENNE OY LAPIN AMMATTIOPISTO LAPUAN METSÄNHOITOYHDISTYS LOIMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ LÄNNEN MAISEMARAKENNUS MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MAASEUDUN YRITYSPALVELUT OY MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MARTTALIITTO METOS OY AB METSÄKESKUS ETELÄ-POHJANMAA METSÄKESKUS POHJOIS-KARJALA METSÄKESKUS POHJOIS-POHJANMAA METSÄKESKUS ETELÄ-SAVO METSÄKESKUS HÄME-UUSIMAA METSÄKESKUS KAAKKOIS-SUOMI METSÄKESKUS KAINUU METSÄKESKUS KESKI-SUOMI METSÄKESKUS LAPPI METSÄKESKUS LOUNAIS-SUOMI METSÄKESKUS PIRKANMAA

17 TTS:N JÄSENTOIMINTA METSÄKESKUS POHJOIS-SAVO METSÄLIITTO OSUUSKUNTA METSÄRYHMÄ METSÄNHOITOYHDISTYS ITÄ-HÄME METSÄNHOITOYHDISTYS KESKIPOHJA METSÄNHOITOYHDISTYS HAAPAVESI-KÄRSÄMÄKI METSÄNHOITOYHDISTYS JÄRVI-SAVO RY METSÄTALOUDEN KEHITTÄMISKESKUS TAPIO MYRSKYLÄN MAATALOUSKONEASEMA OY NHK-KESKUS OY NOKKA-YHTIÖT OY NYLANDS SVENSKA LANTBRUKSSÄLLSKAP OSUUSKUNTA TUOTTAJAIN MAITO OULUN SEUDUN LUONNONVARA-ALAN OPPILAITOS OUTOKUMMUN METALLI OY PELLONPAJA OY PIRKANMAAN MARTTAPIIRILIITTO POHJOIS-KARJALAN MARTTAPIIRILIITTO POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ POHJOIS-PIRKAN METSÄNHOITOYHDISTYS POHJOIS-POHJANMAAN MARTTAPIIRILIITTO POHJOISEN KESKI-SUOMEN OPPIMISKESKUS PORIN KAUPUNKI PROAGRIA ETELÄ-KARJALA RY PROAGRIA ETELÄ-POHJANMAA PROAGRIA ETELÄ-SAVO PROAGRIA FARMA MAASEUTUKESKUS PROAGRIA KAINUUN MAASEUTUKESKUS PROAGRIA KESKI-SUOMEN MAASEUTUKESKUS PROAGRIA LAPIN MAASEUTUKESKUS PROAGRIA SATAKUNNAN MAASEUTUKESKUS PROAGRIA HÄME RY PROAGRIA KESKI-POHJANMAAN RY PROAGRIA KYMENLAAKSON MAASEUTUKESKUS PROAGRIA POHJOIS-SAVO PROAGRIA UUSIMAA PROARGIA PIRKANMAA PUUENERGIA RY PÖLKKY OY RAUSSIN METALLI KY RUUKIN MAASEUTUOPPILAITOS SAHAYRITTÄJÄT RY SATAKUNNAN VANKILA SAUVALAN KARTANO SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ SEINÄJOEN AMK SEINÄJOEN AOL SILVADATA OY AB SKOGSCENTRALEN KUSTENS STORA ENSO OYJ SUOMEN KESKUSTANAISET RY SUOMEN KODINKONEHUOLTOJEN LIITTO SUOMEN LUOTTOJÄTKÄT OY SUOMEN LVI-LIITTO TAIVALKOSKEN METSÄOPPILAITOS TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU/METSÄTALO- UDEN KOULUTUSOHJELMA TASANGON MAATILA TORNATOR OY TOPI-KALUSTAJA OY TULIKIVI OYJ UPM-KYMMENE OYJ UUDENMAAN MAASEUTUOPISTO VAASAN SÄHKÖ OY VARSINAIS-SUOMEN MAASEUTUOPPILAITOS VILJAVUUSPALVELU OY XO GROUP OY YLÄ-LAPIN METSÄNHOITOYHDISTYS ÖSTERBOTTENS SVENSKA LANTBRUKSSÄLLSKAP YRKESHÖGSKOLAN NOVIA KANNATTAVAT JÄSENET ASKO KODINKONE / ASKO APLLIANCES HOLDING AB CANDY HOOVER OY ELECTROLUX PROFESSIONAL OY PESULAKONEET ELFVING OY IITTALA OY AB MTK R.Y. OY ELECTROLUX AB ELECTROLUX KOTITALOUSKO- NEET OY HEDENGREN AB KODINTEKNIIKKA STALA OY SUOMEN SÄHKÖTUONTI OY VALTRA OY AB WHIRLPOOL NORDIC OY

18 TTS:N JULKAISUTOIMINTA TTS julkaisee tutkimustuloksiaan tiedote- ja julkaisusarjoissaan sekä palvelee asiakkaitaan Internet-sivujen kautta. Myös TTS :n toimittama TEHO-lehti sisältää ajankohtaista ja puolueetonta tietoa TTS toiminta-alueilta. Vuoden 2011 aikana otettiin käyttöön jäsenille suunnattu Extranet, jossa jäsenillä on käytössä kaikki uusimmat TTS:n tiedotteet ja julkaisut sähköisessä muodossa. TTS kaupasta voi ostaa helposti TTS:n tiedotteita, julkaisuja ja muita tuotteitamme joko pdf:nä tai painetussa muodossa. TTS kauppa palvelee asiakkaita joka päivä 24 tuntia vuorokaudessa ja asiakas saa sähköisessä muodossa ostamansa julkaisut ja ATK-ohjelmat heti käyttöönsä. TTS julkaisi tiedotteita -sarjoissaan yhteensä 25 tiedotetta sekä julkaisuja-sarjassa 6 julkaisua. Teho-lehteä julkaistiin kuusi numeroa sekä numeron 3 liitteenä tuottavuuden erikoisnumero. Lisäksi TTS edelleen kehitti ja selkiytti Internet-sivuja asiakaslähtöisemmiksi. Myös lehdistölle tiedotettiin aktiivisesti. Mediaosumia oli vuoden aikana 754 kpl. 18

19 TTS Puhelin: (09) RAJAMÄKI PL 5 (Kiljavantie 6), Rajamäki VANTAA Nuolikuja 6, Vantaa VANTAA Sarkatie 1, Vantaa SAMMATTI Werlanderintie 170, Sammatti KOUVOLA Kangaskatu 1, Kouvola

20