vuosikertomus 2009 TTS 85 v Tehokkuudella hyvinvointia

Transkriptio

1 vuosikertomus 2009 TTS 85 v Tehokkuudella hyvinvointia 1

2 sisältö 3 TTS:n 85. toimintavuosi 5 TTS lyhyesti 7 TTS koulutus 15 TTS tutkimus 20 TTS:n organisaatio 22 TTS:n jäsentoiminta 2009

3 TTS:n 85. toimintavuosi Pitkän historiansa aikana yhteiskunnan muutokset, murrokset ja vaikeudet ovat aina merkinneet TTS:lle kehitystä ja toimintaedellytysten kasvua. Sotavuosina ja sotien jälkeisenä jälleenrakennusaikana TTS:n toiminta kasvoi voimakkaasti useille uusille alueille. Maaltapako 50-luvun lopussa ja 60-luvun alussa, energiakriisi sekä 90-luvun lamavuodet merkitsivät TTS:lle toimintojen muuntumista ja kasvamista ajan vaatimusten mukaisesti. TTS:n perustoimintaperiaatteeseen liittyvä työn tuottavuuden parantaminen on ollut kantava toiminta-ajatus koko 85 vuoden ajan. Menetelmien kehittyminen ja kehittäminen luo aina uutta tutkittavaa ja koulutettavaa. Työn tehostaminen tuotantoja palvelualoilla tulee tulevinakin vuosina olemaan keskeisessä asemassa TTS:n toiminnoissa. TTS:n 85-vuotista taivalta juhlistettiin toimintavuoden aikana kesäkuun henkilöstötilaisuudessa Vierumäellä sekä johtokunnan ja valtuuskunnan yhteisellä juhlaillallisella marraskuussa. Lisäksi Teho-lehdestä ilmestyi juhlanumero, joka jaettiin tilaajien lisäksi myös asiakkaille ja muille sidosryhmille. EPÄVARMUUS JA VAROVAISUUS HEIJASTI ALKUVUOTTA Alkuvuotta 2009 heijasti taantuma ja yleinen epävarmuus siitä, mihin taloustilanne oli menossa. Tilanne vaikutti myös asiakkaiden varovaisuuteen kaikilla toimialoilla. Käytännössä tämä tarkoitti esimerkiksi yrityskohtaisten koulutus- ja tutkimushankkeiden siirtymistä myöhempään ajankohtaan. Syksyllä alkoi kuitenkin näyttää valoisammalta ja pudotus näytti loppuvan. Yritykset pysyivät kuitenkin edelleen varovaisina. SIDOSRYHMÄKYSELY LOI POHJAA SEURAAVAN STRATEGIAN TYÖSTÄ- MISELLE Vuoden 2009 alussa aloitettiin seuraavan strategian työstäminen vuosille Maalis-toukokuussa tehtiin sekä ulkoisille että sisäisille sidosryhmille kysely, jonka pohjalta strategiatyö aloitettiin. 85 VUOTTA KASVUA JA KEHITYSTÄ AJAN VAATIMUSTEN MUKAISESTI Sidosryhmäkysely antoi vastauksia siihen, missä tällä hetkellä ollaan ja mitä odotuksia TTS:n toiminnalle lähitulevaisuudessa ja vähän pidemmälle aikavälille asetetaan. Lisäksi tuloksia saatiin siitä, miten edellinen strategia oli näkynyt TTS:n toiminnassa. Yleisellä tasolla sidosryhmät pitivät TTS:n viime vuosien kehitystä erittäin myönteisenä. Koulutus- ja tutkimustoiminnan tiivis yhteistyö ja linkittäminen asiakkaiden osaamisen kehittämiseen nähtiin TTS:n yhtenä tärkeimpänä kilpailutekijänä tulevaisuudessa. Suurimmat haasteet liittyivät prosessien yhtenäistämiseen ja seurantaan. RAKENNUS- JA KIINTEISTÖALAN KOULUTUS ALOITTI UUTENA KOU- LUTUSALANA Alkuvuonna TTS aloitti rakennus- ja kiinteistöalan koulutuksen. Samalla kasvoivat koulutustilavaateet ja TTS päätti vuokrata Vantaan Sarkatieltä uuden toimipisteen. Toimipisteen remontointi alkoi kesällä ja avajaisia vietettiin lokakuussa. Tilan vihki käyttöön TTS:n johtokunnan puheenjohtaja, ministeri Kalevi Hemilä. Samoihin tiloihin siirtyi myös logistiikka-alan koulutus sekä maarakennusalan koulutus. SAMMATTIIN RAKENNETTIIN LÄMPÖLAITOS Kesäkuussa tehtiin päätös lämpölaitoksen rakentamisesta Sammattiin. Rakennustyöt alkoivat kesän aikana ja uusinta teknologiaa sisältävän lämpölaitoksen harjannostajaisia vietettiin lokakuussa. Polttoaineena uudessa lämpölaitoksessa käytetään haketta, joka tehdään lähiympäristöstä hankitusta puusta. Laitos työllistää lähiympäristöä niin hakkeen hankinnassa kuin lämmitystyössäkin. tts ULKOISTI PALVELUITAAN ISS:LLE TTS teki kesällä kiinteistöpalveluita koskevan sopimuksen ISS Palveluiden kanssa. Sopimus kattaa mm. toimitila-, siivous- ja kiinteistöhuoltopalvelut sekä teknisen manageroinnin ja alihankintasopimushallinnan Rajamäellä, Vantaalla ja Sammatissa. Lisäksi sopimus kattaa ruokailupalvelut Rajamäellä ja Vantaalla. Sammatin lounasravintolatoiminnot siirtyivät takaisin osaksi koulutustoimintaa. Sopimuksen myötä 16 TTS:n työntekijää siirtyi ISS Palveluihin vanhoina työntekijöinä. 3

4 UUSIA AVAUKSIA JA SUURIA HANKKEITA Tuottavuuteen liittyvän tutkimus- ja koulutustoiminnan kasvua alettiin valmistella jo keväällä. TTS:n pyrkimyksenä oli edelleen voimistaa tuottavuuden osaamista. Uutta henkilöstöä palkattiin sekä keväällä että syksyllä. Tällä tavalla luotiin vahvat edellytykset tuottavuuden kehittämiseen myös jatkossa. Toimintavuoden aikana aloitettiin myös uusia mittavia hankkeita ja merkittäviä selvityksiä. Bioenergian koordinaatiohanke, jossa TTS toimii koordinaattorina, aloitettiin yhdessä Tapion ja Pro Agrian kanssa. Lisäksi vuoden aikana aloitettiin työvoimatarpeen selvitykset infra-, kuljetus- ja metsäaloilla. Tulokset selvityksistä saadaan vuoden 2010 aikana. TOIMINNAN VOLYYMI KASVOI MALTILLISESTI Koulutustoiminnan toimintavolyymi oli opiskelijatyöpäivissä mitattuna opiskelijatyöpäivää. Kasvua edellisvuoteen oli noin 8 prosenttia. Toiminnan kokonaistuotot kasvoivat 15,7 miljoonaan euroon. Tutkimustoiminnan volyymi oli 2,7 miljoonaa euroa. TTS-konsernin kokonaistuotot sisältäen TTS Kehitys Oy:n toiminnot olivat vuonna ,1 miljoonaa euroa. 85. toimintavuosi vei taas yhtenäistä tts:ää askeleen eteenpäin Henkilötyövuosia 250 tts HENKILÖSTÖ Tukipalvelut Koulutus Tutkimus * 2006 * ** 2009 ** * Ennen vuotta 2007 tukipalveluhenkilöstö sisältyi tutkimuksen ja koulutuksen lukuihin. ** Vuodesta 2008 alkaen esitetty konserniluvut. milj. 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 Muu toiminta Koulutus Tutkimus tts KOKONAis- TUOTOT , * 2006 * ** 2009 ** * Ennen vuotta 2007 esitetyt luvut sisältävät myös tukipalvelujen tuotot, joten luvut eivät ole suoraan vertailtavissa myöhempiin vuosiin. ** Vuodesta 2008 alkaen esitetty konserniluvut.

5 TTS esittely TTS on valtakunnallinen koulutus-, tutkimus- ja kehittäjäorganisaatio, jonka palveluksessa on yli 200 työntekijää ja kokonaistuotot ovat 19,1 miljoonaa euroa. Toiminta-ajatuksenamme on parantaa yksilöiden, yritysten ja yhteisöjen tuottavuutta, kilpailukykyä ja hyvinvointia kehittämällä niiden osaamista. Olemme keskittyneet niille ydinaloille, joilla meillä on vahva osaaminen. TTS muodostuu kahdesta tulosyksiköstä, TTS koulutuksesta ja TTS tutkimuksesta. Lisäksi tulosyksiköiden asiakaskeskeistä toimintaa tukevat tukipalveluyksiköt. koulutusalat Auto- ja pienkoneala Kuljetusala Logistiikka-ala Maarakennusala Metsäkoneala Puu- ja sisustusala Puutarha-ala Rakennus- ja kiinteistöala Matkailuala Ravintola-ala Kuluttajapalveluala Yrityspalvelu tutkimusalat Työn ja tuottavuuden kehittäminen Työmenetelmien kehittäminen Työhyvinvoinnin kehittäminen ja työturvallisuus Bioenergia Energiatehokkuus Teknologia Tuotanto- ja toimintaympäristöt Asuminen Palveluympäristöt 5

6 hakijoita eri koulutuksiin oli enemmän kuin mitä opiskelupaikkoja oli tarjolla

7 TTS KOULUTUS TTS koulutuksen toimintavuoden 2009 haasteet liittyivät yleiseen taloudelliseen tilanteeseen. Taantuma heijastui erityisesti yritysyhteistyöhön. Yritysten kanssa tehtävä yhteistyö oli haastavaa, sillä monet yritykset olivat käynnistäneet jo alkuvuodesta yhteistoimintaneuvottelut ja/tai lomautukset. Yrityskoulutusten kysyntätilanteen epävarmuus jatkui koko vuoden ajan. Usealla koulutusalalla alkuvuoden yrityskoulutuksia siirrettiin loppuvuoteen ja osa seuraavalle vuodelle. Poikkeuksiakin löytyi. Esimerkiksi maarakennusalalla yrityskoulutukset jopa kasvoivat vuodesta HAASTEITA KOULUTUKSEN RAHOITUKSESSA Taloudellinen tilanne toi haasteita myös koulutuksen rahoitukseen. Työvoimapoliittisen koulutuksen rahoituksen määrän odotettiin kasvavan. Päätökset eduskunnan lisäbudjettirahoituksesta tulivat kuitenkin niin myöhään, että käytännön koulutustoimiin päästiin vasta lokakuussa. Koulutuksiin varattu rahoitus olisi pitänyt käyttää toimintavuoden aikana, mutta kireästä aikataulusta johtuen kaikkia koulutuksia ei ehditty toteuttaa. Rahoituksen näkökulmasta haasteena oli myös ammatillisen peruskoulutuksen ja lisäkoulutuksen opiskelijapaikkojen riittämättömyys. Opiskelijoita olisi ollut tulossa enemmän kuin mitä TTS koulutuksessa oli koulutuspaikkoja tarjolla. Uusien oppisopimuskoulutusten määrissä tapahtui selvää pudotusta. Eniten vähenivät perustutkinnon oppisopimuskoulutukset. Ammattitutkintoon tähtääviä oppisopimuksia käynnistyi useita. Useiden ryhmien koulutusten käynnistymistä jouduttiin siirtämään myöhemmäksi yritysten epävarman tilanteen takia. SISÄINEN KOULUTUS JA KEHITTÄ- MINEN TÄRKEÄSSÄ ROOLISSA toiminnan volyymi kasvoi taantumasta huolimatta. tästä saamme kiittää sekä koulutustarjonnan laajaalaisuutta että yhteistyökumppaneitamme TTS koulutuksen sisäisinä kehittämistavoitteina toimintavuoden aikana olivat toimintaprosessien yhtenäistäminen ja tasalaatuisen koulutuksen aikaansaaminen. Lisäksi erilaiset koulutustoimintaan liittyvät sisäiset kehittämisprojektit, kuten sisäisen perehdytyksen ja koulutuksen kehittäminen, Studenta- ja Nettilukkari-tietohallintajärjestelmien käyttöönotto sekä asiakkuuksien hallinnan edelleen kehittäminen olivat tärkeässä roolissa parannettaessa koulutustoiminnan sisäistä tehokkuutta. Vakiintuneet toimintatavat ja määrätietoinen toimintojen kehittäminen näkyivät erityisesti puu- ja sisustus-, puutarhasekä auto- ja pienkonealoilla, joissa on jo kymmeniä vuosia panostettu prosessien ja toimintatapojen määrätietoiseen kehittämiseen. Esimerkiksi auto- ja pienkonealalla toimintavuoden aikana suunniteltu Autoalan perustaidot -koulutusmalli ja modulointi toimii hyvänä esimerkkinä koulutuksen innovatiivisesta tuotteistamisesta ja kehittämisestä. Näitä ja myös muiden alojen hyviä käytäntöjä pyritään jatkossa laajentamaan koko talon tasolle koulutuksen yhtenäisten toimintaohjeiden sekä yhteisten koulutuspäivien avulla. Yleisesti ottaen vuosi 2009 sujui kuitenkin hyvin. Tästä saamme kiittää sekä koulutustarjontamme laaja-alaisuutta sekä niitä yhteistyökumppaneita, jotka pitivät tärkeänä toteuttaa koulutuksia taantumasta huolimatta. TILOJEN, LAITTEIDEN JA PROSESSI- EN UUDISTAMISEEN PANOSTETTIIN AUTO- JA PIENKONEALALLA Auto- ja pienkonealalla toiminnan painopiste siirtyi taantuman vuoksi työvoimapoliittisiin koulutuksiin. Tilanteesta huolimatta yrityksille räätälöityjen koulutusten määrät laskivat yllättävän vähän. Koriakatemian ja autosähkötekniikan koulutuksissa solmittiin vuoden aikana yhteistyösopimukset usean merkittävän maahantuojan kanssa. Uutena tuotteena toteutettiin täsmäkoulutuksia, joissa yrityksille räätälöityihin koulutuksiin saatiin työ- ja elinkeinohallinnon rahoitusta. Uusien oppisopimuskoulutusten määrissä sen sijaan oli laskua. Auto- ja pienkonealan tilojen ja laitteiden uudistamiseen panostettiin vuoden aikana merkittävästi. Kalustoon lisättiin välyksen testauksella varustettu nelipilarinostin sekä modernit rengastyö- ja tasapainotuskoneet. Samalla korjaamoprosessia uudistettiin vastaamaan aitoa korjaamotoimintaa. Myös luokkatilojen ja työnvastaanottotilojen kalusteita sekä av-laitteita uusittiin. KULJETUSALAN KOULUTUKSEN KYSYNTÄ EI LASKENUT Kuljetusalan koulutusten kysyntä ei vuoden 2009 aikana laskenut dramaattisesti. 7

8 TyövoiMAtarpeen selvitykset aloitettiin infra- ja kuljetus- ja metsäkonealoilla

9 TTS KOULUTUS Henkilöliikenteen ja tavaraliikenteen koulutukset jatkuivat edellisen vuoden tasolla. Uutena avauksena vuoden aikana aloitettiin puolustusvoimien koulutukset yhdessä kolmen muun oppilaitoksen kanssa. Tätä voidaan pitää myös suurena toiminnallisena muutoksena, sillä toimintaympäristö on hyvin erilainen muihin asiakastoimintaympäristöihin verrattuna. Kuljetusalan verkostoitumista tehtiin sekä valtakunnallisesti eri oppilaitosten että kansainvälisesti eri toimijoiden kanssa. TTS koulutus toteutti yhdessä TTS tutkimuksen sekä yhdessä alan liittojen kanssa työvoimatarpeen selvityshankkeen, josta tuloksia saadaan keväällä Lisäksi alalla alkoi uusina koulutuksina kuljetusalan työnjohtokoulutuskokeilu sekä nuorten koulutukset Rajamäellä ja Vantaalla. TTS hyväksyttiin joulukuussa eurooppalaisen kuljetusalan koulutusorganisaatioiden liiton, EuroTran (European Transport Training Association) jäseneksi. Liiton tarkoituksena on luoda kuljetusalan koulutusorganisaatioverkosto, joka edistää sekä kehittää kuljetusalan koulutusta Euroopassa. TTS:n tarkoituksena on hakea EuroTran verkoston kautta koulutustietoa ja -kokemuksia toiminnan kehittämiseen. UUDET TILAT TOIVAT LOISTAVAT EDELLYTYKSET VARASTOTYÖN KOULUTUKSELLE Logistiikka-alalla suurin muutos vuoden 2009 aikana oli muutto Nuolikujan toimipisteestä Sarkatien uuteen toimipisteeseen. Tilojen muutosten avulla ala sai loistavat edellytykset demonstroida varastotyöskentelyä lähes autenttisissa olosuhteissa. Logistiikka-alan koulutuksista saatu palaute oli erinomaista ja vahvisti käsitystä siitä, että asiat tehdään asiakkaiden toivomalla tavalla. Yksittäinen suuri onnistuminen koettiin, kun valtakunnallinen päivittäistavaraketju halusi TTS koulutuksen toteuttamaan henkilöstölleen varastonhoitajakoulutuksen. Myös hyvä oppilaitosyhteistyö muiden logistiikka-alan koulutusorganisaatioiden kanssa jatkui toimintavuoden aikana tiiviinä. Kuljetusalalla alkoi toimintavuoden aikana työnjohtokoulutus MAARAKENNUSALALLA KEHITET- TIIN SEKÄ YRITYKSILLE SUUNNAT- TUA KOULUTUSTA ETTÄ VIHTIJÄR- VEN OPPIMISYMPÄRISTÖÄ Maarakennusala aloitti useita uusia yhteistyöprojekteja alan yritysten kanssa. Yksi merkittävä yhteistyökohde oli koulutusyhteistyö YIT:n Tampereen yksikön kanssa. Käytännön esimerkkinä yhteistyöstä oli, kun opiskelijat pääsivät seuraamaan työmaaolosuhteissa pohja- ja perustusurakan toteuttamista aivan alusta toteutuksen loppuun saakka. Vuoden 2009 aikana yrityksille suunnattujen lyhytkoulutusten (tieturva-, työturva-, tulityö- ja vesihygieniakoulutukset) määrä kasvoi. Lisäksi yrityksille toteutettiin lyhytkestoisia täsmäkoulutuksia. Oppisopimusopiskelijoiden ja ammattitutkinto-opiskelijoiden opiskelijamäärät kasvoivat. Myös maarakennusalan nuorten koulutuksien hakijamäärät kasvoivat. Nuorten maarakennusalan koulutus siirtyi syksyllä Vantaan Nuolikujalta Sarkatien toimipisteen uusiin tiloihin. Vihtijärven harjoittelualueen oppimisympäristöä kehitettiin muun muassa vastaamaan entistä paremmin työmaaolosuhteita. Käytännössä oppimisympäristöön tehtiin erilaisia harjoitteita, joissa voidaan paremmin hyödyntää maarakennusalan työsuunnitelmia sekä työturvallisuusohjeita. Tämä edistää opiskelijoiden käytännönläheistä oppimista koulutuksen aikana. Lisäksi vuoden 2009 aikana kehitettiin koulutussisältöjä, kuten koulutusten arviointiin liittyviä käytänteitä. Alalle hankittiin uusi dumpperi sekä puskukone. Infraalalla aloitettiin myös työvoimatarpeen selvitys yhteistyössä TTS tutkimuksen kanssa. Tuloksia selvityksestä saadaan keväällä METSÄKONEALA SELVISI ERINOMAI- SESTI ALKUVUODEN METSÄKONEI- DEN SEISOKISTA HUOLIMATTA Vuosi 2009 oli metsäkonealalla poikkeuksellinen. Keväällä 2009 toteutettu metsäkoneiden lähes totaalinen 2 3 kuukauden mittainen hakkuuseisokki vaikutti luonnollisesti myös metsäkonealan oppilaitoksiin. Kesän alussa hakkuut käynnistyivät ja vilkastuivat syksyä kohti. Työssäoppimisja työpaikkoja avautui. Kevään työssäoppimispaikat voitiin toteuttaa normaalisti. TTS koulutuksen metsäkonealalla selvittiin kevään hakkuuseisokeista toteuttamalla erillisiä viikon mittaisia täydennyskoulutuksia, jotka kohdennettiin lomautettuina olleille metsäkoneenkuljettajille. Näihin 9

10 puutarha-alalla aloitettiin taitava työnjohtajakoulutus

11 TTS KOULUTUS koulutuksiin osallistuivat myös ilman työssäoppimispaikkaa olevat opiskelijat. Kevään 2009 aina hankittiin Ponssen simulaattorin lisäksi Valmetin hakkuukone- ja ajokonesimulaattorit. Lisäksi vuokrattiin John Deeren metsäkonesimulaattori. Simulaattorit ovat olleet koko ajan aktiivisessa käytössä. Syksyllä 2009 metsäkonealalle valmistuivat uudet saneeratut tilat, jonne myös kaikki simulaattorit asennettiin. Simulaattoreilla onkin hakattu metsää ja ajettu puita satoja tuhansia kuutioita. Tämä tuo lisää tarvittavaa rutiinia metsäkoneenkuljettajan vaativaan työhön. TTS koulutuksen järjestämissä metsäkonealan koulutuksissa työssäoppijoita on ollut jo yli sadassa eri metsäkonealan yrityksessä vuodesta 2008 lähtien. Yritykset ovat olleet pääosin Etelä-Suomen alueella. Metsäkonekoulutukselle asetetut tavoitteet saavutettiin hyvin taantumasta huolimatta. PUU- JA SISUSTUSALALLA TAVOIT- TEET TOTEUTUIVAT YLI ODOTUS- TEN Puu- ja sisustusalalla vuosi oli positiivinen. Opiskelijatyöpäiviä tehtiin noin , mikä on paras tulos tällä vuosikymmenellä. TTS sai muun muassa alan työvoimapoliittisen hankintasopimuksen vuosille , mikä oli hyvä saavutus entistä kovenevassa kilpailussa. Rekrytointikoulutukset ja oppisopimuskoulutukset eivät kuitenkaan talouden taantumatilanteen vuoksi toteutuneet. Ensimmäiset sisustajat suorittivat alan perustutkinnon ja valmistuivat loppuvuodesta Puu- ja sisustusalan oppimisympäristöä kehitettiin muun muassa hankkimalla kaksi raskaan sarjan puuntyöstökonetta. Myös toiminnan sisäiseen kehittämiseen ja prosesseihin panostettiin vuoden aikana. RAKENNUS- JA KIINTEISTÖALAN ENSIMMÄINEN VUOSI ALKOI ERIN- OMAISESTI vuoden kohokohta oli sarkatien toimipisteen avajaiset Toimintavuosi 2009 oli rakennus- ja kiinteistöalan ensimmäinen toimintavuosi TTS:ssä. Rakennusalan neuvottelukuntatyö aloitettiin heti vuoden 2009 alussa, jota hyödyntämällä koulutustoiminta käynnistyi ripeästi. Alan asiakkaita ovat rakennusyritykset, rakennustuotealan tehtaat sekä yksityiset rakennusalan ammattilaiset ja alalle tulevat henkilöt. Rakennus- ja kiinteistöala onnistui saamaan heti ensimmäisenä toimintavuotenaan kaikki talonrakennusalan tutkintojen järjestämissopimukset, joiden avulla koulutustoimintaa voidaan jatkossa hallitusti kasvattaa. Myös uudet toimitilat harjoituskenttineen Vantaan Sarkatiellä luovat erinomaiset puitteet koulutuksen järjestämiselle. Vuoden ehdottomaksi kohokohdaksi muodostuikin lokakuun alkupuolella järjestetty uuden toimitilan avajaistilaisuus, jota kunnioitti läsnäolollaan suuri pääkaupunkiseudun rakentajajoukko. PUUTARHA-ALALLA VUOSI MENI SUUNNITELMIEN MUKAISESTI Opiskelijamäärät ja aiotut koulutukset toteutuivat puutarha-alalla suunnitellusti. Uusina koulutustuotteina toteutui Taitava työnjohtaja-kurssi sekä yhdessä Suomen Kukkakauppiasliiton ja Uudenmaan TEkeskuksen kanssa järjestetty Kukkakaupan yrittäjyyden ja laadunhallinnan kehittäminen -täsmäkoulutus. Hakijamäärät perustutkintoon ja työvoimapoliittisiin koulutuksiin kasvoivat noin 40 % edelliseen vuoteen verrattuna. Ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin ei ole ollut kuitenkaan riittävästi hakijoita ja ryhmäkoot ovat olleet pieniä. Toisaalta saadut palautteet em. koulutuksista ovat kiitettäviä. Ala on saanut lisää tunnettavuutta. Tutkinnon suorittaneita oli ennätysmäärä vuonna Opiskelijat työllistyivät hyvin koulutuksen jälkeen, muun muassa puutarhurikurssin opiskelijat saivat työpaikan yli 90 prosenttisesti. Oppilaitoksen ulkoalueiden kunnostamisessa jatkettiin kivikorin rakentamista puutarhatalon päätyyn. Samoin jatkettiin uuden parkkialueen viheralueiden rakentamista. Lisäksi lammen ympäristön maisemointi aloitettiin. Ulkoalueet pysyivät hyvässä kunnossa koko kesän. Puutarha-ala oli mukana myös TTS tutkimuksen koordinoimassa EkoElias -hankkeessa. Opiskelijat tekivät Sammattiin rakentuvan Eliaksenrinteen tutkimusalueen omakotitalokortteleihin pihasuunnitelmat tutkintoon kuuluvina töinään. Opiskelijat esittelivät tekemiään suunnitelmia alueen arkkitehdille ja projektipäällikölle. 11

12 tts koulutuksen tuotot milj. 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0, * 2006 * ** 2009 ** Muut tuotot Val on toiminta-avustus Muut koulutustuotot Oppisopimuskoulutus Val onosuuskoulutus Työvoimakoulutus * Ennen vuotta 2007 esitetyt luvut sisältävät myös tukipalvelujen tuotot, joten luvut eivät ole suoraan vertailtavissa myöhempiin vuosiin. ** Vuodesta 2008 alkaen esitetty konserniluvut. milj. 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0, * 2006 * ** 2009 ** Muut toimintakulut Henkilöstökulut tts koulutuksen kulut * Ennen vuotta 2007 esitetyt luvut sisältävät myös tukipalvelujen tuotot, joten luvut eivät ole suoraan vertailtavissa myöhempiin vuosiin. ** Vuodesta 2008 alkaen esitetty konserniluvut. Opiskelijatyöpäiviä opiskelijatyöpäivät Muu koulutus Työvoimakoulutus Opiskelijoita Osatutkinnon suori aneet Koko tutkinnon suori aneet tutkinnon suorittaneet

13 TTS KOULUTUS MATKAILU-, RAVINTOLA- JA KU- LUTTAJAPALVELUALOILLA JATKET- TIIN KANSAINVÄLISTYMISTÄ JA VERKOSTOITUMISTA Matkailu-, ravintola- ja kuluttajapalvelualoilla vuosi oli haasteellinen. Vuoden aikana oppisopimuskoulutuksessa oleva yritysryhmä pienentyi yrityksen työntekijävähennysten vaikutuksesta. Koulutus kuitenkin toteutettiin loppuun saakka. Alkuvuodesta 2009 ravintola-alan yrityksille toteutettiin koulutustarpeiden selvitys. Tulosten perusteella kohdistettiin markkinointia koulutusta tarvitseviin yrityksiin. Taloudellisen taantuman vuoksi koulutukset jäivät kuitenkin toteuttamatta. Opiskelijamäärä jäi vuotta 2008 pienemmäksi. Yhteistyötä aloilla tehtiin sekä Suomessa että ulkomailla. Oppilaitosyhteistyö Kanneljärven Opiston ja Kisakallion Urheiluopiston kanssa jatkui edelleen kuraattoripalvelujen ja kaksoistutkintokoulutuksen toteuttamisessa. Lisäksi kaksoistutkintokoulutuksessa tehtiin yhteistyötä Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän ja Lohjan Yhteislyseon Lukion kanssa. Lisäksi sisäisesti tehtiin tiivistä yhteistyötä nuorten koulutuksen prosessien yhtenäistämisessä. Kansainvälistä työssäoppimista tehtiin LAMP 3 -hankkeessa. Opiskelijoilla oli mahdollisuus toteuttaa työssäoppimisjakso muun muassa Italiassa, Norjassa, Skotlannissa, Espanjassa, Unkarissa tai Maltalla. Lounasravintolatoiminta irrotettiin TTS Lounasravintolasta keväällä Toiminta keskittyi opetusravintolatoimintaan toteuttaen lounas- ja tilausravintolapalveluja. Kesän aikana toteutettiin opetusravintolan keittiön remontti. TTS:n koordinoima kotityöpalvelun kehittämishankekokonaisuus (Laatu ratkaisee - Innovaatioverkosto kotityöpalvelualan kehittäjänä ja Kotityöpalvelun laatuverkosto -hankkeet) eteni suunnitelmien mukaisesti. Toimintavuoden aikana tehtiin muun muassa ensimmäinen versio Kotityöpalvelun laatujärjestelmästä. VERKOSTON MERKITYS KOROS- TUU HAASTEELLISINA AIKOINA Yrityspalveluissa autoalan vaikea tilanne näkyi selvästi automyyjän ja varaosamyyjien koulutuksissa. Esimiesvalmennuksiin olisi toisaalta ollut enemmän hakijoita kuin koulutuksiin oli mahdollisuus ottaa. Opiskelijoiden antamat palautteet olivat koko vuoden ajan erinomaisella tasolla, mikä kertoo koulutusten hyvästä laadusta. Verkostoyhteistyön merkitys korostuu vaikeina aikoina. Yrityspalvelulla on hyvät, pitkäaikaiset asiakassuhteet, joita edelleen vahvistettiin toimintavuoden aikana. Myös tutkintotarjonnan laajentaminen oli vuoden 2009 aikana yhtenä kehittämiskohteena, muun muassa myynnin ammattitutkinnossa sekä yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnossa. Yrityksille suunnattuihin tuottavuuden kehittämispalveluihin saatiin lisäresursseja loppuvuodesta Tuloksia odotetaan innolla vuoden 2010 aikana. VERKOTTUMISTA HANKKEIDEN KAUTTA Kehittämishankkeet toteutetaan yleensä verkostoissa. Hyvät verkostot alan osaajiin ja innostuneisiin toimijoihin ovat jo itsessään arvokas pääoma. Ne varmistavat hankkeen tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden. Verkoston kautta toimimalla kootaan kehittämiseen myös suurempi ja vaikuttavampi rahoitus. TTS koulutuksen kehittämishankkeissa valtakunnallisuus toteutui toimintavuonna verkostojen kautta. Mukava työhyvinvointi yritysten menestysten kivijalaksi jatkohankkeessa työhyvinvoinnin kehittämistä tavoiteltiin osaksi strategiaa sekä johtamis- ja laatujärjestelmää oppilaitoksissa ja asiakasyrityksissä. Valtakunnallisessa aikuiskoulutusorganisaatioiden työhyvinvointityössä on mukana kymmenen eri koulutusorganisaatiota eri puolilta Suomea. Toinen mittava verkosto on Kotityöpalvelun laatujärjestelmän kehittämistyössä. Siinä tutkimusalan verkostot tuottavat ESR-hankkeessa laatujärjestelmän ja koulutusalan verkostot työelämän kehittämisja palvelutehtävän hankkeessa tarjoavat mahdollisuuden levittää järjestelmän alan yritysten toiminnan kehittämisen työkaluksi kaikkialle Suomeen. Alueellinen ja valtakunnallinen yhteistyö on tärkeää myös koulutuskokeiluissa. TTS koulutus oli toimintavuoden aikana mukana sekä työnjohtokoulutuskokeilussa kuljetusalalla että laajennetun työssäoppimisen kokeilussa. Verkostossa vuorovaikutus ja kokemusten jakaminen antavat hyvän mahdollisuuden myös projektipäällikölle peilata omia kokemuksia toisten kanssa. Vuorovaikutus mahdollistuu yhteisten palaverien lisäksi myös verkkoalustojen ja sosiaalisen median välityksellä. TTS koulutuksen kehittämistyössä keskeistä on myös verkottuminen yritysten ja asiantuntijatahojen kanssa. Hankkeiden ohjausryhmätyössä yhdistyy eri tahojen asiantuntijuus usein ainutlaatuisella tavalla. Laajanpohjaisen yhteistyön kautta tarjoutuu mahdollisuus uusien oivallusten ja innovaatioiden syntymiseen. KOULUTUKSEN VOLYYMIT 2009 TTS koulutuksessa työskenteli toimintavuonna keskimäärin 146 henkilöä. Opiskelijatyöpäiviä kertyi yhteensä Tutkinnon suorittaneita oli yhteensä 880. Toimintavuoden aikana TTS koulutuksessa opiskelijoita oli yhteensä

14 Toimintavuoden aikana panostettiin erityisesti työn tuottavuuden tutkimukseen ja kehittämiseen

15 TTS tutkimus Vuoden 2009 aikana muutokset tutkimuksen toimintaympäristössä jatkuivat. Taloustaantuma ja epävarmuus tekivät kaikkien toimialojen asiakasyritykset varovaiseksi. Metsäalalla koettiin toimintavuoden aikana suuria myllerryksiä. Metsäteollisuuden yritysten epävarmasta tilanteesta ja julkisten metsäalan organisaatioiden uudistumisprosesseista johtuen koko ala oli keväällä epävarmassa tilassa. Erilaiset energiatehokkuuteen tähtäävät valtiolliset ja kansainvälisetkin vaatimukset näkyivät tutkimusrahoituksen suuntaamisessa. Tämä tuli esille niin maatalouden kuin asumisenkin toiminnassa. Toimintavuoden aikana rahoitusta suunnattiin myös metsäpalveluyrittäjyyteen ja metsäenergian teknisiin ratkaisuihin liittyviin hankkeisiin. Lisäksi rahoitusta suunnattiin pienyrittäjyyttä edistäviin hankkeisiin. TOIMINTA VAKIINTUI JA KEHITTYI MERKITTÄVÄSTI Tutkimuksen ja neljän tiimin (bioenergia, teknologia ja tuotantoympäristöt, työ ja tuottavuus sekä asuminen ja palveluympäristö) toiminnot vakiintuivat vuoden 2009 aikana. Myös koko tutkimustoiminnan tehostamiseen panostettiin merkittävästi muun muassa toimintajärjestelmän, projektinhallinnan ja asiakkuudenhallinnan järjestelmien rakentamisen kautta. Vaikka taloudellisiin tavoitteisiin ei toimintavuoden aikana päästy, tehtiin toimintavuoden aikana merkittäviä uudistuksia ja avauksia, jotka luovat vahvan pohjan tulevien vuosien toiminnalle. TEKNOLOGIAA KANNATTAVASTI Teknologian ja tuotantoympäristötiimin painopistealueet olivat koneisiin ja teknologiaan liittyvissä hankkeissa. Toimin- ta-alueen merkittävä hanke vuonna 2009 oli Metka Metsäenergiaa kannattavasti -hanke, jossa kerättiin mittavat työntutkimusaineistot sekä harvennuspuun korjuusta että kantojen nostosta. Vuonna 2010 hankkeessa on edessä tulosten laskenta ja analysointi. toiminta- vuoden aikana tts sai jalansijaa maatilojen energiansäästön osaajana Maatalousalalla osallistuttiin muun muassa ravinteiden haitallisia valumia estävään Trap-hankkeeseen, hanke, jonka toimenpiteet ovat yhtenä lupauksena mukana Baltic Sea Action Groupissa. Maatalouspuolella myös koulutettiin maidon- ja sianlihan tuottajia Etelä-Pohjanmaalla toteutettavissa kehittämis- ja koulutushankkeissa. Tiimi oli mukana myös TTS koulutuksen koordinoimassa valtakunnallisessa MUKAVAhankkeessa, jonka tavoitteena on edistää työhyvinvointia. Metsätalouden osalta yhteistyötä tehtiin metsäkoneenkuljettajakoulutuksen kanssa. Hyvänä esimerkkinä yhteistyöstä on metsäalan työvoimatarpeen selvityshanke, josta saadaan tuloksia vuoden 2010 aikana. ENERGIATEHOKKUUS PUHUTTAA Energiatehokkuus oli vallitseva termi myös bioenergia-alalla. TTS tutkimuksessa energiatehokkuus käsittää muun muassa energiatehokkuusmittaukset bioenergiaa käyttävissä kattiloissa, tuotantorakennusten energiatehokkuuden mittaamisen ja energian säästökohteet esimerkiksi maatilarakennuksissa. Toimintavuoden aikana TTS sai jalansijaa erityisesti maatilojen energiansäästön osaajana. TTS tutkimuksen keräämän aineiston pohjalta saatiin maan parasta vertailutietoa tulevien maatilojen energiasuunnitelmien laadintaan ja omavalvontajärjestelmän vertailutietopohjaksi. Toimintavuoden aikana yhteistyö Tapion ja ProAgrian kanssa tiivistyi Bioenergian koordinaatiohankkeessa, jossa TTS toimii koordinaatorina. Yhteistyötä tehtiin myös maatilojen energiansäästöohjelman valmistelutyössä. Bioenergia.fi -sivusto, joka toteutettiin toimintavuoden aikana, on tärkeä osa Bioenergian koordinaatiohanketta. Sivut julkistettiin KoneAgriassa työ- ja elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen johdolla. Myös Rajamäellä sijaitsevan lämpökoeaseman toimintavalmiutta parannettiin ja mittauslaitteita uusittiin. Bioenergia-alalla on paljon toimintoja ja kilpailua sekä yritysten että tutkimuslaitosten välillä. Julkisuudessa on paljon puhuttu bioenergiaan satsaamisesta rahallisesti ja se on alana ollut paljon esillä, mutta uusia rahoitusmahdollisuuksia on kuitenkin ollut vain vähän. Rahoituskanavien vähyys ja yleinen taloudellinen tilanne vaikutti siihen, että toimintasuunnitelmassa asetettuja tavoitteita ei bioenergia-alan osalta saavutettu. 15

16 ToimintA - vuoden aikana syntyi useita tiiviitä kumppanuuksia

17 TTS tutkimus MERKITTÄVIÄ PANOSTUKSIA TUOTTAVUUTEEN Julkisuudessa on viime aikoina puhuttu paljon työn tuottavuudesta ja työhyvinvoinnista. Myös TTS tutkimus panosti tähän alueeseen toimintavuoden aikana merkittävästi. Panostus näkyi sekä osaamisen vahvistamisena että lukuisina tutkimus- ja kehittämishankkeina, joita toimintavuoden aikana toteutettiin. Lisäksi panostettiin voimakkaasti sekä tutkimus- ja kehittämispalvelujen tuotteistamiseen että markkinointiin. Työmääriin, työnkulkuun ja organisointiin liittyvät kysymykset olivat keskeisiä näkökulmia muutamissa hankkeissa osana kustannustarkastelua. Myös yrittäjyys oli useassa hankkeessa tutkimuksen/kehittämisen kohteena. Perinteiset maatalous- ja metsäalat ovat edelleen selvästi keskeisimpiä toimialoja. Toimialakenttä laajeni kuitenkin edelleen perinteisten alueiden ulkopuolelle sekä yrityskohtaisten hankkeiden että tutkimuksen ja koulutuksen yhteisten kehittämishankkeiden kautta. Edellä mainittujen kehittämishankkeiden myötä tietojen käytäntöön/koulutukseen vieminen voimistuu edelleen tulevina vuosina. Työn ja tuottavuuden osalta merkittävimpiä hankkeita toimintavuonna olivat Maaseutu-Pisa-hanke ja jo vuoden 2008 lopulla alkanut Metsäkulttuurihanke sekä maatalousyrittäjän operatiivisen suunnittelun apuun tähtäävä Vuosikello-hanke. Maatilojen kokonaistyömäärän laskentaan kehitetyn TTS-Manager-sovelluksen päivitystyö on vakiinnuttanut asemansa tiimin keskeisenä hankkeena. sa tuotetut työnmenekkitiedot siirrettiin TTS-Manager-sovelluksen kevään 2009 päivitysversioon työn suunnittelun käyttöön. Hankepari Teknotilat teknologiavalintojen vaikutus työnmenekkiin sekä tuotanto- ja rakennuskustannuksiin karjatiloilla ja Tehotilat tehokkuutta ja hyvinvointia lypsykarjatiloille työsuoritusta Uusille hankkeille saatiin vuoden aikana useita myönteisiä rahoituspäätöksiä. Maatilan suunnittelu- ja johtamistöiden työnmenekit -hanke tarkasteli ensimmäistä kertaa ko. töiden työnmenekkitietojen yksityiskohtaista kartoittamista. Hankkeestts on saanut merkittävän roolin asumiseen ja siihen liittyvän palveluympäristön tutkimuksessa ja kehittämisessä hiomalla jatkoivat karjatilojen työn tuottavuuden, työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin parantamiseen tähtäävää jatkumoa. Tapaturmatutkimuksesta lähtevää turvallisuuden edistämistyötä edusti puolestaan Mönkijöiden käyttöturvallisuus -hanke. ASUMISEN TOIMINTAYMPÄRISTÖS- SÄ TTS ON VAHVA TOIMIJA TTS on saanut merkittävän jalansijan asumisen ja siihen liittyvän palveluympäristön alueilla. Erityisesti ekotehokkuus, energiatehokkuus ja kodin palvelut ovat alueita ja teemoja, joissa TTS tutkimuksella on vankka kokemus, osaaminen ja verkostot jo vuosien ajalta. Testaustoiminta oli toimintavuoden aikana kaiken kaikkiaan lamasta johtuen vähäistä kaikilla TTS tutkimuksen toiminta-alueilla. Asumisessa ekotehokkuus on ollut kantava teema jo vuosien ajan. Voidaan sanoa, että ekotehokkuus on asumisessa jo standardiasia eli se pitää olla kunnossa. TTS tutkimuksen merkittävimmät hankkeet ekotehokkuuden osalta olivat EkoElias ja ESKO -hankkeet. Toimintavuoden aikana hankkeissa suunniteltiin muun muassa mittava ekotoimivakoti.fi -sivusto, joka julkaistiin tammikuussa Vuoden aikana hankkeissa aloitettiin ekotehokkuuden soveltaminen myös erityisryhmien asumiseen, esimerkkeinä seniorit ja maahanmuuttajat. Energiatehokkuus, joka liittyy läheisesti ekotehokkuuteen, on päivän sana asumisen puolella. TTS tehnyt jo pitkään energiatehokkuuteen liittyviä testejä ja mittauksia. Näiden lisäksi päivitettiin opasta ammattikeittiöille energiatehokkuuden lisäämiseksi. Opas julkaistaan Motivan julkaisuna alkuvuonna Kodin palvelut on trendi, joka lisääntyy nopeasti. Palveluiden osalta TTS tutkimus oli mukana Kotityöpalvelujen laatujärjestelmän kehittämiseen ja käyttöönottoon liittyvissä hankkeissa. Tavoitteena on, että loppukeväästä 2010 Suomessa on olemassa ensimmäiset auditoidut kotityöpalveluyrittäjät, joiden työllä on laatukriteerit. VALTAKUNNALLISTA JA KANSAIN- VÄLISTÄ VERKOTTUMISTA Toimintavuoden aikana syntyi useita tiiviitä kumppanuuksia ja verkostoja eri aloilla. Lisäksi TTS tutkimus järjesti useita asiakasja koulutustilaisuuksia muun muassa asumiseen, lämpö- ja sahayrittäjyyteen liittyen. Lisäksi TTS tutkimuksen henkilökunta osallistui useisiin kansainvälisiin seminaa- 17

18 tts tutkimuksen tuotot milj. 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0, * 2006 * ** 2009 ** Muut tuotot Julkaisu- ja jäsentuotot Muut tutkimustuotot Julkiset tutkimusmäärärahat Val onapu * Ennen vuotta 2007 esitetyt luvut sisältävät myös tukipalvelujen tuotot, joten luvut eivät ole suoraan vertailtavissa myöhempiin vuosiin. ** Vuodesta 2008 alkaen esitetty konserniluvut. milj. 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0, * 2006 * ** 2009 ** Muut toimintakulut Henkilöstökulut tts tutkimuksen kulut * Ennen vuotta 2007 esitetyt luvut sisältävät myös tukipalvelujen tuotot, joten luvut eivät ole suoraan vertailtavissa myöhempiin vuosiin. ** Vuodesta 2008 alkaen esitetty konserniluvut.

19 TTS tutkimus reihin ja kongresseihin. TTS tutkimuksen järjestämä jäsenseminaarimatka suuntautui Espanjaan. TUTKIMUKSEN VOLYYMIT VUONNA 2009 TTS tutkimuksessa työskenteli kertomusvuonna 36 tutkijaa. Tutkimushankkeita oli vuoden aikana noin 60 kappaletta. Suurimmat tutkimuksen rahoittajatahot olivat eri ministeriöt (mm. maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö), Opetushallitus, TEKES, TE-keskukset, Maatalousyrittäjien eläkesäätiö, yksityiset säätiöt kuten Metsämiesten säätiö, Kollin säätiö ja Maatalouskoneiden tutkimussäätiö. TTS tutkimuksen julkaisutoiminta TTS tutkimus julkaisee tutkimustuloksiaan tiedote- ja julkaisusarjoissaan sekä palvelee asiakkaitaan Internet-sivujen kautta. Myös TTS:n toimittama TEHO-lehti sisältää ajankohtaista ja puolueetonta tietoa TTS tutkimuksen aloilta. Vuoden 2009 aikana TTS tutkimuksen oma verkkokauppa vakiinnutti asemaansa. TTS kaupasta voi ostaa helposti TTS tutkimuksen tiedotteita, julkaisuja ja muita tuotteitamme joko pdf:nä tai painetussa muodossa. TTS kauppa palvelee asiakkaita joka päivä 24 tuntia vuorokaudessa ja asiakas saa sähköisessä muodossa ostamansa julkaisut ja ATK-ohjelmat heti käyttöönsä. TTS tutkimus julkaisi tiedotteita -sarjoissaan yhteensä 30 tiedotetta sekä raportteja ja oppaita -sarjassa 3 julkaisua. Teho-lehteä julkaistiin kuusi numeroa. Lisäksi TTS kehitti ja selkiytti vuoden aikana myös Internet-sivuja asiakaslähtöisemmiksi. Myös lehdistölle tiedotettiin aktiivisesti. Mediaosumia oli vuoden aikana 596 kpl. 19

20

21 TTS:n organisaatio Jäsenkokous TTS Työtehoseura ry on yhdistys, jonka ylin päättävä elin on jäsenkokous, joka pidetään kerran vuodessa. Jäsenkokous käsittelee ja hyväksyy toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen, valitsee valtuuskunnan puheenjohtajat ja jäsenet sekä päättää jäsenmaksuista. Valtuuskunta Valtuuskunta kokoontuu kahdesti vuodessa. Se käsittelee ja hyväksyy toimintasuunnitelman ja talousarvion sekä jäsenkokoukselle esitettävät toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen. Valtuuskunta valitsee johtokunnan puheenjohtajan ja jäsenet. Valtuuskuntaan kuuluu puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa ja 30 jäsentä. TTS:n valtuuskunnan kokoonpano vuoden 2009 jäsenkokouksen jälkeen: Puheenjohtaja: Valtiosihteeri Raimo Sailas Varapuheenjohtajat: Ylijohtaja Aarne Reunala Ylijohtaja Marita Wilska Jäsenet: Joukkoliikennekonsultti Antero Alku Ylijohtaja Heimo Hanhilahti Europarlamentaarikko Heidi Hautala Kansliapäällikkö Sirkka Hautojärvi Professori Visa Heinonen Kansanedustaja Eero Heinäluoma Metsätalouspäällikkö Tenho Hynönen Ylijohtaja Erkki Kemppainen Professori Eila Kilpiö Johtaja Esko Kolli Koulutusjohtaja Markku Koponen Johtaja Antti Koskimäki Apulaiskaupunginjohtaja Elina Lehto-Häggroth Neuvotteleva virkamies Timo Lähdesmäki Toiminnanjohtaja Pekka Metsola Kansanedustaja Outi Mäkelä Metsäjohtaja Juha Mäntylä Toimitusjohtaja Kim Nordling Johtaja Anssi Paasivirta Maanviljelijä Olavi Peltola Ohjelmajohtaja Maija Perho Ylijohtaja Hannu Raitio Toimitusjohtaja Peter Rehnström Eläkevakuutusjohtaja Pentti Saarimäki Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Toimitusjohtaja Jouko Setälä Agronomi, maanviljelijä Esko Suomala Kansliapäällikkö Jarmo Vaittinen Pääministeri Matti Vanhanen Agronomi Jukka Vihriälä Johtokunta TTS:n asioita hoitaa hallituksena johtokunta, johon kuuluvat puheenjohtaja ja neljästä kuuteen jäsentä. Johtokunta kokoontuu kuudesta seitsemään kertaan vuodessa. Puheenjohtaja: Toimitusjohtaja Kalevi Hemilä Varapuheenjohtaja: Teollisuusneuvos Paula Nybergh Jäsenet: Kunnanjohtaja Hannu Haukkasalo Jaostopäällikkö Ilpo Mattila Varatoimitusjohtaja Pekka Niemi Toimitusjohtaja Matti Peltola Toiminnanjohtaja Jyrki Wallin Sihteeri: Hallintojohtaja Jouni Heino Esittelijä: Toimitusjohtaja Tarmo Luoma TTS johtoryhmä Johtoryhmä johtaa TTS:n operatiivista työskentelyä. Puheenjohtaja: Toimitusjohtaja Tarmo Luoma Jäsenet: Hallintojohtaja Jouni Heino Markkinointi- ja viestintäpäällikkö Tarja Jernström Tutkimusjohtaja Anna-Maija Kirkkari Kehitysjohtaja Terttu Louhikoski-Alasuutari Projektipäällikkö Antero Malmi Talouspäällikkö Hannele Mikkonen Koulutusjohtaja, rehtori Esko Nousiainen 21

22 TTS:N jäsentoiminta 2009 TTS:llä oli kertomusvuoden lopussa jäsentä, joista henkilö-, 141 yhteisö- ja 13 kannattavaa jäsentä. Jäsenmaksu oli toimintavuonna 44 euroa henkilöjäsenilta ja yhteisöjäseniltä 117 euroa. Vakinaisten jäsenten kertakaikkinen henkilöjäsenmaksu oli 114 euroa ja kertakaikkinen yhteisöjäsenmaksu 355 euroa. Kannattavien jäsenten vuosimaksun päättää johtokunta. Jäsenet saivat jäsenmaksuaan vastaan vuosikirjan sekä 20 prosentin alennuksen tilaamistaan julkaisuista, atk-ohjelmista ja tiedotteista sekä 10 prosentin alennuksen suunnittelu- ja asiantuntijapalkkioista, tyyppipiirustuksista ja kurssimaksuista. Vuosijäsenten jäsenmaksuun sisältyi myös TEHO-lehti. Vakinaiset jäsenet saivat TEHO-lehden 33,60 euron jäsenhinnalla. Yhteisöjäsenet saivat lisäksi yhdeltä valitsemaltaan alalta tutkimusjulkaisut ja tiedotteet. Kannattavat jäsenet saivat jäsenmaksuaan vastaan TEHO-lehtiä, vuosikirjoja ja tiedotteita jäsenmaksunsa suuruuden mukaisesti. Yhteisöjäsenet A-TUOTTAJAT OY AB UTBILDNING SYDVÄST AFM-FOREST OY AHLMANIN AMMATTIOPISTO AIMO KORTTEEN KONEPAJA ALAJÄRVEN AMMATTI-INSTITUUTTI ALVARIN METALLI ANOLAN KARTANO AUTOALAN KESKUSLIITTO BROFTA OY EKOKUMPPANIT OY ETELÄ-PIRKANMAAN METSÄNHOITOYHDISTYS FARMOS FINBIO SUOMEN BIOENERGIAYHDISTYS RY FINLANDS SVENSKA MARTHAFÖRBUND FINSKA HUSHÅLLNINGSSÄLLSKAPET FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTTI METSÄOPPILAITOS FOREST-MASTER OY FÖRENINGEN FÖR SKOGSKULTUR GÅRDSKULLA GÅRD HAAPAJÄRVEN AMMATTIOPISTO HAAPAVEDEN AMMATTIOPPILAITOS HAAPUU OY HARJUN OPPIMISKESKUS HAUKIVUOREN METSÄNHOITOYHDISTYS HÄMEEN AKK HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU ILMAJOEN MAATALOUSOPPILAITOS INSINÖÖRITOIMISTO JARI LUOMA KY JALASJÄRVEN YLÄASTE JOENSUUN KARTANO JUNKKARI OY JÄMSÄNKOSKEN METSÄOPPILAITOS KAARINAN KAUPUNKI KAINUUN ENERGIA OY KALAJOEN KAUPUNKI KALLION KONEPAJA OY KANTA-HÄMEEN METSÄNHOITOYHDISTYS KESKI-POHJANMAAN MAASEUTUAKATEMIA KESKI-SUOMEN MARTTAPIIRILIITTO KESKI-UUDENMAAN METSÄNHOITOYHDISTYS KESKI-UUDENMAAN AMMATTIOPISTO KKK-VIHANNES OY KONE-KETONEN OY KONEOSAPALVELU OY KONEYRITTÄJIEN LIITTO KONNUNSUON KESKUSVANKILA KÄSI-JA TAIDETEOLLISUUSLIITTO LAAKSON METALLI LAATUKATTILA LAITILAN RAUTARAKENNE OY LAPIN AMMATTIOPISTO LAPUAN METSÄNHOITOYHDISTYS LOIMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MAASEUDUN YRITYSPALVELUT OY MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MARTTALIITTO METOS OY AB METSÄKESKUS ETELÄ-POHJANMAA METSÄKESKUS POHJOIS-KARJALA METSÄKESKUS POHJOIS-POHJANMAA METSÄKESKUS ETELÄ-SAVO METSÄKESKUS HÄME-UUSIMAA METSÄKESKUS KAAKKOIS-SUOMI METSÄKESKUS KAINUU METSÄKESKUS KESKI-SUOMI METSÄKESKUS LAPPI METSÄKESKUS LOUNAIS-SUOMI METSÄKESKUS PIRKANMAA METSÄKESKUS POHJOIS-SAVO METSÄLIITTO OSUUSKUNTA METSÄRYHMÄ METSÄNHOITOYHDISTYS ITÄ-HÄME METSÄNHOITOYHDISTYS KESKIPOHJA METSÄNHOITOYHDISTYS HAAPAVESI-KÄRSÄMÄKI METSÄNHOITOYHDISTYS JÄRVI-SAVO RY METSÄTALOUDEN KEHITTÄMISKESKUS TAPIO MIELE OY MYRSKYLÄN MAATALOUSKONEASEMA OY

23 1812 jäsentä vuonna 2009 NHK-KESKUS OY NOKKA-YHTIÖT OY NYLANDS SVENSKA LANTBRUKSSÄLLSKAP OSARAN KARTANO OY OSUUSKUNTA TUOTTAJAIN MAITO OULUN SEUDUN LUONNONVARA-ALAN OPPILAITOS OUTOKUMMUN METALLI OY PELLONPAJA OY PIRKANMAAN MARTTAPIIRILIITTO POHJOIS-KARJALAN MARTTAPIIRILIITTO POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ POHJOIS-PIRKAN METSÄNHOITOYHDISTYS POHJOIS-POHJANMAAN MARTTAPIIRILIITTO POHJOISEN KESKI-SUOMEN OPPIMISKESKUS PORIN KAUPUNKI PROAGRIA ETELÄ-KARJALA RY PROAGRIA ETELÄ-POHJANMAA PROAGRIA ETELÄ-SAVO PROAGRIA FARMA MAASEUTUKESKUS PROAGRIA KAINUUN MAASEUTUKESKUS PROAGRIA KESKI-SUOMEN MAASEUTUKESKUS PROAGRIA LAPIN MAASEUTUKESKUS PROAGRIA SATAKUNNAN MAASEUTUKESKUS PROAGRIA HÄME RY PROAGRIA KESKI-POHJANMAAN RY PROAGRIA KYMENLAAKSON MAASEUTUKESKUS PROAGRIA POHJOIS-SAVO PROAGRIA UUSIMAA PROARGIA PIRKANMAA PUUENERGIA RY PÖLKKY OY RAUSSIN METALLI KY RUUKIN MAASEUTUOPPILAITOS SATAKUNNAN VANKILA SAUVALAN KARTANO SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ SEINÄJOEN AMK SEINÄJOEN AOL SILVADATA OY AB SKOGSCENTRALEN KUSTENS STORA ENSO OYJ SUOMEN KESKUSTANAISET RY SUOMEN KODINKONEHUOLTOJENLIITTO SUOMEN LUOTTOJÄTKÄT OY SUOMEN LVI-LIITTO TAIVALKOSKEN METSÄOPPILAITOS TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU/METSÄTALOUDEN KOULUTUSOHJELMA TASANGON MAATILA TORNATOR OY TOPI-KALUSTAJA OY TULIKIVI OYJ UPM-KYMMENE OYJ UUDENMAAN MAASEUTUOPISTO VAASAN SÄHKÖ OY VARSINAIS-SUOMEN MAASEUTUOPPILAITOS VILJAVUUSPALVELU OY XO GROUP OY YLÄ-LAPIN METSÄNHOITOYHDISTYS ÖSTERBOTTENS SVENSKA LANTBRUKSSÄLLSKAP YRKEHÖGSKOLAN NOVIA Kannattavat jäsenet ASKO-KODINKONE / ASKO APPLIANCES HOLDING AB CANDY HOOVER OY ELECTROLUX PROFESSIONAL OY PESULAKONEET ELFVING OY AB HEDOY OY AB IITTALA OY AB LAHONTORJUNTAYHDISTYS MTK R.Y. OY ELECTROLUX KOTITALOUSKONEET AB STALA OY SUOMEN SÄHKÖTUONTI OY VALTRA OY AB WHIRLPOOL NORDIC OY 23

24 TTS PL 5 (Kiljavantie 6, Rajamäki Puhelin: (09) TTS KOULUTUS, RAJAMÄKI PL 5 (Kiljavantie 6, Rajamäki Puhelin: (09) TTS TUTKIMUS, RAJAMÄKI PL 5 (Kiljavantie 6, Rajamäki Puhelin: (09) TTS KOULUTUS, VANTAA Nuolikuja 6, Vantaa Puhelin: (09) TTS KOULUTUS, VANTAA Sarkatie 1, Vantaa Puhelin: (09) TTS KOULUTUS, HELSINKI Viilarintie 5, Helsinki Puhelin: (09) TTS KOULUTUS, HÄMEENLINNA Koulukatu 23, Hämeenlinna Puhelin: (09) TTS KOULUTUS, LÖNNROT OPISTO, LOHJA Werlanderintie 170, Sammatti Puhelin: (09)