SISÄLTÖ. 3 TTS:n 86. toimintavuosi 5 TTS lyhyesti 7 TTS koulutus 15 TTS tutkimus 20 TTS:n organisaatio 22 TTS:n jäsentoiminta 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SISÄLTÖ. 3 TTS:n 86. toimintavuosi 5 TTS lyhyesti 7 TTS koulutus 15 TTS tutkimus 20 TTS:n organisaatio 22 TTS:n jäsentoiminta 2010"

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2010

2 SISÄLTÖ 3 TTS:n 86. toimintavuosi 5 TTS lyhyesti 7 TTS koulutus 15 TTS tutkimus 20 TTS:n organisaatio 22 TTS:n jäsentoiminta 2010

3 TTS:N 86. TOIMINTAVUOSI Alkuvuotta 2010 leimasi vielä yleinen epävarmuus ja yritykset pysyivät varovaisina. Tilanne alkoi kuitenkin vuoden aikana hiljalleen parantua. Jo syksyllä piristyminen näkyi esimerkiksi henkilöstö- ja rekrytointikoulutusten sekä muiden asiakasprojektien lisääntymisenä. TTS oli vuonna 2010 uuden äärellä monellakin tavalla. Uuden strategian ja organisaation tuomat muutokset ja tulevat haasteet olivat suurempia kuin koskaan aikaisemmin. Kumppanuudet ja asiakkuudet ovat elinehto ja niiden luomiseen sekä edelleen kehittämiseen panostettiin toimintavuoden aikana. TTS oli myös entistä tiiviimmin mukana luomassa ja kehittämässä erilaisia verkostoja ja uusia avauksia sekä Suomessa että kansainvälisesti. UUSI ORGANISAATIORAKENNE JA STRATEGIA HYVÄKSYTTIIN VAL- TUUSKUNNASSA Uuden strategian mukaiset linjaukset käsiteltiin TTS:n johtokunnassa tammikuussa. Tämän jälkeen perustettiin kuusi strategisten valintojen mukaista strategiatyöryhmää, joiden jäsenet valittiin eri aloilta. Työryhmissä pohdittiin strategisten valintojen toteuttamista käytännössä, TTS:n keihäänkärkiä sekä organisaatiorakennetta. Johtoryhmän tehtävänä oli tämän jälkeen laatia esitys johtokunnalle TTS:n strategiasta ja organisaation rakenteesta vuosille Johtokunnan käsittelyn jälkeen strategia viimeisteltiin ja työstettiin kesän aikana syksyn valtuuskunnan kokouk sen käsittelyä varten. Samalla johtokunta nimitti uuden johtoryhmän, joka aloitti työnsä kesäkuussa vuoden 2011 toimintasuunnitelman laadinnalla. Myös uuden organisaation tehtävät laitettiin avoimeen hakuun kesäkuussa ja valinnat tehtiin syksyllä Syksyllä aloitettiin uuden toimintajärjestelmän tekeminen ja avainprosessien kuvaaminen prosessinomistajien johdolla. Uusi strategia ja vuoden 2011 toimintasuunnitelma hyväksyttiin valtuuskunnan kokouksessa. UUDEN STRATEGIAN JA ORGANISAATION TUOMAT MUUTOKSET JA TULEVAT HAASTEET OLIVAT SUUREMPIA KUIN KOSKAAN AIKAISEMMIN TTS:n uudessa organisaatiossa, joka aloittaa toimintansa , on kolme toimialaa, jotka ovat teknologia ja luonnonvarat, logistiikka ja palvelut sekä rakentaminen ja asuminen. Toimialojen lisäksi organisaatiossa on tuottavuuden osaamiskeskus, joka toimii kaikilla TTS:n toimialoilla. Toimialajohtajat ja osaamiskeskusjohtaja toimivat suoraan toimitusjohtajan alaisuudessa. Toimitusjohtajan alaisuudessa toimivat myös avainprosessien omistajat, jotka ohjaavat ja valvovat prosessien tehokasta ja taloudellista toteutumista jokaisella toimialalla ja toimintatasolla yhtenäiseksi. Näin varmistetaan yhtenäiset palvelukonseptit. Tämä matriisirakenne mahdollistaa tutkimuksen ja koulutuksen osaamisen yhdistämisen toimialoittain, mitä on tavoiteltu jo pitkään. HOIVAKOTI-YHTEISTYÖ ALOITET- TIIN SAMMATISSA TTS ja Hovi Group Oy solmivat huhtikuussa sopimuksen, jossa TTS vuokrasi Hovi Groupille Sammatin toimipisteen kiinteistöstä noin neliön tilat virkistysmajoitus- ja hoivakotitoimintaa varten. Hoivakoti valmistuu kesäkuussa Yhteistyön tarkoituksena on hyödyntää sekä TTS:n että matkailu- ja ravintola-alan osaamista senioripalvelujen tuottamisessa. Hoivakodin tulevien tilojen peruskorjausvaiheessa sovelletaan ja hyödynnetään myös TTS:n kokemusta seniorirakentamisessa. SARKATIEN TOIMINTA LAAJENI TTS:n Sarkatien toimipisteen toiminta laajeni toimintavuoden aikana. TTS vuokrasi olemassa olevan toimipisteen alakerrasta tilaa noin m 2, johon tulivat toimitilat sekä TehoAPAJA-projektille (logistiikkaalan, rakennusalan ja auto- ja pienkonealan ammatillinen työvalmennus) että moottoripyörä- ja pienkonekoulutukselle. Lisäksi Sarkatiellä sijaitsevan rakennusalan koulutustoiminta laajeni voimakkaasti. VALTAKUNNALLISTA JA KANSAIN- VÄLISTÄ VERKOSTOITUMISTA Toimintavuoden aikana TTS:n rooli eri valtakunnallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa vahvistui. TTS toimi monessa tilanteessa linkkinä ja yhteistyön edistäjänä eri toimijoiden välillä. Esimerkkeinä valtakunnallisista verkostoista mainittakoon TTS:n koordinoima kotityöpalvelualan laatuverkosto, jossa toimijoina ovat sekä oppilaitokset että kotityöpalvelualan yritykset, TTS:n koordinoima sahayrittäjien koulutushanke Maaseutu-Pisa, jossa oppilaitosten 3

4 lisäksi on mukana 260 sahayrittäjää, sekä kuljetusalan yhteistyöverkosto, jossa mukana olevat oppilaitokset kehittävät koulutuksia yhdessä puolustusvoimien kanssa. Lisäksi uutena pilottihankkeena TTS ja Pro- Agria kehittivät valtakunnallisen sikayrittäjien johtamiskoulutuksen, joka alkaa tammikuussa Kansainväliseen toimintaan panostettiin toimintavuoden aikana muun muassa liittymällä eurooppalaiseen kuljetusalan organisaation, EuroTran, jäseneksi. TTS on perustajajäsenenä mukana myös FinEdu-säätiössä, joka on rakennus-, kiinteistö- ja ympäristöalan Venäjälle suuntautuvan koulutus- ja kehittämisyhteistyön tukisäätiö. Säätiön päämääränä on luoda edellytykset suomalaisen rakennus-, kiinteistö- ja ympäristöalan yritysten, järjestöjen, ammatillisten oppilaitosten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteisiin koulutus- ja kehittämishankkeisiin sekä käynnistää käytännön toiminta ensivaiheessa Pietarissa. Henkilötyövuosia 250 TTS HENKILÖSTÖ Tukipalvelut Koulutus Tutkimus * ** 2009 ** 2010 ** * Ennen vuotta 2007 tukipalveluhenkilöstö sisältyi tutkimuksen ja koulutuksen lukuihin. ** Vuodesta 2008 alkaen esitetty konserniluvut. milj. 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 Muu toiminta Koulutus Tutkimus TTS KOKONAIS- TUOTOT , * ** 2009 ** 2010 ** * Ennen vuotta 2007 esitetyt luvut sisältävät myös tukipalvelujen tuotot, joten luvut eivät ole suoraan vertailtavissa myöhempiin vuosiin. ** Vuodesta 2008 alkaen esitetty konserniluvut.

5 TTS ESITTELY TTS on vuonna 1924 perustettu valtakunnallinen koulutus-, tutkimus- ja kehittämisorganisaatio, jonka palveluksessa on yli 200 työntekijää ja liikevaihto on noin 20 miljoonaa euroa. TTS:ssä opiskelee vuosittain yli henkilöä yhä paremmiksi ammattilaisiksi. TTS on mukana vuosittain yli sadassa tutkimus- ja kehittämishankkeessa. TTS:n tavoitteena on parantaa asiakkaiden osaamista, tuottavuutta ja hyvinvointia. TTS KOULUTTAA, TUTKII JA KEHITTÄÄ MM. SEURAAVILLA TOIMIALUEILLA Ajoneuvot ja työkoneet Luonnonvarat ja energia Logistiikka Palvelut Rakentaminen Asuminen ja ympäristö Tuottavuus ja hyvinvointi TTS julkaisee tutkimustuloksiaan tiedote- ja julkaisusarjoissaan sekä TEHO-lehdessä, joita voi tilata TTS:n verkkokaupasta osoitteesta Kaikista tuotteista ja palveluistamme sekä tutkintoon johtavista koulutuksista ja lyhytkoulutuksista saat lisätietoa nettisivuiltamme 5

6

7 TTS KOULUTUS Toimintavuonna yleisen taloudellisen tilanteen piristyminen yrityksissä heijastui positiivisesti myös koulutustoimintaan. Useilla koulutusaloilla tämä näkyi yritys- ja rekrytointikoulutusten kasvuna. Oppisopimuskoulutuksesta toteutui kuitenkin vain puolet suunnitellusta. Koulutuksen rahoituksen haasteena oli myös ammatillisen peruskoulutuksen ja lisäkoulutuksen opiskelijapaikkojen riittämättömyys. Sekä aikuisten että nuorten koulutuksessa opiskelijoita olisi ollut tulossa enemmän kuin mitä TTS koulutuksessa oli koulutuspaikkoja tarjolla. SUURIA MUUTOKSIA AMMATILLI- SEN KOULUTUKSEN KENTÄSSÄ Koulutuksen kentässä tapahtui toimintavuoden aikana suuria muutoksia. Toimintavuoden aikana Ammatillisen Aikuiskoulutuksen Liitto ja Koulutuksen järjestäjien yhdistys KJY ry perustivat Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE:n. Tämä yhdistyminen laajentaa yhteistyötä koko ammatillisen koulutuksen kentässä ja murtaa raja-aitoja. AMKE aloittaa virallisesti toimintansa vuoden 2011 alussa. TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PAL- VELUTEHTÄVÄN MUKAISIA HANK- KEITA RUNSAASTI Oppilaitosten kanssa verkottuminen lisääntyi ja laajentui toimintavuoden aikana merkittävästi. Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän mukaisia hankkeita aloitettiin toimintavuonna runsaasti. Esimerkkeinä hankkeista muun muassa Työpaikkakoulutuksen mallin konseptointi autoalan yrityksiin, Uuden korjaamoluokituksen ja tutkintojen yhteen nivominen, KULTA Kuljetus- ja logistiikka-alalle töihin ja ammattiin, MUKAVA Työhyvinvointi työyhteisöjen menestyksen kivijalaksi, Työelämä opettaa viheralaa, BUSSIMU Bussisimulaattorikoulutuksen kehittäminen ja yhteistyöverkostojen luominen, Osaava Uusimaa sekä Laatusertifikaatti kotityöpalveluyrityksen kilpailuvalttina. Lisäksi TTS koulutus lisäsi vuoden aikana kansainvälistä yritysyhteistyötä ja toimintaa merkittävästi muun muassa kuljetus- ja rakennusaloilla. Kansainvälistä opiskelija- ja asiantuntijavaihtoa toteutettiin matkailu- ja ravintola-aloilla. OPPILAITOSTEN KANSSA VERKOTTUMINEN LISÄÄNTYI JA LAAJENTUI TOIMINTAVUODEN AIKANA MERKITTÄVÄSTI OPPIMISYMPÄRISTÖJEN KEHITTÄ- MISEEN JA TUTKIMUSYHTEISTYÖ- HÖN PANOSTETTIIN VOIMAK- KAASTI Vantaan Sarkatiellä alkoi ESR-rahoituksella toteutettu TehoAPAJA-toiminta, jonka tavoitteena on työllistää tai auttaa jatkoopiskelemaan nuoria sekä pitkäaikaistyöttömiä 4 kuukauden käytäntöpainotteisen koulutuksen avulla. TehoAPAJA:n ammattialoja ovat auto- ja pienkone-, logistiikkaja rakennusala. Simulaattorikoulutuksen kehittämiseen panostettiin toimintavuoden aikana voimakkaasti. Asiakkaina olivat yritysten lisäksi myös muut ammatilliset oppilaitokset, jotka olivat hankkineet simulaattoreita opetukseen. Näiden oppilaitosten kouluttajia perehdytettiin simulaattorikouluttajiksi. Lisäksi TTS koulutus oli mukana TTS tutkimuksen toteuttamissa työvoimatarpeiden selvityshankkeissa. Toimintavuoden aikana alkoi yhteistyössä tutkimuksen kanssa toteutettava Työtutka-hanke, jossa työntutkimusta viedään työssäoppimispaikoille. Lisäksi TTS koulutus haki aikuiskoulutusorganisaatioiden käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan ydinryhmän kehittäjäksi ja toimi toimintavuonna ryhmässä yhtenä pilottioppilaitoksena. OPISKELIJOIDEN OHJAAMISTA VAH- VISTETTIIN JA PROSESSIEN YHTE- NÄISTÄMINEN KÄYNNISTETTIIN Toimintavuoden aikana TTS koulutuksessa panostettiin erityisesti ohjaukseen muun muassa palkkaamalla kuraattori. Ohjauksen kehittämisellä tuetaan opiskelijoiden oppimista ja pyritään ennalta ehkäisemään koulutuksen keskeytyksiä. Ohjauksen osalta TTS koordinoi muun muassa Laajennetun työssäoppimisen hanketta, jonka tavoitteena on käytännönläheisten avoimien oppimisympäristöjen luominen ja oppimisen käytännönläheinen toteuttaminen yhdessä työpaikkojen kanssa sekä hyvien käytäntöjen vertailu muiden oppilaitosten kanssa. Lisäksi TTS oli mukana ohjauksen toimintamalleja kehittävissä Kuuma OpinOvi ja OpinOvi L-U -hankkeissa. Toimintavuoden aikana aloitettiin myös koulutuksen prosessien yhtenäistäminen ja muutostyö uutta organisaatiota silmällä pitäen. AUTO- JA PIENKONEALALLA PA- NOSTETTIIN VOIMAKKAASEEN KE- HITTÄMISEEN SEKÄ KOULUTUSTOI- MINNAN LAAJENTAMISEEN Auto- ja pienkonealan vuotta leimasi tilojen ja laitteiden voimakas kehittäminen, uusien kouluttajien rekrytointi sekä koulutustoiminnan laajentaminen. Yrityk- 7

8

9 TTS KOULUTUS sille suunnattujen koulutuksien kysynnässä näkyi taantuman jälkeen piristymistä jo keväällä, mutta selkeään kasvuun päästiin vasta syksyllä. Useiden yritysten kanssa käynnistettiin vuoden tauon jälkeen rekrytointiin tähtääviä työvoima- ja oppisopimuskoulutuksia sekä trainee-ohjelmia. Oppisopimuskoulutuksissa eniten vilkastumista oli lisäkoulutuksissa eli ammattija erikoisammattitutkinnoissa. Sisäisen kehityksen pääpaino oli tilojen sekä organisaation vastuualueiden uudistamisessa. Toimenpiteiden tavoitteena on entistä parempi asiakasyhteistyö ja koulutuksen laatu. Vantaan Sarkatielle rakennettiin uudet tilat moottoripyörä- ja pienkonemekaanikkokoulutukselle sekä TehoAPAJA:n toiminnalle. Rajamäen toimipisteessä aloitettiin automaalaamon täydellinen uusiminen. Uudistetut tilat ovat valmiina keväällä Maalauskammioiden hankinnan ja uusien tilojen varustelun lisäksi merkittäviä laitehankintoja tehtiin myös henkilöautoihin ja raskaankaluston koulutuksiin liittyen. Esimerkkeinä raskaankaluston alustaravistin ja henkilöautojen iskunvaimennustesteri. Modernit tilat ja laitteet mahdollistivat muun muassa yhteistyön aloittamisen Liikenneturvallisuuskeskuksen, Trafin, kanssa. Seuraavaan vuoteen lähdetään vahvasti uudistuneilla organisaatiolla, tiloilla ja laitteilla. KULJETUSALAN OPISKELIJAT TYÖL- LISTYIVÄT HYVIN Kuljetusalalla suurin osa järjestetyistä koulutuksista oli sovittu jo edellisen vuoden aikana, joten toimintavuoden aikana keskityttiin pääosin oman toiminnan parantamiseen. Koulutusalan toimintaa uudelleen organisoitiin toimintavuoden aikana voimakkaasti ja lisäksi koulutusten kehitystyö- tä tehtiin enemmän kuin edellisinä vuosina. Kehittämisen tulokset näkyvät jo vuonna 2010 sekä sen jälkeen. Sisäisen kehittämisen lisäksi panostettiin työelämäyhteistyöhön. Muun muassa työssäoppimisen ohjaamiseen panostettiin erityisen paljon. Toimintavuonna erityisen TOIMINTAVUONNA ERITYISEN MERKITTÄVÄÄ OLI OPISKELIJOIDEN HYVÄ TYÖLLISTYMINEN KOULUTUSTEN JÄLKEEN merkittävää oli opiskelijoiden hyvä työllistyminen koulutusten jälkeen. Toimintavuonna valmistui myös selkokielinen ammattitermistön kuvasanakirja henkilö- ja tavaraliikenteen sekä varastoalan termeistä erityisesti maahanmuuttajakoulutuksen tarpeisiin. Kuvasanakirja toteutettiin OPH:n rahoittaman TehoTermistö-hankkeen puitteissa. Erityisinä onnistumisina mainittakoon taksinkuljettajien koulutukset, jotka onnistuivat poikkeuksellisen hyvin. Oppilaitosten välistä yhteistyötä kuljetusalalla lisättiin vuoden aikana merkittävästi. Myös kansainvälinen yhteistyö kuljetusalan oppilaitosten kanssa lisääntyi TTS:n liityttyä EuroTran jäseneksi. Etenkin simulaattorikoulutuksen ja -pedagogiikan saralla kehitystyö oli merkittävää. VARASTOALAN KOULUTUSYH- TEISTYÖ MUIDEN OPPILAITOSTEN KANSSA LAAJENTUI MERKITTÄVÄSTI Logistiikka-alalla toiminta keskittyi varastoalan perus- ja ammattitutkintojen toteuttamiseen sekä tutkinnon arviointien vastaanottamiseen. Varastoalan oppisopimuskoulutusten osalta yhteistyötä jatkettiin suuren elintarvikealan yrityksen sekä Uudenmaan alueella toimivien oppisopimustoimistojen kanssa. Myös yhteistyö muiden oppilaitosten kanssa laajentui merkittävästi. Koulutuksia ja tutkinnon arviointeja toteutettiin muun muassa Edupolille, Amiedulle, AEL:lle, Aktivalle ja Luksialle. Myös trukkikoulutuksissa tapahtui selkeää kasvua. Toimintavuoden aikana sekä koulutuksista että Sarkatien oppimisympäristöstä saatu palaute opiskelijoilta ja yhteistyökumppaneilta oli erittäin positiivista. Toimintavuoden aikana Logistiikka-ala oli mukana TehoAPAJA- ja TehoTermistö-hankkeissa. MAARAKENNUSALALLA VAHVIS- TETTIIN YRITYSYHTEISTYÖTÄ Maarakennusalalla yritysyhteistyötä edelleen kehitettiin ja vahvistettiin. Vihtijärven harjoittelualuetta kehitettiin työelämän tarpeiden mukaiseksi muun muassa 3D-koneohjaukseen liittyvien harjoitteiden osalta. Kansainvälisen suunnittelutoimiston kanssa suunniteltiin 3D-koneohjauksen suunnittelijoiden kouluttamista harjoittelualueella. Yrityskoulutukset aloitettiin muun muassa Volvo CE Finlandin kanssa. Maarakennusalan nuorten koulutuksen hakijamäärät kasvoivat merkittävästi. Lisäksi nuorten koulutuksen yhteistyötä 9

10

11 TTS KOULUTUS tiivistettiin TTS:n sisällä toimintavuoden aikana muun muassa koulutusten toteutuksissa. METSÄKONEALALLA HAKKUU- MÄÄRIEN KASVUT NÄKYIVÄT OPISKELIJOIDEN TYÖHÖN SIJOIT- TUMISESSA Metsäkoneenkuljettajien koulutus jatkui toimintavuonna edellisen vuoden volyymilla. Hakijamäärät koulutuksiin pysyivät hyvinä. Vuoden 2010 hakkuumäärät kasvoivat edellisestä vuodesta merkittävästi, mikä näkyi luonnollisesti myös opiskelijoiden työhön sijoittumisissa. TTS käynnisti toimintavuonna metsäkoneenkuljettajan ammattitutkinnon tutkintojen vastaanotot. Metsäenergian korjuumäärien kasvusta johtuen metsäkonealan koulutusohjelmiin sisällytettiin metsäenergian korjuuseen liittyviä koulutusjaksoja. TTS sai metsäalan perustutkinnon metsäkoneasentajan koulutusohjelmaan järjestämisluvan. Metsäkoneenkuljettajien koulutusohjelman käynnistämisestä sovittiin yhteistyössä Jämsän ammattiopiston kanssa. RAKENNUS- JA KIINTEISTÖALAN TOIMINTA LAAJENI EDELLEEN Talonrakennusalalla tapahtui toimintavuoden aikana huomattavaa piristymistä, jonka vaikutukset näkyivät myös rakennusalan koulutuksessa. Rekrytointiin suunnattuja koulutuksia toteutettiin loppuvuodesta enemmän kuin edellisenä vuonna ja yhteydenotot oppisopimusten osalta lisääntyivät huomattavasti. Rakennusviennin piristyessä Venäjälle suomalaisten rakennusyritysten toiminta varsinkin Pietarin alueella lähti hyvään vauhtiin. Suomalaisille rakennusalan koulutustuotteille odotellaan kasvavaa kysyntää myös Venäjällä ja Baltiassa. Toimintavuoden aikana rakennusalan oppimisympäristö jalostui entisestään ja onnistumiset yrityskoulutuksissa tuottivat uusia koulutusavauksia. Myös rakennusalan henkilöstön määrää lisättiin toimintavuoden aikana. TOIMINTAVUODEN AIKANA RAKENNUSALAN OPPIMISYMPÄRISTÖ JALOSTUI ENTISESTÄÄN JA ONNISTUMISET YRITYS- KOULUTUKSISSA TUOTTIVAT UUSIA KOULUTUS- AVAUKSIA. Yhteishankintakoulutukset eri rakennus- ja rakennustuoteyritysten kanssa pääsivät hyvään alkuun, joista esimerkkinä raudoituskoulutus, saunarakentajakoulutus, betonielementtien asentajakoulutus sekä betonielementtien valmistajakoulutukset. Myös ensimmäiset rakennusalan työvoimakoulutukset toteutettiin toimintavuoden aikana. Sarkatien toimipisteen rakennushallin oppimisympäristö jalostui rakennustyömaan kaltaiseksi toiminnaksi. Harjoituskentän sääsuoja otettiin käyttöön muun muassa tehostamaan perustusharjoitusten ja ulkotiloissa tehtävien harjoitusten onnistumista. Rakennus- ja kiinteistöala oli mukana TehoAPAJA -hankkeessa. PUU- JA SISUSTUSALALLA VUOSI OLI POSITIIVINEN Puu- ja sisustusalalla työvoimapoliittisen koulutuksen osuus oli suuri, ja taantuman jälkeen rekrytointikoulutukset alkoivat loppuvuodesta lisääntyä. Myös oppisopimuskoulutusta oli enemmän kuin edellisenä vuonna. Oppimisympäristöä kehitettiin edelleen ja opetustilojen koneistamon layout saatiin valmiiksi kesällä. Edellisinä vuosina alkaneeseen sisustajien koulutukseen panostettiin edelleen, ja syksyllä aloitettiin ensimmäinen sisustajan ammattitutkintoon valmistava koulutus. Puu- ja sisustusala oli mukana myös Maaseutu-Pisa -hankkeessa, johon ala tuotti muun muassa verkko-opetusmateriaalia. PUUTARHA-ALAN OPISKELIJAT TYÖLLISTYIVÄT HYVIN Puutarha-alalla suunniteltu opiskelijamäärä ylittyi hieman ja lähes kaikki aiotut koulutukset toteutuivat. Hakijavolyymi koulutuksiin pysyi samana edelliseen vuoteen verrattuna. Omaehtoiseen koulutukseen tulijat hyödynsivät uutta lakisääteistä mahdollisuutta saada koulutuksen ajalta työttömyysturvaa. Opiskelijat työllistyivät hyvin koulutuksen jälkeen. Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän hanke, Työelämä opettaa viheralaa, alkoi syksyllä. Oppilaitoksen ulkoalueiden kunnostamisen osalta jatkui kivikorin rakentaminen puutarhatalon päätyyn ja uuden parkkialueen viheralueiden rakentaminen. Sammatin toimipisteen piha-alueiden suunnittelu käynnistyi osana Eskohanketta. Tutkintoperusteiden muuttuessa alalla kehitettiin ja otettiin vuoden aikana käyttöön osaamisperustainen toteuttamissuunnitelma puutarhatalouden perustutkintoon valmistavassa koulutuksessa. Tutkintojen vienti työssäoppimispaikoille jatkui. 11

12 TTS KOULUTUKSEN TUOTOT milj. 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0, * ** 2009 ** 2010 ** Muut tuotot Val on toiminta-avustus Muut koulutustuotot Oppisopimuskoulutus Val onosuuskoulutus Työvoimakoulutus * Ennen vuotta 2007 esitetyt luvut sisältävät myös tukipalvelujen tuotot, joten luvut eivät ole suoraan vertailtavissa myöhempiin vuosiin. ** Vuodesta 2008 alkaen esitetty konserniluvut. milj. 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0, * ** 2009 ** 2010 ** * Ennen vuotta 2007 esitetyt luvut sisältävät myös tukipalvelujen tuotot, joten luvut eivät ole suoraan vertailtavissa myöhempiin vuosiin. ** Vuodesta 2008 alkaen esitetty konserniluvut. Muut toimintakulut Henkilöstökulut TTS KOULUTUKSEN KULUT OPISKELIJA- TYÖPÄIVÄT Opiskelijatyöpäiviä Muu koulutus Työvoimakoulutus Opiskelijoita Osatutkinnon suori aneet Koko tutkinnon suori aneet TUTKINNON SUORITTANEET

13 TTS KOULUTUS TTS koulutus oli yksi ensimmäisiä oppilaitoksia Suomessa, joiden opiskelijat suorittivat floristin tutkinnon kokonaan työpaikalla. MATKAILU- JA RAVINTOLA-ALOIL- LA PÄÄTETTIIN KESKITTYÄ AIKUIS- KOULUTUKSEEN Keväällä 2010 matkailu- ja ravintola-aloilla päätettiin keskittyä aikuiskoulutuksen vahvistamiseen. Viimeiset nuorten koulutuksessa opiskelevat opiskelijat valittiin koulutukseen elokuussa Vuoden aikana valmisteltiin tiiviisti Hovi Group Oy:n kanssa hoivakotiyhteistyötä, joka alkaa kesäkuussa 2011, kun hoivakoti aloittaa saneerauksen jälkeen toimintansa. Sopimuksen myötä Sammatin toimipisteestä vuokrataan noin neliötä hoiva-alan yrityksen käyttöön. Yhteistyö käsittää matkailu- ja ravintola-alan osalta muun muassa palvelu- ja koulutusyhteistyötä Sammatin toimipisteessä. Yhteistyön myötä opetustilat, henkilökunnan työhuonetilat, opiskelijoiden oleskelutilat siirtyivät koulusiipeen elokuussa. Samalla kokous- ja opetustilat varustettiin ajanmukaisesti. Toimintavuoden aikana uudet matkailu- ja ravintola-alan tutkinnon perusteet työstettiin opetussuunnitelmiksi ja toteutussuunnitelmiksi. Matkailu- ja ravintola-ala osallistui Laajennetun työssä oppimisen -hankkeeseen. Ala oli mukana myös kansainvälisessä opiskelija- ja asiantuntijavaihtoprojektissa (LAMP3 -kansainvälinen työssäoppiminen), jossa työssäoppimisjaksoja toteutetaan mm. Italiassa, Norjassa, Skotlannissa, Espanjassa, Unkarissa ja Maltalla. pääpaino oli tutkintoon tähtäävien esimieskoulutusten toteutuksissa, yrityksille ja muille organisaatioille suunnattujen tuottavuus- ja työntutkimuspalveluiden tarjonnan kehittämisessä sekä yhteistyöverkostojen rakentamisessa. Opiskelijoiden ja yritysten antamat palautteet olivat erinomaisella tasolla kaikkien koulutusten ja palveluiden osalta. Esimerkiksi JET-koulutuksen vaikuttavuustulokset koulutuksen loppupalautteessa olivat erinomaiset. Pitkien asiakassuhteiden vahvistumisen ja uusien ryhmien aloitusten myötä osa asiakasyrityksistä on valinnut TTS:n strategiseksi kumppaniksi esimiesvalmennuksissa. TTS teki toimintavuoden aikana useita asiakkaille räätälöityjä tuottavuuden kehittämisohjelmia. Uutena koulutushankkeena aloitettiin Pro- Agrian kanssa sikayrittäjien johtamisvalmennuksen suunnittelu, jossa osallistujat suorittavat yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon. Koulutus alkaa tammikuussa KOULUTUKSEN VOLYYMIT 2010 TTS koulutuksessa työskenteli toimintavuonna keskimäärin 148 henkilöä. Opiskelijatyöpäiviä kertyi yhteensä Tutkinnon suorittaneita oli yhteensä 961. Toimintavuoden aikana opiskelijoita oli yhteensä YRITYKSILLE SUUNNATTUJEN ESI- MIESKOULUTUSTEN JA PALVELUI- DEN PALAUTTEET ERINOMAISELLA TASOLLA Yrityspalveluiden osalta toimintavuoden 13

14 TTS TOTEUTTI USEITA TYÖN TUOTTAVUUTEEN, HYVINVOINTIIN JA LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISEEN LIITTYVIÄ TUTKIMUKSIA JA KOULUTUKSIA

15 TTS TUTKIMUS Toimintavuonna 2010 muutokset tutkimustoiminnan toimintaympäristössä jatkuivat, mutta olivat edellisvuotta maltillisempia. Metsäalan organisaatioiden uudistusten suunta alkoi näkyä ja puukauppa piristyi. Palvelujen ja palveluyrittäjyyden lisääntyminen näkyi kaikilla tutkimussektoreilla. TTS:llä oli useita tutkimus- ja kehittämishankkeita, jotka liittyivät esimerkiksi metsäpalveluihin, urakointiin ja kotityöpalveluihin. Lisäksi hankkeita oli runsaasti käynnissä muun muassa metsäenergian teknisiin ratkaisuihin ja pienyrittäjyyden edistämiseen useilla eri toimialueilla. LIIKETOIMINTAOSAAMISEN JA TYÖN TUOTTAVUUTEEN LIITTY- VÄN OSAAMISEN TARVE KOROSTUI Maatalouden puolella tehostamisvaatimukset tilojen edelleen kasvaessa jatkuivat kiivaina. Toiminnan luonteen muuttuessa liiketoimintaosaamisen ja työn tuottavuuteen liittyvän osaamisen tarve maataloudessa korostui entisestään. Tähän tarpeeseen TTS toteutti useita maatilayrittäjien työn tuottavuuteen, hyvinvointiin ja liiketoiminnan kehittämiseen liittyviä tutkimuksia ja koulutuksia. ENERGIATEHOKKUUS PUHUTTI Energiatehokkuuteen tähtäävät valtiolliset ja kansainvälisetkin vaatimukset näkyivät tutkimusrahan suuntaamisessa. Tämä tuli esille niin maatalouden kuin asumisen toiminnassa. Lisäksi asumisen tutkimuksen kasvavaan kysyntään vaikuttivat 2010 vuoden alusta tiukentuneet rakentamisen energiamääräykset, jotka edellyttävät kaikilta toimijoilta panostusta muun muassa tutkimukseen ja tuotekehitykseen, kustannustehokkuuteen, energiatehokkuuden vaatimusten täyttämiseen, lämmöneristeiden toimivuuteen ja uusiin rakenneratkaisuihin. TTS tutkimus toteutti energiatehokkuuteen liittyvää koulutusta muun muassa Motivan kanssa. UUDISTUKSIA JA PROSESSIEN EDEL- LEEN KEHITTÄMISTÄ TTS tutkimuksessa oli vuonna 2010 neljä TOIMINTAVUODEN AIKANA TUTKIMUKSESSA EDELLEEN KEHITETTIIN LUOTUJA PROSESSEJA UUDEN ORGANISAATION MUKAISEKSI tiimiä; bioenergia, teknologia ja tuotantoympäristö, työ ja tuottavuus sekä asuminen ja palveluympäristö. Toimintavuoden aikana tutkimuksessa edelleen kehitettiin luotuja prosesseja uuden organisaation mukaiseksi. Lisäksi toimintavuoden aikana panostettiin erityisesti projektinhallintaan ja hankeprosessien tehostamiseen muun muassa ottamalla tehokkaasti käyttöön uusi projektinhallintaohjelma sekä palkkaamalla hankesihteeri. Vaikka taloudellisiin tavoitteisiin ei toimintavuoden aikana päästy, tehostettiin toimintavuoden aikana toimintoja merkittävästi, mikä luo vahvan pohjan tulevan uuden organisaation toiminnan kehittämiselle. TEKNOLOGIAA JA METSÄENERGIAA KANNATTAVASTI Teknologia ja tuotantoympäristö -tiimin painopistealueet olivat koneita ja laitteita käyttävien menetelmien kehittämiseen liittyvissä hankkeissa. Toimintavuoden aikana saatiin tuloksia useista merkittävistä tutkimus- ja kehittämishankkeista. Metka Metsäenergiaa kannattavasti -hanke jatkuu vuoden 2011 loppuun saakka. Hankkeen tuloksien jalkauttaminen aloitetaan vuoden 2011 alussa Etelä-Suomen alueella alkavalla TTS:n koordinoimalla Metka-koulutushankkeella. Kasvun eväät -ohjelman, joka oli Metsämiesten Säätiön rahoittama, vuosina toteutettava ja TTS tutkimuksen koordinoima t&k-ohjelma, loppuraportti julkaistiin loppuvuonna. Metsätalouden osalta tiimi teki erittäin tiivistä yhteistyötä TTS koulutuksen kanssa. Lisäksi tiimi teki selvitykset sekä metsäkoneenkuljettajien työvoiman saatavuudesta että metsäalan ammattilaisten kiinnostuksesta ja mahdollisuudesta ryhtyä metsäpalveluyrittäjäksi. Maatalouden puolella tiimi tutki muun muassa energian säästöä maatilarakentamisen valaistuksessa ja koulutti muun muas sa maidon ja sianlihan tuottajia Etelä- Pohjanmaalla toteutettavissa hankkeissa. Karjatalouden toimintamenetelmien kehittämiseksi oli menossa useita maakunnallisia hankkeita. Ympäristönäkökulmia huomioitiin erityisesti lannan käsittelyyn liittyvissä hankkeissa. BIOENERGIA.FI KEHITTYI EDELLEEN TTS tutkimuksessa energiatehokkuus käsittää muun muassa energiatehokkuusmittaukset bioenergiaa käyttävissä kattiloissa, tuotantorakennusten energiatehokkuuden 15

16 TTS TUTKIMUS TOTEUTTI ENERGIA- TEHOKKUUTEEN LIITTYVÄÄ KOULUTUSTA MUUN MUASSA MOTIVAN KANSSA

17 TTS TUTKIMUS mittaamisen ja energian säästökohteetesimerkiksi maatilarakennuksessa. Toimintavuoden aikana TTS:n koordinoimassa Bionergian koordinaatiohankkeessa edelleen kehitettiin Bioenergia.fi-sivustoja sekä järjestettiin muun muassa bioenergian koordinaatiopäivät. Bioenergian koordinaatiohanke toteutetaan yhteistyössä Tapion ja ProAgrian kanssa, joiden kanssa tehtiin yhteistyötä myös muun muassa maatilojen energiaohjelmassa. TYÖN JA TUOTTAVUUDEN KOU- LUTUSTA, KEHITTÄMISTÄ JA TUTKI- MUSTOIMINTAA Työ ja tuottavuus -tiimin kehittämistoimet eri organisaatioissa liittyivät kilpailukyvyn parantamiseen, yleisesti työn tuottavuuden kehittämiseen, työturvallisuuteen, tuki- ja liikuntaelinsairauksien ennaltaehkäisyyn sekä työhyvinvoinnin lisäämiseen työpaikoilla. Toimintavuoden aikana edelleen kehitettiin tuottavuuteen liittyviä toimintamalleja ja prosesseja, toteutettiin tuottavuuteen liittyviä yrityshankkeita sekä valtakunnallisia ja kansainvälisiä tutkimus- ja kehittämishankkeita. Lisäksi TTS toteutti koulutuksia muun muassa yhteistyössä Teknologiateollisuus ry:n kanssa. Merkittävimmät tutkimus- ja kehittämishankkeet olivat Maaseutu-Pisa-hanke, jossa koulutettiin valtakunnallisesti 260 sahayrittäjää, sekä Metsäkulttuurihanke, jossa kehitetään tiedonkeruumenetelmiä yksityismetsissä sijaitsevien kulttuuriperintökohteiden kartoittamiseen. Tiimi selvitti myös maatalousyrittäjän fyysistä kuormitusta sekä teki oppaan ulkomaalaisen työntekijän perehdyttämisestä puutarhaja maatiloilla. Työturvallisuuteen ja -terveyteen liittyvää tutkimusta tehtiin muun muassa maa- talousyrittäjille. Lisäksi tiimi oli mukana TTS koulutuksen Työtutka- ja TehoAPAJA -hankkeissa. Tiimi oli mukana myös TTS koulutuksen valtakunnallisessa MUKAVA-hankkeessa, jonka tavoitteena on edistää työhyvinvointia. TOIMINTAVUODEN AIKANA TTS OTTI ERITTÄIN SUUREN ROOLIN KOTITYÖ- PALVELUJEN LAADUN KEHITTÄMISESSÄ TTS:LLÄ MERKITTÄVÄ ROOLI KOTI- TYÖPALVELUJEN LAADUN KEHIT- TÄMISESSÄ TTS on viime vuosina saanut merkittävän jalansijan asumisen ja siihen liittyvän palveluympäristön alueilla. Erityisesti ekotehokkuus, energiatehokkuus ja kodin palvelut ovat niitä teemoja, joissa TTS tutkimuksella sekä asuminen ja palveluympäristö -tiimillä on vankka osaaminen, kokemus ja verkostot jo vuosien ajalta. Toimintavuoden aikana TTS otti erittäin suuren roolin kotityöpalvelujen laadun kehittämisessä. Marraskuussa järjestetyssä Uutta laatua kotityöpalveluihin -seminaarissa julkistettiin kotityöpalvelualalle oma valtakunnallinen laatusertifikaatti. Sertifikaatti on yksityiselle palveluntuottajalle myönnetty tunnustus siitä, että yrityksen toiminta ja palvelut täyttävät valtakunnallisen kotityöpalvelun laatujärjestelmän kriteerit. Sertifikaatin myöntäjänä toimii TTS:n hallinnoima riippumaton kotityöpalvelun laatulautakunta. ELINKAARIASUMISEN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINNAN TARVE KASVOI Ikääntyvien asukkaiden määrä kasvaa koko ajan. Tätä kautta kasvaa myös ikääntyvien asumiseen liittyvien ratkaisujen tarve. Toimintavuoden aikana toteutettiin ja aloitettiin useita merkittäviä hankkeita elinkaariasumiseen liittyen. EkoElias- ja ESKO-hankkeet jatkuivat toimintavuoden aikana. Tammikuussa 2010 julkaistiin -sivusto ja keväällä aloitettiin yhteistyön suunnittelu Sammattiin rakentuvan hoivakodin osalta. GREEN CARE VIHREÄ HOIVA Vuoden aikana alkoi Green Care Vihreä hoiva -hanke, jonka tarkoituksena on maaseutuympäristön ja erityisesti maatilojen hyödyntäminen hoiva-, kuntoutusja hyvinvointipalvelujen tuottamiseen. Tavoitteena on ihmisten henkisen, fyysisen ja sosiaaliseen hyvinvoinnin parantaminen. Loppuvuodesta TTS sai rahoituksen Tupaturva-hankkeelle, joka liittyy senioriasumisen turvallisuuteen, ja joka toteutetaan yhdessä VTT:n kanssa. Hanke alkaa vuoden 2011 alussa. ENERGIATEHOKKUUDEN SÄÄSTÖ- OPIT KÄYTTÖÖN Energiatehokkuus oli ajankohtainen tutkimusteema monellakin tavalla. Ammattikeittiöille suunnattu energiaopas julkaistiin alkuvuodesta Motivan julkaisusarjassa ja 17

18 TTS TUTKIMUKSEN TUOTOT milj. 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0, * ** 2009 ** 2010 ** Muut tuotot Julkaisu- ja jäsentuotot Muut tutkimustuotot Julkiset tutkimusmäärärahat Val onapu * Ennen vuotta 2007 esitetyt luvut sisältävät myös tukipalvelujen tuotot, joten luvut eivät ole suoraan vertailtavissa myöhempiin vuosiin. ** Vuodesta 2008 alkaen esitetty konserniluvut. milj. 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0, * ** 2009 ** 2010 ** Muut toimintakulut Henkilöstökulut TTS TUTKIMUKSEN KULUT * Ennen vuotta 2007 esitetyt luvut sisältävät myös tukipalvelujen tuotot, joten luvut eivät ole suoraan vertailtavissa myöhempiin vuosiin. ** Vuodesta 2008 alkaen esitetty konserniluvut.

19 TTS TUTKIMUS energiatehokkuuteen liittyviä koulutuksia toteutettiin kodinkonemyyjille valtakunnallisesti. Energian hinnannousun myötä myös vanhoja säästöoppeja pidettiin tärkeinä. TTS on jo pitkään tehnyt energiatehokkuuteen liittyviä testejä ja mittauksia, joita toteutettiin toimintavuoden aikana useita. Asumisen puolella korostui myös eri asiakaskunnille kohdistetun suunnittelun merkitys (mm. seniorit, maahanmuuttajat, yksinasujat). Suunnittelupalveluja sekä asumiseen liittyviä tuotteita ja koulutuksia edelleen kehitettiin toimintavuoden aikana. VALTAKUNNALLISTA JA KANSAIN- VÄLISTÄ VERKOTTUMISTA Toimintavuoden aikana edelleen kehitettiin tiiviitä kumppanuuksia ja verkostoja sekä valtakunnallisesti että kansainvälisesti. Lisäksi TTS järjesti useita seminaareja ja koulutustilaisuuksia muun muassa energiatehokkuuteen, asumiseen, kotityöpalveluihin, tuottavuuteen sekä sahayrittäjyyteen liittyen. Lisäksi tutkimuksen henkilökunta osallistui useisiin kansainvälisiin seminaareihin ja kongresseihin. TTS:n järjestämä opintomatka ulkomaille suuntautui Sveitsiin. TTS TUTKIMUKSEN VOLYYMIT VUONNA 2010 TTS tutkimuksessa työskenteli kertomusvuonna 36 tutkijaa. Tutkimushankkeita oli vuoden aikana noin 70 kappaletta. TTS tutkimuksen suurimmat tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoittajatahot toimintavuoden aikana olivat eri ministeriöt (mm. maa- ja metsätalousministeriö, työja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö), Opetushallitus, TEKES, ELY-keskukset, Maatalousyrittäjien eläkelaitos sekä yksityiset säätiöt kuten Metsämiesten Säätiö, Marjatta ja Eino Kollin Säätiö ja Maatalouskoneiden tutkimussäätiö. TTS TUTKIMUKSEN JULKAISUTOIMINTA TTS tutkimus julkaisee tutkimustuloksiaan tiedote- ja julkaisusarjoissaan sekä palvelee asiakkaitaan Internet-sivujen kautta. Myös TTS:n toimittama TEHO-lehti sisältää ajankohtaista ja puolueetonta tietoa TTS tutkimuksen aloilta. Vuoden 2010 aikana TTS tutkimuksen oma verkkokauppa vakiinnutti edelleen asemaansa. TTS kaupasta voi ostaa helposti TTS tutkimuksen tiedotteita, julkaisuja ja muita tuotteitamme joko pdf:nä tai painetussa muodossa. TTS kauppa palvelee asiakkaita joka päivä 24 tuntia vuorokaudessa ja asiakas saa sähköisessä muodossa ostamansa julkaisut ja ATK-ohjelmat heti käyttöönsä. TTS julkaisi TTS tutkimuksen tiedotteita -sarjoissaan yhteensä 26 tiedotetta, julkaisuja-sarjassa yhden sekä raportteja ja oppaita -sarjassa viisi julkaisua. TEHO-lehteä julkaistiin kuusi numeroa. Lisäksi TTS edelleen kehitti ja selkiytti Internet-sivuja asiakaslähtöisemmiksi. Myös lehdistölle tiedotettiin aktiivisesti. Mediaosumia oli vuoden aikana 676 kpl. Vuonna 2010 TTS sai erityisen paljon näkyvyyttä sähköisessä mediassa kuten esimerkiksi uutisissa, YLE TV1:n Kuningaskuluttajassa, Aamu TV:ssä, Studio 55 -ohjelmassa, MTV3 MAX:in Remontti Reiska -ohjelmassa sekä MTV3:n Huomenta Suomi -ohjelmassa. 19

20

Kirje 26.05.2016. Ammatillisen koulutuksen järjestäjärakenteen kehittämisohjelma

Kirje 26.05.2016. Ammatillisen koulutuksen järjestäjärakenteen kehittämisohjelma Kirje OKM/41/592/2016 26.05.2016 Jakelussa mainituille Viite Asia Ammatillisen koulutuksen järjestäjärakenteen kehittämisohjelma 1. Johdanto Osana pääministeri Juha Sipilän hallituksen strategista hallitusohjelmaa,

Lisätiedot

Luonnonvara- ja ympäristöalan kehitysnäkymiä osaamisen näkökulma Susanna Tauriainen Luonnonvara-a ja ympäristöalan koulutuksen

Luonnonvara- ja ympäristöalan kehitysnäkymiä osaamisen näkökulma Susanna Tauriainen Luonnonvara-a ja ympäristöalan koulutuksen Luonnonvara- ja ympäristöalan kehitysnäkymiä osaamisen näkökulma Susanna Tauriainen 13.-14.2012 Luonnonvara-a ja ympäristöalan koulutuksen kehittämispäivät, OPH 7.11.2012 Ruoka on maailmanlaajuinen kasvuala

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Johan Hahkala Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Jäsenet 1. Ami-säätiö 2. Axxell Utbildining Ab. 3. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia 4. Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä 5. Etelä-Savon

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

2015 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä

2015 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä Saimaan ammattiopisto Sampo tarjoaa ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille sekä koulutus- ja kehittämispalveluja yrityksille ja muille yhteisöasiakkaille. Saimaan ammattiopisto Sampo aloitti toimintansa

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Työllisten insinöörien ja arkkitehtien määrä Turussa ja muissa suurimmissa kaupungeissa Suomessa

Lisätiedot

Ammattikoulutuksen järjestäjäkenttä tänään

Ammattikoulutuksen järjestäjäkenttä tänään Ammattikoulutuksen järjestäjäkenttä tänään Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma seminaari Paasitorni 2.8.213 Erityisasiantuntija Riku Honkasalo Opetushallitus Esityksen sisältö Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Kaivannais- ja energiateollisuuden TYKE-hanke Kai Ollila

Kaivannais- ja energiateollisuuden TYKE-hanke Kai Ollila Kaivannais- ja energiateollisuuden TYKE-hanke 2012 16.5.2013 Kai Ollila Mitä on TYKE-toiminta? Toiminnalla tarkoitetaan yrityksille ja julkisyhteisöille, erityisesti pienyrityksille tarjottavia osaamisen

Lisätiedot

Mikä ihmeen Opin ovi?

Mikä ihmeen Opin ovi? Neuvonta ja ohjaus minne menet? Itä-Uudenmaan Opin Ovi projektin päätösseminaari Nuorten ja aikuisten ohjaus tulevaisuudessa Itä-Uudellamaalla 1.11.2012 Porvoo Projektipäällikkö Auli Ryhänen Aikuisohjauksen

Lisätiedot

Opin ovista eteenpäin aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittäminen Suomessa

Opin ovista eteenpäin aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittäminen Suomessa Opin ovista eteenpäin aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittäminen Suomessa Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 22. - 23.3.2012 Scandic Marina Congress Center, Helsinki Projektipäällikkö Auli

Lisätiedot

Rakenneuudistus toinen aste Helsinki

Rakenneuudistus toinen aste Helsinki Rakenneuudistus toinen aste Helsinki 25.9.2014 Eeva-Riitta Pirhonen Ylijohtaja 16-18 ikäluokkien kehitys (Tilastokeskus) LUKION OPISKELIJAMÄÄRÄT PERUSTIETOKYSELYN 20.1.2014 MUKAAN (OPH) Omistaja Järjestäjien

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 55 600 osallistujaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta 21.1.216 Teknologiateollisuus 2 Teknologiateollisuus on merkittävä työllistäjä

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE JÄRJESTETTÄVÄN AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMISTAVAN KOULUTUKSEN OPISKELIJAT VALTIONOSUUSTILASTOISSA

MAAHANMUUTTAJILLE JÄRJESTETTÄVÄN AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMISTAVAN KOULUTUKSEN OPISKELIJAT VALTIONOSUUSTILASTOISSA LÄÄNI MAAHANMUUTTAJILLE JÄRJESTETTÄVÄN AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMISTAVAN KOULUTUKSEN OPISKELIJAT VALTIONOSUUSTILASTOISSA 1999-2001 20.1.1999 20.9.1999 v. 1999 20.1.2000 20.9.2000 v. 2000 20.1.2001

Lisätiedot

Ajankohtaista näyttötutkinnoista

Ajankohtaista näyttötutkinnoista Ajankohtaista näyttötutkinnoista Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen opetusneuvos, yksikön päällikkö 10/2008 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AJANKOHTAISTA OPETUSHALLITUKSEN TOIMIALALLA

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus. Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM

OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus. Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM 2 OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus SOTE-PEDA webinaari 3.2.2017 Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM 3 KOULUTUS- SOPIMUKSEN TAVOITTEET Työpaikoilla toteutettavan ja käytännön

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta elinkeinoelämän näkökulmasta Mirja Mirja Hannula Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman seurantakomitean kokous Turku, 23.5.2016 Ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen,

Lisätiedot

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Strategia 2015-2017 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Opiskelijan parhaaksi Työelämän parhaaksi Laadukasta koulutusta, joustavasti ja uudistuen Osaava,

Lisätiedot

Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät. Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6.

Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät. Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6. Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6.2013 Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärien sopeuttaminen

Lisätiedot

Jyrki Vihriälä / EduCluster Finland Oy / Kokkola Hyvät käytännöt seminaari, laatustrategian toimeenpanon tuki

Jyrki Vihriälä / EduCluster Finland Oy / Kokkola Hyvät käytännöt seminaari, laatustrategian toimeenpanon tuki Jyrki Vihriälä / EduCluster Finland Oy 11.12.2012 / Kokkola Hyvät käytännöt seminaari, laatustrategian toimeenpanon tuki OSALLISTUJILLE MAKSUTON KOULUTUS Opetushallituksen rahoittamaa osallistujille maksutonta

Lisätiedot

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4. Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.2010 Rahoitus Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009)

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Opiskelijoidemme näköinen Salpaus

Opiskelijoidemme näköinen Salpaus Opiskelijoidemme näköinen Salpaus Oppilaitoksen toimintakulttuurin kehittäminen; osallistavan toimintatutkimuksen tulokset TutkeOpe2015 -hanke 15.9.2016 Pedagogiset huiput seminaari, Levi Merja Tirkkonen,

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

TTS TYÖTEHOSEURA RY VUOSIKERTOMUS 2015. Johtava suomalaisen työn kehittäjä

TTS TYÖTEHOSEURA RY VUOSIKERTOMUS 2015. Johtava suomalaisen työn kehittäjä TTS TYÖTEHOSEURA RY VUOSIKERTOMUS 2015 Johtava suomalaisen työn kehittäjä Työtehoseura lyhyesti TTS Työtehoseura ry on yleishyödyllinen yhdistys, jonka toiminnan tarkoituksena on parantaa työn ja tuotannon

Lisätiedot

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 KOTEL 14-002 26.2.2014 1 (4) KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 1 TOIMINTA-AJATUS Yhdistyksen tarkoituksena on edistää laatua, luotettavuutta ja taloudellisuutta elektroniikan komponenttien,

Lisätiedot

Puutarha-alan koulutuksen kehittämisstrategia -hanke - tulevaisuuden työelämä- ja ammattiosaamistarpeet ammatillisessa puutarhakoulutuksessa

Puutarha-alan koulutuksen kehittämisstrategia -hanke - tulevaisuuden työelämä- ja ammattiosaamistarpeet ammatillisessa puutarhakoulutuksessa Puutarha-alan koulutuksen kehittämisstrategia -hanke - tulevaisuuden työelämä- ja ammattiosaamistarpeet ammatillisessa puutarhakoulutuksessa Tavoitteet Selvittää tulevaisuuden työelämä- ja ammattiosaamistarpeet

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Näyttötutkintoon valmistavissa koulutuksissa 88 400 osallistujaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Valmistavien ja valmentavien koulutusten uudistus, VALMA säädösmuutokset Nivala

Valmistavien ja valmentavien koulutusten uudistus, VALMA säädösmuutokset Nivala Valmistavien ja valmentavien koulutusten uudistus, VALMA säädösmuutokset Nivala 13.3.2015 Valma-työryhmä: Hannele Siekkinen, Jaana Haikara, Tytti Sydänmetsä, Paula Jaakkonen, Arto Huuskonen, Ritva Joki-Kolehmainen

Lisätiedot

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Maarit Kallio-Savela, erityisasiantuntija 8.3.2016 Seinäjoki Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen 2 Kulttuuri

Lisätiedot

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta LARK5-seminaari 22.9.2016 Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta Perho Liiketalousopisto Oy:n tavoite Perho Liiketalousopisto

Lisätiedot

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta Teknologiateollisuus on merkittävä työllistäjä Teknologiayritykset työllistävät

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain 8.11.2016 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus ELYalueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa

Lisätiedot

LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI Koulutuksen järjestäjän nimi. Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka. pv.kk.xxxx.

LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI Koulutuksen järjestäjän nimi. Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka. pv.kk.xxxx. LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI 27.8.1998 Koulutuksen järjestäjän nimi Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka pv.kk.xxxx xxx/430/xxxx KOULUTUKSENJÄRJESTÄMISLUPA. Opetusministeriö on ammatillisesta

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi Tiedotusvälineille 9.8.2010 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2010 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Pohjois-Karjalassa Rahoituslähteet: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 4.12.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen laadunhallinnasta Opetusneuvos Leena Koski

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen laadunhallinnasta Opetusneuvos Leena Koski Ammatillisen koulutuksen kansallisen laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 klo 10.00 15.15, Amiedu klo 13.00 14.30 Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen laadunhallinnasta Opetusneuvos Opetusneuvos Opetushallitus

Lisätiedot

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 3.11.2010 Ammattikoulutuksen kriittiset tehtävät

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2011

TOIMINTAKERTOMUS 2011 LOUNAIS-SUOMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TOIMINTAKERTOMUS 2011 Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä omistaa Liedon ammatti- ja aikuisopiston, Loimaan ammatti- ja aikuisopiston ja Uudenkaupungin ammatti- ja aikuisopisto

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAA. Nuorten maakunta! AKL. Pohjois-Pohjanmaa. asukkaita pinta-ala km2 asukastih.

POHJOIS-POHJANMAA. Nuorten maakunta! AKL. Pohjois-Pohjanmaa. asukkaita pinta-ala km2 asukastih. POHJOIS-POHJANMAA Nuorten maakunta! AKL 2.2011 Pohjois-Pohjanmaa asukkaita 395 000 pinta-ala 37 400 km2 asukastih. 11 as/km2 AKL 2.2011 1 Pohjois- Pohjanmaa 34 kuntaa (+Vaalan kunta Kainuusta liiton jäsen)

Lisätiedot

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU KEKSINTÖSÄÄTIÖ JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU 18.1.2011 / Avainklubi Pekka Rantala, Kusti Alasalmi Riitta Ahola, Timo Kilpinen, Antti Niemi, Pauliina Sievänen Maailma tarvitsee keksintöäsi Keksijätutkintoa sjä

Lisätiedot

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Aikuiskoulutukselle asetetut tavoitteet 18-64-vuotiaista vähintään 60 prosenttia osallistuu vuosittain aikuiskoulutukseen Aliedustettujen ryhmien osallistumisen kasvattaminen

Lisätiedot

Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa

Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa SAK SAK syksy 2009 1 Työmarkkinoiden joustavuus haastaa ammatillisen peruskoulutuksen Työmarkkinoiden muutokset ja joustavuus lisääntynyt

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2009 Koulutus 2010 Ammatillinen koulutus 2009 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Ammattikorkeakoulututkinnot Naiset suorittavat yli 60 prosenttia ammattikorkeakoulututkinnoista Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2012 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 3.8.2011 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, ELYkeskuksen ja Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013

Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Rakennusala työllistää RT:n katsaus Tapio Kari

Rakennusala työllistää RT:n katsaus Tapio Kari Rakennusala työllistää RT:n katsaus Tapio Kari Rakennusteollisuus RT Tapio Kari Rakennusteollisuus RT Tapio Kari Rakennusteollisuus RT Tapio Kari Rakennusteollisuus RT Tapio Kari Työkokeilu Kuuden euron

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Puistopuutarhurin ammattitutkinnon ja puistomestarin erikoisammattitutkinnon perusteiden päivitys. Hanna Tajakka Konsulttipalvelu Viher-Arkki

Puistopuutarhurin ammattitutkinnon ja puistomestarin erikoisammattitutkinnon perusteiden päivitys. Hanna Tajakka Konsulttipalvelu Viher-Arkki Puistopuutarhurin ammattitutkinnon ja puistomestarin erikoisammattitutkinnon perusteiden päivitys Hanna Tajakka Konsulttipalvelu Viher-Arkki 1 Esityksen sisältö Perustetyöryhmän esittely Valmistelun aikataulu

Lisätiedot

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja työelämän kehittäjä. 1 Suomalainen koulutusjärjestelmä Tohtorin tutkinto

Lisätiedot

Työtehoseura ry LOPPUPORTTI

Työtehoseura ry LOPPUPORTTI 1 Työtehoseura ry LOPPUPORTTI Metsäalan substanssiosaaminen -hankkeen tulosten jalkauttaminen metsäalan ammatillisen koulutuksen kehittämiseksi 1.4.2014 31.12.2015 Eila Lautanen TTS - Työtehoseura Tuottavuus

Lisätiedot

Katsaus muuttuvaan työvoimakoulutukseen

Katsaus muuttuvaan työvoimakoulutukseen Katsaus muuttuvaan työvoimakoulutukseen 14.10.2016 Ohjauksen ajankohtaisfoorumi Pohjois-Karjalan ELY-keskus, työllisyys ja osaaminen -yksikkö Työvoimapalveluasiantuntija Ulpu Järviluoto Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittyvä yhteistyö (ryhmä 2)

Ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittyvä yhteistyö (ryhmä 2) Ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittyvä yhteistyö (ryhmä 2) Puheenjohtajana kehittämispäällikkö Helena Miettinen, Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Havainnoija erityisasiantuntija Minna

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013. Eeva-Riitta Pirhonen ylijohtaja

Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013. Eeva-Riitta Pirhonen ylijohtaja Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Eeva-Riitta Pirhonen ylijohtaja Ammatillinen koulutus Ammatillisten tutkintojen ja tutkintojärjestelmän kehittäminen - osaamisperusteisuutta vahvistetaan

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

MTI-opetuksen tulevaisuusseminaari Loppupuheenvuoro. Ilari Pirttilä Metsämiesten Säätiö

MTI-opetuksen tulevaisuusseminaari Loppupuheenvuoro. Ilari Pirttilä Metsämiesten Säätiö MTI-opetuksen tulevaisuusseminaari 29.-30.10.2015 Loppupuheenvuoro Ilari Pirttilä Metsämiesten Säätiö Metsäalan tulevaisuus on valoista BKT ja hyvinvointi Olemme tässä Biotalous Fossiilitalous Luontaistalous

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 2015

Tammikuun työllisyyskatsaus 2015 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 POHJANMAAN ELY-KESKUS Tammikuun työllisyyskatsaus 2015 Julkaisuvapaa 24.2.2015 klo 9.00 Uusia avoimia työpaikkoja vuoden takaista enemmän. Ulkomaalainen työvoima kasvanut yli 200

Lisätiedot

Aikuisohjauksen kehittämisen satoa OpinTori-projektinpäätösseminaari Oulu

Aikuisohjauksen kehittämisen satoa OpinTori-projektinpäätösseminaari Oulu Aikuisten tieto-, neuvonta-ja ohjauspalvelujen kehittäminen Suomessa Aikuisohjauksen kehittämisen satoa OpinTori-projektinpäätösseminaari 19.3.2013 Oulu Projektipäällikkö Auli Ryhänen Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti,

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2011

Ammatillinen koulutus 2011 Koulutus 2012 Ammatillinen koulutus 2011 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita

Lisätiedot

Maaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi. Rovaniemi

Maaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi. Rovaniemi Maaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi Rovaniemi 7.6.2011 Laajakaistahankkeet EU:n elvytysvaroilla rahoitettavat laajat hajaasutusalueiden laajakaistahankkeet - Pilottihankkeet Pertunmaa

Lisätiedot

Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI

Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI Osekk lyhyesti Perustettu 15.12.1994 (varsinainen toiminta alkoi 1.8.1995) Henkilökuntaa (TA 2014) 970 Toimintatuotot (TA

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola

TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola Turvatiimi lyhyesti Liikevaihto 27,6 meuroa, henkilöstöä 750, toimintaa yli 20 paikkakunnalla Atine Group Oy:n tytäryhtiö (n

Lisätiedot

KOKO MAA 150 151 149 500-651 148 500-1 000 147 000-1 500-651 -1 651-3 151

KOKO MAA 150 151 149 500-651 148 500-1 000 147 000-1 500-651 -1 651-3 151 AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPISKELIJAMÄÄRIEN SOPEUTTAMINEN VUOSINA - (oppilaitosmuotoinen koulutus) kokonais, 1.1. OKM esitys OKM esitys OKM esitys esitys -16 KOKO MAA 150 151 149 500-651 148 500-1

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Ammatillisen koulutuksen hyvinvointiseminaari Helsinki ke 9.2.2011 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Taustaa (1) Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1 JÄRJESTÄJILLE 1 Taustatiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjätyyppi Kunta Kuntayhtymä Muu taustayhteisö Vastaajan nimi Vastaajan asema organisaatiossa Vastaajan sähköpostiosoite Vastaajan

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Koulutus 2012 Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 139 900 opiskelijaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeli

Lisätiedot

AMMATTIKOULUTUS-TOIMINTAYKSIKKÖ, YKSIKÖT JA NIIDEN TEHTÄVÄT

AMMATTIKOULUTUS-TOIMINTAYKSIKKÖ, YKSIKÖT JA NIIDEN TEHTÄVÄT AMMATTIKOULUTUS-TOIMINTAYKSIKKÖ, YKSIKÖT JA NIIDEN TEHTÄVÄT AMMATTIKOULUTUS- toimintayksikkö Johtaja Pasi Kankare Ennakointi yksikkö yksikön päällikkö Matti Kimari Tutkinnot yksikkö yksikön päällikkö Sirkka-Liisa

Lisätiedot

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19-21.3.2012 OPH seminaari Riitta Karusaari Koulutuspäällikkö

Lisätiedot

Aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittäminen Suomessa

Aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittäminen Suomessa Aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittäminen Suomessa Riittääkö nopat? Haasteena yliopisto-opintojen napakka eteneminen -seminaari 11.3.2013 Lappeenranta Projektipäällikkö Auli Ryhänen

Lisätiedot

TL 3 Osaajana työmarkkinoille tilannekatsaus

TL 3 Osaajana työmarkkinoille tilannekatsaus TL 3 Osaajana työmarkkinoille tilannekatsaus EU-rakennerahastopäivät 2008 Sotkamo 4.9.2008 Seija Rasku OPM/KTPO Kirsti Kylä-Tuomola OPM/KTPO Laura Jauhola OPH Jaana Lepistö LSLH Kehittämisohjelman tavoitteet

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

AMKE Johdon foorumi 20.1.2016 Merja Oljakka SOL Palvelut Oy

AMKE Johdon foorumi 20.1.2016 Merja Oljakka SOL Palvelut Oy AMKE Johdon foorumi Merja Oljakka SOL Palvelut Oy SOL Aurinkokunta Haluamme luoda tarinan, joka vastaa sitä mitä olemme ja tahdomme nyt ja tulevaisuudessa. Sen päähenkilö on SOL moniosaaja, asiakkaalle

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet

Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet Puutarha-alan kehittämispäivät 20.-21.11.2014 Axxell Överby Anne Liimatainen, Opetushallitus Aiheet Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet Puutarha-alan tutkintojen

Lisätiedot

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut -varojen alueellinen jako 2016 Ennakoitu rakennemuutos, euroa Kasvusopimukset, euroa Yhteensä, euroa Uudenmaan liitto 317 000 1 466 000 1 783 000 Hämeen liitto 183 000

Lisätiedot

YLEISSIVISTÄVÄ JA AMMATILLINEN KOULUTUS UUDISTUVAT

YLEISSIVISTÄVÄ JA AMMATILLINEN KOULUTUS UUDISTUVAT YLEISSIVISTÄVÄ JA AMMATILLINEN KOULUTUS UUDISTUVAT Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1.-2.12.2009 Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS Terveisiä Opetushallituksesta 2 UUDISTUNEET AMMATILLISET

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

Verkostotyö kehittämisen ja vaikuttamisen välineenä.

Verkostotyö kehittämisen ja vaikuttamisen välineenä. Verkostotyö kehittämisen ja vaikuttamisen välineenä Yleistä TPY:ssä - 228 jäsentä (toukokuu 2015) - Strategia vuosille 2015 2020 - Yhdistyksen keskeiset toimintaperiaatteet ovat tulevaisuuteen katsominen,

Lisätiedot