133 Poikkeamishakemus Kansi ja Areena (Sorinkatu, Naulakatu, Ratapihankatu)

Transkriptio

1 Tampere Pöytäkirja 12/ (132) Aika , klo 15:30-20:23 Paikka Kaupunginhallituksen istuntosali Käsitellyt asiat 129 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 130 Läsnäolo- ja puheoikeuden myöntäminen 131 Pöytäkirjan tarkastus 132 Ajankohtaiset asiat 133 Poikkeamishakemus Kansi ja Areena (Sorinkatu, Naulakatu, Ratapihankatu) 134 Asemakaavaehdotuksen asettaminen nähtäville, Nalkala (III), Kaakinmaa (VI), Ratina (XIII), Eteläpuiston ja lähiympäristön asemakaava nro Asemakaavaehdotuksen asettaminen nähtäville, Lakalaiva, Rautaharkko ja Taatala, Tampereen seudun keskuspuhdistamo (Sulkavuori), asemakaava nro Asemakaavaehdotuksen asettaminen nähtäville, XXII (Hatanpää) ja Rantaperkiö, Tampereen seudun keskuspuhdistamo (Vihilahti), asemakaava nro Asemakaavaehdotuksen asettaminen nähtäville, Rantaperkiö ja Rautaharkko, Tampereen seudun keskuspuhdistamo (Sulkavuori-Vihilahti) maanalainen asemakaava nro Asemakaavaehdotuksen asettaminen nähtäville, XXII (Hatanpää), Tampereen seudun keskuspuhdistamo (Vihilahti- Viinikanlahti), maanalainen asemakaava nro Asemakaavaehdotuksen asettaminen nähtäville, Myllypuro, Kolmenkulman toisen osan työpaikka-alueen asemakaava, asemakaava nro Asemakaavaehdotuksen asettaminen nähtäville, Koivistonkylä - Ilokkaanpuisto, Nirva - Hylliniitynkatu ja Hylliniitynpuisto, täydennysrakentaminen, asemakaava nro Asemakaavaehdotuksen asettaminen nähtäville, IX (Tampella) ja X (Jussinkylä), Työnpuisto ja Vapriikinraitti, asemakaava nro Asemakaavaehdotuksen asettaminen nähtäville, Ristinarkku, Veijanmäenkatu 4 ja katualuetta, asemakaava nro 8510

2 Tampere Pöytäkirja 12/ (132) 143 Muistutukset ja asemakaavan hyväksyminen, Hallila, Hervanta, Korkinmäki, Lukonmäki, Muotiala, Turtola, Uusi asemakaava ja asemakaavan muutos, asemakaava nro Multisillan EHYT-yleissuunnitelman hyväksyminen jatkosuunnittelun pohjaksi 145 Nopeusrajoitusjärjestelmän päivittäminen 146 Ei julkinen 147 Suunnittelutarvehakemus, omakotitalon ja talousrakennuksen rakentaminen, määräala tilasta Terälahti sekä tila Teräperä , Kapeentie Poikkeamishakemus, asuinrakennuksen laajentaminen, Mutkakatu Poikkeamishakemus, asuinrakennuksen laajentaminen, Kukkoinkivenkatu Poikkeamishakemus, asuinrakennuksen ja talousrakennusten rakentaminen, Pohjanmaantie Toispuolisenpuiston yleissuunnitelma 152 Viranhaltijoiden päätösten otto-oikeus

3 Tampere Pöytäkirja 12/ (132) Saapuvilla olleet jäsenet Muut saapuvilla olleet Salmi Pekka, puheenjohtaja Stenhäll Jaakko, varapuheenjohtaja Ahonen Reeta, saapui 15:52 Hyötynen Kalle Höyssä Matti, saapui 16:25 Liimola Anne Niemelä Kari Raevaara Aarne Rantaviita-Tiainen Anna-Kaarina Strömberg Hannele, saapui 15:56 Tervo Anne Harjuntausta Anneli, sihteeri, pöytäkirjanpitäjä Sasi Ilkka, kaupunginhallituksen edustaja Hyry Anna-Leea, viestintäpäällikkö, saapui 16:30 Nurminen Mikko, johtaja, ovo. tilaajapäällikkö Hurme Taru, suunnittelujohtaja Karppinen Elina, asemakaavapäällikkö Hastio Pia, yleiskaavapäällikkö Kantola Petri, vs.rakennuttamispäällikkö Vandell Ari, suunnittelupäällikkö, saapui 15:52 Murtonen Tommi, nuorisovaltuuston edustaja, saapui 15:56 Madekivi Olli, johtaja, Ely-keskus, poistui 17:05 Strandén Leena, yliarkkitehti, Ely-keskus, poistui 17:05 Ingelin Soili, ylitarkastaja, Ely-keskus, poistui 17:05 Tenhunen Tero, hankejohtaja, saapui 17:05, poistui 18:00 Allekirjoitukset Salmi Pekka Puheenjohtaja Anneli Harjuntausta Sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen Jaakko Stenhäll Pöytäkirjan nähtävänäolo Nähtävänä Kirjaamo, Puutarhakatu 6, Tampere

4 Tampere Pöytäkirja 12/ (132) Anneli Harjuntausta, sihteeri, pöytäkirjanpitäjä

5 Tampere Pöytäkirja 12/ (132) 129 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätös Todettiin. Päätösehdotus oli Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

6 Tampere Pöytäkirja 12/ (132) 130 Läsnäolo- ja puheoikeuden myöntäminen Päätös Myönnettiin. Päätösehdotus oli Myönnetään läsnäolo- ja puheoikeus hankejohtaja Tero Tenhuselle :n 132 poikkeamishakemus Kansi ja Areena käsittelyn ajaksi sekä Ajankohtaisten asioiden Ely-keskustelu-osuuden ajaksi johtaja Olli Madekivelle, yliarkkitehti Leena Strandénille ja ylitarkastaja Soili Ingelinille Ely-keskuksesta.

7 Tampere Pöytäkirja 12/ (132) 131 Pöytäkirjan tarkastus Päätös Valittiin. Päätösehdotus oli Pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan jäsenet Anna-Kaarina Rantaviita- Tiainen ja Jaakko Stenhäll sekä varalle Aarne Raevaara. Perustelut Pöytäkirja on allekirjoitettavana keskusvirastotalossa viimeistään

8 Tampere Pöytäkirja 12/ (132) 132 Ajankohtaiset asiat Päätös Merkittiin tiedoksi. Esittelijä: Mikko Nurminen Päätösehdotus oli Kehittämiskeskustelu merkitään tiedoksi. Perustelut Klo : Yhdyskuntalautakunnan ja Ely-keskuksen kehittämiskeskustelu; Olli Madekivi, johtaja, ympäristö- ja luonnonvarat Leena Strandén, yliarkkitehti, rakennetun ympäristön yksikkö Soili Ingelin, ylitarkastaja, rakennetun ympäristön yksikkö. Merkittiin, että jäsen Reeta Ahonen ja suunnittelupäällikkö Ari Vandell saapuivat kokoukseen Madekiven esityksen aikana klo ja jäsen Hannele Strömberg sekä nuorisovaltuuston edustaja Tommi Murtonen esityksen lopussa klo Jäsen Matti Höyssä saapui kokoukseen Ingelinin esityksen aikana klo ja viestintäpäällikkö Anna-Leea Hyry klo Madekivi, Strandén ja Ingelin poistuivat kokouksesta esitysten ja niistä käydyn keskustelun jälkeen klo

9 Tampere Pöytäkirja 12/ (132) 133 Poikkeamishakemus Kansi ja Areena (Sorinkatu, Naulakatu, Ratapihankatu) TRE:8089/ /2016 Valmistelija / lisätiedot: Karppinen Elina Valmistelijan yhteystiedot Kaavainsinööri Merja Kinos, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Päätösvalmistelusihteeri Anneli Harjuntausta puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Elina Karppinen Päätösehdotus oli Yhdyskuntalautakunta päättää myöntää SRV Rakennus Oy:lle luvan saada poiketa käyttötarkoituksesta, rakennusalasta, kerrosluvusta, harjakorkeudesta sekä auto- ja polkupyöräpaikoista monitoimiareenan, asuntojen sekä toimisto- ja liiketilan rakentamiseksi hakemuksen liitteenä olevien suunnitelmien periaatteiden mukaisesti tiloilla, tonteilla ja määräaloilla: XVII kaupunginosa: , M505 ja XVIII kaupunginosa: , , , M501, , M505 (Sorinkatu, Naulakatu, Ratapihankatu) sillä ehdolla, että tarvittavat tärinäeristimet suunnitellaan tarkemman mallinnuksen perusteella ja näin varmennetaan, että runkomelu asuinhuoneistoissa ja muissa tiloissa jää ohjearvojen alapuolelle, että liikenne- ja ratamelu asuinhuoneistoissa ja muissa tiloissa sekä ulko-oleskelualueilla jääohjearvojen alapuolelle, että kannen julkiset ulkotilat suunnitellaan laadukkaaksi osaksi kokonaisuutta rakennusluvan yhteydessä ja, että rakennuslupavaiheessa suunnitelmista pyydetään lausunto Pirkanmaan maakuntamuseolta. Lupa on voimassa kaksi (2) vuotta siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman. Kokouskäsittely Hankejohtaja Tero Tenhunen oli asiantuntijana läsnä tämän asian käsittelyn ajan. Keskustelun kuluessa Aarne Raevaara esitti päätösehdotuksen hylkäämistä. Koska ehdotus ei saanut kannatusta, se raukesi.

10 Tampere Pöytäkirja 12/ (132) Päätöksen jälkeen Raevaara ilmoitti eriävän mielipiteensä pöytäkirjaan merkittäväksi. Asian tultua käsitellyksi puheenjohtaja esitti kokoukseen 15 minuutin taukoa klo Perustelut Poikkeamispäätös MRL 171 :n nojalla MRL 58 :n säännöksestä ja Tampereen kaupungin rakennusjärjestyksen 24 :stä. Poikkeamishakemus koskee tiloja, tontteja ja määräaloja: XVII: , M505 XVIII: , , , M501, , M505 Em. maa-alueille muodostetaan kaavatontit 426-1, 427-1, ja 445-1, joille rakennetaan rautatiealueen päälle pohjoinen kansi sekä kaavatontit 330-8, 447-1, 447-2, 447-3, ja joille rakennetaan rauta-tiealueen päälle eteläinen kansi. Rakennuslupahakemuksien sisäänjättövaiheeseen mennessä kaavatontit on viety kiinteistörekisteriin. Eteläkannelle rakennetaan monitoimiareena ( kem2) ja kaksi tornitaloa (yht kem2) sekä pohjoiskannelle kolme tornitaloa ( kem kem2), joihin sijoitetaan liiketiloja, toimistoa ja asumista. Rakentaminen toteutetaan Studio David Libeskindin laatiman konseptisuunnitelman mukaan. Rakennushankkeessa käytettävä kokonaiskerrosala ei ylitä asemakaavassa osoitettua kokonaisrakennusoikeutta. Poikkeamiset Poikkeaminen 1: Käyttötarkoitus Asemakaavan pääkäyttötarkoitus (C Keskustatoimintojen korttelialue) sallii tonteille useita käyttötarkoituksia, jotka ovat ennallaan. Eri käyttötarkoitusten määrää kuitenkin on tonttikohtaisesti rajoitettu tarkentavilla määräyksillä. Toimintojen uudelleen järjestely edellyttää poikkeuksia näistä määräyksistä. Alla ovat tarkentuneiden suunnitelmien mukaiset prosenttiosuudet tonttikohtaisesta kokonaiskerrosalasta laskettuina. Suluissa asemakaavan sallimat enimmäismäärät. Rakennukset 1 ja 2 Asuminen 53 % (max 32 %) Liiketila 26 % (max 15 %) Rakennukset 3 ja 4 Asuminen 93 % (max 36 %) Rakennus 5 Asuminen 94 % (max 85 %) Asemakaavoitus: Tavoitteena on alueen kokonaissuunnitelman ja asemakaavan toteutuksen edistäminen toteuttamiskelpoisena kokonaisuutena. Asumisen määrän lisääminen parantaa

11 Tampere Pöytäkirja 12/ (132) alueen ympärivuorokautista käyttöastetta ja vilkkautta, mikä oli alkuperäisenkin kaavan ajatus monimuotoisesta kaupunkikuvasta. Asumisen lisääntyminen oletettavasti myös parantaa alueen ja sen läheisyydessä toimivien myymälöiden ja ravintoloiden liiketoimintaa. Alueelle jää siitä huolimatta merkittävästi liike- ja toimistotilaa, mikä varmistaa alueen monipuolisen rakenteen ja ympärivuorokautisen elävyyden. Myös kaikki rakennusten väliin jäävä tila on julkista kaupunkitilaa. Käyttötarkoituksen painotuksen muutos aiheuttaa sen, että useiden asemakaavaalueen rakennusten runkosyvyys pienenee. Tästä on seurauksena se, että asemakaava-alueen julkiseen käyttöön tarkoitettujen alueiden pinta-ala kasvaa, rakennusten väliset etäisyydet suurenevat ja ratkaisusta tulee väljempi. Asemakaavan hyväksymishetkellä voimassa olevan kaupunginhallituksen hyväksymän keskustan kehittämisohjelman tavoitteena oli mahdollistaa edellytykset asukkaan sijoittumiselle keskustaan alueelle vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteet keskustan asukasmäärälle ovat tämän jälkeen täsmentyneet keskustaan laaditun strategisen yleiskaavan laadintaprosessin seurauksena. Tammikuussa 2016 valtuuston hyväksymässä strategisessa osayleiskaavassa asetettiin tavoitteeksi keskustan asukasmäärän kasvu vuoteen 2030 mennessä. Asemakaavan käyttötarkoituksen painotuksen muutos tukee siten keskustan asukasmäärän kasvutavoitetta. Asumisen määrää suunnitelmissa on lisätty johtuen markkinatilanteesta. Toimistotiloille ei ole nykyisessä taloudellisessa tilanteessa tai edes lähivuosina markkinaarvioiden mukaan juurikaan kysyntää. Kaavan valmistumisen jälkeen keskustaan on kaavoitettu ja rakennettu mittavia määriä toimistotiloja, jotka kattavat hyvin nykyisen ja lähitulevaisuuden tarpeet. Käyttötarkoituksen painotuksen muuttaminen mahdollistaa keskustan kehittämisen ja kaupungin strategian tavoitteita edistävän merkittävän kaupunkikehityskokonaisuuden toteutumisen nykyisessä kysyntä- ja markkinatilanteessa kuitenkin siten, että alueelle syntyy tavoiteltu monipuolinen ja elävä kokonaisuus. Kaavan viitesuunnitelmissa asumista oli osoitettu rakennusten 1-4 osalta vain torneihin, nykysuunnitelmassa asumista on näytetty tornien lisäksi rakennusten jalustamassoihin seuraavasti: - rakennus 1: asumista kerrokset rakennus 2: asumista kerrokset rakennus 3: asumista kerrokset rakennus 4: asumista kerrokset rakennus 5: asumista kerrokset 2-29 Valon määrää asunnoissa on tutkittu valokulmin ja tutkielmin 3d-mallissa, sekä asemapiirroksessa rakennusten etäisyyksillä. Johtopäätöksenä todetaan, että rakennuksille saadaan kaupunkikeskustaa ajatellen asumiselle riittävästi luonnonvaloa.

12 Tampere Pöytäkirja 12/ (132) Melun ja tärinän osalta on tutkittu sekä asuntojen sijoittamista jalustamassoihin, että tornien osalta uutta perustustapaa, jossa tornit tuetaan suoraan maaperään ratatasolla eivätkä kanteen kuten kaavavaiheessa oli ajatus. Tältä pohjalta on täydennetty kaavavaiheessa laadittua melu- ja tärinäselvitystä. Johtopäätös on se, että sekä runkomeluissa että -tärinöissä alitetaan asumiselle sallitut ohjearvot (LAeq 25dB), kun asia huomioidaan tärinäeristimin jatkosuunnittelussa. Suunnittelussa noudatetaan myös kaavassa määritettyjä julkisivujen db-arvoja ääneneristävyydessä liikennemelua vastaan (pohjoisreuna 35 db). Asuntojen yhteiset piha-alueet sijoitetaan jalustamassojen katoille. Pihat suojataan melulta lasiseinin. Pihat toteutetaan laadukkaasti alueen kokonaisarkkitehtuuri huomioon ottaen. Ulko-oleskelutilaa (%) asumisen määrästä: Rakennus Poikkeamishakemus Asemakaavan viiteaineisto Rakennukset 1 & 2 8,22 % 8,76 % Rakennukset 3 & 4 7,05 % 19,77 % Rakennus 5 4,38 % 2,07 % Yhteensä 6,45 % 8,77 % Poikkeaminen 2: Rakennusalat Areena ylittää rakennusalan joka reunallaan lukuun ottamatta kahta aluetta idässä ja etelässä. Lisäksi pohjoiskannella sijaitseva rakennus nro 4 ylittää rakennusalan lounaiskulmastaan. Asemakaavoitus: Torneja on käännelty kaavavaiheen jälkeen, jotta niiden kaikki nurkat saadaan tuettua maantasolle ratojen väliin jääville kapeille tukivyöhykkeille. Näin saatiin rakenteet teknisesti turvallisemmiksi ja kansirakenne ohuemmaksi, mikä mahdollistaa liittymiset Sorinsiltaan sujuvimmiksi ja esteettömämmiksi. Rakennuksen 4 osalta rakennusalan ylitys johtuu em. toimenpiteistä. Areenan osalta rakennusalan ylitys johtuu tarkentuneista suunnitelmista. Areenasta on haluttu luoda kansainvälisen tason huipputapahtumakeskus, johon liittyvät liiketilat rakennuksen 2 alimmissa kerroksissa tehostavat sen toimintaa. Muutos on viety osaksi Studio Daniel Libeskindin laatimaa kokonaissuunnitelmaa. Rakennusalojen ylitykset ovat hyvin pieniä etenkin verrattuna suunnitelman laajuuteen, eivätkä esim. naapuruston tai kaupunkikuvan kannalta merkityksellisiä. Poikkeaminen 3: Kerrosluku Uuden suunnitelman mukaiset kerrosluvut ovat seuraavat (suluissa asemakaavan sallimat kerroskorkeudet): Areena 11 (max 8) Rakennus 1 jalustaosa 8 (max 7)

13 Tampere Pöytäkirja 12/ (132) Rakennus 2 jalustaosa 8 (max 7) torniosa 18 (max 17) Rakennus 3 torniosa 21 (max 19) Rakennus 4 torniosa 25 (max 22) jalustamassan länsipääty 6 (max 5, erkkeriratkaisu) Rakennus 5 torniosa 29 (max 28) Asemakaavoitus: Koska jalustamassoihin on nyt osoitettu asumista, niiden runkosyvyyttä on kavennettu ja kerroskorkeutta madallettu verrattuna kaavavaiheen viitesuunnitelmiin. Jotta saataisiin käytettyä koko rakennusoikeus, kerrosten lukumääriä on lisätty. Suunnitelmassa pyrittiin myös kehittämään hankkeen ilmettä Ratapihankadun suunnasta myönteiseen suuntaan. Hotellisisäänkäynnillä ja korotetulla hotellimassalla areenan päällä korostetaan eteläiselle sisäänajoväylälle näkyvää hankkeen julkisivua ja luodaan Ratapihankadun puolesta toiminnaltaan elävämpi. Hotellin sijoituksella areenan Ratapihankadun puoleiselle katolle saatiin myös areenan itäpuolen rakenteita madallettua niin, että Sorinkadun olemassa olevilla asuin- ja muille rakennuksille saadaan enemmän luonnonvaloa ja areenamassa räystäslinjoineen saadaan paremmin sovitettua niiden mittakaavaan. Hotelli sijoittuu kaavallisesti KYU-alueelle, johon voidaan osoittaa liiketiloja kuten hotellitoimintaa. Studio Daniel Libeskind perusteli kerroslukujen kasvua ja kaavassa määriteltyjen rakennusten harjakorkeuksien ylittämistä kokonaissommitelmalla; rakennusten korkeus kasvaa areenasta ja rakennuksesta 1 lähtien sulavasti aina rakennukseen 5 saakka. Ottaen huomioon kokonaisuuden, esitetyt korkeuden ylitykset ovat pieniä eivätkä vaikuta esim. naapurustoon millään tavalla. Poikkeaminen 4: Harjakorkeus Uuden suunnitelman mukaiset suurimmat harjakorkeudet ovat seuraavat: Rakennus Toteutuva Asemakaavan harjakorkeus harjakorkeus Rakennus 1 torniosa +155,90 max +153,00 Rakennus 2 torniosa +168,70 max +166,00 Rakennus 3 torniosa +177,90 max +173,00

14 Tampere Pöytäkirja 12/ (132) Rakennus 4 torniosa +188,00 max +184,00 Rakennus 5 torniosa +205,40 max +201,00 Asemakaavoitus: Perustelut kohdassa 5. Poikkeaminen 5: Auto- ja polkupyöräpaikat (pysäköinti) Autopaikat: Esitetään hankkeen pysäköintijärjestelyjen toteuttamista Tampereen kaupungin pysäköintipolitiikan nykyisten linjausten mukaisesti. Asemakaavan autopaikkavaatimus on yhteensä 641 ap. Pysäköintipolitiikan mukaan autopaikkoja tarvitaan yhteensä 541 kpl. Autopaikkoja rakennetaan 100 kpl vähemmän kuin asemakaava edellyttää. Polkupyöräpaikat: Kaavassa ei ole määritelty polkupyöräpaikkojen määrää; rakennusjärjestyksen laskukaavalla yhteissummaksi saataisiin noin 2500 polkupyöräpaikkaa. Hankkeen alueelle toteutetaan yhteensä n. 900 polkupyöräpaikkaa. Asemakaavoitus: Autopaikat: Tampereen yhdyskuntalautakunta on hyväksynyt Pysäköinti osana kaupunkikehitystä -selvityksen. Selvityksessä osoitettujen linjausten voidaan katsoa vastaavan huomattavasti asemakaavamääräyksiä paremmin tämän päivän ja tulevaisuuden tarpeisiin. Lisäksi kohteen keskeisen sijainnin johdosta voitaneen olettaa, että merkittävä osa alueella asuvista ja asioivista henkilöistä hyödyntää liikkumisessaan julkisia kulkuneuvoja, jolloin autopaikkojen määrän vähentäminen Tampereen kaupungin pysäköintinormin mukaiseksi ei aiheuta ongelmia. Autopaikkamitoitus: Asemakaava Pysäköintipolitiikka 1/125 kem2 asuminen 1/150 kem2 asuminen 1/100 kem2 toimistot 1/120 kem2 toimistot 1/100 kem2 liiketilat 1/120 kem2 liiketilat 1/200 kem2 majoitus 1/200 kem2 majoitus Autopaikkalaskelma: Autopaikoitus rakennukset 1-5 areena+hotelli yhteensä Kaavan muk. laskelma Pysäköintipolitiikan muk Polkupyöräpaikat: Kaavassa ei ole määritelty polkupyöräpaikkojen määrää; rakennusjärjestyksen laskukaavalla yhteissummaksi saataisiin noin 2500 polkupyöräpaikkaa, jotka veisivät yhteensä tilaa

15 Tampere Pöytäkirja 12/ (132) yhteen jonoon asetettuna kilometrin verran. Näin suuren polkupyörätelinemäärän sijoittaminen alueelle on haastavaa ottaen huomioon julkisten tilojen muun käytön (tilaa ihmisvirroille etenkin tapahtuma-aikaan, muut kadun kalusteet). Kohteen keskeisen sijainnin johdosta voitaneen olettaa, että iso osa alueella asioivista tulee paikalle julkisilla kulkuneuvoilla, jolloin pyöräpaikkojen määrän vähentäminen ei merkittävästi vaikeuta alueella asioimista. Polkupyöräpaikkojen tarve rakennusjärjestyksen mukaan: 1 pp/ asunto 1 pp/ 100 kem2 (liike-, toimisto- ja hallintorakennukset) 1 pp/ 10 istumapaikkaa (kokoontumistilat, kahvilat, ravintolat ja urheilu-paikat) Lisäksi: Liitemateriaaliin on 12/2016 lisätty liikenteellinen selvitys ja selvitys asuntopihojen sijoittumisesta. Poikkeaminen käyttötarkoituksesta, rakennusalasta, kerrosluvusta, harjakorkeudesta sekä auto- ja polkupyöräpaikoista ei aiheuta haittaa kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle eikä vaikeuta luonnon tai rakennetun ympäristön arvojen säilyttämistä koskevien tavoitteiden saavuttamista. Poikkeamisluvan myöntämisellä on merkittäviä positiivisia vaikutuksia yritystalouteen. Poikkeamisien liikenteelliset vaikutukset on esitetty liitteessä nro 4. Lausunnot Naapurit on kuultu kaupungin toimesta. Lisäksi hanke kuulutettiin Aamulehdessä Hankkeesta jätettiin kolme muistutusta. Hakemuksesta lausunnon antoivat kaupunkikuva-arkkitehti, pelastuslaitos, ympäristönsuojelu, yleisten alueiden suunnittelu, Pirkanmaan maakuntamuseo, Sisä-Suomen poliisilaitos, Liikennevirasto, Tukes ja Trafi. Saatujen muistutusten ja lausuntojen tiivistelmät, niiden alkuperäinen materiaali sekä vastineet ovat liitteenä. Tiedoksi hakija, Pirkanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, muistuttajat, lausunnonantajat Liitteet 1 1 Liite Sijaintikartta 2 2 Liite ASIAKOOSTE Kansi ja Areena

16 Tampere Pöytäkirja 12/ (132) 3 3 Liite Muistutukset ja lausunnot sekä niiden vastineet 4 4 liite Liikenteelliset vaikutukset 5 5 Liite Rakennusten numerointi 6 6 Liite Rakennusalojen ylitykset 7 7 Liite Rakennusten korkeudet ja kerrosluvut 8 8 liite Rakennuksen 4 pääty 9 9 Liite Asuntopihat Liite Havainnekuvat Liite Asemakaava

17 Tampere Pöytäkirja 12/ (132) 134 Asemakaavaehdotuksen asettaminen nähtäville, Nalkala (III), Kaakinmaa (VI), Ratina (XIII), Eteläpuiston ja lähiympäristön asemakaava nro 8581 TRE:714/ /2015 Valmistelija / lisätiedot: Karppinen Elina Valmistelijan yhteystiedot Projektiarkkitehti Iina Laakkonen, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Päätösvalmistelusihteeri Anneli Harjuntausta, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Hyväksytään asetettavaksi nähtäville päivätty ja tarkistettu asemakaavaehdotus nro 8581 ja esitetään nähtävilläolon jälkeen kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi. Lisäksi lautakunta edellyttää, että jatkosuunnittelussa arvioidaan uudelleen kulkutautisairaalan suojelutarvetta sekä tarkennetaan liikennesuunnittelua. Esittelijä: Elina Karppinen Päätösehdotus oli Hyväksytään asetettavaksi nähtäville päivätty ja tarkistettu asemakaavaehdotus nro 8581 ja esitetään nähtävilläolon jälkeen kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi. Kokouskäsittely Keskustelun alussa puheenjohtaja Salmi esitti päätösehdotukseen lisättäväksi seuraavan toivomusponnen: "Lisäksi lautakunta edellyttää, että jatkosuunnittelussa arvioidaan uudelleen kulkutautisairaalan suojelutarvetta sekä tarkennetaan liikennesuunnittelua." Anne Tervo ja Anne Liimola kannattivat ponsiesitystä. Jaakko Stenhäll ilmoitti olevansa päätösehdotuksen kannalla. Matti Höyssä esitti asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi. Kalle Hyötynen ja Aarne Raevaara kannattivat palautusesitystä. Koska oli tehty kannatettu palautusesitys, puheenjohtaja totesi että asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen:

18 Tampere Pöytäkirja 12/ (132) palautus JAA käsittelyn jatkaminen EI Äänestyksen tulos: Höyssän palautusesitys 3 ääntä (Höyssä, Hyötynen, Raevaara) ja asian käsittelyn jatkaminen 8 ääntä (Salmi, Tervo, Liimola, Niemelä, Stenhäll, Ahonen, Strömberg, Rantaviita- Tiainen). Puheenjohtaja totesi asian käsittelyn jatkamisen tulleen hyväksytyksi äänin 8-3. Asian käsittelyä jatkettiin. Aarne Raevaara esitti päätösehdotuksen hylkäämistä. Koska ehdotus ei saanut kannatusta, se raukesi. Matti Höyssä kannatti puheenjohtajan ponsiesitystä ja teki lisäksi seuraavan oman ponsiesityksensä: "Kulkutautisairaalaan saatava lisärakennusoikeus vähennetään rakennusoikeudesta yläpuistosta." Koska ponsiesitys ei saanut kannatusta, se raukesi. Tämän jälkeen puheenjohtaja tiedusteli tekemänsä ponsiesityksen saamaa kannatusta ja totesi että siitä on äänestettävä koska sitä ei voitu yksimielisesti hyväksyä. Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: ponsi hyväksytään JAA pontta ei hyväksytä EI Äänestyksen tulos: ponsi hyväksytään 9 ääntä (Salmi, Tervo, Liimola, Niemelä, Raevaara, Höyssä, Ahonen, Strömberg, Rantaviita-Tiainen), pontta ei hyväksytä 1 ääni (Stenhäll), 1 tyhjä (Hyötynen). Puheenjohtaja totesi ponsiesityksensä tulleen hyväksytyksi äänin 9-1. Perustelut Kaupunkiympäristön kehittäminen on valmistellut päivätyn ja tarkistetun asemakaavan muutoksen nro Asian hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan. Lisätietoja osoitteessa: Diaarinumero: TRE:714/ /2016, TIIVISTELMÄ

19 Tampere Pöytäkirja 12/ (132) Kaava-alueen sijainti ja luonne Suunnittelualue sijaitsee ydinkeskustan lounaisosassa Ratinan suvannon ja Pyhäjärven rantamaisemissa. Suunnittelualue rajautuu lännessä Pyynikinrinteen (VII) kaupunginosan rajaan, etelässä Pyhäjärveen ja idässä Ratinan rantapuistoon. Pohjoisessa alue rajautuu Tiiliruukinkatuun, Koulukatuun, Pyhäjärvenkatuun, Papinkatuun, Klingendahlin kortteliin, Hämeenpuistoon, Nalkalankatuun ja Näsilinnankatuun. Kaava- alueeseen sisältyvät valtakunnallisesti merkittävä rakennetun kulttuuriympäristö (RKY 2009) Hämeenpuisto ja sen eteläosa, Koulukadun kenttä, joka on koko kaupungin kannalta tärkeä liikuntapaikka, entisen Pyynikin kulkutautisairaalan rakennukset, Pirkanmaan musiikkiopisto (asemakaavalla suojeltu 1904 valmistunut entinen vanhainkotirakennus De Gamlas Hem), Nalkalantori ja ranta-alue sekä Ratinan silta. Alueen kautta kulkee Pyynikin, Ratinan ja Laukontorin välisiä virkistysyhteyksiä sekä merkittävä osa keskustan läntisten kaupunginosien ajoneuvoliikenteestä. Kaava-alueeseen kuuluu myös Ratinan salmen länsiranta, joka muodostaa Eteläpuiston jatkeen ja liittyy Nalkalankadun välityksellä Laukontoriin ja edelleen Keskustoriin. Eteläpuiston alue on virkistys- ja urheilualuetta ja alueen läpi kulkee kaupunkilaisten käyttämä tärkeä virkistysyhteys. Asemakaavan tavoitteet Eteläpuiston kaavatyön pohjana ovat kaupungin strategiset tavoitteet keskustan kehittämisestä, täydennysrakentamisesta ja keskustan vetovoiman sekä asukkaiden lisäämisestä keskustan alueelle. Suunnittelualueena on kaupunginhallituksen hyväksymän asemakaavoitusohjelman kohde nro 2, Dnro:TRE:7261/ /2015, Asemakaavamuutoksen tavoitteena on kehittää keskustan eteläranta kaupunkilaisia houkuttelevaksi uudeksi virkistysja asuinalueeksi sekä kehittää alueen virkistyspalveluja ja - reittejä. Eteläpuistoon tavoitellaan korkealaatuista ja houkuttelevaa kaupunkiasumista kaiken ikäisille asukkaille sekä rantavyöhykkeelle uudistettua julkista puistoaluetta järvimaiseman äärelle. Olemassa olevaa kaupunkirakennetta täydennetään uusilla kortteleilla. Tavoitteena on kaavaalueen moninaisten kulttuuriympäristöarvojen vaaliminen, arvokkaan kulttuuriperinnön säilyttäminen, uudisrakentamisen ja kulttuuriympäristöarvojen yhteen sovittaminen, Eteläpuiston päätteen palauttaminen kaupunkikuvallisesti laadukkaaksi ja viihtyisäksi julkiseksi tilaksi sekä palauttaa Hämeenpuiston ja Eteläpuiston toiminnallinen yhteys. Kaavatyön lähtökohtana on myös kehittää Eteläpuiston alueelle sijoittuvia vapaa-ajan toimintoja ja virkistyspalveluita sekä ratkaista jalankulun ja pyöräilyn mahdollisuuksia lisäävä, kaupunkimainen

20 Tampere Pöytäkirja 12/ (132) mutta ajoneuvoliikenteen haitalliset vaikutukset minimoiva liikennejärjestelmä. Kaavatyössä etsitään tavoitteiden ja reunaehtojen mukaisia kokonaismitoituksen ja tarvittavien investointien suhteen toteuttamiskelpoista ratkaisua ja arvioidaan ratkaisun vaikutuksia. Osallisten näkemyksiä Eteläpuistosta on kerätty ennen kaavatyötä mm. keskustan strategisen osayleiskaavan sidosryhmätyöpajojen ja keskustan internetkyselyn kautta sekä Eteläpuiston visiotyön yhteydessä. Kaupungille on toimitettu kaksi Eteläpuiston alueen rakentamista vastustavaa adressia, kirjelmä sekä vetoomus. Kaavatyötä on valmisteltu laajasti osallistaen. Aiemmin kerätystä ja kaavatyön aikana saadusta palautteesta nousee esiin osallisten toiveita alueen kehittämisen suhteen, mm. alueen kulttuuri-, maisema- ja luontoarvojen vaaliminen täydennysrakentamishankkeen lähtökohtana, Eteläpuiston virkistyspalveluiden monipuolinen kehittäminen, suoran kulkuyhteyden luominen Hämeenpuistosta rantaan, liikenteen haittavaikutuksien vähentäminen, tiivis kaupunkimainen rakentaminen. Eteläpuiston suunnittelun ja asemakaavan vaiheet Arkkitehtikilpailu ja sen jatkokehitys Kaavahanketta edelsi hanketta valmisteleva vaihe ja Eteläpuiston suunnittelukilpailu, joka järjestettiin vuosina Kilpailulla haettiin korkeatasoista, kaupunkirakenteeseen ja maisemaan sopivaa, kaupunkimaista asuinalueratkaisua, joka mahdollistaa rantojen monipuolisen virkistyskäytön ja liittyy luontevasti Hämeenpuistoon. Suunnittelukilpailun voittaneita ehdotuksia kehitettiin edelleen alueen maankäyttöratkaisusta tehtävää linjausta varten. Eteläpuiston puistovaihtoehto Samanaikaisesti kilpailun järjestämisen kanssa tutkittiin puistovaihtoehtoa. Suunnitelman tekijöinä olivat Maisemasuunnittelu Hemgård / Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy. Vaihtoehdossa tarkasteltiin alueen tarjoamia mahdollisuuksia viheralueena. Täydennysrakentaminen on suunnitelmassa esitetty nykyistä ruutukaava-aluetta täydentämällä ja ranta-alueesta on tehty moderni väljä rantapuisto. Yleissuunnittelu Suunnittelukilpailun voittaneiden vaihtoehtojen sekä Puistovaihtoehdon kustannusvaikutuksista laadittiin vertailu Tampereen kaupungin ja VTT:n yhteistyönä syyskuussa Kaupunginhallituksen suunnittelukokous päätti , että Eteläpuiston yleissuunnittelu aloitetaan kaupunkimaiseen asumiseen pohjautuvan vaihtoehdon Seelake pohjalta. (Eteläpuiston ja sen lähialueiden yleissuunnittelun käynnistäminen, Dnro:TRE:6421/ /2014, ).

21 Tampere Pöytäkirja 12/ (132) Asemakaavaprosessi Aloitusvaihe Kaupunkiympäristön kehittäminen käynnisti Eteläpuiston ja lähialueen asemakaavoituksen huhtikuussa Suunnittelualueena on kaupunginhallituksen hyväksymän kaavoitusohjelman kohde nro 19. Dnro: TRE:714/ /2015, Kaavahanke tuli vireille, kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma liitteineen kuulutettiin nähtäville Aineisto löytyy osoitteesta: kaavoitus/asemakaavoitus/etelapuisto Yleissuunnittelua jatkettiin asemakaavan viitesuunnitelmana ja kaavatyötä on tehty laajasti ja monipuolisesti osallistaen. Eteläpuiston ja lähiympäristön asemakaavan nro 8581 aloitusvaiheen yleisötilaisuus järjestettiin Paikalla oli noin 130 tamperelaista. Yleisötilaisuuden palautekooste on kaavan liitteenä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saapuneissa osallisten mielipiteissä kiinnitettiin huomiota rakentamisen laatuun, volyymiin ja rakentamisen sijoittumiseen. Alueen saavutettavuutta sekä jalan että pyörällä kommentoitiin useammassa mielipiteessä. Rantareitin säilyttäminen julkiselle kululle nousee palautteessa esiin tärkeänä teemana. Keskeinen teema palautteessa oli myös rannan ja virkistyspalveluiden kehittäminen sekä viheralueiden määrä ja niiden korkea laatu. Alueen jalankulun ja pyöräilyn yhteyksien kehittäminen esiintyi myös useassa palautteessa. Rakentamisen määrän toivotaan olevan kohtuullista ja toisaalta toivottiin tiivistä ja kaupunkimaista umpikorttelirakennetta ja riittävän tehokasta aluetta, joka varmistaisi alueelle palveluja ja joukkoliikenteen yhteydet. Alueelle kaivataan palveluja, viihtyisiä ulkoilualueita ja kaupunkirantaa sekä rantaan virkistyspalveluja ja keskustasta nykyisin puuttuvaa uimapaikkaa. Valmisteluvaihe Valmisteluvaiheessa laadittiin useita selvityksiä, tarkennettiin kaavahankkeen tavoitteita ja hankkeen viitesuunnittelua vietiin eteenpäin laajasti osallistaen. Eteläpuiston suunnittelun vaiheet ovat herättäneet suurta kiinnostusta jo ennen kaavatyötä. Tämän vuoksi käynnistettiin laaja ja monitasoinen vuorovaikutusprosessi, johon sisältyi tavanomaisen tiedottamisen ja julkisten osallis tilaisuuksien ohella myös tiiviimpää näkemysten yhteensovittamiseen pyrkivää työskentelyä yhteistyöryhmän kanssa. Ryhmään pyydettiin ilmoittautumisia kaavan ensimmäisessä yleisötilaisuudessa ja Osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksien yhteydessä. Yhteistyöryhmään ilmoittautui 50 henkilöä. Ryhmään valittiin yhteensä 20 mm. taloyhtiöiden, yhdistysten ja järjestöjen edustajia. Tampereen kaupungilta työhön osallistui 7 henkilöä. Yhteistyöryhmä kokoontui kaavan valmistelun aikana kaikkiaan 14 kertaa ja ryhmän työtä on voinut seurata ryhmän

22 Tampere Pöytäkirja 12/ (132) vuorovaikutusalustan ja Eteläpuiston kaavan verkkosivujen kautta, missä on myös ryhmän kokoontumisien muistiot. Yhteistyöryhmän kartoitusraportti ja kannanotto luonnoksista ovat kaavan liitteenä. Asemakaavan luonnosvaihtoehdot A ja B Asemakaavan tavoitteiden, poliittisen ohjauksen sekä aloitusvaiheen palautteen pohjalta laadittiin kaksi kaavaluonnosvaihtoehtoa, jotka molemmat täydensivät ja laajensivat keskustan eteläosan kaupunkirakennetta uusilla ja täydentyvillä asuin- ja liikekortteleilla sekä muodostavat Eteläpuiston ranta-alueelle monipuolisen laajan toiminnallisen virkistysalueen ja viherpalveluiden keskittymän kaupunkilaisten käyttöön. Rakennettu kulttuuriympäristö, Hämeenpuisto oli liitetty ranta-alueeseen uuden rakenteen kautta ja Tampereen Valtatien liittymää oli siirretty pohjoisemmaksi. Vaihtoehdoissa oli eroa mm. Etelätorin ja rantakortteleiden kaupunkirakenteessa ja Tampereen valtatien ja Hämeenpuiston linjauksissa. Molemmissa vaihtoehdoissa alueen pääkäyttötarkoituksena olivat virkistys ja asuminen. Asemakaavaluonnoksissa rakennusoikeutta oli osoitettu luonnosvaihtoehdoissa A k-m2 ja B k- m2. Kaavaluonnosaineisto asetettiin nähtäville, väliseksi ajaksi ja yleisötilaisuus järjestettiin Tilaisuudessa oli paikalla noin 120 osallista, käytetyistä puheenvuoroista yli puolet kritisoi Eteläpuiston rakentamista. Tilaisuudessa esitettiin myös kritiikkiä yleisemmin kaupungin kasvusta ja täydennys- rakentamisen tarpeesta, liikennekysymyksistä, Eteläpuiston kaavan prosessista sekä rakentamisen laadusta. Tilaisuudessa esitettiin myös muutama positiivinen kommentti suunnitteluun ja esitettyihin luonnosvaihtoehtoihin liittyen. Kooste yleisötilaisuuden kommenteista on kaavan liitteenä. Kaavaluonnosten nähtävillä olon aikana saapui 9 lausuntoa ja 470 mielipidettä Lausunnoissa kommentoitiin mm. teknisiä täsmennyksiä ja merkintöjä kaavakartalle, asemakaavaprosessin aikana laadittavia erillisselvityksiä ja -suunnitelmia mm. ympäristöhäiriöiden ja luontoarvojen selvittämiseksi ja arvioimiseksi, kulttuuriympäristön ja arkeologisten arvojen arvioimiseksi sekä maisema- ja virkistysarvojen turvaamiseksi. Kaupunkikuvatoimikunta pitää molempia kaavaluonnosvaihtoehtoja korkealaatuisina, huolellisesti valmisteltuina sekä alueen nykyistä maankäytöllistä tilannetta sekä kaupunkikuvallista ilmettä parantavina suunnitelmina. Molemmista vaihtoehdoista on löydettävissä myös sellaisia maankäytöllisesti tai kaupunkikuvallisesti mielenkiintoisia yksityiskohtia, joita voidaan yhdistellä tarpeen mukaan asemakaavaehdotusta valmistellessa. Vaikka toimikunta näkeekin molemmissa maankäyttövaihtoehdoissa paljon hyvää, pitää se maankäytöllisiltä ratkaisuiltaan sekä kaupunkikuvallisilta

23 Tampere Pöytäkirja 12/ (132) mahdollisuuksiltaan vaihtoehtoa A huomattavasti vaihtoehtoa B parempana. Vaihtoehdon A kortteliratkaisut on hyvin perusteltuja. Kaavaluonnoksista saapui kaikkiaan 470 mielipidettä. Vastustavaa palautetta saapui n. 330 kpl, joista kopioituja palautteita n. 200 kpl. Puoltavaa palautetta saapui n. 120 kpl, joista kopioituja palautteita n. 55 kpl. Kehitysajatuksia, neutraaleja palautteita n. 40 kpl. Mielipiteitä saatiin lähistön taloyhtiöiltä, yhdistyksiltä ja yksityishenkilöiltä. Suurin osa palautteesta oli vastustavaa palautetta. Kopioiduissa palautteissa vastustettiin asemakaavaluonnosta, joka sisältää Seelake esityksestä johdetut kaksi vaihtoehtoa A ja B. Vaihtoehdot (A ja B) eivät eroa olennaisesti toisistaan, ja molemmat tuhoavat olemassa olevan valtakunnallisesti merkittävän historiallisen puiston. Vaadin, että puiston säilyttävä vaihtoehto palautetaan mukaan kaavan suunnitteluun. / Vaadin, että Eteläpuisto säilytetään puistona. Lisäargumentteina mm. vaadittiin vähemmän rakentamista sisältävää suunnitelmaa, virkistysalueiden riittävyyttä arvosteltiin, kommentoitiin lisääntyvän liikenteen haittavaikutuksia, Pyynikin kuormittamista, rannan virkistyskäyttöä, kaupungin omien linjausten vastaisuutta ja Muotopuutarhan säilyttämistä. Puoltavaa palautetta oli noin neljännes palautteesta. Puoltavissa kopioiduissa palautteissa kommentoitiin: Kaavaluonnoksen vaihtoehdoista erityisesti A:n tukee hyvin Tampereen kehittymistä ja tekee kaupungista paremman paikan niin nykyisille kuin uusillekin asukkaille. Kaavoitusta esitettiin jatkettavaksi vaihtoehdon A:n pohjalta huomioiden erityisiä kehittämisajatuksia. Monet mielipiteen jättäjät esittävät rakentavia parannusehdotuksia, esimerkiksi alueen asukkailta ja taloyhtiöiltä saapuneessa palautteessa kysymyksiä herättivät mm. liikennejärjestelyt, pysäköinnin määrä ja kerrosalan määrä ja sen sijoittuminen. Palaute kokonaisuudessaan ja vastineluettelo lausuntoihin ja mielipiteisiin ovat kaavan liiteaineistossa. Saapunut palaute esiteltiin Yhdyskuntalautakunnalle pidetyssä kokouksessa ja Yhdyskuntalautakunta päätti merkitä asemakaavan nro 8581 valmisteluvaiheen palautteen tiedoksi, lisäksi lautakunta edellytti, että asemakaavan jatkotyössä yhdistellään luonnosvaihtoehtojen hyviä puolia. Vaihtoehto B antaa kuitenkin paremman lähtökohdan jatkotyölle laajemman rantapuiston ja Hämeenpuiston päätteen osalta. Jatkotyössä tulee kiinnittää huomiota mm. alueen liikenne- ja katusuunnitteluun, rantapuiston suunnitteluun ja Nalkalantorin alueen leikkipuiston sijoitteluun suhteessa alueen toimijoiden tarpeisiin. Jatkotyössä selvitetään myös rannan täyttömahdollisuudet. Vanhoja puita tulee säilyttää mahdollisimman paljon. Asumisessa tulee mahdollistaa monipuolinen asuntotuotanto, eri hallintamuodot ja eri ikäluokkien asuminen huomioiden. Vuorovaikutusta osallisten kanssa tehdään monipuolisesti.

24 Tampere Pöytäkirja 12/ (132) Asemakaavan viitesuunnitelmaa kehitettiin yhdyskuntalautakunnan ohjauksen ja saapuneen palautteen mukaisesti huomioiden molempien vaihtoehtojen parhaita puolia. Palautteesta jatkosuunnittelun keskeisiksi teemoiksi nousi mm.: Rantapuiston ja Hämeenpuiston päätteen suunnittelu, Nalkalan rannan kehittäminen huomioiden alueen toimijat, liikenne- ja katusuunnittelu, vanhojen puiden säilyminen, monipuolinen asuntotuotanto sekä vuorovaikutus. Eteläpuistossa pidettiin elokuussa 2016 kolme työpajaa vuorovaikutuksen edistämiseksi ja avoimen ideoinnin käynnistämiseksi. Osallistujia oli yhteensä noin 50 henkilöä. Työpajojen ja valmisteluvaiheen palautteen pohjalta määriteltiin suunnitelman ajankohtaiset tavoitteet, näkökulmat ja ratkaisut. Työpajoissa esiin nousseet kehittämisaihiot kiteytettiin vaihtoehdoiksi Internet- kyselyyn Eteläpuiston yhteisien alueiden toimintojen kehittämisestä. Kysely oli kaupungin verkkosivulla auki syyskuussa 2016 ja sivustolla vieraili 764 kävijää. Vastauksia saatiin yhteensä 291 kpl. Kaavaratkaisua on palautteen ja työpajojen pohjalta kehitetty suunnittelua eteenpäin. Työpajojen ja Internet-kyselyn raportti on liitteenä kaavan liiteaineistossa. Asemakaavan keskeinen sisältö ja mitoitus Kaavaratkaisu mahdollistaa keskustan eteläosan kaupunkirakenteen täydentämisen ja laajentamisen uusilla asuinja liikekortteleilla. Hämeenpuisto ja Pyhäjärven rantavyöhyke liitetään toisiinsa uudella kaupunkirakenne-ratkaisulla, joka ulottaa rakentamisesta vapaan puistovyöhykkeen rantaan asti ja osoittaa Hämeenpuistolle uuden päätteen modernin muotopuutarhan muodossa. Kaavaratkaisussa Hämeenpuiston puistotila, esplanadi, jatkuu rantaan asti ja topografiaa muotoillaan maltillisesti. Muotopuutarha levenee Tampereen valtatien eteläpuolelle ja välittää Hämeenpuiston jatkumon uudelle Etelätorille ja edelleen alas ranta-alueelle. Julkiselle rakennukselle on osoitettu vetovoimainen ja kaupunkikuvallisesti vahva paikka Hämeenpuiston päätteeseen alueen keskuksen Etelätorin yhteyteen (Y). Muotopuutarha ja taideaihe muotopuutarhan keskellä luovat uuden vehreän ja maisemallisesti arvokkaan päätteen puistolle ja ennen kaikkea palauttaa Eteläpuiston ja Hämeenpuiston toiminnallisen yhteyden. Kaupunkirakenneratkaisu palauttaa myös puistosommitelman akselin kahden järven välille. Julkinen rakennus korttelissa 681 vahvistaa osaltaan puistotilaa ja uutta Etelätoria ja toisaalta kaupunkirakenne kääntää päätteessä lounaaseen avautuvat pitkät järvinäkymät osaksi päätettä. Kaavaratkaisu jatkaa suureksi osaksi olemassa olevan kaupunkirakenteen mittakaavaa. Uusia asuin- ja liikekortteleita

25 Tampere Pöytäkirja 12/ (132) (AL) osoitetaan Eteläpuistokadun ja Tampereen valtatien eteläpuolelle sekä Nalkalaan Näsilinnankadun länsipuolelle. Alueen asuin- ja liikekorttelien kerroskorkeudet vaihtelevat 4-kerroksisesta 10 kerrokseen. Ratinansillan luoteispuolelle Nalkalaan sijoittuu 16-kerroksinen tornirakennus, joka luo uuden maamerkin alueelle. Nalkalan aluetta on kehitetty urbaanina asumisen ja palvelutoimintojen alueena. Nalkalanrannasta muodostuu puistoaluetta, kun Nalkalankadun ajoneuvoliikenne poistuu alueelta. Täydentävää rakentamista on osoitettu entisen kulkutautisairaalan ja entisen Gamlas Hemin kortteleihin 95 (ALY) ja 96 (Y) Kaava suojelee vanhat rakennukset suojelumerkinnöin (sr-8, sr-12, sr-40). Kortteliin 95 on osoitettu koulun ja päiväkodin rakennusala. Ranta-alueelle kaavaratkaisu osoittaa n. 10 hehtaarin monipuolisen toiminnallisen virkistysalueen ja viherpalveluiden keskittymän kaupunkilaisten käyttöön. Viheralueille on osoitettu lisää pinta-alaa asemakaava-alueen lounaisosaan esitetyllä noin 1,66 hehtaarin ranta-alueen täytöllä. Rantaan on osoitettu laajoja vapaita nurmialueita ja lounaisosaan rinteeseen muodostettu porrastettu monikäyttöinen katsomo. Alueelle on osoitettu myös kaupunkilaisten kaipaama keskustan uimaranta sekä mahdollisuus rakentaa sauna ja uimalaitos ympärivuotiseen käyttöön (sa-2). Koulukadun kenttien ympäristö on esitetty urheilutoimintoja palvelevaksi alueeksi ja alueen kesäkäytön toimintoja kehitetään. Koulukadun kentän kulttuuriympäristöarvot on myös huomioitu kaavassa. Alueen suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota kulttuuriympäristöarvojen säilymiseen, ympäristöhäiriöiltä suojautumiseen sekä jalankulkualueiden ja pyöräilyn yhteyksien suunnitteluun. Alueelle on osoitettu erilaisia kulkuyhteyksiä asemakaava- alueen läpi keskustan ja Pyynikin välille. Hämeenpuiston pääte muodostaa alueen keskeisimmän julkisten ulkotilojen sarjan Hämeenpuiston ja Pyhäjärven välille. Liikenne ja katuverkko Maankäyttöratkaisu tukeutuu pääasiassa nykyiseen katuverkkoon, jota täydennetään uusilla katualueilla Papinkadun ja Näsilinnankadun jatkeena liikenneverkkoon. Eteläinen rantakatu on kävelykatu ja rajaa korttelialueita etelässä. Samoin kävelykatuja ovat Tiili-Solinikuja ja Sigrid Blominkuja. Hämeenpuiston liittymien liikenteellisen toimivuuden varmistamiseksi poistetaan itä-länsisuuntainen Nalkalankadun jatke Hämeenpuiston poikki. Nalkalankatu muutetaan puisto- ja asuinalueeksi välillä Tiiliruukinkatu-Näsilinnankatu ja samalla poistetaan Näsilinnankadun ramppi Tampereen valtatielle. Tampereen Valtatien ja Hämeenpuiston liittymä siirtyy pohjoisemmaksi tien uuden linjauksen myötä. Ratkaisussa esitetään uusi kävely- ja pyöräilysilta Ratinanrannan ja Eteläpuiston välille. Toiminnat ja mitoitus

26 Tampere Pöytäkirja 12/ (132) Kaava-alueen pääkäyttötarkoitukset ovat virkistys ja asuminen. Korttelialueet on osoitettu Asuin- ja liikekortteleiksi, vanhojen rakennusten kortteliin 95 on osoitettu asuin-, liike- ja kulttuuritoimintojen korttelialue, jolle saadaan sijoittaa kulttuuriympäristöön soveltuvaa häiriötöntä kulttuuri- ja liiketoimintaa palvelevaa yksityistä tai julkista tilaa sekä ympäristöön soveltuvaa muuta työpaikkatoimintaa. Asuin ja liikekortteleihin on osoitettu myös er-määräyksin liike- ja toimistotiloja jalankulkuvirtojen kannalta olennaisiin paikkoihin koko kaava-alueella. Etelätorin laidalle on osoitettu yleisten rakennusten korttelialue ja kortteliin 95 rakennusala päiväkodille. Julkisia ulkoalueita muodostuu kävelykaduista, aukioista sekä puistoista ja viheralueista, kaavaehdotuksessa 10,7 ha. Rakennusoikeuden muutos Asemakaavan muutoksella muodostuu uutta kerrosalaa k- m2 josta k-m2 asuin kerrosalaa, joka mahdollistaa noin 2000 asuntoa ja 2800 asukasta, k-m2 liike - ja toimistotilaa ja k-m2, julkista tilaa, kaava mahdollistaa n työpaikkaa alueelle. Asemakaavan toteuttaminen Asemakaava voidaan ryhtyä toteuttamaan yleisten alueiden osalta sen saatua lainvoiman. Asumisen sijoittaminen kaavan mukaisesti edellyttää maakaasuputken linjaamista kaavassa esitetyllä tavalla. Tonttijako laaditaan sitovana ja erillisenä. Hankkeen toteuttamista ohjataan rakennustapaohjeella ja tontinluovutusehdoilla. Alueella kulkevien kaapeleiden ja muun tekniikan siirroista tulee sopia asianomaisten toimijoiden kanssa. Lausunnot pyydetään: Pirkanmaan ELY-keskus, Pirkanmaan liitto, Museovirasto, Pirkanmaan maakuntamuseo, Kaupunkikuvatoimikunta Lausunnot Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan liitto Museovirasto Pirkanmaan maakuntamuseo Kaupunkikuvatoimikunta Liitteet 1 1_Liite_Asemakaavaselostus.pdf 2 2_Liite_Asemakaavakartta.pdf 3 3_Liite_Poistettava_asemakaava.pdf 4 4_Liite_Asemakaavan_seurantalomake.pdf

27 Tampere Pöytäkirja 12/ (132) 5 5_Oheismateriaali_Rakentamistapaohje.pdf 6 6_Oheismateriaali_Vaikutukset_raportti_ pdf 7 7_Oheismateriaali_Valmisteluvaiheen_vastineet.pdf 8 8_Oheismateriaali_Havainneaineistot.pdf 9 9_Oheismateriaali_oas_tark_ pdf 10 10_Oheismateriaali_Palaute_OAS.pdf 11 11_Oheismateriaali_Palaute_luonnokset.pdf 12 12_Oheismateriaali_Yhteistyöryhmän_kannanotto_ pdf 13 13_Oheismateriaali_Palaute_Yleisötilaisuuksien_koosteet.pdf 14 14_Oheismateriaali_Viranomaisneuvotteluiden_muistiot.pdf 15 15_Oheismateriaali_Liikenne- ja infrasuunnittelu_raportti_liitteineen.pdf 16 16_Oheismateriaali_Ekotehokkuusarviointi_2016.pdf 17 17_Oheismateriaali_Viherverkkoselvitys_2016.pdf 18 18_Oheismateriaali_Lepakkoselvitys_2015.pdf 19 19_Oheismateriaali_Meluselvitys_2016.pdf 20 20_Oheismateriaali_Arkeologia_Nalkala_2015.pdf 21 21_Oheismateriaali_Arkeologia_Nalkalantori_maatutkaus_2016.pdf 22 22_Oheismateriaali_Arkeologia_Nalkala_koetutkimus_2016.pdf 23 23_Oheismateriaali_Arkeologia_Vedenlaisinventointi_2016.pdf 24 24_Oheismateriaali_Rakennushistoria_Kulkutautisairaala_2009.pdf 25 25_Oheismateriaali_Kuntoarvio_Kulkutautisairaala_2015.pdf 26 26_Oheismateriaali_Kuntoarvio_Kärysauna_ym_2016.pdf 27 27_Oheismateriaali_Rakennusinventointi_De_Gamlas_Hem_2016.pdf 28 28_Oheismateriaali_Maaperän_ja_sedimentin_haittaaineet_2016.pdf 29 29_Oheismateriaali_Maaperä_kunnostuksen_yleissuunnitelma_2016.pdf 30 30_Oheismateriaali_Taloudellinen_tarkastelu_2016.pdf 31 31_Oheismateriaali_Vaihtoehtojen_vaikutusten_arviointi.pdf

28 Tampere Pöytäkirja 12/ (132) 135 Asemakaavaehdotuksen asettaminen nähtäville, Lakalaiva, Rautaharkko ja Taatala, Tampereen seudun keskuspuhdistamo (Sulkavuori), asemakaava nro 8610 TRE:314/ /2016 Valmistelija / lisätiedot: Karppinen Elina Valmistelijan yhteystiedot Projektiarkkitehti Marjut Ahponen, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Päätösvalmistelusihteeri Anneli Harjuntausta, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Elina Karppinen Päätösehdotus oli Hyväksytään asetettavaksi nähtäville päivätty ja tarkistettu asemakaavaehdotus nro 8610 ja esitetään nähtävilläolon jälkeen kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi. Perustelut Kaupunkiympäristön palvelualue on valmistellut päivätyn ja tarkastetun asemakaavan nro Asian hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan. Lisätietoja osoitteessa: kaavadoc?8610 Dno: 314/ /2016 TIIVISTELMÄ Kaava-alueen sijainti Asemakaavan suunnittelualue sijoittuu Tampereen keskustan eteläpuolelle Lahdesjärven, Lakalaivan, Rautaharkon ja Taatalan kaupunginosiin. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 45,7 ha, josta aiemmin asemakaavoittamatonta on noin 7,4 ha. Alueeseen sisältyy metsäistä, pääosin rakentamatonta viheraluetta sekä osia Lempääläntien katualueesta ja valtateiden 3 ja 9 liikennealueista. Maa-alueet omistaa Tampereen kaupunki ja Suomen valtio. Asemakaava on osa neljän asemakaavan kokonaisuutta. Kaavan nro 8610 suunnittelualue liittyy luoteessa maanalaisen asemakaavan nro 8612 (Sulkavuori-Vihilahti) suunnittelualueeseen.

29 Tampere Pöytäkirja 12/ (132) Tavoitteet Suunnittelun tavoitteena on mahdollistaa Tampereen seudun keskuspuhdistamo- hankkeen toteuttamisen kannalta tarpeelliset, suoraan asemakaavoihin perustuvat ja/tai niihin muun lainsäädännön kautta kytkeytyvät rakennus-, toimenpide- ym. luvat. Lisäksi tavoitteena on poissulkea sellaiset suunnittelualueiden maankäytön tulevaisuuden muutokset, joilla voisi olla keskuspuhdistamon toimintaa rajoittavia vaikutuksia. Kaavaprosessin aikana tavoitteet ovat tarkentuneet erityisesti lupaprosessien, ympäristön ja kulttuuriperinnön suojelun sekä Lakalaivan kaatopaikan osalta. Kaavaprosessin vaiheet Kaupunginvaltuusto on päättänyt kokouksessaan (29 ) jätevedenpuhdistamon paikaksi Sulkavuoren kaupunginhallituksen (61 ) tekemän esityksen mukaisesti. Jäteveden keskuspuhdistamo on kaupunginhallituksen suunnittelukokouksen (76 ) hyväksymän Tampereen asemakaavoitusohjelman kohde nro 11. Asemakaavaehdotuksen valmistuminen on ajoitettu vuodelle Asemakaavojen nro vireille tulosta on ilmoitettu kuulutuksella Kaikille kaavoille yhteinen osallistumisja arviointisuunnitelma (Dno: TRE:313/ /2016) kuulutettiin nähtäville väliseksi ajaksi ja se lähetettiin tiedoksi osallisille. Aloitusvaiheen yleisötilaisuus järjestettiin ja hanketta esiteltiin yhdyskuntalautakunnalle Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläoloaikana jätettiin 13 mielipidettä ja seitsemän viranomaislausuntoa/-kommenttia (kiinteistötoimi, ympäristönsuojelu, Tilakeskus, Puolustusvoimat, Finavia, Pirkanmaan maakuntamuseo, Pirkanmaan liitto). Keväällä 2016 saatiin lisäksi kaksi täydentävää viranomaisten kannanottoa (Finavia ja Tampereen Sähkölaitos). Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin Aloitusvaiheessa saadun palautteen johdosta kaavan osallisten luetteloa täydennettiin. Alueen luonnonympäristöä, kulttuuriperintöä, hulevesien hallintaa, liikenteen järjestämistä ja Lakalaivan kaatopaikan tilaa koskevia lähtötietoja ja selvityksiä täydennettiin. Hankesuunnittelun yhteydessä tehtiin lisäksi mm. kallio- ja pohjavesitutkimuksia, riskinarviointia ja - hallintaa koskevia tarkasteluja, pora- ja lämpökaivoselvitys sekä alustava Sulkavuoren louhinnan ympäristöselvitys. Osallisille järjestettiin tutustumiskäynti Viikinmäen puhdistamolle sekä ulkoilmatapahtuma (Sulkavuori ja Vihilahti). Hankkeen alustavia arkkitehtisuunnitelmia esiteltiin kaupunkikuvatoimikunnalle