133 Poikkeamishakemus Kansi ja Areena (Sorinkatu, Naulakatu, Ratapihankatu) Valmistelija / lisätiedot: Karppinen Elina

Transkriptio

1 Tampere Ote pöytäkirjasta 12/ (10) 133 Poikkeamishakemus Kansi ja Areena (Sorinkatu, Naulakatu, Ratapihankatu) TRE:8089/ /2016 Valmistelija / lisätiedot: Karppinen Elina Valmistelijan yhteystiedot Kaavainsinööri Merja Kinos, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Päätösvalmistelusihteeri Anneli Harjuntausta puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Elina Karppinen Päätösehdotus Yhdyskuntalautakunta päättää myöntää SRV Rakennus Oy:lle luvan saada poiketa käyttötarkoituksesta, rakennusalasta, kerrosluvusta, harjakorkeudesta sekä auto- ja polkupyöräpaikoista monitoimiareenan, asuntojen sekä toimisto- ja liiketilan rakentamiseksi hakemuksen liitteenä olevien suunnitelmien periaatteiden mukaisesti tiloilla, tonteilla ja määräaloilla: XVII kaupunginosa: , M505 ja XVIII kaupunginosa: , , , M501, , M505 (Sorinkatu, Naulakatu, Ratapihankatu) sillä ehdolla, että tarvittavat tärinäeristimet suunnitellaan tarkemman mallinnuksen perusteella ja näin varmennetaan, että runkomelu asuinhuoneistoissa ja muissa tiloissa jää ohjearvojen alapuolelle, että liikenne- ja ratamelu asuinhuoneistoissa ja muissa tiloissa sekä ulko-oleskelualueilla jääohjearvojen alapuolelle, että kannen julkiset ulkotilat suunnitellaan laadukkaaksi osaksi kokonaisuutta rakennusluvan yhteydessä ja, että rakennuslupavaiheessa suunnitelmista pyydetään lausunto Pirkanmaan maakuntamuseolta. Lupa on voimassa kaksi (2) vuotta siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman. Kokouskäsittely Hankejohtaja Tero Tenhunen oli asiantuntijana läsnä tämän asian käsittelyn ajan. Keskustelun kuluessa Aarne Raevaara esitti päätösehdotuksen hylkäämistä. Koska ehdotus ei saanut kannatusta, se raukesi.

2 Tampere Ote pöytäkirjasta 12/ (10) Päätöksen jälkeen Raevaara ilmoitti eriävän mielipiteensä pöytäkirjaan merkittäväksi. Asian tultua käsitellyksi puheenjohtaja esitti kokoukseen 15 minuutin taukoa klo Perustelut Poikkeamispäätös MRL 171 :n nojalla MRL 58 :n säännöksestä ja Tampereen kaupungin rakennusjärjestyksen 24 :stä. Poikkeamishakemus koskee tiloja, tontteja ja määräaloja: XVII: , M505 XVIII: , , , M501, , M505 Em. maa-alueille muodostetaan kaavatontit 426-1, 427-1, ja 445-1, joille rakennetaan rautatiealueen päälle pohjoinen kansi sekä kaavatontit 330-8, 447-1, 447-2, 447-3, ja joille rakennetaan rauta-tiealueen päälle eteläinen kansi. Rakennuslupahakemuksien sisäänjättövaiheeseen mennessä kaavatontit on viety kiinteistörekisteriin. Eteläkannelle rakennetaan monitoimiareena ( kem2) ja kaksi tornitaloa (yht kem2) sekä pohjoiskannelle kolme tornitaloa ( kem kem2), joihin sijoitetaan liiketiloja, toimistoa ja asumista. Rakentaminen toteutetaan Studio David Libeskindin laatiman konseptisuunnitelman mukaan. Rakennushankkeessa käytettävä kokonaiskerrosala ei ylitä asemakaavassa osoitettua kokonaisrakennusoikeutta. Poikkeamiset Poikkeaminen 1: Käyttötarkoitus Asemakaavan pääkäyttötarkoitus (C Keskustatoimintojen korttelialue) sallii tonteille useita käyttötarkoituksia, jotka ovat ennallaan. Eri käyttötarkoitusten määrää kuitenkin on tonttikohtaisesti rajoitettu tarkentavilla määräyksillä. Toimintojen uudelleen järjestely edellyttää poikkeuksia näistä määräyksistä. Alla ovat tarkentuneiden suunnitelmien mukaiset prosenttiosuudet tonttikohtaisesta kokonaiskerrosalasta laskettuina. Suluissa asemakaavan sallimat enimmäismäärät. Rakennukset 1 ja 2 Asuminen 53 % (max 32 %) Liiketila 26 % (max 15 %) Rakennukset 3 ja 4 Asuminen 93 % (max 36 %) Rakennus 5 Asuminen 94 % (max 85 %) Asemakaavoitus: Tavoitteena on alueen kokonaissuunnitelman ja asemakaavan toteutuksen edistäminen toteuttamiskelpoisena kokonaisuutena. Asumisen määrän lisääminen parantaa

3 Tampere Ote pöytäkirjasta 12/ (10) alueen ympärivuorokautista käyttöastetta ja vilkkautta, mikä oli alkuperäisenkin kaavan ajatus monimuotoisesta kaupunkikuvasta. Asumisen lisääntyminen oletettavasti myös parantaa alueen ja sen läheisyydessä toimivien myymälöiden ja ravintoloiden liiketoimintaa. Alueelle jää siitä huolimatta merkittävästi liike- ja toimistotilaa, mikä varmistaa alueen monipuolisen rakenteen ja ympärivuorokautisen elävyyden. Myös kaikki rakennusten väliin jäävä tila on julkista kaupunkitilaa. Käyttötarkoituksen painotuksen muutos aiheuttaa sen, että useiden asemakaavaalueen rakennusten runkosyvyys pienenee. Tästä on seurauksena se, että asemakaava-alueen julkiseen käyttöön tarkoitettujen alueiden pinta-ala kasvaa, rakennusten väliset etäisyydet suurenevat ja ratkaisusta tulee väljempi. Asemakaavan hyväksymishetkellä voimassa olevan kaupunginhallituksen hyväksymän keskustan kehittämisohjelman tavoitteena oli mahdollistaa edellytykset asukkaan sijoittumiselle keskustaan alueelle vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteet keskustan asukasmäärälle ovat tämän jälkeen täsmentyneet keskustaan laaditun strategisen yleiskaavan laadintaprosessin seurauksena. Tammikuussa 2016 valtuuston hyväksymässä strategisessa osayleiskaavassa asetettiin tavoitteeksi keskustan asukasmäärän kasvu vuoteen 2030 mennessä. Asemakaavan käyttötarkoituksen painotuksen muutos tukee siten keskustan asukasmäärän kasvutavoitetta. Asumisen määrää suunnitelmissa on lisätty johtuen markkinatilanteesta. Toimistotiloille ei ole nykyisessä taloudellisessa tilanteessa tai edes lähivuosina markkinaarvioiden mukaan juurikaan kysyntää. Kaavan valmistumisen jälkeen keskustaan on kaavoitettu ja rakennettu mittavia määriä toimistotiloja, jotka kattavat hyvin nykyisen ja lähitulevaisuuden tarpeet. Käyttötarkoituksen painotuksen muuttaminen mahdollistaa keskustan kehittämisen ja kaupungin strategian tavoitteita edistävän merkittävän kaupunkikehityskokonaisuuden toteutumisen nykyisessä kysyntä- ja markkinatilanteessa kuitenkin siten, että alueelle syntyy tavoiteltu monipuolinen ja elävä kokonaisuus. Kaavan viitesuunnitelmissa asumista oli osoitettu rakennusten 1-4 osalta vain torneihin, nykysuunnitelmassa asumista on näytetty tornien lisäksi rakennusten jalustamassoihin seuraavasti: - rakennus 1: asumista kerrokset rakennus 2: asumista kerrokset rakennus 3: asumista kerrokset rakennus 4: asumista kerrokset rakennus 5: asumista kerrokset 2-29 Valon määrää asunnoissa on tutkittu valokulmin ja tutkielmin 3d-mallissa, sekä asemapiirroksessa rakennusten etäisyyksillä. Johtopäätöksenä todetaan, että rakennuksille saadaan kaupunkikeskustaa ajatellen asumiselle riittävästi luonnonvaloa.

4 Tampere Ote pöytäkirjasta 12/ (10) Melun ja tärinän osalta on tutkittu sekä asuntojen sijoittamista jalustamassoihin, että tornien osalta uutta perustustapaa, jossa tornit tuetaan suoraan maaperään ratatasolla eivätkä kanteen kuten kaavavaiheessa oli ajatus. Tältä pohjalta on täydennetty kaavavaiheessa laadittua melu- ja tärinäselvitystä. Johtopäätös on se, että sekä runkomeluissa että -tärinöissä alitetaan asumiselle sallitut ohjearvot (LAeq 25dB), kun asia huomioidaan tärinäeristimin jatkosuunnittelussa. Suunnittelussa noudatetaan myös kaavassa määritettyjä julkisivujen db-arvoja ääneneristävyydessä liikennemelua vastaan (pohjoisreuna 35 db). Asuntojen yhteiset piha-alueet sijoitetaan jalustamassojen katoille. Pihat suojataan melulta lasiseinin. Pihat toteutetaan laadukkaasti alueen kokonaisarkkitehtuuri huomioon ottaen. Ulko-oleskelutilaa (%) asumisen määrästä: Rakennus Poikkeamishakemus Asemakaavan viiteaineisto Rakennukset 1 & 2 8,22 % 8,76 % Rakennukset 3 & 4 7,05 % 19,77 % Rakennus 5 4,38 % 2,07 % Yhteensä 6,45 % 8,77 % Poikkeaminen 2: Rakennusalat Areena ylittää rakennusalan joka reunallaan lukuun ottamatta kahta aluetta idässä ja etelässä. Lisäksi pohjoiskannella sijaitseva rakennus nro 4 ylittää rakennusalan lounaiskulmastaan. Asemakaavoitus: Torneja on käännelty kaavavaiheen jälkeen, jotta niiden kaikki nurkat saadaan tuettua maantasolle ratojen väliin jääville kapeille tukivyöhykkeille. Näin saatiin rakenteet teknisesti turvallisemmiksi ja kansirakenne ohuemmaksi, mikä mahdollistaa liittymiset Sorinsiltaan sujuvimmiksi ja esteettömämmiksi. Rakennuksen 4 osalta rakennusalan ylitys johtuu em. toimenpiteistä. Areenan osalta rakennusalan ylitys johtuu tarkentuneista suunnitelmista. Areenasta on haluttu luoda kansainvälisen tason huipputapahtumakeskus, johon liittyvät liiketilat rakennuksen 2 alimmissa kerroksissa tehostavat sen toimintaa. Muutos on viety osaksi Studio Daniel Libeskindin laatimaa kokonaissuunnitelmaa. Rakennusalojen ylitykset ovat hyvin pieniä etenkin verrattuna suunnitelman laajuuteen, eivätkä esim. naapuruston tai kaupunkikuvan kannalta merkityksellisiä. Poikkeaminen 3: Kerrosluku Uuden suunnitelman mukaiset kerrosluvut ovat seuraavat (suluissa asemakaavan sallimat kerroskorkeudet): Areena 11 (max 8) Rakennus 1 jalustaosa 8 (max 7)

5 Tampere Ote pöytäkirjasta 12/ (10) Rakennus 2 jalustaosa 8 (max 7) torniosa 18 (max 17) Rakennus 3 torniosa 21 (max 19) Rakennus 4 torniosa 25 (max 22) jalustamassan länsipääty 6 (max 5, erkkeriratkaisu) Rakennus 5 torniosa 29 (max 28) Asemakaavoitus: Koska jalustamassoihin on nyt osoitettu asumista, niiden runkosyvyyttä on kavennettu ja kerroskorkeutta madallettu verrattuna kaavavaiheen viitesuunnitelmiin. Jotta saataisiin käytettyä koko rakennusoikeus, kerrosten lukumääriä on lisätty. Suunnitelmassa pyrittiin myös kehittämään hankkeen ilmettä Ratapihankadun suunnasta myönteiseen suuntaan. Hotellisisäänkäynnillä ja korotetulla hotellimassalla areenan päällä korostetaan eteläiselle sisäänajoväylälle näkyvää hankkeen julkisivua ja luodaan Ratapihankadun puolesta toiminnaltaan elävämpi. Hotellin sijoituksella areenan Ratapihankadun puoleiselle katolle saatiin myös areenan itäpuolen rakenteita madallettua niin, että Sorinkadun olemassa olevilla asuin- ja muille rakennuksille saadaan enemmän luonnonvaloa ja areenamassa räystäslinjoineen saadaan paremmin sovitettua niiden mittakaavaan. Hotelli sijoittuu kaavallisesti KYU-alueelle, johon voidaan osoittaa liiketiloja kuten hotellitoimintaa. Studio Daniel Libeskind perusteli kerroslukujen kasvua ja kaavassa määriteltyjen rakennusten harjakorkeuksien ylittämistä kokonaissommitelmalla; rakennusten korkeus kasvaa areenasta ja rakennuksesta 1 lähtien sulavasti aina rakennukseen 5 saakka. Ottaen huomioon kokonaisuuden, esitetyt korkeuden ylitykset ovat pieniä eivätkä vaikuta esim. naapurustoon millään tavalla. Poikkeaminen 4: Harjakorkeus Uuden suunnitelman mukaiset suurimmat harjakorkeudet ovat seuraavat: Rakennus Toteutuva Asemakaavan harjakorkeus harjakorkeus Rakennus 1 torniosa +155,90 max +153,00 Rakennus 2 torniosa +168,70 max +166,00 Rakennus 3 torniosa +177,90 max +173,00

6 Tampere Ote pöytäkirjasta 12/ (10) Rakennus 4 torniosa +188,00 max +184,00 Rakennus 5 torniosa +205,40 max +201,00 Asemakaavoitus: Perustelut kohdassa 5. Poikkeaminen 5: Auto- ja polkupyöräpaikat (pysäköinti) Autopaikat: Esitetään hankkeen pysäköintijärjestelyjen toteuttamista Tampereen kaupungin pysäköintipolitiikan nykyisten linjausten mukaisesti. Asemakaavan autopaikkavaatimus on yhteensä 641 ap. Pysäköintipolitiikan mukaan autopaikkoja tarvitaan yhteensä 541 kpl. Autopaikkoja rakennetaan 100 kpl vähemmän kuin asemakaava edellyttää. Polkupyöräpaikat: Kaavassa ei ole määritelty polkupyöräpaikkojen määrää; rakennusjärjestyksen laskukaavalla yhteissummaksi saataisiin noin 2500 polkupyöräpaikkaa. Hankkeen alueelle toteutetaan yhteensä n. 900 polkupyöräpaikkaa. Asemakaavoitus: Autopaikat: Tampereen yhdyskuntalautakunta on hyväksynyt Pysäköinti osana kaupunkikehitystä -selvityksen. Selvityksessä osoitettujen linjausten voidaan katsoa vastaavan huomattavasti asemakaavamääräyksiä paremmin tämän päivän ja tulevaisuuden tarpeisiin. Lisäksi kohteen keskeisen sijainnin johdosta voitaneen olettaa, että merkittävä osa alueella asuvista ja asioivista henkilöistä hyödyntää liikkumisessaan julkisia kulkuneuvoja, jolloin autopaikkojen määrän vähentäminen Tampereen kaupungin pysäköintinormin mukaiseksi ei aiheuta ongelmia. Autopaikkamitoitus: Asemakaava Pysäköintipolitiikka 1/125 kem2 asuminen 1/150 kem2 asuminen 1/100 kem2 toimistot 1/120 kem2 toimistot 1/100 kem2 liiketilat 1/120 kem2 liiketilat 1/200 kem2 majoitus 1/200 kem2 majoitus Autopaikkalaskelma: Autopaikoitus rakennukset 1-5 areena+hotelli yhteensä Kaavan muk. laskelma Pysäköintipolitiikan muk Polkupyöräpaikat: Kaavassa ei ole määritelty polkupyöräpaikkojen määrää; rakennusjärjestyksen laskukaavalla yhteissummaksi saataisiin noin 2500 polkupyöräpaikkaa, jotka veisivät yhteensä tilaa

7 Tampere Ote pöytäkirjasta 12/ (10) yhteen jonoon asetettuna kilometrin verran. Näin suuren polkupyörätelinemäärän sijoittaminen alueelle on haastavaa ottaen huomioon julkisten tilojen muun käytön (tilaa ihmisvirroille etenkin tapahtuma-aikaan, muut kadun kalusteet). Kohteen keskeisen sijainnin johdosta voitaneen olettaa, että iso osa alueella asioivista tulee paikalle julkisilla kulkuneuvoilla, jolloin pyöräpaikkojen määrän vähentäminen ei merkittävästi vaikeuta alueella asioimista. Polkupyöräpaikkojen tarve rakennusjärjestyksen mukaan: 1 pp/ asunto 1 pp/ 100 kem2 (liike-, toimisto- ja hallintorakennukset) 1 pp/ 10 istumapaikkaa (kokoontumistilat, kahvilat, ravintolat ja urheilu-paikat) Lisäksi: Liitemateriaaliin on 12/2016 lisätty liikenteellinen selvitys ja selvitys asuntopihojen sijoittumisesta. Poikkeaminen käyttötarkoituksesta, rakennusalasta, kerrosluvusta, harjakorkeudesta sekä auto- ja polkupyöräpaikoista ei aiheuta haittaa kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle eikä vaikeuta luonnon tai rakennetun ympäristön arvojen säilyttämistä koskevien tavoitteiden saavuttamista. Poikkeamisluvan myöntämisellä on merkittäviä positiivisia vaikutuksia yritystalouteen. Poikkeamisien liikenteelliset vaikutukset on esitetty liitteessä nro 4. Lausunnot Naapurit on kuultu kaupungin toimesta. Lisäksi hanke kuulutettiin Aamulehdessä Hankkeesta jätettiin kolme muistutusta. Hakemuksesta lausunnon antoivat kaupunkikuva-arkkitehti, pelastuslaitos, ympäristönsuojelu, yleisten alueiden suunnittelu, Pirkanmaan maakuntamuseo, Sisä-Suomen poliisilaitos, Liikennevirasto, Tukes ja Trafi. Saatujen muistutusten ja lausuntojen tiivistelmät, niiden alkuperäinen materiaali sekä vastineet ovat liitteenä. Tiedoksi hakija, Pirkanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, muistuttajat, lausunnonantajat Liitteet 1 1 Liite Sijaintikartta 2 2 Liite ASIAKOOSTE Kansi ja Areena

8 Tampere Ote pöytäkirjasta 12/ (10) 3 3 Liite Muistutukset ja lausunnot sekä niiden vastineet 4 4 liite Liikenteelliset vaikutukset 5 5 Liite Rakennusten numerointi 6 6 Liite Rakennusalojen ylitykset 7 7 Liite Rakennusten korkeudet ja kerrosluvut 8 8 liite Rakennuksen 4 pääty 9 9 Liite Asuntopihat Liite Havainnekuvat Liite Asemakaava Nähtävilläolo ja tiedoksianto asianosaiselle Nähtävänä Kirjaamo, Puutarhakatu 6, Tampere TIEDOKSI; PIRKANMAAN ELY-KESKUS MUISTUTTA JAT LAUSUNNONANTA JAT Tampere Anneli Harjuntausta Päätösvalmistelusihteeri

9 Tampere Ote pöytäkirjasta 12/ (10) Valitusosoitus 133 Valitusosoitus Hallintovalitus POIKKEAMIS- JA SUUNNITTELUTARVERATKAISUT Yhdyskuntalautakunnan päätökseen saa muutosta hakea 1) viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija; 2) sellaisen kiinteistön omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa; 3) se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa; 4) se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa; 5) kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa; 6) toimialueellaan sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristön-suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen; 7) alueellinen ympäristökeskus; sekä 8) muu viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa. (MRL 193 ) KATUSUUNNITELMAT Yhdyskuntalautakunnan päätökseen saa muutosta hakea jokainen sillä perusteella, että päätös loukkaa hänen oikeuttaan. Valitusviranomainen Muutosta haetaan Hämeenlinnan hallinto-oikeudelta, osoite: Raatihuoneenkatu 1, Hämeenlinna, Telekopio: , sähköposti: hameenlinna.hao@oikeus.fi Valitusaika Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Tiedoksisaanti Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksiantopäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin viras-toissa ei työskennellä, saa valituskirjelmän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Julkipanon jälkeen annettavista päätöksistä asianosaisten katsotaan kuitenkin saaneen tiedon päätöksenantopäivänä. Valituskirja Valituskirjassa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava - valittajan nimi, ammatti, asuinkunta ja postiosoite - päätös, johon haetaan muutosta - miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi

10 Tampere Ote pöytäkirjasta 12/ (10) - muutosvaatimuksen perusteet. Valituskirja on valittajan tai valituskirjan muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjan, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, asuinkunta ja postiosoite. Valituskirjaan on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä sekä selvitys siitä päivästä, josta valitusaika alkaa. Omalla vastuulla valituskirjan voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Valituksen voi toimittaa myös sähköisesti. Valituksen on oltava perillä valitusajan viimeisenä päivänä klo mennessä riippumatta siitä, toimitetaanko valitus postitse vai sähköisesti. Oikeudenkäyntimaksu Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.