Paikallispuolustus testissä

Transkriptio

1 Ruotuväki, PL 25, HKI MP2 Itella Oyj Tupakointi syynissä varuskunnissa Varusmiespalvelus ei ole syynä tupakoinnin aloittamiseen uutiset, sivu 5 puolustusvoimien uutislehti 52. vuosikerta n:o 18 (1151) verkossa > Kuva: Olli Viljamaa Paikallispuolustus testissä Wanaja 14 -harjoitus kokosi yhteen reserviläistä. Kertausharjoitusten määrä nousee tulevaisuudessa. Harjoituksessa keskiössä oli uusi paikallispuolustusjärjestelmä, jota testattiin ensimmäistä kertaa laajamittaisesti. Puolustusmäärärahoihin esitetään korjausliikettä uutiset, sivu 4 Materiaalin huolto siirtymässä kokonaan Millogille kentällä, sivu 10 uutiset, sivu 3 Taivaan valtamerellä risteilemässä vapaalla, sivu 15

2 2 ruotuväki 18/2014 pääkirjoitus Selvitys ei yksin ratkaise haasteita nurkka Ukrainan hauras aselepo Toissa viikolla Ilkka Kanervan (kok.) johtama, kaikista eduskuntapuolueista koottu parlamentaarinen selvitysryhmä luovutti loppuraporttinsa puolustusministerille. Työryhmän toimeksiantona oli selvittää puolustuksen pitkän aikavälin haasteita eduskunnan päätöksenteon tueksi. Raportin mukaan keskeinen haaste liittyy maanpuolustuksen resurssivajeeseen, joka uhkaa maanpuolustuksen uskottavuutta jo lähivuosina. Vyönkiristysten aikana varsinkin materiaalihankinnat ovat jääneet retuperälle. Työryhmätyöskentelyn ohessa kaikki eduskunta- Lisärahoitus ei anna vastausta siihen, miten raportin muihin haasteisiin vastataan. puolu- eet Vasemmistoliittoa lukuun ottamatta näyttävät pääseen sopuun siitä, että akuuteinta materiaalivelkaa korjataan valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa esitetyillä korotuksilla siten, että lisärahoitus tornitouhua nousee asteittain 150 miljoonaan euroon vuoteen 2020 mennessä. Vihreät tosin haluaisivat rahoittaa osan määrärahalisäyksestä supistamalla reserviä edelleen. Saavutettu sopu on tärkeä, sillä sen myötä puolustuskyky kyetään turvaamaan 2020-luvun alkupuolelle saakka. Lisärahoitus ei kuitenkaan anna vastausta siihen, miten raportin muihin haasteisiin tulevaisuudessa vastataan. Raportin mukaan Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut merkittävästi, minkä johdosta puolustusvoimien tulee jatkossa kyetä varautumaan aivan uudenlaisiin hybridisodankäynnin uhkiin kyber-, informaatio- ja avaruusulottuvuuksineen. Lisäksi tavanomaisten uhkien varoaika on lyhentynyt siinä määrin, että työryhmää vetänyt Kanerva epäili jopa valmiuslakien käyttöönoton olevan nykymuodossaan liian hidasta. Ratkaisematta on myös ensi vuosikymmenen mittavien ilma- ja merivoimien kalustohankintojen rahoitus. *** Puolustuspolitiikkassa on viime vuosina syyllistytty harkitsemattomaan lyhytjänteisyyteen. Muun muassa puolustusministeri Carl Haglund (r.) totesi raportin julkistamisen yhteydessä, että vuosikymmenen alussa tehdyt säästöpäätökset menivät puolustushallinnon osalta liian pitkälle. Ei ole vaikea ennustaa, että kumuloituessaan tällaiset virhepäätökset saattavat nopeastikin rapauttaa puolustuskykyä. Puolueiden olisikin jo nyt luotava omat kantansa siihen, millaisena ne näkevät suomalaisen puolustuksen ja työryhmän esittämien haasteiden ratkaisun vuosikymmenien mittakaavassa. Työn aloittamisella on kiire, sillä ratkaisussa on kyse miljardiluokan hankkeista, joiden valmisteluun on ryhdyttävä ensi hallituskaudella. Muutoin pelkona on, että puolueet tyytyvät konsensushengessä kehumaan toisiaan nyt saavutetusta sovusta, vaikka tilanne edellyttäisi laajempaa julkista keskustelua. > Viime viikkojen aikana Itä-Ukrainan alueelta on raportoitu toistuvasti tulitaukorikkomuksia. Tällä hetkellä konfliktin osapuolien näkemykset Itä-Ukrainan kohtalosta ovat hyvin kaukana toisistaan. Separatistien odotukset eroavat oleellisesti siitä, mitä alueille on toistaiseksi luvattu ja Ukrainan hallinto ei puolestaan voi hyväksyä löyhää valtioliittoa. Venäjän halu vaikuttaa Ukrainan tulevaisuuteen ei ole vähentynyt. Pessimismiin ei pitäisi vaipua, mutta tulitauko ei vielä näyttäisi avaavan tietä Ukrainan konfliktin kestävälle ratkaisulle. Ukrainan tilannetta ei helpota se, että maan taloustilanne olisi lähes kestämätön ilman sotilaallista konfliktiakin. Donetskin ja Luhanskin alueet vastaavat kuudesosasta koko maan BKT:stä ja lähes neljäsosasta teollisuustuotannosta, mutta viime kuukausien aikana teollisuustuotanto on lähes pysähtynyt. Edellisen hallinnon jäljiltä valtiontalous on pahasti velkaantunut ja valtion kassa ammottaa tyhjyyttään. Ennusteiden mukaan talous supistuu kuluvana vuonna lähes 10 prosenttia. Samalla kansainvälisen valuuttarahaston lainapaketti edellyttäisi mittavia taloudellisia uudistuksia. Alueiden taloudellisen aktiivisuuden hiipuminen ja huonosti hoidettu talouspolitiikka ovat vaikea yhdistelmä ratkaistavaksi. Tarvittavat vyönkiristykset ovat osoittautuneet sisäpoliittisesti erittäin hankaliksi toteuttaa. Venäjällä on edelleen käytössään laaja-alainen keinojen repertuaari Ukrainan heikentämiseksi. Se voi edelleen helposti säädellä tilannetta. Sotilaallisen toiminnan intensiteetin vähentyessä Venäjä siirtyy aikaisempaa selkeämmin taloudelliseen painostukseen. Tästä on esimerkkinä Venäjän vaatimukset muuttaa Euroopan unionin ja Ukrainan välisen yhteistyösopimuksen keskeistä sisältöä. Mikäli sen vaatimuksiin ei suostuta, se uhkaa Ukrainaa kauppasodalla. Tämä pahentaisi oleellisesti Ukrainan talouden syöksykierrettä. Venäjän toimia voisi hillitä sen talouden mahdollinen ajautuminen kasvaviin vaikeuksiin. Myös Venäjän riippuvuus Ukrainasta saattaa olla tilannetta liennyttävä tekijä. Krimin niemimaa saa suurimman osan energiastaan ja vedestään Ukrainasta. Lisäksi Venäjä tarvitsee Ukrainalta strategisten asejärjestelmien ylläpitämiseen tarvittavaa sotilaselektroniikkaa ja ohjusten komponentteja sekä helikopterimoottoreita. Venäjän heikkenevä talous ja mainitut sidonnaisuudet saattaisivat olla osaltaan edesauttamassa neuvotteluratkaisuun pääsemistä. Ukrainan hallinnolla on siis erittäin vaikea tehtävä vakauttaa maan tilanne ja saattaa valtiontalous kestävälle pohjalle. Ensi talven aikana nähdään, vaikuttaako kiristynyt tilanne Venäjän maakaasutoimituksiin Ukrainaan tai laajemmin Eurooppaan. On vaarana, että Itä-Ukrainassa ajaudutaan vaikeaan humanitaariseen kriisiin, mikäli tilanteen purkamiseksi ei löydetä kestävää poliittista ratkaisua. Tulitaukosopimuksesta huolimatta Ukrainan kriisissä on edelleen konfliktipotentiaalia. Saattaa hyvin olla, että Ukrainan tilanne ei tämän syksyn aikana kehity merkittävästi parempaan suuntaan. Kestävää poliittista ratkaisua on ainakin toistaiseksi vaikea löytää. Tommi Lappalainen Majuri, Strategian laitos, Maanpuolustuskorkeakoulu kysymys sosiaalisesta mediasta Uudet tuulet puhaltaa. #RUK #urheilukoulu #intti Huomenna lähtee! Hiihtosuunnistaja upseerioppilas Santeri Aikion uusista haasteistaan Santahaminassa Urheilukoulun reserviupseerikurssilla. 92/100. Ei ole sihti entisensä, mutta ihan ok laina-aseella. Päivän paras tulos, tottakai. #wanaja14 #RadioWanaja Reservin alikersantti ja Apulanta-yhtyeen solisti, Toni Wirtanen ihastelee rata-ammuntojensa pistesaalista Wanaja 14 -harjoituksessa. Oliko jollakin puutteita? Viittaan nyt ainoastaan niihin puutteisiin, joihin puolustusvoimat voi vastata. #wanaja14 #kuultua Aamuset-toimitussihteeri Teemu P. Peltolan twiitti reserviläishuumorin kukkimisesta kertausharjoituksen aikana. Osallistu keskusteluun sosiaalisessa mediassa #ruotuväki tai lähetä mielipiteesi sähköpostilla Kriisiaikana keskeinen väline tilannekuvan ylläpitämisessä on #some. Norjan verilöylyssäkin se oli nopein; nopeampi kuin puhelin. #turpo Suomen Urheiluliiton puheenjohtaja Vesa Harmaakorven toteamus kriisiajan viestinnästä. Edellisessä lehdessä kysyimme: Pitäisikö puolustusvoimien saada lisärahoitusta materiaalihankintoihin? Kyllä 57% 43% Ei Seuraava kysymys: Törmäsitkö Wanaja 14 -harjoitukseen sosiaalisessa mediassa? Vastaa lähettämällä tekstiviesti Äänestykseen voi osallistua myös Ruotuväen RV K (kyllä) tai RV E (ei) numeroon16308 www-sivuilla osoitteessa > KUSTANTAJA: Puolustusvoimat TILAUS-, LASKUTUS- JA OSOITEASIAT: Puh Seuraava numero ilmestyy ISSN (painettu) ISSN (verkkolehti) PÄÄTOIMITTAJA Mikko Ilkko Puh Fax mikko.ilkko@mil.fi UUTISPÄÄLLIKKÖ Juha Heikkinen Puh Fax juha.heikkinen@mil.fi TUOTANTOSIHTEERI Helena Immonen Puh Fax helena.immonen@mil.fi LEVIKKISIHTEERI Kaartinjääkäri Joel Kontiainen Puh ruotuvaki@mil.fi TOIMITTAJAT Kokelas Joona Kosloff Puh Kokelas Samu Saatsi Puh Alikersantti Sanna Närä Puh Kaartinjääkäri Rasmus Arikka Puh Kaartinjääkäri Pauli Loukola Puh Kaartinjääkäri Juho Mäki-Lohiluoma Puh toimittajat.ruotuvaki@mil.fi GRAAFIKKO Kaartinjääkäri Eetu Lehmusvaara graafikko.ruotuvaki@mil.fi VALOKUVAAJAT Kokelas Olli Viljamaa Kaartinjääkäri Aku Siukosaari Puh kuvaajat.ruotuvaki@mil.fi arkisin kello ruotuvaki@mil.fi Pirkanmaan Lehtipaino Oy Tampere 2014 Toimituksen ja palvelupisteen käyntiosoite: Pääesikunta, C-rakennus, Fabianinkatu 2, Helsinki, postiosoite: PL 25, Helsinki, puhelinvaihde: internet-osoite: >

3 ruotuväki 18/ uutiset Wanaja 14 testasi paikallispuolustusta Paikallispuolustusta harjoiteltiin suurimmassa reservin kertausharjoituksessa vuosiin. Puolustusvoimien ja muiden viranomaisten yhteistyösuhteet muuttuvat. Juho Mäki-Lohiluoma Paikallispataljoonat perustetaan ensi vuoden alussa osaksi sodan ajan joukkoja. Wanaja 14 -harjoitus tarjosi tilaisuuden tarkastella paikallispuolustusjärjestelmän toimivuutta. Kyseessä oli ensimmäinen harjoitus, jossa paikallispataljoonien toimintaa pystyttiin testaamaan laajamittaisesti. Harjoitukseen osallistui yhteensä lähes sotilasta. Reserviläisiä heistä oli noin Harjoituksen johtaja, eversti Pekka Järvi Panssariprikaatista kertoo, että Kanta-Hämeen alueella suoritetuissa harjoitteissa keskityttiin paikallisjoukkojen varsinaiseen taistelutoimintaan. Varsinais-Suomessa, Pohjanmaalla, Satakunnassa, Keski-Suomessa, Pirkanmaalla ja Päijät-Hämeessä keskiössä oli puolestaan viranomaisyhteistyö. Kanta-Hämeessä harjoiteltiin esimerkiksi erikoisjoukkojen vastaista toimintaa ja kohteiden suojaamista. Muissa maakunnissa harjoiteltiin erityisesti virka-avun antamista, kuten etsintä- ja pelastustehtäviä, Järvi selostaa. Käytännössä virka-apua antoivat maakuntakomppaniat, jotka ovat ensi vuoden alusta osa paikallispataljoonia. Yhteistyö sotilaslääneiltä joukko-osastoille Kuva: Olli VIljamaa Luutnantti Esa Wiikin johtama joukkue Kanta-Hämeen maakuntakomppaniasta antoi virka-apua pelastuslaitokselle. Alue eristettiin, jotta räjähtävää materiaalia sisältäneen rakennuksen voitiin turvallisesti antaa palaa loppuun. Harjoitus tarjosi tärkeän mahdollisuuden opetella yhteistoimintaa muiden viranomaisten kanssa nyt, kun puolustusvoimien organisaatio muuttuu. Viranomaisyhteistyöstä aiemmin vastanneiden sotilasläänien poistuessa puolustusvoimien ja muiden viranomaisten yhteistyösuhteet muuttuvat. Maavoimien joukko-osastojen rooli yhteistyötä valmistelevana ja toteuttavana organisaationa korostuu. Wanaja-harjoitus edesauttaa sitä, että me täällä Panssariprikaatissa opimme tuntemaan uudet yhteistyökumppanimme. On erittäin tärkeää, että opimme muodostamaan yhteistä tilannekuvaa ja ymmärtämään toisiamme. Itse taistelutoiminta ja virkaaputehtävät eivät harjoituksessa poikenneet siitä, mitä ne ovat aiemmissakin harjoituksissa olleet. Paikallispuolustus ei ole mikään uusi ajatus. Aina on ollut tarkoituksena puolustaa kaikkia alueita ja koko Suomea. Toiminta kentällä, jossa esimerkiksi sotilaspoliisi- ja maakuntakomppaniat toimivat, ei sekään välttämättä muutu. Johtamistasot ovat kuitenkin muuttuneet merkittävästi. Tämän takia harjoittelu on tärkeää, Järvi korostaa. Paikallisjoukot tuntevat toiminta-alueensa Elämäntapana maanpuolustus Juho Mäki-Lohiluoma Maavoimien esikuntapäällikkö, prikaatikenraali Petri Hulkko sanoo paikallisjoukkojen tärkeimmän ominaispiirteen olevan se, että ne kattavat koko maan. Alueellisista joukoista paikallisjoukot eroavat myös varustuksensa ja tehtäviensä osalta. Paikallisjoukot keskittyvät paikallisiin suojaus-, puolustus- ja taistelutehtäviin. Paikallispataljoonien kokoonpano vaihtelee toiminta-alueittain. Yleensä pataljoonaan kuuluu komentajan ja esikunnan lisäksi ainakin maakunta- ja sotilaspoliisikomppania sekä perustamiskes- Wanaja 14 -harjoitus on ensimmäinen suuri reserviläisten kertausharjoitus usean säästövuoden jälkeen. Vuodesta 2015 alkaen kertausharjoitusten määrä palautetaan säästöjä edeltäneelle tasolle ja tavoitteena on pelkästään tulevan vuoden aikana järjestää mahdollisuus kertaamiseen yhteensä reserviläiselle. Wanaja 14 -harjoitukseen osallistunut reservin luutnantti Esa Wiik Keski-Hämeen maankuntakomppaniasta kertoo harjoiteltujen tehtävien koskeneen skenaarioita, jotka voisivat tulla kysymykseen myös rauhan sekä niin sanotun harmaan vaiheen aikana. Tehtävät ovat koskeneet esimerkiksi alueiden partiointia ja kohteiden haltuunottoa. Suuri osa tehtävistä on ollut sellaisia, että ne soveltuvat maakuntakomppanialle paikallistuntemuksen ja jatkuvan koulutuksen takia, Wiik sanoo. Komppanian uusi asema osana paikallispataljoonaa ei Wiikin mukaan ole vielä näkynyt käytännön harjoittelussa. Suurimmat muutokset uuteen järjestelmään siirryttäessä liittyvätkin johtamistasoihin. Käytännön toiminta ei maakuntakomppanioiden osalta juurikaan muutu. Järjestelmä on aika uusi ja suuri osa meistä maakuntakomppaniassa mukana olevista on tehnyt tätä aktiivisesti jo monta vuotta. En usko, että uudistus näkyy merkittävästi ainakaan vielä tämän vuoden harjoituksissa. Toivottavasti saataisiin jatkossa enemmän näitä virka-apuharjoituksia. Omien kertausharjoitusten määrää Wiik ei ole laskenut. Kyllä tämä on elämäntapa. Kaikkea muutakin voisi harrastaa, mutta täällä saa ilmaisen ruuan ja vaatteet, hän naurahtaa. kus. Yhtenä paikallisjoukkojen tehtävänä on muiden joukkojen perustaminen. Vapaaehtoisuus kanavoidaan jatkossakin maakuntakomppanioihin, jotka ovat paikallispataljoonien parhaiten varusteltuja ja nopeimmin kasattavia joukkoja. Näihin sijoittamisessa oma halukkuus on yksi merkittävä kriteeri, Hulkko sanoo. Paikallisjoukkoja koulutetaan pääasiallisesti kohdennettujen kertausharjoitusten kautta. Koulutuksessa tukeudutaan vahvasti myös vapaaehtoisen maanpuolustustyön resursseihin. Maanpuolustuskoulutusyhdistykseltä vuosittain ostettavat koulutuspalvelut kohdennetaan tulevaisuudessa vahvemmin paikallisjoukkojen, erityisesti maakuntakomppanioiden, koulutukseen. Tämän lisäksi pidämme omia kertausharjoituksia, josta tämä Wanaja14 -harjoitus on hyvä esimerkki, Hulkko sanoo. Kenraali Lindberg vieraili Afganistanissa Kenraali Jarmo Lindberg (oik.) ja kenraaliluutnantti Seppo Toivonen (vas.) tapasivat ANA:n 209. Armeijakunnan esikuntapäällikkö, kenraalimajuri Ghulam Haiderin. Kuva: puolustusvoimat Joona Kosloff Puolustusvoimain komentaja, kenraali Jarmo Lindberg teki tarkastusvierailun suomalaiselle kriisinhallintajoukolle (SKJA) Afganistanissa Komentajan vierailu alkoi Kabulista, jossa hän tapasi suomalaisia rauhanturvaajia, ISAF-joukkojen johtoa, Afganistanin asevoimien johtoa ja turvallisuusviranomaisia. Lindberg tutustui myös Suomen suurlähetystöön suurlähettiläs Ari Mäen isännöimänä. Tarkastuksen toinen vaihe toteutettiin Mazar-e-Sharifissa. Lindbergin mukana seurueessa olivat maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Seppo Toivonen ja hänen avustajansa, majuri Janne Viitasalo sekä puolustusvoimain komentajan adjutantti, everstiluutnantti Teemu Nurmela. Kriisinhallintajoukon komentaja, everstiluutnantti Pekka Kortelainen isännöi tarkastusta. Historiallinen ajoitus Vierailu osui ajankohdaltaan historialliseen hetkeen niin tulevan Resolute Support Mission (RSM) -operaation toteutuksen kuin Afganistanin kannalta. Afganistanin uusi presidentti Asraf Ghani vannoi virkavalansa 29. syyskuuta. Lisäksi allekirjoitettiin Yhdysvaltojen ja Afganistanin Bilateral Security Agreement -sopimus sekä Naton ja Afganistanin välinen NATO SOFA -sopimus 30. syyskuuta. Jo keväällä arvioimme, että tämä on paras hetki tarkastukselle, sillä koko operaation jatkuminen on näistä sopimuksista kiinni, everstiluutnantti Nurmela toteaa. Suomalaisten sotilaiden toiminta sai kiitosta sekä ISAF-joukkojen johdolta että afgaaniviranomaisilta. Lindbergin arvion mukaan kriisinhallintajoukkojen kokoonpano vastaa RSM:n toimintaajatusta erinomaisesti: yli puolet suomalaisista toimii neuvonantoja muissa kenttätehtävissä. Vierailu herätti huomiota myös sosiaalisessa mediassa, kun aktiivisena twiittaajana tunnettu Lindberg julkaisi useita kuviaan Twitterissä.

4 4 uutiset ruotuväki 18/2014 lyhyesti Ilmatilayhteistyötä Suomen ja Ruotsin välillä Ruotsin uusi puolustusministeri Peter Hultqvist vieraili 10. lokakuuta Helsingissä. Vierailua isännöi puolustusministeri Carl Haglund. Ministerit keskustelivat erityisesti Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyön lisäämiseen liittyvistä asioista. Haglund kertoi yhteistyöstä ilmatilaloukkauksien varalta. Voisimme jakaa Ruotsin suuntaan tietoa siitä, minkälaista liikennettä on heidän suuntaansa tulossa ja päinvastoin. Näin ollen olisi paremmat edellytykset meidän valvontakoneillemme tarvittaessa nousta, jos on sellaisia ilmiöitä joihin on reagoitava. PLo Kriisinhallintaoperaatio jatkunee Afrikassa Hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta käsitteli Suomen osallistumista kansainväliseen kriisinhallintaan Keski-Afrikan tasavallassa ja Libanonissa. Utvan mukaan Suomi voisi jatkaa osallistumistaan Keski- Afrikan tasavallan EUFOR RCA -operaatiossa enintään 30 sotilaalla, tällä hetkellä paikalla on 25 sotilasta. Joulukuussa päättyvää operaatiota jatkettaisiin EU:n valmistelujen mukaan enintään puolella vuodella. Valiokunta käsittelee syksyllä Suomen mahdollisuudesta jatkaa Libanonissa YK:n UNIFL - rauhanturvaoperaatiossa. Asiasta kertoi Yle. PLo Kivisestä strategiapäällikkö Puolustusvoimien strategiapäälliköksi on nimitetty kenraalimajuri Timo Kivinen. Strategiapäällikön tehtäviin kuuluu muun muassa puolustusvoimien hallinnon, organisaation ja talouden suunnittelu. Kivinen siirtyy osana puolustusvoimauudistusta perustettuun tehtävään vuodenvaihteessa. Strategiapäällikkö toimii Pääesikunnan päällikön alaisuudessa sotatalous-, operaatio- ja henkilöstöpäällikön rinnalla. JKo Santahaminan ampumaharjoituksiin esitetään rajoituksia Helsingin ympäristölautakunta esittää Santahaminan saaren ampumaharjoituksiin muutoksia. Lautakunnan mukaan varuskuntasaaren ampumaharjoituksien aiheuttamaa melua pitäisi rajoittaa esimerkiksi maavallin rakentamisella ja kieltämällä raskaiden aseiden käyttö yöaikana (22 07) kokonaan. Syynä rajoituksien esittämiseen on Santahaminan lähistön asukkaiden lukuisat valitukset ampumaharjoitusten aiheuttamasta melusta. Ammuntaharjoituksille tarvittaisiin ympäristölupa, joka sitoisi harjoitukseen osallistujat noudattamaan luvan määrittelemiä melu- ja ympäristörajoituksia. SSa Korjausliike puolustusmäärärahoihin Parlamentaarinen selvitystyöryhmä jätti loppuraporttinsa. Raportissa paneuduttiin puolustuksen pitkän aikavälin haasteisiin. Juho Mäki-Lohiluoma ja Joel Kontiainen Kansanedustaja Ilkka Kanervan (kok.) vetämä selvitystyöryhmä esittää korotusta puolustusvoimien määrärahoihin. Työryhmän keskeinen johtopäätös on, että materiaalihankintoihin tarvitaan lisärahaa. Lisärahoituksen vähimmäismääräksi esitetään vuoden 2012 Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon mukaista asteittaista määrärahojen kasvua. Huomiota esityksessä saavat myös arktisen alueen sekä korkean toimintavalmiuden merkitysten kasvu. Työryhmän mukaan myös näihin haasteisiin tulee lähitulevaisuudessa etsiä ratkaisuja. Tässä raportissa on rehellisesti ja avoimesti kuvattu niitä haasteita, joita puolustuksellamme on edessään jo muutaman vuoden kuluttua, puolustusministeri Carl Haglund (rkp) sanoi loppuraportin luovutustilaisuudessa. Yhdyn ryhmän näkemykseen siitä, että puolustuksemme resurssikysymykset on ratkaistava heti seuraavan hallituskauden aikana. Materiaaleihin lisärahaa Materiaalihankinnat saavat korostetun roolin työryhmän loppuraportissa. Materiaalihankintamäärärahojen pysyminen vuoden 2015 tasolla tarkoittaisi työryhmän mukaan sitä, ettei tarvittavaa määrää sodan ajan joukkoja voida varustaa asianmukaisella varustuksella. Määrärahojen tasoa pohdittaessa tulee inflaatio-odotusten lisäksi ottaa huomioon puolustusmateriaalien yksikköhintojen nousu. Käytännössä puolustusmateriaalien hinnat nousevat muita kuluttajahintoja nopeammin. Syitä tähän ovat muun muassa teknologian kehitys ja tarve hankkia potentiaalisiin vastustajiin nähden riittävän suorituskykyisiä järjestelmiä. Rasmus Arikka SA-kuva-arkisto liittyi viime elokuussa osaksi Finna.fi-palvelua. Tavoitteena on turvata kuvien pitkäaikainen säilyttäminen sekä avata SA-kuvien ja Puolustusvoimien historiaa laajemmin. Finna.fi-sivusto kuuluu opetusja kulttuuriministeriön Kansallinen digitaalinen kirjasto -hankkeeseen, jonka tarkoituksena on lisätä kirjastojen, arkistojen ja museoiden digitaalisten aineistojen ja kulttuuriperinnön merkitystä. Kansalliseen digitaaliseen kirjastoon on luotu Finna-palvelu, jotta yhden verkkosivun kautta pääsisi helpoimmin käsiksi eri kultttuuripalveluihin ja digitaalisiin arkistoihin. Alkuperäinen SA-kuvamateriaali siirretään Sotamuseoon. Suosittu SA-kuva-arkisto on tavoittanut yli miljoona kävijää, ja sen liittyminen Finna-palveluun on tärkeä askel kohti tiedon löytymistä yhdestä paikasta. Selvitystyöryhmän puheenjohtaja Ilkka Kanervan (kok.) mukaan puolustusvoimat kykenee täyttämään tehtävänsä enää vain muutaman vuoden ajan, jos sen rahoitusta ei lisätä. Eduskuntapuolueet Vasemmistoliittoa lukuun ottamatta päätyvät raportissa johtopäätökseen, jonka mukaan puolustusvoimien määrärahoja tulee lisätä Valtioneuvoston selontekoon vuonna 2012 kirjattujen tarpeiden mukaisesti. En voinut yhtyä tähän lopputulokseen, jossa eri poliittiset ryhmät ovat luoneet rajat hallitusneuvotteluille, Vasemmistoliiton Annika Lapintie sanoo. On värikästä dramatisointia todeta, että puolustusvoimat on mitoitettu toimintakyvyn kannalta minimitasolle. Lisäksi raportissa todetaan, että ilman lisäresursseja joukkojen varustamistilanne ei parane ja puolustusvoimat pys- SA-kuva.fi-sivusto avattiin veteraanipäivänä huhtikuussa Sivustolla on yli tiedotuskomppanioiden kuvaajien ottamaa valokuvaa talvi-, jatko- ja Lapin sodasta, ja ne ovat vapaasti kaikkien käytettävissä. Kuva-arkisto tehtiin käsityönä skannaamalla vanhoja kuvanegatiiveja digitaaliseen muotoon. Digitointiprojekti ja metatiedottaminen kesti noin 10 henkilötyövuotta. Tarinoita sodasta ja menetetystä Karjalasta Puolustusvoimien Kuvakeskuksen projektipäällikkö, komentajakapteeni Pasi Leskisen mukaan kuvat ovat herättäneet Suomessa tunteita, sillä ne kertovat tarinoita sodasta ja menetetystä Karjalasta. Kokoelmassa on kuvia sekä taisteluista että kotirintamalta. Kuvien käytössä on vain kaksi reunaehtoa: niihin tulee merkitä lähteeksi SA-kuva ja niitä tulee tyy täyttämään tehtävän vain muutaman vuoden ajan. En voi millään todeta, että meidän puolustusvoimat olisivat näin heikossa kunnossa, hän jatkaa. Vihreä eduskuntaryhmä jätti raporttiin täydentävän lausunnon, jossa käsitellään sodan ajan joukon supistamista vaihtoehtona määrärahojen lisäämiselle. Vihreiden mukaan osa tarvittavista materiaalihankinnoista saataisiin rahoitettua supistamalla joukkojen kokoa. Vasemmistoliiton jättäytymisestä materiaalimäärärahoja koskevien johtopäätösten ulkopuolelle ja Vihreiden täydentävästä lausunnosta huolimatta eduskuntapuolueiden konsensus asiassa on huomattavan laaja. SA-kuvat osaksi kansallista sivustoa Päätökset seuraavalla hallituskaudella Työryhmä esittää määrärahoihin asteittaista nousua. Vuonna 2016 lisärahoitusta tulisi 50 miljoonaa euroa, joka nousisi vuoteen 2020 mennessä asteittain 150 miljoonaan. Tähän päälle tulisivat indeksikorotukset. Lisärahoitusta voitaisiin toteutuessaan pitää merkittävänä, sillä tällä hetkellä puolustusvoimat operoi noin 500 miljoonan euron materiaalibudjetilla. Vuotta 2011 edeltäneelle tasolle se ei silti puolustusvoimien budjettikehystä nosta, sillä esitetyn korotuksen lopputaso on alle puolet vuonna 2012 puolustusmateriaali-investointeihin tehdyistä leikkauksista. Tiedossa varsin yleisesti on ollut jo pitkään, että puolustuksen tavoitetilan ja käytössä olevien resurssien välillä on epätasapaino, jota ei voi pitää poliittisesti millään tavalla kestävänä tilana, Ilkka Kanerva sanoo. Päätökset puolustusvoimien tulevasta rahoituksesta tehdään käytännössä hallitusneuvotteluiden yhteydessä. Vaikka nyt saavutettu yhteisymmärrys tuleekin todennäköisesti toimimaan pohjana käytäville keskusteluille, ollaan korotuksista vielä kaukana. Huomionarvoista on myös se, että 2020-luvulla edessä oleviin mittaviin kalustohankkeisiin, kuten Hornethävittäjien suorituskyvyn korvaamiseen, raportti ei ota kantaa. käyttää hyvien tapojen mukaisesti. Kuvat ovat verellä maksettu veteraaniemme perintö. SA-kuva-arkistoa pyritään kehittämään yleisöpalautteen perusteella. Sivustolla voi kommentoida kuvia, jos esimerkiksi tunnistaa henkilöitä tai paikannimiä. Alkuperäisissä salaisiksi leimatuissa kuvaselosteissa ei ole muun muassa turvallisuussyistä mainittu kaikkia paikkojen ja ihmisten nimiä. Olemme saaneet lähes palautetta ihmisten tunnistettua heille tuttua kalustoa tai ihmisiä. Nämä tiedot tarkistetaan ja kerätään rikastuttamaan muistoja sota-ajoista, jotta ne säilyisivät jälkipolville, Leskinen kertoo. Valtaosa SA-kuva-arkiston käyttäjistä on suomalaisia. Joukkoon mahtuu myös ulkomaalaisia, eniten Venäjältä ja Ruotsista, mutta myös kauempaa. Kuva: Olli VIljamaa Pasi Leskinen kuvaa SA-kuva-projektia uransa parhaaksi. Kuva: Aku Siukosaari

5 ruotuväki 18/ uutiset Tupakoinnissa on eroja varuskuntien välillä tähtäimessä Sähkölaitteet tuvissa miksi on rajoituksia? Pauli Loukola Puolustusvoimissa on ollut käynnissä vuodesta 2013 lähtien hanke tupakoimattomuuden edistämiseksi. Vuoteen 2016 asti kestävä projekti toteutetaan yhteistyönä keuhkoterveysjärjestö Filhan ja Syöpäjärjestöjen kanssa. Yksi osa hanketta ovat kyselyt, joilla selvitetään varusmiesten tupakkatuotteiden käyttöä ja siihen liittyviä asenteita sekä motivaatiota lopettaa. Ensimmäisen kerran tiedostelu tehtiin heinäkuussa 2013 Santahaminassa 450:lle varusmiehelle varusmiespalveluksen alussa sekä uudelleen joulukuussa Kyselyn tulokset osoittivat, että tupakoitsijoiden ja nuuskaajien määrä pysyi lähes samana. Filhan projektivastaava Anelma Lammi on tyytyväinen siihen, että ainakaan ensimmäisten tulosten valossa varusmiespalvelus ei vaikuttaisi olevan syynä tupakoinnin aloittamiseen. Hän odottaa kuitenkin mielenkiinnolla lisää tuloksia. Tammikuussa 2014 kyselyjä jatkettiin Santahaminassa ja laajennettiin Vekaranjärvelle ja Kajaaniin. Tällöin palveluksensa aloittaneista varusmiehistä yhteensä noin vastasi kyselyyn. Alustavien tutkimustulosten mukaan 39 prosenttia alokkaista tupakoi. Tuloksissa lasketaan yhteen satunnaisesti ja päivittäin polttavat. Päivittäin polttavia oli Sanna Närä Hämeen rykmentti juhli viimeistä vuosipäiväänsä perjantaina 3. lokakuuta. Hennalan varuskunnassa paikalla oli henkilökunnan lisäksi kutsuvieraita ja varuskunnan viimeiset varusmiehet. Vuosipäivän kohokohta oli perinnekiven paljastus. Muistomerkin paljastamispuheessa Hämeen rykmentin komentaja eversti Risto Kolstela ilmaisi kiven punertavan värin ja liekkimäisen muodon muistuttavan rykmentin lipusta. Perinnekivi jää kertomaan Hämeen rykmentin toiminnasta vuosina ja se on yksi Sotilaskodin mäen yhteyteen kootusta viidestätoista maanpuolustustyön muistomerkeistä. Niistä kaikista koostetaan yhteinen opastaulu Samu Saatsi Vuoden 2013 alusta savuttomaksi työ- ja palveluspaikaksi julistautuneessa Pääesikunnassa saa tupakoida vain ruoka- tai virkistystaukojen yhteydessä. ja perinnemäki avautuu kokonaisuudessaan yleisölle vuoden 2014 jälkeen. varuskunnissa keskimäärin 26 prosenttia. Huomiolle pantavaa on, että Santahaminassa tupakoitsijoita oli 30 prosenttia, kun taas Vekaranjärvellä tupakoitsijoita oli jopa lähes puolet alokkaista. Kajaanissa luku oli 47 prosenttia, mutta vastausprosentti oli pienempi kuin muissa varuskunnissa. Kyselyä tehtäessä ajatuksena oli, että ensinnäkin tieto on tietysti tärkeää puolustusvoimille kun suunnitellaan toimenpiteitä ja varusmiesten terveystietokoulutusta. Toiseksi hankkeemme kannalta on tärkeää nähdä, onko hankkeen toimilla vaikutusta. Kolmasosa alokkaista nuuskaa Nuuskan käyttö varusmiesten keskuudessa on melko korkealla tasolla. Alustavien tulosten mukaan 35 prosenttia tutkimukseen osallistuvista nuuskaa satunnaisesti tai Maanpuolustustyö jatkuu Lahdessa Muistomerkkikivi on peräisin Uudenkylän asevarikon räjähdyksestä 14. elokuuta Saaristomeren meripuolustusalue ja merivoimat isännöivät puolustusvaliokunnan vierailua Turussa 2. lokakuuta. Puolustusvaliokunta perehtyi vierailunsa aikana Suomen merivoimien kehittämiseen, puolustusvoimien kansainväliseen toimintaan merillä sekä puolustusvoimauudistukseen merivoimissa. Aamupäivällä valiokunnan jäsenet keskustelivat edellämainituista kohdista merivoimien johdon kanssa Merivoimien esikunnassa, Turun Heikkilässä. Vieraita isännöivät tapahtumassa merivoimien komentaja, kontra-amiraali Kari Takanen sekä Saaristomeren meripuolustusalueen komentaja, kommodori Timo Hirvonen. Keskustelujen jälkeen vierailijadelegaatio matkasi iltapäiväksi Pansioon, jossa valiokunta tutustui merivoimien aluskalustoon. Vierailijat saivat kosketuksen Katanpää-luokan miinantorjunta-alukseen MHC Purunpäähän ja Rauma-luokan ohjusveneeseen PGG Porvooseen. Merivoimien kehitystä on pidettävä silmällä Vierailun molemmat osapuolet olivat päivän antiin tyytyväisiä. Merivoimen edustajat pitivät vierailua toivoa antavana merivoimien tulevaisuuden suhteen. päivittäin. Santahaminassa jopa 41 prosenttia käyttää nuuskaa. Vekaranjärvellä ja Kajaanissa nuuskaa alle joka kolmas. Tämä on kääntöpuolena sille, että tupakointi on vähenemässä. Nuuskaaminen on kasvava ilmiö, Lammi toteaa. Lammi muistuttaa, että nuuskan käytössä nikotiinia erittyy pidemmän aikaa ja riippuvuus saattaa tulla jopa tupakkaa pahemmaksi. Varuskunnan komendantti, yliluutnantti Olli Peltola kertoo varuskunta-alueen yleiskaavoituksen olevan vielä kesken. Perinnemäen tulevaisuus on kuitenkin taattu. Rykmentin komentaja lähti kaukonäköisesti keväällä ideoimaan perinnemäen tulevaisuutta. Nyt on saatu yhteinen konsensus siitä, että alue muistomerkkeineen säilyy. Muistomerkkien ylläpitovastuuta on Peltolan mukaan jaettu tarkoituksella eri tahoille. Kaupunki tulee jatkossa hallinnoimaan tätä puistoalueena. Yksittäiset kohteet jaetaan maanpuolustusjärjestöille ja vastaaville yhteistyökumppaneille. Tämä laajentaa alueen käyttöä. Aiemmin on luotettu siihen, että varuskunta huolehtii. Vaikka sotaväki poistuu niin maanpuolustustyö elää vahvana. Merivoimat isännöi puolustusvaliokuntaa Kuva: Aku Siukosaari Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja, perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Niinistö koki valiokunnan vierailun mielenkiintoisena. Olemme kuulleet tänään merivoimien 2020-luvun tarpeista. Meidän on seurattava kehitystä. Pienen Suomen on etsittävä kustannustehokkain vaihtoehto puolustuksensa hoitamiseen, Niinistö kommentoi. Kuva: Olli Viljamaa Sanna Närä Varusmiespalveluksessa hämmennystä herättää yksi siviilielämästä selkeästi poikkeava asia: sähkölaitteiden käyttöä rajoitetaan vapaa-ajallakin. Yleisen palvelusohjesäännön (YlPalvO) mukaan hyvään tupajärjestykseen kuuluu, että tuvan varustukseen kuulumattomia sähkölaitteita käytetään yksikön vääpelin käskemällä tavalla. Käytännöissä on yksikkökohtaisia eroja. Mitkä sähkölaitteet kuuluvat tupien varustukseen Merisotakoulussa, vääpelin sijaisena toimiva ylikersantti Tero Lassila? Tupien vakiovarustukseen ei kuulu sähkölaitteita. Varusmiehet voivat erillisellä hakemuksella anoa yksikön vääpeliltä omia sähkölaitteita, esimerkiksi mankkaa, käytettäväksi tuvassa. Rajaus on tehty siten, että tupaan saa tuoda kaksi sähkölaitetta, mutta anomusta ei tarvitse tehdä matkapuhelimen laturille. uutisia muualta Lindberg: Venäjä lisännyt toimiaan lähialueilla Eniten yksikössä rajoitetaan jatkojohtojen sekä veden- ja kahvinkeittimien käyttöä tuvissa. Mikä on Merisotakoulun linjaus? Asiaa katsotaan tarpeen mukaan. Ainoa, mistä pidetään kiinni, on sähkölaitteiden määrä per tupa. Tupiin ei haluta muodostuvan mitään kotiteatteri-hifi-systeemejä. Sitä varten meillä on messi (varusmiesten yleinen vapaa-ajanviettotila), joka pitää sisällään telkkarit, pleikkarit sekä kahvin- ja vedenkeittimet. Ylipäätään anomuksia käsitellessä pidetään mielessä, että tupa on vapaa-ajalla paikka, missä varusmies lepää ja rauhottuu. Joitakuita saattaisi häiritä, jos siellä olisi kaikki keittimet ja vastaavat. Mikä on erikoisin sähkölaite, jota on koitettu saada tupakäyttöön? Anomuksia tulee nykyään aika vähän. Erikoisin sähkölaite on ehkä jääkaappi tai vastaava. Messien varustelutaso alkaa kyllä olla jo sitä luokkaa, ettei varusmiehillä ole oikein tarvetta tuoda omia sähkölaitteita. Huomenta Suomessa vierailleen puolustusvoimain komentajan Jarmo Lindbergin mukaan Venäjän toiminta Suomen lähialueilla on vilkkaampaa kuin viime vuonna. Suomen lähivesillä on tehty useita havaintoja venäläisistä sukellusveneistä ja muistissa ovat myös muutaman viikon takaiset ilmatilaloukkaukset. Lindberg korostaa, että kaikessa Venäjän toiminnassa ei ole kyseessä toisen maan härnääminen. Lentokoneita kulkee Kaliningradiin vakioreiteillä ja aluksia kulkee Suomenlahdella normaalireiteillään. Julkisuudessa on ollut jonkun verran puhetta sukellusveneistä. Niistä ilmiselvästi osa on juuri telakalta valmistuneita testiajossa olevia sukellusveneitä, jotka ovat menossa myyntiin Aasian maihin. Tämän kaltaista toimintaa on ollut, ja se on ollut vilkkaampaa kuin viime vuonna, Lindberg sanoi Huomenta Suomessa. MTV Uutiset Viimeisiä asekätkijöitä etsitään Poliisi ja Puolustusvoimat toivovat viimeisten elossa olevien asekätkijöiden kertovan kätköjen paikat viranomaisille aseiden ja räjähteiden raivaamista varten. Viimeiset henkilöt, jotka itse tietävät jatkosodan jälkeen piilotettujen aseiden ja räjähteiden paikkoja, ovat nyt niin iäkkäitä, että varma viimeinen tieto kätköistä on vaarassa kadota jo kokonaan heidän menehtyessään. Tänäkin vuonna poliisin tietoon tuli Ylä-Savossa tapaus, jossa ainoa kätkön paikan vielä tiennyt kuoli ennen kuin ehti kertoa asian poliisille, ylikonstaapeli Ari Röytiö Itä-Suomen poliisista kertoo. Röytiön mukaan tarkoitus ei ole setviä enää vanhoja syitä, vaan raivata mahdolliset vaaranpaikat pois. Savon Sanomat Aluetoimiston viimeiset kutsunnat Kaakkois-Suomessa asevelvollisuuslain mukaiset kutsunnat koordinoidaan ensi vuonna Haminan ja Lappeenrannan sijaan Kouvolasta käsin. Puolustusvoimauudistuksen myötä Haminassa toimiva Kymenlaakson aluetoimisto sekä Lappeenrannassa toimiva Etelä-Karjalan aluetoimisto lakkautetaan vuoden lopussa ja niiden toimialueet yhdistyvät. Kutsuntojen järjestäminen sekä muiden asevelvollisia koskevien asioiden hoito keskitetään Kaakkois-Suomen aluetoimistoon, joka sijoitetaan ensi vuoden alusta alkaen Kouvolaan. Kaakkois-Suomen aluetoimisto toimii osana Karjalan prikaatia. Kutsuntoihin osallistuvat vuonna 1996 syntyneet miespuoliset Suomen kansalaiset sekä ne asevelvolliset, jotka eivät ole aikaisemmin kutsuntavelvollisuuttaan hoitaneet. Yle Uutiset Toimittanut Joel Kontiainen

6 6 maailmalla ruotuväki 18/2014 lyhyesti Kreikalle uusi sukellusvene Ensimmäinen Kreikassa valmistettu U214-luokan sukellusvene luovutettiin maan laivastolle. Ennen liittymistään laivaston kalustovahvuuteen alus käy läpi merellä ja satamissa suoritettavan testijakson, jonka pituudeksi arvioidaan 8 10 kuukautta. Alus on Kreikan tilaamista neljästä sukellusveneestä toinen valmistunut. Myös loput kaksi sukellusvenettä rakennetaan Skaramangasin telakalla Kreikassa. Sukellusveneiden hankintaprosessi on kärsinyt isoista ongelmista. Kreikan valtio ja HDW- Thyssen ovat riitautuneet sen aikana useaan otteeseen muun muassa sukellusveneiden laadusta ja järjestelmien toimivuudesta. (Thetoc.gr 6.10.) JMä-L Isis tuhoaa taideaarteita Isis-järjestön taistelijat tuhoavat muinaiskohteita ja taideaarteita. YK:n kulttuurijärjestö Unescon asiantuntijoiden mukaan Isisin taistelijat ovat muun muassa tuhonneet pyhäkköjä hallussaan pitämässään Mosulin kaupungissa sekä polttaneet vanhoja käsikirjoituksia roviolla. Heinäkuussa Isis tuhosi sekä muslimien että kristittyjen pyhän paikan, Nabi Yunusin pyhäkön. Irakin museoviranomaiset kertovat Isisin rahoittavan toimintaansa taideaarteita kauppaamalla. (STT-AFP 30.9.) JMä-L Nelikko varasti helikopterisoftan Kolmea yhdysvaltalaista ja yhtä kanadalaista miestä syytetään sadan miljoonan dollarin ohjelmistovarkaudesta. Yhdysvaltain oikeusministeriön mukaan nelikon väitetään tunkeutuneen muun muassa Microsoftin, Epic Gamesin ja Yhdysvaltain asevoimien tietoverkkoihin vuosina Varastettuihin ohjelmiin kuului Yhdysvaltain asevoimien pilottien koulutuksessa käytettävä Apache-helikopterisimulaattori. Tunkeutuminen onnistui sekä sql-injektiohyökkäysten että varastettujen käyttäjätunnusten ja salasanojen avulla. Miesten tarkoituksena oli myydä ja jakaa varastettuja tietoja. (digitoday 1.10.) JKo Ucatex-tukikohtaa tulitettiin Rauhanturvaajien Eufor-joukkojen tukikohtaa tulitettiin käsiasein 8. lokakuuta Keski-Afrikan Tasavallassa. Kukaan ei loukkaantunut tilanteessa, eikä materiaalitappioita tullut. Eurfor-joukoilla on ollut satunnaisesti yhteenottoja alueen aseellisten ryhmittymien kanssa. Tiedottaja Markus Malilan mukaan tuorein tapaus oli poikkeuksellinen, sillä se kohdistui tukikohtaan, eikä maastossa kulkeviin joukkoihin. Itse operaatio arvioi tilanteen paikan päällä ja tekee tarvittavat toimenpiteet. Työt jatkuvat niin kuin tähänkin asti, Malila sanoo. RAr Bioturvaa kehitetään Tansaniassa Puolustusvoimat osallistuu kehitysyhteistyöhön Tansanian bioturvallisuushankkeessa. Viisivuotinen projekti lisää puolustusvoimien kykyä tunnistaa ja varautua bioaseiden uhkaan. Rasmus Arikka Samu Saatsi Suomalaiset ovat toimineet esikuntaupseerien tehtävissä Liberiassa vuodesta 2003 ja Malissa koulutus- ja esikuntaupseeritehtävissä vuodesta Tällä hetkellä UNMIL-operaatioon Liberiassa osallistuu neljä suomalaista esikuntaupseeria. Malissa taas työskentelee suomalaisia kahdessa eri operaatiossa. Koulutusoperaatio EUTM Malissa toimii yhdeksän henkilöä ja YK:n johtamassa MINUSMA-operaatiossa viisi henkilöä. Afrikassa huolenaiheena on Ebola-taudin leviäminen. Malissa tilanne on hyvä, sillä maassa ei ole Sotilaslääketieteen keskuksen laborantti työssään. Tansania on Suomen pitkäaikaisin kehitysyhteistyömaa.yhteistyötä maiden välillä on tehty 1960-luvulta alkaen. Porin prikaatin kansainvälisten asioiden tiedottajan Markus Malilan saamien tietojen mukaan havaittu tartuntoja. Liberian osalta tilannetta seurataan jatkuvasti. Varautumissuunnitelmaa päivitetään ja riskejä arvioidaan jatkuvasti asiantuntijoiden kanssa. Evakuointimahdollisuuksia selvitetään parhaillaan ja mikäli terveysuhat pahenevat hallitsemattomiksi, evakuointi voi tulla jossain vaiheessa ajankohtaiseksi. Rauhanturvaajien turvallisuuden hyväksi tehdään kaikki voitava. Puolustusvoimissa seurataan tilannetta tarkasti ja keskusteluyhteys kriisialueelle toimii. Grafiikka: Eetu Lehmusvaara Ulkoasianministeriö, puolustusministeriö ja puolustusvoimat ovat yhteistoimin aloittaneet kansainvälisen bioturvallisuushankkeen lokakuun alussa. Tansaniaan kohdistuvan hankkeen tarkoitus on parantaa kansainvälistä bioturvallisuutta sekä vähentää biouhkia. Hanke rahoitetaan eurolla ulkoministeriön kehitysapumäärärahoista. Sotilaslääketieteen keskuksesta (SOTLK) löytyy tarvittavaa erityisosaamista hankkeen toteuttamiseksi. SOTLK:n erikoistutkija Anna Katz sanoo, että keskeinen osa projektia on tansanialaisten viranomaisten ja laboratorioalan ihmisten koulutus, jonka tarkoituksena on saada tiedot bioturvallisuudesta leviämään kansallisella tasolla. Koulutukseen kuuluu olennaisena osana pienikokoinen laite, jolla tunnistetaan virukset ja bakteerit nopeasti. Tansaniassa on paljon tehtävää bioturvallisuuden eteen, sillä maassa on puuttelliset olot esimerkiksi laboratoriotyöskentelylle. Puolustusministeriön neuvotteleva virkamies Tiina Raijas sanoo, että bioturvallisuuteen litttyvä työ kehittyvissä maissa aloitetaan usein ruohojuuritasolta, kuten huolehtimalla hygieenisistä työoloista ja -varusteista, turvallisuustoimista sekä perusterveydenhuollon kehittämisestä. Puuttellisella terveydenhuoltojärjestelmällä on vaikutuksia yhteiskunnan eri osaalueisiin, tietenkin terveyteen, mutta myös talouteen ja turvallisuuteen. Tästä ajankohtainen esimerkki on Ebola-epidemia. Hankkeen tavoitteena on ensisijaisesti parantaa Tansanian terveydenhuoltokapasiteettiä, mutta pyrimme myös edistämään eri viranomaistahojen yhteistyötä kansainvälisen bioturvallisuuden parantamiseksi. Voidaankin puhua maailmanlaajuisesta terveysturvallisuudesta, Raijas kertoo. Tansania valittiin hankkeen kohdemaaksi, sillä siellä koettiin olevan tarvetta bioturvallisuuden kehittämiselle. Lisäksi Suomi on tehnyt kehitysyhteistyötä Tansanian kanssa jo pitkään. Biologisten aseiden uhka on osa bioturvallisuutta? Taudin leviäminen alueella on ollut huolestuttavaa ja sen aiheuttamiin uhkiin on varauduttava. Suomalaiset työskentelevät alueella sellaisissa tehtävissä, joissa tartunnan riski on toistaiseksi ollut hallittavissa oikeilla suojautumis- ja varautumistoimenpiteillä sekä ohjeistusta noudattamalla. Biologisilla aseilla tarkoitetaan luonnollisia tai synteettisiä tartuntatauteja, joita levitetään tahallisesti. Vaikka on olemassa kansainvälinen sopimus, joka kieltää biologisten aseiden käytön, kaikki valtiot eivät ole allekirjoittaneet sitä. Tansania on allekirjoitttanut Biologisen aseen kieltosopimuksen (BWC), mutta maa ei ole ratifioinut sopimusta. Tansania-hankkeen tarkoituksena on kehittää terveydenhuollon infrastruktuuria ja kansallista kapasiteettia tunnistaa tartuntataudit nopeasti. Näin vältettäisiin mahdolliset turvallisuusriskit, kuten tartuntatautien aiheuttajien joutuminen vääriin käsiin, Raijas sanoo. Myös puolustusvoimissa varaudutaan biologisiin uhkiin. Tansanian bioturvallisuushankkeella kehitetään kykyä tunnistaa taudit ajoissa, jotta niiden leviämistä voidaan estää tai hillitä. Anna Katzin mukaan hankkeen myötä puolustusvoimat oppii, miten bakteerit ja virukset käyttäytyvät kehitysmaissa. Saamme hyvää kokemusta siitä, miten Suomessa työskennellään harvinaisilla taudinaiheuttajilla, mikä on oleellista meidän kannaltamme, Katz sanoo. Yhdysvallat apuna hankkeessa Suomalaiset seuraavat Ebolan kehittymistä Afrikassa Liberian tilanne on Malia tiukempi. Suomalaiset rauhanturvaajat tarkkailevat Ebola-tilanteen kehittymistä Liberiassa. Suomen biopuolustusosaamista arvostetaan kansainvälisesti, ja esimerkiksi Yhdysvallat on tukenut Suomea Tansania-hankkeen suunnittelussa. Kun hanketta suunniteltiin, teimme yhteistyötä eri maiden kanssa. Erityisesti Yhdysvalloilla on paljon asiantuntemusta bioturvallisuuden saralla ja toiminnasta Afrikassa. Saimme hyödyllisiä vinkkejä hanketta varten, Raijas toteaa. Yhdysvallat johtaa kansainvälistä terveysturvallisuutta edistävää Global Health Security Agenda -kumppanuutta (GHSA), joka tähtää tartuntatautiepidemioiden ehkäisyyn ja parempaan varautumiseen biouhkien torjunnassa. Suomen Tansania-hanke on yksi kansallisista GHSA-sitoumuksista. Kuva: Sotilaslääketieteen keskus Kuva: puolustusvoimat

7 ruotuväki 18/ reportaasi Kuvat: Aku Siukosaari Elina Pasanen valmistaa ruokaa varuskuntaravintola Lieden keittiössä. Ravintosuosituksista ruokapöytään Ruotuväki seurasi varuskuntaruoan suunnitteluprosessia testikeittiöstä varusmiehen lautaselle. Kehitystyössä kuunnellaan ruokailijan mielipidettä. Joel Kontiainen Seisomme panssarioven ulkopuolella turvasertifikatioidussa toimistorakennuksessa. Oven toisella puolella säilytetään kahta puolustusvoimien tarkimmin varjeltua asiaa: hernekeiton reseptiä ja jarrukiisselin juurta. Perimätiedon mukaan keskiviikkoisin tarjoiltuun, jarrukiisseliksi ristittyyn jälkiruokaan oli lisätty sukupuoliviettiä lamauttavia ainesosia ennaltaehkäisemään varusmiesten juhlaintoa iltavapailla. Jaakko Sauvolan mukaan nykyvarusmiesten ei tarvitse jarrukiisseliä pelätä. Eipä sitä taida mistään saada, Sauvola naurahtaa ikivanhalle tornihuhulle. Sauvola on Leijona Catering Oy:n keittiömestari, ja olemme hänen työpaikallaan Kuopion tuotekehityskeittiössä. Täällä suunnitellaan ruokalajit, joiden pohjalta valmistetaan päivittäin noin ateriaa varuskuntaravintoloissa tarjoiltavaksi. Ateria syntyy aluksi paperille Uusi ruokalaji saa alkunsa Sauvolan ja muun tuotekehitystiimin piirustuspöydältä, jolle on asetettu melkoinen kasa reunaehtoja. Ruoan tulisi olla maistuvaa, sitä pitäisi pystyä valmistamaan suuret määrät lyhyehkössä ajassa ja sen tulee mahtua annettuun hintakehykseen. Lisäksi ruoan on täytettävä valtion ravintosuositukset aktiivisesti urheilevan vuotiaan nuoren osalta. Energiaa varuskuntaruoasta saa noin kilokaloria vuorokaudessa. Ei siis ihme, että suuri osa Sauvolan työajasta kuluu keittiön nurkassa sijaisevan tietokoneen kimpussa. Sauvola kertoo, että oman haasteensa luo maastoruokailuun soveltuvat ruokalajit. Esimerkiksi uunimakkaraa ei maastoon saa viedä. Ainoastaan hernekeitto on säilyttänyt asemansa torstaipäivän kuninkaana, eikä sen poistuminen tapahdu hetkessä. Kappaleruuissa on haasteita lämpösäilyvyydessä. Sen takia maastossa suositaan kastikkeita ja keittoja, Sauvola selventää. Maastoruokailussa myös annos- ja energiamäärät mitoitetaan varuskuntaruokailuja suuremmiksi. Tuotekehitystiimin varuskuntaravintoloita laitteita myöten vastaava testikeittiö on kovassa käytössä, sillä joka saapumiserälle pyritään löytämään uusia ruokalajeja. Juuri nyt Sauvolalla on työn alla jälkiruoka, jonka olemus jää kuitenkin kiireen vuoksi toimitukselle arvoitukseksi. Ruokalajit pyritään pitämään ajan hengen mukaisina ja ruokalistalle yritetään saada kausittaista vaihtelua. Syksyllä on esimerkiksi uusiksi ruokalajeiksi tulossa maksaa ja riistaruokia. Ainoastaan hernekeitto on säilyttänyt asemansa torstaipäivän kuninkaana, eikä sen poistuminen tapahdu hetkessä. Ei sellainen ole pitkilläkään kiikareilla näkyvissä. Hernekeitto on yksi kymmenestä suosituimmasta ruokalajista, Savola kertoo kattiloita kolistaessaan. Hernekeitto on myös ravintosisällöltään taistelijan parhaita ruokia, sillä herne on erinomainen proteiinin lähde. Viimeinen säätö tehdään varuskunnassa Kun saavumme Viestirykmentin varuskuntaravintola Lieteen Riihimäelle, siivotaan aamupalaa jo pois ja lounaan valmistus on aluillaan. Kääräisemme kuvaajan kanssa asuntonäyttelyistä tutut siniset suojapussit varsikenkien päälle ja siirrymme seuraamaan Linjasto liitää, kun aliupseerioppilaat ruokailevat Viestirykmentissä. ammattilaisten työtä keittiön puolelle. Ravintolapäällikkö Kimmo Musakkan mukaan uuden reseptin valmistukseen ei varata Liedessä tavallista enempää aikaa. Kokemuksen mukaan reseptit on testattu valmistusvaiheessa niin hyvin, että suurimmat lapsukset on niistä saatu karsittua. Ruokia ei tietenkään tehdä robottimaisesti, vaan oma järki pidetään mukana. Esimerkiksi paistolämpötiloja säädetään tarpeen mukaan, Musakka kertoo. Myös maustamisessa käytetään hyödyksi ammattilaisten osaamista. Lisäksi ruokailija voi itse ehostaa ateriaansa ravintolan seinustalta löytyvän maustehyllyn avulla. Samalta seinustalta löytyy myös palautelaatikko, jollaisten kautta Leijona Catering kerää vuosittain noin seitsemäntuhatta asiakaspalautteita. Musakan kokemuksen mukaan positiivinen palaute esitetään suullisesti negatiivista useammin. Pääosin palaute on hyvää. Tämän päivän varususmiehet ovat ymmärtäväisiä siitä, että tarjonta ei voi olla sama kuin Helsingin keskustassa, Musakka toteaa. Ruoka maistuu entistä paremmalta Keittiömestari Jaakko Savola suunnittelee varusmiesten ruoat Kuopion testikeittiössä. No miltä pitkän prosessin läpikäynyt ruoka lopulta maistuu? Täsmällisesti kello ruokailemaan marssineiden Viestirykmentin aliupseerioppilaiden mukaan hyvältä. Myös ruokalistan monipuolisuutta kiitellään. Ruokalan keskipöydästä saamme varuskuntaruoan kehitykselle perspektiiviä Lieteen ruokailemaan saapuneelta reservin ylivääpeli Pasi Kärkkäiseltä. Kärkkäinen suoritti oman varusmiespalveluksensa 1980-luvulla ja on nyt saapunut Wanaja 14 -kertausharjoitukseen. Kyllä ruoka on muuttunut paremmaksi. Ennen tarjolla oli usein epämääräistä mössöä, gulassikeittoa ja muuta, Kärkkäinen kertoo. Myös muut reserviläiset yhtyvät kehuihin. Kyllä varuskuntaravintola aina kotiolot voittaa.

8 8 STELLA POLARIS ruotuväki 18/2014 STELLA POLARIS SUOMEN SUUNNITELMA MIEHITYKSEN VARALLE Vuoden 1944 syksyllä Suomessa toteutettiin salainen operaatio, jolla pyrittiin turvaamaan vastarinnan jatkuminen miehitetyssä maassa. Operaation mukana satoja suomalaisia sotilastiedustelijoita perheineen siirrettiin turvaan Ruotsiin. Syyskuun 22. ja 23. välisenä yönä vuonna 1944 kolme puutavaran kuljetukseen valmistettua alusta lipui Pohjanlahden yli Närpiöstä ja Uudestakaupungista Ruotsin länsirannikolle. Laivoissa oli lastina Suomen tiedustelun keskeisimmät dokumentit sekä radiotiedustelun laitteistot ja niiden käyttäjät perheineen. Tarkoituksena oli viedä Ruotsiin Suomen sodanjohdon tärkeä ase, jonka avulla sissi- ja vastarintatoiminnan järjestäminen olisi mahdollista. Stella Polariksena tunnetun operaation suunnittelu oli alkanut vuoden 1944 kesäkuussa, kun Suomen tilanne alkoi näyttää yhä epävarmemmalta puna-armeijan nopean etenemisen vuoksi. Samoihin aikoihin tehtiin myös muita varautumistoimenpiteitä. Suunnitelmissa olivat muun muassa pakolaishallituksen perustaminen Ruotsiin ja sittemmin paljon huomiota saaneet asekätkentäoperaatiot. Professori Ohto Manninen Maanpuolustuskorkeakoulusta kertoo, että tiedustelun tavoitteena oli kätkeä Suomeen radioasemia, jotka partiotoiminnan avulla kyettäisiin saattamaan toimintaan miehityksen aikana. Tiedustelua oli tarkoistus organisoida myös Ruotsin maaperältä. Ruotsiin haluttiin siirtää laitteistoa ja tiedusteluaineisto oleellisilta osin, jotta analysointia olisi pystytty jatkamaan ja sota-ajan pohja olisi ollut käytettävissä, Manninen kuvailee. Lisäksi Ruotsiin tarvittiin miehistöä tekemään tiedustelua. Ensimmäiset tunnustelut tiedusteluorganisaation siirtämiseksi osoitettiin Ruotsin valtiojohdolle kesä-heinäkuussa. Valmistelussa Närpiö ja Uusikaupunki valikoituivat lähtöpaikoiksi sen vuoksi, että niissä oli syrjäisiä satamia, joista voisi lähteä huomaamattomasti. Merioperaation lisäksi osa materiaalista kuljetettiin maanteitse Haaparannan kautta. Mannisen mukaan varsinainen liikkeellelähtö tapahtui pitkän valmistelun jälkeen vain reilussa viikossa. Päämajasta Mikkelistä annettiin ohjeet eri puolilla oleville osastoille. Osa sai käskyn tuhota materiaalia ja osa määrätä henkilöt, jotka lähtisivät, Manninen kertoo. Suunnittelma ei kuitenkaan täysin pitänyt, sillä lähtijöiden määrä kasvoi ylimääräisillä perheenjäsenillä niiden tiedustelijoiden osalta, jotka saivat luvan käydä kotona ennen lähtöä. Lopulta Närpiöstä ja Uudestakaupungista lähti Ruotsiin noin 750 ihmistä, mikä oli monta kertaa enemmän kuin isäntämaa oli valmistautunut vastaanottamaan. Suurta halukkuutta lähtöön selittää se, että tiedusteluorganisaatiossa työskennelleet pelkäsivät joutuvansa hankaluuksiin Suomeen saapuvan entisen vihollisen kanssa. Sodan jälkeen valvontakomission vaikutuksen alainen Valtiollinen Poliisi kuulustelikin lukuisia stellistejä, mutta Stella-toiminnasta ei asekätkentäoperaatiosta poiketen tuomittu ketään. Tiedusteluorganisaatio jäi pystyttämättä Organisaation majoituttua Ruotsiin tuli melko pian tieto, että Suomi ei ennakkolupauksista poiketen voisi pystyttää omaa vakoiluorganisaatiotaan maahan. Ruotsissa ei haluttu vaarantaa maan puolueettomuutta. Ruotsin radiotiedustelupalvelu FRA tarjosi kuitenkin töitä noin 30 suomalaiselle tiedustelijalle, jotka tehtävää varten salakuljetettiin Härnösandista Tukholmaan. Mannisen mukaan Stella Polariksen aikana viedyt laitteet myytiin FRA:lle, minkä lisäksi tiedusteluaineisto jäi suurilta osin Ruotsiin. Osa radiotiedusteluaineistosta mikrofilmattiin ja jäi suomalaisille. Muu tiedustelumateriaali kuljetettiin kahteen kartanoon Hörningsholmissa ja Rottnerosissa, jossa laatikot sitten olivat vuosikymmeniä, Manninen kertoo. Mikrofilmejä myytiin muun muassa Yhdysvaltoihin ja Japaniin. Kartanoihin jääneet materiaalit poltettiin 1970-luvulla. Manninen arvelee, että syy dokumenttien polttamiselle oli Suomesta tulleet kyselyt materiaalin palauttamisesta. Materiaaleja yritettiin oletettavasti saada historiantutkimusta varten, mutta seuraukset olisivat saattaneet olla laajakantoisemmat. Sieltähän olisi paljastunut todennäköisesti Suomen vakoojat Neuvostoliitossa, mistä oltiin hyvin arkoja, Manninen pohtii. Radiotiedustelu antoi Suomelle liikkumavaraa Suomen radiotiedustelu alkoi pian itsenäistymisen jälkeen pääasiassa venäläisiltä jääneellä kalustolla, joita suomalaiset opettelivat käyttämään. Niukista resursseista huolimatta suomalaiset selvittivät talvisodan alkuun mennessä tärkeän osan Neuvostoliitton sanomien salauksista. Tiedustelu kykeni niiden avulla selvittämään joitakin päiviä sodan alkamisen jälkeen hyökkäyksen painopisteen Karjalankannaksella. Sodan jatkuessa tiedustelutiedosta muodostui pienelle maalle korvaamaton ase monikertaista vihollista vastaan. Tiedustelun rooli on ollut merkittävä esimerkiksi ilmavoimille: kun vihollisen pommikonerykmenteistä voitiin laskea tarkat tiedot,

9 ruotuväki 18/2014 STELLA POLARIS 9 Tiedustelijoiden perheet elivät liikkuvaa ja salaista elämää Nyt me lähdemme oli lause, jolla Einari Hänninen tervehti vaimoaan Aili Hännistä tullessaan jatkosodasta kotiin 22. päivä syyskuuta vuonna Aselepo oli astunut voimaan vain joitakin päiviä aikaisemmin, 19. syyskuuta. Hänninen oli toiminut sodassa radiotiedustelun kuuntelijana. Hän oli aloittanut palveluksensa Suomen puolustusvoimien radiotiedustelussa jo vuonna 1931 Viipurissa sijaitsevassa tukikohdassa. Jatkosodan lopulla perheeseen syntynyt Pertti Hänninen kertoo, että perhe oli joutunut muuttamaan sodan aikana lukuisia kertoja. Kuuntelua oli tehty muun muassa Sortavalassa ja viimeiseksi Keuruulla, missä Hänniset myös sodan päättyessä asuivat. Tiedustelijat muuttivat perheineen sinne, missä kulloinkin oli parhaat mahdollisuudet tiedustelulle. Perheiden mielipiteitä ei tuohon aikaan juuri kyselty, vaan käskyn tullessa ole lähdettävä, Hänninen kertoo. Jatkuvan muuttamisen myötä perheistä oli rakentunut tiivis verkosto, jossa toisistaan pidettiin huolta. Tiedustelumiesten vaimojen välinen yhteisö oli tiivis samaan tapaan kuin tänä päivänä jääkiekkopelaajien vaimoilla. He pitivät yhtä ja muuttivat miestensä perässä, Hänninen summaa. Tällä kertaa muuttomatka olisi Luultiin natseiksi Keuruulta Hänniset matkustivat puolustusvoimien autossa yhdessä kahden muun perheen kanssa Närpiöön, mistä matka jatkui yötä vasten Itämeren yli Ruotsin Härnösandiin. Ruotsissa pakolaiset herättivät kummaksuntaa. Meitä kutsuttiin Ruotsin lehdistössä luksuspakolaisiksi. Naisilla kerrottiin olevan yllään turkikset, Hänninen kertoo. Mutta eihän Suomessa siihen aikaan ollut edes saatavilla muita vaatteita kuin turkiksia, joita pystyi hankkimaan luonnosta. Ei siinä ollut mitään ihmeellistä. Hännisen mukaan tulijoita luultiin yleisesti Suomesta paenneiksi natseiksi. Tietoja ei kuitenkaan voinut oikaista ilman operaation paljastamista. Toisaalta suomalaiset eivät esiintyneet siviileinä kovin vakuuttavasti, sillä entiset upseerit muun muassa marssivat muodossa mennessään saunomaan. Omaiset pidettiin pimennossa Einari Hänninen oli yksi kahdestakymmenenstäkuudesta suomalaisesta tiedustelijasta, joka palkattiin Stella Polariksen jälkeen töihin Ruotsin radiotiedustelupalvelu FRA:han. Perheelle se tarkoitti muuttoa Tukholmaan. Isä ei koskaa kertonut, mitä teki työkseen. Meidän käsket- Tiedustelumiesten vaimojen välinen yhteisö oli tiivis samaan tapaan kuin tänä päivänä jääkiekkopelaajien vaimoilla pystyttiin pienellä konemäärällä toimimaan tehokkaasti vihollista vastaan. Maasodankäynnissä tiedustelutietoa puolestaan sovellettiin mottien muodostamiseen. Omia joukkoja ryhmitettiin tarkoituksenmukaisesti, kun tiedettiin millä tiellä ja minkälaisella ryhmityksellä vihollinen oli liikkeellä. Tämä johti torjuntavoittoihin muun muassa Kainuussa ja Laatokan Karjalassa. Moteista pystyttiin myös hakemaan vihollisen lentokoneestaan pudottamia ruokalähetyksiä Tiedustelusta oli hyötyä myös ulkopolitiikan apuna, sillä tiedusteluosastoon kuulunut diplomaattisähkeiden avausryhmä avasi sujuvasti muun muassa Yhdysvaltojen diplomaattiviestejä. Tiedustelun voitokkuuden yhtenä syynä on pidetty sitä, et- tä radiotiedustelu toimi tiiviissä yhteistyössä muun tiedustelun, kuten tiedustelumiesten ja ulkomaisten toimijoiden kanssa. Toisaalta organisaatio oli yksinkertainen, joten tiedot välittyi nopeasti sodanjohdolle ja viesteihin reagointi oli nopeaa. kuitenkin aikaisempia pidempi. Puolustusvoimien ylin johto oli päättänyt siirtää sissitoiminnalle arvokkaan tiedustelutoiminnan turvaan Ruotsiin Stella Polarikseksi nimetyssä operaatiossa. Aili Hänninen olisi halunnut jäädä Suomeen. Hän oli väsynyt ainaisesta liikkumisesta, minkä lisäksi perheellä oli huolehdittavanaan Ailin 14 vuotias pikkusisko Sirkka-Liisa, joka ei saisi tulla mukaan. Parin tunnin pakkaamisen jälkeen perhe kuitenkin oli muuttovalmiina. Isälläni oli serkku Helsingissä, joten siskolle annettiin rahaa Helsinkiin matkustamista varten, Pertti Hänninen kertoo. Mukaansa perhe otti vain sen, minkä pystyi kahdessa pienessä matkalaukussaan kantamaan. tiin kertoa hänen olevan töissä FRA:n vahtimestarina, mikäli sitä kysyttäisiin. Ja niin mekin lapsena uskoimme. Siten hän esti meitä lipsauttamasta asiaa kenellekään. Pertti sai tietää olleensa mukana Stella Polaris -operaatiossa vasta löydettyään veljensä luota Einarin kunniamitaleja. Saatekirjeissä mitalien myöntäjinä olivat muun muassa Mannerheim ja Kekkonen. Äitini kieltäytyi kertomasta, mistä mitalit ovat peräisin. Silloin kiinnostuin aiheesta. Internetistä löysin tietoa Stella Polariksen perinneyhdistyksestä, mikä toi minut Suomeen. Muutoin en olisi varmaan saanut koskaan tietää, Hänninen pohtii. Lähteet: Parikka Altenstedt Johanna Operaatio Stella Polaris, Manninen Ohto ja Liene Timo Stella Polaris: Suomalaista sotilastiedustelua

10 10 kentällä ruotuväki 18/2014 lyhyesti Puolustusvoimien omaisuutta kateissa Porin prikaatissa Säkylässä katosi arvokasta koulutusmateriaalia 2. lokakuuta. Kateissa ei kuitenkaan ole ase- tai ampumamateriaalia. Sotilaspoliisit ja poliisin virka-apuosasto suorittivat yhdelle perusyksikölle asianmukaisen turvallisuustarkastuksen, ja tästä johtuen muutaman varusmiehen lomillelähtö viivästyi, mutta keneltäkään ei lomia evätty. Porin prikaatin tiedottaja, yliluutnantti Antti Muhonen ei anna lisätietoja tässä vaiheessa. Emme voi kertoa asiasta enempää, kun tutkinnat ovat vielä kesken. RAr Välirauha verkkopalvelu avautuu syksyllä Välirauhansopimuksen allekirjoittamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 70 vuotta, minkä kunniaksi Lottamuseo ja Sotamuseo ovat yhteistyössä tuottaneet Välirauha verkkopalvelun. Palvelu esittelee Moskovan välirauhansopimuksen vaikutuksia yhteiskuntaan muun muassa laajalla kuvamateriaalilla. Palvelussa käsitellään esimerkiksi Lapin sotaa, luovutettuja alueita ja armeijan kotiuttamista. Tämä on aika toimiva paketti kenelle tahansa historiasta kiinnostuneelle, Lottamuseon johtaja Saija Ylitalo kertoo. Palvelu avautuu 21. marraskuuta osoitteessa lottamuseo.fi. JKo Mikkelistä löytyi talvisodan aikainen pommi Etelä-Savon sairaanhoitopiirin rakennustyömaalta löydettiin kolmen metrin syvyydestä neuvostovalmisteinen talvisodan aikainen lentopommi. Tyhjä kuori. Onneksi sairaalan toimintaa ei tarvitse ajaa alas, kommentoi sairaalan johtajaylilääkäri Kati Myllymäki toimintakyvytöntä pommia Länsi-Savon haastattelussa. Puolustusvoimat haki maatutkalla mahdollista pommia 31. syyskuuta ja se löydettiin samana päivänä. Lentopommi todettiin räjähtämiskyvyttömäksi ja siirrettiin puolustusvoimien aluelle hävitettäväksi. SSa Horneteilla monipuolista koulutusta Kuopion, Oulun ja Jyväskylän välisellä alueella näkyi useita matalalla lentäneitä Hornet-hävittäjiä, kun Karjalan lennosto järjesti lokakuuta Vilkkulentoharjoituksen Rissalan tukikohdassa. Harjoituksessa tehtiin lentokoulutusohjelmien mukaisia matala- ja pimeälentoja noin kahdellakymmenellä Hornetilla. Mukana oli myös Yhdysvaltojen Euroopan ilmavoimien (USA- FE) KC-135 -ilmatankkauskone. Harjoituksen johtajan, majuri Ville Hakalan mukaan tankkeri liittyi vuosittaiseen koulutustoimintaan, jossa ohjaajille koulutetaan ilmatankkauskelpuutuksia. SNä Kumppaneita myös kriisitilanteessa Materiaalin huoltotoiminta siirtyy ensi vuoden alussa kokonaisuudessaan Millog Oy:n vastuulle. Sopimus on kansainvälisesti poikkeuksellinen. Juho Mäki-Lohiluoma Vuodesta 2009 alkaen materiaalihuollon vaativampia tehtäviä hoitaneelle Millogille siirretään nyt myös maavoimien varuskuntakorjaamot sekä merivoimien kunnossapitokeskukset ja keskusvarasto. Siirtyvissä toiminnoissa on mukana myös syvällistä osaamista vaativia tehtäviä, mutta tyypillisesti varuskuntakorjaamoissa ja kunnossapitokeskuksissa tehdään kevyemmän tason huoltotöitä, kuten kaluston määräaikaishuoltoja. Puolustusvoimat vastaa ensi vuoden alusta lähtien ainoastaan käyttöhuoltoon ja päivittäiseen kunnossapitoon liittyvistä töistä. Puolustusvoimien logistiikkapäällikkö, prikaatikenraali Timo Rotosen mukaan rajanveto kunnossapidon ja käyttöhuollon välillä riippuu kyseessä olevasta järjestelmästä. Käytännön esimerkkinä voisi käyttää vaikkapa öljyn ja nesteiden vaihtoa sekä pieniä vikakorjauksia, jotka ovat tyypillistä käyttöhuoltajan työtä ja tulevaisuudessakin puolustusvoimien vastuulla. Sopimuksen valmisteluun osallistuneen majuri Kalervo Raunaman mukaan jonkinlaisena nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että käyttöhuollon työt ovat yleensä tehtävissä kenttäolosuhteissa. Henkilöstöä siirtyy tehokkuus paranee kolumni Millogille siirtyy solmittujen sopimusten myötä noin 330 puolustusvoimien työntekijää. Siirtyvä henkilöstö koostuu pääasiassa siviilityöntekijöistä mutta joukossa on myös aliupseereita sekä erikoisupseereita. Lisäksi Millogille siirtyy opistoupseereita määräajaksi. Irtisanomisiin sopimus ei johda ja henkilökunnan työsuhteet jatkuvat liikkeenluovutuksena toteutettavassa siirrossa katkeamattomina. Myös eläke-edut turvataan lisäeläkevakuutuksella eikä työpaikkojen siirtoja paikkakunnalta toiselle ole näköpiirissä. Henkilöstöjärjestöjen kanssa on eri vaiheissa käyty kiperiä ja syvällisiä keskusteluja työntekijöiden asemasta. Nyt loppuvaiheessa järjestöt ja siirtyvä henkilöstö ovat kuitenkin hyvin laajasti tuoneet julki, että järjestely on heidän mielestään hyvä. Luottamus kumppanin toimintaan on tullut selkeästi esille, Rotonen kertoo. Sopimuksella arvioidaan saavutettavan kuuden vuoden aikana noin 30 miljoonan euron säästöt. Millog pystyy yksityisen sektorin toimijana tuottamaan palvelut tehokkaammin kuin valtion virkaehtosopimuksen piirissä toimiva puolustusvoimat. Käytännössä säästöt syntyvät tehokkaiden työ- Kiusaajat kasarmeilla Sotatalouspäällikkö, kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi uskoo sopimuksen herättävän laajaa kansainvälistä mielenkiintoa. Näin laaja strateginen kumppanuus on maailmalla harvinaista. Itse valitset, miten muita kohtelet. tuntien lisääntymisestä sekä työn tehokkaammasta organisoinnista. Työntekijöiden palvelussuhteeseen ei Millogilla esimerkiksi kuulu yhtä paljon hallinnollisia asioita kuin puolustusvoimilla. Kumppanuus ei rajoitu normaalioloihin Sotatalouspäällikkö, kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärven mukaan nyt solmittu strateginen kumppanuussopimus on puolustusvoimille erittäin merkittävä. Sopimusta on valmisteltu kolmen vuoden ajan. Vaihtoehtoina valmistelussa olivat strateginen kumppanuus ja oman toiminnan kehittäminen. Sopimuksella siirretään strategiselle kumppanille koko sen materiaalin kunnossapito, jonka käyttöön maa- ja merivoimien toiminta nojaa kriisitilanteessa. Tästä voi Työelämän tutkimuskeskus teetti vuonna 2011 kyselyn, jonka mukaan joka kolmas varusmies kokee kiusaamista ja epätasa-arvoista kohtelua palvelusaikanaan. Vapaaehtoisista naisista kiusaamista on kokenut puolet. Kiusaamismuodoista esiin nousi etenkin nimittely ja epäystävällinen kohtelu, mutta naiset kertoivat kiusaamisen ilmenevän myös perättömien huhujen levittämisenä sekä porukan ulkopuolelle jättämisenä. Sukupuolten tasa-arvoa puolustusvoimissa käsittelevä työraportti julkaistiin syksyllä Media kertoi puolustusvoimien yllättyneen tuloksista, joista ilmenee, ettei tasa-arvon koeta toteutuvan. Jo tuolloin puolustusvoimat suunnitteli tutkimustulosten hyödyntämistä tasa-arvon parantamisessa. Nyt eletään syksyä Mikä on muuttunut? Media nostaa yhä vahvemmin esiin kiusaamisen vastaista toimintaa: Presidentti Sauli Niinistö kiittää kiusaamiseen puuttunutta poikaa, A2 Koulukiusaamisillassa kaduttiin ja pyydettiin anteeksi ja Lukiolaisten Liiton kiusaamisen vastaisesta #Kutsumua-kampanjasta nettihitti. Niin vain on, että Kutsumuakuvista löytyy myös kurkkusalaattiin pukeutuneita varusmiehiä ja facebookista saa lukea kiusaamiseen väsyneen postauksia inttiarjesta. Valitettavasti on todettava, että kiusaamista ei ole saatu kitkettyä kasarmeilta. Peruskoulutuskaudella kaikki joutuvat olemaan omalla epämukavuusalueellaan ventovieraiden kanssa, se on fakta. Silti itse valitset, miten muita kohtelet. Jokaisesta ei tarvitse tykätä, mutta kaikkien kanssa pitää tulla toimeen. Kaveria ei jätetä, ja apua annetaan vaikka sitä ei pyydettäisi. Varusmies toimii osana ryhmää tai joukkuetta, eikä palvelusaikana ole varaa itsekeskeisyyteen ja muiden kaltoin kohteluun, niin kuin ei reservissäkään. Kaikki lähtee omasta asenteesta, jonka korjaamisesta on itse kukin vastuussa. Monimuotoista kiusaamista myös omakohtaisesti kokeneena on todettava, että inttiin monesti varmasti päätellä kuinka merkittävästä asiasta on kyse, Jyväsjärvi sanoo. Millogin kanssa vuonna 2009 solmittu sopimus herätti aikanaan laajaa kansainvälistä mielenkiintoa, joka tulee varmasti lisääntymään yhteistyön nyt syventyessä. On harvinaista, että materiaalinkunnossapito on lähes kokonaisuudessaan strategisen kumppanin vastuulla. Kyseessä on kuitenkin yksi keskeisimmistä sodankäynnin elementeistä. Yksittäisten sotavarusteiden, kuten vaikkapa laivojen, kunnossapidon ulkoistaminen on maailmallakin tavallista. Nyt solmittu sopimus koskee myös poikkeusoloja. Vielä tämän vuoden puolella allekirjoitetaan päivitetty sotataloussopimus, jolla määritetään Millogin rooli poikkeusolojen kunnossapidon toimijana sekä varmistetaan, että materiaalin kunnossapidon kapasiteetti on riittävä myös kriisitilanteessa. Poikkeusoloissa Millog käyttäisi työhön lähtökohtaisesti omia resurssejaan yli- ja kolmivuorotyöjärjestelyin. Poikkeusolojen laajentuessa voidaan ottaa käyttöön myös Millogin omistaja- ja sopimusyritysten kapasiteettia. Millogin omistajiin lukeutuvat muun muassa valtionyhtiö Patria sekä yksityinen teollisuuskonserni Insta Group. Patrian ulkomaista osaomistusta Jyväsjärvi ei näe ongelmallisena. Jos meillä olisi pienikin epäilys siitä, että puolustusvoimien toimintakyky voi kriisitilanteessa laskea tämän järjestelyn myötä, emme olisi tähän tietenkään lähteneet. Sopimuksella saadaan myös Millogin omistajaorganisaatioiden kapasiteetti toiminnan taakse. Näillä yrityksillä on erittäin merkittävää tiedollista ja materiaalista osaamista. Sopimuksella saavutetut säästöt ja tuottavuuden parantuminen tuovat puolustusvoimille mahdollisuuden kohdentaa voimavaroja uudelleen. Tätä kautta sopimuksella on Jyväsjärven mukaan positiivisia vaikutuksia myös puolustusvoimien poikkeusolojen toimintakykyyn. Sopimus antaa meille mahdollisuuden keskittyä entistä paremmin omaan ydintoimintaamme, hän kiteyttää. Kuva: Aku Siukosaari Sanna Närä > liitetyt kaskut pojat on poikia tai porukassa tyhmyys tiivistyy ovat sanahelinää ja tekosyitä, joilla usein pyritään vain kieltämään tai vähättelemään ongelmaa. Kyllä varusmies tai -nainen on palvelukseenastumishetkellään aikuinen, joka on vastuussa teoistaan ja sanomisistaan. Mielestäni on sitten esimiesasemassa olevan tehtävä asettaa kiusaaja tähän vastuuseen ja reagoitava rohkeasti kiusaamistapauksiin aina, vaikka kiusattu ei sitä itse aktiivisesti ajaisikaan. Keskustele aiheesta lisää Twitterissä #ruotuväki

11 ruotuväki 18/ kentällä Herhiläiset vartioivat taivasta palveluksessa Suomen ilmatilan valvonta ei ole kiinni rahasta. Päivystyskoneiden lukumäärä vaihtelee tilanteen mukaan. Kari Lindholm Suomen ilmatilan koskemattomuuden valvonta ei ole kiinni rahasta eikä hävittäjälentäjien ylitöistä, vaikka näin on julkisuudessa arvioitu, Lapin lennoston komentaja eversti Jukka Ahlberg torjuu. Hän huomauttaa, ettei 365 päivää vuodessa ja 24 tuntia vuorokaudessa jatkuva lakisääteinen ilmatilanvalvonta ole myöskään sidoksissa lennostojen päätukikohtiin, sillä tunnistuslentoja tekeviä Hornet-F/A-18 -hävittäjiä voidaan hajauttaa lentokentille kautta Suomen. Usein päivystyskoneet ovat maassa, mutta ne voivat olla myös valmiiksi ilmassa. Lukumäärä vaihtelee tilanteen mukaan. Yli 99 prosenttia Suomen ilmatilaa lähestyvistä ilma-aluksista tunnistetaan hyvissä ajoin tutkalla ja muilla teknisillä menetelmillä. Harkintaan perustuvia tunnistuslentoja tehdään keskimäärin muutamia kymmeniä vuosittain. Kaksi lennostoa, neljä tukikohtaa Puolustusvoimauudistuksessa ilmavoimien henkilöstö supistuu noin 1 000:lla henkilöllä aiemmasta 3 000:sta. Samalla päätukikohdat vähenevät neljään. Hallin tukikohta Jämsässä on jo suljettu, Kauhavan Lentosotakoulun toiminnot siirtyvät Ilmasotakouluun Tikkakoskelle. ruotuväki 40 vuotta sitten Satakunnan lennoston 21. Hävittäjälentolaivue Pirkkalassa lakkautetaan. Operatiivinen toiminta keskittyy Lapin lennostoon Rovaniemelle ja Karjalan lennostoon Siilinjärvelle, jotka vahvistuvat Satakunnan Horneteilla. llmavoimien 62:sta Hornetista paikan päällä Lapin lennostossa on keskimäärin 25 konetta, osapuilleen saman verran kuin Karjalan lennostossa. Vajaus selittyy sillä, että koneet käyvät vuorollaan Vaatemuotiin muutoksia eteenpäin Sanna Närä Everstiluutnantti Ari Lehmuslehti aloitti Kaartin pataljoonan komentajana Kaartin jääkärirykmentissä lokakuun alussa. Aiemmin hän on palvellut Pääesikunnan henkilöstöosastolla osastoesiupseerina. Tunnistuslentoja tekeviä Hornet-hävittäjiä voidaan hajauttaa kautta Suomen, sanoo Lapin Lennoston komentaja eversti Jukka Ahlberg. Kuvan päivystyskone on aseistettu AIM-9X Sidewinder- ja AIM-120 Amraam -ilmataisteluohjuksilla sekä Vulcan-konetykillä. huollossa Patrian lentokonetehtaalla Hallissa ja osa kalustosta palvelee tutkimusta Pirkkalassa. Hävittäjille lisää korjaamotilaa Uusien hävittäjien myötä Rovaniemen tukikohdan korjaamokapasiteettia kasvatettiin, uusia asevarastoja rakennettiin ja perustettiin kolmas lentue. Horneteihin päivitetään parhaillaan uutta ilmasta-maahan - Maailmalla tapahtuvat äkkinäiset muodinmuutokset eivät heiluttele puolustusvoimien pukusuunnittelijoita, sillä vaatetuksen lähtökohtana pidetään käytännöllisyyttä ja kestävyyttä. Asusteiden on sovittava mitä erilaisimpiin tilanteisiin. Lähitulevaisuudessa tehtävät muutokset tulevat näkyvimmin koskemaan päällystakkeja ja jalkineita. Nykyisin käytössä oleva päällystakki on painava, jäykkä ja malliltaan arvistelua herättänyt. Tämän vuoksi on valmistettu koekappaleita uudesta pomppamallisesta päällystakista, joka on tarkoitettu sekä loma- että palveluskäyttöön. Toinen näkyvä lisä vaatetuksessa tulee olemaan varsikenkien käyttöönotto aikanaan kaikissa joukko-osastoissa. Ajan mittaan varsikenkä saattaa korvata nahkasaappaan. Suunnittelijoiden mielestä varsikengän käyttö lomajalkineena tulee lisääntymään erityisesti syys-, talvi- ja kevätkausina. Viime aikoina on varsinkin varusmiesten keskuudessa keskusteltu housunlahkeiden leveydestä. Varusmiehet ovat odotelleet leveämpiä lahkeita lomapukuun. Tällaista muutosta ei kuitenkaan tehdä, sillä vaatetuksen kehittäminen tapahtuu yksipukujärjestelmän pohjalta eikä puolustusvoimat voi jatkuvasti seurata muodin virtauksia. Kevyttä kenttäpukua käytetään ensin loma-, sitten palvelus- Uusi komentaja panostaa yhteishenkeen Edellisessä tehtävässä pääsin valmistelemaan niin puolustusvoimauudistuksen toimeenpanoa kuin tulevan Pääesikunnan koulutusosaston perustamistakin. Parasta työssä olivat hyvä työyhteisö, työkaverit ja mielenkiintoiset tehtävät. Aiempi palvelus Pääesikunnassa sekä sitä ennen Maavoimien esikunnassa tukevat uskoakseni hyvin toimimista pataljoonan komentajana. Perehtymistäni on helpottanut aiempi kokemus Kaartin jääkärirykmentistä. En ole kuitenkaan ennen palvellut Kaartin pataljoonassa. Alkuun on perehdyttävä tarkasti joukkotuotannon mukaiseen sotilaspoliisi- ja kuljettajakoulutukseen sekä sotilaallisiin edustustehtäviin ja erikoiskomennusjoukkueen toimiin. Pataljoonan komentaja vastaa muun muassa joukkotuotannosta ja johtaa koulutuksen toteutusta. Mielekkäintä käytännön tekemistä tulee olemaan pataljoonan tärkeimpien taisteluharjoitusten, ampumaleirien, kertausharjoitusten ja koulutustapahtumien johtaminen. Puolustusvoimauudistuksen myötä Kaartin Jääkärirykmentin vastuut ja tehtävät kasvavat sekä organisaatio ja toimintatavat muuttuvat. Tämä heijastuu myös pataljoonaan ja positiivisia muutoksia ovat esimerkiksi uudet yhteistyökumppanit sekä kertausharjoitusten määrän kasvu. Perustaa tehtävässä onnistumiselle luodaan ennakoivalla suunnittelulla, tarvittavan osaamisen varmistamisella sekä panostamalla palkatun henkilöstön ja varusmiesten yhteishenkeen. Paras tapa tukea yhteishengen muodostumista on reilu, vaativa ja laadukas koulutus. aseistusta, Hävittäjälentolaivue 11. komentaja everstiluutnantti Aki Heikkinen kertoo. Uudistuksen myötä Lapin lennoston Tukikohtakomppania lakkautetaan, jolloin ilmavoimien varusmieskoulutus päättyy Lapissa. Lennoston henkilöstövahvuus kasvaa 421 työntekijään. Myös keskivalvontatutkat uudistetaan, kaukovalvontatutkat on jo päivitetty. Olemme hyvässä iskussa, Ahlberg summaa. pukuna ja loppuun työpukuna. Varusmiehet saavat käyttöönsä myös lyhyet alushousut ja lyhyet kenttäsukat, joista jälkimmäisiä on muutamassa joukko-osastossa jo kokeiltu. Everstiluutnantti Ari Lehmuslehti vastaanotti Kaartin pataljoonan komentajan tehtävän Santahaminassa. Kuva: Kari Lindholm Kuva: Ruotuväki Kuva: Aku Siukosaari Erikoisjoukot valmiina käyttöön Pauli Loukola Everstiluutnatti Jukka-Pekka Kiukas ei ole koskaan urallaan tyytynyt valitsemaan helpointa reittiä. Nykyinen Utin jääkärirykmentin Erikoisjääkäripataljoonan komentaja on kokenut jalkaväkiupseeri, suorittanut Sukeltajakurssin ja toiminut Afganistanissa sekä Kosovossa rauhanturvaajana johtotehtävissä. Häntä pidettiin puheiden mukaan aikanaan iältään nuorimpana vääpelinä 23 vuoden iässä. Sellaista kevyttä huhua joku halusi ylläpitää, mutta mitään faktaa siitä, että olisin ollut nuorin, minulla ei ole. Se oli ehkä sellainen varusmiesten keskuudessa kehittynyt tornihuhu. Afganistanissa Kiukas on palvellut kahdesti ja Kosovossa kerran komppanianpäällikkönä. Viimeksi hän oli tämän vuoden tammikuusta toukokuun puoleenväliin asti Afganistanissa koulutusja neuvonantajaryhmän johtajana. Se oli kokemuksena vaikuttava ja ammatillisesti erittäin kasvattava. Kaiken kaikkiaan siitä jäi hyvät muistot itselleni. Vastuun kantamisen ja johtajana toimimisen osalta se oli vaativa operaatio. Suhteellisen pienellä joukolla pystyimme tekemään merkittävää työtä Naton ISAFoperaation rakenteissa. Arvostan suuresti henkilöstön asennetta tehtäväämme ja käytännön työssä osoitettua ammattitaitoa. Aatteiltaan upseeri ja erikoisjoukkomies Kokenut upseeri kertoo olevansa mieleltään ja aatteiltaan ennen kaikkea erikoisjoukkomies. Kiukkaan sydän on Utin jääkärirykmentissä, jossa hän on tehnyt nykyistä työtänsä vuodesta 2005 lähtien. Hän arvostaa erityisesti henkilöstön yhdessä tekemisen meininkiä. Samanlainen arvomaailma yhdistää koko rykmentissä kaikkien henkilöstöryhmien kesken. Kiukkaan mukaan hänen johtamaansa pataljoonaan hakeutuu Suomessa ehdoton huippuaines. Esimerkiksi laskuvarjojääkäreiksi pyrkivät nuoret ovat todella motivoitunutta joukkoa. Ammattimaiseen erikoisjoukkoon valikoituu vielä tämän aineksen paras osa, eli siitä voi päätellä, että täällä työskentelee kyllä erittäin pätevää ja asenteiltaan oikeanlaista väkeä. Kaikki se yhteistyö, mitä rykmentissä tehdään eri toimipisteiden kesken tähtää samoihin ja yhteisiin tavoitteisiin. Rykmentissä ei kouluteta ketään irrallaan muista, vaan kaikilla on yhteinen päämäärä edetä kohti erikoisoperaatiokykyistä rykmenttiä, joka on Kiukkaan mukaan tulevaisuuden tavoitetila. Innokas laskuvarjohyppääjä Kiukas kertoo erikoisjääkäripataljoonan hallinnoimisen olevan suurilta osin ihmisten johtamista. Hän johtaa vain 63 varusmiestä, mutta alaisista loput ovat palkattua henkilöstöä, mikä tuo työhön erityispiirteensä. Pienen ryhmän ansiosta Kiukas oppii tuntemaan hyvin erityisesti henkilöstön. Hän kertoo, että vie kuitenkin paljon aikaa saada ohjattua henkilöitä oikeille kursseille ja sijoitettua joukossa oikeaan tehtävään. Päätöksien tekeminen on tasapainoilua joustavan ryhmätyön ja päämääristä tiukasti kiinni pitämisen välillä. Kiukas pyrkii seuraamaan koulutusta niin Erikois,- kuin myös Laskuvarjojääkärikomppanian osalta mahdollisimman paljon. Osallistun muun muassa kaikkiin laskuvarjohyppyharjoituksiin. Pyrin aktiivisesti hyppäämään varusmiesten ja muun henkilöstön kanssa.

12 12 kentällä ruotuväki 18/2014 Tykistöammukset löytävät maaliinsa Uudet ammukset hakeutuvat panssariajoneuvon katon läpi. Ammus tunnistaa maalinsa laseretäisyysmittarin ja IR-sensorin avulla. Pauli Loukola Maavoimat on ostanut panssaroituihin ajoneuvoihin itsenäisesti hakeutuvia Bonus MK 2 -nimisiä tykistöammuksia. Hankinta sisältää alle 300 kovaa ammusta sekä harjoitusammuksia ja koulutustarvikkeita. Hankinnan kokonaisarvo on melkein 16 miljoonaa euroa. Ammukset tulevat uutena puolustusvoimien koulutukseen eikä hankinta korvaa aiempaa järjestelmää tai ammuksia. Taisteluammuksen kokonaispaino on 47 kilogrammaa ja yhden taistelulatauksen 6 kilogrammaa. Ammuksen pituus on noin 90 senttimetriä ja sitä käytetään 155 millimetrin kaliiperin kenttätykeissä. Ampumaetäisyys on 27:stä jopa 35:een kilometriin. Sopimus Bonus MK 2 -ammusten valmistamisesta tehtiin ranskalaisen Nexter Munitionsin kanssa. Niitä toimitetaan Suomeen vuosina Älykäs ammus jakautuu kahtia Ammuksella voidaan vaikuttaa erityisesti komento-, taistelu-, rynnäkkö- ja kuljetuspanssarivaunuihin sekä panssarihaupitseihin. Hankepäällikkö, majuri Mika Nuutinen Maavoimien esikunnasta kertoo, että uuden hankittavan ampumatarvikkeen toimintatapa edustaa uutta suorituskykyä, jolla lisätään tykistön kykyä vaikuttaa kohteeseen. Uudella ammuksella voidaan ampua isomman alueen sijaan tarkkaa maalia. Uudet erikoisampumatarvikkeet tulevat Suomen tykistön käyttöön. Nuutinen kertoo, että Havaintokuva uudesta tykistöammuksesta. Grafiikka: Eetu Lehmusvaara ammukseen pitää syöttää lentoaika ennen ammuntaa. Ammuksen lennettyä määritetyn lentoajan mukaiseen kohtaan, se jakautuu kahdeksi itsenäisesti toimivaksi taistelulataukseksi maalialueen yläpuolella. Kummassakin taistelulatauksessa on omat pienet ohjaussiipensä. Niiden avulla ammukset alkavat kiertää osumakohteen päällä koko ajan pienentyvää halkaisijaltaan parinsadan metrin kokoista ympyrää. Tämän jälkeen taistelulataukset tunnistavat kohteen laser- ja IR-sensorien avulla. Kun kohde on tunnistettu älykäs taistelulataus tunkeutuu kohteeseen katon lävitse. Taistelupanssarivaunun paksuus voi vaihdella noin muutamasta senttimetristä sataan senttimetriin asti. Katto on pansaroidun ajoneuvon heikoin kohta, joten siihen tunkeutuessaan ammus tekee tuhoisaa jälkeä. Ammuksen toimintaperiaatteet Ampumatarvike sisältää kaksi panssariin hakeutuvaa, siivekkeillä varustettua taistelulatausta, eli se on onteloammus. Tällöin ammuksen teho ei enää perustu sirpalevaikutukseen vaan panssaria läpäisevään ontelosuihkuun singon toimintaperiaatteen mukaisesti, Nuutinen kertoo. Taistelulataus muodostaa siis projektiilin eli heittoliikkeeseen singotun kappaleen, joka sinkoutuu maalin yläpuolelta noin 200 metrin korkeudelta, vaikuttaen kohteeseen suurella liike-energialla. Näin kohde pystytään tuhoamaan tehokkaasti ja tarkasti. huomio! verkossa Harjoitus avasi kriisiajan some-maailmaa Voimallinen tahto vie miehen läpi harmaan sumun! Lähetä meille osoitteeseen kuvaajat.ruotuvaki@mil.fi oma ehdotuksesi Huomio!-kuvaksi ja liitä mukaan yhteystietosi. Julkaistusta kuvasta saa palkinnon. Kuva: Pekka Isomaa Samu Saatsi Suomen ja Viron poliisiviranomaiset sekä Suomen puolustusvoimat järjestivät yhteisen harjoituksen Suomenlahdella. Harjoituksessa treenattiin Viking Line - laivayhtiön Viking XPRS lautalla laivaannousua helikopterien avulla. Harjoituksen tavoitteena oli kuvata kriisitilannetta, jossa matkustajalaivalle on syntynyt uhkatilanne. Harjoitus poikkesi kuitenkin normaalista muotista. Laiva oli risteilymatkalla, ja sillä matkusti tavalliseen tapaan siviilejä. Matkustajia informoitiin harjoituksesta sekä kehotettiin keskustelemaan siitä sosiaalisessa mediassa. Jaettua sisältöä koottiin hashtagin #suomiviro14 alle. Aktiivisinta keskustelu oli mikroblogipalvelu Twitterissä. Poliisin viestintäpäällikkö Marko Luotonen kertoo, että harjoituksen tuominen sosiaaliseen mediaan oli osa viranomaistoimintaa, jota halutaan harjoitella kriisitilannetta varten. Kriisitilanteessa sosiaalinen Viranomaiset harjoittelivat helikoptereitten kanssa laivalle laskeutumista. media kuohuu. Halusimme tämän harjoituksen avulla miettiä ennakkoon tapoja, miten toimimme sen kaltaisessa tilanteessa. Viranomainen kun voi olla tilanteessa seuraaja, vaikuttaja tai ohjaaja, Luotonen kertoo. Osallistuminen ei tapahtunut siinä määrissä, mitä odottelimme, mutta se oli aktiivista. Yhdessä vaiheessa harjoitusta #suomiviro14- hashtag oli Suomen twiitatuimpia, joka osoitti sen, että saimme herätettyä keskustelua. Kriisiä varten omat ammattilaiset Viking XPRS:n matkustajat pääsivät osaksi ainutlaatuista tapahtumaa. Poliisin saamasta palautteesta tuli esille, että ihmiset olivat selkästi tyytyväisiä mahdollisuuteen seurata tapahtumia laivalla. Katvealueet häiritsivät sisällön jakamista. Kentättömältä alueelta Tallinnan satamaa lähemmäksi päästessämme jakaminen onnistui. Kuva: poliisi Luotonen kertoo, että poliisilta tullaan myös näkemään vastaavaa viestintää harjoituksista jatkossakin. Ihan varmasti. Tälle on selkeästi tarvetta. Harjoittelun myötä olemme sitten valmiimpia, mikäli oikea tilanne joskus tulee, Luotonen sanoo. Oikeassa kriisitilanteessa emme tosin voisi olla näin avoimia, vaan tärkeintä olisi omien toimien suojaaminen. Oikeita tilanteita varten meille on koostettu viestinnän valmiusryhmä, joka auttaa poliisia tilanteessa. Se sisältää poliiseja ja siviilejä, jotka ovat viestinnän sekä poliisitoiminnan ammattilaisia. He ovat muutaman vuoden harjoitelleet tällaista tilannetta varten. Suomen poliisin aktiivisuus sosiaalisessa mediassa on purrut myös kansaan. Someawards-palkintogaalassa poliisi on ehdolla Julkisyhteisö palkintoon, jolla palkitaan sosiaalisessa mediassa kunnostautunut julkisyhteisö, joka on tuottanut hyvää sisältöä ja toimii esimerkillisesti sosiaalisessa mediassa. Tällainen tunnustus osoittaa, että aktiivisuutemme on huomattu, Luotonen kommentoi.

13 ruotuväki 18/ vapaalla Kuva: Susa Laine/Helsingin Ratsastajat ry Joni Koivusalo hyppää armeijan harmaissa Zorlando-hevosen selässä. Koivusalon mukaan kilpailumenestys motivoi jatkamaan harjoittelua. Kovaa laukkaa yli esteiden Esteratsastus vaatii paljon harjoittelua, jotta ratsukon yhteispeli onnistuu. Rasmus Arikka Aliupseerioppilas Joni Koivusalo Tykistöprikaatista Niinisalosta on esteratsastaja. Hän on kotoisin Seinäjoelta 50 hevosen tilalta, ja ratsastus on aina ollut osa hänen elämäänsä. Varusmiespalvelukseen Koivusalo suhtautuu myönteisesti, ja hän pitää sitä sopivan haasteellisena. Palvelus ei ole ollut esteenä Koivusalon harrastukselle, ja hän kertoo saaneensa helposti harjoitusja kilpailuvapaita. Monet varusmiehet viettävät iltavapaitaan kasarmialueella käymällä kahvilla sotilaskodissa, kun Koivusalo suuntaa joka ilta Ypäjälle harjoituksiin. Harjoittelu vie paljon aikaa, mutta Koivusalo korostaa sen olevan hänen oma valintansa. Työnteko ei ole mennyt hukkaan, sillä kilparadoilta on tullut menestystä. Erityisesti tämä ja edellinen kausi ovat menneet hyvin. Tämän kauden parhaita saavutuksiani ovat nuorten SM-pronssi ja nuorten GP-sarjan finaalin voitto. Viime kaudella sain joukkuepronssia Pohjoismaiden mestaruuskilpailuissa, Koivusalo kertoo. Runsaasti treeniä Kuva: Simo Välimäki Kilpatasolla esteratsastus vaatii paljon harjoittelua. Koivusalo sanoo harjoittelevansa esteitä noin kaksi kertaa viikossa, mutta suuri osa ajasta kuluu hevosenkäsittelytaitojen hiomiseen, eli sileällä työskentelyyn. Harjoittelun tavoitteena on saavuttaa hevosen luottamus ja saada eläin kuuliaiseksi. Ratsastajan ja hevosen saumaton yhteistyö on tärkeää, jotta toista metriä korkeiden esteiden ylitys voi onnistua. Muutakin urheilua harrastaneena Koivusalo sanoo harjoittelun eroavan selvästi muista lajeista. Esteratsastusta ei voi verrata jalkapalloon. Pallon voi treenien jälkeen laittaa kaappiin, mutta hevonen tarvitsee treeniä ja liikuntaa joka päivä. Joni Koivusalon harrastus vie paljon aikaa, muttei ole esteenä aliupseerikurssille. Koivusaloa valmentaa hänen isänsä Jari Koivusalo. Nuorempi Koivusalo kuvaa valmennussuhdetta hyväksi, eikä koe isän ja valmentajan roolien sekoittuvan. En voi olla uskomatta isääni, sillä hänellä on pitkä kokemus esteratsastuksen parista. Valmentajana hänellä on paljon hyödyllistä tietoa jaettavana, koska on myös itse kilpaillut. Vieras laji kiinnostaa Harrastetasolla ratsastus on perinteisesti naisvaltainen urheilulaji, mutta huipulla on enimmäkseen miehiä. Palveluksen aikana Koivusalon tavanomaisesta poikkeava harrastus on hämmentänyt varusmiestovereita, mutta se on herättänyt myös uteliaisuutta. Onhan se vähän erikoista, että poika ratsastaa, mutta kaikki ovat suhtautuneet siihen hyvin. Monet ovat kiinnostuneita ja esittävät paljon kysymyksiä, sillä laji on useimmille täysin vieras, Koivusalo selostaa. Koivusalo ei vielä osaa sanoa, tuleeko esteratsastuksesta hänelle ammatti, mutta pitää hevosten parissa työskentelyä todennäköisenä. Vaihtoehtoja on monia valmentamisesta tallin pitämiseen, mutta korkeakouluopinnotkin kiinnostavat. Koivusalon suunnitelmissa on aloittaa kone- ja tuotantotekniikan opiskelu Seinäjoen ammattikorkeakoulussa varusmiespalveluksen jälkeen. tupavisa 1. Kuka on kirjoittanut sanat Jääkärimarssiin? 2. Kuinka suuri on puolustusvoimien budjetti vuonna 2015? 3. Kuka on puolustusvaliokunnan puheenjohtaja? 4. Mikä on maratonjuoksun maailman ennätysaika? 5. Minä vuonna ratsupoliisi on perustettu Helsinkiin? 6. Paljonko varusmiehen tulisi päivän aikana saada energiaa ruoasta? 7. Kuka toimii tällä hetkellä maavoimien komentajana? 8. Minne Puolustusvoimien varusmiessoittokunta siirtyi Lahdesta? 9. Missä sijaitsee puolustusvoimien ainut ruotsinkielinen joukko-osasto? 10. Mikä kunniamerkki on kuvassa? vastaukset 1. Heikki Nurmio, 2. Noin 2,3 miljardia euroa, 3. Kansanedustaja Jussi Niinistö, , 5. Vuonna 1882, 6. Noin kilokaloria, 7. Kenraaliluutnantti Seppo Toivonen, 8. Panssariprikaatiin, 9. Dragsviikissä, Raaseporissa, 10. Mannerheim-risti (2. lk)

14 14 vapaalla ruotuväki 18/2014 elokuvat museo A Most Wanted Man Ohjaus Anton Corjb Pääosissa Philip Seymour Hoffman, Rachel McAdams Ensi-ilta Mitä voikaan tapahtua upeassa Hampurissa? Kovia kokenut pakolaismies Issa Korpov (Grigoriy Dobrygin) saapuu Saksaan ja haluaa päästä käsiksi venäläisen upseeri-isänsä hämäräperäisiin pankkitalletuksiin. Tästä johtuen monet viranomaistahot kiinnostuvat miehestä. Alkaa kova kilpajuoksu, ja lopulta ei enää tiedä, kuka juoksee pakoon ja ketä. Anton Corjibin elokuva perustuu John le Carrén samannimiseen romaaniin. Sen jännittävä tunnelma säilyy arvoituksellisena alusta loppuun, ja mielenkiintoiset henkilöhahmot lisäävät tarinan syvyyttä. Vaikka pankinjohtajan (Willem Dafoe) avioelämään ja nuoren naisasianajajan (Rachel McAdams) perhesuhteisiin sukelletaan vain pintapuolisesti, olisi elokuva tylsempi ilman näitä pieniä yksityiskohtia. Elokuvan näyttelijäkaarti suoriutuu tehtävästään varmasti mutta ei loistavasti. Edesmennyt Philip Seymour Hoffman esittää uskottavasti jämäkkää saksalaisagenttia Günther Bachmannia, jonka elämä koostuu työnteosta, tupakasta ja alkoholista. Vaikka McAdamsin roolihahmo on viehättävä asianajaja, näyttelijäntyö on valitettavan ilmeetöntä. Elokuvan yhtäkkisesti päättyessä kasvoille jää hölmistynyt ilme ja suuri kysymysmerkki. On vaikea sanoa, pitääkö siitä vai ei, mutta ajatuksia se taatusti herättää. Onko viranomaisten apu aina autettavien etu? Rasmus Arikka Kuva: Aku Siukiosaari Timo Teräsvalli on viihtynyt Panssarimuseon johtajana viisi vuotta. Dracula Untold Ohjaus Gary Shore Pääosissa Luke Evans, Sarah Gadon, Dominic Cooper Ensi-ilta Panssareiden välissä Sadan miljoonan dollarin budjetti ei pelasta kauhugenrellä liimattua Dracula-elokuvaa. Siinä vaiheessa, kun katsojan mieli harhautuu itse katseluelämyksestä epärealistisen maiseman pohdintaan, on tehosteita joko liikaa tai niihin on käytetty liian vähän rahaa. Tässä tapauksessa suurempi mälläily rahalla tuskin olisi tehnyt elokuvasta kuolematonta. Käsikirjoituksessakin käytetyt Hollywood-kliseet unohtuvat erikoistehosteiden alle. Ensimmäisen tunnin aikana tarina ei tee ainakaan perinteisille vampyyriklassikoille kunniaa, vaan pikemminkin aliarvioi katsojaa. Päähenkilö Vlad Seivästäjä (Luke Evans) haluaa marttyyrin lailla suojella perhettään ja valtakuntaansa sulttaani Mehmed II:lta (Dominic Cooper), joka haluaa armeijaansa tuhat poikaa Vladin valtakunnasta. Vaihtoehtona poikien luovutukselle on sota. Tietysti Vlad haluaa päihittää vastustajan omin käsin. Lopun voi arvata. Vladin rakkautta, Mirenaa, näyttelevän Sarah Gadonin ja Evansin yhteispelin ontuvuus paistuu muutamasta kohtauksesta läpi, mutta muuten näyttelijäsuoritukset ovat tasapaksun tavanomaisia. Yllätyksiä Dracula Untoldissa on lähinnä parissa säikäytysyrityksessä. Kauhua elokuva tuskin on, mutta ahdistusta se tarjosi tarpeeksi toimintaelokuvaksi. Mieli teki lähteä salista pois. Syynä oli tosin pettymys ajanhukkaan. Joona Kosloff Kuka keksi ensimmäinen kranaatinheittimen? Muun muassa tähän kysymykseen saatiin vastaus insinööri Vesa Toivosen esitelmästä, joka pidettiin 7. lokakuuta Parolan Panssarimuseossa. Toivonen käsitteli kranaatinheittimien kehitystä suomalaisesta näkökulmasta, eikä edes yrittänyt mahduttaa koko maailman kranaatinheitinhistoriaa yhteen luentoon. Mielenkiintoista asiaa riitti, ja mainion lisän tekniikkapainotteiselle luennolle antoi Toivosen rauman murteen värittämä puhetyyli. Luento järjestettiin Panssarimuseon ensimmäisessä näyttelyhallissa, joka tarjosi mahtipontiset puitteet. Suurten panssariajoneuvojen keskellä oli jännittävää kuunnella kranaatinheittimien historiaa. Ensimmäisen nykyaikaisen kranaatinheittimen keksijä on englatilainen Frederick Wilfred Scott Stokes. Laite keksittiin vuonna 1915, ja heittimiä hankittiin myös Suomeen. Stokesin siivettömät kranaatit lensivät epävakaasti, mutta heittimen avulla tarpeeksi tarkasti ja pitkälle. Kranaatinheitin oli käytössä ensimmäisessä maailmansodassa, ja sen kehittämistä jatkoi ranskalainen Edgar William Brandt. Toivonen sanoo, että Brandtin tärkein keksintö on tasauskoneisto, joka vaimentaa heittimen rekyyliä. Toivonen puhui paljon kraanaatinheittimien historiasta Suomessa. Tamperelainen Pellava- ja Rautateollisuus osakeyhtiö Tampella aloitti aseteollisuuden vuonna 1932 kevyillä kranaatinheittimillä, mutta vuosikymmenen lopulta alkaen tuotanto laajeni. Tampellan kranaatinheittimiä vietiin jo 30-luvulla Baltian maihin, ja puolustusvoimilla on edelleen käytössä Tampellan asetarvikkeita. Toivosen luento oli asiapitoinen, mutta ei lainkaan puuduttava. Vaikka kranaatinheittimien tekniset omainaisuudet eivät ole erityisalaani, pystyin nauttimaan esitelmän sotahistoriaosuuksista ja nippelitiedosta. Panssarimuseossa on tänä vuonna järjestetty kuukausittain vastaavia luentoja eri aselajeista tai sotahistoriasta. Perusteellisesti panssarivaunuista Panssarivaunut saavat pikkupojan pään pyörälle, kuten Roberto Benignin elokuvassa Kaunis elämä. Panssarimuseon porttien sisäpuolelle astuessa panssarin määrä pysäyttää isommankin pojan, onhan museon panssariajoneuvojen kokoelma on Pohjoismaiden suurin. Panssarivaunut saavat pikkupojan pään pyörälle. Museonjohtaja Timo Teräsvallin mukaan museo on suunnattu kaikille, mutta lapsiperheet ovat suurin asiakaskunta. Teräsvalli tunsi panssarivaunut jo ennen nykyistä työtään, sillä hän on koulutukseltaan panssariupseeri. Museon perusajatuksena on johdattaa kävijät panssarivaunujen historiaan ja niiden tekniseen kehitykseen. Museo ei ole pelkkää teoriaa, vaan panssarivaunuhin voi myös kiivetä. Aikaisemmin näin ei ollut, mutta muutin yleisön toiveiden pohjalta museon periaatteita, Teräsvalli kertoo. Panssarimuseosäätiö ja Panssarikilta omistavat museon tilat, mutta puolustusvoimat kaluston, johon kuuluu tykkejä ja 120 panssarivaunua. Tankeista esillä on noin puolet. Panssarimuseon tarjoamaa elämystä voi suositella vilpittömästi. Vaikkei Suomen vanhimman panssarivaunun huippunopeus päätä huimaa, niin tunnelmallinen erikoismuseo on vierailunarvoinen. Rasmus Arikka konsolipelit The Sims 4 PC Electronic Arts The Sims 4 on kaikkien aikojen menestyksekkäimmän pc-pelisarjan uusin tulokas. Kun Will Wrightin luoma The Sims julkaistiin vuonna 2000, se muutti pelimaailmaa monella tapaa. Simsin suurimpana saavutuksena voisi pitää sen voittokulkua myös naispelaajien keskuudessa. Mikä Simsissä sitten vetoaa? Pelattavuus on toki omaa luokkaansa, mutta naisena minua koukuttaa etenkin pelin nukketalomainen tyyli. Pelaaja voi vaikuttaa hahmoonsa ja sen tekemisiin loputtomasti. Mielekästä on myös se, ettei pelissä ole varsinaista juonta tai tavoitetta. Tämä elämäsimulaatiopelisarjan neljäs osa ei poikkea edeltäjistään merkittävästi. Grafiikka on parempaa. Hahmonluontia sekä rakennusominaisuuksia on päivitetty ja paranneltu runsaasti. Myös itse simit ovat älykkäämpiä ja oudompia kuin aiemmin. Käyttäytyminen on inhimillisempää ja simit eivät ole samaan tapaan pelaajan vietävissä kuin aiemmin. Huumorikin on tuttuun tapaan mukana. Sims 4:ssä on kutenkin keskeneräisyyden tuntua ja pelimaailma vaikuttaa tyhjältä. Tämä lienee tarkoitus, sillä pääpelin kylkeen tulee taatusti maksullisia lisäosia pelikokemusta monipuolistamaan. Pelipäivitysten mukana on tullut jo nyt ilmaisia lisäominaisuuksia, joista tärkeimpänä mainittakoon kummitukset. Ensi kuussa simit pääsevät pulikoimaan uima-altaisiin ja joulukuussa tulee liuta uusia uravaihtoehtoja, kaikki maksutta. Uskoisin korottavani Sims 4:n kokonaisarvosanaa jahka pelisarja saa lisäosia. Jo tällaisenaan The Sims 4 tulee taatusti olemaan hitti niin myynnillisesti kuin arvosteluissa, sillä se luottaa edellisten osien menestysvaltteihin ja hioo niistä vain isompia timantteja. Sanna Närä FIFA 15 PS4 Valve FIFA-pelisarja on kasvanut yhä vain isommaksi ilmiöksi kun se on viime vuosina selättänyt jalkapallopeli-kilpailijansa Pro Evolution Soccerin. Uusi FIFA on entistä kauniimpi, pelattavampi ja ennen kaikkea se on aidomman tuntuista virtuaalijalkapalloa. Tärkeimmät parannukset on tehty ottelutapahtumien pelattavuuteen ja grafiikkaan. Pelaajien liikkuminen ja syöttäminen on luonnollisen näköistä. Esimerkiksi pitkät puolenvaihdot ovat vihdoin teknisesti näyttäviä. Myös laukaukset ovat painavia ja hienoja maaleja syntyy, jos pelin ohjaajalla on taitoa. Uuden FIFA:n ominaisuuksiin onkin erittäin helppo samaistua, jos vanhemmista versioista on kokemusta, mutta myös noviisi pääsee peliin kiinni ja voi onnistua Urheiluruutu-tason maalien teossa. Ehdoton miinus on maalivahtien käyttäytyminen. Pahimmillaan veskareiden ulostulojen kanssa saa olla koko ajan peloissaan. Kehitelty tekoäly ei toimi maalivahdeilla, jotka tekevät kentällä välillä käsittämättömiä valintoja. Toisaalta heihin on satsattu sen verran, että torjunnat ovat näyttäviä ja parhailla kassareilla on omat persoonalliset torjuntatyylinsä. Toimiva tekoälyllinen uudistus on se, että sivurajaheitoissa ja kulmapotkuissa voi ohjata palloa vastaanottavaa pelaajaa ja tehdä näin erikoistilanteista vaarallisempia. Sivuvapareista sen sijaan ei saa vieläkään mitään aikaan. Pelin grafiikka säväyttää parannuksillaan. Nurmimatto näyttää elävältä, liukutaklausten jäljet jäävät kentän pintaan ja peliasut lepattavat tuulessa. Englannin Valioliigan ystäville merkittävä uudistus on sarjan kaikkien joukkueiden lisensoidut stadionit. Myös muut Valioliigan graafiset elementit ovat FIFA 15:ssa. Pauli Loukola

15 ruotuväki 18/2014 VAPAALLA 15 TEKSTI: TEEMU KAKKO Kahdeksan miestä nostaa katseen kohti taivasta, kun punainen ilmapallo irtoaa kuumailmapallolentäjä Vesa Lensun kädestä. Jokainen heistä seuraa Jyväskylän tuulessa heiluvaa palloa silmä tarkkana. Menee Päijänteen suuntaan, yksi miehistä huikkaa. Kyllä se kohta vaihtaa suuntaa, kuuluu vastaus. Taivaalle tähyilevät miehet kuuluvat jyväskyläläiseen kuumailmapalloyhdistys Arctic Balloon Teamiin. Ryhmä on kokoontunut yhteen lentämään kuumailmapallolla. Ennen lentoa kuumailmapallon lähtöpaikka ja suunta määritellään luotaamalla ilmapallon avulla. Jos tuulen kanssa on onnea, voimme lentää keskustan yli tai Jyväsjärven pintaa viistäen, Lensu toteaa. Luotaamisen jälkeen pallon osia aletaan pakata peräkärryyn. Mukaan tulee sinisen, valkoisen ja oranssin sävyjä sisältävä kuori, viiden mentävä rottinkikori, poltin ja useita pulloja propaania. Kuumailmapallo on aerostaatti ULKOASU: EERO KETONEN Lensu on omien sanojensa mukaan monivammainen, koska on harrastanut useaa ilmailun lajia. Hän aloitti vuonna 1986 riippuliitämisellä. Ensimmäisestä kuumailmapallolentonsa Lensu lensi 21 vuotta sitten. Vuonna 1993 hän otti yhteyttä 70-luvun lopulla lupakirjan lentäneeseen ystäväänsä ja ilmoitti, että haluaisi oppia lentämään kuumailmapallolla. Tähän mennessä takana on 379 tuntia lentämistä, eli vähän alle 300 lentoa. Kuumailmapallolla lentämistä voi verrata pyörällä ajoon. Kun sen oppii, niin sen osaa aina, Lensu sanoo. Kuumailmapalloissa Lensua kiehtoo se, että niillä pääsee liikkumaan luonnossa. Muut lentävät laitteet ovat aerodynaamisia, eli ne menevät nopeasti ilmamassan läpi, mutta kuumailmapallo on aerostaatti, joka itsessään on ilmamassassa. Minusta on hauskaa lentää matalalla. Matalalla erottaa korkeuserot, ja ihmisten kanssa voi vaikka jutella. Korkealla maa taas näyttää kuin kartalta, eikä siinä ole mitään hienoa. Yli hevosvoiman pallo Päivän lähtöpaikaksi on valittu pieni tasainen hiekkakenttä kaupungin kupeesta. Kentällä tehdään vielä toinen luotaus, jonka jälkeen palloa aletaan pystyttää. Poltin kiinnitetään koriin, ja kuori levitetään hiekkakentälle. Lensu varmistaa polttimen toimivuuden. Arvatkaapa, kuinka paljon tehoja tässä on, Lensu kysyy. Tavallisessa henkilöautossa on vähän päälle 100 hevosvoimaa. Tässä on 5 000, hän jatkaa. Mukaan otetaan 120 kiloa propaania, joka riittää kahden tunnin lentoon. Ensin kuori täytetään ilmalla, minkä jälkeen ilma lämmitetään kuumaksi polttimella. Parikymmentä metriä korkea kuumailmapallo nousee pikaisesti pystyyn. Kuumailmapallo on kivitalon kokoinen möhkäle. Sitä ohjataan kuin valtamerilaivaa, hieman ennakoiden, Lensu kertoo. Pallo pysyy maassa enää ainoastaan siten, että viisi ihmistä pitää sitä aloillaan. Kun he kaikki ovat kyydissä, voidaan nousu aloittaa. Sitten kun laskeudutaan, pitäkää korin sisäpuolella olevista kahvoista kiinni ja joustakaa polvilla, kuuluvat viime hetken ohjeet, ennen kuin pallo nousee ilmaan. Suomessa on noin 50 kuumailmapalloharrastajaa, joilla on lentolupakirja. Amerikassa harrastajia on eniten, mutta paljon on myös muun muassa Iso-Britanniassa ja Saksassa. Harrastajien määrä on viime aikoina laskenut, sillä Kuumailmapallon kuori täytetään ilmalla pienen tuulettimen avulla, minkä jälkeen ilma lämmitetään kuumaksi polttimella. Kyse on tiimityöstä, sillä kahden tulee pitää pallon suuta auki. Ruotuväki selvitti, mikä modernissa kuumailmapalloharrastuksessa kiehtoo. Euroopan unionin myötä kustannukset ovat moninkertaistuneet ja erilaisia säädöksiä on tullut lisää. Arctic Balloon Teamin pallo maksaa uutena noin euroa. Me etsimme mahdollisimman edullisia välineitä ympäri maailman. Jotkut pitävät pallossaan myös mainosta, mutta minä en, koska silloin kukaan ei voi velvoittaa minua mihinkään, Lensu myöntää. Kuumailmapalloilu on Lensun mukaan yksinkertaisten miesten yksinkertainen laji. Pallossa on hana, jota säätelemällä pallo liikkuu ylös ja alas. Lentämistä on ajasta kuitenkin vain kymmenesosa. Muu aika menee lennon valmistelemisessa ja säätä tarkkaillessa. Talvella voi lentää koko valoisan ajan. Kesällä pallolla voi lentää kuitenkin vain aikaisin aamulla tai illalla ennen auringonlaskua, jolloin nousevia ilmavirtauksia ei ole. Sään voi ennustaa viisi päivää aikaisemmin prosentin varmuudella. Makkaranpaistoa polttimella Yli kolmestasadasta metristä erottaa Jyväsjärven keskellä olevan kelluvan saunan piipusta tupruttavan savun. Ilta-aurinko ja yläpuolella oleva hehkuva poltin pitävät matkustajat lämpiminä. Ystäväni kehui kerran, kuinka hyvä savusauna hänellä on. Kysyin häneltä, lämmittäisikö hän saunan, jos tulisin kuumailmapallolla. Hän vastasi myöntävästi, joten lensin noin neljän tunnin ja 144 kilometrin matkan ja laskeuduin 600 metrin päähän saunasta. Sopivaa säätä piti odottaa kaksi vuotta. Voiko pallolla siis lentää jonnekin ennalta määriteltyyn paikkaan, vai onko sillä täysin tuulen armoilla? Sekä että. Noin kolmasosalla lennoista päädyn jonnekin väärään paikkaan. Laskeuduin kerran Kouvolassa erään kaupan pihalle ja huikkasin, onko tämä fly-in, Lensu naurahtaa ja aloittaa laskeutumisen. Kuumailmapalloharrastuksessa on kyse tiimityöstä. Arctic Balloon Teamiin kuuluu kymmenkunta aktiivista jäsentä, joista kahdella on pilotiksi vaadittava lupakirja. Miehistö pääsee lentämään, koska auttaa pallon kokoamisessa ja kasaamisessa. Massiivisia kuumailmapallotapahtumia järjestetään maailmalla paljon. Yhdysvaltojen Albuquerquessa järjestetään vuosittain tapahtuma, jossa nousee ilmaan kerralla palloa. Eikö laji ole vaarallinen? Ilmailu on kuolemaan johtavaa toimintaa. On ihan varma, että pääset hengestäsi, jos teet väärin. Oikein käytetty pallo on kuitenkin turvallinen, kuin iso laskuvarjo. Harrastus ei Lensun mukaan ole ryppyotsaista, ja ryhmähenki on loistava. Päivän lento päättyykin makkaranpaistoon. Ja nuotion virkaa toimittaa tietysti kuumailmapallon poltin. Kuoressa kiinni olevasta Suomen lipusta pilotti näkee tuulen vaihtelut. Vain pieni osa harrastuksesta on lentämistä. Lento päättyy makkaranpaistoon kuumailmapallon polttimella. Kuva: Ali Rinta-Jaskari Kuva: Ali Rinta-Jaskari Kuva: Ali Rinta-Jaskari

16 16 takakansi ruotuväki 18/2014 potretti 55 lennon veteraani Joona Kosloff Marraskuun 16. päivänä tulee kuluneeksi 70 vuotta Kusti Lehmusvuoren viimeisestä Junkerslennosta. Siitä huolimatta tämän 92-vuotiaan teräspapan mieli ja katse kirkastuvat, kun keskustelun aiheeksi vaihtuvat hänen Junkers Ju 88 A-4 -kokemukset. Kyydissä ollessa ei ollut värinöitä. Keskusteluyhteys oli moitteeton. Meillä nimittäin oli lentopäähineet ja kuulokkeet kaikilla. Koneen ääni ja muut hälyäänet eivät pystyneet estämään keskustelua millään tavalla, Lehmusvuori innostuu. Hän on viimeinen elossa oleva Junkers-koneessa sähköttäjänä toiminut veteraani. Lisäksi hän oli konekivääriampuja. Alun perin kutsunnoissa hänet lähetettiin pioneeriksi Korialle, jossa aliupseerikoulukin alkoi. Tuli sitten ilmoitus, että ilmavoimat haluaa oppilaita konekivääriampuja- ja sähköttäjäkurssille. Minä ajattelin pyrkiä ja pääsin. Siitä lähtien olin ilmavoimissa, Lehmusvuori kertoo. Konekivääriampuminen oli vähän toista kuin sorsan ampuminen. Junkersin nopeus oli 400 kilometriä tunnissa, ja vihollishävittäjät lensivät yhtä nopeasti tai nopeammin. Piti ottaa huomioon maalin ja ampujan ennakko. Se oli aste tai kaksi vaikeampaa kuin sorsametsällä, Lehmusvuori hymähtää. Sähkötyskurssilla hänellä oli kouluttajana Armas Valste. Valste oli tuolloin myös Suomen yleisurheilijoiden päävalmentaja, mutta myös taitava sähköttäjä. Käsiala, mitä sähkötyössä tulee, on vähän yksilöllinen jokaisella. Mutta Armas Valsteella oli kyky jäljitellä toisen sähkötyskäsialaa. Se ei moneltakaan onnistunut, Lehmusvuori mainitsee. Kuolema kymmenen sentin päässä Junkers-lentokoneiden moottorit hymyilyttävät Kusti Lehmusvuorta. Ruiskutusmoottorit yleistyivät autoissa puoli vuosisataa Junkerseja myöhemmin. Sotalentoja Lehmusvuorelle kertyi useita kuten tarinoita. Kokemuksiaan Lehmusvuori sai kertoa Rauno Suhoselle, joka julkaisi syksyllä Kovan kohtalon pommikone JK-254 -kirjan. Rauno laski lentopäiväkirjoistani, että sotalentoja on kertynyt yhteensä 55, Lehmusvuori naurahtaa. Hän tietysti on ylpeä lennoistaan, vaikka tarkka määrä riippuu laskentavasta. Jotkut laskevat, että pitää suorittaa annettu tehtävä. Muutoin se ei ole sotalento. Jotkut taas laskevat, että vaikka kosketusta viholliseen ei olisikaan, vihollisen alueella käynti riittää sotalennoksi. Lentäminen talvella oli haastavaa mutta keinoja löytyi. Ei ollut käytettävissä moniasteöljyjä. Vanhan ajan öljyt hyytyivät pakkasella melkein kiinteään olomuotoon. Mutta saksalaisilla oli sellainen käytäntö, että seuraavan päivän sääennustuksen mukaan öljyyn sekoitettiin bensiiniä. Siten siitä tuli hyvin juoksevaa, Lehmusvuori neuvoo. Siitä lähtien kun vaimo kuoli kahdeksan vuotta sitten, on ollut vähän yksinäistä. Koneissa käytettiin lyhyitä lentoturkkeja, joissa oli sähkölämmitys. Viimeisellä lennolla saksalainen kevyt ilmatorjuntatykki osui koneeseen ja yksi sirpale naarmutti Lehmusvuoren olkapäätä. Sirpale repi turkin ja katkaisi sähköjohdon, joten lämmitys loppui siihen. Onneksi ei ollut kova pakkanen. Mutta jos olisi tullut kymmenen senttimetriä lähemmäksi kaulaa, niin olisi varmasti yksi kuollut vänrikki palautunut kotiin. Sähkö kulkee suvussa Sotien jälkeen Lehmusvuori jatkoi opiskelua, mikä ei ole ollut hänelle aina vaivatonta. Kahdeksanlapsiseen perheeseen syntynyt Lehmusvuori joutui keskeyttämään viiden vuoden jälkeen opiskelun Oriveden oppikoulussa. Vanhempien kanssa keskusteltiin, että jos minä jatkan oppikoulussa, niin seuraava velipoika ei pääse oppikouluun. Se oli kova paikka. Menin pankinjohtajan juttusille ja sain lainaa. Päädyin Tampereen teknilliseen opistoon, joka oli siihen aikaan kolmivuotinen. Valmistuin sieltä vuoden 1946 lopussa sähköinsinööriksi, Lehmusvuori muistelee. Ensimmäinen työpaikka Lehmusvuorella oli Pohjois-Karjalan Sähkö, josta hän jäi myös eläkkeelle vuonna Vuosia kertyi 38, joista suurimman osan hän työskenteli rakennusosaston johtajana. Jos nyt tässä vähän kehasen, niin vuonna 1978 sain nimityksen yli-insinööriksi. Lehmusvuorella on poika ja kaksi tytärtä. Poika on seurannut isänsä jalanjälkiä, sillä hän on sekä diplomi-insinööri että sähkömies. Siitä lähtien kun vaimo kuoli kahdeksan vuotta sitten, on ollut vähän yksinäistä. Onneksi minulla on erittäin hyvät naapurit ja olen kovin kiitollinen. Lisäksi Joensuussa on Ilmasilta-yhdistys, jonka tilaisuuksissa olen käynyt. Hyviä ystäviä on paljon. Kusti Lehmusvuori Ikä: 92 vuotta Asuinpaikka: Onttola, Kontiolahti Ammatti: Rakennusosaston johtaja Pohjois- Karjalan Sähkössä Koulutus: Sähköinsinööri Sotilasarvo: Luutnantti Tää on vain maailmaa, ei sen kummempaa. Kuvat: Deniz Kaya poiminta , , 5.11.ja Jatkosota esillä Sotamuseolla Joel Kontiainen Muun muassa professori Ohto Manninen luennoi lokakuussa Sotamuseolla. Kuva: Aku Siukosaari Suomen Sotahistoriallinen seura järjestää Helsingissä Sotamuseon toisen kerroksen salissa esitelmäsarjan, joka käsittelee jatkosodan ratkaisutaisteluita. Seuran puheenjohtaja Pentti Airion mukaan aikaisempina vuosina järjestetyt luentosarjat ovat olleet suosittuja. Sali on aina tullut täyteen, eivätkä kaikki ole aina edes päässeet mukaan. Siksi järjestämme tällä kertaa esitykset kahteen kertaan samana iltana, Airio kertoo. Luennot pidetään siten, että ensimmäinen luento alkaa kello ja jälkimmäinen kello Ensimmäinen luentokerta järjestettiin 15. lokakuuta, jolloin aiheena oli Valkeasaarten läpimurto ja luennoitsijana everstiluutnantti, sotatieteiden tohtori Janne Mäkitalo. Seuraavat luennot kuullaan aina keskiviikkoisin siten, että 22. lokakuuta esitelmän Viipurin miehityksestä pitää professori Ohto Manninen, 29. lokakuuta Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataisteluista everstiluutnantti Ari Raunio ja 5. marraskuuta Ilomantsin mottitaistelusta dosentti Pasi Tuunainen. Esitelmäsarjan päättää marraskuun 12. päivänä filosofian maisteri Antti Karilan luento saksalaisten viivytystaisteluista Sallan ja Petsamon suunnilla. Esitelmäsarja Helsingin Sotamuseolla , , ja > kalenteri Laivaston soittokunnan kamarimusiikki-illat Laivaston soittokunta järjestää perinteisiä kamarimusiikki-iltoja 22. lokakuuta Turun Sibeliusmuseolla, 23. lokakuuta Kemiön Villa Landella ja 24. lokakuuta Forssassa Työväen musiikkisalissa. Konsertit alkavat kello Konserteissa kuullaan klassista musiikkia laajalla skaalalla aina 1700-luvulta asti. > Maanpuolustuskorkeakoulu kirjamessuilla Maanpuolustuskorkeakoulu osallistuu omalla pisteellään lokakuuta Helsingin messukeskuksessa järjestettäville Kirjamessuille. Maanpuolustuskorkeakoulun pisteellä keskitytään erityisesti uusiin julkaisuihin. Lisäksi perjantaina järjestetään kello paneelikeskustelu aiheesta viestinnän salat. Paneelin puheenjohtajana toimii sotilasprofessori, everstiluutnantti Jari Rantapelkonen. Tilaisuudessa keskustelevat valtiovarainministeriön viestintäjohtaja Liinu Lehto ja Poliisin viestintäpäällikkö Marko Luotonen. > Kaartin soittokunta Temppelinaukion kirkossa Kaartin soittokunta esiintyy 24. lokakuuta kello Temppelinaukion kirkossa kapellimestarinaan opintojaan Sibelius-Akatemiassa viimeistelevä Erkki Lasonpalo. Ohjelmassa on sekä kamarimusiikkia että orkesteriteoksia. Konserttiin on vapaa pääsy. >