Väestönsuojelu puhuttaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Väestönsuojelu puhuttaa"

Transkriptio

1 Ruotuväki, PL 25, HKI MP2 Itella Oyj Viimeinen lipunlasku Toiminta Hämeen rykmentissä päättyi uutiset, sivu 4 puolustusvoimien uutislehti 53. vuosikerta n:o 1 (1156) verkossa > Väestönsuojelu puhuttaa Ajankohtaiset kriisit pakottavat pohtimaan väestönsuojelua kotimaassa ja muualla. Esimerkiksi Sveitsissä osa asevelvollisista koulutetaan suoraan väestönsuojelutehtäviin, jotka myös Ruotsissa kuuluvat puolustushallinnolle. Suomessa väestönsuojelusta vastaavat jatkossakin siviiliviranomaiset. Viranomaisyhteistyötä väestönsuojelun saralla pidetään tärkeänä, mutta kriisitilanteessa puolustusvoimat huolehtii ensisijaisesti sotilaallisesta maanpuolustuksesta sekä omien joukkojensa suojaamisesta. uutiset, sivu 3 Uusia varusmiehiä uuteen organisaatioon uutiset, sivu 3 Puolustusvoimauudistuksen keskeisimmät asiat keskiaukeama, sivut 8 9 Kuva: puolustusvoimat Sotamiehen perusvarusteita? vapaalla, sivu 15

2 2 ruotuväki 1/2015 pääkirjoitus Yhdistävä voima Nykyisen teknologian aikakaudella suulliset perinteet ovat katoava luonnonvara. Vielä muutama vuosikymmen sitten kylillä kokoonnuttiin kuuntelemaan poliitikkojen puheita. Toisaalta virkamiehet saattoivat sanella pitkiäkin kirjeitä konekirjoittajilleen. Nykyisin jopa korkeimmat poliitikot ja virkamiehet kirjoittavat usein esitelmiään yksin. Tämä toki mahdollistaa hiotumman ilmaisun tekstinkäsittelyohjelmien oikoluvun ja leikkaa-liimaa -toimintojen turvin. Powerpointien ja vastaavien esitystekniikoiden myötä retoriset vaikuttamiskeinot ja puhetaito kärsivät. Yksi Suulliset perinteet ovat katoamassa. poikkeus elää vahvana. Tasaval- lan presidentin uudenvuodenpuhe on seurattu ja arvostettu viestintäväline. Tällä kertaa Sauli Niinistö otti esille paljon puolustusvoimien asioita. Voikin sanoa, että puheessa kuului ylipäällikön ääni. Tasavallan presidentti huomauttaa, että Suomi, yhtenä harvoista Euroopan maista, on tornitouhua kylmän sodan jälkeenkin nähnyt sotilaallisen konfliktin mahdollisena uhkakuvana ja säilyttänyt sen vaatiman puolustuskyvyn. Niinistön mukaan tämä on ollut kestävä ratkaisu. Hänen mukaansa on haaste, että uskottava puolustus saadaan vastaamaan muuttunutta tilannetta ja yllättäviäkin uhkakuvia. Niinistö näkee, että tämä ei ole mahdollista ilman tuntuvia lisäpanostuksia. Tämä on voimakas kannanotto arvojohtajalta, etenkin kun keväällä on edessä hallitusneuvottelut. *** Sotilaat ovat tottuneet puhumaan, sillä suurin osa käskyistä annetaan suullisesti. Päiväkäskyt ovat kuitenkin kirjallisia. Niissä käsitellään usein henkilöstöä koskevia asioita. Päiväkäskyjä ovat antaneet pääasiassa joukkoosastojen tai vastaavien yksiköiden komentajat ja päälliköt. Päiväkäskyjä ovat antaneet myös tasavallan presidentti ja puolustusvoimain komentaja. Alaisten noudatettavaksi tarkoitettuja päiväkäskyjä julkaistaan määräajoin tai tarpeen vaatiessa. Puolustusvoimain komentaja on julkaissut kohtuullisen harvoin päiväkäskyjä. Kenraali Jarmo Lindberg julkaisi komentajakautensa ensimmäisen päiväkäskyn Tässä käskyssä hän toteaa puolustusvoimien lähtevän uuteen vuoteen erinomaisessa kunnossa. Kaikki puolustusvoimille asetetut säästötavoitteet on saavutettu. Samanaikaisesti asevelvollisten koulutuksestaan antama palaute on historiamme parasta, ja työilmapiirikyselyt osoittavat vahvoja lukemia. Ja mikä tärkeintä, testatuksi tullut valmiutemme alueemme valvontaan ja turvaamiseen on testinsä läpäissyt. Komentajan mielestä valtionhallinnon mittakaavassa puolustusvoimien henkilöstön viime vuosina tekemä työ asettuu aivan omaan kategoriaansa. Organisaation rakenne on uudistettu. Sodan ajan joukot ja niiden käyttöperiaatteet on suunniteltu uudestaan. Prosessit on kirkastettu. *** Lindbergin päiväkäskyä ja Niinistön puhetta yhdistävät usko yhdessä tekemisen voimaan. Tähän on helppo yhtyä ja katsoa uuteen vuoteen luottavaisesti. > nurkka Intti ei viivästytä kaikkien opintoja Ruotuväen pääjuttu numerossa 9/14 kuvaa hyvin, kuinka varusmiespalvelus voidaan sovittaa hyvin opintojen kanssa siten, että viivästymistä ei tapahdu. Jutussa haastateltu esimerkkiopiskelija kuitenkin sanoo, että valmistuminen siirtyy asepalveluksen keston verran. Hänen kohdallaan varmaan on näin, mutta laajemmassa tarkastelussa huomataan, että hän edustaa poikkeustapausta luvun alusta alkaen on pohdittu työurien pidentämistä, ja huomiota on kiinnitetty myös työuran alkupäähän. Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) keräämien tietojen mukaan yliopisto-opiskelu aloitetaan noin 23- vuotiaana, ja aloittamisessa ei juuri ole eroja miesten ja naisten välillä. Varusmiespalvelus ei siis keskimäärin siirrä opiskelijan valmistumista. Ammattikorkeakoulujen opintojen aloittamisesta minulla ei ole vastaavaa tietoa. *** Jutun esimerkkiopiskelija on siis ihannetapaus, hän on päässyt opiskelemaan heti lukion jälkeen, mutta tilastollisesti hän on poikkeus. Lisäksi on otettava huomioon sekin, että iso osa varusmiespalveluksen päättäneistä ei edes suunnittele opintojen jatkamista, koska ammattiopinnot on jo tehty. Väitöstyötäni varten minulla on käytössä aineisto varusmiehistä kolmesta eri varuskunnasta. Aineistossa on lähes tutkittua, ja heistä noin 43 prosenttia on suorittanut ammattitutkinnon ennen palvelusta. Tästä joukosta yli 80 prosenttia uskoo saavansa koulutustaan vastaavan työpaikan palveluksen jälkeen. Karkea arvio voisi siis olla, että noin puolet varusmiehistä jatkaa koulutustaan. Nykyjärjestelmässä siis opintojen viivästyminen varusmiespalveluksen takia koskee vain pientä vähemmistöä. Alokasliitteessä 2/14 neuvotaan hoitamaan siviiliasiat kuntoon ennen palvelusta aivan oikein niin. Mainitsematta jäävät kuitenkin mahdolliset talouden ongelmat palveluksen aikana tai jopa sen aiheuttamina. Tutkimusaineistossani selvitettiin tätäkin. Palveluksen alkaessa 16 prosenttia tutkituista arvioi vaikeuksia raha-asioissa tulevan. Ehkä yllättävää on, että palveluksen loppuvaiheessa vaikeuksia kokeneiden osuus olikin huomattavasti suurempi, 39 prosenttia. Vastaajien mielestä vaikeudet olivat suuria tai melko suuria, ja tässä ovat kysymyksessä palveluksen loppuun asti suorittaneet. *** Tutkimuksessa on mitattu myös vastaajien stressaantumisen astetta. Talouden vaikeuksia kokeneet olivat vertailussa stressaantuneempia kuin muut sekä palveluksen alussa että lopussa. Olisikohan varusmiehen mahdollista saada ns. sosiaalista lainaa perusteltujen vastuidensa hoitamiseksi samaan tapaan kuin on mahdollista saada tukea oman asunnon kulujen kattamiseksi? Risto Sinkko Kirjoittaja on majuri res, yhteiskuntatieteiden maisteri, tutkija ja tohtoriopiskelija Maanpuolustuskorkeakoulussa kysymys sosiaalisesta mediasta Putin ajautumassa kahden rintaman, ulkoisen ja sisäisen, loukkuun. Siihen hänellä ei ole varaa. Turvallisuuspoliittinen bloggari Janne Riiheläinen spekuloi Venäjän ulkopolitiikan suuntaa sekä ruplan syöksyn seurauksia. Ostin sängyn osamaksulla. Kalustefirman myyjä kysyi, onko intti suoritettu. Kuulemma pankki haluaa tietää. Olisiko totaali saanut vuodetta? Iltalehden toimittaja Olli Waris törmäsi inttikysymykseen yllättävässä tilanteessa. Intin hiihdon kamaluus oli suuri pettymys. 19-vuotias Lauri Juutilainen yllättyi positiivisesti puolustusvoimien hiihtokoulutuksesta. Osallistu keskusteluun sosiaalisessa mediassa #ruotuväki tai lähetä mielipiteesi sähköpostilla teidän kannattaisi heti palkata se 17-vuotias espoolaishakkeri "Ryan". Tuomas Enbuske kommentoi kansainvälisen Lizard Squad -ryhmän toimintaa ja muuttuvaa kybertoimintaa. Edellisessä lehdessä kysyimme: Pitäisikö puolustusvoimissa työskennellä enemmän siviilihenkilöitä? Kyllä 56% 44% Ei Seuraava kysymys: Pitäisikö varusmiehiä kouluttaa väestönsuojelutehtäviin? Äänestykseen voi osallistua myös Ruotuväen www-sivuilla osoitteessa > KUSTANTAJA: Puolustusvoimat TILAUS-, LASKUTUS- JA OSOITEASIAT: Puh Seuraava numero ilmestyy ISSN (painettu) ISSN (verkkolehti) PÄÄTOIMITTAJA Mikko Ilkko Puh Fax UUTISPÄÄLLIKKÖ Juha Heikkinen Puh Fax TUOTANTOSIHTEERI Helena Immonen Puh Fax LEVIKKISIHTEERI Kaartinjääkäri Joel Kontiainen Puh TOIMITTAJAT Alikersantti Jukka Isomaa Puh Alikersantti Aappo Jutila Puh Alikersantti Mika Niskanen Puh Kaartinjääkäri Puh Kaartinjääkäri Pauli Loukola Puh Kaartinjääkäri Juho Mäki-Lohiluoma Puh GRAAFIKKO Kaartinjääkäri Eetu Lehmusvaara VALOKUVAAJAT Kaartinjääkäri Aku Siukosaari Puh arkisin kello Pirkanmaan Lehtipaino Oy Tampere 2015 Toimituksen ja palvelupisteen käyntiosoite: Pääesikunta, C-rakennus, Fabianinkatu 2, Helsinki, postiosoite: PL 25, Helsinki, puhelinvaihde: internet-osoite: >

3 ruotuväki 1/ uutiset Viranomaisyhteistyö keskeistä väestönsuojelussa Ruotsissa ja Sveitsissä väestönsuojelu kuuluu puolustushallinnolle. Suomessa väestönsuojelusta vastaavat yhä siviiliviranomaiset. Ajoittain väläytellään ajatuksia siitä, kuinka osa suomalaisista pitäisi asevelvollisuuden nimissä kouluttaa väestönsuojelullisiin tehtäviin, kuten esimerkiksi Sveitsissä. Kaartin jääkärirykmentin komentajan, prikaatikenraali Pekka Toverin mukaan puolustusvoimien resurssit eivät riitä tähän. Normaalioloissa puolustusvoimat osallistuu väestönsuojeluun ja pelastustyöhön antamalla virkaapua muille viranomaisille. Poikkeusoloissa puolustusvoimat keskittyy päätehtäväänsä eli Suomen sotilaalliseen puolustamiseen. Väestönsuojelulla tarkoitetaan siviiliväestön suojaamista aseellisen hyökkäyksen vaaroilta, auttamista hyökkäyksen vaikutuksista selviämisessä ja välittömien toimenpiteiden luomista eloonjäämiseksi. Ennen kaikkea väestönsuojelu on mahdollisiin uhkiin, kuten sotilaalliseen voimankäyttöön varautumista suunnittelemalla esimerkiksi evakuointia ja rakentamalla väestönsuojia. Kansainvälisesti väestönsuojelusta on sovittu Geneven yleissopimuksessa ja siihen kuuluvissa lisäpöytäkirjoissa. Suomessa väestönsuojeluun varautuu muun muassa pelastustoimi, ja se kuuluu sisäasianministeriön hallinnonalaan. Väestönsuojelussa keskeisintä on eri viranomaisten varautuminen ja suunnittelu jo normaalioloissa, niin että poikkeusoloissa väestönsuojelu voidaan toteuttaa tehokkaasti, Toveri tiivistää. Prikaatikenraali kuitenkin muistuttaa puolustusvoimien ensisijaisesti huolehtivan aseellisesta puolustuksesta. Hänestä on tärkeää, että väestönsuojelua hoitavat siviiliviranomaiset eivät sotilaat. Suomalaisesta mallista poiketen esimerkiksi Sveitsissä ja Ruotsissa väestönsuojelusta vastaa puolustusministeriö. Mallia maailmalta Kuva: Aku Siukosaari Väestöä suojellaan alueellisesti ottamalla huomioon riskitekijät, joiden pohjalta määritellään tavoitteet sekä käytettävät voimavarat. Sveitsissä jokainen 20 vuotta täyttävä mies on asevelvollinen. Palvelus suoritetaan aseellisena maatai ilmavoimissa, siviilipalveluksena tai väestönsuojelussa. Suurin osa asevelvollisista ja vapaaehtoisista naisista suorittaa asepalveluksen, mutta noin 17 prosenttia ikäluokasta koulutetaan väestönsuojelun tehtäviin. Sveitsissä on pitkäjänteisesti panostettu väestönsuojeluun, ja esimerkiksi väestönsuojatilat ovat korkealuokkaisia. Kansallinen hälytyskeskus huolehtii tilannekuvasta sekä vastaa hälyttämisestä ja johtamistoiminnasta. Vakinaisen henkilökunnan lisäksi hälytyskeskuksessa on asevelvollisia suorittamassa palvelustaan.väestönsuojelu koetaan tärkeäksi ja riittävät resurssit mahdollistavat laajan tilannekuvan saamisen kriisitilanteissa. Tilannekuvan muodostamises- 75 vuotta väestönsuojelutyötä Väestönsuojelusuunnittelija Jari Markkasen mukaan Suomessa suhtautuminen väestönsuojeluun on vaihdellut siitä asti kun se organisoidusti aloitettiin vuonna Ensin ei ollut halua ja varaa keskittyä väestönsuojeluun, mutta kylmän sodan aikana, jolloin oli ydinsodan uhka, siitä kiinnostuttiin. Ihmiset halusivat kouluttautua ja varautua väestönsuojeluun. Tällä hetkellä ollaan taas siinä pisteessä, ettei väestönsuojelu paljon kiinnosta, Markkanen sanoo. Väestönsuojelun yhteydessä vedotaan usein suuriin kustannuksiin. Tämä on ymmärrettävää, sillä varautuminen maksaa ja tulokset näkyvät vasta uhkatilanteessa. Tänä päivänä kaikki eivät haluaisi väestönsuojia rakentaa, sillä tavoitellaan pienempiä rakennuskustannuksia. Kuitenkin samaan aikaan rakennetaan huoneistokohtaisia saunoja ja keittiöitä, joihin laitetaan marmoria. Jos väestönsuoja tehdään talon rakentamisen yhteydessä, se kestää koko talon elinhistorian, Markkanen toteaa. Väestönsuojelun isänä pidetään kemisti Gustaf Komppaa, joka kehitti kemiallisia aseita vastaan suojautumista kaasunaamarilla. Kemiallisten aseiden käyttö isossa mittakaavassa alkoi ensimmäisessä maailmansodassa. Suomessa väestönsuojelu lepäsi ensivuotensa pääosin kemistikunnan ja vapaaehtoisten harteilla. Viranomaiset havahtuivat vasta vuonna 1939, jolloin eduskunta hyväksyi lakiesityksen väestönsuojelusta. Positiivistä kehitystä on tapahtunut myöhemmin. Markkasen mukaan 75 vuoden aikana keskeisimmät muutokset väestönsuojelun saralla ovat huimasti kehittynyt tekniikka sekä varautumisen lainsäädäntö. sa ja jakamisessa voisimme ottaa oppia, Toveri pohtii. Suomen naapurimaassa Ruotsissa suhtautuminen väestönsuojelun tarpeellisuuteen on ajan kuluessa muuttunut. Pelastuslaitoksen väestönsuojasuunnittelija Jari Markkasen mukaan Ruotsissa on pitkään vallinnut käsitys, ettei väestönsuojelua tarvitse enää kehittää. Toisaalta Väestönsuojelusäätiön 70-vuotisjuhlassa Ruotsin väestönsuojeluviraston pääjohtaja Helena Lindberg viesti puheessaan, että suhtautumista on tarkasteltava uudelleen. Ajankohtaiset kriisit, esimerkiksi Ukrainassa, konkretisoivat väestönsuojelun merkitystä. Mahdollisiin sotilaallisiin uhkiin on varauduttava, vaikka aiemmin siihen ei olisi ollut tarvetta. Tarkastelun kohteena Puolustusvoimat osallistuu normaalioloissa väestönsuojeluun viranomaisyhteistyön kautta. Poikkeusolojen suunnittelua tehtäessä puolustusvoimat antaa tarvittavat sotilaalliset perusteet väestön evakuoinnille kriisitilanteessa. Puolustusvoimat vapauttaa myös tarvittavan väestönsuojeluhenkilöstön puolustusvoimien sodan ajan tehtävistä. Löytyykö puolustusvoimien toiminnasta kehitettävää? Puolustusvoimat osallistuu jo tänä päivänä varsin hyvin väestönsuojeluun. Meillä on pitkä perinne saumattomasta viranomaisyhteistyöstä niin onnettomuus- ja kriisitilanteissa kuin suunnittelussa ja valmistelussa, Toveri sanoo. Uudet varusmiehet uuteen asentoon Rumpalit-patsas Huovinrinteen varuskunta-alueella Säkylässä muistuttaa Porin rykmentin perinteistä. Kuva: Tiina Ståhlberg Pauli Loukola Puolustusvoimauudistuksen myötä varuskuntakartalle on tullut muutoksia. Kuusi joukko-osastoa on lakkautettu. Sen lisäksi Lapin Ilmatorjuntarykmentti on yhdistetty Jääkäriprikaatiin, Reserviupseerikoulu Maasotakouluun, Viestirykmentti Panssariprikaatiin ja Tykistöprikaati Porin prikaatiin. Uudet alokkaat astuivat 5. tammikuuta yhdistetyissä joukkoosastoissa todella laajoihin varuskuntiin. Porin prikaatin komentaja, eversti Arto-Pekka Nurminen kertoo prikaatissa aloittavan noin uutta varusmiestä. Organisaation kannalta isoin muutos on, että Tykistöprikaati lakkaa itsenäisenä joukko-osastona ja tulee yksi yhteinen Porin prikaati. Täytyy muistaa, että molemmat toimipisteet ovat osa Säkylä- Niinisalon varuskuntaa, eli muodostuu yksi yhteinen varuskunta kahden sijasta. Esikunta ja johto tulee sijaitsemaan Säkylän päässä. Yhteinen harjoittelu korostuu Varusmieskoulutusta annetaan yhteensä viidessä joukkoyksikössä, Säkylässä kolmessa ja Niinisalossa kahdessa. Toimipisteiden etäisyys on noin 100 kilometriä, mutta Nurminen sanoo yhteisharjoituksia järjestettävän paljon. Erityisesti Niinisalon erinomaisissa olosuhteissa koko prikaati kykenee harjoittelemaan kokonaisuutena. Kun aloitetaan uudessa organisaatiossa, niin meillä on kyky tehdä tarvittaessa muutoksia, mutta aloitetaan tällä mikä on rakennettu ja se on nyt niin hyvä kuin vain voi olla. Palkatun henkilöstön siirtoja Niinisalon ja Säkylän välillä on jo tehty. Nurminen sanoo, että nyt tilanne rauhoitetaan toistaiseksi ja tällä suunnitellulla koulutuskokoonpanolla aloitetaan toiminta uudessa Porin prikaatissa. Varusmiehistä vain yksittäistapauksissa pitää tehdä siirtoja paikkakuntien välillä, ja varusmiesten toiveet palveluspaikasta otetaan kutsunnoissa huomioon. Varusmiesten rekrytointialueisiin ei ole tullut muutoksia.

4 4 uutiset ruotuväki 1/2015 lyhyesti Palvelukseen määrättyjen osuus pysyi ennallaan Kutsunnoissa määrättiin kuluneen syksyn aikana palvelukseen lähes asevelvollista, mikä on 76 prosenttia koko kutsuntaikäluokasta. Palvelukseen määrättyjen osuus kaikista asevelvollisista pysyi lähes ennallaan viime vuoteen nähden. Everstiluutnantti Jari Enberg Maavoimien esikunnasta pitää tuloksia hyvinä. Toki palvelukseen määrättävien määrä voisi olla korkeampikin, mutta tuo määrä riittää erinomaisesti puolustusvoimien sodanajan joukkojen tuottamiseen. Siltä kannalta meillä ei ole mitään huolta, Enberg toteaa. JKon RUK tanssahteli kurssijuhlassa Reserviupseerikurssi 245 Kannel vietti kurssijuhliaan Haminassa viime lauantaina. Juhliin osallistui yli 600 upseerioppilasta pareineen. Päivä alkoi perinteisellä ruusurynnäköllä. Ohjelma jatkui iltajuhlassa, jonka päätyttyä siirryttiin tanssiaisiin. Myöhäisillan speksiesitys päätti juhlallisuudet. Juhla on epävirallisesti tunnettu valtakunnan kakkosjuhlana itsenäisyyspäivän vastaanoton jälkeen. Luulen kurssijuhlan vievän ykkössijan esimerkiksi semmoisen varusmiehen listalla, joka ei ole avioutunut ja kokenut omia hääjuhliaan, veikkaa RUK:n oppilaskunnan kuraattori, yliluutnantti Henna-Mari Maaranen. MNi Säkylän varkauksien tutkinta poliisille Porin prikaatissa hävinneiden pimeänäkölaitteiden ja rynnäkkökiväärin katoamisten tutkinnat ovat siirtyneet puolustusvoimilta poliisille. Lounais-Suomen poliisilaitoksen erityistutkintasektorin johtaja Teijo Ristolan mukaan tärkein syy siirtoon on, että tutkinnan kohteena olevat varusmiehet kotiutuivat joulukuussa. On luontevampaa, että siviilien asioita hoitaa siviiliorganisaatio, Ristola sanoo. Varuskunnasta katosi syyslokakuun vaihteessa pimeänäkölaite ja sinkoon kiinnitettävä valonvahvistin. Joulukuun alussa pidetyssä harjoituksessa hävisi rynnäkkökivääri. MNi Oikaisu Ruotuväen numerossa 22/14 sivulla 10 olleessa kenraalien esittelyssä maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Seppo Toivosen sotilasarvo ja kuva olivat virheellisiä. Toivosen sotilasarvoksi oli virheellisesti merkitty kenraalimajuri, vaikka Toivonen yleni kenraaliluutnantiksi puolustusvoimain lippujuhlan päivänä viime kesänä. Myös Toivosen kuva oli ylennystä edeltäneeltä ajalta. Ruotuväki pahoittelee tapahtunutta virhettä ja julkaisee ohessa ajantasaisen kuvan Toivosesta. Viimeinen lipunlasku Lahdessa Joukko-osastojen lakkauttaminen vaikuttaa sekä henkilöstöön että varusmiehiin. Muutoksessa tukeminen on ollut avainasemassa Hämeen rykmentissä. Uudenvuodenaattona 31. joulukuuta Hämeen rykmentti lopetti toimintansa osana puolustusvoimauudistusta. Lakkautetussa varuskunnassa järjestettiin lipunlaskujuhla, johon osallistui paikallisjoukkojen lisäksi puolustusvoimain komentaja, kenraali Jarmo Lindberg. Tilaisuudessa hän puhui muun muassa sodan ajan joukkojen vahvuudesta, joka on vuosikymmenten saatossa laskenut. Lindberg sanoi myös, että puolustusvoimauudistus tulee vastaamaan sille asetettuihin vaatimuksiin. Hämeen rykmentin lisäksi vuoden 2014 lopussa lakkautettiin Pioneerirykmentti ja Lentosotakoulu. Lakkautukset vaikuttavat puolustusvoimien ja yhteistyökumppaneiden henkilöstöön sekä varusmiehiin. Joukko-osastojen toiminnan loppuessa osa asevelvollisista määrätään kaukana sijaitseviin varuskuntiin, ja matkat voivat venyä pitkiksi. Lindberg kuitenkin näkee joukko-osastojen lakkauttamisessa ja puolustusvoimauudistuksessa positiivisia puolia varusmieskoulutukselle. Olemme muuttaneet henkilöstörakennetta siten, että kouluttajien määrä lisääntyy. Tavoitteenamme on kaksi ja puoli kouluttajaa koulutusjoukkuetta kohden, ja sen tulemme saavuttamaan, Lindberg sanoo. Lindbergin mukaan uudistuksen tavoitteena on nostaa varusmieskoulutuksen tasoa. Työpaikalla viihdyttiin Puolustusvoimauudistuksen seurauksena Hämeen rykmentin toiminta päättyi, mutta osa rykmentin joukkoyksiköistä jatkaa perinteitään muissa joukko-osastoissa. Esimerkiksi osa Urheilukoulua siirtyi Kaartin jääkärirykmentin alaisuuteen, mutta lumilajien edustajat palvelevat Kainuun prikaatissa. Puolustusvoimien varusmiessoittokunta siirtyi Panssariprikaatiin. Hämeen rykmentissä on historiansa aikana koulutettu lähes varusmiestä ja reserviläistä. Rykmentin viimeisen komentajan, eversti Risto Kolstelan mukaan varuskunta on aina ollut haluttu työpaikka. Nyt osa työntekijöistä on muuttanut vieraalle paikkakunnalle toisiin tehtäviin, mutta henkilöstön kokemiin muutoksiin varauduttiin huolella. Sillon kun lakkautuspäätös tuli, se oli isku henkilökunnalle. Me rakensimme tänne oman ohjelman puolustusvoimien tukiohjelman rinnalle. Teimme eri henkilöstöryhmien ihmisille räätälöidyt ohjelmat siitä, miten päästään eteenpäin ja irtisanomisuhan alle Sodassakin on säännöt Juho Mäki-Lohiluoma Sodan lait ovat velvoittavaa oikeutta. Ne määrittävät rajat sille, minkälainen toiminta on sotatilanteessa sallittua. Suomen Punaisen Ristin oikeudellinen neuvonantaja Jani Leino sanoo, että sodan lakien tunteminen on sotilaalle ensiarvoisen tärkeää. Kaikki sotilaallinen toiminta tulee tapahtua niiden puitteissa, hän toteaa. Suomen Punainen Risti järjestää puolivuosittain puolustusvoimien henkilökunnalle kolmipäiväisen koulutuksen, jossa perehdytään Geneven sopimuksiin ja muihin sodan oikeussääntöihin. Viimeisin koulutus järjestettiin joulukuun alussa Helsingissä. Pohjana Geneven sopimukset Puolustusvoimain komentaja, kenraali Jarmo Lindberg ja Hämeen rykmentin viimeinen komentaja, eversti Risto Kolstela seurasivat rykmentin lipunlaskua. Sodan lait syntyvät useista kansainvälisistä sopimuksista, vakiintuneista kansainvälisistä käytännöistä sekä tietyistä yleisistä oikeusperiaatteista. Kuten kansainvälisessä oikeudessa yleensäkin, sotatilaa ja sotilaallista voimankäyttöä koskevat säännökset eivät ole yksiselitteisiä. Ei ole olemassa lakikirjaa, johon on koottu sodan lait. Geneven sopimukset ovat tärkeitä kansainvälisen sotaoikeuden oikeuslähteitä. Sopimuksista löytyvät oikeussäännöt muun muassa haavoittuneiden, sotavankien ja siviiliväestön kohtelusta aseellisen konfliktin yhteydessä. Tällä hetkellä 194 valtiota on ratifioinut sopimukset, joten ne ovat yleismaailmallisesti velvoittavia kansainvälisen oikeuden oikeuslähteitä. Tärkeitä ovat myös sopimusten 2 lisäpöytäkirjaa, jotka Suomi on hyväksynyt. Punainen Risti on valmis lisäsatsauksiin Keuruulla sijainnut Pioneerirykmentti lakkautettiin vuoden 2014 viimeinen päivä. Viimeiset 37 varusmiestä kotiutuivat 18. joulukuuta. Edeltävänä päivänä heille oli järjestetty kotiuttamisjuhla, joka oli samalla kantahenkilökunnan päätösjuhla. Puolustusvoimain komentaja, kenraali Jarmo Lindberg kunnioitti tilaisuutta läsnäolollaan ja kiittti joutuneita tuettiin matkan aikana, Kolstela selostaa. Puolustusvoimauudistuksen yhteydessä lakkautettiin kuusi varuskuntaa, mutta irtisanomisia tuli kokonaisuudessa vähän. Hämeen rykmentin 260 puolustusvoimien työntekijästä irtisanottiin kuusi. hyvästä työstä varusmiehiä sekä henkilökuntaa. Keuruun varuskunnassa koulutettiin vuosina noin varusmiestä. Pioneerirykmentin viimeisen komentajan, everstiluutnantti Jukka Kentalan mielestä työssä hienointa oli rykmentin henkilöstön sitoutuminen, korkea työmoraali ja hyvä yhteishenki. Juhlapuheessaan varusmiesten kotiuttamisen aattona Kentala antoi elämänohjeita nuorille sotilaille muistuttaen Puolustusvoimien yhteistyökumppanit mukaan lukien muutokset koskettivat noin 400 työntekijää. Pioneerirykmentti hiljentyi Keuruulla Kuva: Suomen Punainen Risti ahkeruudesta ja palveluksen tärkeydestä. Mitään sokeroituja palkintoja ette tule saamaan, mutta parhaan mahdollisen palkinnnon, jonka voimme teille antaa sen tulette saamaan ja se palkinto on sotilaspassi, Kentala julisti. Muutosten keskellä painivalle henkilökunnalle Kentala puhui rohkaisevasti. Sukupolvi tulee, sukupolvi menee, mutta maa pysyy ikuisesti. Osallistujia Punaisen Ristin kursseilla on ajankohdasta riippuen ollut noin parikymmentä. Leino kertoo, että Punaiselle Ristille puolustusvoimat on tärkeä yhteistyökumppani ja kohderyhmä. Järjestön tehtäviin kuuluu tietoisuuden levittäminen sodan oikeussäännöistä, joten koulutusta tarjotaan puolustusvoimille alle omakustannushinnan. Koulutukseen osallistuneiden palaute on Leinon mukaan ollut positiivista. Punaisen Ristin koulutuksen lisäksi puolustusvoimat opettaa itse sodan oikeussääntöjä henkilökunnalle ja varusmiehille. Pitäisimme erittäin tervetulleena, jos koulutusta olisi lisää, ja olemme siihen myös valmiita panostamaan. Tämä on osa meidän mandaattia, Leino sanoo. Tiedon levittäminen sodan oikeussäännöistä on Punaisen Ristin perustehtävä. Kuva: Aku Siukodsaari

5 ruotuväki 1/ uutiset Uusi turvallisuusselvityslaki astui voimaan tähtäimessä Onko materiaalivastuu laillinen? Juho Mäki-Lohiluoma Vuoden alussa voimaan astunut laki mahdollistaa turvallisuusselvitysten laajemman käytön. Erona vuodesta 2002 asti voimassa olleeseen lakiin, turvallisuusselvitykset ovat nyt voimassa viiden vuoden ajan. Sotilaslakimies Terhi Viran mukaan puolustusvoimissa lakimuutos koetaan positiivisena. Nyt päästään eroon päällekkäisten selvitysten tekemisestä esimerkiksi niissä tilanteissa, joissa kumppaniyrityksen työntekijä työskentelee usean joukko-osaston alueella, Vira sanoo. Näissä tapauksissa on ennen jouduttu tekemään erillinen turvallisuusselvitys jokaista joukkoosastoa varten. Tämän lisäksi työmäärä vähenee tilanteissa, joissa henkilö siirtyy uusiin tehtäviin puolustusvoimien sisällä. Uusi laki laajentaa yritysturvallisuusselvitysten käyttöalaa. Selvitys voidaan tehdä sellaisista yrityksistä, jotka toimiessaan viranomaisen sopimuskumppaneina saavat käsiinsä salaiseksi luokiteltuja tietoja. Puolustusvoimien kohdalla tämä tulee kysymykseen erityisesti strategisten kumppanien kohdalla. Turvallisuusselvityksiä tekevät Suojelupoliisi ja Pääesikunta. Pääesikunta vastaa turvallisuusselvityksistä maanpuolustukseen liittyvissä kysymyksissä. Juho Mäki-Lohiluoma Turvallisuusselvitysten lukumäärä putoaa uuden lain seurauksena. Turvallisuusselvityksiä on kolmenasteisia Perusmuotoisissa turvallisuusselvityksissä tiedonhankinta perustuu suureen joukkoon viranomaisrekistereitä, esimerkiksi poliisin, Pääesikunnan, rajavartiolaitoksen ja tullihallituksen rekistereihin sekä väestötietojärjestelmään. Käytännössä aina kun henkilö tulee puolustusvoimille töihin, Afganistanissa suomalainen kriisinhallintajoukko vietti perinteistä joulua Mazar-i-Sharifissa. Tyypilliset joulutraditiot, kuten sauna ja joululaulut synnyttivät juhlatunnelman rauhanturvaajien keskuudessa. Rauhanturvaajien joulu alkoi aattona joulurauhan julistuksella. Suomen Turusta tulevaa suoraa tvlähetystä seurattiin paitsi kotimaassa myös kriisinhallintaoperaatiosta käsin. Lähetys kuitenkin pätki ja sotilaspastori Carl julisti lopulta joulurauhan perinteisesti paperista ääneen lukemalla. Loppupäivä kului jouluruokien valmistuksessa, ja rauhanturvaajat pääsivät nauttimaan perinteisistä suomalaisista herkuista. Jotain jäi joulusta puuttumaankin. Vääpeli Tomi kaipasi kotimaasta tuttuja lumen peittämiä maisemia. Vaikka hän olikin ollut äskettäin lomilla Suomessa, jouluna perhe ja läheiset olivat vahvasti mielessä. Samat asiat olivat myös Ylä-Lapin aluetoimisto yhdistetään vuodenvaihteessa osaksi Rovaniemellä sijaitsevaa Lapin aluetoimistoa. Sodankylässä sijaitsevan Ylä-Lapin aluetoimiston vastuualueeseen on tähän asti kuulunut Suomen yhdeksän pohjoisinta kuntaa. Vuodenvaihteessa Lapin aluetoimiston johtaminen siirtyy lisäksi lakkautettavalta Pohjois-Suomen sotilaslääniltä Jääkäriprikaatille. Muutokset ovat hallinnollisesti suuria, mutta niiden vaikutukset näkyvät kansalaisille vain vähän. Kutsuntaikäisiä on Lapissa vähän Pohjois-Suomen sotilasläänin komentajan, kenraalimajuri Jorma Ala-Sankilan mukaan Ylä-Lapin aluetoimiston lakkauttaminen ei heikennä asevelvollisten palvelun tasoa tai viranomaisyhteistyön laatua. Myös kutsunnat järjestetään ensi vuonna lähes aiempaan tapaan. Kutsuntaikäisiä Ylä-Lapissa on vain alle 200 vuosittain. Uusi Lapin aluetoimisto ei ole väkimäärältään merkittävästi tämänhetkistä suurempi. Suuri osa Ylä-Lapin aluetoimiston henkilökunnasta siirtyy lakkauttamisen myötä Jääkäriprikaatiin, eikä niin hänestä tehdään perusmuotoinen turvallisuusselvitys, Vira sanoo. Laajassa turvallisuusselvityksessä tutkitaan lisäksi taloudellinen tilanne ja selvitys voidaan ulottaa koskemaan henkilön lähipiiriä. Uuden lain myötä myös puolustusvoimat ryhtyy tekemään laajoja turvallisuusselvityksiä, joiden toteuttamisesta on aiemmin vastannut Suojelupoliisi. Laajojen turvallisuusselvitysten käyttöala kasvaa lakimuutoksen myötä. Näitä tehdään esimerkiksi tapauksissa, joissa henkilö tulee saamaan tehtävässään käsiinsä ensimmäisen turvaluokan materiaalia. Tämän lisäksi on tiettyjä muita tehtäviä, joissa toimivista selvityksiä tullaan tekemään. Suppea turvallisuusselvitys perustuu ainoastaan poliisin tietojärjestelmään, muun muassa rikosrekisteriin. Afganistanissa vietettiin perinteinen joulu Rauhanturvaajien aattoillan kokokohta oli Korvatunturilta saapunut Joulupukki. ylikersantti Aleksin mielessä. Jouluna valkeutta, raikasta pakkassäätä ja läheisiä oli ikävä, ylikersantti toteaa. Sotilaspastori Carlin mukaan kriisinhallintaperaatiossa vallitsi rauhallinen ja iloinen tunnelma. Hän kuitenkin myöntää, ettei aina ole helppoa olla erossa läheisistään ja jouluna näkyi myös vakavia kasvoja. Pääosin ihmisistä huokui positiivisuus. Hyvä suomalainen joulutunnelma. Aidosti hetkeksi pysähdyttiin yhteiseen juhlaan, jossa ei puhuttu työasioista. On harvinaista tässä ympäristössä, että pystyy hetkeksi unohtamaan olevansa Afganistanissa, vääpeli Tomi sanoo. Suomalaisia sotilaita maailmalla muistettiin myös kotimaassa. Yhteistyössä Suomen Rauhanturvaajaliitto ja Sotilaskotiliitto lähettivät joulupaketit kaikille rauhanturvaajille. Lisäksi puolustusvoimain komentaja, kenraali Jarmo Lindberg lähetti joulutervehdyksensä suomalaisille rauhanturvaajille ja heidän läheisilleen. Ylä-Lapin aluetoimistolla viimeiset kutsunnat Kuva: SKJA muutos aiheuta irtisanomisia. Ylä-Lapin aluetoimiston päällikkö, everstiluutnantti Petri Launonen kertoo, että Jääkäriprikaatiin siirtyvää osaamista hyödynnetään myös tulevaisuudessa pohjoisimpien kuntien kutsuntojen järjestämisessä. Meidän etumme on se, että tunnemme toisemme täällä, eli yhteistyön edellytykset ovat kyllä olemassa, Launonen kiteyttää. Kuva: Aku Siukosaari Juho Mäki-Lohiluoma Kolme sanaa: materiaalivastuu, kuuluu lähes jokaisen entisen ja nykyisen varusmiehen tuntema vitsi. Muuten materiaalivastuu harvoin naurattaa. Jo pelkän maastopuvun takin hukkaaminen asettaa varusmiehen lompakon tuntuvalle laihdutuskuurille. Huolimattomimman varusveijarin korvaukset voivat nousta satoihin, jopa tuhansiin euroihin. Kysymys kuuluu, onko järjestely laillinen? Kun materiaali on palvelukseen astuttaessa pakko allekirjoituksella ottaa vastaan, voidaanko varusmiehet asettaa taloudelliseen vastuuseen saamastaan materiaalista? Puolustusvoimien asessori Tuija Sundberg johtaa puolustusvoimien oikeudellista osastoa ja toimialaa. Kysyimme Sundbergilta, mihin materiaalivastuu perustuu. Onko materiaalivastuu laillinen järjestely? Oikeudellisesta näkökulmasta termi materiaalivastuu on uutisia muualta Karjalan prikaatin rakennushankkeet edistyvät hieman harhaanjohtava. Järjestely sinänsä on laillinen. Juridisesti kyse on vahingonkorvauslakiin perustuvasta vahingonkorvausvastuusta, jonka perusteena on esinevahinko, eli varusesineen katoaminen tai vahingoittuminen. Onko materiaalivastuusta ikinä nostettu kannetta varusmiehen toimesta? Asia menee toisinpäin. Jos asianosainen ei hyväksy vapaaehtoisesti vahinkolomakkeelle merkittyä kannanottoa ja puolustusvoimien korvausvaatimusta, puolustusvoimat tai Suomen valtio harkitsee korvauksen vaatimista tarvittaessa siviilikanteella alioikeudessa. Onko materiaalivastuulla euromääräistä ylärajaa? Periaatteessa ei. Käytännössä kuitenkin tuomioistuinprosessissa ja jo sotilaslakimiehen vahinkolausunnossa voidaan korvausta kohtuullistaa. Harkintaan vaikuttaa muun muassa vahingonaiheuttajan tahallisuus tai tuottamuksen aste. Karjalan tykistörykmentti ja Kymen pioneeripataljoona saivat käyttöönsä peruskorjatun kasarmirakennuksen, kun kasarmi 4:n peruskorjaushankkeen viimeinen vaihe valmistuu joulukuussa. Rakennushanke on edennyt suunnitelmien mukaisesti ja vuoden vaihteessa kasarmin neljään lohkoon sijoittuvat kenttätykistön perusyksiköt sekä Raivaajakomppania. Keskusvarastohankkeen laajennusosa valmistui marraskuun lopulla, minkä jälkeen rakennustyöt siirtyivät hankkeen toiseen vaiheeseen rakennuksen vanhan osan peruskorjaamiseksi. Laajennettu ja peruskorjattu keskusvarasto luovutetaan prikaatin käyttöön kokonaisuudessaan keväällä Karjalan prikaatin Kilpi 2/2014 Venäläiskoneiden lennot Itämerellä kaksinkertaistuivat Ukrainan kriisi levittäytyi vuoden aikana voimalla myös Itämeren alueelle. Venäjän valtion ilma-alusten määrä Itämeren kansainvälisessä ilmatilassa kaksinkertaistui tänä vuonna viime vuoden noin 600:sta. Vaikka Puolustusvoimat ei kerro tarkkaa lukua, tämä tarkoittaa liikennemäärissä noin 1200:a venäläistä sotilaskonetta. Suomen Hornetien ilmassa tekemien tunnistusten määrä kasvoi samassa suhteessa. Kun tunnistuslentoja oli viime vuonna noin 60, nyt niitä oli kaksinkertaisesti. Lisääntynyt liikenne Manner-Venäjän ja Kaliningradin välillä sekä useat sotaharjoitukset näkyivät myös vaaratilanteiden määrässä ja niiden vakavuudessa, kertoo entisten ulko- ja puolustusministerien sekä tutkimuslaitosten verkoston European Leadership Networkin (ELN) tekemä seuranta. Helsingin Sanomat Kymmenen määrättiin T-luokkaan Tänä vuonna turvallisuussyystä porttikiellon armeijaan sai kymmenen miestä, kun heitä viime vuonna oli kaksi. T-luokitus on annettu vuosittain keskimäärin 15:lle varusmieheksi pyrkineelle. Vakavat ja toistuvat väkivaltarikokset ovat yleisin syy T-luokitukseen, sanoo kapteeni Timo Miettinen Maavoimien esikunnasta. T-luokituksen saanut mies jää vaille varusmieskoulutusta pysyvästi tai määräajaksi, koska hänen katsotaan olevan vaaraksi itselleen tai ympäristölle. Päätös ei perustu lääkärin arvioon, vaan kutsuntalautakunnan tai Puolustusvoimien aluetoimiston päätökseen. He puolestaan tukeutuvat linjauksessaan muun muassa poliisiin ja oikeusrekisterikeskuksen tietoihin. Keskisuomalainen Toimittanut Joel Kontiainen

6 6 maailmalla ruotuväki 1/2015 lyhyesti Mistral-koulutettavat palasivat Venäjälle Venäjän Ranskalta tilaamien Mistral-helikopterialusten operointikoulutuksessa olleet venäläissotilaat ovat poistuneet Ranskasta. He saapuivat maahan kesäkuun lopulla saamaan koulutusta ensimmäisellä valmistuneella aluksella, Vladivostokilla. Ranska on jäädyttänyt sotaalusten toimittamisen Venäjälle Ukrainan kriisin seurauksena. Venäjä on puolestaan vaatinut alusten toimittamista tai 1,2 miljardin euron kauppahinnan palauttamista. (AFP, Reuters ) JMä-L Norjan natsiarkisto avataan yleisölle Norjan maanpetosarkistossa on kansiot kaikista, joita epäiltiin toisen maailmansodan jälkeen maanpetoksesta. Tammikuun 1. päivänä arkisto avautuu yleisölle. Aiemmin siihen ovat voineet tutustua vain tutkijat, maanpetoksesta epäillyt ja epäiltyjen lähiomaiset. Arkiston kansioissa on yksittäistä kohtaloa, maanpetosarkiston apulaisjohtaja Erland Pettersen kertoo NRK:lle. Dokumenteista voi tarkistaa vuoden 1945 oikeudenkäyntien yksityiskohdat. Mahdolliset psykiatrin oikeuslausunnot ja yksityiskohdat perhesuhteista säilyvät edelleen salaisina. (NRK, Yle Uutiset ) AJu Rauhanturvaajia tulitettiin Afganistanissa Suomalaisia rauhanturvaajia ja Afganistanin turvallisuusviranomaisia tulitettiin käsiasein Pohjois-Afganistanissa Mazar-i-Sharifissa 20. joulukuuta. Kukaan ei haavoittunut välikohtauksessa. Hyökkäyksen sattuessa suomalaisosasto oli suorittamassa afgaaniviranomaisten neuvonanto- ja koulutustehtävää. Suomalaisen rauhanturvaoperaation komentaja, eversti Pekka Kortelainen kertoo, että ampumavälikohtaus ei aiheuttanut muutoksia valmiustilassa. Tämänkaltaisia välikohtauksia aina välillä sattuu, mutta se ei aiheuta mitään muutoksia operaatiossa, Kortelainen sanoo. RAr Suomalaiset iskun kohteena Mogadishussa Eu:n kansainväliseen Eutmoperaatioon osallistuneet suomalaiset joutuivat osaksi terrorihyökkäystä 25. joulukuuta Somalian Mogadishussa. Tilanne käynnistyi kun EU-joukkojen tukikohtaan tunkeutui Somalian kansallisiksi turvallisuusjoukoiksi naamioituneita taistelijoita. Tilanne johti yli vuorokauden mittaiseen taisteluun. Operaation suomalaiset sotilaat selvisivät hyökkäyksestä ilman henkilövahinkoja. Aseelliset konfliktit ovat edelleen valitettavan yleisiä Somaliassa, kommentoi komentaja Tapio Lineri, joka toimii operaation kansallisena vanhimpana. JIs Uusi operaatio on alkanut Afganistanissa Resolute Support -operaatio jatkaa siitä, mihin Isaf jäi. Kriisinhallintaoperaation vahvuus pienenee edellisestä huomattavasti. Afganistanissa uusi vuosi aloitettiin kansainvälisellä Resolute Support -kriisinhallintaoperaatiolla. Toisin kuin vuoden 2014 lopussa päättynyt Isaf-operaatio, Resolute Support ei ole taisteluoperaatio, vaan sen sotilaallinen päätavoite on Afganistanin turvallisuusjoukkojen kouluttaminen. Isafin tavoin se on YK:n valtuuttama ja sotilasliitto Naton johtama. Kumppanuusmaana Suomi osallistuu operaatioon 80 rauhanturvaajan voimin, mikä kustantaa valtiolle 18,7 miljoonaa euroa tänä vuonna. Vanhempi osastoesiupseeri, everstiluutnantti Hannu Teittinen puolustusministeriöstä sanoo, että operaatiossa keskitytään pääasiassa neuvonantoon. Resolute Support ei tue Afganistanin turvallisuusjoukkojen operaatioita. Esimerkiksi ilmatukea ei anneta. Toimimme neuvonantajina turvallisuusjoukkojen, armeijan ja poliisin tukena, Teittinen tiivistää. Afganistanissa suomalaisen kriisinhallintajoukon komentaja, eversti Pekka Kortelainen nostaa operaation tavoitteet ylemmälle tasolle. Koulutuksella ja neuvonannolla pyritään Kortelaisen mukaan vahvistamaan maassa demokratian rakenteita. Uuteen operaatioon suurimmalla vahvuudella osallistuu Yhdysvallat noin sotilaalla. Vain osa sotilaista toimii varsinaisissa neuvonantotehtävissä, sillä operaatioon kuuluu myös huoltoja tukielementtejä. Muista Nato- ja Juho Mäki-Lohiluoma Suomalaiset rauhanturvaajat ovat pääosin Pohjois-Afganistanissa Mazar-i-Sharifissa. Afganistanissa tuotetaan noin 80 prosenttia maailman heroiinista, mikä aiheuttaa ongelmia sekä maan sisällä että sen ulkopuolella. Itä-Ukrainan tilannetta ei voi verrata Moldovan separatistialue Transnistriaan, arvioivat Ulkopoliittisen instituutin tutkijat András Rácz ja Arkady Moshes. Tutkijat sanovat Ulkopoliittisen instituutin, eduskunnan rahoittaman riippumattoman tutkimuslaitoksen analyysissä, että Itä- Ukrainaan perustetut Donetskin ja Luhanskin kansantasavallat eivät nykyisellään kykene vaikuttamaan Ukrainan politiikan ja talouden jokapäiväiseen toimintaan. Syynä tähän on muun muassa se, että Itä-Ukrainan separatistialueet ovat huomattavasti pienempiä suhteessa Ukrainaan kuin Transnistria on suhteessa Moldovaan. Poliittisesti ja taloudellisesti kallis Ráczin ja Moshesin mukaan separatistialueet ovat riippuvaisia Venäjästä sekä sotilaallisesti että taloudellisesti. Tuhoutuneen infrastruktuurin uudelleenrakentaminen olisi kallista ja Venäjän valtion budjettia kuormittavat jo nyt tippuvat energiahinnat ja länsimaiden talouspakotteet, tutkijat arvioivat. Tutkijoiden tylyn ennusteen kumppanuusmaista on mukana miestä ja naista. Isaf-operaatiota seuraten suomalaiset rauhanturvaajat jatkavat pääosin tehtäviään Saksan johtamassa osastossa Mazar-i-Sharifissa Pohjois-Afganistanissa. Kymmenkunta suomalaista sijoitetaan maan pääkaupunkiin Kabuliin, josta kriisinhallintatehtävää johdetaan. Opiksi operaatioista Itä-Ukraina ei ole uusi Transnistria Separatistialueet ovat riippuvaisia Venäjästä. Grafiikka: Eetu Lehmusvaara mukaan Itä-Ukrainan hanke tulee Venäjälle taloudellisesti ja poliittisesti kalliiksi, eikä se edistä Venäjän tavoitteita Ukrainan suhteen läheskään samaan tapaan kuin Transnistria on tehnyt Moldovan kohdalla. Yhtenä todennäköisenä lähitulevaisuuden skenaariona Rácz ja Moshes pitävätkin taisteluiden kiihtymistä. Tällä pyrittäisiin laajentamaan separatistien hallussa olevaa aluetta. Separatisteja Luhanskin kaupungissa Itä-Ukrainassa. Kaupunki on Venäjämielisten kapinallisten hallussa. Afganistanin pohjoisosissa on jo jonkin aikaa keskitytty lähinnä neuvonantoon, ja suomalaiset perehdytettiin uuden operaation vaatimuksiin viime vuoden lopussa. Pohjoiset alueet ovat rauhallista seutua etelään verrattuna, mutta Resolute Support -operaation myötä vahvuuksia on vähennetty joka puolella. Taistelujoukot puuttuvat operaatiosta, ja syksyn 2014 kokonaisvahvuus sotilasta on pudonnut :en. Se heikentää kriisinhallintajoukkojen saamaa kokonaiskuvaa Afganistanista. Kun joukkoja vähennetään, meillä on vähemmän silmiä kentällä, jolloin ollaan enemmän riippuvaisia muista tahoista. Nähtäväksi jää, miten se vaikuttaa afgaanijoukkojen kykyyn operoida. Pelkään, että niiden operaatioiden vaikuttavuus laskee maan eteläosissa, Teittinen sanoo. Pekka Kortelainen pitää operaation suurimpana haasteena turvallisuutta. Kun kansainväliset taistelujoukot poistuvat Afganistanista, paikallisten turvallisuusjoukkojen toimintakyky korostuu. Maan turvallisuustilanne on ottanut erittäin merkittävän askeleen parempaan suuntaan, jos sitä vertaa 2000-luvun alkuun. Afganistania ei kuitenkaan ihan vielä voi suositella perhelomakohteeksi, Kortelainen toteaa. Afganistanissa on ollut 12 vuoden ajan kriisinhallintajoukkoja yli 50 maasta, jotka ovat tarjonneet välitöntä tukea afgaanien turvallisuusjoukoille. Isaf-operaatio on kaikkien aikojen suurin kriisinhallintaoperaatio, jonka ansiosta esimerkiksi monet lapset, erityisesti tytöt, ovat päässeet kouluun. Operaatiolla on edistetty Afganistanin turvallisuutta taistelemalla islamistista Taliban-liikettä vastaan. Kansainvälisten rauhanturvaoperaatioiden myötä syntyneellä tietotaidolla parannetaan kansallista maanpuolustusta. Lisäksi se hyödyttää uusia kansainvälisiä operaatioita. Isaf-operaatio on kehittänyt puolustusvoimien suorituskykyä enemmän kuin yksikään aikaisempi kriisinhallintaoperaatio. Hannu Teittisen mukaan monilla osa-alueilla on kehitytty, esimerkiksi kenttälääkinnän saralla. Kenttälääkinnän materiaaleista ja menettelytavoista on saatu paljon oppia. Opit tukevat kotimaan puolustusta, mutta ne myös palvelevat uusia operaatioita kokonaisvaltaisesti. Kuva: SKJA Kuva: Getty Images

7 ruotuväki 1/ reportaasi Kuvat: Aku Siukosaari Topias Tyni lykkii lainasauvoilla valmentaja Jussi Piiraisen tarkan katseen alla. Lumiurheilijoiden matkassa tulee hoppu Lumilajien yksilöurheilijoilta vaaditaan keskittymistä ladulla ja koulutuksessa. Harjoitteluolosuhteet tuodaan urheilijoiden lähelle, eivätkä urheilijat matkaa niiden perässä. Pauli Loukola Herätys on vasta kello 6:30. Kainuun prikaatissa majoittuvat lumilajien yksilöurheilijat nauttivat hyvistä olosuhteista kasarmilla. Tuvat ovat tilavia ja lähes jokaisella urheilijalla on kaksi varustekaappia käytettävissään. Aliupseerioppilaiden palveluspäivä on pitkä ja raskas. Urheilijoilla on omat etunsa, mutta heidän sotilaskoulutustaan ei ole juuri helpotettu eikä urheilun harjoitusmääristä tingitä varusmiespalveluksen aikana. Siilitukkaiset varusmiehet tahtimarssivat aamupalalle, jonka jälkeen he palaavat yksikköön valmistautumaan aamun urheiluharjoitukseen. Joukkueen 14 hengen ryhmään kuuluu hiihtäjiä, mäkihyppääjiä, hiihtosuunnistajia, ampumahiihtäjiä ja yksi freestylehiihtäjä. Joukko Suomen lupaavimpia urheilijoita voitelee suksensa ja lähtee kimppakyydillä kahdella autolla kohti puolen tunnin ajomatkan päässä sijaitsevaa Vuokatin harjoituskeskusta. Freestylehiihtäjä Kalle Hildén jää tällä kertaa mäkihyppääjien kanssa treenaamaan räjähtävyysja ponnistusharjoitteita prikaatin omalle kuntosalille, kun hiihtolajien edustajat säntäävät ladulle. Sommat säpäleiksi Vedetään 10 sekunnin teräviä tasatyöntövetoja, ohjaa hiihtäjien valmentaja Jussi Piirainen nuorten alkulämmittelyjen jälkeen. Hiihtäjät kuuntelevat tarkasti myöskin suksilla liikkuvaa hiihdon entistä maajoukkueen valmentajaa. Kaikki ovat keskittyneitä puolentoista tunnin mittaiseen harjoitukseen. Piirainen on valinnut loivasti nousevan suoran ladunpätkän noin neljän kilometrin pituiselta ladulta, missä hiihtäjät tykittävät lyhyitä tasatyöntöharjoituksia täydellä voimalla. Ei mene kauankaan, kun ensimmäisen hiihtäjän sauva napsahtaa poikki. Seurauksena on pieni kiukunpurkaus ja kirosanojen sarja. Urheilijat ovat täysillä tässä mukana. Pian myös seuraava sauva menee poikki ohuen somman ja pehmeän ladun takia. Piiraisen johdolla hiihtäjät siirtyvät paremmalle paikalle harjoittelemaan. Lantio voisi nousta ylemmäs, pikkasen jää pää alas, tuo on matkavauhtityöntöä, Piirainen jakaa ohjeita aktiivisesti ja kriittisesti, mutta hyvin rauhallisesti. Piirainen kehuu varusmiesten harjoitteluasennetta ja sanoo, että miehiä on joutunut enemmänkin jarruttelemaan, jotta he eivät ylirasittuisi. Syksyn aikana on kehitetty kunto-ominaisuuksia ja nyt koitetaan saada kisavalmiuksia paremmiksi. Hyvin paljon on tehty Vuokatin vaaroilla vauhtikestävyys- ja maksimikestävyysharjoittelua rullasuksilla. Urheilijat yllättyneitä sujuvuudesta Taivalkosken Metsä-Veikkoja edustava maastohiihtäjä Topias Tyni on ollut jopa yllättynyt, miten hyvin harjoittelun ja sotilaskoulutuksen yhdistäminen sujuu. Harjoittelun määrä on saattanut vähän vähentyä, mutta laatuun on panostettu. Normaalin viikon aikana treenitunteja kertyy noin 15, leiriviikolla jopa 27 tuntia. Tyni on tyytyväinen olosuhteisiin Vuokatissa ja kasarmialueella, mikä takaa lähes ammattimaisen harjoittelun. Varusmiespalveluksen aikana harjoittelun määrä on saattanut Hiihtosuunnistaja Santeri Aikio kuuntelee keskittyneenä Piiraisen ohjeita. vähän vähentyä, mutta laatuun on panostettu ja jokainen harjoitus tehdään ajatuksella, Tyni sanoo analyyttisesti. Santahaminan Urheilukoulusta poiketen Kajaanissa urheilijat eivät poistu päivittäin oman seuransa harjoituksiin, vaan harjoittelu-paikat on tarjottu prikaatin puolesta. Päivän aikana toimittajaa ja kuvaajaa paikasta toiseen kierrättävä kapteeni evp, Juha Toivo puhuu paljon olosuhdelähtöisyydestä. Urheilijoiden tuvan viereen on rakennettu sali, jossa miehet harjoittelevat tai tekevät lihashuoltoa iltaisin. Lisäksi urheilijoilla ja muilla varusmiehillä on käytettävissään Heikinhalli, jonka uusissa tiloissa onnistuu saliharjoittelu tai vaikkapa uinti. Suurin osa urheilijoista ei palaa viikonloppuvapaiden ajaksi kotehinsa, vaan heillä on omat vuokra-asuntonsa Vuokatissa. Näin mahdollistetaan harjoittelu ilman turhaa matkaamista. Iltapäivällä väijytetään Lumilajien aliupseerioppilaille on tyypillistä, että aamu menee urheilun merkeissä ja iltapäivällä on sotilaskoulutusta. Päivän sotilaskoulutuksen aiheena on väijytys. Varusmiehille oli asia edellisenä päivänä koulutettu ja nyt päästiin tositoimiin. Miehet olivat miettineet kolmessa partiossa väijytyssuunnitelman, joka alkaa tienvarsimiinan räjähdyksestä vihollisen kulkuneuvon alla. Ajoneuvoa odotellessa maaston piilossa Tyni kertoo pitävänsä tämänkaltaisista harjoituksista. Harjoituksessa on vauhtia ja todentuntuisuutta. Koulutuksen jälkeen taidot on omaksuttava nopeasti ja suoriuduttava vaaditusta tehtävästä. Kouluttaja, vääpeli Timo Varis sanoo, että motivointivaikeuksia ei ole ollut ja urheilijat ovat nopeita oppimaan. Päivän harjoitus onnistuu hyvin ja kestävyysominaisuuksista on selvästi apua, kun varusmiehet säntäävät vihollista karkuun Kajaanin sateisessa metsässä. Santeri Aikio (vas.) kerää vauhdilla sytytinlankaa, samalla kun Topias Tyni tarkkailee vihollisen suuntaan.

8 8 PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUS ruotuväki 1/2015 MIKÄ puolustusvoimissa muuttui? Teksti Pauli Loukola Ulkoasu Eetu Lehmusvaara Ruotuväki kokosi keskeisimmät asiat laajasta puolustusvoimauudistuksesta. Loputon keskustelu puolustusvoimauudistuksesta, sen vaikutuksista, hyvistä ja huonoista puolista on tullut siihen vaiheeseen, että nyt nähdään, miten muutokset lähtevät vaikuttamaan. Puolustusvoimat toimii tästä vuodesta alkaen uudessa asennossa. Uudistuksen on määrä ylläpitää Suomen puolustuskyky 2020-luvulle. Puolustusvoimain komentajan, kenraali Jarmo Lindbergin visio vuoden 2015 puolustusvoimista on: kykenee tehtäväänsä, lähellä kansalaista, käyttää taloudellisesti valtion varoja ja on jatkossakin hyvä työpaikka. Myös puolustusvoimien kolme kivijalkaa säilytetään. Suomessa on yleinen asevelvollisuus. Toiseksi Suomi on sotilaallisesti liitoumaton. Kolmanneksi puolustusvoimat puolustaa alueellisesti koko Suomea. Koko uudistuksen syynä oli, että puolustusvoimat oli liian iso eikä annettu rahoitustaso riittänyt toiminnan turvaamiseen. Lisäksi asepalvelukseen astuvat ikäuokat pienenevät. Seurauksena puolustusvoimien kokoa supistettiin, esimerkiksi yhdistämällä joukko-osastoja. Maa-, meri- ja ilmavoimissa tapahtui organisaatiomuutoksia. Henkilöstön määrä on vähentynyt ja useat henkilöt ovat vaihtaneet tehtäväänsä. Hallintoyksiköiden määrä vähentyi merkittävästi, kun puolustusvoimien rakennetta virtaviivaistettiin. Johtamisrakenne muutettiin kolmiportaiseksi sotilasläänien ja sotilasläänien esikuntien poistuessa. 19 aluetoimistoa lakkautettiin ja 12 laajempia alueita kattavia perustetaan tilalle. Aluetoimistot siirtyivät uusien joukko-osastojen alaisiksi ja asevelvollisuusasioissa aluetoimistot ovat hallinnollisesti Maavoimien esikunnan alaisia. Uudistukset ulottuvat lähes kaikkiin puolustusvoimien rakenteisiin. Koko Suomea palvelevat sotilassoittokunnat ovat aloittaneet toimintansa uusimuotoisesti jo 2014 vuoden alusta kuuden soittokunnan voimin. Seitsemän soittokuntaa lakkautettiin. Myös puolustusvoimien tutkimustoiminta organisoitiin uudelleen ja Puolustusvoimien tutkimuslaitos aloitti toimintansa vuoden 2014 alusta. Maanpuolustuskorkeakoulu vastaa jatkossakin muun muassa upseerien perus-, jatkoja täydennyskoulutuksesta. Puolustusvoimien kansainvälinen keskus lakkautettiin viime vuoden lopussa ja sen antama koulutus siirtyy osaksi Maanpuolustuskorkeakoulun opetusta. Sodan ajan joukot pienenevät Kouluttajaa per joukkue Puolustusvoimien sodan ajan joukkojen vahvuus on pienentynyt selvästi vuosikymmenien aikana. Eri laskentatavoista johtuen 1900-luvun puolenvälin miesvahvuudet vaihtelevat eri lähteissä. Suomen sodan ajan joukkojen vahvuus oli Valtioneuvoston vuosituhannen alun selonteon mukaan vuonna 1997 noin Maanpuolustuskorkeakoulun Sotahistorian laitoksen johtaja, eversti Petteri Jouko korostaa, että sodan ajan vahvuuksista sotien ajalta tai 70-luvun lopulta ei ole tarkkaa tietoa. Laskentatapa on vaihdellut vuosikymmenien aikana. Vuonna 2008 vahvuus oli Uudistuksen myötä se putoaa :een. Suurin syy tähän on koulutettavien ikäluokkien asevelvollisten määrän väheneminen. Suomea puolustavat joukot koostuvat operatiivisista, alueellisista ja paikallisjoukoista. Paikallispataljoonat perustettiin vuoden alussa. Paikallispuolustus ei ole uusi asia, mutta johtamistasojen muuttuessa harjoitteluun on kiinnitettävä huomiota. Yhteistyö muiden viranomaisten kanssa korostuu paikallispuolustuksessa, kun sotilasläänit poistuivat. Syksyllä pidetyssä Wanaja 14 -paikallispuolustusharjoituksessa harjoituksen johtaja, eversti Pekka Järvi Panssariprikaatista kertoi Ruotuväelle koulutusten tavoitteista. Wanaja-harjoitus edesauttaa sitä, että me täällä Panssariprikaatissa opimme tuntemaan uudet yhteistyökumppanimme. On erittäin tärkeää, että opimme muodostamaan yhteistä tilannekuvaa ja ymmärtämään toisiamme. Puolustusvoimauudistuksen toimeenpanon johtaja, kenraaliluutnatti Mika Peltonen sanoo, että Maavoimien uudistettu taistelutapa ei ole suoraan johdannollinen puolustusvoimauudistuksesta, mutta sillä tasoitetaan pienempää sodan ajan joukkojen määrää. Se on yksi tapa kompensoida niin sanottua miesmäärän vähenemistä. Toisia tapoja ovat uudet nykyaikaiset välineet ja kauaskantoisemmat ampumatarvikkeet ja niin edelleen, eli tulella koetetaan hoitaa kompensointia. Varusmieskoulutukseen tehokkuutta Varusmieskoulutukseenkin on tullut muutoksia. Jatkossa on tarjota keskimäärin 2,5 kouluttajaa kaikkia koulutusjoukkueita kohden. Saamme selvästi ja todistetusti nostettua kouluttajien määrää kentällä. Jos kouluttajia on enemmän varusmiesjoukkoa kohden, niin ainakin teoriassa se tarkoittaa tehokkaampaa koulutusta. Saadaan näin varmistettua, että harjoitukset ovat hyvin suunniteltuja ja niiden pitäisi olla parempia. Hyvä juttu on, että saadaan varmistettua sodan ajan joukoiksi hyvin koulutettuja joukkoja, Peltonen toteaa. Kouluttajien lisäys mahdollistaa muun muassa paremman maalitoiminnan tai oheistoiminnan suunittelun. Näin ollen koulutuksesta saa enemmän irti.

9 ruotuväki 1/2015 PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUS 9 Logistiikkalaitos ja Palvelukeskus uusina tulijoina Organisaatiomuutoksia kartalla Puolustusvoimien uusi organisaatio koostuu maa-, meri- ja ilmavoimista, Maanpuolustuskorkeakoulusta sekä Pääesikunnasta ja sen alaisesta viidestä laitoksesta. Pääesikunnan tehtävänä on johtaa puolustusjärjestelmän kehittämistä ja suunnittelua sekä vastata suorituskyvyn rakentamisesta. Puolustusvoimien Palvelukeskus ja Logistiikkalaitos ovat uusia merkittäviä Pääesikunnan alaisia laitoksia, jotka ovat syntyneet keskittämisen tuloksena. Logistiikkalaitokseen keskitetään kaikkien puolustushaarojen materiaalihankinnat, materiaalin elinjakson hallinta ja logistiikan järjestelyt. Logistiikan piiriin kuuluu puolustusvoimissa esimerkiksi vaate-, ruoka- ja lääkintähuolto. Logitiikkalaitos on iso kokonaisuus, ja sillä on kahdeksan eri hallintoyksikköä ympäri Suomea. Logistiikkalaitoksen esikunta on Tampereella. Esikunnan tehtävänä on varmistaa toimintaedellytykset turvallisuustilanteissa ja hoitaa logistiikan järjestelyt. Toinen merkittävä laitos on Palvelukeskus, jolla on toimipisteitä ympäri Suomea. Sen tehtävänä on tuottaa hallinto-, tuki- ja asiantuntijapalveluita. Palvelukeskuksen runko on työskennellyt jo pitkään ennen vuodenvaihteen jälkeistä Palvelukeskuksen virallista avaamista. Kaiku-palkinto Puolustusvoimien henkilöstön määrä oli joulukuun puolivälissä noin Lopullinen tavoite on, että vuoden 2015 loppuun mennessä keskitysten jälkeen henkilöstön määrä on Mitään uusia vähentämisiä ei ole silti tiedossa. Kenraaliluutnatti Mika Peltonen kiittää kaikkia toimijoita aikataulussa pysymisestä ja henkilöstöä hienosta venymisestä. Valtiokonttori on myöntänyt puolustusvoimauudistuksen henkilöstötoimille vuoden 2014 Kaiku-palkinnon. Palkinto on myönnetty henkilöstön systemaattisesta tukemisesta erittäin monipuolisilla keinoilla poikkeuksellisen laajassa muutostilanteessa. Perusteluihin kuului myös, että jokainen on huomioitu yksilönä, ja tulos on onnistunut tilanteen haasteellisuuteen nähden. LAKKAUTETTAVAT Kotkan Rannikkopataljoona, Hämeen rykmentti (Lahti), Ilmavoimien Teknillinen Koulu (Jämsä), Pioneerirykmentti (Keuruu), Pohjois-Karjalan prikaati (Kontiolahti), Lentosotakoulu (Kauhava) YHDISTETTÄVÄT Reserviupseerikoulu (Hamina) yhdistetään Maasotakouluun (Lappeenranta), Viestirykmentti (Riihimäki) yhdistetään Panssariprikaatiin (Hattula), Tykistöprikaati (Niinisalo) yhdistetään Porin prikaatiin (Säkylä), Lapin ilmatorjuntarykmentti (Rovaniemi) yhdistetään Jääkäriprikaatiin (Sodankylä) Kauhava Sodankylä Rovaniemi SOTILASLÄÄNIT POISTUVAT Puolustustuksen koko minimitasolla Puolustusvoimien strategiapäällikkö, kenraalimajuri Timo Kivinen toteaa, että puolustusvoimien koko on vuoden 2014 jälkeen minimitasolla. Meillä ei ole enää varaa supistaa puolustusvoimien kokoa, koska muuten laissa määriteltyjen tehtävien täyttäminen vaarantuisi. Nyt tehty uudistus halutaan vakauttaa lähivuosina. Uutta uudistusta ei ole siis suunnitelmassa. Uudistus on korjannut kustannusrakenteen, mutta puolustusmateriaalin osalta rahoitus jää liian pieneksi, kuten kansanedustaja Ilkka Kanervan (kok) parlamentaarinen selvitysryhmä totesi johtopäätöksenä tarkastellessaan puolustuksen pitkän aikavälin haasteita. Selvitysryhmä totesi, että materiaali-investointeihin tarvitaan aan nousevaa lisärahoitusta vuodesta 2016 alkaen, jotta nen puolustus pystytään nykytasoi- ylläpitämään 2020-luvun alkupuolelle. uolelle. Lisärahoituksen pitäisi olla vuoteen 2020 mennessä essä vähintään 150 miljoonaa euroa tasolla. a. Näin ol- vuosileuudistuksesuuden kohtalselviää lopullisesti lisesti tulevai- kevään än hallitusohjelmassa. Kesän budjettiriihessä päätetään, saako puolustusvoimat tarvitsemansa tasonkorotuksen. Mika Peltonen toivoo ja uskoo, että rahoitus toteutuu. Hän kuitenkin varoittaa seurauksista, jos nyt linjaan saatu balanssi lipsuu tulevaisuudessa. Jos balanssi, jota ollaan nyt saamassa hanskaan, on vaarassa livetä, niin silloin seuraavat lääkkeet ovat reformin kaltaisia. Reformissa pitää oikeasti tutkia, onko yleinen asevelvollisuus enää mahdollinen, kyetäänkö nykyisen kaltaisiin tehtäviin ja onko alueellisen puolustuksen doktriini enää mahdollinen. Se on isompi juttu. En halua tällä pelotella, koska nyt näyttää siltä, että rahoituskin saattaa olla positiivisessa purjeessa. Näin ainakin toivon, Peltonen sanoo. Strategiapäällikkö, kenraalimajuri Timo Kivinen Kuva: Santeri Muukkonen Säkylä Niinisalo Hattula Riihimäki Keuruu Jämsä Lahti Kotka Lappeenranta Haminaa Viisi pääkohtaa uudistuksesta Välittömät materiaalihankinnat turvataan. Kuitenkin lisärahoitusta tarvitaan lisääntyvästi 2020-luvulle, jotta puolustuksen ylläpito turvataan. Henkilöstön määrä vähenee Sotilastehtävissä palvelee noin henkilöä. Puolustusvoimissa on 33 hallintoyksikköä, joista 16 joukko-osastoa. Aluetoimistot siirtyvät joukko-osastojen alaisiksi. Asevelvollisten asioita hoitavat aluetoimistot lakkautettiin ja 12 perustettiin tilalle maavoimien joukko-osastojen alaisina. Johtamistasojen määrä on jatkossa kolme. Yksi hallintotaso poistui, kun sotilasläänit lakkautettiin. Kontiolahti

10 10 kentällä ruotuväki 1/2015 lyhyesti Redigot Ruotsiin Suomalaisvalmisteisia Valmet Redigo L-90 TP potkurikoneita on ollut ilmavoimien käytössä kymmenen. Puolet niistä on luovutettu opetus- ja museokäyttöön. Loput viisi konetta myydään purettuina. Koneet on mahdollista palauttaa lentokäyttöön. Se edellyttää kuitenkin suuria huoltotoimenpiteitä ja koneiden siviilirekisteröintiä, hankepäällikkö Mikko Ihanainen Ilmavoimien materiaalilaitokselta kertoo ilmavoimien tiedotteessa. Tarjouskilpailussa korkeimman tarjouksen, euroa, teki ruotsalainen Helicopterservice Sweden AB. AJu Sakon TRG-kiväärien valmistus Italiaan? Beretta pohtii Sakon viranomaiskäyttöön suunnattujen TRG-kiväärien valmistuksen siirtämistä yhtiön kotimaahan Italiaan. Helsingin Sanomien haastatteleman Sakon toimitusjohtaja Raimo Karjalaisen mukaan syynä on Suomen vientilupapolitiikka. Ongelmia on ilmennyt etenkin tapauksissa, jossa aseita olisi haluttu viedä Lähi-idän maihin. Karjalaisen mukaan muissa EUmaissa lupa olisi hellinnyt. Puolustusministeriön materiaaliyksikön johtaja Olli Ruudun mukaan viennin rajoitukselle on oltava aina hyvin vahvat perusteet. EU:ssa on sitovat kriteerit, joita kaikkien maiden pitää ottaa huomioon vientilupia myönnettäessä. Jokainen vientilupapäätös harkitaan tapauskohtaisesti, Ruutu sanoo. MNi Kesäläisestä vuoden toimihenkilö Maanpuolustusyhdistys palkitsi vuosijuhlassaan vuoden toimihenkilöksi Pohjois-Suomen maanpuolustuspiirin päällikkö Timo Kesäläisen. Valintaperusteissa Kesäläistä kuvaillaan osaavana ja kannustavana päällikkönä. Tämä on yksi merkittävimmistä, ellei merkittävin palkinto, jonka olen saanut. Arvostan tätä todella korkealle, Kesäläinen totesi ylpeänä. MPK:n Vuoden kouluttajapalkinnon sai vänrikki Leila Kaleva. PLo Merivoimien tunnistustehtävät ovat lisääntyneet Merivoimat on tehostanut kuluneena vuonna Suomenlahden ja pohjoisen Itämeren valvontaansa Venäjän lisääntyneen meriliikenteen vuoksi. Merellä tehtyjen tunnistustehtävien määrä onkin kasvanut 68 prosenttia vuoden takaisesta. Merivoimien esikuntapäällikkö, lippueamiraali Juha Vauhkonen kommentoi Ylelle, että kyse on useimmiten erilaisista valtion rekisterissä olevista aluksista, jotka eivät kuitenkaan välttämättä ole sota-aluksia. Merivoimien mukaan Suomen aluevesirajoja ei ole toistaiseksi loukattu, joskin aluksia on havaittu aivan rajan tuntumassa. JIs Muutoksia sotilaskurinpitoon Ratkaisupyyntömenettely parantaa oikeusturvaa. Alle neljän päivän poistumiskieltoja ei enää kärsitä viikonloppuisin. Juho Mäki-Lohiluoma Uusi sotilaskurinpitoa ja rikostorjuntaa koskeva laki toi uuden oikeusturvakeinon varusmiesten käyttöön. Kurinpitorangaistuksen kohteeksi joutunut varusmies on toukokuun alusta lähtien voinut tehdä rangaistuksesta ratkaisupyynnön joukko-osaston komentajalle, joka ratkaisee kurinpitomenettelyn laillisuuden. Uusi malli kantaa nimeä ratkaisupyyntömenettely. Ratkaisupyynnön voi tehdä kaikista joukko-osaston komentajaa alempien kurinpitoesimiesten päätöksistä. Käytännössä tällä tarkoitetaan lähinnä perusyksikön päällikön tai vääpelin sekä joukkoyksikön komentajan päätöksiä. Pyynnön voi tehdä kaikista kurinpitopäätöksistä aivan muistutuksista lähtien, puolustusvoimien asessori Tuija Sundberg sanoo. Uuden lain myötä jokaiseen kurinpitoesimiehen tekemään ratkaisuun on siis mahdollista hakea muutosta. Tämä on selkeä parannus varusmiesten oikeusturvaan. Aiemmin oli niin, että muistutuksista, ylimääräisestä palveluksesta ja lyhyemmistä poistumiskielloista ei ollut muutoksenhakumahdollisuutta. Joukko-osaston komentajan tekemään ratkaisuun on mahdollisuus hakea muutosta tuomioistuimesta kurinpitovalituksen kautta. Jokainen esimiehen tekemä kurinpitopäätös on siis nyt mahdollista viedä aina tuomioistuimeen asti. Menettelyllä on myös ennaltaehkäisevä vaikutus Vaikka ratkaisupyyntöjä ei tehtäisi kovinkaan monia se, että tällainen mahdollisuus on olemassa varmasti myöskin osaltaan parantaa kurinpitoesimiesten päätösten laatua, Sundberg arvioi. Lain voimaantulon jälkeen on tehty yli tuhat kurinpitopäätöstä, mutta toistaiseksi ratkaisupyyntöjä on tehty vain muutama kymmenen. Ratkaisupyyntöjen suhteellinen osuus on siis pieni, eikä esimerkiksi ilmavoimissa ole tehty vielä ainuttakaan ratkaisupyyntöä. Myöskään kurinpitovalituksia ei ole tehty, vaikka ratkaisupyynnöt ovat vain harvoin johtaneet alkuperäisen kurinpitopäätöksen muuttamiseen. kolumni Uuden lain myötä jokainen esimiehen tekemä kurinpitopäätös on mahdollista viedä aina tuomioistuimeen asti. Kuva Helsingin käräjäoikeudesta Useat tehdyt ratkaisupyynnöt sisältävät varusmiehen vaatimuksen kurinpitorangaistuksen lieventämisestä. Toinen ratkaisupyyntöjä poikinut näkemysero on koskenut tahallisuutta. Päätöksessä tahalliseksi katsottu teko on varusmiehen mielestä johtunut huolimattomuudesta. Sotilaslakimies Immo Seppänen Pääesikunnan oikeudelliselta osastolta arvioi ratkaisupyyntöjen Varusmiehet elävät velkarahalla Maanantaina palvelukseen astuneet uudet alokkaat tietävät mitä tuleman pitää. Suurin osa on valmistautunut palveluksen alkamiseen leikkaamalla hiukset ja kohottamalla peruskuntoa, sillä palveluksen asettamat fyysiset vaatimukset ovat hyvin tiedossa. Useimmille yllättävää sen sijaan on se, miten ahtaalle palvelus vie taloudellisesti. Varusmiesten toimeentulo-ongelma on todennäköisesti yhtä vanha kuin asevelvollisuusjärjestelmäkin. Jo 1970-luvulla Ruotuväen haastattelemat varusmiehet moittivat päivärahan riittävän vain murto-osaan välttämättömistä kuluista. Jopa 39 prosenttia varusmieheistä kokee suuria tai melko suuria taloudellisia vaikeuksia palveluksensa aikana. Sen jälkeen Suomessa on muun muassa rakennettu peruskoulu, luotu subjektiivinen päivähoito-oikeus ja torjuttu eläkeläisten kalastusmaksut, mutta varusmiesten toimeentuloon ei ole koskettu. Vuonna 1994 eduskunta kyllä sääti sotilasavustuslain parantamaan varusmiesten sosiaaliturvaa, mutta se lähinnä yhtenäisti tukijärjestelmää puuttumatta ongelman ytimeen eli tuen riittämättömyyteen. Toimeentuloon liittyvän keskustelun suurin ogelma on pitkään ollut se, että se perustuu vääriin oletuksiin. Yhteiskunnassa elää esimerkiksi sitkeästi illuusio siitä, että lähes kaikki varusmiehet asuvat kotonaan, jolloin heille ei koidu kustannuksia viikonlopun ruoista ja asumiseen liittyvistä sivukuluista. Kelan tilasto kuitenkin kertoo, että itsenäisesti asuvia varusmiehiä oli viime vuoden aikana lähes , kun varusmiehiä yhteensä aloitti palveluksessa noin Lisäksi oletetaan, että talousongelmat koskevat vain pientä osaa varusmiehistä, vaikka esimerkiksi tämän lehden nurkkakirjoituksessa esitetyn arvion mukaan jopa 39 prosenttia varusmiehistä kokee suuria tai melko suuria taloudellisia vaikeuksia palveluksensa aikana. Asiantuntijoiden mukaan myös velkaongelma on pahentunut 2010-luvulla. Tilastot kertovat siitä, että toimentulo-ongelmat ovat suurin yksittäinen varusmiespalveluksen suorittamista haittaava tekijä. Kuva: Aku Siukosaari pienen määrän ja kurinpitovalitusten puutteen kertovan osaltaan myös siitä, että puolustusvoimien tekemä esitutkintatyö ja kurinpitorangaistukset ovat laadukkaita. Tuija Sundberg näkee ratkaisupyyntömenettelyllä myös muita positiivisia vaikutuksia. Menettely myös parantaa joukko-osaston komentajan mahdollisuuksia saada selville, minkälaista linjaa hänen alaiset kurinpitoesimiehet vetävät. Tämä osaltaan helpottaa joukko-osaston linjan yhtenäistämistä. Varusmiesten näkökulmasta uuden kurinpitolain mukanaan tuoma merkittäviä muutos on myös se, että lyhyitä poistumiskieltoja ei saa enää määrätä kärsittäväksi viikonloppuna, mikäli tähän ei ole olemassa erityisiä perusteita. Lyhyimpiä poistumiskieltoja saa panna viikonloppuna täytäntöön vain erityisistä syistä. Jos näin menetellään, se on aina perusteltava kurinpitopäätöksessä, Sundberg selventää. Käytännössä lyhyillä poistumiskielloilla tarkoitetaan alle kolmen päivän poistumiskieltoja. Vähintään neljän päivän poistumiskieltoja voidaan edelleen määrätä kärsittäväksi viikonlopun aikana. Kokemuksia on vielä vähän Karjalan prikaatissa palveleva viestimies Samuli Känsälä hyppäsi viikonloppuvapaiden päätteeksi epähuomiossa Helsingissä väärään junaan ja myöhästyi sen seurauksena viimeisestä varuskuntaan vievästä bussista. Hän sai luvattomasta poissaolosta neljä päivää poistumiskieltoa ja ohjeistuksen ratkaisupyynnön tekemisestä. Taisivat antaa ihan kirjallisena ohjeet ratkaisupyynnön tekemiseen. En kuitenkaan tehnyt, kun siihen ei mielestäni ollut tarvetta, Känsälä sanoo. Ainakin hänen tapauksessaan perusyksikkö toimi oikein, sillä kurinpitopäätöksen yhteydessä varusmiehelle tulee antaa kirjallisesti ohjeet ratkaisupyynnön tekemisestä. Perusyksikön päälliköllä ja vääpelillä sekä oikeusupseerilla on myös virkavelvollisuus avustaa varusmiestä, mikäli varusmies kokee siihen tarvetta. Ratkaisupyyntö tehdään vapaamuotoisesti, eli sen tekemistä varten ei ole olemassa erillistä lomaketta. Kurinpitopäätökseen tyytymättömän varusmiehen tulee ratkaisupyynnössä kuitenkin mainita päätös, johon hän hakee muutosta, sekä perusteet sille, miksi kurinpitopäätöstä pitäisi muuttaa. Lisäksi ratkaisupyynnössä tulee kertoa, minkälaista muutosta kurinpitopäätökseen haetaan. Ratkaisupyyntö tulee tehdä seitsemän päivän kuluessa siitä, kun kurinpitopäätös on annettu varusmiehelle tiedoksi. Immo Seppäsen mukaan ratkaisupyynnön tekeminen ei ole monimutkaista, eikä siihen vaadita oikeudellista apua, esimerkiksi asianajajaa. Kyllä sen voi ihan yksittäinen taistelija tehdä. Apua voi toki pyytää oikeusupseerilta tai perusyksiköstä, hän sanoo. Joel Kontiainen > Tilannetta pahentaa se, että loma-aikoina työstä ansaittu tulo leikkaa itsenäisesti asuvien varusmiesten sotilasavustusta suoraan ansiota vastaavalla summalla. Kun lisää rahaa ei voi hankkia edes töitä tekemällä, rahaa lainataan vanhemmilta ja kavereilta viime kädessä kulutusluottoja myöntäviltä yrityksiltä. Kyselyiden mukaan varusmiehet uhraavat maanpuolustukselle mielellään kuukausien työpanoksensa. On hiukan kohtuutonta vaatia päälle vielä luottotiedotkin. Keskustele aiheesta lisää Twitterissä #ruotuväki

11 ruotuväki 1/ kentällä Sotilaspojat Helsinkiä pelastamassa palveluksessa Nuoret pojat ja tytöt olivat merkittävässä osassa jatkosodan taisteluissa. Osa sotilaspojista osallistui ilmatorjuntaan Helsingin suurpommitusten aikana. Pauli Loukola Pääkaupunkiseudun sotilaspoikien ja pikkulottien perinnekillan puheenjohtaja Olli Sorvettula oli jatkosodan syttyessä 7-vuotias. Hän liittyi Sotilaspoika-järjestöön vuoden 1941 lopussa. Merkittävin tehtävä hänelle oli lähettinä palveleminen. Keväällä 1944 Sorvettula joutui kuljettamaan palvelukseenastumismääräyksiä sekä hevosenottomääräyksiä koteihin. Lähtemättömästi jäi mieleen eräs tapaus; se oli suhteellisen pieni maatila, isäntä ei ollut paikalla. Emäntä oli tullut ulko-ovesta ulos ja seisoi rappusilla kun sanoimme, että isännän on oltava huomenaamuna kello kahdeksan Suojeluskuntatalon kentällä valmiina rintamalle lähtöön. Ilmoitettuamme tämän emäntä purskahti syvään itkuun, Sorvettula kertoo tunteikkaasti muistellen. Sorvettula kokee aikansa sotilaspoikana ylpeänä. Jo nuorena poikana hän oli tottunut jatkuvaan työntekoon maaseudulla, joten toiminta sodan aikana ei uuvuttanut häntä. Sotilaspoikien virallisen ohjelman mukaan toiminnalla oli kahdeksan tavoitetta. Kartanlukuharjoitukset ja suunnistus olivat erityisen tärkeitä koulutusalueita, mutta myös pienoiskivääriammuntaa ja väestönsuojelua opetettiin. Sorvettula osallistui kahden vuoden aikana 200 harjoitustunnille. ruotuväki 40 vuotta sitten Pauli Loukola Päivi Teuho aloitti vuoden alussa kaupallisen osaston sektorijohtajana toimintansa täysillä käynnistäneessä Logistiikkalaitoksessa. Aikaisemmin hän toimi maavoimien materiaalilaitoksella. Kaupallisena sihteerinä vastasin hankintojen kaupallisesta valmistelusta. Hankinnat ovat ryhmätyötä. Vahvasti yksinkertaistettuna ryhmässä on kaupallisen sihteerin lisäksi sotilas, insinööri ja toimittaja toteuttamassa sopimuksen mukaisen ratkaisun. Viides ryhmän jäsen on veronmaksaja, jonka etua ei tule unohtaa. Aluksi pikkulotiksi ja myöhemmin lottatytöiksi nimitetyt tytöt antoivat sotaväelle tukea kutomalla taistelijoille vaatteita ja lapasia, joissa oli aukko liipaisinsormelle. Lottatytöt osallistuivat sodan loppuvaiheessa hoitotyöhön sairaaloissa ja toimivat myös ruokahuoltoon liittyvissä tehtävissä. Näytti kuin koko kaupunki palaisi Valtioneuvosto on asettanut toimikunnan, jonka tarkoituksena on selvittää asvelvollisten ilmaisten lomakuljetusten järjestämistä. Tämän toimikunnan nimittämistä varusmiehet ovat odottaneet kauan, sillä nykyisellään varusmiesten menoista matkakustannukset muodostavat merkittävän osan. Tämän vuoksi varusmiehet ovat esittäneet, että nykyinen litterajärjestelmä poistettaisiin ja kaikki matkat muutettaisiin ilmaisiksi. Nykyisin 8 kuukautta palvelevat varusmiehet saavat erityisestä anomuksesta korkeintaan 7 ilmaista litteraa kotipaikkansa ja palveluspaikan välille. 11 kuukautta palvelevat varusmiehet saavat kaksi litteraa enemmä eli yhteensä 9 ilmaista kotimatkaa. Näiden lisäksi varusmiehet voivaat saada litteran kuntoisuuslomien yhteyteen sekä jossain tapauksessa erityisestä syystä myönnettyjen HSL-lomien yhteyteen. Kaikesta huolimatta varusmiehet joutuvat nykyisellään maksamaan itse suurimman osan matkoistaan. Esimerkiksi varuskuntavapailla tehdyt matkat varusmiehet maksavat itse. Ilmaismatkat on tähän mennessä Uudessa tehtävässäni en jätä hankintoja, mutta ehkä eräänlainen hilpeys ja mahdollisuus toimia vapaana radikaalina vähenee. Sektorijohtajan vastuulla on kaupallisen päätöksenteon lisäksi henkilöstöhallinnon tehtäviä. Työmäärän jakaminen oikein on ehkä vaikein tehtävä, toisten mielestä lomien hyväksyminen on se tärkein tehtävä. Ammatissa tarvitsen kuuntelemisen taitoa, nöyryyttä uuden oppimisessa ja rohkeutta viedä asioita eteenpäin läpi harmaan organisaation. Työssä parasta on tämä hivenen omintakeinen työympäristö, mielenkiintoiset ja osaavat työkaverit sekä mahdollisuus olla toteuttamassa erikoisia hankintoja. Vuorineuvos Juhani Pesonen liittyi partiosta sotilaspoikiin vuonna Hän värväytyi 16-vuotiaana vapaaehtoisesti ilmatorjuntajoukkoihin, jolloin identiteetti sotilaspojasta, alokkaasta tai muusta oli turhaa. Helsingin suurpommituksista kaksi ensimmäistä Pesonen koki kotonaan. Hän oli sairaana eikä ollut mennyt pommisuojaan, kun pommit räjäyttivät ympärillä olevia taloja ja tuhosivat kaikki talon ikkunat. Kolmannen, ankarimman pommituksen aikana helmikuun 26. evätty sillä perusteella, että siitä aiheutuisi valtiolle liian suuret kustannukset. Viime syyskuussa eduskunta hyväksyi toivomusponnen, johon litteratoimikunnan nimittäminen perustuu. Toimikunnan tulee suorittaa työnsä tämän vuoden loppuun mennessä, joten vielä tänä vuonna ei ole toivoa saada parannusta nykyisiin ilmaismatkoihin. Logistiikkalaitoksen perustaminen on mahdollisuus luoda uusia toimintatapoja varsin vakiintuneeseen hankintamaailmaan. Jokaisen vastuulla on omalta osaltaan rakentaa parhaista toimintamalleista yhtenäinen, hyvä toimintakulttuuri. Haluan antaa sektorin jäsenille luvan miettiä luovasti ja lupauksen siitä, että apua on aina saatavilla. Kaikki kilpistyy lopulta tavoitteeseen hankintojen nopeasta ja laadukkaasta toteuttamisesta. Tarkoituksenani on olla tarvittaessa sillanrakentajana ja esteiden raivaajana. Mikäli onnistun tekemään tämän diplomaattisen huomaamattomasti, olen ehkä ihan hyvässä alussa. päivän yönä Pesosen sotakokemus kärjistyi Suomenlinnassa Boforspatterissa. Se toiminta vangitsi kaiken huomion. Näkymä oli aivan huikea pudotettavien valopommien valaistessa koko kaupungin. Lähestyvät koneet näkyivät valonheittimien keilassa ja puoliltaöin näytti kuin koko kaupunki palaisi. Vatsan pohjia kouri, kun putoavan pommikuorman ulinasta kuuli, että nyt putoaa lähelle. Varusmiehille suunnitellaan ilmaisia matkoja eteenpäin Ensimmäinen muisto tykistä oli se hemmetinmoinen pamaus, joka siitä lähti. Boforsin 76-millisen tykin pamaus oli repivän räiskyvä, eikä meillä ollut mitään kuulosuojaimia, vain karvalakki ja kypärän nauha, Juhani Pesonen kertoo. Mikkeliin ja muuallekin meneviä varusmiehiä on mutta onko mahdollista järjestää heille vapaat matkat? Uusia toimintatapoja Logistiikkalaitoksella Päivi Teuhon työn paras hetki on ostettuun tavaraan tyytyväinen varusmies. Kuva: Aku Siukosaari Kuva: Ruotuväki Kuva: Päivi Teuhon albumi NIMI JA SOTILASARVO IKÄ Pauli Loukola, kaartinjääkäri 20 TOIMENKUVA Ruotuväen toimittaja, verkkotoimittaja ASUINPAIKKA Kirkkonummi KOULUTUS Ylioppilas JOTAIN MUUTA, MITÄ? Sotilaiden jalkapallon Suomen mestari Millaisen varusmiespalveluksen sinä haluaisit? Kaartin jääkärirykmentin varusmiehen, Pauli Loukolan ei tarvitse pitkään miettiä vastausta. Nuori taistelija aloitti asepalveluksen heinäkuussa 2014 ja haaveena oli päättää se Ruotuväen toimittajana. Toive toteutui. Loukola on yksi yhdeksästä varusmiehestä, jotka suorittavat palveluksensa viestinnän erityistehtävissä puolustusvoimien uutislehdessä. Ylioppilaslakin päähän painettuaan Loukola ehti vuoden verran opiskella journalismia kansanopistossa ennen palvelukseen astumista. Kipinä toimittajan työhön syttyi koulunpenkillä. Loukola näkee itsensä toimittajan hommissa myös tulevaisuudessa. Tavallinen palveluspäivä Ruotuväessä on Loukolan mukaan raskaampi kuin voisi kuvitella. Päivät venähtävät usein pitkiksi, ja Pääesikunnassa sijaitsevassa toimituksessa saatetaan kirjoittaa, oikolukea ja suunnitella seuraavia juttuja virallisen palvelusajan päätyttyäkin. Työ on kuitenkin sen arvoista. Olen oppinut Ruotuväessä tuntemaan puolustusvoimien organisaation paljon paremmin kuin olisin metsässä tetsaamalla oppinut, Loukola arvioi. Toimittajan työtä leimaa monipuolisuus. Loukola kertoo tutustuneensa asioihin ja ilmiöihin, joihin ei olisi aiemmin uskonut pääsevänsä käsiksi. Jutut ovat hyvin erilaisia, ja työssä pääsee koko ajan haastamaan itseään. Loukolan erityinen vastuualue ovat Ruotuväen verkkosivut sekä sosiaalisen median kanavat. Verkkoviestinnän merkitys on suuri, ja siitä saatu kokemus on arvokasta valuuttaa työmarkkinoilla. Lisäksi Loukola pitää aktiivisesti käyttämäänsä Twitteriä PALVELUSPAIKKA Kaartin jääkärirykmentti, Santahamina Ruotuväen palloileva toimittaja hyvänä tapana pysyä ajan hermoilla. Urheilullinen vapaa-aika Kiireinen toimituksen arki ei ole estänyt Loukolaa jatkamasta tärkeää harrastustaan. Hän pelaa jalkapalloa Klubi 04:ssa 2. divisioonassa. Lähes päivittäin hän suuntaa palveluksen jälkeen harjoituksiin ennen kasarmille palaamista. Olen saanut hyvin harjoitusvapaita, sillä Ruotuväessä ollaan hyvin joustavia urheiluharrastusten suhteen kunhan työnsä hoitaa, Loukola kertoo. Urheilullinen elämäntapa on Loukolalle itsestäänselvyys. Jalkapallon lisäksi hän lenkkeilee, käy kuntosalilla ja hyödyntää myös puolustusvoimien tarjoaman mahdollisuuden pelata sulkapalloa pari kertaa viikossa. Kuitenkaan hikiset pukuhuoneet eivät tarjoa riittävää tyydytystä. Myös erilaiset kulttuuriharrastukset, kuten lukeminen, ovat tärkeitä Kirkkonummelta kotoisin olevalle nuorelle miehelle. Vaikka palvelus Ruotuväessä on välillä stressaavaa, Loukola suhtautuu erittäin positiivisesti kokemuksiinsa. Samanhenkiset ihmiset luovat hienon työyhteisön, jossa oppii paljon sekä itsestään että muista. Työkokemuksen ja kasvaneen itseluottamuksen siivittämänä Loukola hakee opiskelemaan Skotlantiin Brittein saarille. Opinnot liikuntatieteellisessä kiinnostavat. Ne mahdollistaisivat monipuolisen uran urheilun parissa. Voisin kuvitella tekeväni journalistin töitä niin urheilulehdessä kuin missä tahansa muussakin. Toisaalta myös urheilujärjestöjen toiminta kiinnostaa. Eikä 5-vuotiaan pojan unelma futisammattilaisen urasta ole mihinkään kadonnut, Loukola hymyilee.

12 12 kentällä ruotuväki 1/2015 Kuoripuku on erikoisjoukkojen etuoikeus Sadeasua korvaava kuoripuku on suunniteltu toimimaan myös kuivalla säällä. Useat tekniset ratkaisut tekevät vaatteesta miellyttävän ja käytännöllisen. Joel Kontiainen Housut ja takki kuoripuvun/erikoisjääkäri -nimikkeellä kulkeva asukokonaisuus saa puolustusvoimien tavalliseen sadeasuun tottuneen taistelijan kateudesta maastonvihreäksi. Nimensä mukaisesti erikoisjoukoille suunnattu jokakelin kuoripuku on tehty vaativiin olosuhteisiin, joissa materiaalilta vaaditaan parasta. Salla Hintsanen Puolustusvoimien talousvarikolta kertoo, että puku on tehty yhdistelemään useita eri asukokonaisuuksia, mikä mahdollistaa pidemmillä retkillä perinteisen taisteluvarustuksen toimintakyvyn pienemmällä tavaramäärällä. Puku on alunperin kehitetty yhdessä Utin erikoisjääkäreiden kanssa heidän tarkoituksiinsa. Tavoitteena on ollut puku, joka toimii kuivalla, mutta pitää kuitenkin vettä pidemmälläkin reissulla, Hintsanen kertoo. Ruotuväen suorittaman testauksen perusteella näyttää siltä, että suunnittelun tavoitteisiin on päästy. Siinä missä tavallinen sadeasu tuntuu jo päälle vedettäessä nihkeältä, on kuoripuku kevyt ja hengittävä. Puku toimii Gore-Tex-tekniikan tapaan, eli se päästää puvun sisäpuolelle kertyvän kosteuden läpi, mutta pitää sateen ja viiman poissa taistelijan iholta. Puvun hengittävyyttä on vielä entisestään lisätty laadukkaista ulkoilu- ja vaelluspuvuista tutulla ratkaisulla, eli tekemällä kainaloihin avattavat tuuletusaukot. Kun kokonaisuuteen vielä yhdistetään erinomaiset ja kestävät taskut, pukemista helpottavat koko jalan mittaiset vetoketjut ja takapuolta, polvia sekä nilkkaa suojaavat kaksoiskalvot, ollaan aika kaukana perinteisen sadeasun rajoitteista. Pisteenä i:n päällä mainittakoon kokopitkät lahkeet, joiden ansiosta pukua voi käyttää myös varsikenkien kanssa. Tekniikka nostaa puvun hintaa Vaikka moni varusmies vaihtaisikin perinteisen sadeasun ilomielin kuoripukuun, tullaan asukokonaisuus näkemään Hintsasen mukaan jatkossakin ainoastaan erikoisjoukkojen varusmiesten päällä. Syy rajoitettuun käyttöön on tuotteen hinta. Puku on kalliimpi kuin normaali sadepuku siihen tehtyjen erikoisjääkäreille suunnattujen ratkaisujen vuoksi. Hinta muodostuu pitkälti hengittävyys- ja vedenpito-ominaisuuksissta, Hintsanen avaa. Perinteistä sadepukua korvaamaan kuoripuvusta ei ole senkään vuoksi, että sitä ei ole suunniteltu toimimaan tavallisen puolustusvoimien sadeasun tavoin kemikaalisuojapukuna. Myös huppu tuntuu olevan sen verran pieni, että sen alle tuskin mahtuu tavallista kypärää. Henkilökunnalla sen sijaan on jo hetken aikaa ollut mahdollisuus tilata puku omaan käyttöönsä. Puku kuuluu puolustusvoimien maksulliseen vaatetukseen, joita joukko-osastot pystyvät tilaamaan omilla määrärahoillaan. Kuva: Aku Siukosaari Erikoisjääkärien kuoripuku on ollut käytössä jo joitakin vuosia. Nykyisin se on myös henkilökunnan saatavilla. huomio! verkossa Twitterissä tapaavat kenraalit ja siviilit Intti tarjoaa kengät niin isoon (koko 54) kuin pieneen (koko 35) jalkaan. Tarvittaessa kenkiä tehdään käsityönä. Lähetä meille osoitteeseen oma ehdotuksesi Huomio!-kuvaksi ja liitä mukaan yhteystietosi. Julkaistusta kuvasta saa palkinnon. Kuva: Aku Siukosaari Pauli Loukola Twitter on nostanut selvästi päätään sosiaalisen median kanavana vuoden 2014 aikana. Aktiivinen twiittaaja sekä omaa ja Helsingin Sanomille turvallisuuspoliittista blogia kirjoittava Janne Riiheläinen sanoo, että keskustelun märä on lisääntynyt räjähdysmäisesti Twitterissä erityisesti Ukrainan kriisin puhkeamisen jälkeen. Hänen mukaansa keskustelu on nyt kaukana reilun vuoden takaisesta pienen piirin välisestä neppailusta. Mutta saadaanko Twitterissä tosiaan järkevää keskustelua aikaan 140 merkin pituisilla lyhyillä komenteilla, vai onko twiittaaminen jokaisen omaa yksinpuhelua? Pinnalla.fi-palvelu luo suomalaisista twiiteistä vertailuja ja analyyseja. Palvelu ei pysty löytämään kaikkia suomalaisia päivityksiä, mutta hyvä kokonaiskuva siitä välittyy. Palvelu kertoo esimerkiksi, että vuoden ensimmäisenä päivänä turpo-aihetunnistetta oli käyttänyt 144 henkilöä 266 twiitissä. Viestien tavoittavuus oli 24 tunnin aikavälillä henkilöä. Janne Riiheläinen huomasi, että Twitterin suosio kasvoi selvästi viime vuoden aikana. Riiheläisen mukaan Twitterissä keskustelu demokratisoituu. Mikroblogipalvelussa samassa pöydässä instituutioiden ulkopuoliset henkilöt, kuten Riiheläinen, pystyvät keskustelemaan esimerkiksi kenraalien kanssa. Ehdottomasti hienointa Twitterissä on, että se tuo yhteen ihmisiä, joilla ei ole oikeassa elämässä lainkaan rajapintaa. Esimerkiksi minä ja James Mashiri (kapteeniluutnantti) eletään monin tavoin elämän eri piireissä, mutta se on tuonut meidät yhteen, ollaan tehty joitain yhteisiä projekteja ja tavattu tosielämässäkin. Poliitikot lintsaavat turpo-keskustelusta Twitterin vahvuus on, että keskustelu ajankohtaisista asioista on nopeaa. Usein Twitterissä asioita on ehditty jo puida läpi ennen kuin valtamediat ehtivät käsitellä asiaa Kuva: Olli VIljamaa syvällisemmin. Toisaalta myös perinteisessä mediassa kirjoitetut jutut synnyttävät Twitterissä usein kiivaita keskusteluja. Aktiivisinta keskustelu on Pinnalla-palvelun mukaan usein alkuillasta kello aikaan. Vaikka pinnalla olevat hashtagit käsittelevät usein urheilua, myös hashtag-turpo on paikoin Suomen yksi tunnistetuimmista aiheista. Vähän kummastuttaa, että poliitikot eivät osallistu turpo-keskusteluun. Poliitikot lintsaavat turpo-keskustelusta niin Twitterissä kuin muuallakin, vaikka vähän vähemmän kun aikaisemmin. He kuitenkin päättävät näistä asioista, joten olisi hieno jos he olisivat tuolla keskustelemassa, Riiheläinen toivoo. Hän ymmärtää, että poliitikoiden pitää olla vähän muita harkitsevampia asemansa takia, ja ehkä he ovat hiljaisia seuraajia. Riiheläisen toive Twitteriin on keskustelun säilyttäminen suopeana. Suurin osa turvallisuuspoliittisesta keskustelusta on asiallista mutta sosiaalisen median yksi ongelma on joidenkin ihmisten osalla henkilökohtaisuuksiin meneminen.

13 ruotuväki 1/ vapaalla Kuva: Tytti Juhola Turun ilmaisuntaidonlukiosta ylioppilaaksi kirjoittanut Valtteri Alanen on tehnyt teatterin saralla lähes kaikkea. Perinteisen näyttämötaiteen lisäksi hän on neljän ystävänsä kanssa perustanut imporovisaatioryhmä Oidipuskompleksin. Kuva on näytelmästä Kuningatar K. Sissi esiripun takaa Taidemuotona perinteinen teatteri kasvattaa, opettaa ja haastaa. Ollako vai eikö olla? Tanskan nuori prinssi etsii itseään, mutta alikersantti Valtteri Alanen ei paini samojen ongelmien kanssa. Porin prikaatissa sissiradistina palveleva Alanen, 20, löysi oman paikkansa paitsi tiedustelukomppaniasta myös teatterilavalta. Hän aloitti teatteriharrastuksen jo 7-vuotiaana sattumalta. Intohimo vei miehen mennessään. Teatteritaiteesta on tullut enemmän elämäntapa kuin pelkkä harrastus. Teatterin tekeminen on hyvin kehittävää. Siinä pääsee koko ajan haastamaan itseään monipuolisesti, vähän kuin sissiradistihommissakin. Pitää olla sekä pää että ruumis aina mukana, Alanen selittää. Teatteriharrastus vie paljon aikaa, eikä Alanen ole varusmiespalveluksen aikana keskittynyt siihen aktiivisesti. Hänelle on myönnetty muutamia lomapäiviä esiintymiskeikkoja varten, mutta enempi taiteilu on vaihtanut taisteluharjoituksiin. Uuden teatteriproduktion alkaessa harjoituksia on tavallisesti pari kertaa viikossa, mutta ensi-illan lähestyessä treenitunteja kertyy päivittäin. Tiivis porukka auttaa jaksamaan. Itsensä haastamisen lisäksi Alanen pitääkin tärkeänä motivaation lähteenä teatteripiireissä luotuja ihmissuhteita. Suurin osa ystävistäni ja tyttöystäväni ovat tulleet tavalla tai toisella teatterin kautta, Alanen hymyilee. Kuva: Alanen on tehnyt teatteritaiteen parissa lähes kaikkea. Hän on näytellyt komediossa, tragedioissa ja musikaaleissa. Hän on lavastanut, puvustanut sekä ollut mukana käsikirjoittamassa ja ohjaamassa näytelmiä. Näyttelijäntyö kuitenkin kiinnostaa Alasta eniten. Miksi? Näyttelijäntyössä parasta on vuorovaikutus yleisön kanssa. Koskaan ei tiedä mitä lavalla tapahtuu ja täytyy olla valmis reagoimaan kaikkeen. Turkulainen aliupseeri on esiintynyt myös lyhytelokuvissa, mutta tunnustaa viihtyvänsä paremmin Alikersantti Valtteri Alaselle mieleenpainuvinta palveluksessa on ollut 50 kilometrin havumarssi. lavalla yleisön edessä. Se vaatii näyttelijältä paljon. Lahjakkuuden ja työtuntien lisäksi se vaatii hyvää yleiskuntoa. Pysyäkseen kunnossa Alanen juoksee, hiihtää ja soutaa, mistä on ollut hyötyä myös sissikoulutuksessa, jossa fyysisesti raskaat metsäleirit ovat arkipäivää. Ura taiteen ammattilaisena Teatteri on Suomessa hyvin perinteinen kulttuuri- ja taidemuoto. Teatterialan harrastajia on arvion mukaan yli , ja ammattiteatteri löytyy useista pikkukaupungeistakin. Alaselle on täysin selvää, että ura taiteen parissa on hänen juttunsa. Töitä on tehtävä, sillä teatterilavoille on paljon halukkaita. Näyttelemisen lisäksi Alanen on viime vuosina kiinnostunut nukketeatterista. Ensi syksynä hän aloittaakin opinnot Turun taideakatemiassa teatteri-ilmaisun ohjaaja -linjalla erikoistuen luultavimmin nukketeatteriin. Minusta tuntuu, että nukketeatterissa on suomalaisen teatterin seuraavat kehitysaskeleet. Siinä on paljon luovaa voimaa ja uusia kiinnostavia asioita, Alanen arvelee. Näyttelijäntyöstä haaveileva Alanen on kerran pyrkinyt myös Teatterikorkeakouluun. Unelmien opiskelupaikka jäi silloin saamatta, mutta Alanen selviytyi viisivaiheisessa pääsykoerypistyksessä muutaman kymmenen parhaan joukkoon. tupavisa 1. Monessako joukko-osastossa alokkaita astui palvelukseen? 2. Minkä elimen latinankielinen nimi on encephalon? 3. Kuka on ilmavoimien komentaja? 4. Minä vuonna ulkoministeri Erkki Tuomioja on syntynyt? 5. Minkä suuruinen on yli 165, mutta alle 255 vuorokautta palvelleen varusmiehen päiväraha? 6. Milloin on seuraava karkausvuosi? 7. Kuinka monta sotaharjoitusvuorokautta keskimäärin kuuluu 165 vuorokautta palvelevan koulutukseen? 8. Mikä on käynnissä olevan reserviupseerikurssin nimi? 9. Mikä joukkoyksikkö yhdistyi vuodenvaihteessa Jääkäriprikaatin kanssa? 10. Mikä laite on kuvassa? vastaukset 1. 13, 2. Aivojen, 3. Kenraalimajuri Kim Jäämeri, , 5. 8,35, , 7. 35, 8. Reserviupseerikurssi 245 Kannel, 9. Lapin Ilmatorjuntarykmentti, 10. NH 90 -Helikopteri

14 14 vapaalla ruotuväki 1/2015 kirjat näyttely Putin, Vladimir Putin, Veljemme Viro Kirjoittaja Jukka Parkkari Kustantaja Arktinen Banaani Julkaisuvuosi 2014 Jukka Parkkaria voi verrata ruotsalaiseen Jan Guillouhin. Viimeksi mainittu on luonut salaisen agentti Carl Hamiltonin, jonka seikkailut ovat saaneet vahvan yleisön suosion niin kirjoina kuin elokuvinakin. Guillou joutui paljastuksistaan ensin oikeuteen ja sitten niistä poiki tuottelias kirjoittajaura. Ahkera on Parkkarikin. Hän on julkaissut vuonna 2014 kaksi vakoilutiiliskiveä. Molemmat ovat ajankohtaisia kuin mitkä. Ensimmäisessä käsitellään venäläisten Suomessa tekemiä maakauppoja ja ilmatilan loukkauksia. Toisessa keskeisenä asiana on suomalaisten yhteistyö Viron puolustuksen rakentamisessa. Jukka Parkkarilla on oma tyylinsä, joka perustuu pitkään toimittajauraan ja tietopankkiin, joka on karttunut vuosikymmenien seurannan tuloksena. Lukijalle Parkkarin kirjat ovat sujuvuutensa ansiosta helppoja ja Kannaksen kostajat Kirjoittaja Esa Sirén Kustantaja Gummerus Julkaisuvuosi 2014 juonen juoksutus pitää otteessaan viimeiselle sivulle saakka. Suomen ja Venäjän välistä tiedonhankintaa elävöitetään oikeillakin henkilönimillä ja tutuilla paikoilla. Minullekin tuli mieleen käynnit Ateneuminkujalla sijainneessa ravintola Punaisessa Hatussa. Sitähän ei enää ole. Parkkarin kirjoja leimaa vakoiluelämän raadollisuus. Kaikki hamuavat rahaa, naiset sekoittavat päät eikä kukaan uskalla luottaa kehenkään. Jukka Parkkari on nyt julkaissut viisi suomalaista vastavakoilua käsittelevää kirjaa. Lukijana voi ajatella, että asiat voivat oikeastikin olla niin kuin Parkkari kuvaa. Jussi Viljanen Näyttelyn aikajanavitriinin esineet tuovat ilmeikkäästi esille, kuinka rauhanturvatehtävissä käytetyt varusteet ja kalusto ovat muuttuneet vuosikymmenten aikana. Rauhanturvaaminen vitriinissä Kuva: Olli Viljamaa Esa Sirénin uusin teos Kannaksen kostajat kuvaa vuoden 1943 tapahtumia Karjalankannaksella, Rajajoen tuntumassa. Eturintamassa on talvella aikaa hiihdellä ja mitellä taitoja painien ja nyrkkeillen. Elokuun lopulla aletaan valmistella hyökkäystä venäläisten kuivatetulle suolle rakennettuun tukikohtaan. Romaani on monipuolinen kuvaus rintamalla eletystä elämästä. Romaanissa ei kuvata ainoastaan taisteluja, vaan myös arkea niiden välissä. Vartiovuorot pyörivät, miehet puhuvat karskiin tyyliin naisista ja välillä intoutuvat jopa puhumaan tunteistaan poltellessaan tupakkaa. Sirénin naseva kirjoitustyyli sopii hyvin sotakirjallisuuteen. Koruton kieli kuvaa olosuhteiden karuutta rintamalla. Lisäksi sotilaallinen kielenkäyttö mielletään muutenkin yksinkertaiseksi. Tositapahtumiin perustuva sotaromaani avaa nykylukijalle ikkunan jatkosodan melskeeseen. Esa Sirén on kohta kymmenen vuoden ajan valottanut toisen maailman sodan aikaisia tapahtumia Suomessa. Muutamassa sivuhuomautuksessa mainituksi tulee myös Saksan ja Neuvostoliiton muualla Euroopassa käymät taistelut. Näin ei pääse unohtumaan, että sota ei ollut todellisuutta ainoastaan Suomen itärajalla. Mutkaton, mutta tarkka kuvaus taistelunkin tohinassa auttaa lukijaa samastumaan yksittäiseenkin taistelijaan. Lukija jännittää yhdessä kirjan päähenkilöiden kanssa, miten pitkään suunniteltu hyökkäys vihollisbunkkeriin onnistuu. Koko ajan täytyy olla valppaana, sillä vihollinen saattaa avata tulen milloin tahansa. Aappo Jutila Suomalaiset ovat toimineet ympäri maailmaa erilaisissa rauhanturvatehtävissä melkein kuudenkymmenen vuoden ajan. Suezin kanavalle vuonna 1956 lähetetyn suomalaisen komppanian jälkeen tehtäviin on lähtenyt noin suomalaista. Tehtävissään suomalaiset ovat palvelleet yhteensä 23 eri maassa. Lokakuun 10. päivä 2014 Hämeenlinnan Museo Militariaan avattiin uutena osiona suomalaista rauhanturvaajatoimintaa käsittelevä näyttely. Museo Militaria on yksi kahdeksasta Sotamuseon kanssa yhteistyötä tekevästä aselajimuseosta ja sen perusnäyttely keskittyy eritoten maavoimien kolmen aselajin: tykistön, pioneerien ja viestin historian ja toiminnan esittelyyn. Tästä syystä nämä aselajit ovat keskeisenä huomion kohteena myös rauhanturvaoperaatioita käsittelevässä näyttelyosiossa. Toisaalta näyttelyssä kerrotaan myös yleisesti puolustusvoimien kansainvälisestä toiminnasta 1950-luvulta aina nykypäivään asti. Tarve täytetty Kansainvälinen näyttelyosio on ensimmäinen laatuaan Suomessa. Museon perusnäyttelyn 3. kerrokseen sisältyvä näyttely koostuu teksti- ja kuvatauluista, kansainväliseen toimintaan liittyvästä esineistöstä, näyttelyyn rakennetusta tarkastuspisteestä vartijoineen sekä tv-näytöllä pyörivästä kuvaesityksestä. Museomestari Ilkka Vahtokari kertoo kansainvälistä toimintaa käsittelevän näyttelyn olleen jo pitkään toivottu osio Suomen sotahistoriallisiin museoihin. Rauhanturvaamista käsittelevälle näyttelylle on ollut Suomessa jo aiemmin tarvetta. Tämä näyttelyosio vastaakin nyt siihen tarpeeseen, Vahtokari sanoo. Näyttelyn kokoamista on edesauttanut lahjoitusten suuri määrä. Suomalaiseen rauhanturvaamiseen liittyvää aineistoa ja kentällä käytettyä materiaalia on saatu näyttelyyn Puolustusvoimien kansainvälisestä keskuksesta, Sotamuseolta, Suomen Rauhanturvaajaliitto ry:ltä ja Kanta-Hämeen Rauhanturvaajat ry:n jäseniltä. Näyttelyn viestikalusto kuuluu kuitenkin museon omiin kokoelmiin. Aikajana vaikuttaa Suomalaisten aktiivinen osallistuminen rauhanturvatehtäviin hyppää hienosti silmien eteen varsinkin näyttelyosion aikajanavitriiniä tarkasteltaessa. Vitriinin alkupäässä on esillä ensimmäisen suomalaisen rauhanturvatehtävän sarkapukuvarustukseen puettu nukke, ja taas vastaavasti toisessa päässä näyttelyä on esillä aavikkomallin maastopukuun puettu nukke. Nukkekaksikon väliin on koottu aikajärjestyksessä rauhanturvaajilta ja muilta tahoilta saatua aineistoa eri rauhanturvaoperaatioista. Vitriinistä löytyy muun muassa viestikalustoa, muistoesineitä ja pienoismalleja. Yhteistyö rauhanturvaajien kanssa tapahtui myös muutenkin kun pelkkien tavaralahjoituksien kautta. Näyttelyn avajaistilaisuuteen kutsuimme paikallisen Kanta-Hämeen Rauhanturvaajat ry:n puheenjohtajan. Samana iltana kun näyttely avattiin, samainen yhdistys kokoontui täällä museolla ja he tutustuivat yhdessä kansainväliseen osioon, museomestari Vahtokari kertoo. Näyttelyhuoneen takaseinällä lienee kunnioitusta herättävin rauhanturvaajanäyttelyn esineistä. Kyseessä on taulu, johon on kerätty suomalaisten osallistujien määrä kaikista operaatioista joissa suomalaisia on ollut mukana. Taulun yhteyteen kuuluu vitriini, jossa on kaikkien Suomen rauhanturvatehtävien operaatiomitalit. Samu Saatsi levyt AC/DC: Rock or Bust Albert/Columbia Se on jälleen täällä. Yhtye, jonka musiikki sai paraikaa palvelevien varusmiesten isät ja äidit paahtamaan nuoruudessaan ylinopeutta ja valvomaan aamuun asti. Yhtye, joka pisti kokonaisia sukupolvia sekaisin. AC/DC:n viidestoista studioalbumi Rock or Bust on vanhaa tuttua hard rock -kiekumista. Kitara raikaa, kun ikinuori Brian Johnson lurittelee juhlimisesta ja intohimoisista öistä. Kaikki kuulostaa samalta kuin yhtyeen kultavuosina 80-luvulla. Ja miksi ei saisi kuulostaa, kun homma kerran toimii; kun avausraita Rock or Bust pistää maihinnousukenkien nauhat pyörimään jaloissa tai, kun levyn ensimmäinen sinkku Play Ball herättää pakottavaa tarvetta matkata savuiseen biljardisaliin. Vaikka levyä kuunnellessa mikään ei tunnu muuttuneen, on kulisseissa kuitenkin myllertänyt. Kitaristi ja perustajajäsen Malcolm Young vetäytyi yhtyeestä dementian takia, ja manttelin peri veljenpoika Stevie Young. Samalla yhtyeen rumpalin, Phil Ruddin, maine on ryvettynyt oikeudessa. Tästäkin huolimatta Rock or Bust ei petä. Tosin se ei myöskään synnytä samanlaista hekumaa kuin yhtyeen parhaat albumit, kuten Back In Black (1980) tai vuonna 2008 julkaistu edellinen pitkäsoitto Black Ice. Yhtyeen parhaimpiin verrattuna Rock or Bustin suurimpana ongelmana on puuroutuminen vahvan alun jälkeen. Kappaleet ryhtyvät toistamaan itseään ja lopulta levy unohtuu vaivihkaa soimaan taustalle. Tästäkin huolimatta lopputuloksena on railakasta musisointia. Parhaimpina hetkinään Rock or Bustin raikuvat kitarat ja Johnsonin kukkoileva ääni vievät kuulijan mukanaan ja vaativat tarttumaan rohkeasti tähän hetkeen tässä ja nyt. Mika M. Niskanen Samat Nimet: Älä yritä mitään Rapu Records Miten kuvailla pohjoismaista kitaramusiikkia kahdella sanalla? Vastaus on Samat Nimet. Yhtye tunnettiin aikaisemmin nimellä Julius Karlsson & Samat Nimet. Nimen vaihtamisen jälkeen se on julkaissut tyyliltään uudenlaisen albumin. Iskelmällinen poljento ja taidokas kitaransoitto ovat suomalaisen musiikin peruskombo, josta ei voi olla pitämättä. Sanoituksista tosin kukaan ei ymmärrä mitään, mutta kaikessa melankolisuudessaan ja tekotaiteellisuudessaan kokonaisuus kuulostaa siedettävältä. Albumin ensimmäinen sinkkulohkaisu Romeo on mukaansatempaava. Leikkisät sanat yhdistettynä Julius Nevanlinnan rentoon mutta harkittuun ääneen yksinkertaisesti vain toimivat. Levyn kolmas raita, Soma, vie kuulijan tunnelmat rosoisen autotallibändin treenipaikalle, jossa harjoitellaan nuorisotalon perjantaista keikkaa varten. Tämäkään yritys ei ole hutilyönti. Kappaleen kevyesti vaihteleva tempo tuo raikkaan vivahteen koko albumille. Aavikolla ja Kevyt katse -biisit ovat sellaisia, jotka voi kuulla autoradiosta huomaamatta edes kuuntelevansa musiikkia. Unilääkkenä nämä kipaleet saattavat toimia, mutta eivät suurena taideelämyksenä. Samat Nimet erottuu edukseen perinteisestä iskelmägenrestä, mutta ei aukottomasti. Samat kliseet toistuvat sävellyksissä ja sanoituksissa niin kuin kaikilla suomalaisilla kitaramusiikin tulkitsijoilla. Positiivista on kuitenkin se, että musiikki ei ole kosiskelevaa, kuten samantyylinen rautalankarokki yleensä. Valitettavaa on, ettei se myöskään herätä voimakkaita tunteita puolesta tai vastaan. Älä yritä mitään on tältä viisihenkiseltä yhtyeeltä täysin neutraali suoritus.

15 ruotuväki 01/2015 VAPAALLA 15 Elin Grönqvistin (vas.) ja Elisabeth Weckströmin (kesk.) mukaan puolustusvoimien pakki on ilmetty kiikarikotelo. Kuva: Aku Siukosaari Jalkarätti vai jotain ihan muuta? Ruotuväki jalkautui messukansan pariin opiskelu- ja uratapahtuma Studiassa ja pyysi paikalla olleita tunnistamaan kolme sotilaan perusvarustetta. Arvailun kohteeksi oli valikoitunut pyyhe, särmärit ja pakki. Vastauksiin mahtui sekä humoristisia veikkauksia että raudanlujaa tietotaitoa. Teksti:, Juho Mäki-Lohiluoma Ulkoasu: Eetu Lehmusvaara OIKEIN VÄÄRIN Ilmiselvä pieni viltti, sanoo porvoolainen Elisabeth Weckström, 18, nähdessään puolustusvoimien pyyhkeen. Vieressä kaveri Elin Grönqvist, 18, pääsee lähemmäksi, mutta hänen käsipyyhe-vastauksensa ei vielä täytä oikean vastauksen kriteereitä. Kun vapaaehtoista asepalvelusta harkitseville nuorille neideille selviää viltti-käsipyyhkeen todellinen käyttötarkoitus, muuttuvat ilmeet jonnekin kauhistuneen ja huvittuneen välimaastoon. Asiaa ei ainakaan paranna paikalle eksyneen varusmiehen vitsi pyyhkeestä intin ainoana vettähylkivänä varusteena. Pikaisen vakuuttelun jälkeen Wekström ja Grönkvist huokaisevat kuitenkin helpotuksesta: kyllä rievulla kuivattua saa, eikä muukaan materiaali aivan maineensa mukaista ole. Tuskin heidän inttireissunsa toteutuminen ainakaan puolustusvoimien pellavapyyhkeestä jää kiinni. Pyyhettäkin suurempaa hämmennystä messukävijöiden keskuudessa herättävät särmärit, eli lahkeen pidikkeet. Nämä maastohousun lahkeen päälle asetettavat nauhat ovat varuskuntien Varusmiehille arkipäivää, muille ei julkinen salaisuus. Mona Pitkästä, 17, eivät edes särmärit hetkauta. Hän vastaa oikein kaikkiin kysymyksiin. Särmäreiden nimi ja käyttötarkoitus ovat hallussa. Isällä on tuollaiset, Pitkänen selittää tietämystään. Puolustusvoimien maastoruokailuastia pakki tunnetaan sen sijaan hyvin. Jo viimeisimmissä sodissa käytössä ollut malli on iskostunut myös nuoremman ikäpolven alitajuntaan. Ihan perus ruokailuastia, luonnehtii Antti Viitala, Pyyhe 82% 18% 87% Kolmen mysteeriesineen tunnistaminen osoittautui yllättävän hankalaksi niille, jotka eivät ole palvelusta suorittaneet. Helpoin kolmesta esineestä oli pakki. Tosin täsmällisesti sanan pakki tiesivät vain harvat. Esineen käyttötarkoitus oli kuitenkin monelle selvä, mistä kertovat arvaukset ruokalaatikko, kenttäastia tai muonapurkki. Hyviä vääriä vastauksia tuli myös. Jopa kahdeksan prosenttia vastanneista luuli pakkia kiikarikoteloksi. Hankalimmaksi osoittautui esine 2 särmärit. Joissain varuskunnissa niiden käyttö on kokonaan kielletty, mutta toisaalla ne ovat sotilaskotien myyntihitti. Kätevät housunlahkeen pidikkeet saivat mielenkiintoisia arvauksia, joista parhaimpia olivat pyykkinaru, sytytyslanka, arvonaru, paidanmerkki, ongenkoukku ja nutturasoljet. Kaikki eivät edes uskaltautuneet kirjoittamaan hurjia veikkauksiaan ylös. Puolustusvoimien virallinen kylpypyyhe sai monenlaisia arvauksia niin ikään. Syväluotaavan tutkimuksen perusteella pyyhettä ei yhdistetty läheskään aina henkilökohtaisen hygienian huoltoon, vaan esimerkiksi siivoukseen. Jokainen varusmies tietää, että esine 1 on pyyhe, ei säämiskä, ei aseenpuhdistusliina eikä ruutisäkki. Viisi prosenttia osallistuneista arveli kyseessä olevan puuvillapeitto ja neljä prosenttia ehdotti jalkarättiä. Kyselyyn osallistuneet olivat iältään vuotiaita. Suurin osa oli vuotiaita. Kaikki kolme esinettä arvasi oikein seitsemän prosenttia vastanneista. Pakin käyttötarkoituksen veikkasi oikein 46 prosenttia vastanneista. Kilpailun voittajaksi valittiin Elmeri Huikko, jonka paineet eivät Ruotuväen toimittajien katseiden alla kasvaneet liian suuriksi. Kaikki kolme esinettä tunnistaneena hänet palkitaan kahdella leffalipulla. Onnittelut koko toimituksen puolesta! 3 Särmärit Pakki 13% 54% 46%

16 16 takakansi ruotuväki 1/2015

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot j~~îçáã~í= Maavoimien muutos ja paikallisjoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Maavoimien SA-joukkojen määrän muutos 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt -

Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt - Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt - Pääesikunnan päällikkö vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö kenraalimajuri Sakari Honkamaa PLMI HALLINNOLLISET PÄÄTÖKSET

Lisätiedot

PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI

PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI Tiedotustilaisuus Valtioneuvoston linnassa 8.2.2012 Puolustusvoimain komentaja 1 2 Syksy 2010 Kevät 2011 Syksy 2011 Tammikuu 2012 Kevät 2012 Kesä-syksy 2012 LIIAN

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe,

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, toimeenpano ja henkilöstövaikutukset Puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinen Tiedotustilaisuus, Helsinki 6.6.2014 Puolustusvoimauudistuksen syyt ja tavoite

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen vaikutukset henkilöstöön

Puolustusvoimauudistuksen vaikutukset henkilöstöön Puolustusvoimauudistuksen vaikutukset henkilöstöön Apulaisosastopäällikkö Eversti Timo Mustaniemi 10.04.2013 Esimerkkejä uutisoinnista Puolustusvoimat irtisanoo 1200 (kevät 2012) Puolustusvoimat irtisanoo

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa EK Puolustusvoimauudistuksen aikataulu

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimien henkilöstöjohtamisen päämääränä on turvata puolustusvoimille

Lisätiedot

PUOLUSTUSMINISTERIÖ ESITTELY 1 (2) Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana 152/18/HO FI.PLM.5762 LIITE 1 Seppo Kipinoinen 9.11.2004 1008/4610/2004

PUOLUSTUSMINISTERIÖ ESITTELY 1 (2) Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana 152/18/HO FI.PLM.5762 LIITE 1 Seppo Kipinoinen 9.11.2004 1008/4610/2004 PUOLUSTUSMINISTERIÖ ESITTELY 1 (2) Hallintopoliittinen osasto MINISTERILLE Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana 152/18/HO FI.PLM.5762 LIITE 1 Seppo Kipinoinen 9.11.2004 1008/4610/2004 Asia Puolustusvoimien

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin

Lisätiedot

Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä

Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä Kuopiossa järjestettiin turvallisuuspoliittinen seminaari 21.11.2015 Best Western Hotel Savonialla. Seminaarin järjestivät

Lisätiedot

Kainuun prikaati Maavoimien valmiusyhtymä. Liikenneturvallisuus

Kainuun prikaati Maavoimien valmiusyhtymä. Liikenneturvallisuus Maavoimien valmiusyhtymä Liikenneturvallisuus Varusmiehet Varusmiehet 3 500/vuosi 1850 varusmiestä kahdesti vuodessa noin 30 naista kahdesti vuodessa maksimivahvuus 2520 11,8 10,1 33,5 8,6 22,5 9,8 Muut

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK

Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK Isänmaallisuus Vapaaehtoisuus Osaaminen Kuva Joonas Pehkonen Maanpuolustuskoulutusyhdistys Perustettiin vuonna 1993 valtakunnalliseksi organisaatioksi, joka kouluttaa

Lisätiedot

Majuri Jyri Hollmén. Maavoimien Esikunta. Henkilöstö osasto. Koulutussektori. Oppimisympäristöt ja Simulaattorikoulutus. Kuva 1. Maavoimien Esikunta

Majuri Jyri Hollmén. Maavoimien Esikunta. Henkilöstö osasto. Koulutussektori. Oppimisympäristöt ja Simulaattorikoulutus. Kuva 1. Maavoimien Esikunta Majuri Jyri Hollmén Henkilöstö osasto Oppimisympäristöt ja Simulaattorikoulutus Kuva 1 Henkilöstöosasto AMPUMARATOJEN TULEVAISUUS SEMINAARI: MAAVOIMIEN KOULUAMPUMARADAT Kuva 2 Esityksen sisältö 1. Maavoimien

Lisätiedot

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja Kaiken varalta harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja taitojen hyödyntäminen suunnitelmallisesti normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa tukee yhteiskunnan

Lisätiedot

Puolustusvoimat kuljettajakouluttajana

Puolustusvoimat kuljettajakouluttajana Puolustusvoimat kuljettajakouluttajana Inskomkapt Ilmo Suurnäkki ADR-seminaari 11.5. Esityksen sisältö Logistiikka operaatioiden mahdollistaja 1. Puolustusvoimien intressit kuljettajakoulutukseen 2. Nykytilanne

Lisätiedot

Puolustusvoimat kohti 2020-lukua. Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012

Puolustusvoimat kohti 2020-lukua. Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012 Puolustusvoimat kohti 2020-lukua Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012 Puolustusvoimien nykytilanne Suunnittelupäällikkö 1 Puolustusratkaisun suuntalinjat 2010-luvulla Kansallinen

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Kevätretki Tykistöprikaatiin

Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkan Viesti Kesäkuu 3/2009 Teksti : Ilkka Mäntyvaara Kuvat: Jorma Hautala Tykkiä 155K98 laitetaan ampumakuntoon. Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkanmaan Maanpuolustusyhdistys ja Tampereen Reserviupseerien

Lisätiedot

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa johtamisjärjestelmä muutoksessa PUOLUSTUSVOIMIEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄPÄÄLLIKKÖ PRIKAATIKENRAALI ILKKA KORKIAMÄKI Mihin maailmaan olemme menossa JULK-ICT TORI-palvelukeskus SA - johtaminen PV (PVJJK) TORI

Lisätiedot

SVEITSIN ASEVELVOLLISUUS. Seppo Haario 21.3.2012 1

SVEITSIN ASEVELVOLLISUUS. Seppo Haario 21.3.2012 1 SVEITSIN ASEVELVOLLISUUS Seppo Haario 21.3.2012 1 Sveitsin pinta-ala 41,285 km 2 Suomi on kahdeksan kertaa suurempi Etäisyydet: pohjoinen - etelä 220 km länsi - itä 348 km Jürg Hänggeli/Seppo Haario 21.3.2012

Lisätiedot

Eräitä kehityssuuntia

Eräitä kehityssuuntia Eräitä kehityssuuntia Tietohallintokustannukset Sotaharjoitusvuorokaudet Kiinteistökustannukset Lentotunnit Henkilötyövuoden hinta Alusvuorokaudet Kv-toiminnan kustannukset Koulutetut reserviläiset / KH

Lisätiedot

Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen! toiminta Lapissa

Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen! toiminta Lapissa Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen! toiminta Lapissa Kemijärven ammattioppilaitos 10.10.2008 Nuorten Time Out! Aikalisä-toiminta Sirkku Valve, Hanketyöntekijä, Time Out! Aikalisä! Elämäraiteilleen -

Lisätiedot

4.7.2013 PUOLUSTUSVOIMIEN ALUETOIMISTOJEN UUDELLEENJÄRJESTELYT JA SIJOITTAMINEN

4.7.2013 PUOLUSTUSVOIMIEN ALUETOIMISTOJEN UUDELLEENJÄRJESTELYT JA SIJOITTAMINEN 1 (6) PUOLUSTUSVOIMIEN ALUETOIMISTOJEN UUDELLEENJÄRJESTELYT JA SIJOITTAMINEN 1 ALUETOIMISTOJEN UUDELLEENJÄRJESTELYT 1.1 Nykytila Aluetoimisto on sotilasläänin esikunnan alainen aluehallintoviranomainen.

Lisätiedot

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016 Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.

Lisätiedot

10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa. Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos

10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa. Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos 10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos Kuntien valmiussuunnittelun ja toiminnan tukeminen Etelä-Savon valmius ja turvallisuustyöryhmä

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

PAIKALLISPUOLUSTUS JA YHTEISKUNTA

PAIKALLISPUOLUSTUS JA YHTEISKUNTA PAIKALLISPUOLUSTUS JA YHTEISKUNTA Eversti Risto Kolstela Apulaiskomentaja Paikallispuolustuksen organisointi Vuorovaikutus yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa Henkilöstön rekrytointi Osasto 29.4.2015

Lisätiedot

Puolustusvoimien kilpailutoiminta

Puolustusvoimien kilpailutoiminta Puolustusvoimien kilpailutoiminta Ohje Puolustusvoimien kilpailu- ja valmennustoiminnasta 1. Johdanto 1.1 Kilpaurheilun perusteet Puolustusvoimien kansallinen ja kansainvälinen kilpailutoiminta tähtää

Lisätiedot

Pelastusalan koulutus Puolustusvoimissa. SPEK:n palokuntakoulutuksen kehittämisseminaari 29.3.2011

Pelastusalan koulutus Puolustusvoimissa. SPEK:n palokuntakoulutuksen kehittämisseminaari 29.3.2011 Pelastusalan koulutus Puolustusvoimissa SPEK:n palokuntakoulutuksen kehittämisseminaari 29.3. Pelastusalan koulutus Puolustusvoimissa Suojelu- ja pelastus toimiala PV:ssa Koulutuksen päämäärä Historia

Lisätiedot

ILIMATAR. Hyvää huomenta ILIMATAR -kurssilainen! 3/2012. Lauantai 4.8.2012

ILIMATAR. Hyvää huomenta ILIMATAR -kurssilainen! 3/2012. Lauantai 4.8.2012 ILIMATAR Lauantai 4.8.2012 3/2012 Hyvää huomenta ILIMATAR -kurssilainen! SISÄLTÖ: 2 Terveiset Ajankohtaista ja uutiset 3 Valmiusliiton Lotalta 4 Tunnelmia avajaisista Maastossa majoitutaan mukavasti 5

Lisätiedot

SKAL-PV yhteistoimintatilaisuus 24.5.2013

SKAL-PV yhteistoimintatilaisuus 24.5.2013 Pääesikunta Logistiikkaosasto SKAL-PV yhteistoimintatilaisuus 24.5. Inskomkapt Ilmo Suurnäkki Koulutus on kuljetusalan megatrendi Pääkirjoitus 1/2008 Puolustusvoimien vahva panos ja aktiivinen asenne kuljettajakoulutukseen

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus johtamisjärjestelmäalan näkökulmasta

Puolustusvoimauudistus johtamisjärjestelmäalan näkökulmasta 8 TEKSTI: MIKKO HEISKANEN KUVAT : PUOLUSTUSVOIMAT JA MIKKO HEISKANEN Eversti Mikko Heiskanen palvelee pääesikunnan johtamisjärjestelmäosaston apulaisosastopäällikkönä. Puolustusvoimauudistus johtamisjärjestelmäalan

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 ja Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016 2019

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 ja Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016 2019 Muistio 1 (5) Puolustusvaliokunta 22.10.2015 Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 ja Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016 2019 1 Puolustusvoimien

Lisätiedot

Kirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia

Kirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia Kirkot kriisien kohtaajina 25.3.2009 Valtiosihteeri Risto Volanen Suomen valtion kriisistrategia TURVALLISUUSTILANTEET JA UHKAMALLIT: YETT Normaaliolot Häiriötilanteet Poikkeusolot Uhkat tietojärjestelmille

Lisätiedot

Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa

Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa PETROSKOIN PEDAGOGINEN OPISTO Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa Valeria Denisenko, Petroskoin pedagogisen opiston johtaja PETROSKOIN PEDAGOGINEN OPISTO Pietarin valtiollisen

Lisätiedot

Sadankomitean malli tulevaisuuden maanpuolustuksesta

Sadankomitean malli tulevaisuuden maanpuolustuksesta 15.7.2010 Sadankomitean malli tulevaisuuden maanpuolustuksesta Sisältö 1. Johdanto 2 2. Suomen armeija 2020 3 2. 1. Vapaaehtoinen asepalvelus 3 2. 2. Uskottava vaihtoehto 2 2.3. Maavoimat 4 2.4. Merivoimat

Lisätiedot

Turvallisuusselvityslaki ja käytännön toimijat. Säätytalo 18.11.2014 Suojelupoliisin lausuntotoiminto, ylitarkastaja Astrid Geisor-Goman

Turvallisuusselvityslaki ja käytännön toimijat. Säätytalo 18.11.2014 Suojelupoliisin lausuntotoiminto, ylitarkastaja Astrid Geisor-Goman Turvallisuusselvityslaki ja käytännön toimijat Säätytalo 18.11.2014 Suojelupoliisin lausuntotoiminto, ylitarkastaja Astrid Geisor-Goman Supon ennalta estävä tehtävä Suojelupoliisin tulee lakisääteisen

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

Uusi pelastuslaki ja virastojen välinen yhteistyö

Uusi pelastuslaki ja virastojen välinen yhteistyö Uusi pelastuslaki ja virastojen välinen yhteistyö Jukka Koivuranta Helsingin pelastuslaitos Palotarkastaja/Sosiaali- ja terveysviraston yhteyshenkilö Lyhyesti Pelastuslaki 379/2011 Poistumisturvallisuusselvitys

Lisätiedot

MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta

MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta AJOLUPAKURSSI 10.2.2014 Ajolupakursseille haluaa moni. Nyt se on taas mahdollista. Seuraava B-ajolupakurssi järjestetään maanantaina 10.2.2014. Kurssi on henkilökunnan

Lisätiedot

Kainuun prikaatin vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet

Kainuun prikaatin vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet 1 n vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet käyttää pääsääntöisesti Kassunkurun ampuma-aluetta Kajaanissa, Vuosangan ampuma-aluetta Kuhmossa, Sotinpuron ampuma-aluetta Nurmeksessa ja Hiukkavaaran ampuma-aluetta

Lisätiedot

Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen

Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen "Pitäisikö Suomen mielestänne pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana vai pyrkiä liittoutumaan sotilaallisesti?" Koko väestö Pysyä liittoutumattomana

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

KEURUUN PIONEERIRYKMENTIN KEHITTÄMINEN

KEURUUN PIONEERIRYKMENTIN KEHITTÄMINEN KEURUUN PIONEERIRYKMENTIN KEHITTÄMINEN 1. Puolustusvoimien suoraan ja välillisesti tarjoamat työpaikat ovat elintärkeitä Keuruun seudulle. Keski-Suomi ja Keuruun seutu ovat useilla työllisyysmittareilla

Lisätiedot

Turvallisuusselvityslaki ja käytännön toimijat. Säätytalo 18.11.2014 Suojelupoliisin lausuntotoiminto, ylitarkastaja Astrid Geisor-Goman

Turvallisuusselvityslaki ja käytännön toimijat. Säätytalo 18.11.2014 Suojelupoliisin lausuntotoiminto, ylitarkastaja Astrid Geisor-Goman Turvallisuusselvityslaki ja käytännön toimijat Säätytalo Suojelupoliisin lausuntotoiminto, ylitarkastaja Astrid Geisor-Goman Supon ennalta estävä tehtävä Suojelupoliisin tulee lakisääteisen tehtävän toteuttamiseksi

Lisätiedot

Ulkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204

Ulkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2000» 25.2.2000/204 Seurattu SDK 456/2010 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Ulkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204 Eduskunnan päätöksen

Lisätiedot

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Asevelvollisuus ja muutoksen mahdollisuus: kolme näkökulmaa 1: Suomalaisen

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Miksi jotain piti ja pitää tehdä?

Miksi jotain piti ja pitää tehdä? Miksi jotain piti ja pitää tehdä? kilpailijamäärät laskeneet rajusti viimeisen 25 vuoden aikana (huom. nuorten SM Kitee, Kotka 2012) lajin kotimainen kilpailutoiminta menettänyt seksikkyytensä lähes kokonaan

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan Tästä lähdettiin Vuonna 2006 tuli kuluneeksi kymmenen vuotta ammatillisten opettajakorkeakoulujen syntymisestä. Opettajakorkeakoulujen toiminta alkoi elokuussa 1996, jolloin laki ammatillisesta opettajankoulutuksesta

Lisätiedot

Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia?

Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia? Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia? Itämerihaasteen kansallinen seminaari 16.11.2010 Satu Viitasalo-Frösén Helsingin kaupungin ympäristökeskus Miksi uusi hanke? 2007

Lisätiedot

Yksi univormu, monta erilaista suomalaista.

Yksi univormu, monta erilaista suomalaista. Yksi univormu, monta erilaista suomalaista. Tarvitsemme toisiamme. www.mil.fi Itsenäisyyttä puolustaen, tasa-arvoisesti toimien. Puolustusvoimien tehtävänä on paitsi maamme alueiden valvonta ja alueellisen

Lisätiedot

ASEVELVOLLISIA JOHTAJIA JA JOHDETTAVIA JO VIIDENNESSÄ POLVESSA

ASEVELVOLLISIA JOHTAJIA JA JOHDETTAVIA JO VIIDENNESSÄ POLVESSA ASEVELVOLLISIA JOHTAJIA JA JOHDETTAVIA JO VIIDENNESSÄ POLVESSA Suunta 2011 Johdettavana Y-sukupolvi tulevaisuuden johtajat Kenraalimajuri Jukka Pennanen Suunta 2011 Johdettavana Y-sukupolvi tulevaisuuden

Lisätiedot

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) Sisällysluettelo 1 VARAUTUMISSUUNNITTELU... 3 1.1 Säädösperusta... 3 1.2 Varautumistoiminnan tavoite... 3 2 VARAUTUMISSUUNNITELMIEN LAADINTA... 4 2.1 Varautumistoiminnan hierarkia...

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta tärkeänä ja haluaa osallistua sen tuottamiseen ja ylläpitää

Lisätiedot

Pelastuslaitosten varautumis ja väestönsuojelutoiminta. Varautumisseminaari 19.3.2014

Pelastuslaitosten varautumis ja väestönsuojelutoiminta. Varautumisseminaari 19.3.2014 Pelastuslaitosten varautumis ja väestönsuojelutoiminta Varautumisseminaari 19.3.2014 Taustaa Väestönsuojelujaoston johtokunnan seminaari 14. 15.1.2014 Kyselyt pelastuslaitoksille 13.2. 16 laitosta vastasi

Lisätiedot

Henkilöstörakenteen kehittäminen Kokonaisvastaajamäärä: 663

Henkilöstörakenteen kehittäminen Kokonaisvastaajamäärä: 663 Henkilöstörakenteen kehittäminen Kokonaisvastaajamäärä: 663 1. Puolustushaara (vast.) Kysymykseen vastanneet: 663 (ka: 1,4) (1.1) Maavoimat 71% 471 (1.2) Merivoimat 16,9% 112 (1.3) Ilmavoimat 12,1% 80

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RESERVIUPSEERIPIIRI RY PIIRIKIRJE 2/2011 Gummeruksenkatu 7 40100 Jyväskylä reserviupseeripiiri@ksrespiirit.fi www.ksrespiirit.

KESKI-SUOMEN RESERVIUPSEERIPIIRI RY PIIRIKIRJE 2/2011 Gummeruksenkatu 7 40100 Jyväskylä reserviupseeripiiri@ksrespiirit.fi www.ksrespiirit. www.ksrespiirit.fi 1 (5) 1.11.2011 KESKI-SUOMEN RESERVIUPSEERIPIIRI TIEDOTTAA Arvoisat reserviupseerit Syksy on käynnistynyt erikoisissa merkeissä. Koskaan ei valtakunnassamme ole käyty näin lyhyessä ajassa

Lisätiedot

TIETTYJEN PUOLUSTUSVOIMIEN LISÄPALKKIOIDEN TARKISTAMINEN 1.3.2012 LU- KIEN

TIETTYJEN PUOLUSTUSVOIMIEN LISÄPALKKIOIDEN TARKISTAMINEN 1.3.2012 LU- KIEN LIITE 1 TIETTYJEN PUOLUSTUSVOIMIEN LISÄPALKKIOIDEN TARKISTAMINEN 1.3.2012 LU- KIEN 1. LENTÄVÄN HENKILÖSTÖN LENTOLISÄ A. Ohjaajan lentolisä a) Asianmukaisen palvelussitoumuksen (tai uuden koulutuskorvaussitoumuksen)

Lisätiedot

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta

Lisätiedot

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva 1.1 Tämä on STT-Lehtikuva STT-Lehtikuva on Suomen johtava, kansallinen uutis- ja kuvatoimisto. Uutispalveluiden lisäksi STT tuottaa muita palveluita medialle ja viestintäpalveluita johtaville yrityksille,

Lisätiedot

Suomen puolustusjärjestelmä

Suomen puolustusjärjestelmä Suomen puolustusjärjestelmä "Millainen puolustusjärjestelmä Suomessa mielestäsi tulisi olla?" Kuva Yleinen asevelvollisuus miehille ja vapaaehtoinen varusmiespalvelus naisille Vapaaehtoinen varusmiespalvelus

Lisätiedot

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos,

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos, HE 66/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arkistolain 1 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan arkistolakia muutettavaksi siten, että siitä poistettaisiin

Lisätiedot

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011 1 RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011 Peruspalvelukuntayhtymä Kallio / Pirttirannan päiväkoti Peruspalvelukuntayhtymä Kallio / Peltopuiston päiväkoti Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Oulaisten

Lisätiedot

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ PE Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ Puolustusvoimien hankepäivä 25.9.2012 1 Suorituskykyperusteisuus Suomen sotilaallisen puolustamisen toteuttaminen edellyttää turvallisuus-ympäristön sotilaalliseen

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

Mannerheim-luento. Pääjohtaja Erkki Liikanen Päämajasymposium 6.7.2012 Mikkeli. 6.7.2012 Erkki Liikanen

Mannerheim-luento. Pääjohtaja Erkki Liikanen Päämajasymposium 6.7.2012 Mikkeli. 6.7.2012 Erkki Liikanen Mannerheim-luento Pääjohtaja Päämajasymposium Mikkeli 1 Carl Gustaf Emil Mannerheim Suomen valtionhoitaja 12.12.1918 25.7.1919 Suomen tasavallan presidentti 4.8.1944 4.3.1946 Kuva: Museovirasto 2 Neljä

Lisätiedot

St1 2015-2016. Juho Halonen Jussi Piirainen Vierumäki 28.5.2015

St1 2015-2016. Juho Halonen Jussi Piirainen Vierumäki 28.5.2015 St1 2015-2016 Juho Halonen Jussi Piirainen Vierumäki 28.5.2015 ST1 nuorten maajoukkue 2015-2016 Valmentajat: Jussi Piirainen ja Juho Halonen Urheilijat: Tytöt (6) Jasmi Joensuu (-96) Johanna Matintalo

Lisätiedot

Varusmiehenä Rannikkolaivastoon! 2/2016

Varusmiehenä Rannikkolaivastoon! 2/2016 Varusmiehenä Rannikkolaivastoon! 2/2016 Sisällys 1 Tervetuloa Rannikkolaivastoon!... 3 2 Siirtyminen peruskoulutuskaudelta omaan yksikköön... 4 3 Rannikkolaivastoon organisaatio... 4 4 Palvelus ja vapaat...

Lisätiedot

MATINEn Oulun paikallisjaoston toiminnasta

MATINEn Oulun paikallisjaoston toiminnasta MATINEn Oulun paikallisjaoston toiminnasta Professori Pentti Leppänen Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta Oulun paikallisjaoston puheenjohtaja MATINE PENTTI LEPPÄNEN, 13.10.2011 1 Oulun paikallisjaosto

Lisätiedot

Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa?

Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa? Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa? Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät Lahdessa, 13.11.2014 Kristi Raik, Ulkopoliittinen

Lisätiedot

Palopupu ja uusi * pelastuslaki

Palopupu ja uusi * pelastuslaki Palopupu ja uusi * pelastuslaki Väritettävä pupuhahmo päiväkoti- ikäisille isille Lain tavoite, soveltamisala ja yleiset velvollisuudet tiedoksi jokaiselle, mutta erityisesti pienten lasten vanhemmille

Lisätiedot

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko STETEn seminaari 20.2.2009 Erityisasiantuntija Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto Esityksen sisältö Toimintaympäristö

Lisätiedot

Asento 2015. Panssarivaunut pääosissa. Joulupuun. Kenraalit. Itsenäisyyspäivän paraatijuhlaa vietettiin Hämeenlinnassa

Asento 2015. Panssarivaunut pääosissa. Joulupuun. Kenraalit. Itsenäisyyspäivän paraatijuhlaa vietettiin Hämeenlinnassa Ruotuväki, PL 25, 00131 HKI MP2 Itella Oyj Panssarivaunut pääosissa Itsenäisyyspäivän paraatijuhlaa vietettiin Hämeenlinnassa uutiset, sivu 4 puolustusvoimien uutislehti 52. vuosikerta n:o 22 (1155) 18.12.2014

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

FLASH NEWS SUURI TYÖPAIKKANUMERO PFOR5#6 - ERIKOISNUMERO. PFOR:in miehistöpula ratkaistu. Työpaikkoja vapaana Salkkarin alueella 1(5)

FLASH NEWS SUURI TYÖPAIKKANUMERO PFOR5#6 - ERIKOISNUMERO. PFOR:in miehistöpula ratkaistu. Työpaikkoja vapaana Salkkarin alueella 1(5) FLASH NEWS Luotettavaa tietoa jo vuodesta 2002 PFOR5#6 - ERIKOISNUMERO SUURI TYÖPAIKKANUMERO Työpaikkoja vapaana Salkkarin alueella Tämän historiallisen, kaikkien aikojen ensimmäisen FlashNews-erikoisnumeron

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

Mitä kyläturvallisuus oikein on ja miten sitä parannetaan Ideapaja Jyväskylässä 15.8.2014

Mitä kyläturvallisuus oikein on ja miten sitä parannetaan Ideapaja Jyväskylässä 15.8.2014 Mitä kyläturvallisuus oikein on ja miten sitä parannetaan Ideapaja Jyväskylässä 15.8.2014 Veli-Matti Ahtiainen projektipäällikkö Punainen Risti Lapin piiri Hyvinvointia ja turvallisuutta v-ma 2014 Punaisen

Lisätiedot

NAKKILAN KUNTA VÄESTÖNSUOJELUJÄRJESTYS

NAKKILAN KUNTA VÄESTÖNSUOJELUJÄRJESTYS NAKKILAN KUNTA VÄESTÖNSUOJELUJÄRJESTYS 1 NAKKILAN KUNNAN VÄESTÖNSUOJELUJÄRJESTYS, JONKA NAKKILAN KUNNANVAL- TUUSTO ON HYVÄKSYNYT 27. PÄIVÄNÄ TAMMIKUUTA 1992/4 1 VÄESTÖNSUOJELUN PERUSTEET Väestönsuojelun

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Reserviläisliiton kunniajäsenen, kansanedustaja Markku Pakkasen juhlapuhe Porvoon Reserviläiset ry:n 60-vuotisjuhlassa 30.4.2016, Café Cabriole

Reserviläisliiton kunniajäsenen, kansanedustaja Markku Pakkasen juhlapuhe Porvoon Reserviläiset ry:n 60-vuotisjuhlassa 30.4.2016, Café Cabriole Julkaisuvapaa 30.4.2016 kello 18.00 Reserviläisliiton kunniajäsenen, kansanedustaja Markku Pakkasen juhlapuhe Porvoon Reserviläiset ry:n 60-vuotisjuhlassa 30.4.2016, Café Cabriole Kunnioitetut sotiemme

Lisätiedot

Näin Punainen Risti toimii Satakunnassa

Näin Punainen Risti toimii Satakunnassa Näin Punainen Risti toimii Satakunnassa Satakunnan kuntapäivä 21.10.2014 Paula Ilén Toiminnanjohtaja Suomen Punainen Risti Satakunnan piiri www.punainenristi.fi Tausta SPR laki (238/2000) ja asetus (981/2005)

Lisätiedot

Reserviläisliiton puheenjohtajan Markku Pakkasen juhlapuhe Ylihärmän Reserviläiset ry:n 50-vuotisjuhlassa 28.4.2012, Pakan kylätalo, Ylihärmä

Reserviläisliiton puheenjohtajan Markku Pakkasen juhlapuhe Ylihärmän Reserviläiset ry:n 50-vuotisjuhlassa 28.4.2012, Pakan kylätalo, Ylihärmä Julkaisuvapaa 28.4.2012 kello 19.00 Reserviläisliiton puheenjohtajan Markku Pakkasen juhlapuhe Ylihärmän Reserviläiset ry:n 50-vuotisjuhlassa 28.4.2012, Pakan kylätalo, Ylihärmä Kunnioitetut sotiemme veteraanit,

Lisätiedot

3. Kunnianteko. kuljettava osaston sivustan ympäri. Yksityinen mies.

3. Kunnianteko. kuljettava osaston sivustan ympäri. Yksityinen mies. 25 Upseerin tai vääpelin tullessa tupaan huutaa mies, joka hänet ensiksi näkee:,,huomio!" Miehet menevät kaappiensa luo ja seisovat siinä, kunnes esimies heidät siitä vapauttaa. Tuvanvanhin ilmoittaa,

Lisätiedot

Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta. Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta. Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Varautumisen kehittyminen Jatkuvuussuunnittelu Valmiussuunnittelu Väestönsuojelu Käsitteistä

Lisätiedot

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Asiakkuusjohtaja Heikki Härtsiä Millog Oy 17.3.2015 17.3.2015 1 Strateginen kumppanuus Puolustushallinnon kumppanuusstrategia (Puolustusministeriön

Lisätiedot

Paikantavan turvapuhelimen käyttöohje

Paikantavan turvapuhelimen käyttöohje Paikantavan turvapuhelimen käyttöohje Stella Turvapuhelin ja Hoiva Oy Tämä ohje kertoo miten paikantavaa turvapuhelinta käytetään Stella Turvapuhelin ja Hoiva Oy Mannerheimintie 164 00300 Helsinki Sisällysluettelo

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE Sotilasosaston asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ruotsin, Suomen, Viron, Irlannin ja Norjan muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.1. 30.6.2011 sekä

Lisätiedot

TERVEYSTARKASTUSOHJEEN (TTO 2012) SOVELTAMINEN ASEVELVOLLISTEN ENNAKKOTERVEYSTARKASTUSJÄRJESTELMÄ Lahti 23.05.2012, verkkoesitys

TERVEYSTARKASTUSOHJEEN (TTO 2012) SOVELTAMINEN ASEVELVOLLISTEN ENNAKKOTERVEYSTARKASTUSJÄRJESTELMÄ Lahti 23.05.2012, verkkoesitys TERVEYSTARKASTUSOHJEEN (TTO ) SOVELTAMINEN ASEVELVOLLISTEN ENNAKKOTERVEYSTARKASTUSJÄRJESTELMÄ Lahti 23.05., verkkoesitys Merivoimien ylilääkäri, lääkintäkommodori, LT, dos Kai Parkkola Merivoimien esikunta,

Lisätiedot

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ RESERVILÄISLIITTO ON AVOIN KAIKILLE Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö, johon kuuluu lähes 40.000 suomalaista. Joukossa on sekä miehiä että naisia.

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa TIEDOTE 1 (5) Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa Työpaikoilla naiset valikoituvat harvemmin esimiestehtäviin ja sellaisiin työnkuviin, jotka mahdollistavat etenemisen

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä Märsky 29.10.2012 Heikki Pajunen Novetos Oy Luomme menestystarinoita yhdessä Aamun ajatus By Positiivarit: Maanantai 29.10.2012 AAMUN AJATUS Elämä on 10-prosenttisesti sitä miten elää ja 90-prosenttisesti

Lisätiedot

Jalkapallojaoston tiedote 2/2014

Jalkapallojaoston tiedote 2/2014 Jalkapallojaoston tiedote 2/2014 1 SISÄLTÖ 1) Uudet seura-asut 3 2) Yhteistyösopimus Aito Säästöpankin kanssa 3 3) Perjantaipalaverit 4 4) Varainhankintaa 5 5) Ajankohtaiset pelaaja- ja joukkueasiat 5

Lisätiedot