Suomen murteet, murrearkisto ja Suomen murteiden sanakirja. Suku Heikki Hurtta

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen murteet, murrearkisto ja Suomen murteiden sanakirja. Suku Heikki Hurtta"

Helmi Lehtilä
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Suomen murteet, murrearkisto ja Suomen murteiden sanakirja Suku Heikki Hurtta

2 Kieli ja murre Samaan kieleen kuuluvat ne erilaiset kielimuodot murteet, joiden puhujat ilman erityisiä opintoja ainakin suurin piirtein ymmärtävät toisiaan Kotimaisten kielten keskus Hakaniemenranta Helsinki Puh

3 Mitä murteella ymmärretään? Murteet ovat saman kielen rakenteeltaan ja sanastoltaan vaihtelevassa määrin toisistaan poikkeavia muotoja. Murre on kokonainen kielellinen järjestelmä. Kaikki murteet kuuluvat johonkin kieleen. Vanhat aluemurteet ovat olleet vallitsevana puheenpartena alueellaan. Kotimaisten kielten keskus Hakaniemenranta Helsinki Puh

4 Suomen murrejako Länsi- ja itämurteet (päämurteet) LÄNSIMURTEET (1 6) Lounaismurteet (1 a b) Lounaiset välimurteet (2 a e) Hämäläismurteet (3 a f) Etelä-Pohjanmaan murre (4) Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan murteet (5 a b Peräpohjan murteet (6 a e) ITÄMURTEET (7 8) Savolaismurteet (7 a i) Kaakkoismurteet (8 a d) Kotimaisten kielten keskus Vuorikatu 24, Helsinki Puh

5 Rajankäyntiä naapurikieliin Entisessä Suomen Raja-Karjalassa (Salmi, Suistamo, Suojärvi ym.) puhutut murteet ovat karjalan kieltä. Inkerin kielimuodoista suomen murteita ovat Inkerin suomalaismurteet, eivät inkeroismurteet (isuri) eikä vatja. Meänkieli ja kveeni ovat historiallisesti suomen murteita. Kotimaisten kielten keskus Hakaniemenranta Helsinki Puh

6 Sivuhuomautus 1: Karjala Historiallinen Karjala on ollut kielellisesti epäyhtenäinen. Karjalan kieltä on puhuttu Venäjän Karjalassa, Tverin ym. kielisaarekkeissa sekä eräillä Suomen entisillä alueilla. Suomen Pohjois-Karjalassa puhutaan itäisiä savolaismurteita, Etelä-Karjalassa ja aikanaan Kannaksella ym. suomen kaakkoismurteita. Kotimaisten kielten keskus Hakaniemenranta Helsinki Puh

7 Sivuhuomautus 2: Stadin slangi Onko Stadin slangi Helsingin murre? Murteentutkimuksen kannalta Stadin slangia ei voi pitää murteena, koska murre on kokonainen kielellinen järjestelmä, slangi suurelta osin sanastoon rajoittuva ilmiö. Jos puhutaan Helsingin murteesta, voidaan katsoa, että Stadin slangi on osa sitä Kotimaisten kielten keskus Hakaniemenranta Helsinki Puh

8 Itä- ja länsimurteiden eroja LÄNSI pata : paran, palan jälki : jäljet, kurki : kurjet klasi, fati mettä maa, pää sua, tyä, miakka hihna, huhkaja, jähtyy kyläsä, kyläs ITÄ pata : paan, poan jälet, kuret lasi, vati mehtä, messä, metsä moa ~ mua, peä ~ piä suo, työ, miekka hiihna, huuhkaja, (jäähtyy ~) jeähtyy ~ jiähtyy kylässä Kotimaisten kielten keskus

9 Sanastoeroja LÄNSI ehtoo suvi vihta en viitsi minua ei huvita en kehtaa minua ujostuttaa (tehdä jtak) viruttaa älä mennä ITÄ ilta kesä vasta en kehtaa (kehtoo ym.) en ilkeä t. ilkiä huuhtoa elä männä Kotimaisten kielten keskus

10 Murteiden tulevaisuus Ennustukset murteiden häviöstä ennenaikaisia. Murteiden tasaantuminen, aluepuhekielet. Murrepohjaisen puheen asema vahva isoissa kaupungeissakin: Turku, Tampere, Kuopio, Oulu. Suomen kielen hämäläistyminen. Leviäviä murrepiirteitä: seittemän, kaheksan, mie Kotimaisten kielten keskus Hakaniemenranta Helsinki Puh

11 Murteet katoava kielimuoto? murteet eivät (liene) katoamassa sanasto muuttuu, kun yhteiskunta muuttuu sanoja jää pois käytöstä, uusia tulee tilalle murteen äännepiirteet ja sanat voivat säilyä yllättävänkin hyvin kinttaat, vatuloida

12 Kintaan merkitykset Sipilä: En voisi koskaan antaa itselleni anteeksi, jos jätämme nyt tekemättä ja pudotamme kinttaat. nahkainen käsine, rukkanen kudottu käsine, lapanen

13 kinnas Asu kintas Kotimaisten kielten keskus

14 vatuloida Ei siitään (= siitäkään) selevijäv vaekka koko päevän sen kansav vatuloes. Pielavesi Mennöö aeka vatuloijjessa, eikä tule mitäät tolokkuo työn teosta. Puolanka Kotimaisten kielten keskus

15 Uhanalaiset murteet Puhujayhteisön katoaminen: valtaosa kaakkoismurteista. Vähemmistökielen asema: Vermlannin suomalaismurre (hävinnyt), Ruotsin Tornionlaakson murteet (meänkieli), Ruijan suomalaismurteet (kveeni), Inkerin suomalaismurteet Kotimaisten kielten keskus Hakaniemenranta Helsinki Puh

16 Murresanakirjan taustaa H. G. Porthan 1801: murteidemme sanastoa olisi kerättävä talteen ja koottava huolellisesti toimitettuun täydelliseen kielemme sanakirjaan, jossa samalla olisi ilmoitettu sanojen käytäntöpaikat. Tavoitteet alkoivat konkreettistua luvun lopussa. Kotimaisten kielten keskus Hakaniemenranta Helsinki Puh

E. N. Setälän sanakirjaohjelma 1896 Suomenkielen sanavarojen mahdollisuutta myöten täydellinen kerääminen on sangen laajaperäinen asia, ja jos tahdotaan tyydyttää sekä tieteen että

17 E. N. Setälän sanakirjaohjelma 1896 Suomenkielen sanavarojen mahdollisuutta myöten täydellinen kerääminen on sangen laajaperäinen asia, ja jos tahdotaan tyydyttää sekä tieteen että käytännön vaatimuksia, siihen tarvittaisiin kolme eri teosta. Nämä teokset olisivat: 1) Kansankielen sanakirja, 2) Vanhemman kirjakielen sanakirja, sekä 3) Nykyisen kirjakielen sanakirja.

18 Kansankielen sanakirja kaikki kansankielen sanat kunkin sanan eri muodot koottuna kirjakielen mukaisen muodon yhteyteen sanan käytännön valaiseminen lausetavoilla ja puheenparsilla kunkin sanan ja sanan merkityksen maantieteellinen ala kaikkien pitäjien koko sanasto yhden pitäjän sanasto parissa viikossa sanaluettelo apuna

19 23 keruupiiriä kaikki suomen murteet ns. luovutetun alueen murteet Inkerin suomalaismurteet Pohjois-Ruotsin (Länsipohjan) suomalaismurre Norjan Ruijan kveenimurteet Ruotsin Vermlannissa puhuttu ns. metsäsuomalaisten murre Kotimaisten kielten keskus Vuorikatu 24, Helsinki Puh

20 Aineiston keruu kielitieteellisen koulutuksen saaneet kerääjät lisäkoulutusta murteista ja mm. kansatieteestä 3 4 vuotta sanaa myös retkikunnat keräämässä koulutetut kerääjät keräsivät n. 60 pitäjänsanastoa täydennyskeruita luvun lopussa ja Sanastonkeruuta Vermlannissa

Maallikoiden panos lisäaineiston tarve maallikkoavustajat mallia Saksasta sanomalehtikyselyt Sanastaja-lehti 1927 1990 myös

21 Maallikoiden panos lisäaineiston tarve maallikkoavustajat mallia Saksasta sanomalehtikyselyt Sanastaja-lehti myös spontaaneja omia havaintoja esimerkit sanan käytöstä puheessa vastaajia lähes joka pitäjästä noin vastaajaa noin puolet tiedoista

yli kahdeksan miljoonaa murresanatietoa 350 000 sanasta sanatiedot ns.

22 yli kahdeksan miljoonaa murresanatietoa sanasta sanatiedot ns. sanalippuina maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen kokoelma kansallisesti merkittävä tutkimusinfrastruktuuri Suomen murteiden sanakirjan (SMS) aineistona

23 Sanalippu hakusana keruupiiri murremuoto (asu) ja taivutus merkitys pitäjä murre-esimerkki kerääjä ja keruuvuosi

25 sanalippuina lisäksi poimintoja tutkimuksista, murrejulkaisuista ja nauhoitteista opiskelijoiden cl-keräelmiä murteidenkeruukilpailuiden vastauksia sananparsikeruun tuloksia tiedoista länsimurteisia n. 55 %, itämurteisia n. 45 % koko aineiston keruu:1900-luvun alkupuolelta 1970-luvulle asti Sanalippu: kettu kävyssä

Suomen murteiden sana-arkisto Kotimaisten kielten keskus Hakaniemenranta 6

26 Suomen murteiden sana-arkisto Kotimaisten kielten keskus Hakaniemenranta Helsinki avoinna kaikille aika varattava etukäteen (ma-to 9-16, pe 9-15)

Suomen murteiden sanakirja ensimmäinen osa (a elää) ilmestyi 1985 (138) 2. osa (emaali havuvasta) 1988 (159) 3. osa (he hujuuttaa) 1992 (156) 4. osa (huka iätös) 1994 (176) 5.

27 Suomen murteiden sanakirja ensimmäinen osa (a elää) ilmestyi 1985 (138) 2. osa (emaali havuvasta) 1988 (159) 3. osa (he hujuuttaa) 1992 (156) 4. osa (huka iätös) 1994 (176) 5. osa (ja kakuttaa) 1997 (176) 6. osa (kala keynätä) 1999 (195) 7. osa (kiainen konkelopuu) 2003 (169) 8. osa (konkeri kurvottaa) 2007 (180) Kotimaisten kielten keskus Hakaniemenranta Helsinki Puh

8. osasta eteenpäin ilmestyy vain sähköisenä painettuina ilmestyneet osat julkaistaan myös verkossa ensimmäinen jakso kus kyntsöttää ilmestyi 28

28 8. osasta eteenpäin ilmestyy vain sähköisenä painettuina ilmestyneet osat julkaistaan myös verkossa ensimmäinen jakso kus kyntsöttää ilmestyi , verkossa aakkosväli he letkastua uutta noin vuoden välein Kotimaisten kielten keskus Hakaniemenranta Helsinki Puh

SMS: murrealueet Sanakirja kuvaa 1900-luvun alkupuolella puhuttuja suomen murteita 20.3.

30 SMS: murrealueet Sanakirja kuvaa 1900-luvun alkupuolella puhuttuja suomen murteita Kotimaisten kielten keskus Vuorikatu 24, Helsinki Puh

31 Sanakirja-artikkelin osat hakusana sanaluokka sanan levikki murremuodot (ns. asut) levikkeineen taivutustiedot (tarvittaessa) (levikkeineen) viittaukset muihin sanakirja-artikkeleihin merkitykset/käyttötavat (levikkeineen) kiteytynyt käyttö (idiomit ym.) (levikkeineen) esimerkistö (peräisin sanalipuista)

32 Näytä: Koko artikkeli Jäsennys Ilman esimerkkejä kylki myyryä adv. kylki edellä, sivuttain, kyljittäin. [kartta] Levikki: SatP HämP-E, joitakin tietoja SatE-L PohE HämK Kes ja liepeiltä, lisäksi yksittäistietoja. Asu myös kylkimyhryä, kylkimyyryään. Nysse ei sap päivääkäm mulle muutakum menee kylkimyyryään sivutte. Kylmäkoski Paattia se (tuuli) rupes tuamaan kylkimyyryä. Pälkäne Koira menee sellaist nii kylkmyhryä. Orimattila

33 sanan kahvi murremuodot, asut

34 Murresanakirjan merkitys murteiden ja niiden sanaston dokumentoiminen ja säilyttäminen tulevia sukupolvia varten kielellisen monimuotoisuuden ylläpitäminen arkistoa helppokäyttöisempi ja tiiviimpi muoto luotettavuus sanojen aarreaitta kansanelämän koko kirjo

35 KIITOS

Samankaltaiset tiedostot

Mitä murteita Suomessa onkaan?

HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Mitä murteita Suomessa onkaan? Antti Leino antti.leino@cs.helsinki.fi 9. syyskuuta 2006 Tietojenkäsittelytieteen laitos Kotimaisten kielten