Palvelukuvaukset 2017

Transkriptio

1 Peruspalvelukuntayhtymä Palvelukuvaukset 2017 Oheismateriaali: Toiminta- ja taloussuunnitelma , Talousarvio 2017 Perhe- ja aikuissosiaalityö Perhepalvelut Hoito- ja hoivapalvelut Vammaispalvelut Aikuispsykososiaaliset palvelut Vastaanottopalvelut Kuntoutus Erikoissairaanhoito Työterveyshuolto Suun terveydenhuolto Ympäristöterveydenhuolto

2 Sisältö 1 Perhe- ja aikuissosiaalityö Palvelun järjestämistä ohjaavat tärkeimmät lait, asetukset ja asiakirjat Aikuissosiaalityön palvelun sisältö Muutokset ja riskit Perhepalvelut Palvelun järjestämistä ohjaavat tärkeimmät lait, asetukset ja asiakirjat Palvelukokonaisuuden sisältö Sosiaalihuoltolain mukainen perhetyö, lapsiperheiden kotipalvelu ja tukiperhetoiminta Palvelutarpeen arviointi, alle 18-vuotiaat Lastensuojelu Lastenvalvojan palvelut Perheneuvola Muutokset ja riskit Hoito- ja hoivapalvelut Palvelukokonaisuudet Palveluiden kohderyhmä Hoito- ja hoivapalveluja ohjaava lainsäädäntö, suositukset ja suunnitelmat Palvelutarve, palvelun järjestämisen tavat ja palveluun pääsyn määräajat Kotiin annettavat palvelut Erityisryhmät Ympärivuorokautiset palvelut Akuutti- ja lyhytaikainen vuodeosastohoito Hoito- ja hoivapalveluiden peittävyys Muutokset ja riskit Vammaisten palvelut Palvelun järjestämistä ohjaavat tärkeimmät lait, asetukset ja asiakirjat Kehitysvammahuollon palvelun sisältö ja palveluun pääsyn kriteerit Vammaispalvelulain mukaiset palvelut Muutokset ja riskit Aikuispsykososiaaliset palvelut Palvelua ohjaavat lait ja asetukset Mielenterveysyksikkö A-klinikka Kuntakohtainen palvelukuvaus Muutokset ja riskit Vastaanottopalvelut Palvelujen järjestämistä ohjaava lainsäädäntö Palvelukokonaisuudet Muutokset ja riskit... 53

3 7 Kuntoutus Fysioterapiayksikkö Erityistyöntekijöiden yksikkö Muutokset ja riskit Lääkekeskus Muutokset ja riskit Erikoissairaanhoito Palvelun järjestämistä ohjaavat tärkeimmät lait Palvelukokonaisuus Muutokset ja riskit Työterveyshuolto Palvelun järjestämistä ohjaavat tärkeimmät lait, asetukset ja asiakirjat Palvelukokonaisuuden sisältö Muutokset ja riskit Suun terveydenhuolto Palvelun järjestämistä ohjaavat tärkeimmät lait, asetukset ja asiakirjat Palvelukokonaisuuden sisältö Muutokset ja riskit Ympäristöterveydenhuolto Palvelua ohjaavat lait ja asetukset Palvelukokonaisuudet/ palvelujen sisältö Muutokset ja riskit... 74

4 1 Perhe- ja aikuissosiaalityö Perhe- ja aikuissosiaalityön palvelujen tavoitteena on yksilöiden ja perheiden sosiaalisen hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja turvallisuuden edistäminen sekä itsenäisen suoriutumisen tukeminen ennaltaehkäisevillä ja korjaavilla toimilla. 1.1 Palvelun järjestämistä ohjaavat tärkeimmät lait, asetukset ja asiakirjat Perhe- ja aikuissosiaalityötä ohjaa sosiaalihuoltolaki ja -asetus, toimeentulotuesta ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetut lait, laki työllisyyttä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta, päihdehuoltolaki, laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista ja hallintolaki sekä nuorten työpajatoimintaa lisäksi nuorisolaki. 1.2 Aikuissosiaalityön palvelun sisältö Aikuissosiaalityöhön kuuluvat aikuissosiaalityö, toimeentulotuki ja kuntouttava työtoiminta. Aikuissosiaalityöhön sisältyy ohjausta ja neuvontaa, taloudellisen ja sosiaalisen tilanteen selvittelyä, psykososiaalista tukea ja moniammatillista yhteistyötä. Aikuissosiaalityö on suunnitelmallista työtä. Palvelujen alkuvaiheessa tehdään yksilökohtainen asiakkaan elämäntilanteen edellyttämä palvelutarpeen arviointi. Arvioinnilla pyritään tunnistamaan asiakkaan kokonaistilanne ja kohdentamaan palvelut oikein ja oikea-aikaisesti. Palvelutarpeen arviointi vähentää tarvetta tehdä erillistä asiakassuunnitelmaa. Toimeentulotuki on viimesijainen toimeentuloturvan muoto, jonka tarkoituksena on turvata henkilön tai perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotukityöhön sisältyy ohjausta ja neuvontaa, taloudelliseen tilanteeseen ja sosiaaliturvaetuuksiin liittyvää selvittelyä ja toimeentulotuen myöntämistä. Perustoimeentulotuki siirtyy Kelan hoidetavaksi alkaen. Täydentävä toimeentulotuki ja ehkäisevä toimeentulotuki jäävät edelleen Peruspalvelukuntayhtymä Kallion hoidettavaksi. Toimeentulotukeen on oikeutettu henkilö, joka on toimeentulotuen tarpeessa eikä voi saada tarpeen mukaista toimeentuloaan ansiotyöllä, yrittäjätoiminnalla, muista tuloista ja varoista, elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla. Työllisyyttä edistävä monialainen yhteispalvelu on yhteistoimintamalli, jossa TE-toimisto, kunta ja Kela yhdessä arvioivat monialaista yhteispalvelua tarvitsevien työttömien palvelutarpeet. Yhteispalvelussa asiakkaan palvelut suunnitellaan työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaiseksi kokonaisuudeksi ja yhteistyössä vastataan työttömien työllistymisprosessin etenemisestä ja seurannasta. Palvelujen yhteensovittaminen on tarpeen silloin, kun työttömän työllistymisvaikeudet eivät yksinomaan johdu avointen työpaikkojen tai ammatillisen osaamisen puutteista, vaan hänellä on lisäksi työllistymiseen vaikuttavia vaativia työ- ja toimintakyvyn rajoitteita tai elämänhallintaan liittyviä ongelmia. Monialaiseen yhteispalveluun liittyy ohjaus ja yhteispalvelun tarpeen arviointi, kartoitusjakso sekä monialaisen työllisyyssuunnitelman laatiminen, seuranta ja tarkistaminen. Monialaisen yhteispalvelun tarve arvioidaan kun asiakas on saanut työmarkkinatukea työttömyyden perusteella vähintään 300 päivää tai kun 25 vuotta täyttänyt on ollut yhtäjaksoisesti työttömänä vähintään 12 kuukautta tai alle 25 -vuotias asiakas on ollut yhtäjaksoisesti työttömänä vähintään kuusi kuukautta. Kuntouttava työtoiminta on kunnan järjestämää toimintaa, jolla parannetaan toimeentulotukea saavien työttömien alle 25-vuotiaiden asiakkaiden tai pitkään työttöminä olleiden henkilöiden elämähallintaa sekä luodaan edellytyksiä työllistymiselle. Kuntouttava työtoiminta sovitetaan henkilön työ- ja toimintakyvyn sekä osaamisen mukaan niin, että se on työmarkkinoille pääsyn kannalta mielekästä ja riittävän vaativaa. Kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään 3-24 kuukauden jaksoissa 1-4 päivänä viikossa. Työpäivän pituus on 4-8 tuntia. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle maksetaan kulukorvausta 9 /pv ja mahdolliset matkakulut. Palvelun kohderyhmänä ovat alle 25-vuotiaat toimeentulotukea saavat nuoret tai pitkään jatkuneen työttömyyden perusteella työmarkkinatukea tai toimeentulotukea saavat henkilöt, joille laaditaan akti- 1

5 vointisuunnitelma yhteistyössä työvoimatoimiston kanssa. Kunta voi järjestää kuntouttavan työtoiminnan itse tai se voi tehdä sopimuksen sen järjestämisestä esimerkiksi toisen kunnan, yhdistyksen tai seurakunnan kanssa. Asiakkaat sijoittuvat kuntouttavaan työtoimintaan Kallion omiin toimipisteisiin, kuntien, seurakuntien, yhdistysten ja säätiöiden erilaisiin tehtäviin. Palvelun kohderyhmä Aikuissosiaalityön palveluja voivat saada Kallion alueella asuvat pääsääntöisesti yli 18-vuotiaat aikuiset ja perheet, jotka elävät vaikeassa elämäntilanteessa, ovat taloudellisissa vaikeuksissa tai heillä on päihde- tai mielenterveysongelmia Asiakasmäärät Toimeentulotuki Toimeentulotukea saavien asiakasperheiden määrä vähenee vuonna 2017, koska perustoimeentulotuki siirtyy Kelan hoidettavaksi. Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen määrän arvioidaan hieman nousevan. Määrärahaa on perustoimeentulotukeen varattu alkuvuoden siirtymäajalle keskimääräinen kahden kuukauden määräraha vuoden 2016 puolen vuoden toteuman perusteella. Taulukoissa on esitetty toimeentulotuen asiakasperheiden määrä. Sama perhe voi saada useampaa tukea. Toimeentulotuki: Kunta Asiakasperheet Asiakasperheet Asiakasperheet TP 2015 TA 2016 Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Kallio Kuntouttava työtoiminta ja muu aktivointitoiminta kunnittain Kallio hankkii ostopalveluja vuoden 2017 aikana keskimäärin yhteensä 14 asiakkaalle/päivä seuraavasti: kuntouttava työtoiminta 8 asiakasta/päivä ja työkokeilu 6 asiakasta/päivä. Ostopalveluja on varauduttu hankkimaan 3360 päivää. Tämän lisäksi kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään Kallion eri toimipisteissä, kuntien, seurakuntien, yhdistysten ja säätiöiden erilaisissa tehtävissä. Kuntouttava työtoiminta ja muu aktivointitoiminta kunnittain: Kunta Asiakkaat Asiakkaat Asiakkaat TP 2015 TA 2016 Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Kallio Palveluun pääsyn kriteerit, hakemisen/myöntämisen määräajat Aikuissosiaalityön palveluihin hakeudutaan joko oman tai läheisen yhteydenoton kautta tai yhteistyötahon ohjaamana. Sen jälkeen työntekijä arvioi asiakkaan palvelutarpeen. Sosiaalihuollon tarpeessa olevan henkilön kiireellinen avun tarve on arvioitava välittömästi ja ei - kiireellisissä asioissa palvelutarpeen arviointi on aloitettava seitsemän arkipäivän kuluessa. Toimeentulotukiasioissa asiakkaalla on oikeus saada toimeentulotukipäätös seitsemän arkipäivän kuluessa. Kiireellisissä kriisitilanteissa toimeentulotukipäätös on kuitenkin tehtävä saman tai viimeistään seuraavan arkipäivän aikana. Lisäksi asiakkaalla on oikeus saada keskusteluyhteys sosiaalityöntekijään tai sosiaaliohjaajaan viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä pyynnön jättämisestä. 2

6 1.2.3 Henkilöstö Aikuissosiaalityö v. 2017: Kunta Virat Asiakasperheet Alavieska Ylivieska Nivala Sievi Kallio 3 virkaa: - 1 erityissosiaalityöntekijä - 1 sosiaalityöntekijä - 1 sosiaaliohjaaja 2,5 virkaa: - 1 sosiaalityöntekijä - 1,5 sosiaaliohjaaja 1 virka: - 1 sosiaaliohjaaja 7,5 virkaa: - 1 johtava sosiaalityötekijä - 1 erityissosiaalityöntekijä - 2 sosiaalityöntekijää - 3,5 sosiaaliohjaaja Alavieska 50 Ylivieska 440 Nivala 250 Sievi Perhe- ja sosiaalipalvelujen yhteinen henkilöstö v. 2017: Kunta Virat Kallio - 1 palvelujohtaja - 0,5 ohjelmiston pääkäyttäjä - 2 toimistosihteeriä* - 1 vahtimestari * yhden etuuskäsittelijän tehtävät on muutettu toimistosihteerin tehtäviksi 3

7 1.3 Muutokset ja riskit Muutokset Perustoimeentulotuen siirtyminen Kelalle vaikuttaa etuuskäsittelijöiden työtehtäviin. Talousarviossa yhden etuuskäsittelijän tehtävät on muutettu toimistosihteerin tehtäviksi. Toinen etuuskäsittelijä siirtyy Kalliossa hallinto- ja tukipalveluissa vapautuneeseen toimeen ja kolmas etuuskäsittelijä on jäänyt eläkkeelle. Riskit Toimeentulotukea saavien asiakasperheiden määrää on vaikea ennakoida, koska yleisen taloustilanteen aiheuttama työttömyyden kasvu tai muu taloudellisen tilan taantuma heikentää välittömästi asiakkaiden taloudellista tilannetta. Lisäksi on vaikea ennakoida perustoimeentulotuen siirron vaikutuksia asiakkaiden taloudelliseen tilanteeseen, joten täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuenmenot voivat vuonna 2017 olla huomattavasti arvioitua suuremmat. Perhe- ja aikuissosiaalityössä henkilöstöresurssin riittävyys on riski vuonna 2017, koska asiakasmäärää ja asiakkaiden tuen tarvetta on vaikea arvioida. 4

8 2 Perhepalvelut Perhepalvelujen tavoitteena on lasten, nuorten ja heidän perheidensä sosiaalisen hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja turvallisuuden edistäminen sekä itsenäisen suoriutumisen tukeminen ennaltaehkäisevillä ja korjaavilla toimilla. 2.1 Palvelun järjestämistä ohjaavat tärkeimmät lait, asetukset ja asiakirjat Perhepalvelujen järjestämistä ohjaavat lastensuojelulaki, sosiaalihuoltolaki- ja asetus, laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista sekä laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, hallintolaki, isyyslaki, laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta, asetus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annettu laki ja asetus sekä laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä. 2.2 Palvelukokonaisuuden sisältö Perhepalveluiden palvelukokonaisuudet ovat: 1) Sosiaalihuoltolain mukainen perhetyö ja tukiperhetoiminta 2) Palvelutarpeenarviointi (alle 18-vuotiaat lapset ja heidän perheensä) 3) Lastensuojelu 4) Lastenvalvojan tehtävät 5) Perheneuvola 2.3 Sosiaalihuoltolain mukainen perhetyö, lapsiperheiden kotipalvelu ja tukiperhetoiminta Sosiaalihuoltolain mukaisen perhetyön kokonaisuuden toiminta on käynnistynyt vuoden 2016 alusta, jolloin perhe- ja sosiaalipalveluiden ennaltaehkäisevä perhetyö ja neuvolan perhepalveluohjaus yhdistettiin omaksi kokonaisuudekseen. Sosiaalihuollon perhetyö sisältää tilapäiset ohjaus- ja neuvontakäynnit, suunnitelmallisen perhetyön, lapsiperheiden kotipalvelun sekä palvelusetelillä tuotetun lapsiperheiden kotipalvelun. Palvelun sisältö Kun perhetyötä järjestetään sosiaalihuoltolain mukaisena toimintana, tarkoitetaan peruspalvelun perhetyötä. Perhetyö liittyy vanhemmuuden tukemiseen, lasten hoidon ja kasvatuksen ohjaamiseen, kodin arjen ja arkirutiinien hallintaan, perheen toimintakyvyn vahvistamiseen uusissa tilanteissa, perheen vuorovaikutustaitojen tukemiseen ja sosiaalisten verkostojen laajentamiseen tai syrjäytymisen ehkäisyyn. Työskentely ei vaadi asiakkuutta lastensuojelussa. Perhetyötä tehdään perheen tarpeesta käsin eikä työskentelylle voida asettaa aikarajoja. Perhetyö voi olla myös tilapäistä ohjausta ja neuvotaan sekä perheen tilanteen kartoitusta lyhytaikaisesti, jolloin perheelle ei synny sosiaalihuollon asiakkuutta. Perhetyö on perheille maksutonta. Aloite perhetyöstä voi tulla perheeltä itseltään tai sinne voidaan ohjautua muiden palvelujen kautta. Perhetyössä osallistetaan perhettä kokonaisuutena, mutta joskus työskentely voidaan kohdistaa yksilöön. Lapsiperheiden kotipalvelua järjestetään pääsääntöisesti palvelusetelillä. Palveluseteli kohdennetaan perheiden kriisitilanteisiin, joissa tarvitaan tilapäistä apua. Palvelun sisältö määrittyy perheen tarpeen mukaan sellaiseksi, että se tukee perheen selviytymistä äkillisessä kriisissä tai muuttuneessa elämäntilanteessa. Palvelutarve arvioidaan perheen henkilökohtaisen yhteydenoton pohjalta puhelimitse tai asiakkaan asioimiskäynnin yhteydessä. Palvelulla vastataan ensisijaisesti lapsen arjen turvaamiseen muuttuneessa elämäntilanteessa. Palveluseteliä ei myönnetä takautuvasti. Sosiaalihuoltolain mukaista tukiperhetoimintaa järjestetään niille asiakkaille, jotka eivät ole lastensuojelun asiakkaita. Käytännössä tukiperheet saadaan Pelastakaa Lapset ry:n kautta tai tarpeen mukaan ne järjestetään perheiden omasta verkostosta. Sosiaalihuoltolain mukaista tukiperhetoimintaa koordinoivat sosiaaliohjaajat. Tukiperhetoiminta on asiakkaalle maksutonta. Tukiperhetoiminnan edellytykset selvitetään ennen tukiperhehakemuksen laatimista. 5

9 Palvelun kohderyhmä Varhaista tukea tarvitsevat lapsiperheet. Palveluun pääsyn kriteerit Perhetyön palveluun perhe hakeutuu joko itse tai yhteistyötahojen ohjaamana. Pidempikestoisesta, suunnitelmallisesta ja tavoitteellisesta perhetyöstä tehdään viranhaltijapäätös ja laaditaan erillinen asiakassuunnitelma. Päätöksen tekee perheohjaustiimin tiimivastaava. Lapsiperheiden kotipalvelu on perheille maksullista palvelua. Perheet voivat tiedustella palvelua itse soittamalla puhelinajoilla perheohjaajalle. Työ sisältää päivittäisiä kodinhoidollisia tehtäviä, kuten lastenhoitoa, pyykinhuoltoa, ruuanvalmistusta, mutta myös kasvatuksessa ohjaamista sekä vanhemmuuden tukemista. Lapsiperheiden kotipalvelua ei voida myöntää pelkästään siivoukseen tai sairaan lapsen hoitoon. Omaa työntekijäresurssia lapsiperheiden kotipalveluun on käytettävissä erittäin niukasti. Lapsiperheillä on kuitenkin mahdollisuus saada tilapäisissä kriisitilanteissa kotipalvelua palvelusetelillä. Päätöksen palvelusta tekee palvelupyynnöt vastaanottava perheohjaaja. Asiakas valitsee palvelusetelituottajan ja maksaa itse palvelusetelin ja palveluntuottajan välisen hinnan erotuksen. Asiakkaalla on subjektiivinen oikeus saada lapsiperheiden kotipalvelua sosiaalihuoltolain mukaisten kriteerien täyttyessä, mutta palvelu on määrärahasidonnainen. Sosiaalihuoltolain mukainen perhetyö ja perhepalvelut kunnittain Kunta Perheohjaajat Sosiaalihuollon perhetyön asiakkaat Palveluseteliasiakkaat Tukiperheasiakkaat Yhteensä Alavieska 0, Nivala Sievi Ylivieska 2, Kallio 7,5 * *) yhden perheohjaajan tehtäviin on sisällytetty 0,5 tiimivastaavan tehtävä 2.4 Palvelutarpeen arviointi, alle 18-vuotiaat Palvelutarpeen arviointitiimi, Arvi, käsittelee kaikki kuntayhtymän alueen alle 18-vuotiaita lapsia koskevat uudet lastensuojeluilmoitukset, lastensuojeluhakemukset sekä pyynnöt palvelutarpeen arvioinneista sekä tekee niihin liittyvät palveluntarve- ja lastensuojelutarpeen arvioinnit. Palvelutarpeen arviointitiimin on mahdollista järjestää tiimin omana palveluna perhetyötä palveluntarpeen aikaisena työskentelynä. Palvelun sisältö ja työskentelyn määräajat Asiakkuus palvelutarpeen arviointitiimissä käynnistyy lastensuojeluilmoituksen, lastensuojeluhakemuksen tai palvelutarpeen arviointipyyntönä. Asian vireilletulon jälkeen palvelutarpeen arviointitiimin työntekijän tehtävänä on arvioida välittömästi tiedon saatuaan lapsen mahdollisen kiireellisen lastensuojelun tarve. Muussa tapauksessa työntekijän on lastensuojelulain mukaan viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä ilmoituksen tai muun vastaavan tiedon saatuaan ratkaistava, onko ilmoituksen johdosta syytä ryhtyä lapsen palvelutarpeen selvittämiseen. Jos palvelutarpeen arviointi tehdään, se on tehtävä viivytyksettä, viimeistään kolmen kuukauden kuluessa asian vireille tulosta. Palvelutarpeen arviointi aloittaa asiakkuuden sosiaalihuollossa. Palvelutarpeen arviointitiimi tekee laaja-alaista yhteistyötä lastensuojelulain hengen mukaisesti lapsen, hänen perheensä ja läheisverkostonsa sekä moniammatillisen verkoston kanssa. Palveluntarpeen arviointitiimillä on mahdollisuus sosiaalityöntekijän ja sosiaaliohjaajan työpanoksen lisäksi käyttää arviointityöskentelyssä perhetyöntekijän työpanosta ja perhetyön keinoja. 6

10 Kunta Lastensuojelu- Lastensuojelu- Palvelutarpeen ilmoitukset TA 2016 ilmoitukset arvioinnit * Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Kallio * Vertailutieto puuttuu, koska sosiaalihuoltolain mukaiset palvelutarpeen arvioinnit alkaneet Palvelutarpeen arviointitiimihenkilöstö v Kunta Kallio Virat - 2 sosiaalityöntekijää* - 2 sosiaaliohjaajaa - 1 perhetyöntekijä * Yhden perhetyöntekijän toimi muutetaan sosiaalityöntekijän viraksi, jolloin kaksi sosiaalityöntekijä-sosiaaliohjaaja työparia 2.5 Lastensuojelu Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu sisältää avohuollon tukitoimet, lapsen kiireellisen sijoituksen, huostaanoton sekä niihin liittyvän sijaishuollon ja jälkihuollon sekä lapselle tai perheelle järjestettävän sosiaalityön. Lastensuojelun tavoitteena on edistää lapsen suotuisaa kehitystä ja hyvinvointia sekä tukea vanhempia lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa. Tarkoituksena on ehkäistä lapsen ja perheen ongelmia sekä puuttua riittävän varhain havaittuihin ongelmiin. Palveluja täytyy olla saatavissa tarvittavassa laajuudessa kaikkina vuorokauden aikoina, mikä tarkoittaa sosiaalipäivystyksen järjestämistä myös virka-ajan ulkopuolella. Lastensuojelun palvelukokonaisuus Lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle tehdään asiakassuunnitelma yhdessä tämän huoltajien kanssa. Suunnitelmaan kirjataan ne olosuhteet ja asiat, joihin pyritään vaikuttamaan, lapsen ja hänen perheensä tuen tarve, sekä arvioitu aika, jonka kuluessa tavoitteet pyritään saavuttamaan. Lastensuojelun tehtävä on järjestää lapsen ja perheen tueksi tarkoituksenmukaiset ja riittävät tukitoimet, joita säännöllisesti seurataan. Lastensuojelun avohuollon tukitoimet perustuvat asiakkaiden suostumukseen ja ovat perheelle maksuttomia. Tehostettu perhetyö on yksi lastensuojelun avohuollon tukitoimi, joka kirjataan lastensuojelun asiakkaalle laadittavaan asiakassuunnitelmaan ja jonka alkamisesta tehdään viranomaispäätös. Tehostetusta perhetyöstä tehdään lisäksi perhetyön sopimus ja suunnitelma asiakkaiden kanssa. Asiakkuus tehostetussa perhetyössä alkaa sosiaalityöntekijän arvioinnilla palvelutarpeen arvioinnin jälkeen. Tehostetun perhetyön tarkoituksena on edistää ja tukea lapsen myönteistä kehitystä sekä tukea ja vahvistaa vanhempien kasvatuskykyä ja -mahdollisuuksia. Tehostettu perhetyö on luonteeltaan suunnitelmallista, tavoitteellista ja intensiivistä työskentelyä, jonka toteutumista arvioidaan säännöllisesti. Lastensuojelun tukitoimina voidaan oman tehostetun perhetyön ohella käyttää tukihenkilötyöskentelyä, ostopalveluna toteutettua perhetyötä, koko perheen perhekuntoutusta tai lapsen kuntoutuksellista, lyhytaikaista avohuollon sijoitusta perhehoidossa tai lastensuojelulaitoksessa. Jos puutteet lapsen huolenpidossa tai kasvuolosuhteissa uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä tai lapsi itse omalla käyttäytymisellään vakavasti vaarantaa omaa terveyttään tai kehitystään, lapsi täytyy ottaa huostaan ja järjestää hänelle hänen tarpeittensa mukainen sijaishuolto. Huostaanotto on viimesijainen toimenpide, joka voidaan tehdä, jos avohuollon tukitoimet eivät ole lapsen edun mukaisen huolenpidon toteuttamiseksi sopivia tai mahdollisia tai ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi. Lisäksi ehtona on, että sijaishuollon arvioidaan olevan lapsen edun mukaista. Sijais- 7

11 huollon järjestämiseksi tehdään yhteistyötä perhehoidon ja lastensuojelun laitoshoidon osalta useiden eri järjestöjen ja kumppaneiden kanssa. Tavoitteena on, että kaikki alle 12-vuotiaat sijoitettavat lapset pääsevät järjestöjen, kuten Pelastakaa Lapset ry tai Perhehoitokumppanit Suomessa, kautta perhehoitoon lastensuojelulain edellyttämällä tavalla. Kaikki lastensuojelun tukitoimet tähtäävät siihen, että lapset voisivat asua kodeissaan biologisten vanhempiensa kanssa. Myös huostaan otetun lapsen kotiinpaluun mahdollisuutta on lastensuojelulain mukaisesti arvioitava säännöllisesti asiakassuunnitelman tarkistuksen yhteydessä. Palvelun kohderyhmä Lastensuojelun kohderyhmänä ovat tuen tarpeessa olevat alle 18-vuotiaat lapset ja nuoret sekä heidän perheensä. Asiakasmäärät Lastensuojelun asiakasmäärä kodin ulkopuolisissa sijoituksissa Kunta Perhehoitoon sijoitetut Lastensuojeluyksikköön sijoitetut Lyhytaikaisesti sijoitetut Yhteensä sijoitetut Yhteensä sijoitetut TA 2016 Yhteensä sijoitetut TP 2015 Alavieska < 5 < 5 < Nivala Sievi Ylivieska Kallio Kodin ulkopuolisten sijoitusten hoito vuorokaudet Kunta Perhehoito/ hoito vrk Lastensuojeluyksikkö/ hoito vrk Lyhytaikainen sijoitus/ hoito vrk Yhteensä hoito vrk Yhteensä hoito vrk TA 2016 Yhteensä hoito vrk TP 2015 Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Kallio Taulukko 2. Lastensuojelun perhetyö (oma toiminta) 2017 Kunta Perhetyöntekijät Asiakkaat TP2015 Asiakkaat TA 2016 Asiakkaat Alavieska Nivala Sievi 1, Ylivieska Kallio 7,

12 2.5.1 Henkilöstö ja asiakkaat Lastensuojelun henkilöstö 2017 Kunta Virkoja Sosiaalityön asiakkaat (* Avohuollon asiakkaat Alavieska Ylivieska 3 sosiaalityöntekijää 1 sosiaaliohjaaja Alavieska 15 Ylivieska 120 Alavieska 12 Ylivieska 40 Nivala Sievi Kallio 3,5 sosiaalityöntekijää 1 sosiaaliohjaaja 1 johtava sosiaalityöntekijä, 6,5 sosiaalityöntekijää, 2 sosiaaliohjaajaa Nivala 90 Sievi (* Vuositasolla lapsen asioita vastaava sosiaalityöntekijä / 44 asiakasta) Nivala 25 Sievi Lastenvalvojan palvelut Palvelun sisältö Lastenvalvojan tehtäviin kuuluvat lapsen isyyden selvittäminen (mikäli selvittämistä ei ole tehty lastenneuvolassa), lapsen huoltoon, asumiseen ja tapaamiseen liittyvät neuvottelut ja sopimusten vahvistaminen, lapsen elatussopimusneuvottelut ja sopimusten vahvistaminen sekä lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain mukaisten selvitysten tekeminen tuomioistuimelle niissä tapauksissa, joissa lapsen vanhemmat eivät pääse sopimukseen lapsen huollosta, asumisesta, tapaamisista tai elatuksesta. Lisäksi toinen lastenvalvojista toimii tuomioistuimessa asiantuntija-avusteisessa sovittelussa asiantuntijana. Palveluun pääsyn kriteerit, hakemisen/myöntämisen mahdolliset määräajat Lastenvalvojan asiakkuus alkaa isyysselvityksessä, kun maistraatti ilmoittaa lastenvalvojalle avioliiton ulkopuolella syntyneestä lapsesta. Vuoden 2016 alusta isyyslain muutoksen myötä isyyden selvittäminen on ollut mahdollista tehdä neuvolassa jo ennen lapsen syntymää tai lapsen syntymän jälkeen. Isyyden selvittämisen lisäksi lapsen vanhemmat voivat tehdä sopimuksen lapsen huollosta ja jos lapsen vanhemmat eivät asu yhdessä, he voivat tehdä myös elatussopimuksen. Asiakkuus voi alkaa myös vanhempien erotessa, jolloin tehdään sopimukset lapsen huollosta, asumisesta, tapaamisesta ja elatuksesta. Lastenvalvojien tehtäviin kuuluvat myös avioliittolain mukainen perheoikeudellisten sopimusten vahvistaminen. Lastenvalvojan palvelut kunnittain Kunta Alavieska Ylivieska Nivala Sievi Kallio Virkoja 1 lastenvalvoja 0,5 sosiaalityöntekijää 1,5 lastenvalvojaa Asiakkaat TA 2016 Alavieska 75 Ylivieska 456 Nivala 390 Sievi 120 Asiakkaat Alavieska 75 Ylivieska 483 Nivala 350 Sievi 120 Sopimukset TA 2016 Alavieska 120 Ylivieska 620 Nivala 570 Sievi 280 Sopimuksia Ta 2017 (* Alavieska 80 Ylivieska 690 Nivala 550 Sievi (* Sopimukset sisältävät isyyden selvitykset, elatus-, huolto- ja tapaamissopimukset) 9

13 2.7 Perheneuvola Kasvatus- ja perheneuvonnan järjestäminen on sosiaalihuoltolaissa (1301/2014) määritelty kuntien tehtäväksi. Kasvatus- ja perheneuvontaa annetaan lapsen hyvinvoinnin sekä yksilöllisen ja myönteisen kasvun edistämiseksi, vanhemmuuden tukemiseksi ja lapsiperheiden suoriutumisen ja omien voimavarojen tukemiseksi. Perheneuvolan palvelukokonaisuus Perheneuvola palvelee lasten ja nuorten kasvuun ja kehitykseen liittyvissä kysymyksissä sekä perheelämän ja parisuhteen vaikeuksissa. Perheneuvolan palveluihin kuuluvat mm. lasten, nuorten ja perheiden tutkimus ja terapia, parisuhteeseen liittyvien ongelmien selvittely, erotyöskentely, perheasioiden sovittelu ja asiantuntija-avun antaminen muille lasten ja nuorten kanssa työskenteleville. Perheneuvolassa etsitään yhdessä perheen kanssa ratkaisuja huolenaiheisiin. Perheneuvolan työmuodot muotoutuvat yksilöllisesti perheen tilanteen ja tarpeen mukaan ja tarvittavista jatkotoimenpiteistä sovitaan yhteistyössä asiakkaan ja hänen lähi- ja palveluverkostonsa kanssa. Perheneuvontaa toteutetaan monialaisesti sosiaalityön, psykologian ja lääketieteen sekä tarpeen mukaan muiden asiantuntijoiden kanssa. Perheneuvolan toimipisteet sijaitsevat Nivalassa ja Ylivieskassa. Ylivieskan perheneuvolan alueeseen kuuluvat myös Sievi ja Alavieska. Perheneuvolassa on kolme perheneuvolapsykologin virkaa (2 Ylivieskan toimipisteessä ja 1 Nivalan toimipisteessä), 2 sosiaalityöntekijän virkaa (1 Ylivieska, 1 Nivala) sekä perheneuvolan johtaja. Sekä Nivalan että Ylivieskan toimipisteissä käyvät lisäksi ostopalveluna hankitut konsultoivat lastenpsykiatrit 1-2 krt/kk. Palvelun kohderyhmä Palvelut on tarkoitettu lapselle ja hänen vanhemmilleen sekä muille perheenjäsenille, kun on huolta lapsen/nuoren käyttäytymisestä, psyykkisestä kasvusta tai kehityksestä tai koko perheen ihmissuhteisiin liittyvistä asioista. Ensisijainen kohderyhmä on peruskouluikäiset lapset ja nuoret, mutta myös tätä nuoremmat lapset ja heidän perheensä. Palveluun pääsyn kriteerit, hakemisen/myöntämisen mahdolliset määräajat Perheneuvolan palvelu ovat ns. matalan kynnyksen palvelua, johon ei tarvita lähetettä. Asiakkaaksi hakeudutaan varaamalla itse aika perheneuvolaan. Tavallisesti joku muu taho, kuten koulu, päivähoito, neuvola tai lääkäri, ohjaa asiakkaan palvelun piiriin. Kiireellisille tapauksille pyritään antamaan ensimmäinen aika kolmen viikon kuluessa ajanvarauksesta. Terveydenhuollon hoitotakuun määräajat koskettavat myös perheneuvolaa niiltä osin, kun perheneuvolassa toteutetaan lasten- ja nuorisopsykiatrista hoitoa. Perheneuvolan palvelut kunnittain v Perheneuvola Yhteensä Kunta Toimipisteet Virat Alavieska Sievi Ylivieska Nivala Kallio Perheneuvolan Ylivieskan toimipiste Perheneuvolan Nivalan toimipiste Perheneuvolan johtaja 1 sosiaalityöntekijä 2 psykologia 1 sosiaalityöntekijä 1 psykologi Perheneuvolan johtaja 2 sosiaalityöntekijää 3 psykologia Asiakkaat TP 2015 Alavieska 46 Sievi 107 Ylivieska 346 Asiakkaat TA 2016 Alavieska 45 Sievi 57 Ylivieska 310 Asiakkaat Alavieska 75 Sievi 100 Ylivieska 355 Nivala 265 Nivala 278 Nivala

14 2.8 Muutokset ja riskit Talousarvioissa ehdotetaan Arvi-tiimin (palvelutarpeen arviointiimin) perhetyöntekijän toimen muuttamista sosiaalityöntekijän viraksi. Tarkastelun perusteella Arvi-tiimissä ei ole tarvetta kahdelle perhetyöntekijälle. Sosiaalityöntekijän virka on tarpeellinen prosessien sujuvoittamiseksi ja työn kohdentamiseksi, jolloin Arvi-tiimissä on kaksi sosiaalityöntekijä sosiaaliohjaaja -työparia. Riskit lastensuojelussa Uusien sijoitusten ja perhekuntoutukseen tulevien asiakkaiden määrää on vaikea ennakoida. Vuoden 2017 talousarviossa lastensuojelun sijoituksiin on varattu määräraha syksyllä 2016 tiedossa olevien sijoitusten ja mahdollisesti toteutuvien sijoitusten mukaisesti. Uusiin sijoituksiin tai sijaishuoltopaikkojen muutostarpeisiin ei ole varattu määrärahaa. Nivalassa on syksyn aikana tehty useita uusia sijoituksia, joiden jatkuminen ensi vuodelle on vielä epäselvää. Riskit perheneuvolassa Perheneuvolan talousarvioon liittyvänä riskinä on lasten ja nuorten tilanteen vaikea ennakoitavuus. Lasten ja nuorten lisääntyvät psyykkiset ongelmat ja niiden vaikeutuminen sekä hoitotakuun määrittelemät määräajat voivat johtaa ostopalvelujen tarpeen lisääntymiseen ja tätä kautta kustannusten nousuun. 11

15 3 Hoito- ja hoivapalvelut Hoito- ja hoivapalveluiden tavoitteena on tukea ja edistää alueen asukkaiden hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista sekä mahdollistaa asiakkaan osallisuus oman hoitonsa suunnitteluun ja toteuttamiseen. Tavoitteeseen pyritään ennaltaehkäisevin toimin, varhaisella mukaantulolla ja riittävillä ja oikea-aikaisilla palveluilla. Tavoitteena on myös osallistaa asukkaat palvelujen suunnitteluun, kehittämiseen ja parantamiseen. Hoito- ja hoivapalvelut koskettavat eniten ikääntyneitä ihmisiä, joten toimenpiteet perustuvat suunnitelmaan ikääntyneen väestön tukemisesta. Suunnitelma painottaa kotona asumista ja kuntoutumista edistäviä toimenpiteitä. Hoito- ja hoivapalvelut vastaavat myös erityisryhmien asumispalveluista ja kotikuntoutuksesta. Tavoitteena on kotiuttaa asteittain asumisyksiköistä asiakkaita omaan kotiinsa kotikuntoutuksella. 3.1 Palvelukokonaisuudet Hoito- ja hoivapalveluiden palvelukokonaisuus muodostuu: kotiin annettavista palveluista ympärivuorokautisesta palveluasumisen palveluista akuutti- ja lyhytaikaisesta vuodeosastohoidosta Hoito- ja hoivapalvelut kuuluvat hyvinvointipalveluiden toimialaan ja akuutti- ja lyhytaikainen vuodeosastohoito sisältyy puolestaan terveyspalveluiden toimialaan. Hoito- ja hoivapalvelut vastaavat alueen julkisista kotiin annettavista ja ympärivuorokautisista palveluista tehden yhteistyötä kunnassa toimivien julkisten tahojen, yritysten sekä ikääntynyttä väestöä edustavien järjestöjen ja muiden yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. 3.2 Palveluiden kohderyhmä Hoito- ja hoivapalvelut kohdentuvat ensisijaisesti ikääntyneelle väestölle sekä täysi-ikäisille asumispalveluita ja kotikuntoutusta tarvitseville mielenterveys- ja päihdekuntoutujille. Akuutti- ja lyhytaikaishoidossa vuodeosastoilla hoidetaan kaiken ikäisiä. 3.3 Hoito- ja hoivapalveluja ohjaava lainsäädäntö, suositukset ja suunnitelmat Toimintaa sääntelevät erityisesti seuraavat lait niihin liittyvine muutoksineen ja asetuksineen: - Perustuslaki 731/ Terveydenhuoltolaki 313/ Sosiaalihuoltolaki 1301/ Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/ Itsemääräämisoikeuslaki 108/ Kotikuntalaki 201/ Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta 733/ Laki omaishoidon tuesta 937/ Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä 569/ Hallintolaki 434/ Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/ Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/ Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 732/ Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/ Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/ Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 621/ Henkilötietolaki 523/ Arkistolaki

16 - Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (159/2007) - Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain 10 ja 14 :n muuttamisesta 255/ Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjoista 298/ Laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä (1233/2006) - Laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä annetun lain muuttamisesta 678/2015 Suosituksista keskeisin on Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi vuodelta Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella -suunnitelmassa vuosille on linjattu tulevaisuuden suuntaviivat hyvinvointia ja terveyttä edistävistä sekä muista palveluista. 3.4 Palvelutarve, palvelun järjestämisen tavat ja palveluun pääsyn määräajat Ikääntyvään väestö muutosennuste on esitetty seuraavassa taulukossa Ikäryhmä/lukumäärä v v v v v v täyttäneet Alavieska Nivala Sievi Ylivieska v täyttäneet Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Taulukko 1. Väestötiedot vuosilta 2015 ja 2016 (ennakkotieto ) sekä ennusteet vuosille Lähde: Tilastokeskus Muistisairaus on suurin yksittäinen palvelujen tarvetta aiheuttava tekijä tällä hetkellä. Vanhuusiän masennus sekä mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat yleistyneet ja näkyvät palvelujen tarpeessa. Tulevaisuudessa ikääntyneiden kasvava määrä on suurin palvelutarvetta aiheuttava tekijä. Palvelutarve Kaikkien kotihoidon ja ympärivuorokautista asumista koskevien palveluiden järjestäminen perustuu kokonaisvaltaiseen, monipuoliseen ja luotettavaan asiantuntijan arvioon palvelutarpeesta ja hyväksyttyihin palveluun pääsykriteereihin, asumispalvelua koskiessa monijäsenisen arviointiryhmän arvioon sekä päätökseen palvelujen myöntämisestä. Palvelutarpeen arviointiin pääsy on turvattu sosiaalihuoltolaissa 75 vuotta täyttäneille ja kaiken ikäisille Kelan erityishoitotuen saajille. Ei -kiireellisissä tapauksissa palvelutarpeen arviointi tehdään viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä pyynnöstä. Kiireellisissä tapauksissa sosiaalipalvelujen tarve on arvioitava viipymättä. Pyynnön voi tehdä asianomainen, omainen, muu henkilö tai viranomainen. 13

17 Palvelujen järjestäminen Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( /980) edellyttää kiireellisissä tapauksissa sosiaalipalvelujen järjestämistä viipymättä ja muussa tapauksessa kolmen kuukauden kuluessa palvelun myöntämisestä. Palveluun odotusajat julkaistaan osavuosikatsauksittain. Palvelut järjestetään sisällöltään, laadultaan ja laajuudeltaan yhdenmukaisesti, joko omana toimintana, ostopalveluna tai palvelusetelillä. Palvelujen järjestäminen perustuu palvelutarpeen arviointiin, hoito-, palvelu- ja kuntoutumissuunnitelmaan sekä päätökseen sosiaalipalvelujen myöntämisestä. Palvelusuunnitelma tehdään yhdessä asiakkaan tai asiakkaan suostumuksella hänen läheisensä tai hänelle määrätyn edunvalvojan kanssa. Hoito-, kuntoutumis- ja palvelusuunnitelma tarkistetaan palvelutarpeen oleellisesti muuttuessa, kuitenkin vähintään kaksi kertaa vuodessa. Palvelun laatua arvioidaan asiakasraadeilla, palautekyselyillä ja RAI-toimintakykymittarilla sekä ITE-itsearvioinnilla. North Health Group:n (NHG) vetämänä kotihoito osallistuu valtakunnalliseen palvelun vertaisarviointiin verrokkikotihoitoyksiköiden kanssa. 3.5 Kotiin annettavat palvelut Kotihoidon palvelut on tarkoitettu henkilöille, jotka tarvitsevat jokapäiväisistä toiminnoista selviytymiseen hoitotyön ammattilaisen apua ja täyttävät kotihoidon myöntämisen perusteet. Kotihoidon tavoitteena on tukea asiakkaan hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä, itsenäistä suoriutumista ja vahvistaa asiakkaan mahdollisuutta vaikuttaa hänelle järjestettävien sosiaali- ja terveyspalvelujen sisältöön ja toteuttamistapaan. Kotiin annettavien palveluiden palvelukokonaisuuteen kuuluu: - kotihoidon palveluneuvonta - omaishoidon tuki - perhehoito - tukipalvelut - päivätoiminta - tilapäishoito - kotihoito (kotipalvelu ja kotisairaanhoito) - kotihoidon erityisryhmien päivätoiminta, kotikuntoutus ja tuettu asuminen Laadukkaan kotihoidon edellytyksiä ovat asiakkaan osallisuus, itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen ja elämänlaatu, yksilöllisiin palvelutarpeisiin vastaaminen, palveluiden saatavuus ja toimivuus, informaation saanti, henkilöstön ja johtamisen osaaminen sekä toiminnan luotettavuus ja turvallisuus Kotihoidon palveluneuvonta Palveluneuvonnasta saa yleistä ohjausta ja neuvontaa kotona pärjäämisen tueksi ilman kunnallisia palveluita. Tavoitteena on tukea asiakkaan kotona pärjäämistä, itsenäistä suoriutumista, tunnistaa ja määrittää yksilölliset palvelutarpeet sekä löytää oikea-aikaiset ja parhaiten yhteensopivat palvelut. Palvelujen järjestämisen lähtökohtana on palvelutarpeen arviointi, joka tehdään palvelun hakijan kotona hänen suostumuksellaan. Palveluneuvonnan tarkoituksena on mahdollistaa tehokas ennaltaehkäisy, varhainen tuki, puuttuminen ongelmiin ja riskitekijöihin sekä luoda edellytykset suunnitella ja jakaa yhteisiä voimavaroja oikeudenmukaisesti. Asiakasta ohjataan tarkoituksenmukaisten palvelujen piiriin ja asiakkaita informoidaan eri palveluvaihtoehdoista ja niiden tuottajista. 14

18 Palveluneuvonta suunnittelee, kehittää ja organisoi seuraavia kotihoidon alueellisia palveluja: terveyttä ja hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä, jotka tällä hetkellä tehdään 80-vuotiaille, kyselyt 75-vuotiaille palvelutarpeenarviointeja (kotihoitoon ja ympärivuorokautiseen palveluasumiseen) omaishoidontuen palveluja vastuuhoitajan palveluja fysioterapeutin palveluja sairaanhoitajan vastaanottoa gerontologisen sosiaalityön palveluja harkinnanvaraisia palveluita ja avustuksia Palveluneuvonnan asiakkaat Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Kallio TP 2015 yhteensä TA 2016 Asiakkaat (alle 75 v) TA 2016 Asiakkaat (yli 75 v) TA 2016 yhteensä Asiakkaat (alle 75 v) Asiakkaat (yli 75 v) yhteensä Taulukko 2. Palveluneuvonnan asiakkaat TP 2015 ja TA 2016 ja TA Kotihoito (kotipalvelu ja kotisairaanhoito) Kotihoidolla tarkoitetaan asiakkaan kotona asumisen kannalta tarpeellisia ja riittäviä kotiin järjestettyjä sosiaali- ja terveyspalveluja. Säännöllinen kotihoito sisältää yhdistetyn kotisairaanhoidon ja kotipalvelun. Säännölliseksi kotihoidoksi katsotaan vähintään kerran viikossa annettava hoito ja palvelu. Kotihoidon palvelut järjestetään asiakkaan hoito-, palvelu- ja kuntoutumissuunnitelman mukaan. Tilapäinen kotihoito on satunnaista, harvemmin kuin kerran viikossa tai lyhyen määräajan annettavaa hoivaa ja hoitoa. Tilapäinen kotihoito on yhdistetty kotihoidon sijaispoolin kanssa, jotta palvelukysynnän vaihteluihin voidaan vastata entistä paremmin. Alimpaan kotihoitoluokkaan kuuluvat asiakkaat ohjataan ensisijaisesti käyttämään muiden toimijoiden palveluja. Asiakkaan kotihoitoluokka perustuu palveluun käytettävään aikaan. Ne ovat: Tuettu kotihoito Kotihoitoluokka 1: Palvelua 1-5 tuntia/kk (tilapäinen) Kotihoitoluokka 2: Palvelua 6-10 tuntia/kk Valvottu kotihoito Kotihoitoluokka 3: Palvelua tuntia/kk Kotihoitoluokka 4: Palvelua tuntia/kk Tehostettu kotihoito Kotihoitoluokka 5: Palvelua tuntia/kk Kotihoitoluokka 6: Palvelua yli 41 tuntia/kk 15

19 Säännöllisen kotihoidon asiakkaat Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Kallio TP TA 2016 Asiakkaat (alle 75 v) TA 2016 Asiakkaat (yli 75 v) TA 2016 yhteensä Asiakkaat (alle 75 v) Asiakkaat (yli 75 v) yhteensä Taulukko 3. Säännöllisen kotihoidon asiakkaat vertailu TP2015 ja TA2016 ja TA2017 Kotihoidon kaikki asiakkaat Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Kallio TP TA 2016 Asiakkaat (alle 75 v) TA 2016 Asiakkaat (yli 75 v) TA 2016 yhteensä Asiakkaat (alle 75 v) Asiakkaat (yli 75 v) yhteensä Taulukko 4. Kaikki kotihoidon asiakkaat (säännöllinen ja tilapäinen kotihoito) TP2015, TA2016 ja TA2017 arvioidut asiakkaat. Kotiin annettavia palveluja voi saada seitsemänä päivänä viikossa kello välisenä aikana. Kotihoidossa asiakkaalle on nimetty omahoitaja. Toiminnanohjausjärjestelmän ja mobiilipohjaisen teknologian käyttö mahdollistaa asiakastietojen kirjaamisen kotona yhdessä asiakkaan kanssa. Kotihoidon välitön asiakasaika tunteina Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Kotikartano 1 Kallio TP TA Taulukko 5. Kotihoidon välitön asiakasaika TP2015, TA2016 ja TA

20 Kotihoitopalveluiden kysynnän lisäykseen vastataan palvelutoiminnan tuottavuuden kasvulla, työkäytäntöjen muutoksilla ja tiedolla johtamisella, jossa hyödynnetään vertailukehittämisen tietoja. Kotona asumisen onnistumiseen vaikuttaa osaavan henkilöstön lisäksi lääkäripalveluiden saatavuus. Kotihoidon on mahdollista ohjata asukkaita seuraaviin ikäihmisten vuokra-asuntoihin: Palvelualue Yksikkö Omistaja Paikkaluku Nivala Niva-Onni Nivalan Vanhustenkotiyhdistys ry 33 asuntoa Sievi Kotirinne Sievin kunta 10 asuntoa Ylivieska Kotikartano 1 Kotikartano 3 Ylivieskan Vanhustenkotiyhdistys ry 26 asuntoa 27 asuntoa Taulukko 6. Kuntien vuokra-asunnot ikäihmisille omistajatahoineen ja asuntopaikkoineen Kotihoidolla tuettu asuminen hoitopäivät Sievi Kotirinne Ylivieska Kotikartano 3 Kallio TP Hoitopäivät (alle 75 v) Hoitopäivät (yli 75 v) yhteensä Taulukko 7. Hoitopäivät niissä kotihoidolla tuetussa palveluasumisen yksiköissä, jossa tilastointia ei mahdollista tehdä hoitokäynteinä. Palvelusetelit Asiakas voi käyttää Kallion kotihoidon palvelun sijasta palveluseteliä talousarvioon varatun määrärahan puitteissa. Palveluseteleitä on tarjolla säännölliseen ja tilapäiseen kotihoitoon, siivoukseen ja omaishoitajan vapaapäivän järjestämiseen. Asiakkaan asiakasmaksu ja palvelusetelin omavastuuosuus määräytyvät palveluun käytetyn tuntimäärän sekä asiakkaan tulojen mukaan. Palvelusetelin arvoon tulee indeksitarkistus vuosittain. Palvelusetelitoimintaa ohjaa kotihoidon palveluiden sääntökirja. Palveluseteli asiakkaat TP 2015 TA 2016 Asiakkaat (alle 75 v) TA 2016 Asiakkaat (yli 75 v) TA 2016 yhteensä Asiakkaat (alle 75 v) Asiakkaat (yli 75 v) yhteensä Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Kallio Taulukko 8. Kotihoidon palveluseteliasiakkaat vertailu TP 2015 ja arvioit palveluseteliasiakkaiden määristä ja TA2016 ja TA

21 3.5.3 Tukipalvelut Tukipalvelut on tarkoitettu henkilöille, jotka eivät itse tai omaistensa avustuksella selviydy toimintakyvyn vajeen tai asunnon rakenteen tai riittämättömien varusteiden vuoksi arjen tavanomaisista toiminnoista kotona tai kodin ulkopuolella. Tukipalvelujen tavoitteena on turvata kotona selviytyminen ja tukea toimintakykyä, selviytymistä ja hyvinvointia. Tukipalveluihin kuuluu asiointi- ja kauppapalvelu, ateria-, siivous-, turvapuhelin- ja vaatehuoltopalvelu, kylvetyspalvelu kuljetuksineen sekä annosjakelulääkkeet sairaanhoitajan valvonnassa ja välittämänä. Tukipalvelut myönnetään palvelukriteerien täyttyessä ja järjestetään pääosin yksityisenä palveluna. Tukipalveluista peritään yhtymähallituksen vahvistamat maksut. Palveluseteliä käytettäessä asiakas maksaa palvelun hinnan ja palvelusetelin arvon välisen erotuksen omavastuuosuutena suoraan palvelun tuottajalle. Tukipalvelujen asiakkaat Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Kallio TP TA 2016 Asiakkaat (alle 75 v) TA 2016 Asiakkaat (yli 75 v) TA 2016 yhteensä Asiakkaat (alle 75 v) Asiakkaat (yli 75 v) yhteensä Taulukko 9. Tukipalvelujen asiakkaat TP 2015 ja TA 2016 ja TA Päivätoiminta Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoituksena on tukea ikäihmisten kotona asumista, edistää sosiaalista kanssakäymistä sekä tukea omaishoitajien jaksamista mahdollistamalla omaishoitajan lakisääteinen vapaa hoitotyöstä. Päivätoiminnan tavoitteena on kotona asuvien ikääntyneiden psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen toimintakyvyn edistäminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen sekä asiakkaiden mielialan kohentuminen, vertaistuen saaminen ja kotona pärjäämisen tukeminen. Palvelu sisältää ateriat, henkilökohtaiset hygieniapalvelut, ohjattua virkistys- ja harrastustoimintaa, mahdollisuuden sosiaaliseen kanssakäymiseen sekä tarvittaessa kuljetuksen päiväkeskukseen ja takaisin erillistä maksua vastaan. Toiminnan sisältöä uudistetaan vapaaehtoisjärjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Alavieskassa on tarjolla kerhomuotoista toimintaa vapaaehtoistyönä. Nivalan päiväkeskuksessa päivätoimintaa on kolmena päivänä viikossa ja Sievissä Lusiinan päiväkeskuksessa on kahtena päivänä viikossa. Ylivieskassa päivätoimintaa on kolmena päivänä, jossa on lisäystä vuoteen pv/vk. Päiväkeskukset ovat suljettuina lomakausina. 18

22 Päivätoiminnan hoitopäivät Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Kallio TP TA 2016 Hoitopäivät (alle 75 v) TA 2016 Hoitopäivät (yli 75 v) TA 2016 yhteensä Hoitopäivät (alle 75 v) Hoitopäivät (yli 75 v) yhteensä Taulukko 10. Kallion päiväkeskusten hoitopäivät vertailu TP 2015 sekä TA 2016 ja Omaishoidon tuki Omaishoidon tuki on tarkoitettu vaikeavammaiselle, mielenterveys- ja päihdekuntoutujalle tai 65 vuotta täyttäneelle ikääntyvälle henkilölle, joka tarvitsee palveluasumiseen verrattavaa ympärivuorokautista tai jatkuvasti sitovaa hoitoa ja huolenpitoa. Omaishoidon tuki on kokonaisuus, joka muodostuu hoidettavalle annettavista tarvittavista palveluista omaishoitajalle maksettavasta hoitopalkkiosta ja omaishoitajalle tai annettavasta vapaasta, häntä tukevista palveluista ja muusta tuesta Omaishoidon tuen myöntäminen perustuu yhtymähallituksen vahvistamiin kriteereihin. Kalliossa on käytössä kolme hoitopalkkioluokkaa, jotka perustuvat hoidettavan toimintakyvyn vajeeseen ja sitä kautta hoidon tarpeeseen. Vaikeavammaisen ja mielenterveyskuntoutujan toimintakyky arvioidaan asiantuntijatyöryhmässä. Hoitopalkkio maksetaan omaishoitajalle ja se on veronalaista tuloa. Mikäli hoidettava käyttää hoitopalkkioluokassa 2 säännöllisesti kuntayhtymän järjestämiä palveluja, ne alentavat hoitopalkkiota. Palkkio maksetaan tällöin hoitopalkkioluokan 1 mukaan. Omaishoidon vapaa voidaan järjestää palvelusetelillä, tilapäishoidon yksiköissä, perhehoidossa tai uutena mahdollisuutena toimeksiantosuhteisena sijaishoitona. Omaishoitajalle järjestetään uutena toimintana terveystarkastukset. Tarkastukset tehdään muutaman vuoden välein niille omaishoitajille, jotka ovat toimineet omaishoitajana kolme vuotta ja jotka eivät ole työterveydenhuollon piirissä. Omaishoidon palveluseteliin on varattu määrärahaa enemmän kuin v Uutena talousarvioon on varattu määräraha toimeksiantosuhteiseen sijaishoitoon ja omaishoitajan terveystarkastuksiin. 19

23 Omaishoidon asiakkaat Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Kallio TP TA 2016 asiakkaat (alle 75 v) TA 2016 asiakkaat (yli 75 v) TA 2016 yhteensä asiakkaat (alle 75 v) asiakkaat (yli 75 v) yhteensä (73 alle 65-v.) 112 (73-75 alle 65-v.) (73-75 alle 65-v.) 130 (75 alle 65-v.) Taulukko 11. Omaishoidon tuen asiakkaiden määrä TP 2015 ja TA 2016 ja. 330 (75 alle 65-v.) Tilapäishoito Tilapäishoito on ennalta suunniteltua (mm. omaishoidettavien vuorohoito) tai äkillisiin hoitotarpeisiin annettavaa hoitoa ympärivuorokautisissa yksiköissä. Tilapäishoitojaksolla asiakkaalle tarjotaan kuntoutusta ja toimintakyvyn ylläpitämistä tai sitä edistäviä palveluita. Tilapäishoitoyksiköissä aloitetaan tehostettua palveluasumista hakeville ns. arviointi-/kuntoutusjaksojen järjestäminen. Tänä aikana selvitetään, onko asiakkaan mahdollista vielä jatkaa kotihoidossa tukitoimin vai tarvitseeko hän tehostetun palveluasumisen paikan. Ikääntyvien palvelujen kehittämissuunnitelman mukaan tilapäishoitoa lisätään vähitellen. Tavoitteena on järjestää tilapäishoitoa 2 prosentille 75 vuotta täyttäneistä vuoden 2016 loppuun mennessä. Muutos tapahtuu vähitellen asiakastarpeiden sekä käytettävissä olevien tilojen ja määrärahojen mukaan. Kotihoito järjestää tilapäishoitoa keskitetysti Nivalassa tilapäishoidon yksiköksi muutetussa Hopeakodissa, jossa paikkoja on 14 asiakkaalle. Ylivieskassa Kotikartano 4:ssa tilapäishoidossa on 12 paikkaa. Alavieskassa ja Sievissä tilapäishoitoa järjestetään edelleen tehostetun palveluasumisen yksiköissä. Tilapäishoidon hoitopäivät TP2015 Alavieska Nivala Hopeakoti Sievi Kotirinne Ylivieska Kotikartano 4 tilapäis Kallio Hoitopäivät (alle 75 v) Hoitopäivät (yli 75 v) yhteensä 20 (y*) (y) Taulukko 12. Kotihoidon tilapäishoitoyksiköiden hoitopäivät TP 2015,. * Alavieskalaisia on tilapäishoidossa Ylivieskassa 20

24 3.5.7 Perhehoito Perhehoidolla voidaan monipuolistaa tilapäishoitoa. Vaihtoehtoisesti perhehoitaja voi kiertää myös asiakkaiden kodeissa. Perhehoito suunnataan ensisijassa omaishoidon vapaiden aikaiseen tilapäishoitoon. Kustannukset jakautuvat kuntien kesken käytön suhteessa. Hoito- ja hoivapalveluissa aloitti v yksi lyhtyaikainen perhehoitoyksikkö. Palvelukysynnästä johtuen määrärahaa on varattu edellisvuotta vähemmän, mutta määräraha riittää kahden perhehoitoyksikön kustannuksiin. Varatulla määrärahalla voidaan vastata ja lisätä perhehoitoa palvelutarpeen mukaisesti. Perhehoidon asiakkaat ja hoitopäivät asiakkaat (alle 75 v) asiakkaat (yli 75 v) Hoitopäivät (alle 75 v) Hoitopäivät (yli 75 v) Hoitopäivät yhteensä Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Kallio Taulukko 13. Perhehoidon asiakkaat Kotiin annettavien palveluiden henkilöstö Kotiin annettavissa palveluissa vakituista henkilöstöä on 162 ja hallintohenkilöitä 3,5. Kotihoidon palveluesimiehet vastaavat asiakaspalvelusta, palvelujen sisällön suunnittelusta ja organisoinnista. Henkilöstökoordinaattorit henkilöstöhallintoon ja opiskelijoiden ohjaukseen liittyvistä asioista. Kotihoidon sijaispooli sisältää tilapäisen kotihoidon palvelut/ruuhkahuipuissa auttamisen ja äkillisen sijaistarpeen organisoinnin. Kotihoito hyödyntää moniammatillista osaamista toiminnassaan. Kotihoidon henkilöstörakennetta on muutettu asiakkaan palvelutarpeiden mukaan. Palveluneuvontaan on keskitetty koko alueen yhteinen henkilöstö. Talousarviossa on sijaispooliin lisätty Ylivieska-Alavieskaan 2 sairaanhoitajaa ja 2 lähihoitajaa sekä Ylivieskan tilapäishoitoyksikköön 1 lähihoitaja ja Kotikartano 1 ja 3 taloihin 1 yhteinen lähihoitaja. Lisäämällä vakinaista henkilökuntaa voidaan vähentää kalliimpaa sijaistyövoimakäyttöä. 21

25 Hallintohenkilöstö 3,5 3,5 Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska palvelujohtaja palvelupäällikkö toimistosihteeri Palveluneuvonta 12,10 12,10 Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska palveluesimies fysioterapeutti kuntohoitaja lähihoitaja sairaanhoitaja sosiaalityöntekijä asiakasneuja/ohjaaja Palveluesimies Henkilöstökoordinaattori Sairaanhoitaja 0, ,20 1,70 0, Lähihoitaja Kodinhoitaja/ kotiavustaja/ muu Kotihoito Alavieska 0, ,3 Nivala 0, ,6 Sievi 0, ,4 Ylivieska 0, ,7 Ikäihmisten vuokra-asuminen 0, ,95 Kotirinne 0, ,3 Kotikartano 1 ja 3 0, ,65 Päivätoiminta 0,75 2,6 0,8 4,15 Alavieska Nivala 0,25 1,6 1,85 Sievi 0,25 0,4 0,65 Ylivieska 0,25 0,6 0,8 1,65 Tilapäishoito 1, ,6 1,1 21,85 Nivala 0,55 2 9,6 12,15 Ylivieska 0, ,1 9,7 Resurssipooli 1, ,95 Alavieska 0,2 0,2 3 3,4 Nivala 0,55 4,6 8 13,15 Sievi 0,5 2,4 3 5,9 Ylivieska 0,7 4, ,5 Kallion kotihoidon tulosyksikkö yhteensä 149,5 Taulukko 14. Kotihoidon henkilöstö

26 3.6 Erityisryhmät Erityisryhmien palvelut vastaa erikoissairaanhoidosta kotiutettujen täysi-ikäisten mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden palveluasumisen, eri tasoisen tukiasumisen, päivätoiminnan ja lyhytaikaisen intervallihoidon järjestämisestä. Erityisryhmien asumispalvelut ostetaan yksityisiltä palveluntuottajilta, joista osa on erikoistunut aktiiviseen kuntouttamiseen ja osa tarjoaa palveluasumista. Erityisryhmien palveluiden tavoitteena on tukea mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden kuntoutumista mahdollisimman itsenäiseen elämään, joka sisältää asiakaslähtöisen ja yksilöllisen psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisen. Tavoitteen mukaisesti Kallion alueella aloitetaan uutena toimintana ns. kotikuntoutus, jolla tuetaan asiakasta kotiutumaan asumispalveluyksiköstä tai erikoissairaanhoidosta hänelle tarjottuun asuntoon niin, että hän selviytyy itsenäisesti omassa kodissaan. Erityisryhmien palveluiden ja kotikuntoutuksen henkilöstö on kuvattu taulukossa 18. Toiminta vaatii palveluesimiehen viran. Kotikuntoutusasiakkaat Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Kallio Taulukko 15. Kotikuntoutusasiakkaat, arvio vuoden aikana asumispalveluista ja avohoidosta siirtyvistä asiakkaista. Erityisryhmien palveluihin kuuluu palveluohjaus, asiakkaan toimintakyvyn arviointi sekä kuntoutus- ja palvelusuunnitelman laatiminen yhdessä asiakkaan, palveluntuottajan ja Kallion edustajan kanssa. Palvelu- ja kuntoutussuunnitelma perustuu asiakaskohtaiseen arviointiin, jonka tukena käytetään RAI CMH -toimintakykymittaria. Palveluohjaus on yhteistyötä asiakkaan, palveluntuottajan, psykiatristen avopalveluiden ja erikoissairaanhoidon kanssa. Maisemassa erityisryhmien palveluasuminen (alle 65 -vuotiaat) on aikuispsykososiaalisissa palveluissa. Erityisryhmien tuetun asumisen asiakkaat ja hoitopäivät Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Kallio TP TA 2016 Hoitopäivät (alle 65 v) TA 2016 Hoitopäivät (alle 75 v) TA 2016 Hoitopäivät (yli 75 v) TA 2016 Hoitopäivät yhteensä (asiakkaita yhteensä 50) (asiakkaita yhteensä 32) 2555 (asiakkaita 9) 730 (asiakkaita yhteensä 6) (asiakkaita yhteensä 47) asiakkaat Asiakkaita yhteensä 53 Hoitopäivät (alle 65 v) Hoitopäivät (alle 75 v) Hoitopäivät (yli 75 v) Hoitopäivät yhteensä Taulukko 16. Erityisryhmien (mielenterveys- ja päihde) asiakkaat ja tuetun palveluasumisen hoitopäivät TP 2015, TA 2016,. 23

27 Erityisryhmien päivätoiminnan asiakkaat ja hoitopäivät Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Kallio TP TA 2016 Hoitopäivät (alle 75 v) TA 2016 Hoitopäivät (yli 75 v) TA 2016 Hoitopäivät yhteensä (asiakkaita yhteensä 20) 2193 (asiakkaita yhteensä 13) 3288 (asiakkaita yhtensä 16) asiakkaat Asiakkaita yhteensä 11 Hoitopäivät yhteensä Taulukko 17. Erityisryhmien päivätoiminnan asiakkaat ja hoitopäivät TP2015, TA 2016,. Palveluesimies Sairaanhoitaja Lähihoitaja/ mielenterveyshoitaja Toimintaterapeutti Yhteensä Erityisryhmät ja Kotikuntoutus Alavieska 0,10 0,1 2 0,1 2,3 Nivala 0,15 0,3 4 0,3 4,75 Sievi 0,10 0,2 3 0,2 3,5 Ylivieska 0,65 0,4 4 0,4 5,45 Erityisryhmät tulosyksikkö yhteensä 16 Taulukko 18. Erityisryhmien henkilöstö Ympärivuorokautiset palvelut Ympärivuorokautiseen palvelukokonaisuuteen sisältyvät pitkäaikainen tehostettu ympärivuorokautinen palveluasuminen sekä ikäihmisille että erityisryhmille ja akuutti- ja lyhytaikainen sairaalahoito Pitkäaikainen ympärivuorokautinen tehostettu palveluasuminen Ympärivuorokautinen palveluasuminen on tarkoitettu henkilölle, jonka fyysinen, psyykkinen tai sosiaalinen toimintakyky on alentunut niin paljon, että hän tarvitsee ympärivuorokautista huolenpitoa, valvontaa ja hoitoa. Itsenäinen asuminen ei enää ole mahdollista omaisten ja/tai yksityisen tai kotihoidon palvelujen turvin. Palvelut järjestetään palveluasumisen kriteerit täyttäville. Tehostetussa palveluasumisessa hoidossa korostetaan ikääntyvän ihmisen elämänlaadun merkitystä, yksilöllisyyttä, itsemääräämisoikeutta ja osallisuutta olemassa olevilla voimavaroilla. Asiakkaille nimetään omahoitaja. Asiakas asuu palveluyksikössä elämänsä loppuun asti, ellei hän tarvitse hoitonsa vuoksi sairaalahoitoa. Saattohoito järjestetään mahdollisuuksien mukaan asiakkaan ja hänen läheistensä toivomusten mukaisesti asukkaan kotiin. 24

28 Palveluasumisen yksiköissä järjestetään pääosin pitkäaikaista asumista. Alavieskassa ja Sievissä tilapäishoito järjestetään tehostetun palveluasumisen yksiköissä tähän tarkoitukseen varatuissa omissa huoneissa. Ympärivuorokautiset palvelut vastaavat myös täysi-ikäisten mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden ympärivuorokautisesta tehostetun palveluasumisen järjestämisestä. Asiakkaat tulevat ympärivuorokautisiin asumispalveluihin palveluohjauksen ja moniammatillisen palvelutarpeen arviointiryhmän kautta. Erityisryhmien asumispalvelut ostetaan yksityisiltä palveluntuottajilta. Tavoitteena on, että erityisryhmien asiakas palaa kotikuntoutuksen turvin omaan kotiinsa asumaan. Palveluun pääsyn kriteerit Asiakkaan palvelutarve ja toimintakyky arvioidaan palveluneuvonnassa. Palveluun hakijan elämäntilannetta tarkastellaan kokonaisvaltaisesti. Yksittäinen toimintakyvyn vaje ei ole ratkaiseva palvelumuodon valinnassa. Moniammatillinen työryhmä asettaa asiakkaiden hakemukset kiireellisyysjärjestykseen. Palveluasumisen palvelut annetaan asiakkaiden palvelutarpeiden ja yhtymähallituksen hyväksymien kriteerien perusteella. Palveluasumiseen pääsyn kriteerit ovat: - keskivaikea tai vaikea muistisairaus - ympärivuorokautisen hoivan ja hoidon tarve - asiakkaan toimintakyky edellyttää RAI- arviointimittaria käyttäen tehostetun palveluasumisen tasoista yksikköä Palvelun sisältö Palveluasumisessa asiakas vuokraa ja sisustaa yksityisyyden varmistavan sekä esteettömän asunnon/huoneen käyttöönsä. Asiakkaan käytössä on myös yhteisiä tiloja ja jokapäiväistä toimintaa helpottavia apuvälineitä. Asiakas voi ulkoilla, harrastaa ja osallistua yhteisölliseen toimintaan sekä arjen askareisiin itsenäisesti tai omaisen tuella tai hoitohenkilöstön avustamana. Palveluasumisen yksiköissä asiakkaan toimintakykyä ylläpidetään, edistetään kuntoutumista ja hänen osallisuuttaan tuetaan virikkeellisellä toiminnalla. Asiakkailla on käytössä fysioterapeutin, apuvälinelainaamon ja tarvittaessa toimintaterapian palvelut. Muistisairaiden hoitoon erikoistuneissa yksiköissä henkilökunnalla on muistisairauksiin liittyvää erityiskoulutusta. Tilat on suunniteltu muistisairaille soveltuviksi. Asiakkaalle tehdään yhdessä hänen tai hänen luvallaan omaisen kanssa RAI -toimintakykyarvioon perustuva yksilöllinen hoito- palvelu- ja kuntoutussuunnitelma ympärivuorokautisesta hoidosta ja toimintakykyä ylläpitävästä kuntouttavasta hoivasta. Asiakkaalle ostopalveluna tai palvelusetelillä tuotettu palvelu vastaa laadultaan omaa tuotantoa. Asukas maksaa vuokran joko suoraan vuokranantajalle tai kunnilta välivuokratuissa asunnoissa Kalliolle ja asiakasmaksu määrittyy yhtymähallituksen vahvistaman maksutaksan mukaan. Palvelusetelin valinnut asiakas maksaa palvelun hinnan ja palvelusetelin arvon välisen erotuksen omavastuuosuutena suoraan palvelun tuottajalle. Palvelusetelitoimintaa ohjaa ikäihmisten tehostetun palveluasumisen sääntökirja Palveluasumisen paikat, henkilöstö ja hoitopäivät Palveluasumisen yksiköissä on yhteensä 202,2 vakituista työntekijää ja 5,3 vakituista hallinto- tai muuta henkilöstöä. Sijaistarpeisiin vastataan sisäisillä sijaisilla, henkilöstön yhteiskäytöllä ja tilapäishenkilöstöllä. Ympärivuorokautistenpalveluiden henkilöstörakennetta on muutettu asiakkaiden palvelutarpeiden mukaisesti. Palveluasumisen henkilöstön osaamisesta huolehditaan jatkuvalla sisäisellä ja ulkoisella koulutuksella. 25

29 Yhteinen henkilöstö palvelujohtaja palvelupäällikkö palveluohjaaja toimistosihteeri fysioterapeutti kuntohoitaja toiminnanohjaaja erityisryhmien sairaanhoitaja 0,5 1 0,3 2,2 0,3 0,5 0,4 0,5 Alue/Yksikkö Paikat Henkilöt yhteensä Palveluesimies* Sairaanhoitaja Lähi-/kodinhoitaja/kotiav Osastoapul. Sisäiset sijaiset*) Mitoitus Alavieska yhteensä Omavieska ,61 Nivala yhteensä 87 60,4 Kotikeskus (Mäntykoti, Rantakoti, Suvantokoti) ,60 Niittykoti ,62 Nivalan hoiva ** 9+ (9) 13,4 0, ,61 Sievi yhteensä 42 29,4 Pajula (Koivula, Käpylä, Pajula) 42 29, ,4 2 0,62 Ylivieska yhteensä ,4 Kotikartano (2 ja 4) ,60 Sipilä (Ranta-Sipilä, Sipilä) ,63 Ylivieskan hoiva 16 12,4 0, ,62 Taulukko 19. Palveluasumisen henkilöstö ja mitoitus 2017 *) lähiesimiestä ja sisäisiä sijaisia ei oteta huomioon laskettaessa henkilöstömitoitusta **) 9 lisäpaikkaa vuonna Jolloin paikat yhteensä 18 ja mitoitus 0,61. Ympärivuorokautiseen palveluasumiseen sisältyy vielä tilapäishoitoa, joka on vähennetty peittävyydestä: Alavieska 1 paikka ja Sievi 2 paikkaa. Nivalan ja Ylivieskan tilapäishoidon paikat ovat kotihoidon tulosyksikössä. Palvelut järjestetään omana toimintana keskimäärin 278 asukkaalle. Lisäksi yksityisiltä palveluntuottajilta ostetaan palveluja ostopalveluna noin 30 henkilölle ( yli 65 vuotiaat mielenterveyskuntoutujat) ja järjestetään palvelusetelillä n. 60 henkilölle. Kunta Hoitopäivät TP 2015 TA 2016 < 75 v > 75 v yhteensä Alavieska (296*) Nivala (2562) Sievi (674) Ylivieska (2034) Kallio (5566) Taulukko 20. Palveluasumisen hoitopäiväarvio 2017, vertailu TP 2015 ja TA Nivalan hoiva 9+9 paikkaa mukana. *) Tilapäishoidon hoitopäivät sisältyvät hoitopäivien kokonaislukumäärään, mutta ovat eriteltyinä taulukossa sulkuihin. 26

30 Erityisryhmien tehostetun asumisen asiakkaat ja hoitopäivät TP 2015 Hoitopäivät yhteensä TA 2016 Hoitopäivät yhteensä Hoitopäivät yhteensä Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Kallio Taulukko 21. Mielenterveys- ja päihdeasukkaiden hoitopäiväarvio ympärivuorokautisessa hoidossa 2017, vertailu TP 2015 ja TA Akuutti- ja lyhytaikainen vuodeosastohoito Hoito- ja hoivapalvelujen tulosalueen vastuulla oleva, terveyspalveluiden toimialaan sisältyvä, akuuttija lyhytaikaisen sairaalahoidon palvelukuvaus on esitetty vastaanottopalveluiden tulosalueella. Pitkäaikaista laitoshoitoa annetaan akuuttivuodeosastoilla vain silloin, kun siihen on lääketieteelliset perusteet. Kunta Hoitopäivät TP 2015 TA 2016 < 75 v >75 v yhteensä Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Muut kunnat Kallio Taulukko 22. Vuodeosastojen hoitopäiväarvio 2017, vertailu TP 2015 ja TA Hoito- ja hoivapalveluiden peittävyys Kunta / peittävyys Omaishoito % Säännöllinen Ympärivuorokautinen kotihoito % palveluasuminen % Alavieska 6,5 16,3 13,4 Nivala 7,5 15,9 11,9 *) Sievi 8,5 20,6 10,5 Ylivieska 5,8 15,0 8,9 Kallio 6,9 16,2 10,6 Valtakunnallinen suositus Taulukko 23. Hoito- ja hoivapalveluiden peittävyys suhteutettuna 75 vuotta täyttäneisiin vuoden v TAluvuilla. *) Peittävyyteen sisältyy Nivalan hoivaosaston lisäpaikat 27

31 3.10 Muutokset ja riskit Kaikkia kuntia yhteisesti koskevat muutokset ja riskit 2017 Muutokset: - Henkilöstörakennetta muutetaan palvelutarpeita vastaavaksi ja ennakoivaan toimintaan. - Sijaispoolilla ja toiminnallisilla muutoksilla sekä henkilöstön yhteiskäytöllä vastataan osaan äkillisiä sijaistarpeita. - Osallistutaan kotihoidon valtakunnallisten verrokeiden kanssa vertailukehittämiseen. - Kallion työterveyshuolto aloittaa terveystarkastukset omaishoitajille lain vaatimusten mukaisesti ja lisäksi talousarviossa on omaishoidon kohdalla tehty varaus sijaishoitoon toimeksiantosopimuksilla sekä omaishoitajien alkavaan valmentamiseen. - Palvelukriteerien tarkistamista jatketaan kotihoidon kaikissa palveluissa ja ympärivuorokautisessa asumisessa. - Tilapäishoitoa lisätään Pajulan (2 paikkaa) lisäksi Sievin Kotirinteeseen vapautuvien paikkojen myötä, aluksi yhdellä paikalla. Lisäksi tilapäishoitoa järjestetään Alavieskassa Omavieskassa (1 paikka), Nivalassa Hopeakodilla (14paikkaa), Ylivieskassa Kotikartano 4 tilapäisyksikössä (12 paikkaa). - Kalliossa aloitetaan uutena toimintana erityisryhmien kotikuntoutus hoito- ja hoivapalveluiden alaisuudessa ja moniammatillisen tiimin ohjauksessa. Asiakkaita siirretään erityisryhmien asumispalveluista, päivätoiminnasta sekä nykyisestä kotihoidosta erityisryhmien kotikuntoutukseen erityisosaajatiimin hoidettavaksi. Henkilöstöä palkataan yhteensä 15,5 vakanssin verran vuoden aikana sitä mukaa, kun asiakkaita vapautuu asumispalveluista. Tällä henkilökuntamäärällä voidaan jatkossa hoitaa n. 70 asiakasta. Toimintakulut katetaan tehostetusta palveluasumisesta ja tukiasumisesta vapautuvilla varoilla. Alkukuukausina kustannukset voivat olla korkeammat kuin säästö tehostetusta ja tuetusta asumisesta, mutta mitä useampi asiakas siirtyy kotikuntoutukseen sitä enemmän kustannukset säästyvät. Kustannusten hillintä erityisryhmien asumispalveluissa vaatii toimintamallin uudistamista. Riskit: - Riskinä on, että tilapäiselle hoidolle ei saada riittävästi tarvetta vastaavasti paikkoja, joilla pystyttäisiin tukemaan asiakkaiden pärjäämistä kotona. - Mahdollinen Visalan sairaalan lakkauttaminen aiheuttaa erityisryhmien tehostettuun palveluasumiseen lisäkustannuksia. - Riskinä kotikuntoutusasiakkaiden siirtymiselle asumisyksiköstä kotikuntoutukseen on palveluasumisyksiköiden eriävä näkemys kotiutuksen mahdollisuudesta. - Omaishoidon tukeen on varattu vain vuoden 2016 talousarviosumma. Mahdollista indeksikorotusta ei ole tehty. Riskinä on määrärahojen riittävyys. - Palvelusetelien indeksitarkistukset tulevat vuoden 2017 alusta, talousarvioon ei ole varattu tähän määrärahaa. - Vuokrien, ateriapalvelujen ja kuljetuspalvelujen kustannukset vuodelle 2017 eivät ole selvillä talousarvion laadinnan yhteydessä. - Yksityisten palveluntuottajien hinnan korotuksiin ei ole talousarviossa varauduttu. 28

32 - Vanhuspalvelulain velvoite järjestää myönnetyt ympärivuorokautiset palvelut kolmen kuukauden sisällä on edelleen riski. Ympärivuorokautisen palvelun peittävyydet ylittävät edelleen valtakunnallisen suosituksen ja JokiSoten sekä tulevan soten peittävyyssuunnitelmat. Palveluiden kysyntä on edelleen runsasta ja niihin joudutaan jonottamaan. Palveluiden peittävyyden muuttaminen kohti valtakunnallista suosituksia ja alueellisia tavoitteita lisää jonottamisen riskiä. - Jos kotihoidon asiakkaiden lisääntyneeseen palvelutarpeeseen ei pystytä vastaamaan, asiakkaat joutuvat odottamaan palvelujen lisäämistä tai palvelujen piirin pääsemistä vuodeosastolla, tilapäishoidossa tai sairaalassa. - Lääkäripalvelujen saatavuus vaikuttaa kotona pärjäämiseen, palveluasumisen onnistumiseen sekä kotisairaalatoimintaan. - Terveiden toimitilojen saatavuus ja peruskorjauksen aikaiset kustannukset voivat olla riski. - Koulutetun ja osaavan henkilöstön ja sijaistyövoiman saatavuus on riski. - VARHE- maksujen lisääntyminen Alavieska - Paikkatilanteen mukaan alavieskalaiset tehostetun palveluasumisen asiakkaat keskitetään Omavieskaan. Tilapäishoidolle pyritään varaamaan ikäihmisten suunnitelman mukaisesti lisää paikkoja Omavieskasta, jos pysyvää asumista odottavien jonotusajat eivät ylitä 3 kuukautta. - Kotihoidon palvelutarpeen lisääntymien ja kotihoidon palveluun jonottajat Nivala - Tehostettuun palveluasumiseen jonottajien määrä on edelleen riski (vrt. vanhuspalvelulain määräajat) ja vaatii siten väliaikaisia tiloja edelleen. Yli 3 kuukautta palveluasumispaikkaa odottaneita on koko ajan. Talousarviossa on lisävaraus Nivalan hoivaasumisyksikköön yhdeksälle asukkaalle. - Tilapäishoidon lisäpaikkatarve on olemassa Hopeakodin lisäksi. - Tehostetun palveluasumisen uudisrakentamisen lisäksi edelleen tehostettuun palveluasumiseen jää korvaavien tilojen tarvetta. Sievi - Kotirinteen siirryttyä kunnan omistukseen yksikköä pyritään käyttämään tilapäishoidon tarpeisiin vapautuvien tilojen myötä. - Uuden tehostetun palveluasumisen rakennusprojektin käynnistyminen vuoden aikana - Kotihoidon palvelutarpeen lisääntymien ja kotihoidon palveluun jonottajat Ylivieska - Riskinä on tehostetun palveluasumisen peittävyyden kasvu, kun uusia palveluseteliyksiköitä tulee lähialueelle. Tästä saattaa aiheutua kustannusten merkittävää kasvua. - Ylivieskan tilapäishoidon paikkamäärä on edelleen riittämätön. - Jos Ranta-Sipilän (B) korvaavien tilojen rakentamis- tai muu päätös viivästyy ja korvaavat tilat eivät ole käytössä vuoden 2017 lopussa. - Kotihoidon palvelutarpeiden lisääntyminen ja kotihoidon palveluun jonottajat 29

33 4 Vammaisten palvelut Vammaisten palveluihin kuuluvat kehitysvammahuollon ja vammaispalvelulain mukaiset palvelut. Tavoitteena on yksilöiden ja perheiden sosiaalisen hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja turvallisuuden edistäminen sekä itsenäisen suoriutumisen tukeminen ennaltaehkäisevillä ja korjaavilla toimilla. 4.1 Palvelun järjestämistä ohjaavat tärkeimmät lait, asetukset ja asiakirjat Kehitysvammahuoltoa ja vammaispalvelua ohjaa: sosiaalihuoltolaki laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista laki ja asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista laki kehitysvammaisten erityishuollosta hallintolaki 4.2 Kehitysvammahuollon palvelun sisältö ja palveluun pääsyn kriteerit Kehitysvammahuolto käsittää kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukaiset palvelut. Kehitysvammaisuus tarkoittaa vammaa ymmärtämis- ja käsityskyvyn alueella. Se vaikeuttaa kykyä oppia ja ymmärtää uusia asioita. Henkilön kehitysvammaisuuteen saattaa liittyä liitännäissairauksia ja vammoja, joista yleisimpiä ovat epilepsia, CP-vamma, autismi ja mielenterveysongelmat. Kallio tuottaa itse ja ostaa monituottajamallin mukaisesti lakisääteisiä kehitysvammahuollon palveluja. Itse tuotettuja palveluita ovat asuminen, työ- ja päivätoiminta, varhaiskuntoutus, koululaisten päivähoito, palvelusuunnitelmat ja ohjaus. Ostopalveluina hankitaan asumispalveluja ja niihin liittyvää työ- ja päivätoimintaa, laitoshoitoa ja tutkimus- ja neuvolapalveluja. Asumispalveluissa on käytössä myös palveluseteli. Tahkokankaan palvelukeskuksen poliklinikan toimintaa on jalkautettu kuntayhtymän alueelle. Kehitysvammahuollon palveluihin pääsyn kriteerinä on kehitysvammadiagnoosi. Asumispalvelujen saajan on oltava 18 vuotta täyttänyt. Muiden kehitysvammahuollon palveluiden käyttäjät ovat kaikenikäisiä. Kehitysvammalain mukaisista palveluista tehdään EHO (erityishuolto-ohjelma) asiakkaan kanssa yhteistyössä. Uusille asiakkaille tehdään palvelusuunnitelma ja tarvittavat päätökset palveluista. Palvelusuunnitelmat päivitetään yksilöllisen tarpeen mukaan Asumispalvelut ja laitoshoito Tehostettu palveluasuminen Tehostetussa palveluasumisesa henkilökunta on läsnä ympärivuorokauden. Asiakkaat ovat vaikeasti kehitysvammaisia, monivammaisia tai haastavasti käyttäytyviä kehitysvammaisia. Monivammaiset tarvitsevat usein päivittäin apuvälineitä ja asentohoitoja. Asiakkaat tarvitsevat säännöllistä ja jatkuvaa tukea, ohjausta ja hoitoa ympäri vuorokauden. Tuen ja avun tarve on useilla tai kaikilla seuraavilla alueilla: liikkuminen, hygienia, kotiaskareet, sosiaaliset taidot, ihmissuhteet, ilmaisutaidot, viestien ymmärtäminen, yhteistyön hyödyntäminen, oman toiminnan hallinta, terveellisyys, toiminnallinen oppiminen ja ymmärtäminen, vapaa-ajan käyttö. Ympärivuorokautisessa asumisessa, asukkailla on omat huoneet (suurimassa osassa myös omat WC:t ja suihkut) sekä yhteisiä tiloja kuten olohuone, keittiö, sauna ja pyykin huoltotilat. 30

34 Toimintayksiköt kunnittain: Kunta Sievi Ylivieska Nivala Kunta-yhtymän alueella Kunta-yhtymän ulkopuolelta Yksikkö Ryhmäkoti Kuusela Ryhmäkoti Tulolantupa *) Ryhmäkoti Koskitupa Ryhmäkodit Kestintupa ja Kestinkartano Paikkojen/ asuntojen määrä autettu asuminen 5 ohjattu asuminen 1 tilapäishoito Työntekijöiden määrä 7 ohjaajaa + 1 vakituinen sijainen 9 asumisen ohjaajia + 1 vakinainen sijainen 6,7 asumisen ohjaajaa palveluseteli Toiminta omaa toimintaa omaa toimintaa omaa toimintaa yksityinen palveluntuottaja 5 henkilöä ostopalvelu 29 henkilöä ostopalvelu *) Tulolantuvan ryhmäkotiin on keskitetty kuntayhtymän alueen kehitysvammaisia henkilöitä, joiden hoito edellyttää sairaanhoidollista osaamista. Ryhmäkodissa on edelleen myös vaikeavammaisia ja vanhuksia, mutta vapautuvat asunnot myönnetään kehitysvammaisille henkilöille. Palveluasuminen Palveluasumisessa henkilökunta on läsnä aamu- ja ilta-aikaan, pääsääntöisesti klo Asiakkaat ovat kehitysvammaisia, joiden ohjauksen ja tuen tarve on pääsääntöisesti päivä ja ilta-aikainen. Asiakkaat tarvitsevat toistuvaa tukea ja ohjausta usealla elämän eri alueella kuten liikkumisessa, hygienian hoidossa, kodinhoidollisissa tehtävissä, sosiaalisten suhteiden löytämisessä ja ylläpitämisessä, viestien ymmärtämisessä, yhteisön hyödyntämisessä, terveyden ylläpitämisessä, uusien asioiden oppimisessa ja ymmärtämisessä, vapaa-ajan käytössä. Yöaikaan asukkaat selviävät itsenäisesti. Asukkailla on oma asunto tai oma huone, wc ja suihku sekä yhteiskäytössä olevat tilat. Toimintayksiköt: Toimintayksikkö Paikkojen määrä Työntekijöiden määrä Sievi Tukiasuntola Haapala 5 1 asumisenohjaaja Ylivieska Asuntola Kotitupa 12 3 asumisen ohjaajia Nivala Kestinpiha 6 yksityinen palveluntuottaja palvelusetelillä Tuettu asuminen Huolellisella muuttovalmennuksella kehitysvammaisella on mahdollisuus muuttaa asumaan omaan vuokra-asuntoon. Asunto, palvelut ja tuki ovat kokonaisuus, jonka avulla kehitysvammainen ihminen pystyy elämään mielekästä ja hyvää elämää. Muuttovalmennuksen ja avun tarpeen kartoituksen jälkeen etsitään sopiva asunto, jossa asuminen onnistuu, kun kehitysvammainen ihminen saa tarpeitaan vastaavaa tukea ja palveluja. Tuettuun asumismuotoon siirtyessä henkilön itsemääräämisoikeutta tuetaan päätöstä tehtäessä. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö vuokraa Ylivieskassa kahta asuntoosaketta tuettuun asumiseen. Kuntayhtymän alueella asuu 30 kehitysvammaista itsenäisesti omassa asunnossa. Yksi asumisenohjaaja tukee heitä kolmena päivänä viikosta itsenäiseen asumiseen. Muut kaksi päivää hän työskentelee ohjaajana toimintakeskus Kipinässä Ylivieskassa. Asumisenohjaajan palvelujen piirissä on kunnittain asiakkaita Ylivieska 11, Alavieska 1, ja Nivala 1. Lisäksi yhden asukkaan tuki on järjestetty Kotituvan henkilöstön ja ostopalvelun turvin. 31

35 Perhehoito Perhehoitajana voi toimia yksityinen henkilö, joka on käynyt lakisääteisen perhehoitajavalmennuksen. Tilapäistä perhehoitoa järjestetään useille henkilöille. Perhehoitajat ovat toimeksiantosuhteessa Peruspalvelukuntayhtymä Kallioon. Laitoshoito Laitoshoito ostetaan Tahkokankaan palvelukeskuksesta Oulusta ja kehitysvammahuollon palveluyksikkö Maria-Katariinasta Kokkolasta. Pitkäaikainen laitoshoito on purettu valtakunnallisen Kehasohjelman mukaisesti. Tilapäistä laitoshoitoa ostetaan erityisissä tilanteissa ja lähinnä psyykkisten ongelmatilanteiden hoitamiseksi. Kehitysvammahuollon asiakasmäärien ja hoitopäivien muutos TP 2014/TA 2015/ TA 2016 Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Kallio Kehitysvammaisia avohoidossa Laitoshoito vrk Asumispalvelu, vrk (autettu, ohjattu, perhehoito) Asuminen ja laitoshoito yht TP 2016 TA 2017 TA 2015 TP 2016 TA 2017 TA 2015 TP 2016 TA 2017 TA 2015 TP 2016 TA 2017 TA Päivä - ja työtoiminnat Kehitysvammaisten päivä- ja työtoiminta on lakisääteistä toimintaa. Palveluun ohjaudutaan yksilöllisen tarpeen mukaan jatko-opinnoista, kotoa tai asumispalveluista. Kallion alueella toiminta on jakautunut toimintakeskuksissa päivä- ja työtoimintaan sekä avotyöhön. Asumispalveluissa Kallion ulkopuolella asuvista kehitysvammaisia 9 osallistuu ostopalveluna työtoimintaan. Päivä- ja työtoiminta on asiakkaan toimintakyvyn mukaan suunniteltua kuntoutuksellista ja virikkeellistä toimintaa. Asiakkaat osallistuvat toimintaan 1-5 päivänä viikossa. Päivätoimintaan osallistuvat asiakkaat eivät saa työosuusrahaa. Työtoimintaan osallistuville maksetaan työosuusrahana /pv. Toimintakeskuksien asiakkailta peritään ylläpitomaksua (sis. lounaan ja päiväkahvin) vuosittain vahvistettavan taksan mukaan. Kuljetusta tarvitsevat saavat kuljetuksen maksutta erityishuoltolain mukaisesti. Avotyötoiminta on kehitysvammaisille henkilöille tavallisella työpaikalla järjestettyä, henkilökohtaisen tuen sisältävää työtoimintaa. Avotyössä olevat kehitysvammaiset asiakkaat ovat huoltosuhteessa toimintakeskuksiin ja saavat toimintakeskuksen ohjaajalta tuen avotyöhön. Muutamat asiakkaat ovat osan viikkoa toimintakeskuksessa ja osan viikkoa avotyössä. 32

36 Toimintayksiköt Toiminta- Asiakkaat Asiakkaat Ohjaajia Toiminta yksiköt TA2016 TA2017 Sievi Pajapihlaja 3 Toimintakeskus Avotyö 10 8 Nivala Tarhi *) 6 Toimintakeskus Avotyö Ylivieska Kipinä **) 5,4 Toimintakeskus Avotyö Kallio yhteensä 12, *) Tarhin toimintakeskuksessa järjestetään tilapäishoitoviikonloppuja koko Kallion alueen kehitysvammaisille lapsille ja nuorille, joka tarkoittaa, että yksikössä on toimintaa ympärivuorokauden kolmena viikonloppuna kuukaudessa. **) Kipinän uusien toimitilojen valmistumisen myötä toimintakeskuksessa on aloittanut vaikeavammaisten päivätoiminta uutena ryhmänä. Itsenäisesti asuvien asumisenohjaajan työpanos Kipinässä 0,40 % kokonaistyöajasta Koululaisten päivähoito Koululaisten päivähoito on aamu- ja iltapäivähoitoa sekä koulun loma-aikojen kokopäivähoitoa. Palvelu on kehitysvammalain mukaista erityishuoltoa. Sitä järjestetään kehitysvammaisille koululaisille vanhempien työssäkäynnin tai perheen jaksamisen tukemiseksi, vaikka koululaisten ikä edellyttäisi jo itsenäisestä kotona selviytymistä. Palvelu sisältää hoidon ja huolenpidon lisäksi mielekästä toimintaa koulupäivän ulkopuolella. Koululaisten päivähoitoa järjestetään Nivalassa Tarhin toimintakeskuksessa ja Sievissä koulun yhteydessä. Ylivieskassa koululaisten päivähoitoa järjestetään toimintakeskus Kipinässä. Asiakasmäärät TA 2014 TP 2015 TA 2016 Alavieska, Nivala,Sievi Ylivieska Kallio Henkilökunta Ylivieskassa koululaisten päivähoidossa on henkilökuntaresurssina yhteensä yhden työntekijän työpanos. Kipinän tilat mahdollistavat henkilöstön yhteiskäytön iltapäivähoidossa ja päivätoiminnassa. Lisäksi Ylivieskan kaupungilta ostetaan koulukäyntiavustajien työpanosta. Nivalassa Tarhin toimintakeskuksen työntekijät työskentelevät myös koululaisten päivähoidossa. Sievissä koululaisten päivähoidon työntekijöinä toimivat koulunkäyntiavustajat. Päivähoito on luonteeltaan palvelu, jossa asiakkaat ja hoitoajat vaihtelevat päivittäin Varhaiskuntoutus ja palveluohjaus alle 20-vuotiaille Varhaiskuntoutusta ja palveluohjausta saavat alle 20-vuotiaat kehitysvammaiset henkilöt. Asiakkaille tehdään palvelusuunnitelmat ja erityishuolto-ohjelmat. Palveluohjaaja kartoittaa perheen tilanteen ja palvelutarpeen sekä auttaa tarvittaessa etuuksien ja kuntoutuksen hakemisessa. Perheen jaksamista tuetaan erilaisilla palveluilla, kuten tilapäishoidolla, kuntouttavalla päivähoidolla ja koululaisten päivähoidolla. Perhe saa tukea kehitysvammaisuudesta johtuviin arjen ongelmatilanteisiin. Palveluohjaaja tekee kotikäyntejä ja yhteistyötä eri viranomaisten kanssa kuntoutuksen järjestämiseksi. Kallion alueella toimii kaksi palveluohjaajaa. 33

37 4.2.5 Omaishoidon tuki (alle 65-vuotiaat kehitysvammaiset) Palvelu on lakisääteinen, mutta määrärahasidonnainen ja edellyttää kehitysvammadiagnoosia. Palveluohjaaja tekee hakemuksen perusteella kotikäynnin yhteydessä toimintakykyarvion ja hakemukset käsitellään vammaispalveluiden työryhmässä. Omaishoidon tuen kriteerit vahvistetaan vuosittain. Kehitysvammaisten omaishoidontuen päätökset ovat pitkäaikaisia, koska asiakkaiden poistuma on vähäistä. Omaishoidon tukea saavilla hoitajilla on oikeus pitää vapaata 36 vrk/vuosi. Omaishoidon tuen saajat: TP 2015 TA 2016 Alavieska alle 5 alle 5 alle 5 Nivala Sievi Ylivieska Kallio yhteensä n. 69 n. 69 n Muu avohuolto Kaikille kehitysvammaisille henkilöille tehdään asiakkaan niin halutessa palvelusuunnitelma sekä erityishuolto-ohjelma (EHO), joka on päätös kehitysvammalain mukaisista palveluista. Vammaispalvelulain mukaiset kuljetukset kehitysvammaisille myöntää vammaispalvelun sosiaalityöntekijä Lyhytaikaishoito Lyhytaikaishoitoa saavat asiakkaat ovat omaishoidontuen asiakkaita tai he saavat lyhytaikaishoitoa hoitajan jaksamisen tukemiseksi. Ensisijaisesti käytetään omia palveluita ja tilapäistä perhehoitoa. Viimesijaisia palvelumuotoja ovat sairaanhoitopiireiltä ostettavat palvelut ja palvelusäätiön perhelomitus. Tilapäishoitopaikan valinnassa huomioidaan kokonaistaloudellisuus ja tilapäishoidon toimivuus asiakkaan kannalta. Tilapäistä perhehoitoa on suunnitelmallisesti lisätty ja uusia tilapäisiä perhehoitajia on onnistuttu rekrytoimaan. Jatkossa perhehoitajat koulutetaan perhehoitolain mukaisesti. Lapsille ja nuorille järjestetään omana toimintana viikonloppuhoitoa Nivalassa Tarhin toimintakeskuksessa. Palvelun käyttäjiä on ollut kaikista Kallion kunnista. Palvelutarpeen kasvaessa Tarhin tilapäishoitoa lisättiin vuoden 2013 alusta kolmeen viikonloppuun kuukaudessa. Näin on pystytty vähentämään mm. kalliin laitoshoidon ostoa sairaanhoitopiireiltä. Lasten ja nuorten lyhytaikaishoitoa on järjestetty tilapäisenä perhehoitona Kallion hallinnoimissa asiakastiloissa sekä hoitajien ja hoidettavien kotona. Toimintakeskus Kipinän valmistumisen myötä lyhytaikaishoito keskitetään Tarhin toimintakeskukseen. Täysi-ikäisille kehitysvammaisille lyhytaikaishoitopaikkoja on tällä hetkellä Sievissä Kuuselan ryhmäkodissa 1 (tehostettu palvelu asuminen), Ylivieskassa Koskituvan ryhmäkodissa 1 (tehostettu palveluasuminen) ja Nivalassa Kestintuvalla 1 (tehostettu palveluasuminen) Henkilöstö ja asiakkaat v.2017 Kunta Yhteinen henkilöstö 34 Avohuollon asiakkaat TP 2015 Avohuollon asiakkaat TA 2016 Avohuollon asiakkaat Alavieska 0,5 tulosyksikön palvelupäällikkö Nivala 1 palveluesimies/ asumispalvelut palveluesimies/työ- ja päivätoiminta Sievi palveluohjaaja/ lasten ja nuorten Ylivieska palvelut Kallio

38 4.3 Vammaispalvelulain mukaiset palvelut Vammaispalveluilla tuetaan vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä. Lisäksi tarkoituksena on ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä. Vammaispalvelulain mukaisia palveluja ja tukitoimia järjestetään silloin, kun vammainen henkilö ei saa riittäviä ja hänelle sopivia palveluja tai etuuksia muun lain nojalla. Palvelujen kohdentuminen/palvelujen tarpeen lähtökohdat Vammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla on vamman tai sairauden johdosta pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämäntoiminnoista. Sosiaalihuollon asiakaslain mukaan sosiaalihuoltoa toteutettaessa on vammaispalveluja haettaessa aloitettava asiakkaan palvelutarpeen selvitys 7 arkipäivän kuluessa hakemuksen saapumisesta. Palvelusuunnitelma on laadittava ilman aiheetonta viivytystä, jollei kyseessä ole tilapäinen neuvonta ja ohjaus tai jollei suunnitelman laatiminen ole muutoin ilmeisen tarpeetonta. Palvelusuunnitelma on asiakkaan ja sosiaalihuollon toteuttajan välinen toimintasuunnitelma. Palvelusuunnitelma laaditaan tarvittaessa yhteistyössä moniammatillisesti muiden toimijoiden kanssa. Vammaispalvelupäätös on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluessa hakemuksesta, ellei asian selvittäminen erityisestä syystä vaadi pitempää käsittelyaikaa. Vaikeavammaiselle henkilölle on järjestettävä kuljetuspalveluja saattajapalveluineen, päivätoimintaa, henkilökohtaista apua sekä palveluasumista. Vammaiselle henkilölle korvataan tarpeen mukaisesti kokonaan tai osittain kustannuksia, jotka aiheutuvat tarpeellisista tukitoimista, erityisvaatetuksesta tai erityisravinnosta tai päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavien välineiden, koneiden ja laitteiden hankkimisesta. Vaikeavammaiselle henkilölle on korvattava asunnon muutostöitä ja asuntoon kuuluvien välttämättömien välineiden, koneiden ja laitteiden kohtuulliset kustannukset. Erityistä velvollisuutta ei ole palveluasumisen tai henkilökohtaisen avun järjestämiseen tai kustannusten korvaamiseen, jos vaikeavammaisen henkilön riittävää huolenpitoa ei voida turvata avohuollon toimenpitein. Vaikeavammaiselle henkilölle korvataan seuraavia palveluja: Asunnon muutostyöt Siltä osin kun ne kohdistuvat vamman aiheuttamien vaikeuksien poistamiseen. Tällaisia kohteita ovat mm. ovien leventäminen, luiskien rakentaminen, kylpyhuoneen, WC:n ja vesijohtojen asentaminen, kiinteiden kalusteiden sekä rakennus-, ja sisustusmateriaalien muuttaminen tai esteiden poistaminen asunnon välittömästä läheisyydestä. Korvattavia asuntoon kuuluvia välineitä ja laitteita ovat nostolaitteet, hälytyslaitteet tai vastaavat muut asuntoon kiinteästi asennettavat laitteet. Kuljetuspalvelut Tarpeellisina kuljetuspalveluina pidetään työ- ja opiskelumatkoja sekä enintään 18 yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa asuinkunnan alueella tai lähikunnissa. Kuljetuspalveluun voi liittyä saattajapalveluita. Asiakas maksaa kuljetuspalvelusta omavastuun, joka määräytyy matkan pituuden ja julkisen liikenteen maksujen mukaan. Saattajapalvelu on maksuton. Vaikeavammaisten päivätoiminta Vaikeavammaisen päivätoiminta on tarkoitettu vaikeasti fyysisesti tai psyykkisesti vammaiselle vuotiaalle, jonka toimeentulo perustuu pääosin sairauden tai työkyvyttömyyden perusteella myönnettäviin etuuksiin. Henkilöllä on lisäksi erittäin vaikea toiminta-rajoite. Päivätoiminnalla tuetaan itsenäistä selviytymistä ja sosiaalista vuorovaikutusta. Päivätoiminta suunnitellaan yksilöllisesti ja sitä toteutetaan enintään viitenä päivänä viikossa. Palvelu on maksutonta ja sen tarve arvioidaan palvelusuunnitelmassa. Tarvittaessa palveluun sisältyy kuljetus ja ateriointi, joista peritään maksu. Suurin osa päivätoiminnoista ostetaan palvelutaloilta, joissa vaikeavammainen henkilö asuu. Myös joillekin omassa kodissaan asuville vaikeavammaisille henkilöille korvataan yksilöllisen päivätoiminnan kustannuksia. 35

39 Henkilökohtainen apu tai avustaja Henkilökohtainen apu on subjektiivinen oikeus määrärahoista riippumatta. Se tarkoittaa vaikeavammaisen välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella päivittäisissä toiminnoissa, työssä ja opiskelussa siinä laajuudessa kuin vaikeavammainen henkilö sitä välttämättä tarvitsee. Harrastuksiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen tai sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämiseen avustajan tuntimäärä on 30 tuntia kuukaudessa, jollei tätä pienempi tuntimäärä riitä turvaamaan avuntarvetta. Määrärahasidonnaisia palveluja ovat: Sopeutumisvalmennus Vammaisen sekä hänen perheensä ja lähiyhteisön neuvonta, ohjaus ja valmennus sosiaalisen toimintakyvyn edistämiseksi. On yleensä ostopalvelua ja toissijaista esim. Kelan korvaamaan sopeutumisvalmennukseen nähden. Kuntoutusohjaus Opastetaan vammaista itseään, hänen omaisiaan tai muita läheisiään sekä vammaisten kanssa työskenteleviä löytämään tarkoituksenmukaisia ratkaisuja mm. kotona, työpaikalla, koulussa ja harrastustoiminnassa. Välineet, koneet, laitteet Korvausta suoritetaan sellaiselle vammaiselle henkilölle, joka tarvitsee niitä vammansa tai sairautensa johdosta liikkumisessa, viestinnässä, henkilökohtaisessa suoriutumisessa kotona tai vapaa-ajan toiminnoissa. Kunta voi korvata puolet kohtuuhintaisen välineen, koneen tai laitteen hankintakustannuksista ja vamman vaatimat muutostyöt kokonaan. Lääkinnällisen kuntoutuksen piiriin kuuluvat välineet, koneet ja laitteet hoitaa terveystoimi. Ylimääräiset vaate- ja erityisruokakustannukset Voidaan korvata, jos vamman tai sairauden vuoksi vaatteet kuluvat keskimääräistä nopeammin tai henkilö ei voi ostaa valmisvaatteita tai niitä joudutaan korjaamaan vamman johdosta. Erityisruokavalioon voi saada korvausta esim. henkilö, jonka on noudatettava useita erityisruokavalioita tai käytettävä pitkäaikaisesti ja säännöllisesti. Vammaisten työtoiminta Työvalmennuskeskus Sytykkeellä on käytettävissä yksi työkuntoutuspaikka sosiaalihuoltolain perusteella, joita voi käyttää useampi vammainen henkilö osa-aikaisesti. Moniammatillinen työryhmä palvelutarpeen ja vaikeavammaisuuden arvioinnin tukena Vammaispalvelun moniammatillinen työryhmä käsittelee niiden asiakkaiden hakemukset, jotka työntekijän näkemyksen mukaan vaativat moniammatillisen työryhmän arviota (uudet hakijat, hakijan vaikeavammaisuus suhteessa haettuun vammaispalveluun). Työryhmä antaa ehdotuksensa päätöksen tekevälle vammaispalvelun työntekijälle. Työryhmään kuuluvat vammaispalvelun sosiaalityöntekijä, palveluohjaaja, palvelupäällikkö ja/tai palvelujohtaja sekä konsultoivina jäseninä fysiatri-lääkäri ja fysioterapeutti. Suosituksia vammaispalvelulain mukaisten palvelujen saamiseksi tulee Kallion lääkäreiltä, fysio- ja toimintaterapeuteilta, OYS:n lääkäreiltä, sosiaalityöntekijöiltä ja kuntoutusohjaajilta, Tahkokankaan lääkäreiltä ja muilta erityistyöntekijöiltä, erilaisten kuntoutusyksikköjen lääkäreiltä ja erityistyöntekijöiltä jne. Päätöksen vammaispalvelulain mukaisesta palvelusta tekee viranhaltijana vammaispalvelun sosiaalityöntekijä tai sosiaaliohjaaja. Päätöksestä on mahdollisuus tehdä oikaisuvaatimus. Vammaispalveluissa on 1 sosiaalityöntekijän virka ja 1 sosiaaliohjaajan virka. 36

40 Vammaispalvelut pyritään tuottamaan vammaispalvelulain edellyttämällä tavalla ensisijaisesti vaikeavammaisille henkilöille. Ikääntymisestä johtuvista palvelutarpeista (mm. hoiva ja huolenpito, kuljetustuki, asiointiapu sekä pienimuotoiset asunnonmuutostyöt sairaalasta kotiutumisen nopeuttamiseksi) vastaa Ikääntyneiden palvelut, sosiaalihuoltolain ja vanhuspalvelulain pohjalta Henkilöstö ja asiakkaat 2016 Vammaispalvelun asiakkaat Kunta Yhteinen henkilöstö TP 2015 TA 2016 Alavieska Nivala 0,5 tulosyksikön palvelupäällikkö sosiaalityöntekijä Sievi 1 sosiaaliohjaaja Ylivieska Kallio

41 4.4 Muutokset ja riskit Vammaispalveluiden muutokset/kustannukset (sisältyy talousarvioon) Alavieska:. Nivala: Henkilökohtainen apu kotiin ja/tai vapaa-aikaan on lisääntynyt aiempaan nähden. Uusia asiakkaita on tullut palvelujen piiriin ja aikaisempien asiakkaiden palvelutarpeet ovat kasvaneet. Vaikeavammaisten kuljetuspalvelujen tarve on kasvava ja laajeneva. Kehitysvammaisten asumispalvelujen tarve on kasvanut merkittävästi, joka on lisännyt ostopalvelujen tarvetta merkittävästi. Sievi: Henkilökohtainen apu kotiin ja/tai vapaa-aikaan on lisääntynyt aiempaan nähden. Uusia asiakkaita on tullut palvelujen piiriin ja aikaisempien asiakkaiden palvelutarpeet ovat kasvaneet. Vaikeavammaisten kuljetuspalvelujen tarve on kasvava ja laajeneva. Kehitysvammaisten asumispalvelujen tarve on kasvanut merkittävästi, joka on lisännyt ostopalvelujen tarvetta. Ylivieska: Henkilökohtainen apu kotiin ja/tai vapaa-aikaan on lisääntynyt aiempaan nähden. Uusia asiakkaita on tullut palvelujen piiriin ja aikaisempien asiakkaiden palvelutarpeet ovat kasvaneet Kehitysvammaisten asumispalvelujen tarve on kasvanut merkittävästi, joka on lisännyt ostopalvelujen tarvetta merkittävästi. Riskit / kehitysvammahuolto ja vammaispalvelu Talousarviossa ei ole varauduttu mahdolliseen pitkäkestoisempaan psykiatriseen hoitoon Tahkokankaan palvelukeskuksessa. Hoidon kustannukset ovat n euroa/vuosi. Kehitysvammaisten asumispalvelujen tarve on kasvanut, talousarviossa ei varauduttu kaikkiin uusiin tarpeisiin eikä uusiin yllättäviin asumispalvelusijoituksiin. Yhden asumispalvelusijoituksen kustannusvaikutus on noin Mikäli toimintakeskuksiin tulee uusia paljon tukea ja apua tarvitsevia asiakkaita, tämä edellyttää lisärekrytointia. Yksi vaikea vammautuminen voi lisätä menoja yhteensä n euroa /v. (asumispalvelu /v tai henkilökohtainen apu n /kk, asunnon muutostyöt ka n , kuljetuspalvelu n /kk sekä vapaa-ajan avustaja n /kk). Talousarviossa ei ole varauduttu vammaispalvelujen subjektiivisten oikeuksien merkittävään lisääntymiseen. Kehitysvammaisten lasten ja nuorten päivähoidon tarve on lisääntyvä vanhempien työssäkäynnin vuoksi. Erityisesti lisääntymässä on ilta- ja viikonloppuhoidon tarve vanhempien epätyypillisten työaikojen lisääntyessä. Talousarviossa ei ole varauduttu päivähoidon merkittävään lisäykseen. 38

42 5 Aikuispsykososiaaliset palvelut Terapiakeskus järjestää ja kehittää tarpeenmukaisia hoito- ja tutkimuspalveluja ylläpitääkseen ja edistääkseen alueen väestön mielenterveyttä ja vähentääkseen päihdeongelmia. Terapiakeskus tekee mielenterveyslaissa säädettyä mielenterveystyötä, siltä osin kuin se ei ole muun organisaation tehtävänä sekä sosiaalihuoltolaissa säädettyä päihdetyötä. Mielenterveys- ja päihdeongelmien tutkimusta, hoitoa ja kuntoutusta, keskittyen niihin, joiden työ- ja toimintakyky on uhattuna. Asiakkaaksi voi hakeutua varaamalla itse ajan Terapiakeskukseen, lääkärin lähetteellä tai jonkun muun tahon ohjaamana esim. psykiatrisesta sairaalasta jatkohoitoon. 5.1 Palvelua ohjaavat lait ja asetukset Palvelujen tuottamista säätelevät mm. seuraavat lait ja säädökset: Terveydenhuoltolaki (1326/2010) Kansanterveyslaki (66/1972) Erikoissairaanhoitolaki (1062/1989) Päihdehuoltolaki (41/1986) ja -asetus (653/1986) Mielenterveyslaki (1116/1990) ja -asetus (1247/1990) Sosiaalihuoltolaki (710/1982) Sosiaali- ja terveysministeriön asetus opioidiriippuvaisten vieroitus- ja korvaushoidosta eräillä lääkkeillä (33/2008) 5.2 Mielenterveysyksikkö Mielenterveysyksikkö on psykiatrijohtoinen psykiatrisen avoerikoissairaanhoidon yksikkö. Yksikössä hoidetaan asiakkaita, joilla on mm. vakavaa masennusta, psykooseja ja muita vaikeita mielenterveyshäiriöitä, kuten skitsofreniaa, kaksisuuntaista mielialahäiriötä, persoonallisuushäiriötä, vaikeita traumaattisia häiriötä tai kaksoisdiagnooseja. Perheväkivallan uhrin hoito sekä tekijöiden vastuutus on osa Terapiakeskuksen hoitoja, yhdessä mm. sosiaalitoimen ja perheneuvolan kanssa. Uusille asiakkaille tehdään perusteellinen arvio hoidon tarpeesta, tehdään hoitosuunnitelma ja järjestetään tarkoituksenmukainen hoito. Mielenterveysyksikön hoitomuodot vaihtelevat asiakkaan tarpeiden mukaan. Suurin osa asiakkaista käy yksilökäynneillä (yksilöterapia, supportiivinen hoitokontakti tai kotikäynti). Osalle asiakkaista tarkoituksenmukaisin hoitomuoto on pari- ja perheterapia. Usein hoitoon kuuluu asiakkaiden perheiden ja verkostojen tapaamiset tai hoitoneuvottelut. Psykiatri hoitaa asiakkaiden lääkitysarvioinnit ja tekee mm. työkyvynarviolausunnot. Psykiatriset sairaanhoitajat arvioivat hoitosuhteen aikana kokonaisvaltaisesti asiakkaan vointia ja tarvetta lääkitysarvioon. Yksikön psykologit tekevät psykologisia testauksia ja työkyvynarviotutkimuksia. Palvelujen järjestämisessä noudatetaan Käypä hoito -suosituksia ja muita valtakunnallisesti lääketieteellisesti hyväksyttyjä käytäntöjä. Hoidon tavoitteena on tukea arjessa pärjäämistä sekä auttaa sairauslomalla olevia asiakkaita palaamaan takaisin opiskeluihin tai työelämään. Mielenterveysongelmien hoito vaatii tiivistä yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa esim. lastensuojelun, perheneuvolan ja aikuissosiaalityön. Teemme yhteistyötä myös seurakunnan ja kolmannen sektorin (mm. Mielikkitalo) kanssa. Terapiakeskuksen toimipisteitä on kaikissa peruspalvelukuntayhtymä Kallion jäsenkunnassa. Jokaisessa kunnassa on myös oma toimintakeskus. Toimintakeskustoiminta on tärkeä osa kuntoutusverkostoa, joka tukee mielenterveyskuntoutujan arjen hallintaa ja pärjäämistä avohoidossa. Asiakkaille järjestetään myös terapiaryhmiä esim. oireenhallintaryhmä psykoosin läpikäyneille, valopilkkuryhmä pitkään masennusta sairastaneille. Tuettu työtoiminta on tarkoitettu kuntoutustuella oleville tai työkyvyttömyyseläkkeellä oleville Terapiakeskuksen asiakkaille. Tuettu työtoiminta järjestetään työpaikoilla. Asiakkaat saavat työstään työosuusrahaa 3 / tunti ja heillä on Kallion kautta tapaturmavakuutus työsopimuksen ajan. Suurin osa yrityksistä maksaa työosuusrahan itse. Tuettuun työtoimintaan kuuluu kuntoutusohjaajan palvelut. Terapiakeskuksessa on 1 kuntoutusohjaaja. Jatkossa kuntoutusohjaajan toimintaa suunnataan myös neuropsykiatriseen valmennukseen. 39

43 Ennaltaehkäisevää työtä tehdään mm. Lapset puheeksi - menetelmän avulla, pari- ja perhetapaamisissa ja ryhmissä. Kriisityöhön osallistuu viisi työntekijää. Muuhun ennaltaehkäisevään työhön mielenterveysyksiköllä ei ole resursseja. Nuorisopsykiatrinen yksikkö (Nuppu) Kallion nuorisopsykiatrinen yksikkö, Nuppu, vastaa Kallion alueen nuorisopsykiatrisesta avohoidosta ja kuuluu osana Terapiakeskukseen. Tavoitteena on varmistaa, että vaikeammin oireilevat nuoret saavat asianmukaisen psykiatrisen hoidon omalla kotipaikkakunnalla. Vastaanottoja on jokaisessa Kallion kunnassa. Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut kuuluvat hoito- ja hoivapalveluihin ja tarkemmin palvelut on kuvattu kohdassa 3.6 Kotiin annettavat palvelut (tuettu palveluasuminen, päivätoiminta, intervallihoito ja uutena kotikuntoutus) sekä 3.7 Ympärivuorokautiset palvelut (tehostettu palveluasuminen). 5.3 A-klinikka A-klinikan toiminnan tavoitteena on tehdä perusteellinen arvio asiakkaan hoidon tarpeesta ja tilanteesta sekä järjestää tarkoituksenmukainen hoito. A-klinikka palvelee alkoholi-, huume-, lääke- tai muun riippuvuuden, esim. peli- ja seksiriippuvuuden, aiheuttamissa ongelmissa. Työhön kuuluu myös kaksois- ja kolmoisdiagnoosiasiakkaat, joilla on päihdeongelman lisäksi esim. masennus, kaksisuuntainen mielialahäiriö, vaikea traumaattinen häiriö tai skitsofrenia. Myös päihdeongelmaisten läheisten auttaminen kuuluu A-klinikan työhön. Määrällisesti A-klinikalla hoidetaan eniten alkoholiongelmista kärsiviä asiakkaita, mutta yhä enemmän työmäärää lisäävät huumausaine- ja lääkeriippuvaiset asiakkaat. Hoitomuotoja ovat mm. keskustelukäynnit, verkostotapaamiset, kotikäynnit, korva-akupunktio, lääkkeettömät ja lääkkeelliset avokatkaisuhoidot, ryhmätoiminta (esim. A-kilta). A-klinikkatyöhön kuuluu myös ajokorttiseurannat, työpaikkojen hoitoon ohjaukset sekä valvontarangaistuksiin, yhdyskuntapalvelun suorittamiseen ja valvottuun koevapauteen liittyvät käynnit. Uutena hoitomuotona suunnitellaan neulojen ja ruiskujen vaihtopistettä suonensisäisten huumeiden käyttäjien terveyshaittojen vähentämiseksi. 5.4 Kuntakohtainen palvelukuvaus Kaikissa Kallion kunnissa on terapiayksikkö, jossa on vastaanottotoimintaa ja oma toimintakeskus. Henkilöstöresurssit on jaettu palveluiden kysynnän mukaisiksi. Terapiayksiköiden palveluvalikoima on lähes sama jokaisessa kunnassa. Yksilöpsykoterapiat sekä perhe- ja pariterapiat ovat keskittyneet pääosin Ylivieskaan. Toimintakeskuksen toiminnat on mukaistettu kunnan erityistarpeiden mukaan. 40

44 Mielenterveysyksikkö Alavieska Sievi Nivala Ylivieska - psykiatriylilääkäri 1 pv / 4 6 vko erikoissairaanhoitajaa Nupun erikoissairaanhoitaja 1 x /1 2 vko Nupun psykologi ½ pv/vko psykiatriylilääkäri 1 2 pv/vko 1.8 erikoissairaanhoitajaa Nupun erikoissairaanhoitaja 2 pv /vko Nupun psykologi ½ pv/vko psykiatri n. 4 päivää kuukaudessa apulaisylilääkäri 1 pv/vko psykologi 3 erikoissairaanhoitajaa 1 mielenterveyshoitaja Nupun erikoissairaanhoitaja 1,2 /vko Nupun psykologi 1-2 pv/vko psykiatri-ylilääkäri (koko Terapiakeskus) apulaisylilääkäri 2 3 pv/vko psykiatri keskimäärin 4 päivää kuukaudessa osastonhoitaja (alueena koko Terapiakeskus, tekee puolet työajasta asiakastyötä) psykologi 3 erikoissairaanhoitajaa 0.8 erikoissairaanhoitajaa Nupun erikoissairaanhoitaja 4 5 pv/vko psykiatrinen ryhmänohjaaja, jonka työajasta puolet on asiakastyötä pitkäaikaisasiakkaiden parissa Nupun psykologi 2-3 pv/vko Toimintakeskus toiminnanohjaaja 25 h/vko, joka hoitaa myös pitkäaikaiskuntoutujia yksilökäynneillä, toiminta on painottunut toiminnallisiin ryhmiin (esim. ruuanlaittoryhmä, liikuntaryhmä) ja sosiaaliseen klubitoimintaan toiminnanohjaaja 30 h/vko erikoissairaanhoitaja 8 h / vko joka päivä mahdollisuus ruokailuun, päivittäisten toimintojen ohjausta, toiminnallisia ryhmiä, tiivis yhteisö (10 15 asiakasta päivittäin) mielenterveysyksikön työntekijät omalla vuorollaan toiminta on painottunut toiminnallisiin ryhmiin ja sosiaaliseen klubitoimintaan psykiatrinen ryhmänohjaaja, jonka työajasta puolet on psykiatristen asiakkaiden ryhmien vetämistä lähes kaikilla erikoissairaanhoitajilla ja osastonhoitajalla on ryhmien ohjausta, pääasiassa terapiaryhmiä esim. oireenhallintaryhmä, terveellisten elämäntapojen ryhmä, arjenhallintaryhmä. (Mielikkitalo järjestää omissa toimitiloissaan ruokailumahdollisuuden päivittäin ja siellä on tiivis yhteisö, joka tukee sosiaalisia suhteita) A-klinikka erikoissairaanhoitaja ½ päivää x 1/vko erikoissairaanhoitaja 1 pv/vko lääkäri ½ pv 3 x kk 1 erikoissairaanhoitaja 1 lääkäri 1-2 pv/vko sosiaalityöntekijä 2 erikoissairaanhoitajaa 1 päihdetyönohjaaja Resurssit Mielenterveyspalveluiden laatusuosituksen mukaan henkeä kohti suositellaan mielenterveystyöntekijää. (Sosiaali- ja terveysministeriö Oppaita 2001:9). Mielenterveystyötä ohjaa mielenterveyslaki, jossa Mielenterveystyöllä tarkoitetaan yksilön psyykkisen hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja persoonallisuuden kasvun edistämistä sekä mielisairauksien ja muiden mielenterveydenhäiriöiden ehkäisemistä, parantamista ja lievittämistä. Mielenterveystyöhön kuuluvat mielisairauksia ja muita mielenterveydenhäiriöitä poteville henkilöille heidän lääketieteellisin perustein arvioitavan sairautensa tai häiriönsä vuoksi annettavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut (mielenterveyspalvelut) Kunnan tulee huolehtia alueellaan tässä laissa tarkoitettujen mielenterveyspalvelujen järjestämisestä osana kansanterveystyötä siten kuin kansanterveyslaissa säädetään ja osana sosiaalihuoltoa siten kuin sosiaalihuoltolaissa säädetään. Palvelustrategian mukaisesti kehitämme pitkäaikaisasiakkaiden psykiatrista hoitoa ja kuntoutusta. Arvioimme näiden asiakkaiden hoidon ja kuntoutumisen toteutumisen ja tehostamme yhteyttä kotihoitoon. Yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa huolehdimme siitä, että kaikilla pitkäaikaisasiakkailla on 41

45 ajan tasalla oleva hoitosuunnitelma ja tarkoituksenmukainen hoito. Tavoitteena on tukea kotona pärjäämistä mahdollisimman pitkään ja luoda kotona pärjäämiselle uusia työkaluja. Suunnitelmissa on kotikuntouksen käynnistäminen yhteistyössä hoivan kanssa ensi vuoden alusta. Valtakunnallisten suositusten mukaan päihdehuollon työntekijöitä tulisi olla 3 työntekijää asukasta kohti. Valtakunnallisinten suositusten mukaan Kallion alueella tulisi olla 10 päihdetyöntekijää ja tällä hetkellä on Muutokset ja riskit Nuorisopsykiatrisen yksikön toiminnan riskinä on edelleen palveluiden riittävyys sekä niukat nuorisopsykiatrikonsultaatiot. Seuraavalle suunnitelmakaudelle haetaan kahta uutta vakanssia; psykologi ja psykiatrinen sairaanhoitaja. Nuorten psykiatriseen hoitoon on tärkeää panostaa riittävän varhaisessa vaiheessa. Jos nuoria ei hoideta ajoissa ja tehokkaasti, osastohoidot pitkittyvät, nuorten tilanne kroonistuu. Visalan sairaalan epäselvä tilanne voi tuoda ennakoimattomia riskejä. Kotikuntoutussuunnitelmalla voidaan vastata joihinkin riskeihin. Sisätilaongelmat useassa toimipisteessä aiheuttavat riskejä henkilöstön sairauspoissaolojen lisääntymiseen. Sievin kunnantalolla hälytysjärjestelmän toimimattomuus aiheuttaa turvariskejä. 42

46 6 Vastaanottopalvelut Vastaanottopalveluiden tavoitteena on ehkäisevän terveydenhuollon keinoin edistää terveyttä ja vähentää sairauksien esiintymistä sekä hoitaa alueen asukkaiden perussairaanhoito ja tutkimukset. 6.1 Palvelujen järjestämistä ohjaava lainsäädäntö Terveydenhuoltolaki (1326/2012) Kansanterveyslaki (66/1972) Erikoissairaanhoitolaki (1062/1989) Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) Potilasvahinkolaki (585/1986) Tartuntatautilaki (583/1986) ja asetus (786/1986) Laki (734/1992) ja asetus (912/1992) sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjojen laatimisesta sekä niiden ja muun hoitoon liittyvän materiaalin säilyttämisestä (99/2001) Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (159/2007) Sairausvakuutuslaki (1224/2004) Lääkelaki (395/1987) ja -asetus (693/1987) Laki lääketieteellisistä tutkimuksista (488/1999) ja asetus (27/1999) Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista (1505/1994) ja asetus (1506/1994) Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994) Asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä (564/1994) Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (338/2011) Lisäksi noudatetaan Terveydenhoidon ja hyvinvoinnin laitoksen antamaa ohjeistusta. 6.2 Palvelukokonaisuudet Vastaanottopalveluiden kokonaisuudet ovat avoterveydenhuolto, avosairaanhoito, akuuttivuodeosastohoito sekä laboratorio- ja kuvantamistutkimukset Avoterveydenhuolto Palveluun kuuluvat äitiys- ja lastenneuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä seulontoja koskevan asetuksen mukaisesti naisten kohdun kaulaosan syövän toteamiseksi järjestettävät joukkotutkimukset ja kansallisen rokotusohjelman mukainen väestön rokotussuojan ylläpito. Avoterveydenhuollon toiminta painottuu määräaikaistarkastuksiin. Lisäksi perustyöhön sisältyy yksilöllisen tarpeen mukaiset lisäkäynnit, puhelinneuvonta, ryhmien ja opetustapahtumien pitäminen sekä verkostopalaverit ja neuvottelut. Koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoon kuuluu myös oppilaitosten terveydellisten olojen seuranta joka kolmas vuosi. Vuonna 2017 tarjotaan samansisältöiset palvelut kaikissa kunnissa lukuun ottamatta moniammatillista perhevalmennusta. Lasta odottavia perheitä on Alavieskassa vähän ja he osallistuvat valmennukseen Ylivieskassa. Pienten lasten äitien vertaistukiryhmiä järjestetään kuntakohtaisesti 43

47 Määräaikaistarkastukset Asetuksen velvoite/ tarkastusten lkm terveydenhoitaja Asetuksen velvoite/ tarkastusten lkm lääkäri Tarkastukset 2016 Tarkastukset 2017 Raskaana olevat Ensimmäisen ikävuoden aikana ensisynnyttäjä 11, joista 2 ktk uudelleen synnyttäjä 10, joista 1 ktk 2, joista 1 laaja laaja=3 1-6 vuoden iässä 6 2 laajaa Peruskoulu 1-9 lk 9 3 laajaa Lukio 1 1 Ammatillinen oppilaitos Ammattikorkeakoulu 1 1 tarvittaessa (terveyskyselyn pohjalta) tarvittaessa suosituksen mukaisesti muuten paitsi 1.synnyttäjille ei raskauden aikaista ktk 9 tervhoit, joista 1 kotikäynti 2 lääkäri, joista 1 laaja 6 terv.hoitaja 2 lääkäri 9 terv.hoitaja 3 lääkäri 1 terv.hoitaja 1 lääkäri 1 terv.hoitaja 1 lääkäri tarvittaessa 1 terveydenhoitaja kuten v lääkärikäynti (8kk) kuten v kuten v kuten v kuten v lääkäri tarvittaessa Perhesuunnitteluneuvola vastaa ehkäisyn aloituspalvelusta, tarvittavista kontrolleista sekä puhelinym. terveysneuvonnasta terveyskeskusten perhesuunnitteluneuvolassa tai opiskeluterveydenhuollossa. Lakisääteiset sikiöseulat järjestetään kaikille raskaana oleville ostopalveluina. Asiakas voi valita joko Keski-Pohjanmaan keskussairaalan tai Oulaskankaan sairaalan. Avoterveydenhuollon kohderyhmä Toiminta kattaa jokaisessa kunnassa kaikki odottavat naiset ja perheet sekä lapset ja nuoret oppivelvollisuuden päättymiseen saakka ja lisäksi kaikki erikseen määritellyn opiskeluterveydenhuollon piiriin kuuluvat päätoimiset opiskelijat, joiden opiskelu kestää vähintään kaksi kuukautta. Opiskeluterveydenhuollon palveluihin ovat oikeutettuja alueen oppilaitoksissa opiskelevat opiskelijat riippumatta siitä, mikä opiskelijan kotikunta on. Perinteisen neuvolatyön lisäksi henkilöstö huolehtii matkailijoiden rokotussuojan antamisesta, yleisen rokotusohjelman mukaisesta koko väestön rokotussuojan ylläpidosta sekä naisten lakisääteisestä kohdun kaulaosan syöpäseulonnasta. Seulonta-asetuksen mukaiset naisten kohdun kaula-osan syöpäseulonnat tarjotaan suositusten mukaisesti 7 ikäluokalle, vuotiaille naisille viiden vuoden välein. Avoterveydenhuollon asiakasmäärät Avoterveydenhuollon asiakasmäärät eivät ole vielä merkittävästi laskeneet vaikka syntyvyys on ollut laskussa vuosina kuten muuallakin Suomessa. Vuonna 2016 syntyvien ennuste on poikkeuksellisen alhainen (yhteensä 414 lasta); Alavieska 21 Nivala 137, Sievi 63 ja Ylivieskassa

48 Neuvolaikäisten määrä ja ennuste Vuosi/ikäl v yht Koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon oppilas/opiskelija määrät taulukossa v Alavieska Nivala Sievi Ylivieska yhteensä (muutos) (muutos) (muutos) (muutos) muutos Alakoulu 210 (-10) 1054 (+29) 609 (+19) 1304 (+35) 3177 (+73) Yläkoulu 116 (+1) 490 (+1) 254 (-6) 582 (+9) 1442(+5) Lukio 140 (-13) (-7) Ammatillinen koulu AMK Nao Tammikuussa (YSO ) 182 ( Raudaskylä) 800 AMK Avoterveydenhuollon toimintayksiköt ja henkilöstön määrä Neuvolapalvelut ovat maksuttomia lähipalveluja eli toimipisteet ovat kaikissa Kallion kunnissa. Kouluja opiskeluterveydenhuollon palvelut toteutetaan oppilaitoksissa, muut terveyskeskuksissa. Toimipisteet ovat avoinna ma-pe Toimet/virat Terveydenhoitajat Lääkäri Terveyskeskusavustaja Alavieska 1,74 0,11 0 Nivala 9,6 0,70 1,0 (työssä 60 %) Sievi 4,5 0,45 0 Ylivieska 12,5 1,05 1 Kallio yht 28,34 2,3 1,60 Valtakunnalliset suositukset asiakkaat / henkilötyövuosi Kouluterveydenhuolto Terveydenhoitaja Lääkäri Äitiysneuvola 76 raskaana olevaa 600 raskaana olevaa 339/ 0-6v 600 Lastenneuvola Opiskeluterveydenhuolto toinen aste korkea aste ( ) 2400 /0-6v ( ) 45

49 Valtakunnallisista suosituksista laskettu henkilöstömäärä, perustuen v asiakasmääriin Alavieska th/lääkäri Nivala th/lääkäri Sievi th/lääkäri Ylivieska th/lääkäri Kallio yht th/lääkäri Äitiysneuvola 0.28/0.04 1,80/ / / /0.7 Lastenneuvola 0.7/0.1 3,48/0.49 1,70/ / /1,5 Kouluterveydenhuolto 0.54/0.16 2,57/ / /0.9 7,65/2.21 Opiskeluterveydenhuolto / / / /0.98 Perhesuunn. 0.03/ / / / /0.27 Suositusten mukaan yht. 1.55/ /1,92 4,21/ ,84/ / esimiestyö terv hoit = 28,48 Kalliossa v / /0.7 4,5/ ,5/ /2.31 Suosituksen mukaisissa henkilöstöresursseissa ei ole huomioitu työaikaa, joka käytetään terveydenhoitajien aikuisvastaanoton pitämiseen, seulontoihin, kouluterveydenhuollon EHA- ja Emu-oppilaiden määrää ei ole myöskään huomioitu kouluterveydenhuollon resursseissa eikä aikuisvastaanottoon (seulonnat ja rokotukset) kuluvaa työaikaa. Taulukkoon on lisätty osastonhoitajan esimiestehtäviin käytettävä aika ( 40% kokoaikaisen työajasta) Avosairaanhoito Avosairaanhoito on lääkäreiden ja hoitajien toteuttamaa neuvontaa, ohjausta ja sairaanhoitoa. Avosairaanhoidossa seurataan, edistetään ja ylläpidetään väestön terveyttä ja toteutetaan näyttöön perustuvaa sairauksien hoitoa. Asiakkaan roolia oman hoitonsa suunnittelussa ja toteutuksessa korostetaan. Palveluissa huomioidaan niiden riittävä saatavuus ja laatu. Palveluja toteutetaan hyödyntäen osaavaa henkilöstöä, eri ammattiryhmien muodostamaa asiantuntijaosaamista ja kohtuullista ajankäyttöä palvelun saamisessa. Terveydenhuoltolain myötä asiakas voi vapaammin valita Kallion alueelta sen terveydenhuollon toimintayksikön, jossa häntä hoidetaan. Hoidon tarvetta arvioimalla selvitetään, tarvitseeko potilas päivystyshoitoa, muuta kiireellistä hoitoa, kiireetöntä hoitoa tai ei hoitoa lainkaan. Hoidon tarpeen arviointi sisältää mm. neuvontapalvelut kuten puhelinneuvonnan. Puhelinneuvonnalla monipuolistetaan terveydenhuollon palveluja ja vahvistetaan asiakkaiden itsehoitosuutta. Se parantaa terveyspalvelujen saatavuutta ja lisää niiden nopeutta sekä tehokkuutta asiakaspalvelussa. Avosairaanhoidon kohderyhmä Avosairaanhoidon kohderyhmänä on koko Kallion alueen väestö sekä kiireellistä hoitoa tarvitsevat ulkopaikkakuntalaiset. Lääkäripalvelut Vastaanottotoimintaa on jokaisen Kallion kunnan terveyskeskuksessa virka-aikana. Nivalan ja Ylivieskan terveyskeskuksessa toimii päivystysvastaanotto virka-aikana. Ilta- ja viikonloppupäivystys järjestetään Oulaskankaan aluesairaalassa. Lääkärikäyntien kokonaismäärä on pysynyt lähes samana, vaikka ne vaihtelevat kuntakohtaisesti. Päivystyskäyntien osuus lääkärikäynneistä oli v.2015 reilu 40%. 46

50 Käynnit Lääkäri- ja hoitaja käyntien määrät v (arvio) (arvio) (arvio) (arvio) (arvio) Lääkärin päivystys ja vastaanotto Poliklinikka sairaanhoitaja Päivystävä sairaanhoitaja Kansantautihoitaja Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Hoitajapalvelut Puhelinneuvonnan malli ja sen toteuttamistapa pohjautuu näyttöön perustuvaan hoitotyöhön. Puhelinoperaattorin vaihto helmikuussa 2016 aiheutti puhelinpalveluissa yhteys- ja tilastointivaikeuksia. Niitä korjattiin alkuvuoden ajan ja tilastot saatiin heinäkuulta 2016 alkaen. Henkilökunnan koulutus ja hyvä ammattitaito ovat ensiarvoisen tärkeitä puhelimessa tapahtuvan ohjauksen ja hoidonarvioinnin sujuvuuden kannalta. Hoitajavastaanotot toimivat kaikissa kunnissa hoidon tarpeeseen suhteutettuna. Kansantautihoitajien vastaanotot, astma-, diabetes-, sydänvastaanotot ovat kaikissa kunnissa. Depressiohoitajan, muistihoitajan, syöpähoitajan ja reumahoitajan vastaanotot ovat Nivalassa ja Ylivieskassa. Syöpähoitajan palvelua on lisätty niin, että koko Kallion alueella on käytössä yhden syöpähoitajan työpanos. Ravitsemusohjaajien vastaanotto on aloitettu 2016 ja myös ravitsemusryhmiä on pidetty. Koko Kallion alueen siedätyshoidot tehdään Ylivieskassa. Päivystävien sairaanhoitajien ja poliklinikkasairaanhoitajien vastaanottoja on kaikissa kunnissa. Kalliossa on kuusi lääkkeenmääräämiskoulutuksen käynyttä hoitajaa ja kuusi sairaanhoitaja suorittaa opintoja parhaillaan. Vuonna 2016 aloitettiin jonokirjakäytäntö. Ajanvarusaikaa tarvitseva asiakas soittaa hoitajalle, joka arvioi hänen hoidon tarpeensa kiireellisyyden. Asiakas saa ajan heti puhelimessa tai pääsee hoitotakuujonoon, jolloin hän saa tiedon ajasta puhelimitse tai kirjeellä. Jonokirja on koettu toimivaksi; asiakkaan tarvitsee soittaa vain kerran ja ajat lääkäreille annetaan kiireellisyysjärjestyksessä. Maanantaisin on ruuhkahuippu, jolloin puhelujen määrä on edelleen huomattavasti muita arkipäiviä suurempi. Jonokirja vaatii yhden hoitajan työpanoksen päivittäin. Tällä hetkellä työn jakaa terveyskeskusavustaja ja sairaanhoitaja työpari. Triagehoitaja -kokeilu otettiin käyttöön v.2016 Ylivieskan terveyskeskuksessa. Kokeilusta on myönteiset kokemukset ja toimintaa laajennetaan myös Nivalaan. 47

51 Avosairaanhoidon henkilövoimavarat Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Yhteinen Kallio Lääkäri (20) 1,39 5,8 2,55 7,95 17,69 Osastonhoitaja 0,2 0,8 0,2 0,8 2 Sairaanhoitaja 2,5 1 2,4 5,9 Päivystävä sairaanhoitaja 0, ,4 11 Sairaanhoitaja sissi Lähihoitaja 2 2 Terveyskeskusavustaja 1 2,5 1 2,5 7 Tk avustaja sissi Astmahoitaja (0,4->oma esh) 0,26 1,08 0,34 1,06 2,74 Uniapneahoitaja (oma esh) 0,5 0,5 Diabeteshoitaja 0,34 1 0, Sydänhoitaja 0,34 1 0, Muistihoitaja 1,5 1 2,5 Reumahoitaja 0,4 1 1,4 Depressiohoitaja 1 1,5 2,5 Syöpähoitaja (oma esh) 0,4 0,6 1 Välinehuoltaja 0,6 0,5 2 3,1 Tekstinkäsittely Yhteensä kaikki 4,73 27,48 7,41 36,21 0,5 76,33 Kotisairaalatoiminta Kotisairaalatoiminta jatkuu pienimuotoisena akuutin tarpeen ilmaantuessa. Toimintaa koordinoi siihen varattu työntekijä. Kotisairaalan asiakkaaksi tullaan lääkärin määräyksestä. Kotisairaalatoimintaa toteutetaan vuodeosastojen, palveluasumisen, vastaanottojen ja kotihoidon yhteistoimintana. Kotisairaalan avulla voidaan luoda joustava hoito- ja palveluketju, joka palvelee sekä asiakasta että organisaatiota. Saumaton hoito- ja palveluketjun laatu ja palveluiden saatavuus voidaan turvata moniammatillisella yhteistyöllä sekä tiedollisesti ja taidollisesti hyvällä ja tarkoituksenmukaisella henkilöstöllä. Tärkeää on toimiva yhteistyöverkosto Laboratoriopalvelut Laboratorion tulosyksikön toiminta mahdollistaa potilaan tutkimuksen ja hoidon seurannan sekä tukee ennalta ehkäisevää terveydenhuoltoa. Laboratoriopalveluja käyttävät Kallion tulosyksiköt, keskus- ja aluesairaalat, yksityiset lääkäriasemat ja hoitolaitokset sekä kuntalaiset. Palvelukokonaisuuden sisältö Laboratorion tulosyksikkö tuottaa Kallion alueen laboratoriopalvelut. Oman tuotannon osuus on noin 78 % tutkimusten kokonaismäärästä ja 22 % hankitaan ostopalveluna muista laboratorioista, pääasiassa Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä NordLabin Kokkolan, Oulun ja Oulaisten yksiköistä. Oma tutkimusvalikoima muodostuu päivystysluonteisista tutkimuksista sekä rasva-arvotutkimuksista. Itse tuotetut tutkimukset valmistuvat pääosin samana päivänä. Muualle lähetetyistä tutkimuksista vastaukset saadaan etupäässä sähköisesti heti tulosten valmistumisen jälkeen noin 1-14 päivän kuluttua. Tutkimuksia myydään yksityisille lääkäriasemille ja yksityisille henkilöille omakustannushintaan. Palvelun kohderyhmä Palveluja saavat kaikki Kallion kuntien asukkaat ja tarvittaessa ulkopaikkakuntalaiset joko maksusitoumuksella, itse maksaen tai päivystystapauksissa Kallion lääkärin/hoitajan lähetteellä. Oman tutkimustoiminnan lisäksi laboratorioyksikkö palvelee keskus- ja aluesairaaloiden lähetteillä erikoissairaanhoidon potilaita. Näytteet lähetetään analysoitavaksi ko. sairaaloiden laboratorioihin. Tämä työ tilastoidaan näytteenottona ja lähetyksenä. 48

52 Asiakas/ tutkimusmäärät Taulukossa on esitetty tutkimus- ja asiakasmäärien muutos Vuosi Asiakaskäynnit muutos ed. Tutkimukset muutos ed % % ,8 % ,6 % 2016 (arvio) ,5 % ,5 % Palveluun pääsy Tutkimuksiin pääsee Kallion yksiköiden, keskus- ja aluesairaaloiden sekä yksityisten lääkäriasemien ja hoitolaitosten antamilla lääkärin/hoitajan kirjoittamilla tutkimuslähetteillä. Myös ulkopaikkakuntalaisilla on mahdollisuus päästä tutkimuksiin esim. maksusitoumuksella. Vuoden 2016 aikana sähköinen ajanvaraus mahdollisuus laboratoriopalveluihin otettiin käyttöön. Asiakkaat voivat katsoa netistä laboratoriovastauksensa OmaKanta palvelun kautta. Toimintayksiköt kunnittain Näytteenottotoimintaa on kuntayhtymän jokaisessa kunnassa. Näytteiden analysointi on keskitetty Nivalan ja Ylivieskan laboratorioihin. Alavieskan ja Sievin laboratorioissa tehdään vain kiireellisiä päivystys- ja perustutkimuksia (pikatestit) sekä potilaan vieressä tapahtuvia tutkimuksia (ekg), joita ei voida lähettää muualle. Alavieskassa näytteenotto toimii 3 tuntia päivässä maanantaina, tiistaina ja torstaina ja hoitaja on paikalla 3.5 tuntia (klo ). Laboratorio on suljettu keskiviikkona ja perjantaina. Sievissä näytteenotto toimii 6 tuntia maanantaina ja tiistaina ja 3 tuntia muina päivinä. Laboratoriohoitaja on paikalla maanantaina, tiistaina ja perjantaina koko päivän ja keskiviikkona ja torstaina 4 tuntia (klo ). Laboratorio palvelee pelkästään ajanvarauksella. Nivalassa näytteenotto toimii 6,5 tuntia päivässä maanantaista torstaihin ja 5 tuntia perjantaisin. Laboratorio analysoi Nivalan terveyskeskuksen peruskemian ja hematologian näytteet, suppean mikrobiologian, ottaa sydänfilmit sekä tekee spirometriatutkimuksia ja rasitus-ekg:tä. Henkilöstöä on 3 laboratoriohoitajaa ja 1 terveyskeskusavustaja. Asiakas voi varata ajan laboratorioon. Ylivieskassa näytteenotto toimii 6.5 tuntia päivässä maanantaista torstaihin ja 5 tuntia perjantaisin. Laboratorio analysoi Ylivieskan, Alavieskan ja Sievin peruskemian ja hematologian näytteet, suppean mikrobiologian ja virtsaviljelyjen jatkotutkimukset osittain sekä ottaa sydänfilmit ja tekee spirometriatutkimuksia. Henkilöstöä on 4 laboratoriohoitajaa ja Kallion osastonhoitaja. Alavieskan hoitaja on iltapäivät, keskiviikot ja perjantait Ylivieskan toimipisteessä. Sievin hoitaja on keskiviikkona ja torstaina iltapäivät Ylivieskan toimipisteessä. Asiakas voi varata ajan laboratorioon. Näytteenottoajat perustuvat tarpeeseen ja asiakasmääriin ja toimintaa arvioidaan säännöllisesti. Näytteiden analysoinnin toteutukseen vaikuttavat tutkimusten luonne ja analysointitapa sekä yksikön nykyinen laitekanta. Yksikön kokonaistyöajasta kuluu näytteenottoon ja muihin potilaan vieressä tehtäviin tutkimuksiin sekä näytteiden esikäsittely-, pakkaus- ja postitustehtäviin noin 60 %. Asiakkaita ohjeistetaan katsomaan laboratoriovastauksia Omakanta palvelujen kautta. 49

53 Henkilöstö Laboratorio- Terveyskeskusavustaja Sairaanhoitaja hoitaja Osastonhoitaja Alavieska 1 Nivala 3 1 Sievi 1 Ylivieska 4 yhteinen 1 Kallio yht Röntgenpalvelut Röntgen tuottaa monipuoliset ja laadukkaat kuvantamispalvelut Kallion alueen asukkaille ja yksityisten lääkäriasemien potilaille. Palvelun järjestämistä ohjaavat lait, asetukset ja asiakirjat - Terveydenhuoltoa koskevat lait /592 Säteilylaki /1512 Säteilyasetus /423 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus säteilyn lääketieteellisestä käytöstä /1339 Valtioneuvoston asetus seulonnoista (voimaan ) - Säteilyturvakeskuksen ohjeet Yksiköt Kallion röntgenin toimipisteet ovat Nivalassa ja Ylivieskassa. Röntgenhoitajat vastaavat yksikön asiakaspalvelusta ja ajanvarauksista sekä tekevät radiologisia tutkimuksia. Muuta henkilökuntaa ei ole. Nivalan röntgenissä tehdään luuston, keuhkojen ja hampaiden röntgentutkimuksia sekä ultraäänitutkimuksia. Nivalan röntgenhoitajat hoitavat myös diabetes- ja hoitotarvikejakelua viikoittain. Ylivieskan röntgenissä tehdään luuston, keuhkojen, hampaiden ja rintojen röntgentutkimuksia sekä ultraäänitutkimuksia. Ylivieskassa kuvataan kaikki Kallion kuntien seulontamammografiat. Konsultoivat radiologit luokittelevat seulontamammografioita, tekevät tarvittavat lisätutkimukset ja ottavat ohutja karkeaneulanäytteitä. Yksi Ylivieskan röntgenhoitajista (sonograaferi) tekee ultraäänitutkimuksia päivittäin. Röntgenpalvelujen tuottaminen Potilaat tulevat tutkittaviksi Kallion terveyskeskusten päivystyksistä, vastaanotoilta, vuodeosastoilta, hammaslääkäreiden vastaanotoilta ja työterveyshuollosta. Tutkimuksia tehdään myös alue-, keskusja yliopistosairaaloiden lähetteillä. Röntgenpalveluita myydään yksityisille lääkäriasemille ja työterveyshuollolle. Tutkimusmäärät Radiologiset tutkimusmäärät ovat pysyneet vuosittain samoina. Röntgeneissä tehdään noin tutkimusta vuodessa. Sonograaferi tekee noin 20 % koko ultraäänitutkimusmäärästä. Natiivitutkimuksia on yli , joista mammografioita on noin 2500 vuosittain. Toiminta Radiologisia tutkimuksia tehdään vain lääkärin lähetteellä. Seulontamammografiaan kutsutaan kaikki vuotiaat naiset kahden vuoden välein. Vuonna 2017 kutsuttavia ikäryhmiä on 13 kpl (v syntyneet). 50

54 Röntgenin henkilökunta Nivalan röntgenissä on kaksi röntgenhoitajaa ja yksi konsultoiva radiologi. Radiologin palveluja on saatavana noin kolme kertaa kuukaudessa. Ylivieskan röntgenissä on osastonhoitaja, kolme röntgenhoitajaa, joista yksi on sonograaferi ja kolme konsultoivaa radiologia. Radiologin palveluja on saatavana noin viisi kertaa kuukaudessa Akuutti- ja lyhytaikaishoito Vuodeosastohoito on ympärivuorokautista äkillisesti sairastuneiden potilaiden hoitoa ja kuntoutusta sekä saattohoitoa. Vuodeosastohoito on osa ikäihmisten palveluprosessia. Kuntamaisemassa se on osa hoito- ja hoivapalveluita ja siten yhteistyö kotihoidon ja palveluasumisen kanssa on potilaan palveluketjussa olennainen osa. Vuodeosastoille hoitoon ottamisesta ja kotiuttamisesta päättää lääkäri. Kotiutuskoordinaattori toimii vuodeosastojen ja ulkopuolisten yksiköiden välisenä yhdyshenkilönä ja organisoi kotisairaalatoimintaa. Keskeistä potilaiden hoidossa on parhaan ajantasaisen tiedon huolellinen arviointi ja harkittu käyttö, kuntoutumista edistävä hoitotyö, sekundääri preventio ja terveyden edistäminen. Työskentely vuodeosastoilla on moniammatillista ja yhteistyötaidot osastoilla eri ammattiryhmien kanssa ovat keskeisiä. Hoitotyön suunnitelma laaditaan kaikille potilaille 24 tunnin kuluessa osastolle tulosta. Hoitoarviointia tehdään ja kirjataan työvuorokohtaisesti. Vuodeosastojen henkilökunta suorittaa iltaisin, öisin ja viikonloppuisin myös avosairaanhoidollisia toimenpiteitä sekä huolehtii tarvittaessa hoivaosastojen sairaanhoidollisista tehtävistä. Vuodeosastot osallistuvat yhtenä toimijana kotisairaalatoimintaan. Taulukko 1. Vuodeosastojen hoitopäiväarvio kunnittain 2017, vertailu TP 2015 ja TA 2016 Kunta Hoitopäivät TP 2015 TA 2016 < 75 v >75 v yhteensä Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Muut kunnat Kallio Taulukko 2. Vuodeosastoittain potilasmäärät tavoite 2017 Vuodeosasto Hoitopäivät Potilaspaikat < 75 v >75 v yhteensä Osasto 2 Ylivieska Osasto 3 Ylivieska Osasto 4 Nivala Yhteensä Kuvio 1. Käyttöaste Vo 2 Vo 3 Vo

55 Vuodeosastojen henkilöstö Vuodeosastoilla on yhteensä kolme (3) lääkäriä ja 68 vakituista hoitohenkilöstön työntekijää, 2,2 vakituista lähiesimiestä ja 1 muuta henkilöstöä. Vuodeosastojen henkilöstön osaamisesta huolehditaan jatkuvalla sisäisellä ja ulkoisella koulutuksella. Kehittämisen painopistealueena on hoitotyön rakenteinen kirjaaminen hoitokertomukseen (HOKE), erityisesti potilaan luona ja yhteistyössä hänen kanssaan sekä hiljaisenraportoinnin kehittäminen välillisen työajan minimoimiseksi. Toiminnallisena tavoitteena on vuodeosastojen keskinäinen sekä vuodeosastojen ja muiden ympärivuorokautisten palveluyksiköiden hoitohenkilökuntien osaamisen jakaminen, hyödyntäminen ja yhteiskäyttö. Taulukko 3. vuodeosastojen henkilökunta v Vuodeosasto Paikat Mitoitus henkilöt hoitaja Vara- Kuto- Lääkäri Oh Sh Ph Yht. Os 2 Ylivieska 26 0,69 1 0, Os 3 Ylivieska 28 0, Os 4 Nivala 26 0,69 1 0, Yhteensä 80 0,70 3 2,

56 6.3 Muutokset ja riskit Avoterveydenhuolto Riskinä on asetuksen ja lakimuutosten mukaisten palvelujen tuottaminen nykyisillä henkilöstöresursseilla esimerkiksi isyyden tunnustaminen neuvolassa. Neuvola- ja kouluterveydenhuollon tehtävät lisääntyvät myös uuden sosiaalihuoltolain ja oppilashuoltolain myötä. Lääkäreiden työpanosta tulisi lisätä (mm. 8 kk lapset) ja terveydenhoitajien poistumat sijaistaa, jotta asetuksen velvoite määräaikaistarkastusten osalta täyttyisi. Mahdollisesti synnytysten lakkauttaminen Oulaisissa sekä mielenterveyspalveluiden matalan kynnyksen palveluiden huono saatavuus aiheuttavat lisäkäyntien tarvetta. Tarvittavia lisäkäyntejä ei pystytä järjestämään vaarantamatta lakisääteisten tarkastusten toteutumista. Avosairaanhoito Henkilöstöresurssia on siirtynyt avosairaanhoidosta oman erikoissairaanhoidon puolelle, jolloin se henkilöstöpanos on pois muusta vastaanottotoiminnasta. Aiempina vuosina aloitettuja syöpäsairaanhoitajien ja ravitsemussairaanhoitajan vastaanottoja on lisätty. Depressiohoitaja toimintamalli ei ole toteutunut ohjeen mukaisesti, vaan asiakkaat jäävät liian pitkäksi aikaa heille. Tähän pyritään saamaan muutosta, jotta uusien asiakkaiden hoito ei viivästyisi. Eläkeselvittely -hoitajan tehtävä on sisällytetty vastaanoton henkilöstöstä. Lääkäreiden viikkotyöajan tekeminen 3 4 päivässä on ollut hyvä rekrytointikeino, mutta samalla tuo haastetta hoitotyöntekijöille. Heidän työvuoronsa jatkuu näinä päivinä iltaan saakka ja vähentää työvoimaa päiväaikaisista toiminnoista. Sijaisuudet tulee olla täytettynä vastaanotolla, jotta pystytään vastaamaan palvelutarpeeseen. Lisää toimintoja erikoissairaanhoidosta tai muualta ei voida vastaanotoille enää ottaa ilman resurssien tarkistamista. Avosairaanhoidossa työskentelee kuusi sairaanhoitajan rajattuun lääkkeenmääräämiseen oikeutettua ja kuusi henkilöä on aloittanut koulutuksen. Terveyden edistämisen koordinaattori ja parkinsonhoitaja olisivat tarpeen Kallion alueella, näitä ei ole huomioitu talousarviossa. Tekstinkäsittelyssä on ollut viivettä, joka kohdistuu lähinnä Ylivieskaan. Tätä pyritään minimoimaan sisäisillä järjestelyillä. Ajanvarauspalveluiden digitalisoiminen on tarkoitus aloittaa v.2017 ensimmäisenä ilmoittautumisesta ja kansantautihoitajien ajanvarauksista. Digitalisaatiolla pyritään vapauttamaan hoitajien aikaa varsinaiseen asiakastyöhön. Toimiva puhelinjärjestelmä on ensiarvoisen tärkeää välittömän yhteydensaannin turvaamisessa. Laboratorion asiakaskäynti- ja tutkimusmäärät ovat kasvaneet vuosittain. Laitekantaa on uusittu ja sen myötä laitekapasiteetti on parantunut. Laboratoriossa ja röntgenissä on haastetta saada uusia osaajia poistuvien tilalle sekä puutetta on poistumien sijaisista. Vuodeosastot Akuutti vuodeosastotoiminnan kannalta on riski, jos vuodeosastoja kuormittavat jatkohoitopaikkoihin ympärivuorokautiseen palveluasumiseen odottavat asiakkaat. Ikäihmisten palveluprosessin kehittämisellä pyritään minimoimaan riskiä. Myös muualla sairaaloissa vuodeosastoille jatkohoitoa odottavat, jos omat osastot täynnä. Vuodeosastoremontin (Nivala) aikainen potilaiden tarvitsema hoito järjestyy ja toteutuu tilapäistiloissa joustavasti ja turvallisesti 53

57 7 Kuntoutus Kallio tuottaa omana kuntoutustoimintana terveydenhuoltolain mukaisia fysio-, puhe- ja toimintaterapiapalveluja sekä terveyssosiaalityön ja psykologin palvelua. Tavoitteena on moniammatillisesti ylläpitää ja edistää kuntalaisten toimintakykyä. Kuntoutustoimintaan kuuluu myös apuvälinetoiminta sekä lääkinnällisen kuntoutuksen järjestäminen siihen oikeutetuille. Kuntoutuspalveluiden piiriin tullaan lähetteellä. Fysioterapia tuottaa terveydenhuoltolain mukaisia terapiapalveluja Kallion alueen väestölle sekä ohjaa liikunta- ja toimintakyvyn ylläpitämistä / edistämistä yhteistyössä eri ammattiryhmien kanssa. Palvelun järjestämistä ohjaavat lait, asetukset ja asiakirjat Palvelujen tuottamista säätelevät mm. seuraavat lait: - Terveydenhuoltolaki (1326/2010) - Kansanterveyslaki (66/1972) (palvelujen järjestäminen, hoitotakuusäännökset) - Erikoissairaanhoitolaki (1062/1989) (palvelujen järjestäminen, hoitotakuusäännökset) - Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) - Asetus lääkinnällisestä kuntoutuksesta (1015/1991) - Potilasvahinkolaki (585/1986) 7.1 Fysioterapiayksikkö Fysioterapiayksikkö tuottaa fysioterapia- ja apuvälinelainaamopalveluita sekä lääkinnällisen kuntoutuksen palveluita Fysioterapia Fysioterapiassa hoidetaan kirurgisia sekä TULES- ja neurologisia asiakkaita yksilö- ja ryhmäkäynneillä. Ryhmätoimintaa järjestetään mm. harjoitusterapiana, joihin asiakkaille laaditaan säännöllisesti arvioitava tavoitteellinen yksilöllinen ohjelma. Lisäksi on erilaisia neurologisia-, ikäset-, lasten-, sekä hengitys- ja tuolijumpparyhmiä ja suunnitellaan uusia ryhmämuotoja. Asiakkaita hoidetaan lääkinnällisen kuntoutuksen lähetteellä omana toimintana ja tarvittaessa ostopalveluilla. Tarpeen mukaan järjestetään ennaltaehkäiseviä terveysneuvontaryhmiä ja terveysneuvontaa annetaan yksilökäynneillä. Palvelun kohderyhmä Fysioterapia järjestetään oikea-aikaisesti asiakkaan fysioterapiatarpeeseen vastaten Kallion alueen asukkaille annetut resurssit huomioiden. Asiakasmäärät vuonna 2017 Fysioterapian asiakasmäärä on arviolta 3000 avokäynneissä. Ryhmätoiminta jatkuu aktiivisesti, vuodessa on n. 700 eri ryhmää, joissa kävijöitä n Vuodeosastokäyntejä on n Palveluun pääsyn kriteerit, myöntämisen määräajat Palveluun pääsyn kriteerit on laadittu ja lähete tulee olla fysioterapian tarpeesta. Terapiaan pääsee lakisääteisessä ajassa, kiireelliset terapiat aloitetaan viiveettä n. 1-2 viikon kuluessa avopuolella ja vuodeosastolla viivytyksettä, huomioiden olemassa olevat resurssit. Toimintayksiköt kunnittain Toimipisteet ovat Nivalassa ja Ylivieskassa ja palvelevat Kallion alueen asukkaita. Oman kotikunnan maksusitoumuksella palvelua saavat myös sijoitetut lapset, nuoret sekä opiskelijat. Fysioterapia yksikkö ovat avoinna arkisin Nivalassa klo 7-16 ja Ylivieskassa klo Henkilöstön määrä 54

58 Henkilöstöön kuuluu 1 osastonhoitaja, 6,5 fysioterapeuttia, joista 4,5 Ylivieskassa ja 2 Nivalassa. Kuntohoitajia on 3, joista 2 Ylivieskan vuodeosastoilla ja 1 Nivalan vuodeosastoilla. Työntekijöillä on koulutusmahdollisuus vuosittain lakisääteisesti. Palvelun tiedot Taulukko 1: Tiedot v Kunta Fysioterapia Käynnit avokäynnit ja vuodeosasto sis.ryhmät Asiakkaat Apuväline käynnit/ luovutukset Asiakkaat Lääk. kuntoutus päätökset Terapiaasiakkaat Apuvälineet Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Muut Yhteensä Taulukko 2: Ennuste v Kunta Fysioterapia Käynnit avokäynnit ja vuodeosasto sis.ryhmät Asiakkaat Apuväline käynnit/ luovutukset Asiakkaat Lääk. kuntoutus päätökset Terapiaasiakkaat Apuvälineet Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Muut Yhteensä Taulukossa 2 on ryhmäkävijöiden lukumäärä mukana. Ennuste pohjautuu v ½-vuotistoteutumaan ja v tilinpäätöksen tietoihin. Ulkokuntalaisten määrä on kasvanut huomattavasti Apuvälinetoiminta Apuvälinelainaamossa on liikkumisen-, hygienian- ja päivittäisiä toimintoja helpottavia apuvälineitä, joilla kotona selviytyminen helpottuu. Lainauksia ja palautuksia on ollut v yht (+5%) ja asiakkaita Lainausohjelman puolen vuoden toimintahäiriön takia tilastointi ei ole oikein toteutunut. Palvelun kohderyhmä Kallion alueen asukkaat saavat apuvälineet Nivalan tai Ylivieskan lainaamosta. Palveluun pääsyn kriteerit Apuvälinetarpeen arvioinnin perusteella asiakas saa apuvälineen käyttöönsä. Oys:n hankintarenkaan päätösten mukaisesti välineet hankitaan lainaamoon. 55

59 Toimintayksiköt kunnittain Apuvälinelainaamot palvelevat arkipäivisin Nivalassa klo ja Ylivieskassa klo Henkilöstön määrä Fysioterapiahenkilöstö 0.5 henkilötyöpanoksella hoitaa lainaamotoiminnan myös aukioloajan ulkopuolisen muun lainaustoiminnan esim. sairaaloiden, muiden toimintayksiköiden tai kiireelliset pyynnöt sekä lainausten yksilölliset sovitukset, seurannat ja hankinnat Lääkinnällinen kuntoutus Lääkinnällisellä kuntoutuksella parannetaan ja ylläpidetään kuntoutujan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä sekä edistetään ja tuketaan hänen elämäntilanteensa hallintaa ja itsenäistä suoriutumista päivittäisissä toiminnoissa. Palvelu on lakisääteinen, mutta peruspalvelukuntayhtymän resurseista ja määrärahoista riippuvainen. Palveluseteli on vaihtoehtona terapioissa lääkinnälliseen kuntoutukseen aikuisväestölle. Palvelun kohderyhmä Kallion alueen asukkaiden lääkinnällisen kuntoutuksen tarpeessa olevat saavat palvelua. Palveluun pääsyn kriteerit, myöntämisen määräajat Apuvälinepäätökset pohjautuvat PPSHP:n kriteeristöön. Päätös on aina yksilöllinen. Käsittelyajat ovat hoitotakuun mukaisia. Palvelusetelin arvot ovat tulevana vuonna lääkinnällisen kilpailutuksen mukaan määräytyvät. Toimintayksiköt kunnittain tai kuntaan kohdistettu resurssi, aukioloajat Kuntoutustyöryhmä kokoontuu 3-4 viikon välein. Työryhmän työntekijät käsittelevät selkeät asiat. Ylivieskassa on lääkinnällisen kuntoutuksen laitoskuntoutuspaikka etupäässä sellaisille vaikeavammaisille, joille ei kuulu KELA:n kuntoutus ja henkilöille, joilla on vaikeuksia kotona selviytymisessä sekä ovat oikeutettuja lääkinnälliseen kuntoutukseen. Henkilöstön määrä Moniammatillinen työryhmä käsittelee suositukset ja tekee päätökset oikeudenmukaisesti koko Kallion alueen väestölle. Työryhmään kuuluu vastuulääkäri, sosiaalityöntekijä, Ylivieskan ja Nivalan fysioterapeutit sekä hoitohenkilöstön edustaja os Erityistyöntekijöiden yksikkö Toiminnan sisältö Moniammatillisen työyksikön ensisijainen tehtävä on tunnistaa ja hoitaa kielellisen ja psykososiaalisen kehityksen sekä yleisen toimintakyvyn esteitä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Työ on sekä arvioivaa että kuntouttavaa sisältäen asiakkaiden lähiverkoston ohjauksen ja neuvonnan. Tarvittaessa asiakkaat ohjataan jatkotutkimuksiin, pidempikestoisiin tai erityisterapioihin sekä kuntoutuksiin. Asiakastyön lisäksi yksiköstä saa eri ammattialojen asiantuntijakonsultaatiota. Palveluihin ohjaudutaan pääsääntöisesti lähetteellä ja palvelut ovat asiakkaille maksuttomia. Palvelun kohderyhmä Kriteerit määritelty toimintokohtaisesti. 56

60 Henkilökunta 4 puheterapeuttia, 3 toimintaterapeuttia,1 terveystyön sosiaalityöntekijä ja 1 psykologi Puheterapia Puheterapia on puheen, kielen ja kommunikaation sekä nielemisen ja äänen tutkimista, kuntoutusta ja ohjausta. Palveluun pääsyn kriteerit - Alle kouluikäiset lapset, joilla on puheen- tai kielenkehityksen viivästymä tai poikkeava kielen kehitys, saavat arvion ja tarvittaessa ohjaus- ja terapiakäyntejä jaksotetusti. - Alle kouluikäiset lapset, joilla on äännevirhe, saavat yksittäisiä ohjauskäyntejä tai lyhyitä terapiajaksoja. Esikouluikäisille on järjestetty R-harjoitusryhmä. - Työikäiset asiakkaat, joilla on äänenkäytön ongelma, saavat arvion ja tarvittaessa lyhyen terapiajakson. - Aikuisneurologiset asiakkaat saavat arvion ja tarvittaessa lyhyen terapiajakson - Kouluikäiset, joilla on kuulovamma, sokellusta, änkytystä tai ääniongelmia, saavat tarvittaessa lyhyen terapiajakson. Kouluikäisten lasten äännevirheet ja oppimisvaikeudet (esim. luki-vaikeudet) hoidetaan koulun erityisopetuksessa. Toiminta kunnittain Palvelu pyritään tuottamaan lähipalveluna kaikissa kuntayhtymän kunnissa tarpeen mukaisesti. Kuntien palvelutarvetta arvioidaan jatkuvasti ja tehdään tarpeen mukaisia resurssien siirtoja. Alavieska ei säännöllistä lähivastaanottoa Nivala lähivastaanotto 5 pv/viikko sekä lisäresurssia tarvittaessa 0.5 pv/viikko Sievi lähivastaanotto 2 pv/viikko Ylivieska lähivastaanotto pv/viikko Lasten puheterapia toteutuu pääsääntöisesti vastaanottotoimintana, tarvittaessa ohjauskäyntejä lapsen lähiverkostolle päiväkodeissa ja kouluilla. Aikuisneurologisten asiakkaiden alkuvaiheen arvioita ja ohjausta toteutetaan vastaanottokäyntien lisäksi vuodeosastoilla Toimintaterapia Palveluun pääsyn kriteerit - lasten toimintaterapia-arviot, ohjauskäynnit, yksilö- ja ryhmäterapiat - toimintakyvyn arviot ja terapiajaksot neurologisille, kipu- ja reuma-asiakkaille sekä vanhuksille - apuvälinetarpeen arviot ja yläraajaortoosien valmistus - asunnonmuutostöiden tarpeen arviot - työkykyarviot Osa toimintaterapiasta toteutetaan asiakkaan lähiympäristössä koti- ja vuodeosastokäynteinä. Lasten SI-terapia ostetaan yksityiseltä palvelun tuottajalta kuntoutussuunnitelmaan pohjautuen. Toiminta kunnittain Palvelu tuotetaan lähipalveluna kaikissa kuntayhtymän kunnissa tarpeen mukaisesti. Kuntien palvelutarvetta arvioidaan jatkuvasti ja tehdään tarpeen mukaisia resurssien siirtoja. Alavieska ei säännöllistä lähivastaanottoa Nivala 2 pv/viikko sekä lisäresurssia tarvittaessa pv/vko Sievi 2-3 pv/viikko Ylivieska pv/viikko 57

61 7.2.3 Terveyssosiaalityö Palveluohjaus ja neuvonta kuntoutukseen sekä asiakkaille että terveydenhuollossa toimiville yhteistyötahoille. Ohjaus liittyy tavallisimmin seuraaviin asioihin: työkyky ja ammatillinen kuntoutus, eläkeasiat sekä sosiaaliturva ja etuudet. Sosiaalityöntekijä toimii lisäksi lääkinnällisen kuntoutuksen työryhmässä sekä hoitaa veteraanikuntoutusasiat. Erityistyön yksikössä kehitetään toimintamallia, jossa sosiaalityöntekijällä tulee olemaan merkittävä rooli kuntoutusasiakkaiden lähiverkoston ohjannassa ja neuvonnassa. Toiminta kunnittain Sosiaalityön palvelut tuotetaan sekä etä- että lähipalveluna asiakkaiden tarpeen mukaan kaikissa Kallion kunnissa. Sosiaalityö toteutetaan asiakasvastaanottojen lisäksi koti- ja vuodeosastokäynteinä. Pääasiallinen toimipaikka on Ylivieska Psykologitoiminta Erityistyöntekijöiden yksikössä tehtävä psykologityö (0.6 työntekijää) on psyykkiseen kasvuun ja kehitykseen liittyvää ohjausta, neuvontaa, tutkimusta sekä lyhytkestoista terapeuttista tukea. Kohderyhmänä pääsääntöisesti alle kouluikäiset lapset. Työtehtäviin kuuluu lisäksi yksikön esimiestehtävät sekä Kallion kriisiryhmän vastuuhenkilön tehtävät. Toiminta kattaa koko kuntayhtymän alueen. Yksikön psykologin työajasta (0.4 työntekijää) koostuu työpsykologin tehtävistä työterveyshuollossa. Toiminta kunnittain Psykologityö toteutetaan vastaanottotoimintana kuntayhtymän jäsenkunnissa. Alavieska ei lähivastaanottoja Nivala 1 pv/2vkoa Sievi ei säännöllistä lähivastaanottoa Ylivieska 2-3 pv/viikko 58

62 7.3 Muutokset ja riskit Fysioterapiatoiminta perustuu lähetteisiin ja huono lääkäritilanne on riski fysioterapiatoteumalle. Henkilöstön lisääntyneet poissaolot ovat riski palvelujen toteutumiselle. Sisäilmakartoituksia ja tilojen kunnon selvittämistä tulee jatkaa. Väestön vanheneminen lisää sekä apuväline- että terapiatarpeita ja on riski lääkinnällisen kuntoutuksen toteutumiselle. Vaikeavammaisia Kelan kuntoutujia siirtyy terveydenhoidon palveluihin, kun he täyttävät 65-vuotta. Lisäksi Kelan kuntoutujista erityisesti vaikeavammaisia (kehitysvamma) on myös siirtynyt terveydenhuoltoon. Nämä kuntoutujat eivät aina sovellu edullisempaan ryhmäterapiaan, vaan tarvitsevat lääkinnällisen kuntoutuksen ostopalveluna hankittua yksilöterapiaa. Huomioitava on myös valtion eri kuntoutukseen suunnattujen määrärahojen loppuminen Kelalta ja jo sovittujen kuntoutusten peruuntumisen vaikutus terveyspalveluiden kuntoutukseen. Myönnetyt terapiat ovat kriteerien mukaiset ja kriteerejä tarkistetaan säännöllisesti. Terveyspalveluiden fysioterapia ei pysty olemassa olevilla resursseilla lisäämään palveluita. Apuvälinetoiminta vaatii oman toiminnan organisoitumista ja moniammatillista yhteistyötä, jotta toiminta olisi kustannustehokasta, asiakkaalle joustavaa ja käyttö turvallista. Apuvälineisiin ja lääkinnällisen Effector-ohjelman hankinnan myötä ohjelmaa tulee käyttää laajasti. Vakuutuskuntoutus VKK r.y ry on tehnyt suosituksen vakuutuslaitoksen kanssa, että terveyspalvelut tekevät asiakkaan apuvälinearvioinnit ja hankinnat alkaen. Tehtävään joudutaan käyttämään työaikaa ja määrärahoja ennen kuin ne voidaan laskuttaa vakuutusyhtiöltä. Kyseessä on lähinnä liikennetapaturmien jälkeiset tilanteet. Erityistyöntekijöiden toiminnan riskit liittyvät edelleen resurssien riittävyyteen ja työn priorisointiin. Tämä vaikuttaa siihen, kuinka pian ja millä intensiteetillä asiakkaat saavat tarvitsemansa palvelun. Suurin osa asiakkaista odottaa ensimmäistä aikaansa 2-6 kuukautta. Toinen riski asiakkaan kannalta on se, että puheterapian ja toimintaterapian osata lääkinnällisen kuntoutuksen suosituksiin (OYS, K-PKS tai muu lähettävä taho) ei pystytä sellaisenaan vastaamaan. On jouduttu luomaan tiukempi kriteeristö terapioiden toteuttamiseksi, jotta taattaisiin asiakkaiden yhdenvertainen palvelu. Käytännössä terapiat ovat harvajaksoisempia ja pituudeltaan lyhyempiä kuin suosituksissa. Erikoissairaanhoito odottaa yhä suurempaa panostusta perusterveydenhuollolta myös tutkimusten tekemisessä, mikä osaltaan vie resurssia varsinaiselta kuntoutukselta. Terveyssosiaalityön ja terveyskeskuspsykologityön riski liittyy siihen, että vähäisen resurssin vuoksi palvelu on jouduttu rajaamaan alle kouluikäisten kehitystasoarviointeihin. Vanhempien ohjausta ja neuvontaa ei käytännössä pystytä tekemään eikä myöskään lievempien psyykkisten ongelmien lyhytterapeuttisia interventioita, joilla olisi ennaltaehkäisevä vaikutus suurempien ongelmien syntymiselle. Myös terveydenhuollon sisäisiin asiakaskonsultaatioihin olisi tarvetta. 59

63 7.4 Lääkekeskus Lääkekeskuksen tulosyksikön tavoitteena on tuottaa turvallisia, taloudellisia ja tarkoituksenmukaisia lääkehuollon palveluja. Palveluja ohjaavat lait, asetukset ja määräykset Lääkelaki (395/1987) Lääkeasetus (693/1987) Sairaala-apteekin ja Lääkekeskuksen toiminta (määräys 6/2012, Fimea) Apteekkien lääkevalmistus (määräys 6/2011, Fimea) Laki lääkkeiden velvoitevarastoinnista (979/2008) Valtioneuvoston asetus lääkkeiden velvoitevarastoinnista (1114/2008) Lääkkeiden toimittaminen (määräys 5/2011, Fimea) Huumausainelaki (373/2008) Valtioneuvoston asetus huumausaineina pidettävistä aineista, valmisteista ja kasveista (543/2008) Valtioneuvoston asetus huumausaineiden valvonnasta (548/2008) Sosiaali- ja terveysministeriön asetus opioidiriippuvaisten vieroitus- ja korvaushoidosta eräillä lääkkeillä (33/2008) Tartuntatautilaki (583/1986) Tartuntatautiasetus (786/1986) Tuotevirheet (määräys ja ohje 4/2009, Fimea) Lääkkeiden haittavaikutusten ilmoittaminen (ohje 2/2013, Fimea) Palvelujen määrittely Lääkekeskus toimittaa lääkkeet vuodeosastoille, poliklinikoille, vastaanotoille, neuvoloille, hammashoitoloille ja työterveyshuolloille. Myös muihin Kallion tulosyksiköihin, kuten palveluasumisen ja kotihoidon yksiköihin, toimitetaan lääkkeitä tarvittaessa. Lääkekeskus toimittaa ostopalvelusopimuksella lääkkeitä ulkopuolisille. Lääkekeskuksen palveluihin kuuluu laborasrioregenssien ja pikatestien sekä diabetestestiliuskojen hankinta, varastointi ja toimittaminen tulosyksiköille. Lääkekeskus toimittaa kliinisiä täydennysravintovalmisteita ja perusvoiteita Kallion tulosyksiköille. Lääkekeskuksen palveluihin kuuluu ihonalle annosteltavien kipulääkekasettien valmistaminen sekä solunsalpaaja-annosten ja eräiden biologisten reumalääkkeiden käyttökuntoon saattaminen. Lääkekeskus osallistuu moniammatilliseen yhteistyöhön, jonka tavoitteena on lääkehoidon turvallisten, taloudellisten ja tarkoituksenmukaisten käytäntöjen edistäminen Kalliossa. Lääkekeskus osallistuu moniammattillisessa yhteistyössä lääkeinformaation hankintaan, lääkehoidon ohjeistuksen valmisteluun ja käyttöönottoon. Toiminta Vuonna 2015 lääkekeskuksen toimituksia oli toimitusriviä. Lääkekeskuksen myynnin arvo oli lähes Lääkekeskus saattoi käyttökuntoon 234 solunsalpaaja-annosta ja 21 biologista reumalääkeannosta. Lääkekeskus valmisti 166 ihon alle annosteltavaa kipulääkekasettia ja 3 aseptista voidetta. Lääkekeskuksen henkilökunta Henkilöstöön kuuluu kaksi farmaseuttia ja lääketeknikko. 60

64 7.5 Muutokset ja riskit Uudet velvoitevarastoivat biologiset lääkkeet, lähinnä syöpälääkkeet, nostavat velvoitevaraston arvoa merkittävästi. Lainsäädännön mukainen, kulutukseen perustuva velvoitevarastoitavien lääkkeiden määrä on kasvussa. Riskinä on, että varastointitilamme käyvät riittämättömiksi. Lääkekeskuksen vastuulla on vaativa lääkkeen valmistus; solunsalpaaja-annosten käyttökuntoon saattaminen ja ihon alle annosteltavien kipulääkekasettien valmistus. Valmistustoiminta edellyttää riittävää ammattitaitoista henkilökuntaa ja toimintaan soveltuvia puhdastiloja. Lääkekeskus on pieni ja haavoittuva yksikkö. Poistumiin voi olla vaikea saada päteviä sijaisia. 61

65 8 Erikoissairaanhoito Palvelun tarkoitus Suurin osa erikoissairaanhoidosta hankitaan ostopalveluna, vaikka myös Kallion oma henkilökunta tuottaa erikoissairaanhoidon palveluita. Valtaosa palveluista ostetaan sairaanhoitopiireiltä; vuonna % ( %, %, 2012, 90 %, ennuste %) ostettiin Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriltä ja 10 % ( %, 2013, 9 %, %, ennuste %) Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriltä. Euromääräisesti pienempi, mutta toiminnallisesti tärkeä osa erikoissairaanhoidon palveluja, ovat paikallisesti ostetut erikoislääkärien konsultaatiot sekä oman diagnostiikan ja hoitopäätösten tueksi yksityisiltä markkinoilta ostetut tutkimukset, esimerkiksi magneettikuvaukset (n euroa v. 2012, n euroa v. 2013, euroa v. 2014, euroa 2015, ennuste 2015 n euroa). Oman erikoissairaanhoidon avulla on pystytty pitämään kuntien ostetun erikoissairaanhoidon kustannukset pienempinä. Ostopalveluja käytetään tukemaan omaa toimintaa ja mahdollistamaan potilaiden tutkiminen ja hoito mahdollisimman pitkälle omana toimintana ilman lähetettä erikoissairaanhoitoon. Usein potilaat kuitenkin tarvitsevat erityistason tutkimuksia ja hoitoa ja tällöin lääkäri tekee arvionsa perusteella lähetteen erikoissairaanhoitoon. Sairaanhoitopiireiltä ostettavien palveluiden tarve vaihtelee huomattavastikin vuosittain. Viime vuosina tavoitteena on ollut lisätä Keski-Pohjanmaan keskussairaalan ja Raahen sairaalan käyttöä halvemman hinnan vuoksi. Yllä kuvatusti PPSHP:n osuus kokonaiskustannuksista onkin pienentynyt ja KPKS:n suhteellinen osuus hitaasti suurentunut. KPKS:n käyttö on lisääntynyt enemmän kuin sen suhteellisen osuuden muutos antaisi ymmärtää. Erityisesti vuodesta 2015 alusta alkaen KPKS:n käyttö on lisääntynyt etenkin psykiatriassa, kun Visalan sairaalan päivystys siirtyi Kokkolaan. Palvelun tavoitteena on mahdollistaa lakien vaatima ja kuntalaisten tarvitsema tutkimus ja hoito oikeaaikaisesti ja kustannustehokkaasti. Vuodesta 2013 alkaen erikoissairaanhoitoon on kuulunut myös ensihoito, joka siirtyi Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin järjestämisvastuulle. Palvelutasopäätös, määrärahat ja kustannustenjako päätetään sairaanhoitopiirin luottamuselimissä, joissa jäsenkunnilla on vaikuttamismahdollisuus. Kuntayhtymän tehtävänä on lähinnä sairaanhoitopiirin lähettämän laskun maksaminen. Lisäksi ostetun erikoissairaanhoidon kustannuksiin kuuluvat erikoissairaanhoidon myöntämät apuvälineet, joiden kustannus vuosi- ja kuntayhtymätasolla on hieman yli euroa. 8.1 Palvelun järjestämistä ohjaavat tärkeimmät lait - Terveydenhuoltolaki ( /1326) (sis. hoitotakuusäännökset) - Erikoissairaanhoitolaki ( /1062) (sis. hoitotakuusäännökset) - Laki potilaan asemasta ja oikeuksista ( /785) - Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä ( /559) - Laki yksityisestä terveydenhuollosta ( /152) - Asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä ( /564) - Asetus sosiaali- ja terveydenhuollon maksuista ( /912) - Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjojen laatimisesta sekä niiden ja muun hoitoon liittyvän materiaalin säilyttämisestä ( /99) 8.2 Palvelukokonaisuus Kuntayhtymän terveyspalvelujen tavoitteena on, että potilaat tutkitaan ja hoidetaan mahdollisimman pitkälle omana toimintana. Tämän saavuttamiseksi kuntayhtymän lääkärit toimivat ns. sektorimallilla, joka tarkoittaa sitä, että heistä useimmat ovat perehtyneet johonkin erityisosaamisalueeseen keskimääräistä enemmän. Tutkimisen ja hoidon mahdollistamiseksi yksityisiltä palveluntuottajilta ostetaan tarvittavia tutkimuksia ja konsultaatioita. Arvion tarvittavista ostopalveluista tekee hoitava lääkäri olemassa olevien kriteerien mukaan, mutta kuntalaisten mahdollisimman tasapuolisen kohtelun turvaamiseksi maksusitoumukset hyväksyvät vain tietyt nimetyt lääkärit. 62

66 Omaa (somaattista) erikoissairaanhoitoa ovat: - omien erikoislääkäreiden vastaanotot, o sisätautilääkäri ja lastenlääkäri - erikoislääkäreiden ostopalveluina terveyskeskuksissa pitämät vastaanotot tai tekemät tutkimukset, o ortopedi, radiologi, foniatri, geriatri, reumalääkäri - erikoislääkärien ostopalveluina muualla kuin terveyskeskuksissa pitämät vastaanotot o neurologi, ihotautilääkäri, fysiatri, silmälääkäri, korvalääkäri, muut tarpeen mukaan - ostopalveluina hankittavat erityistutkimukset o magneettikuvaukset, tietokonekerroskuvaukset, hermojen johtonopeusmittaukset (ENMG), luuntiheysmittaukset - omassa talossa tehtävät erikoistutkimukset o tähystystutkimukset, rasitusergometriat, ultraäänitutkimukset, verenpaineen- ja sydänkäyrän vuorokausitutkimukset, rannekanavan hermoratatutkimus, histamiinialtistukset - oma kirurginen toiminta (esimerkkejä) o rannekanavaoireyhtymä, suonikohjut, ihonsiirrot Kun oma toiminta ei pysty tuottamaan potilaan tarvitsemia erikoissairaanhoidon palveluja, eikä niitä ole kevyemmillä ostopalveluilla mahdollista hankkia, ostetaan palvelua sairaanhoitopiirien sairaaloilta. Näitä ovat: - Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (kustannusten osuus suluissa 2015) o Oulun yliopistollinen sairaala (55 %) o Psykiatrian klinikka (7 %) o Oulaskankaan sairaala (22 %) o Visalan sairaala (5 %) - Keski-Pohjanmaan keskussairaala (10 %) - Raahen sairaala (1 %) - Muita yksittäisiä palveluita hankitaan lisäksi (<1 %) o Peruspalvelukuntayhtymä Selänne o Haapajärven terveyskeskus (dialyysiyksikkö) o Terveystalo Oulu (ent. Oulun Diakonissalaitos) o Muut sairaalat Palvelun kohderyhmä Erikoissairaanhoidon palveluja saavat kaikki jäsenkuntien asukkaat terveystarpeidensa mukaisesti. Asiakasmäärät 2015 Tammi-huhtikuun käyntimäärien perusteella omana toimintana tuotettuja erikoissairaanhoidon käyntejä tulee olemaan v ilman suurempia poistumia resursseissa kunnittain arviolta seuraavasti: Erikoissairaanhoidon käynnit: oma toiminta Ylivieska Nivala Sievi Alavieska Kallio Käynnit Asiak. Käynnit Asiak. Käynnit Asiak. Käynnit Asiak. Käynnit Asiak

67 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin v tammi-kesäkuun käyntitilastojen mukaan sairaanhoitopiirissä on ollut hoidettavana potilaita seuraavasti: PPSHP:ssa hoidossa olleet potilaat 1-6/2016 Sairaala Ylivieska Nivala Sievi Alavieska Kallio OYS OAS Psyk. klinikka Visala Yhteensä Muut. 16/ Poliklinikkakäyntejä, hoitojaksoja ja hoitopäiviä on puolen vuoden aikana 2016 kertynyt seuraavasti: PPSHP 1-6/2016 avohoitokäynnit, hoitojaksot ja hoitopäivät Ylivieska Nivala Sievi Alavieska Kallio Lkm 16/15 Lkm 16/15 Lkm 16/15 Lkm 16/15 Lkm 16/15 Avoh. käynnit Hoito-jaksot Hoito-päivät Keski-Pohjanmaan keskussairaalan ja Raahen sairaalan käyttöä on pyritty lisäämään mm. kustannussyistä. Niiltä tai muilta pienemmiltä yksittäisiltä palvelujentuottajilta ei ole saatavissa edellä olevan kaltaista tilastoa. Sekä niiden käyttö että kustannukset ovat selvästi lisääntyneet. Palveluun pääsyn kriteerit Sekä omana tai ostopalveluna hankittuun erikoissairaanhoidon palveluun pääsee kuntayhtymän lääkärin arvion perusteella tehdyllä lähetteellä. Osaan palveluista, lähinnä oman erikoissairaanhoidon tueksi hankittavista tutkimus ym. palveluissa, tarvitaan kunkin terveyskeskuksen vastaavan lääkärin allekirjoittama maksusitoumus. Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi yksityislääkäreiltä hankittavat konsultaatiot, ENMG tutkimukset ja niin edelleen. Toiminta kunnittain Oman erikoissairaanhoidon palvelut ovat osittain keskitettyjä palveluita, joita tuotetaan pääasiassa Ylivieskan ja Nivalan terveyskeskuksissa. Kaikissa kunnissa on kuitenkin mahdollista tehdä lähetteet omiin tutkimuksiin, maksusitoumukset yksityislääkäreiden konsultaatioihin ja ulkopuolelta ostettaviin erityistutkimuksiin (esimerkiksi magneettikuvaukset, hermojen johtonopeusmittaus). Erikoistutkimusten keskittämistä vielä enemmän arvioidaan ja pohditaan vuoden 2016 aikana. Ylivieskassa ja Nivalassa tehtävät tutkimukset - Rasitusergometriat - Mahan- ja paksunsuolen tähystykset - Ultraäänitutkimukset (röntgenlääkäri) - Kaikissa kunnissa omat lääkärit tekevät myös vaihtelevasti ultraäänitutkimuksia (esim. neuvolat) - Lastenlääkärin vastaanotto (oma lääkäri) Ylivieska - Erikoislääkäreiden vastaanotot; ortopedi, geriatri, foniatri, reumalääkäri - Sisätautilääkärin vastaanotto (oma lääkäri) - Erityistutkimukset: verenpaineen- ja sydänkäyrän vuorokausitutkimukset, rannekanavan hermoratatutkimus - Toimenpiteet; oma kirurginen toiminta - Fotodynaaminen hoito (pienet ihomuutokset) 64

68 Nivala - Erikoislääkäreiden vastaanotot; geriatri - Erityistutkimukset: histamiinialtistukset (astmatutkimukset), verenpaineen- ja sydänkäyrän vuorokausitutkimukset - Uniapneakontrollit ja laitelainat - Valohoidot Henkilöstön määrä Erikoissairaanhoidon varsinainen oma henkilöstö on vähäinen. Henkilöstöön kuuluu; sisätautilääkäri, lastenlääkäri, sekä syöpähoitaja 100 % ja uniapneahoitaja 50 % ja astmahoitaja 40 %. Muu henkilökunta itse tuotetussa erikoissairaanhoidon palveluissa tulee Ylivieskan ja Nivalan terveyskeskusten vastaanotto- ja päivystysyksiköistä. Tällaisia henkilöitä ovat esimerkiksi sairaanhoitajat tähystystutkimuksissa ja vastaanottoavustajat tai laboratoriohoitajat rasitustesteissä. Muutoin terveyskeskuksissa käyvät konsultoivat erikoislääkärit hankitaan ostopalveluna. Kustannustietoja Oman toiminnan kustannukset v olivat: Ylivieska euroa Nivala euroa Sievi euroa Alavieska euroa Yhteensä euroa Sairaaloista ostetun erikoissairaanhoidon kustannukset ilman kalliiden hoitojen tasausta 2015 ja ennuste 2016 (6 kk perusteella) ovat: Ylivieska Nivala Sievi Alavieska 2015 e e e e 2016 OYS OAS Psy kl Visala KPKS Raahe TTalo Muut Yht Ei sisällä kalliiden hoitojen tasausjärjestelmän maksuja tai palautuksia. 65

69 8.3 Muutokset ja riskit Sairaanhoitopiireiltä ostettua erikoissairaanhoitoa on varmuudella vaikea ennustaa. Yksittäiset kustannuksiltaan kalliit potilaat saattavat heilauttaa kunnan erikoissairaanhoidon menoja paljon nopeasti. Vuosien aikana erikoissairaanhoidon käyttö on vähitellen vähentynyt, mutta kustannukset vastaavasti nousseet ajoittain nopeasti. Vuona 2016 avohoitokäynnit ovat lisääntyneet, mutta osastohoito vähentynyt etenkin Ylivieskassa ja Nivalassa. Osastohoito on aina kalliimpaa. Sairaanhoitopiirit korottavat vuosittain hintoja vaihtelevalla prosentilla. Näistä tekijöistä johtuen ostetun erikoissairaanhoidon menot ovat käytännössä vuosittain nousseet. Omalla toiminnalla pystytään vaikuttamaan erikoissairaanhoidon kustannuksiin. Vuosien saatossa kaikkein merkittävin riskitekijä ostetun erikoissairaanhoidon talousarvion toteutumisessa on ollut erikoissairaanhoitoon varatut määrärahat. Epärealistiset määrärahavaraukset ovat johtaneet talousarvion ylitykseen vuosittain riippumatta siitä, onko erikoissairaanhoidon vuosi ollut kunnalle hyvä vai huono. Vuonna 2016 talousarvioon varatut määrärahat olivat pienemmät kuin vuoden 2015 tilinpäätöksen toteuma. Tämä aiheuttaa normaalia suurempaa korotuspainetta vuoden 2017 talousarvioon. Vuoden 2017 talousarvioon varattuun määrärahaan on huomioitu vuoden 2016 ennakkoa ja mahdollista kasvua. Ensihoitoon on varattu hieman suurempi (1 %) määräraha kuin tänä vuonna. Vuonna 2016 varattu määräraha näyttää riittävän. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin 2017 ensihoidon kustannukset eivät ole talousarviota tehdessä tiedossa, eikä käytössä ole myöskään ennakkotietoa. Psykiatrian ja erityisesti lasten- ja nuorisopsykiatrian kustannukset ovat viime vuosina nousseet selvästi paljon yhteiskunnallisiin muutoksiin liittyen. Vuonna 2014 aloitti oma nuorisopsykiatrinen yksikkö, jonka jälkeen lasten- ja nuorisopsykiatrian kustannusten kasvuvauhti näyttää kuitenkin hidastuneen ja osin taittuneen vuodesta 2015, erityisesti nuorisopsykiatriassa. Yksikkö on kuitenkin pieni, eikä pysty vastaamaan kokonuorisopsykiatrian tarpeeseen. Edelleen OYS:n psykiatrian klinikan kustannuksista n. 60 % (n. 1,07 milj. euroa) tulee sairaanhoitopiirin ulkopuolisista ostoista ja tästä summasta 48 % (n. 0,5 milj. euroa) tulee erityisen vaikeasti psyykkisesti oireilevien nuorten hoidosta. Visalan sairaala suljettaneen tämän hetkisen tiedon mukaan vuoden 2016 lopussa. Tämä tulee aiheuttamaan epävarmuutta potilaiden hoidossa ja kustannusmuutoksia. Kuntayhtymä pyrkii varautumaan muutokseen ja hillitsemään kustannusten nousua lisäämällä voimavaroja psyykkisesti oireilevien potilaiden kotikuntoutukseen. Omaa erikoissairaanhoitoa toteuttaa varsin suppea joukko erikoislääkäreitä. Poistumat tässä erityisryhmässä vaikuttavat merkittävästi kykyyn tuottaa peruserikoissairaanhoitoa kustannustehokkaasti omana toimintana. Korvaavia ostopalveluja on huonosti saatavilla ja hinta on yleensä korkea. 66

70 9 Työterveyshuolto Työterveyshuolto edistää tuottamillaan asiantuntijapalveluilla työhyvinvointia siten, että se tukee asiakasyritysten toiminnan tuloksellisuutta. Tehtävänä on edesauttaa terveellisen ja turvallisen työympäristön sekä hyvin toimivan työyhteisön luomista asiakasyrityksiin sekä tuottaa sairautta ehkäiseviä, terveyttä edistäviä, työkykyä ylläpitäviä ja hoitavia palveluja 9.1 Palvelun järjestämistä ohjaavat tärkeimmät lait, asetukset ja asiakirjat Kansanterveyslaki (66/1972): Kansanterveystyöhön kuuluvina tehtävinä kunnan tulee tuottaa kunnan alueella sijaitsevissa työ- ja toimintapaikoissa työskenteleville työntekijöille työnantajan järjestettäväksi työterveyshuoltolain 12 :ssä tai muissa säädöksissä säädettyjä ja niiden nojalla määrättyjä työterveyshuoltopalveluja. Kunnan tulee myös järjestää kunnan alueella toimiville yrittäjille ja muille omaa työtään tekeville soveltuvin osin työterveyshuoltolain 12 :ssä ja sen nojalla annetuissa säännöksissä tai määräyksissä tarkoitettua työterveyshuoltoa. Työterveyshuoltolaki (1383/2001): Työnantajan on kustannuksellaan järjestettävä työterveyshuolto työstä ja työolosuhteista johtuvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojelemiseksi ja edistämiseksi. Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta (708/2013) 9.2 Palvelukokonaisuuden sisältö Palveluihin kuuluvat työterveyshuollon lakisääteiset palvelut ja työnantajien työntekijöilleen halutessaan hankkimat sairaanhoitopalvelut. Palvelut on tuotteistettu ja hinnoiteltu siten, että työterveyshuollon työnantajilta perimillä maksuilla pyritään kattamaan toiminnan aiheuttamat menot. Kallion työterveyshuollon palvelut on kohdistettu alueen työnantajille ja yrittäjille. Työterveyshuollon palveluita voivat käyttää yksikön kanssa sopimuksen tehneet yritykset. Työnantaja-asiakkaiden määrä on noin 1000 ja näistä noin 500 työnantajan kanssa on sopimus myös sairaanhoitopalveluista. Henkilöasiakkaiden määrä on noin 8000 joista myös sairaanhoidon sisältävä sopimus on noin 6000 asiakkaan kanssa. Oleellisia muutoksia asiakasmäärään ei todennäköisesti ole odotettavissa vuoden 2017 aikana. Mikäli kuntalain mukaiseen kunnallisten työterveyshuoltojen yhtiöittämisvelvoitteeseen ei tule jatkoaikaa, on mahdollista, että ainakin asiakkaiden, joilla on sairaanhoitopalvelut sopimuksessaan määrä vähenee. Työterveyshuollon toimipisteet ovat Ylivieskassa, Nivalassa, Sievissä, Alavieskassa ja Sievin asemakylällä. Työterveyslääkärien vastaanotot toimivat päivittäin Ylivieskassa ja Nivalassa sekä tarvittaessa Sievissä ja Alavieskassa. Työterveyshoitajan vastaanotot toimivat päivittäin Ylivieskassa, Nivalassa ja Sievissä, kerran viikossa Alavieskassa ja tarvittaessa Sievin asemakylällä. Työterveyshuollon henkilöstöön kuuluu 4 työterveyslääkäriä (5. työterveyslääkäri hoidetaan sijaisuuksin), 9 työterveyshoitajaa, 3 työfysioterapeuttia ja 4 työterveyshuollon sihteeriä. Psykologi työskentelee työterveyshuollossa kaksi päivää viikossa. Puheterapeutti toimii työterveyshuollon asiantuntijana tarvittaessa. 67

71 9.3 Muutokset ja riskit Uusi kuntalaki on tullut voimaan Lain mukaan kunnallisten työterveyshuoltojen on yhtiöitettävä kunnallisten työnantajien ulkopuolelle myytävät sairaanhoitopalvelut vuoden 2016 loppuun kestävän siirtymäajan aikana. Mikäli siirtymäaikaa yhtiöittämisvelvoitteelle ei jatketa, kunnallisten työnantajien ulkopuolelle myytävä sairaanhoito on lopetettava tai ainakin sitä on vähennettävä vuoden 2017 alkuun mennessä. On mahdollista että siirtymäaika tulee jatkumaan pidemmälle kuin vuoden 2016 loppuun. Tavoite on lopettaa tai ainakin vähentää kunnallisten työnantajien ulkopuolelle myytävien sairaanhoitopalvelujen määrää vuoden 2017 alusta, mikäli kuntalain tätä koskevaan siirtymäaikaan ei tule jatkoaikaa. Talousarvioon on lisätty yhden työpsykologi virka. Tavoitteena, että työpsykologi työskentelee vuoden 2017 alusta työterveyshuollossa kokopäiväisesti. Tarkoituksena on aloittaa Peruspalvelukuntayhtymä Kallion alueella toimivien omaishoitajien määräaikaiset terveystarkastukset työterveyshuollon toteuttamina vuoden 2017 aikana. 68

72 10 Suun terveydenhuolto Palvelun tavoitteena on ylläpitää ja edistää alueen väestön kokonaisterveyttä turvaamalla väestölle mahdollisimman hyvä suun ja hampaiden terveys. Tavoitteeseen päästään ohjaamalla väestöä omatoimiseen suun terveydenhoitoon ja järjestämällä korkealaatuisia suun terveydenhuollon palveluja koko väestölle vaikuttavasti, taloudellisesti ja tehokkaasti Palvelun järjestämistä ohjaavat tärkeimmät lait, asetukset ja asiakirjat Suun terveydenhuolto on lakisääteinen peruspalvelu, jota säätelevät mm. seuraavat lait ja asetukset: Kansanterveyslaki (66/1972) Terveydenhuoltolaki (1326/2010) Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (338/2011) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Asiakasmaksulaki (734/1992) ja -asiakasmaksuasetus (912/1992) Laki (559/1994) ja asetus (564/1994) terveydenhuollon ammattihenkilöistä Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (159/2007) Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) sekä Säteilylaki (592/1991) Lisäksi toiminnassa noudatetaan STM:n ohjeistusta sekä sekä Kallion palvelustrategiaa Palvelukokonaisuuden sisältö Palvelukokonaisuus Kansanterveyslain ja terveydenhuoltolain velvoitteen mukaisesti palvelut on järjestettävä koko Kallion alueen väestölle. Terveydenhuoltolain opiskelijaterveydenhuoltoa koskevan 17 : n velvoitteen mukaisesti suun terveydenhuollon palvelut järjestetään opiskelijoille heidän kotipaikastaan riippumatta. Tavoitteena on järjestää ja tuottaa omana toimintana suun terveydenhuollon palvelut lähipalveluna jokaisessa jäsenkunnassa. Kuntakohtaiset palveluyksiköt pyritään keskittämään kuntien terveyskeskusten yhteyteen, jotta saadaan mahdollisimman suuri hyöty toimintaa tukevista palveluista. Erikoishoitopalveluista oikomishoito ja pääosa kliinisestä erikoishoidosta (mm. ien- ja hampaiden tukikudosten sairaudet, purennan kuntoutus) tuotetaan omana toimintana. Suukirurgisia palveluja hankitaan rajoitetusti yksityisiltä palveluntuottajilta silloin, kun oma tieto-taitotaso ei riitä palvelun tuottamiseen. Virka-ajan päivystyspalvelut järjestetään omana toimintana jokaisessa jäsenkunnassa toimintayksikön koko ja väestön päivystystarve huomioon ottaen. Ilta-, arkipyhä- ja viikonloppupäivystys järjestetään ostopalveluna Kokkolan terveyskeskuksesta. Välitöntä ensiapua yöaikaan klo tarvitsevat hoidetaan Oulun yliopistollisessa sairaalassa yhteispäivystyksen yhteydessä. Yli 18 vuotta täyttäneiltä asiakkailta peritään kulloisenkin voimassa olevan maksuasetuksen mukaisesti suun terveydenhuollon asiakasmaksut. Asiakasmaksuilla katetaan noin kolmasosa toimintakuluista. Asiakas- ja käyntimäärissä ei arvioida olevan oleellisia muutoksia edellisiin vuosiin verrattuna. Väestön ikääntyminen lisää merkittävästi suun terveydenhuollon palvelujen tarvetta jo lähitulevaisuudessa, koska hampaallisten osuus ikääntyvien joukossa kasvaa ja hammasproteesien käyttäjät vähenevät. Suun terveydenhuolto tekee yhteistyötä Kallion muiden toimijoiden kanssa mm. lisäämällä kotihoidon ja hoiva- ja vuodeosastojen henkilökunnan tietoa suunterveyden ylläpitämisestä ja suusairauksien ehkäisemisestä. Tavoitteena on parantaa ikääntyvien ja pitkäaikaissairaiden elämänlaatua, ehkäistä sairauksien pahenemista ja vähentää hoitokustannuksia. 69

73 Yhteistyötä Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän kanssa jatketaan. Tavoitteena on antaa valmistuville lähihoitajille tiedot ja taidot toteuttaa laadukasta suun terveydenhoitoa omassa työssään ja osaltaan edistää Kallion alueen väestön suunterveyttä. Suun terveydenhuollon toiminnan kehittämisessä ja palvelujen vaikuttavuuden mittaamisessa hyödynnetään yhteistyötä Oulun yliopiston kanssa. Toimipisteverkko ja henkilöstöresurssit Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Yhteinen Kallio ylihammaslääkäri 0,5 0,5 erikoishammaslääkäri 1,5 1,5 hammaslääkäri 2 4, ,5 osastonhoitaja 1 1 apulaisosastonhoitaja 0,5 0,5 suuhygienisti 1 1, ,5 hammashoitaja osastosihteeri 1 1 Yhteensä 4 13, ,5 70

74 10.3 Muutokset ja riskit Lakisääteinen velvoite ympärivuorokautisen päivystyksen järjestämiseen vuoden 2015 alusta aiheuttaa lisäkustannuksia. Päivystys arki-iltaisin ja viikonloppuisin on suunniteltu järjestettävän ostopalveluna yhteistyössä alueen muiden kuntien ja kuntayhtymien kanssa. Valtakunnallista ohjeistusta päivystyksen järjestämisestä ei toistaiseksi ole. Ajanvarausta on kehitetty vastaamaan valtakunnallisia vaatimuksia. Sähköisten palvelujen käyttöönottoa suun terveydenhuollossa kartoitetaan (esim. ajanvaraus). Väestön ikääntyminen lisää merkittävästi suun terveydenhuollon palvelujen tarvetta jo lähitulevaisuudessa, koska hampaallisten osuus ikääntyvien joukossa kasvaa ja hammasproteesien käyttäjät vähenevät. Iän karttuessa ja toimintakyvyn heikentyessä hammaslääkärin antama hoito muuttuu vaativammaksi ja vaatii enemmän aikaa. Palvelujen tuottaminen nykyisillä henkilöstöresursseilla hoitotakuun edellyttämissä aikarajoissa tulee entisestään vaikeutumaan. Terveyden edistämisellä ja sairauksien ehkäisyllä on suuri merkitys suun terveydenhuollon kustannus-vaikuttavuudessa. Kustannusvaikuttavuutta pyritään nostamaan kehittämällä työnjakoa ja yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Ryhmäneuvontatilaisuuksien toteutustapoja ja sisältöä uudistetaan. Hoitokoneita on uusittava säännöllisesti, 2 konetta/vuosi. Huoltokustannuksia pyritään minimoimaan sillä, että konemestari koulutetaan huoltamaan hoitokoneita. 71