Palvelukuvaukset 2018

Transkriptio

1 Peruspalvelukuntayhtymä Palvelukuvaukset 2018 Oheismateriaali: Toiminta- ja taloussuunnitelma , Talousarvio 2018 Perhe- ja aikuissosiaalityö Perhepalvelut Hoito- ja hoivapalvelut Vammaisten palvelut Aikuispsykososiaaliset palvelut Vastaanottopalvelut Kuntoutus Erikoissairaanhoito Työterveyshuolto Suun terveydenhuolto Ympäristöterveydenhuolto

2 Sisältö 1 Perhe- ja aikuissosiaalityö Palvelun järjestämistä ohjaavat tärkeimmät lait, asetukset ja asiakirjat Aikuissosiaalityön palvelun sisältö Muutokset ja riskit Perhepalvelut Palvelun järjestämistä ohjaavat tärkeimmät lait, asetukset ja asiakirjat Palvelukokonaisuuden sisältö Sosiaalihuoltolain mukainen perhetyö, lapsiperheiden kotipalvelu ja tukiperhetoiminta Palvelutarpeen arviointi, alle 18-vuotiaat Lastensuojelu Lastenvalvojan palvelut Perheneuvola Muutokset (sisältyy talousarvioon) ja riskit Hoito- ja hoivapalvelut Palvelukokonaisuudet Palveluiden kohderyhmä Hoito- ja hoivapalveluja ohjaava lainsäädäntö, suositukset ja suunnitelmat Palvelutarve, palvelun järjestämisen tavat ja palveluun pääsyn määräajat Kotiin annettavat palvelut Erityisryhmät Ympärivuorokautiset palvelut Akuutti- ja lyhytaikainen vuodeosastohoito Hoito- ja hoivapalveluiden peittävyys Muutokset ja riskit Vammaisten palvelut Palvelun järjestämistä ohjaavat tärkeimmät lait, asetukset ja asiakirjat Kehitysvammahuollon palvelun sisältö ja palveluun pääsyn kriteerit Vammaispalvelulain mukaiset palvelut Muutokset ja riskit Aikuispsykososiaaliset palvelut Palvelujen järjestämistä ohjaava lainsäädäntö Mielenterveysyksikkö A-klinikka Kuntakohtainen palvelukuvaus Muutokset ja riskit Vastaanottopalvelut Palvelujen järjestämistä ohjaava lainsäädäntö Palvelukokonaisuudet Muutokset ja riskit... 56

3 7 Kuntoutus Palvelun järjestämistä ohjaavat lait, asetukset ja asiakirjat Fysioterapiayksikkö Erityistyöntekijöiden yksikkö Muutokset ja riskit Erikoissairaanhoito Palvelun järjestämistä ohjaavat tärkeimmät lait Palvelukokonaisuus Muutokset ja riskit Työterveyshuolto Palvelun järjestämistä ohjaavat tärkeimmät lait, asetukset ja asiakirjat Palvelukokonaisuuden sisältö Muutokset ja riskit Suun terveydenhuolto Palvelun järjestämistä ohjaavat tärkeimmät lait, asetukset ja asiakirjat Palvelukokonaisuuden sisältö Muutokset ja riskit Ympäristöterveydenhuolto Palvelua ohjaavat lait ja asetukset Palvelukokonaisuudet/ palvelujen sisältö Muutokset ja riskit... 77

4 1 Perhe- ja aikuissosiaalityö Perhe- ja aikuissosiaalityön palvelujen tavoitteena on yksilöiden ja perheiden sosiaalisen hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja turvallisuuden edistäminen sekä itsenäisen suoriutumisen tukeminen ennaltae h- käisevillä ja korjaavilla toimilla. 1.1 Palvelun järjestämistä ohjaavat tärkeimmät lait, asetukset ja asiakirjat Perhe- ja aikuissosiaalityötä ohjaa sosiaalihuoltolaki ja -asetus, toimeentulotuesta ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetut lait, laki työllisyyttä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta, päihdehuoltolaki, laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista ja hallintolaki sekä nuorten työpajatoimintaa lisäksi nuorisolaki. 1.2 Aikuissosiaalityön palvelun sisältö Aikuissosiaalityöhön kuuluvat aikuissosiaalityö, sosiaalinen kuntoutus, täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki, ja kuntouttava työtoiminta. Aikuissosiaalityöhön sisältyy ohjausta ja neuvontaa, taloudellisen ja sosiaalisen tilanteen selvittelyä, psykososiaalista tukea ja moniammatillista yhteistyötä. Aikuissosiaalityö on suunnitelmallista työtä. Palvelujen alkuvaiheessa tehdään yksilökohtainen asiakkaan elämäntilanteen edellyttämä palvelutarpeen arviointi ja tarpeen mukainen asiakassuunnitelma. Arvioinnilla pyritään tunnistamaan asiakkaan kokonaistilanne ja kohdentamaan palvelut oikein ja oikea-aikaisesti. Sosiaalisella kuntoutuksella tarkoitetaan sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen keinoin annettavaa tehostettua tukea sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseksi, syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden edistämiseksi. Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu muun muassa sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen, kuntoutusneuvonta ja -ohjaus sekä tarvittaessa kuntoutuspalvelujen yhteensovittaminen, valmennus arkipäivän toiminnoista suoriutumiseen ja elämänhallintaan. Toimeentulotuki on viimesijainen toimeentuloturvan muoto, jonka tarkoituksena on turvata henkilön tai perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotukityöhön sisältyy ohjausta ja neuvontaa, taloudelliseen tilanteeseen ja sosiaaliturvaetuuksiin liittyvää selvittelyä ja toimeentulotuen myöntämistä. Perustoimeentulotuki siirtyi Kelan hoidetavaksi alkaen. Täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki ovat edelleen Peruspalvelukuntayhtymä Kallion järjestettävänä. Täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä voidaan ottaa huomioon menoja, jotka johtuvat erityistarpeesta tai olosuhteista (esimerkiksi isot sairauskulut, velkaantuminen jne.). Ehkäisevä toimeentulotuki on tavoitteellisen sosiaalityön väline akuutteihin kriisitilanteisiin tai niiden ehkäisemiseen. Työllisyyttä edistävä monialainen yhteispalvelu on yhteistoimintamalli, jossa TE-toimisto, kunta ja Kela yhdessä arvioivat monialaista yhteispalvelua tarvitsevien työttömien palvelutarpeet. Yhtei s- palvelussa asiakkaan palvelut suunnitellaan työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaiseksi kokonaisuudeksi ja yhteistyössä vastataan työttömien työllistymisprosessin etenemisestä ja seurannasta. Palvelujen yhteensovittaminen on tarpeen silloin, kun työttömän työllistymisvaikeudet eivät yksinomaan johdu avointen työpaikkojen tai ammatillisen osaamisen puutteista, vaan hänellä on lisäksi työllistymiseen vaikuttavia vaativia työ- ja toimintakyvyn rajoitteita tai elämänhallintaan liittyviä ongelmia. Monialaiseen yhteispalveluun liittyy ohjaus ja yhteispalvelun tarpeen arviointi, kartoitusjakso sekä monialaisen työllisyyssuunnitelman laatiminen, seuranta ja tarkistaminen. Monialaisen yhteispalvelun tarve arvioidaan kun asiakas on saanut työmarkkinatukea työttömyyden perusteella vähintään 300 päivää tai kun 25 vuotta täyttänyt on ollut yhtäjaksoisesti työttömänä vähintään 12 kuukautta tai alle 25 -vuotias asiakas on ollut yhtäjaksoisesti työttömänä vähintään kuusi kuukautta. Kuntouttava työtoiminta on kunnan järjestämää toimintaa, jolla parannetaan toimeentulotukea saavien työttömien alle 25-vuotiaiden asiakkaiden tai pitkään työttöminä olleiden henkilöiden elämähallintaa sekä luodaan edellytyksiä työllistymiselle. Kuntouttava työtoiminta sovitetaan henkilön työ- ja 1 (77)

5 toimintakyvyn sekä osaamisen mukaan niin, että se on työmarkkinoille pääsyn kannalta mielekästä ja riittävän vaativaa. Kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään 3-24 kuukauden jaksoissa 1-4 päivänä viikossa. Työpäivän pituus on 4-8 tuntia. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle maksetaan kulukorvausta 9 /pv ja mahdolliset matkakulut. Palvelun kohderyhmänä ovat alle 25-vuotiaat toimeentulotukea saavat nuoret tai pitkään jatkuneen työttömyyden perusteella työmarkkinatukea tai toimeentulotukea saavat henkilöt, joille laaditaan aktivointisuunnitelma yhteistyössä työvoimatoimiston kanssa. Kunta voi järjestää kuntouttavan työtoiminnan itse tai se voi tehdä sopimuksen sen järjestämisestä esimerkiksi toisen kunnan, yhdistyksen tai seurakunnan kanssa. Asiakkaat sijoittuvat kuntouttavaan työtoimintaan Kallion omi in toimipisteisiin, kuntien, seurakuntien, yhdistysten ja säätiöiden erilaisiin tehtäviin. Palvelun kohderyhmä Aikuissosiaalityön palveluja voivat saada Kallion alueella asuvat pääsääntöisesti yli 18-vuotiaat aikuiset ja perheet, jotka elävät vaikeassa elämäntilanteessa, ovat taloudellisissa vaikeuksissa tai heillä on päihde- tai mielenterveysongelmia Asiakasmäärät Toimeentulotuki Määrärahaa täydentävään ja ehkäisevään toimeentulotukeen on varattu vuoden 2017 puolen vuoden toteuman perusteella. Taulukoissa on esitetty täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen asiakasperheiden määrä. Sama perhe voi saada useampaa tukea. Kunta Asiakasperheet Asiakasperheet Asiakasperheet TP 2016 * TA 2017 * TA 2018 Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Kallio *) sisältää myös perustoimeentulotuen asiakkaat Kuntouttava työtoiminta ja muu aktivointitoiminta kunnittain Kallio hankkii ostopalveluja vuoden 2018 aikana keskimäärin yhteensä 14 asiakkaalle/päivä seuraavasti: kuntouttava työtoiminta 8 asiakasta/päivä ja työkokeilu 6 asiakasta/päivä. Ostopalveluja on varauduttu hankkimaan 3360 päivää. Tämän lisäksi kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään Kallion eri toimipisteissä, kuntien, seurakuntien, yhdistysten ja säätiöiden erilaisissa tehtävissä. Kunta Asiakkaat Asiakkaat Asiakkaat TP 2016 TA 2017 TA 2018 Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Kallio (77)

6 1.2.2 Palveluun pääsyn kriteerit, hakemisen/myöntämisen määräajat Aikuissosiaalityön palveluihin hakeudutaan joko oman tai läheisen yhteydenoton kautta tai yhteistyötahon ohjaamana. Sen jälkeen työntekijä arvioi asiakkaan palvelutarpeen. Sosiaalihuollon tarpeessa olevan henkilön kiireellinen avun tarve on arvioitava välittömästi ja ei -kiireellisissä asioissa palvelutarpeen arviointi on aloitettava seitsemän arkipäivän kuluessa. Toimeentulotukiasioissa asiakkaalla on oikeus saada toimeentulotukipäätös seitsemän arkipäivän kuluessa. Kiireellisissä kriisitilanteissa toimeentulotukipäätös on kuitenkin tehtävä saman tai viimeistään seuraavan arkipäivän aikana. Lisäksi asiakkaalla on oikeus saada keskusteluyhteys sosiaalityöntekijään tai sosiaaliohjaajaan viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä pyynnön jättämisestä Henkilöstö Aikuissosiaalityö v Kunta Virat Asiakasperheet Alavieska Ylivieska 3 virkaa: 2 sosiaalityöntekijä *) 1 sosiaaliohjaaja Alavieska 45 Ylivieska 350 Nivala 2,5 virkaa: 1 sosiaalityöntekijä 1,5 sosiaaliohjaaja Nivala 215 Sievi 1 virka: 1 sosiaaliohjaaja Sievi 100 Kallio 7,5 virkaa: 1 johtava sosiaalityötekijä 3 sosiaalityöntekijää 3,5 sosiaaliohjaaja 710 *) erityissosiaalityöntekijän virka muutetaan sosiaalityöntekijän viraksi Perhe- ja sosiaalipalvelujen yhteinen henkilöstö v Kunta Kallio Virat 1 palvelujohtaja 0,5 ohjelmiston pääkäyttäjä 2 toimistosihteeriä 1 vahtimestari 3 (77)

7 1.3 Muutokset ja riskit Riskit Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotukea saavien asiakasperheiden määrää on vaikea ennakoida, koska yleisen taloustilanteen aiheuttama työttömyyden kasvu tai muu taloudellisen tilan taantuma heikentää välittömästi asiakkaiden taloudellista tilannetta. Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen kustannukset voivat vuonna 2018 olla huomattavasti arvioitua suuremmat. Perustoimeentulotuen Kela siirron vuoksi asiakkaaksi tulo pitkittyy ja samalla palveluntarve mon i- mutkaistuu. Tästä syystä asiakasmäärää ja asiakkaiden tuen tarvetta on vaikea arvioida ja se aiheuttaa perhe- ja aikuissosiaalityössä henkilöstöresurssin riittävyyteen riskin vuonna (77)

8 2 Perhepalvelut Perhepalvelujen tavoitteena on lasten, nuorten ja heidän perheidensä sosiaalisen hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja turvallisuuden edistäminen sekä itsenäisen suoriutumisen tukeminen ennaltaehkäisevillä ja korjaavilla toimilla. 2.1 Palvelun järjestämistä ohjaavat tärkeimmät lait, asetukset ja asiakirjat Perhepalvelujen järjestämistä ohjaavat lastensuojelulaki, sosiaalihuoltolaki- ja asetus, laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista sekä laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, hallintolaki, isyyslaki, laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta, asetus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annettu laki ja asetus sekä laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä. 2.2 Palvelukokonaisuuden sisältö Perhepalveluiden palvelukokonaisuudet ovat: 1) Sosiaalihuoltolain mukainen perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelu sekä tukiperhe- ja tukihenkilötoiminta ja sosiaalihuoltolain mukaiset valvotut tapaamiset 2) Palvelutarpeenarviointi (alle 18-vuotiaat lapset ja heidän perheensä) 3) Lastensuojelu 4) Lastenvalvojan tehtävät 5) Perheneuvola 2.3 Sosiaalihuoltolain mukainen perhetyö, lapsiperheiden kotipalvelu ja tukiperhetoiminta Sosiaalihuoltolain mukaisen perhetyön kokonaisuuden toiminta on käynnistynyt vuoden 2016 alusta, jolloin perhe- ja sosiaalipalveluiden ennaltaehkäisevä perhetyö ja neuvolan perhepalveluohjaus yhdistettiin omaksi kokonaisuudekseen. Sosiaalihuollon perhetyö sisältää tilapäiset ohjaus- ja neuvontakäynnit, suunnitelmallisen perhetyön, lapsiperheiden kotipalvelun sekä palvelusetelillä tuotetun lapsiperheiden kotipalvelun. Palvelun sisältö Kun perhetyötä järjestetään sosiaalihuoltolain mukaisena toimintana, tarkoitetaan peruspalvelun perhetyötä. Perhetyö liittyy vanhemmuuden tukemiseen, lasten hoidon ja kasvatuksen ohjaamiseen, kodin arjen ja arkirutiinien hallintaan, perheen toimintakyvyn vahvistamiseen uusissa tilanteissa, perheen vuorovaikutustaitojen tukemiseen ja sosiaalisten verkostojen laajentamiseen tai syrjäytymisen ehkäisyyn. Työskentely ei vaadi asiakkuutta lastensuojelussa. Perhetyötä tehdään perheen tarpeesta käsin eikä työskentelylle voida asettaa aikarajoja. Perhetyö voi olla myös tilapäistä ohjausta ja neuvotaan sekä perheen tilanteen kartoitusta lyhytaikaisesti, jolloin perheelle ei synny sosiaalihuollon asiakkuutta. Perhetyö on perheille maksutonta. Aloite perhetyöstä voi tulla perheeltä itseltään tai sinne voidaan ohjautua muiden palvelujen kautta. Perhetyössä osallistetaan perhettä kokonaisuutena, mutta joskus työskentely voi olla yksilötyötä Lapsiperheiden kotipalvelua järjestetään pääsääntöisesti palvelusetelillä. Palveluseteli kohdennetaan perheiden kriisitilanteisiin, joissa tarvitaan tilapäistä apua. Palvelun sisältö määrittyy perheen tarpeen mukaan sellaiseksi, että se tukee perheen selviytymistä äkillisessä kriisissä tai muuttuneessa elämäntilanteessa. Palvelutarve arvioidaan perheen henkilökohtaisen yhteydenoton pohjalta puhelimitse tai asiakkaan asioimiskäynnin yhteydessä. Palvelulla vastataan ensisijaisesti lapsen arjen turvaamiseen muuttuneessa elämäntilanteessa. Palveluseteliä ei myönnetä takautuvasti. 5 (77)

9 Sosiaalihuoltolain mukaista tukiperhetoimintaa järjestetään niille asiakkaille, jotka eivät ole lastensuojelun asiakkaita. Käytännössä tukiperheet saadaan Pelastakaa Lapset ry:n kautta tai tarpeen mukaan ne järjestetään perheiden omasta verkostosta. Sosiaalihuoltolain mukaista tukiperhe ja tukihenkilötoimintaa koordinoivat sosiaaliohjaajat. Tukiperhe- ja tukihenkilötoiminta on asiakkaalle maksutonta. Tukiperhetoiminnan edellytykset selvitetään ennen tukiperhehakemuksen laatimista. Sosiaalihuoltolain mukaisista valvotuista tapaamisista (sekä valvotuista ja tuetuista vaihdoista) vastaa lastenvalvoja yhteistyössä sosiaaliohjaajien kanssa. Palvelun kohderyhmä Varhaista tukea tarvitsevat lapsiperheet. Palveluun pääsyn kriteerit Perhetyön palveluun perhe hakeutuu joko itse tai yhteistyötahojen ohjaamana. Pidempikestoisesta, suunnitelmallisesta ja tavoitteellisesta perhetyöstä tehdään viranhaltijapäätös ja laaditaan erillinen asiakassuunnitelma. Päätöksen tekee perheohjaustiimin tiimivastaava. Lapsiperheiden kotipalvelu on perheille maksullista palvelua. Perheet voivat tiedustella palvelua itse soittamalla puhelinajoilla perheohjaajalle. Työ sisältää päivittäisiä kodinhoidollisia tehtäviä, kuten lastenhoitoa, pyykinhuoltoa, ruuanvalmistusta, mutta myös kasvatuksessa ohjaamista sekä vanhemmuuden tukemista. Lapsiperheiden kotipalvelua ei voida myöntää pelkästään siivoukseen tai sairaan lapsen hoitoon. Omaa työntekijäresurssia lapsiperheiden kotipalveluun on käytettävissä erittäin niukasti. Lapsiperheillä on kuitenkin mahdollisuus saada tilapäisissä kriisitilanteissa kotipa l- velua palvelusetelillä. Päätöksen palvelusta tekee palvelupyynnöt vastaanottava perheohjaaja. Asiakas valitsee palvelusetelituottajan ja maksaa itse palvelusetelin ja palveluntuottajan välisen hinnan erotuksen. Asiakkaalla on subjektiivinen oikeus saada lapsiperheiden kotipalvelua sosiaal i- huoltolain mukaisten kriteerien täyttyessä. Palvelusetelitoimintaa ohjaa lapsiperheiden kotipalvelun sääntökirja. Perusteena valvottujen tapaamisten myöntämiseen on lastenvalvojan vahvistama vanhempien keskinäinen sopimus tai tuomioistuimen määräys. Valvotut tapaamiset ovat asiakkaille maksuttomia. Sosiaalihuoltolain mukainen perhetyö ja perhepalvelut kunnittain Kunta Perheohjaajat Sosiaalihuollon perhetyön asiakkaat Palveluseteliasiakkaat Tukiperhe/tukihen kilöasiakkaat Yhteensä Alavieska **) 1, Nivala Sievi Ylivieska 2, Kallio *) 7, *) yhden perheohjaajan tehtäviin on sisällytetty 0,5 tiimivastaavan tehtävä **) lisätty 0,5 perheohjaajaa 2.4 Palvelutarpeen arviointi, alle 18-vuotiaat Palvelutarpeen arviointitiimi, Arvi, käsittelee kaikki kuntayhtymän alueen alle 18-vuotiaita lapsia koskevat uudet lastensuojeluilmoitukset, lastensuojeluhakemukset sekä pyynnöt palvelutarpeen arvioinneista sekä tekee niihin liittyvät palvelutarpeen- ja lastensuojelutarpeen arvioinnit. 6 (77)

10 Palvelun sisältö ja työskentelyn määräajat Asiakkuus palvelutarpeen arviointitiimissä käynnistyy lastensuojeluilmoituksen, lastensuojeluh a- kemuksen tai palvelutarpeen arviointipyyntönä. Asian vireille tulon jälkeen palvelutarpeen arvioi n- titiimin työntekijän tehtävänä on arvioida välittömästi tiedon saatuaan lapsen mahdollisen kiireellisen lastensuojelun tarve. Muussa tapauksessa työntekijän on lastensuojelulain mukaan viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä ilmoituksen tai muun vastaavan tiedon saatuaan ratkaistava, onko ilmoituksen johdosta syytä ryhtyä lapsen palvelutarpeen selvittämiseen. Jos palvel u- tarpeen arviointi tehdään, se on tehtävä viivytyksettä, viimeistään kolmen kuukauden kuluessa asian vireille tulosta. Palvelutarpeen arviointi aloittaa asiakkuuden sosiaalihuollossa. Palvelutarpeen arviointitiimi tekee laaja-alaista yhteistyötä lastensuojelulain hengen mukaisesti lapsen, hänen perheensä ja läheisverkostonsa sekä moniammatillisen verkoston kanssa. Palveluntarpeen arviointitiimillä on mahdollisuus sosiaalityöntekijän ja sosiaaliohjaajan työpanoksen lisäksi käyttää arviointityöskentelyssä perhetyöntekijän työpanosta ja perhetyön keinoja. Kunta Lastensuojelu- Lastensuojelu- Palvelutarpeen ilmoitukset TA 2017 ilmoitukset TA 2018 arvioinnit TA 2018 Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Kallio Palvelutarpeen arviointitiimihenkilöstö v Kunta Virat Kallio 2 sosiaalityöntekijää* 2 sosiaaliohjaajaa 1 perhetyöntekijä 2.5 Lastensuojelu Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu sisältää avohuollon tukitoimet, lapsen kiireellisen sijoituksen, huostaanoton sekä niihin liittyvän sijaishuollon ja jälkihuollon sekä lapselle tai perheelle järjestettävän sosiaalityön. Lastensuojelun tavoitteena on edistää lapsen suotuisaa kehitystä ja hyvinvointia sekä tukea vanhempia lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa. Tarkoituksena on ehkäistä lapsen ja perheen ongelmia sekä puuttua riittävän varhain havaittuihin ongelmiin. Palveluja täytyy olla saatavissa tarvittavassa laajuudessa kaikkina vuorokauden aikoina, mikä tarkoittaa sosiaalipäivystyksen järjestämistä myös virka-ajan ulkopuolella. Lastensuojelun palvelukokonaisuus Lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle tehdään asiakassuunnitelma yhdessä tämän huoltajien kanssa. Suunnitelmaan kirjataan ne olosuhteet ja asiat, joihin pyritään vaikuttamaan, lapsen ja hänen perheensä tuen tarve, sekä arvioitu aika, jonka kuluessa tavoitteet pyritään saavuttamaan. Lastensuojelun tehtävä on järjestää lapsen ja perheen tueksi tarkoituksenmukaiset ja riittävät tukitoimet, joita säännöllisesti seurataan. Lastensuojelun avohuollon tukitoimet perustuvat asiakkaiden suostumukseen ja ovat perheelle maksuttomia. Tehostettu perhetyö on yksi lastensuojelun avohuollon tukitoimi, joka kirjataan lastensuojelun asiakkaalle laadittavaan asiakassuunnitelmaan ja jonka alkamisesta tehdään viranomaispäätös. Tehostetusta perhetyöstä tehdään lisäksi perhetyön sopimus ja suunnitelma asiakkaiden kanssa. Asiakkuus tehostetussa perhetyössä alkaa sosiaalityöntekijän arvioinnilla palvelutarpeen arvioinnin jälkeen. Tehostetun perhetyön tarkoituksena on edistää ja tukea lapsen myönteistä kehitystä sekä tukea ja vah- 7 (77)

11 vistaa vanhempien kasvatuskykyä ja -mahdollisuuksia. Tehostettu perhetyö on luonteeltaan suunnitelmallista, tavoitteellista ja intensiivistä työskentelyä, jonka toteutumista arvioidaan säännöllisesti. Lastensuojelun tukitoimina voidaan oman tehostetun perhetyön ohella käyttää tukihenkilötyöske n- telyä, ostopalveluna toteutettua perhetyötä, koko perheen perhekuntoutusta tai lapsen kuntoutuksellista, lyhytaikaista avohuollon sijoitusta perhehoidossa tai lastensuojelulaitoksessa. Jos puutteet lapsen huolenpidossa tai kasvuolosuhteissa uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä tai lapsi itse omalla käyttäytymisellään vakavasti vaarantaa omaa terveyttään tai kehitystään, lapsi täytyy ottaa huostaan ja järjestää hänelle hänen tarpeittensa mukainen sijaishuolto. Huostaanotto on viimesijainen toimenpide, joka voidaan tehdä, jos avohuollon tukitoimet eivät ole lapsen edun mukaisen huolenpidon toteuttamiseksi sopivia tai mahdollisia tai ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi. Lisäksi ehtona on, että sijaishuollon arvioidaan olevan lapsen edun mukaista. Sijaishuollon järjestämiseksi tehdään yhteistyötä perhehoidon ja lastensuojelun laitoshoidon osalta useiden eri järjestöjen ja kumppaneiden kanssa. Tavoitteena on, että kaikki alle 12-vuotiaat sijoitettavat lapset pääsevät järjestöjen, kuten Pelastakaa Lapset ry tai Perhehoitokumppanit Suomessa, kautta perhehoitoon lastensuojelulain edellyttämällä tavalla. Kaikki lastensuojelun tukitoimet tähtäävät siihen, että lapset voisivat asua kodeissaan biologisten vanhempiensa kanssa. Myös huostaan otetun lapsen kotiinpaluun mahdollisuutta on lastensuojelulain mukaisesti arvioitava säännöllisesti asiakassuunnitelman tarkistuksen yhteydessä. Palvelun kohderyhmä Lastensuojelun kohderyhmänä ovat tuen tarpeessa olevat alle 18-vuotiaat lapset ja nuoret sekä heidän perheensä. Asiakasmäärät Lastensuojelun asiakasmäärä kodin ulkopuolisissa sijoituksissa Kunta Yhteensä sijoitetut TP 2016 Yhteensä sijoitetut TA 2017 Perhehoitoon sijoitetut TA 2018 Lastensuojeluyksikköön sijoitetut TA 2018 Lyhytaikaisesti sijoitetut TA 2018 Yhteensä sijoitetut TA 2018 Alavieska 6 10 < 5 < 5 < 5 6 Nivala Sievi <5 < Ylivieska Kallio Kodin ulkopuolisten sijoitusten hoito vuorokaudet Kunta Yhteensä hoito vrk TP 2016 Yhteensä hoito vrk TA 2017 Perhehoito/ hoito vrk TA 2018 Lastensuojeluyksikkö/ hoito vrk TA 2018 Lyhytaikainen sijoitus/ hoito vrk TA 2018 Yhteensä hoito vrk TA 2018 Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Kallio (77)

12 Taulukko 2. Lastensuojelun perhetyö (oma toiminta) 2018 Kunta Perhetyöntekijät Asiakkaat TP2016 Asiakkaat TA 2017 Asiakkaat TA 2018 Alavieska Nivala *) 2, Sievi 1, Ylivieska Kallio 7, *) lisätty 0,5 perhetyöntekijää Henkilöstö ja asiakkaat Lastensuojelun henkilöstö 2018 Kunta Virkoja Lastensuojelun asiakkaat (* Alavieska Ylivieska 3 sosiaalityöntekijää 1 sosiaaliohjaaja Alavieska 20 Ylivieska 225 Avohuollon asiakkaat Alavieska 15 Ylivieska 155 Nivala Sievi Kallio 3 sosiaalityöntekijää 1 sosiaaliohjaaja 1 johtava sosiaalityöntekijä, 6 sosiaalityöntekijää, 2 sosiaaliohjaajaa Nivala 180 Sievi (* Vuositasolla lapsen asioita vastaava sosiaalityöntekijä / 82 asiakasta) Nivala 80 Sievi Lastenvalvojan palvelut Palvelun sisältö Lastenvalvojan tehtäviin kuuluvat lapsen isyyden selvittäminen (mikäli selvittämistä ei ole tehty lastenneuvolassa), lapsen huoltoon, asumiseen ja tapaamiseen liittyvät neuvottelut ja sopimusten vahvistaminen, lapsen elatussopimusneuvottelut ja sopimusten vahvistaminen sekä lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain mukaisten selvitysten tekeminen tuomioistuimelle niissä tapauksissa, joissa lapsen vanhemmat eivät pääse sopimukseen lapsen huollosta, asumisesta, tapaamisista tai elatuksesta. Lisäksi toinen lastenvalvojista toimii tuomioistuimessa asiantuntija-avusteisessa sovittelussa asiantuntijana. Palveluun pääsyn kriteerit, hakemisen/myöntämisen mahdolliset määräajat Lastenvalvojan asiakkuus alkaa isyysselvityksessä, kun maistraatti ilmoittaa lastenvalvojalle avioliiton ulkopuolella syntyneestä lapsesta. Vuoden 2016 alusta isyyslain muutoksen myötä isyyden selvittäminen on ollut mahdollista tehdä neuvolassa jo ennen lapsen syntymää tai lapsen syntymän jälkeen. Isyyden selvittämisen lisäksi lapsen vanhemmat voivat tehdä sopimuksen lapsen huollosta ja jos lapsen vanhemmat eivät asu yhdessä, he voivat tehdä myös elatussopimuksen. Asiakkuus voi alkaa myös vanhempien erotessa, jolloin tehdään sopimukset lapsen huollosta, asumisesta, tapaamisesta ja elatuksesta. Lastenvalvojien tehtäviin kuuluvat myös avioliittolain mukainen perheoikeudellisten sopimusten vahvistaminen. 9 (77)

13 Lastenvalvojan palvelut kunnittain Kunta Alavieska Ylivieska Nivala Sievi Kallio Virkoja 1 lastenvalvoja 1 sosiaalityöntekijää 2 lastenvalvojaa Asiakkaat TA 2017 Alavieska 75 Ylivieska 483 Nivala 350 Sievi 120 Asiakkaat TA 2018 Alavieska 40 Ylivieska 500 Nivala 320 Sievi 125 Sopimukset TA 2017 Alavieska 80 Ylivieska 690 Nivala 550 Sievi 250 Sopimuksia TA 2018 Alavieska 80 Ylivieska 720 Nivala 570 Sievi (* Sopimukset sisältävät isyyden selvitykset, elatus-, huolto- ja tapaamissopimukset) 2.7 Perheneuvola Kasvatus- ja perheneuvonnan järjestäminen on sosiaalihuoltolaissa (1301/2014) määritelty kuntien tehtäväksi. Kasvatus- ja perheneuvontaa annetaan lapsen hyvinvoinnin sekä yksilöllisen ja myönteisen kasvun edistämiseksi, vanhemmuuden tukemiseksi ja lapsiperheiden suoriutumisen ja omien voimavarojen tukemiseksi. Perheneuvolan palvelukokonaisuus Perheneuvola palvelee lasten ja nuorten kasvuun ja kehitykseen liittyvissä kysymyksissä sekä perhe-elämän ja parisuhteen vaikeuksissa. Perheneuvolan palveluihin kuuluvat mm. lasten, nuorten ja perheiden tutkimus ja terapia, parisuhteeseen liittyvien ongelmien selvittely, erotyöskentely, perheasioiden sovittelu ja asiantuntija-avun antaminen muille lasten ja nuorten kanssa työskenteleville. Perheneuvola työmuodot muotoutuvat yksilöllisesti perheen tilanteen ja tarpeen mukaan ja tarvittavista jatkotoimenpiteistä sovitaan yhteistyössä asiakkaan ja hänen lähi- ja palveluverkostonsa kanssa. Perheneuvontaa toteutetaan monialaisesti sosiaalityön, psykologian ja lääketieteen sekä tarpeen mukaan muiden asiantuntijoiden kanssa. Perheneuvolan toimipisteet sijaitsevat Nivalassa ja Ylivieskassa. Ylivieskan perheneuvolan alueeseen kuuluvat myös Sievin ja Alavieskan kunnat. Perheneuvolassa on kolme perheneuvolapsykologin virkaa (2 Ylivieskan toimipisteessä ja 1 Nivalan toimipisteessä), 2 sosiaalityöntekijän virkaa (1 Ylivieska, 1 Nivala) sekä perheneuvolan johtaja, joka tekee myös asiakastyötä. Sekä Nivalan että Ylivieskan toimipisteissä käyvät lisäksi ostopalveluna hankitut konsultoivat lastenpsykiatrit 1-2 krt/kk. Palvelun kohderyhmä Palvelut on tarkoitettu lapselle ja hänen vanhemmilleen sekä muille perheenjäsenille, kun on huolta lapsen/nuoren käyttäytymisestä, psyykkisestä kasvusta tai kehityksestä tai koko perheen ihmissuhteisiin liittyvistä asioista. Ensisijainen kohderyhmä on peruskouluikäiset lapset ja nuoret, mutta yhä enemmän myös tätä nuoremmat lapset ja heidän perheensä. Asiakkuuden kestot vaihtelevat kertaluontoisesta ohjaus-, neuvonta- ja kartoituskäynnistä pitkäkestoisempaan tuki- tai tutkimusjaksoon. Palveluun pääsyn kriteerit, hakemisen/myöntämisen mahdolliset määräajat Perheneuvolan palvelu ovat ns. matalan kynnyksen palvelua, johon ei tarvita lähetettä. Asiakkaaksi hakeudutaan varaamalla itse aika perheneuvolaan. Tavallisesti jokin muu taho, kuten koulu, päivähoito, neuvola tai palvelutarpeen arviointitiimi ohjaavat asiakkaan/perheen palvelun piiriin. Kiireellisille tapauksille pyritään antamaan ensimmäinen aika kolmen viikon kuluessa ajanvarauksesta. Terveydenhuollon hoitotakuun määräajat koskettavat myös perheneuvolaa niiltä osin, kun perheneuvolassa toteutetaan lasten- ja nuorisopsykiatrista hoitoa. Asiakkaan/perheen tuen, palvelun tai hoidon tarve arvioidaan perheneuvolan tiimissä asiakkaan yhteydenoton jälkeen. Tarvittaessa konsultoidaan myös muita yhteistyötahoja asiakkaan luvalla. 10 (77)

14 Perheneuvolan palvelut kunnittain v Perheneuvola Yhteensä Kunta Toimipisteet Virat Alavieska Sievi Ylivieska Nivala Kallio Perheneuvolan Ylivieskan toimipiste Perheneuvolan Nivalan toimipiste Perheneuvolan johtaja 1 sosiaalityöntekijä 2 psykologia 1 sosiaalityöntekijä 1 psykologi Perheneuvolan johtaja 2 sosiaalityöntekijää 3 psykologia Asiakkaat TP 2016 Alavieska 63 Sievi 71 Ylivieska 349 Asiakkaat TA 2017 Alavieska 75 Sievi 100 Ylivieska 355 Asiakkaat TA 2018 Alavieska 65 Sievi 75 Ylivieska 375 Nivala 347 Nivala 290 Nivala Muutokset (sisältyy talousarvioon) ja riskit Muutokset lastensuojelussa Talousarvioissa ehdotetaan Alavieskaan lisää 0,5 perheohjaajaa sosiaalihuoltolain mukaisiin palveluihin vastaamaan lisääntyneeseen palvelutarpeeseen. Nivalan tehostettuun perhetyöhön esitetään lisää euroa perhetyöntekijän palkkaamiseen, koska tarvitaan lisää 0,5 perhetyöntekijää omaan perhetyöhön palvelun tehostamiseksi. Vastaavasti on perhetyön ostosta vähennetty euroa. Talousarviossa esitetään Ylivieskan lapsiperheiden kotipalvelun palveluseteliin euroa palvelutarvetta vastaavaksi. Riskit lastensuojelussa Uusien sijoitusten ja perhekuntoutukseen tulevien asiakkaiden määrää on vaikea ennakoida. Vuoden 2018 talousarviossa lastensuojelun sijoituksiin on varattu määräraha syksyllä 2017 tiedossa olevien sijoitusten ja mahdollisesti toteutuvien sijoitusten mukaisesti. Uusiin sijoituksiin tai sijaishuoltopaikkojen muutostarpeisiin ei ole varattu määrärahaa. Muutokset Perheneuvolassa Perheneuvolan jonojen purkamiseksi ja palvelujen järjestämiseksi tarpeen mukaisesti esitetään talousarviossa määräaikaisen osa-aikaisen (50%) psykologin palkkakustannuksia vuodelle Vastaava summa vähennetään ostopalveluista. Psykologin palkkaaminen omana toimina tehostaa toimintaa ja palvelujen kohdentamista (esimerkiksi psyykkiset ongelmat ja käytöshäiriöt). Riskit perheneuvolassa Talousarvioon 2018 liittyvänä riskinä on edelleen lasten ja nuorten tilanteen vaikea ennakoitavuus. Lasten ja nuorten lisääntyvät psyykkiset ongelmat ja niiden vaikeutuminen sekä hoitotakuun määrittelemät määräajat voivat johtaa mm. ostopalvelujen tarpeen lisääntymiseen ja tätä kautta kustannusten nousuun. Yhä useampi lapsi/nuori voi em. syystä myös ohjautua erikoissairaanhoidon piiriin ja tämä tietää kustannusten nousua erikoissairaanhoidon osalta. 11 (77)

15 3 Hoito- ja hoivapalvelut Hoito- ja hoivapalveluiden tavoitteena on mahdollisimman terveen ja toimintakykyisen ikääntymisen turvaaminen. Tehtävänä on tukea ja edistää alueen asukkaiden hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista ja siten mahdollistaa asiakkaan elää omanlaista elämää omissa yhteisöissään. Tavoitteeseen pyritään ennaltaehkäisevin toimin yhteistyössä kuntien, yhteisöjen ja läheisverkostojen kanssa, varhaisella mukaantulolla sekä riittävillä ja oikea-aikaisilla, tarvittaessa monialaisilla palveluilla. Tavoitteena on myös osallistaa asiakkaat ja läheiset hoito- ja hoivapalvelujen suunnitteluun, kehittämiseen ja parantamiseen. Hoito- ja hoivapalvelut koskettavat eniten ikääntyneitä ihmisiä, joten toimenpiteet perustuvat Kallion alueen ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelmaan vuosille ja Laatusuositukseen hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi Painotuksena on kotona asumista ja kuntoutumista edistävät toimenpiteet. Hoito- ja hoivapalvelut vastaavat myös erityisryhmien asumispalveluista ja kotikuntoutuksesta. Tavoitteena on tarjota mielenterveys- ja päihdeasiakkaalle mahdollisuus elää turvallisesti ja mahdollisimman itsenäisesti omassa kodissaan tai asumispalveluissa. 3.1 Palvelukokonaisuudet Hoito- ja hoivapalveluiden palvelukokonaisuus muodostuu: kotiin annettavista palveluista ympärivuorokautisesta palveluasumisen palveluista akuutti- ja lyhytaikaisesta vuodeosastohoidosta erityisryhmien asumispalveluista ja kotikuntoutuksesta Hoito- ja hoivapalvelut kuuluvat hyvinvointipalveluiden toimialaan ja akuutti- ja lyhytaikainen vuodeosastohoito sisältyy puolestaan terveyspalveluiden toimialaan. Erityisryhmien kotikuntoutus ja erityisryhmien asumispalvelut kuuluvat hyvinvointipalveluiden toimialaan. Hoito- ja hoivapalvelut vastaavat alueen julkisista kotiin annettavista ja ympärivuorokautisista palveluista tehden yhteistyötä kunnassa toimivien julkisten tahojen, yritysten sekä ikääntynyttä väestöä edustavien järjestöjen ja muiden yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. 3.2 Palveluiden kohderyhmä Hoito- ja hoivapalvelut kohdentuvat ensisijaisesti ikääntyneelle väestölle sekä täysi-ikäisille asumispalveluita ja kotikuntoutusta tarvitseville mielenterveys- ja päihdekuntoutujille. Akuuttihoidossa vuodeosastoilla hoidetaan kaiken ikäisiä aikuisasiakkaita. 3.3 Hoito- ja hoivapalveluja ohjaava lainsäädäntö, suositukset ja suunnitelmat Toimintaa sääntelevät erityisesti seuraavat lait niihin liittyvine muutoksineen ja asetuksineen: Perustuslaki 731/1999 Terveydenhuoltolaki 313/2011 Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012 Itsemääräämisoikeuslaki 108/2014 Kotikuntalaki 201/1994 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta 733/1992 Laki omaishoidon tuesta 937/2005 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä 569/2009 Perhehoitolaki 263/ (77)

16 Mielenterveyslaki 116/1990 Hallintolaki 434/2003 Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 732/1992 Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/1994 Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015 Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 621/1999 Henkilötietolaki 523/1999 Arkistolaki Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (159/2007) Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain 10 ja 14 :n muuttamisesta 255/2015 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjoista 298/2009 Laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä (1233/2006) Laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä annetun lain muuttamisesta 678/2015 Suosituksista keskeisin on Laatusuositukseen hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi Kallion alueen ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelmassa vuosille on linjattu tulevaisuuden suuntaviivat hyvinvointia ja terveyttä edistävistä sekä muista palveluista. Tavoitteena on määrätietietoinen varautuminen ikääntymisen palvelutarpeisiin ja väestörakenteen muutokseen kehittämällä edelleen asiakas- ja palveluohjausta, muuttamalla palvelurakennetta ikäystävälliseen suuntaan painottaen kotona asumisen tukena omaishoitoa ja perhehoitoa, mon i- puolista teknologian hyväksikäyttöä ja henkilöstön oikeaa kohdentamista ja osaamisen vahvist a- mista asiakkaiden yksilöllisten tarpeiden mukaan. 3.4 Palvelutarve, palvelun järjestämisen tavat ja palveluun pääsyn määräajat Ikääntyvään väestö muutosennuste on esitetty seuraavassa taulukossa Ikäryhmä/lukumäärä v v v v v v täyttäneet Alavieska Nivala Sievi Ylivieska v täyttäneet Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Taulukko 1. Väestötiedot vuodelta 2016 (ennakkotieto ) sekä ennusteet vuosille Lähde: Tilastokeskus Muistisairaus on suurin yksittäinen palvelujen tarvetta aiheuttava tekijä tällä hetkellä. Ikääntyneiden masennus sekä mielenterveys- ja päihdeongelmat sekä yksinäisyys näkyvät palvelujen tarpeessa. Tulevaisuudessa ikääntyneiden kasvava määrä on suurin palvelutarvetta aiheuttava tekijä ja haaste. 13 (77)

17 Palvelutarve Kaikkien kotihoidon ja ympärivuorokautista asumista koskevien palveluiden järjestäminen perustuu kokonaisvaltaiseen, monipuoliseen ja luotettavaan asiantuntijan arvioon palvelutarpeesta ja hyväksyttyihin palveluun pääsykriteereihin, kun kysymys on asumispalvelusta monijäsenisen arviointiryhmän arvioon, sekä päätökseen palvelujen myöntämisestä. Palvelutarpeen arviointiin pääsy on turvattu sosiaalihuoltolaissa 75 vuotta täyttäneille ja kaiken ikäisille Kelan erityishoitotuen saajille. Ei kiireellisissä tapauksissa palvelutarpeen arviointi tehdään viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä pyynnöstä. Kiireellisissä tapauksissa sosiaalipalvelujen tarve on arvioitava viipymättä. Pyynnön voi tehdä asianomainen, omainen, muu henkilö tai viranomainen. Palvelujen järjestäminen Palvelut järjestetään Lakia ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( /980) noudattaen ja tuotetaan sisällöltään, laadultaan ja laajuudeltaan yhdenmukaisesti, joko omana toimintana, ostopalveluna tai palvelusetelillä. Palvelujen järjestäminen perustuu palvelutarpeen arviointiin, päätökseen sosiaalipalvelujen myöntämisestä sekä hoito-, palvelu- ja kuntoutumissuunnitelmaan. Palvelusuunnitelma tehdään yhdessä asiakkaan tai asiakkaan suostumuksella hänen läheisensä tai hänelle määrätyn edunvalvojan kanssa. Hoito-, kuntoutumis- ja palvelusuunnitelma tarkistetaan palvelutarpeen oleellisesti muuttuessa, kuitenkin vähintään kaksi kertaa vuodessa. Palvelun laatua arvioidaan asiakasraadeilla, palautekyselyillä, RAI-toimintakykymittarilla, omavalvontasuunnitelman toteutumisella ja ITE-itsearvioinnilla. North Health Group:n (NHG) vetämänä kotihoito osallistuu valtakunnalliseen palvelun vertaisarviointiin verrokkikotihoitoyksiköiden kanssa. 3.5 Kotiin annettavat palvelut Kotihoidon palvelut on tarkoitettu henkilöille, jotka tarvitsevat jokapäiväisistä toiminnoista selviytymiseen hoitotyön ammattilaisen apua ja täyttävät kotihoidon myöntämisen perusteet. Kotihoidon tavoitteena on tukea asiakkaan hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä, itsenäistä suoriutumista ja vahvistaa asiakkaan mahdollisuutta vaikuttaa hänelle järjestettävien sosiaali- ja terveyspalvelujen sisältöön ja toteuttamistapaan. Kotiin annettavien palveluiden palvelukokonaisuuteen kuuluu: - kotihoidon palveluneuvonta - omaishoidon tuki - perhehoito - tukipalvelut - päivätoiminta - tilapäishoito - kotihoito (kotipalvelu ja kotisairaanhoito) Laadukkaan kotihoidon edellytyksiä ovat asiakkaan osallisuus, itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen ja elämänlaatu, yksilöllisiin palvelutarpeisiin vastaaminen, palveluiden saatavuus ja toimivuus, informaation saanti, henkilöstön ja johtamisen osaaminen sekä toiminnan luotettavuus ja turvallisuus Kotihoidon palveluneuvonta Palveluneuvonnasta saa yleistä ohjausta ja neuvontaa kotona pärjäämisen tueksi ilman kunnallisia palveluita. Tavoitteena on tukea asiakkaan kotona pärjäämistä, itsenäistä suoriutumista, tunnistaa ja määrittää yksilölliset palvelutarpeet sekä löytää oikea-aikaiset ja parhaiten yhteensopivat palvelut. Palvelujen järjestämisen lähtökohtana on palvelutarpeen arviointi, joka tehdään palvelun hakijan kotona hänen suostumuksellaan. 14 (77)

18 Palveluneuvonnan tarkoituksena on mahdollistaa tehokas ennaltaehkäisy, varhainen tuki, puuttuminen ongelmiin ja riskitekijöihin sekä luoda edellytykset suunnitella ja jakaa yhteisiä voimavaroja oikeudenmukaisesti. Asiakasta ohjataan tarkoituksenmukaisten palvelujen piiriin ja asiakkaita informoidaan eri palveluvaihtoehdoista ja niiden tuottajista. Palveluneuvonta suunnittelee, kehittää ja organisoi seuraavia kotihoidon alueellisia palveluja: yleistä ikääntyvien palveluneuvontaa ja ohjausta terveyttä ja hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä, jotka tällä hetkellä tehdään 80-vuotiaille, kyselyt 75-vuotiaille palvelutarpeenarviointeja (kotihoitoon ja ympärivuorokautiseen palveluasumiseen) omaishoidontuen palveluja vastuuhoitajan palveluja tilapäishoidon koordinointia fysioterapeutin palveluja sairaanhoitajan vastaanottoa gerontologisen sosiaalityön palveluja harkinnanvaraisia palveluita ja avustuksia Ikäteknologian käyttöönottoa Palveluneuvonnan asiakkaat Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Kallio TP2016 Asiakkaat (alle 75 v) TP2016 Asiakkaat (yli 75 v) TP2016 yhteensä TA2017 Asiakkaat (alle 75 v) TA2017 Asiakkaat (yli 75 v) TA2017 yhteensä TA2018 Asiakkaat (alle 75 v) TA2018 Asiakkaat (yli 75 v) TA2018 yhteensä Taulukko 2. Palveluneuvonnan asiakkaat TP 2016 ja arvioidut asiakkaat TA 2017 sekä TA Kotihoito (kotipalvelu ja kotisairaanhoito) Kotihoidolla tarkoitetaan asiakkaan kotona asumisen kannalta tarpeellisia ja riittäviä kotiin järjestettyjä sosiaali- ja terveyspalveluja. Säännöllinen kotihoito sisältää yhdistetyn kotisairaanhoidon ja kotipalvelun. Säännölliseksi kotihoidoksi katsotaan vähintään kerran viikossa annettava hoito ja palvelu. Kotihoidon palvelut järjestetään asiakkaan hoito-, palvelu- ja kuntoutumissuunnitelman mukaan. Tilapäinen kotihoito on satunnaista, harvemmin kuin kerran viikossa tai lyhyen määräajan annettavaa hoivaa ja hoitoa. Tilapäinen kotihoito on yhdistetty kotihoidon sijaispoolin kanssa, jotta palvelukysynnän vaihteluihin voidaan vastata entistä paremmin. Alimpaan kotihoitoluokkaan kuuluvat asiakkaat ohjataan ensisijaisesti käyttämään muiden toimijoiden palveluja. 15 (77)

19 Asiakkaan kotihoitoluokka perustuu palveluun käytettävään aikaan. Ne ovat: Tuettu kotihoito Kotihoitoluokka 1: Palvelua 1-5 tuntia/kk (tilapäinen) Kotihoitoluokka 2: Palvelua 6-10 tuntia/kk Valvottu kotihoito Kotihoitoluokka 3: Palvelua tuntia/kk Kotihoitoluokka 4: Palvelua tuntia/kk Tehostettu kotihoito Kotihoitoluokka 5: Palvelua tuntia/kk Kotihoitoluokka 6: Palvelua yli 41 tuntia/kk Säännöllisen kotihoidon asiakkaat Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Kallio TP2016 Asiakkaat (alle 75 v) TP2016 Asiakkaat (yli 75 v) TP2016 yhteensä TA2017 Asiakkaat (alle 75 v) TA2017 Asiakkaat (yli 75 v) TA2017 yhteensä TA2018 Asiakkaat (alle 75 v) TA2018 Asiakkaat (yli 75 v) TA2018 yhteensä Taulukko 3. Säännöllisen kotihoidon asiakkaat vertailu TP 2016 ja arvioidut asiakkaat TA 2017 sekä TA 2018 Kotihoidon kaikki asiakkaat (yksi sotu) Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Kallio TP2016 Asiakkaat (alle 75 v) TP2016 Asiakkaat (yli 75 v) TP2016 yhteensä TA2017 Asiakkaat (alle 75 v) TA2017 Asiakkaat (yli 75 v) TA2017 yhteensä TA2018 Asiakkaat (alle 75 v) TA2018 Asiakkaat (yli 75 v) TA2018 yhteensä Taulukko 4. Kaikki kotihoidon asiakkaat TP 2016 ja arvioidut asiakkaat TA 2017 sekä TA (77)

20 Kotiin annettavia palveluja voi saada seitsemänä päivänä viikossa kello 6-23 välisenä aikana. Jos yöpartiotoiminta otetaan käyttöön, kotihoidon iltavuoro loppuu klo 22 mennessä ja yöpartio vastaa myöhäisemmistä käynneistä. Kotihoidossa asiakkaalle on nimetty omahoitaja. Toiminnanohjausjärjestelmän ja mobiilipohjaisen teknologian käyttö mahdollistaa asiakastietojen kirjaamisen kotona yhdessä asiakkaan kanssa. Kotihoidon käyntikerrat Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Kallio TP2016 Käyntikerrat (alle 75) )v) TP2016 Asiakkaat (yli 75 v) TP2016 yhteensä TA2017 Asiakkaat (alle 75 v) TA2017 Asiakkaat (yli 75 v) TA2017 yhteensä TA2018 Asiakkaat (alle 75 v) TA2018 Asiakkaat (yli 75 v) TA2018 yhteensä Taulukko 5. Kotihoidon käyntikerrat TP 2016 ja arvioidut käyntikerrat TA 2017 sekä TA 2018 Kotihoidon välitön asiakasaika tunteina Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Kallio TP TA TA Taulukko 6. Kotihoidon välitön asiakasaika TP 2016 ja arvioitu välitön asiakasaika TA 2017 sekä TA 2018 Kotihoitopalveluiden kysynnän lisäykseen vastataan palvelutoiminnan tuottavuuden kasvulla, työkäytäntöjen muutoksilla ja tiedolla johtamisella, jossa hyödynnetään vertailukehittämisen tietoja. Kotona asumisen onnistumiseen vaikuttaa osaavan henkilöstön lisäksi lääkäripalveluiden saatavuus. Kotihoidon on mahdollista ohjata asukkaita seuraaviin ikäihmisten vuokra-asuntoihin: Palvelualue Yksikkö Omistaja Paikkaluku Nivala Niva-Onni Nivalan Vanhustenkotiyhdistys ry 33 asuntoa Sievi Kotirinne Sievin kunta 10 asuntoa Kotikartano 1 26 asuntoa Ylivieska Ylivieskan Vanhustenkotiyhdistys ry Kotikartano 3 27 asuntoa Taulukko 7. Kotihoidolla tuetut vuokra-asunnot ikäihmisille omistajatahoineen ja asuntopaikkoineen v (77)

21 Kotihoidolla tuetun asumisen hoitopäivät TP 2016 Hoitopäivät (alle 75 v) TP 2016 Hoitopäivät (yli 75 v) TP 2016 yhteensä TA 2017 Hoitopäivät (alle 75 v) TA 2017 Hoitopäivät (yli 75 v) TA 2017 yhteensä TA 2018 Hoitopäivät (alle 75 v) TA 2018 Hoitopäivät (yli 75 v) Sievi Kotirinne (9) Ylivieska Kotikartano 3 (27) Kallio TA yhteensä Taulukko 8. Hoitopäivät niissä kotihoidolla tuetuissa palveluasumisen yksiköissä, joissa tilastointia ei ole mahdollista tehdä hoitokäynteinä. TP 2016 ja arvio hoitopäivistä TA 2017 sekä TA 2018 Palvelusetelit Asiakas voi käyttää Kallion kotihoidon palvelun sijasta palveluseteliä talousarvioon varatun määrärahan puitteissa. Palveluseteleitä on tarjolla säännölliseen ja tilapäiseen kotihoitoon, siivoukseen ja omaishoitajan vapaapäivän järjestämiseen. Asiakkaan asiakasmaksu ja palvelusetelin omavastuuosuus määräytyvät palveluun käytetyn tuntimäärän sekä asiakkaan tulojen mukaan. Palvelusetelin arvoon tulee indeksitarkistus vuosittain. Palvelusetelitoimintaa ohjaa kotihoidon palveluiden sääntökirja. Palveluseteli asiakkaat TP 2016 Asiakkaat (alle 75 v) TP 2016 Asiakkaat (yli 75 v) TP 2016 yhteensä TA 2017 Asiakkaat (alle 75 v) TA 2017 Asiakkaat (yli 75 v) TA 2017 yhteensä TA 2018 Asiakkaat (alle 75 v) TA 2018 Asiakkaat (yli 75 v) Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Kallio TA yhteensä Taulukko 9. Kotihoidon palveluseteliasiakkaat vertailu TP 2016 ja arvio asiakkaista TA 2017 sekä TA (77)

22 3.5.3 Tukipalvelut Tukipalvelut on tarkoitettu henkilöille, jotka eivät itse tai omaistensa avustuksella selviydy toimintakyvyn vajeen tai asunnon rakenteen tai riittämättömien varusteiden vuoksi arjen tavanomaisista toiminnoista kotona tai kodin ulkopuolella. Tukipalvelujen tavoitteena on turvata kotona selviytyminen ja tukea toimintakykyä, selviytymistä ja hyvinvointia. Tukipalveluihin kuuluu asiointi- ja kauppapalvelu, ateria-, siivous-, turvapuhelin- ja vaatehuoltopalvelu, kylvetyspalvelu kuljetuksineen sekä annosjakelulääkkeet sairaanhoitajan valvonnassa ja välittämänä. Tukipalvelut myönnetään palvelukriteerien täyttyessä ja järjestetään pääosin yksityisenä palveluna. Tukipalveluista peritään yhtymähallituksen vahvistamat maksut. Palveluseteliä käytettäessä asiakas maksaa palvelun hinnan ja palvelusetelin arvon välisen erotuksen omavastuuosuutena suoraan palvelun tuottajalle. Tukipalvelujen asiakkaat Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Kallio TP 2016 Asiakkaat (alle 75 v) TP 2016 Asiakkaat (yli 75 v) TP 2016 yhteensä TA 2017 Asiakkaat (alle 75 v) TA 2017 Asiakkaat (yli 75 v) TA 2017 yhteensä TA 2018 Asiakkaat (alle 75 v) TA 2018 Asiakkaat (yli 75 v) TA 2018 yhteensä Taulukko 10. Tukipalvelujen asiakkaat TP 2016 ja arvio asiakkaista TA 2017 sekä TA Päivätoiminta Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoituksena on tukea ikäihmisten kotona asumista, edistää sosiaalista kanssakäymistä sekä tukea omaishoitajien jaksamista mahdollistamalla omaishoitajan lakisääteinen vapaa hoitotyöstä. Päivätoiminnan tavoitteena on kotona asuvien ikääntyneiden psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen toimintakyvyn edistäminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen sekä asiakkaiden mielialan kohentuminen, vertaistuen saaminen ja kotona pärjäämisen tukeminen. Palvelu sisältää ateriat, henkilökohtaiset hygieniapalvelut, ohjattua virkistys- ja harrastustoimintaa, mahdollisuuden sosiaaliseen kanssakäymiseen sekä tarvittaessa kuljetuksen päiväkeskukseen ja takaisin erillistä maksua vastaan. Toiminnan sisältöä uudistetaan vapaaehtoisjärjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Alavieskassa on tarjolla kerhomuotoista toimintaa vapaaehtoistyönä. Nivalan päiväkeskuksessa päivätoimintaa on kolmena päivänä viikossa ja Sievissä Lusiinan päiväkeskuksessa on kahtena päivänä viikossa. Ylivieskassa päivätoimintaa on kolmena päivänä, jossa on lisäystä vuoteen pv/vk. Päiväkeskukset ovat suljettuina lomakausina. 19 (77)

23 Päivätoiminnan hoitopäivät Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Kallio TP 2016 Hoitopäivät (alle 75 v) TP 2016 Hoitopäivät (yli 75 v) TP 2016 yhteensä TA 2017 Hoitopäivät (alle 75 v) TA 2017 Hoitopäivät (yli 75 v) TA 2017 yhteensä TA 2018 Hoitopäivät (alle 75 v) TA 2018 Hoitopäivät (yli 75 v) TA 2018 yhteensä Taulukko 11. Kallion päiväkeskusten hoitopäivät vertailu TP 2016 sekä TA 2017 ja TA Omaishoidon tuki Omaishoidon tuki on tarkoitettu vaikeavammaiselle, mielenterveys- ja päihdekuntoutujalle tai 65 vuotta täyttäneelle ikääntyvälle henkilölle, joka tarvitsee palveluasumiseen verrattavaa ympärivuorokautista tai jatkuvasti sitovaa hoitoa ja huolenpitoa. Omaishoidon tuki on kokonaisuus, joka muodostuu hoidettavalle annettavista tarvittavista palveluista omaishoitajalle maksettavasta hoitopalkkiosta ja omaishoitajalle tai annettavasta vapaasta, häntä tukevista palveluista ja muusta tuesta Omaishoidon tuen myöntäminen perustuu yhtymähallituksen vahvistamiin kriteereihin. Kalliossa on käytössä kolme hoitopalkkioluokkaa, jotka perustuvat hoidettavan toimintakyvyn vajeeseen ja sitä kautta hoidon tarpeeseen. Vaikeavammaisen ja mielenterveyskuntoutujan toimintakyky arvioidaan asiantuntijatyöryhmässä. Hoitopalkkio maksetaan omaishoitajalle ja se on veronalaista tuloa. Mikäli hoidettava käyttää hoitopalkkioluokassa 2 säännöllisesti kuntayhtymän järjestämiä palveluja, ne alentavat hoitopalkkiota. Palkkio maksetaan tällöin hoitopalkkioluokan 1 mukaan. Omaishoidon vapaa voidaan järjestää palvelusetelillä, tilapäishoidon yksiköissä, perhehoidossa tai toimeksiantosuhteisena sijaishoitona. Painopiste omaishoitajan vapaan aikaisen hoidon järjestämisessä on perhehoito tai toimeksiantosuhteinen sijaishoito. Omaishoitajille jotka ovat toimineet omaishoitajana kolme vuotta ja jotka eivät ole työterveydenhuollon piirissä, järjestetään terveystarkastukset siten, että tarkastusvuoro olisi joka 3. vuosi. Uutena talousarvioon on varattu määräraha omaishoitajien valmennuksiin. Omaishoidon asiakkaat Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Kallio TP 2016 asiakkaat (alle 75 v) (77) 135 (73-75 alle 65-v.) TP 2016 asiakkaat (yli 75 v) TP 2016 yhteensä TA 2017 asiakkaat (alle 75 v) (73-75 alle 65-v.) 130 (75 alle 65-v.) TA 2017 asiakkaat (yli 75 v) TA 2017 yhteensä (75 alle 65-v.) TA 2018 asiakkaat (alle 75 v) (joista alle 65-v. 70) TA 2018 asiakkaat (yli 75 v) TA 2018 yhteensä (joista alle 65-v. 70) Taulukko 12. Omaishoidon tuen asiakkaiden määrä TP 2016 ja TA 2017 ja TA 2018

24 3.5.6 Tilapäishoito Tilapäishoito on tarkoitettu äkillisiin hoitotarpeisiin ympärivuorokautisissa yksiköissä. Tilapäi s- hoitoyksiköissä järjestään tehostettua palveluasumista hakeville ns. arviointi-/kuntoutusjakso, jonka aikana selvitetään yksilöllinen hoidon tarve. Tilapäishoitoyksikössä voidaan järjestää myös asiakkaille tilapäistä kuntoutusta ja erityistarpeesta omaishoidettavien vuorohoitoa. Kehittämissuunnitelman mukaan tilapäishoitoa lisätään vähitellen tilojen vapautumisen myötä. Tavoitteena on järjestää tilapäishoitoa 3 prosentille 75 vuotta täyttäneistä. Kotihoito järjestää tilapäishoitoa keskitetysti Nivalassa, jossa paikkoja on käytettävissä 14 asiakkaalle. Ylivieskassa Kotikartano 4:ssa on tilapäishoidolle käytettävissä 12 paikkaa ja Sievin Kotirinteessä, jossa on käytettävissä kaksi paikkaa. Alavieskassa ja Sievissä tilapäishoitoa järjestetään edelleen tehostetun palveluasumisen yksiköissä. Tilapäishoidon hoitopäivät Alavieska Nivala Hopeakoti Sievi Kotirinne Ylivieska Kotikartano 4 tilapäishoito Kallio TP 2016 Hoitopäivät (alle 75 v) TP 2016 Hoitopäivät (yli 75 v) TP 2016 yhteensä TA 2017 Hoitopäivät (alle 75 v) TA 2017 Hoitopäivät (yli 75 v) TA 2017 yhteensä TA 2018 Hoitopäivät (alle 75 v) TA 2018 Hoitopäivät (yli 75 v) TA 2018 yhteensä TA 2018 asiakkaat (alle 75 v) TA 2018 asiakkaat (yli 75 v) TA 2018 asiakkaat yhteensä 19 (y*) (n*) 34 (s*) (o*) 10 (s*) 23(y*) (s*) 667 sis. Sipilä(24) + 21(a*) sis. Sipilä (44) + 327(a*) 17(n*) 240(s*) (y*) (y) Taulukko 13. Kotihoidon tilapäishoitoyksiköiden hoitopäivät sisältäen vammaisasiakkaita yht. 27 TP 2016 ja arviot hoitopäivistä TA 2017 ja TA Lisäksi arviot päiväkeskusasiakkaista TA (*) Tilapäishoitoa järjestetty toisen kunnan asukkaalle. 21 (77)

25 3.5.7 Perhehoito Perhehoidolla voidaan monipuolistaa tilapäishoitoa. Perhehoitaja voi kiertää myös asiakkaiden kodeissa. Perhehoito suunnataan ensisijassa omaishoidon vapaiden aikaiseen tilapäishoitoon. Kustannukset jakautuvat kuntien kesken käytön suhteessa. Varatulla määrärahalla voidaan vastata ja lisätä perhehoitoa palvelutarpeen mukaisesti. Perhehoidon asiakkaat ja hoitopäivät TP 2016 asiakkaat (alle 75 v) TP 2016 asiakkaat (yli 75 v) TP 2016 asiakkaat yhteensä TP 2016 Hoitopäivät (alle 75 v) TP 2016 Hoitopäivät (yli 75 v) TP 2016 Hoitopäivät yhteensä TA 2017 asiakkaat (alle 75 v) TA 2017 asiakkaat (yli 75 v) TA 2017 asiakkaat yhteensä TA 2017 Hoitopäivät (alle 75 v) TA 2017 Hoitopäivät (yli 75 v) TA 2017 Hoitopäivät yhteensä TA 2018 asiakkaat (alle 75 v) TA 2018 asiakkaat (yli 75 v) Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Kallio TA 2018 asiakkaat yhteensä TA 2018 Hoitopäivät (alle 75 v) TA 2018 Hoitopäivät (yli 75 v) TA 2018 Hoitopäivät yhteensä Taulukko 14. Perhehoidon asiakkaat ja hoitopäivät TP 2016 ja arvio TA 2017 ja TA (77)

26 3.5.8 Kotiin annettavien palveluiden henkilöstö Kotiin annettavissa palveluissa vakituista henkilöstöä on 150,21 ja hallintohenkilöitä 3,3. Kotihoidon palveluesimiehet vastaavat asiakaspalvelusta, palvelujen sisällön suunnittelusta ja organisoinnista. Henkilöstökoordinaattorit huolehtivat henkilöstöhallintoon ja opiskelijoiden ohjaukseen liittyvistä asioista. Kotihoidon sijaispooli sisältää tilapäisen kotihoidon palvelut/ruuhkahuipuissa auttamisen ja äkillisen sijaistarpeen organisoinnin. Kotihoito hyödyntää moniammatillista osaamista toiminnassaan. Kotihoidon henkilöstörakennetta on muutettu asiakkaan palvelutarpeiden mukaan. Palveluneuvontaan on keskitetty koko alueen yhteinen henkilöstö. Talousarvioon on lisätty ½ ammattikorkeakoulutasoisen henkilön palkkaa muistikoordinaattorin tehtävään muistiasiakkaiden avohoidon tehostamiseksi ja palvelun koordinointiin. Toinen puoli toimeen siirtyy terveyspalveluista. Muistikoordinaattorin toimi on palveluneuvonnassa ja palvelee koko Kallion alueella. Hallintohenkilöstö 3,3 3,3 Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska palvelujohtaja palvelupäällikkö toimistosihteeri 0,3 1 2 Palveluneuvonta 15,05 15,05 palveluesimies fysioterapeutti 0,45 1,70 kuntohoitaja 0,30 Alavieska, Nivala, lähihoitaja 4,6 Sievi, sairaanhoitaja 4 Ylivieska sosiaalityöntekijä 1 asiakasohjaaja muistikoordinaattori 2 1 Yöpartio 4 4 Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska sairaanhoitaja lähihoitaja Palveluesimies Henkilöstökoordinaattori Sairaan raanhoitaja 2 2 Lähihoitaja 23 (77) Kodinhoitaja/ kotiavustaja/ muu Kotihoito 2, ,82 Alavieska 0, ,3 Nivala 0, ,96 Sievi 0, ,42 Ylivieska 1, ,14 Ikäihmisten vuokra-asuminen 0,99 2,2 10,4 1 14,59 Kotirinne 0,33 0,2 4 4,53 Kotikartano 1 ja 3 0,66 2 6,4 1 10,06 Päivätoiminta 0,28 2,2 0,4 2,88 Alavieska Nivala 0,09 1,2 1,29 Sievi 0,06 0,4 0,46 Ylivieska 0,13 0,6 0,4 1,13 Tilapäishoito 1,24 2,8 12,8 0,3 17,14 Nivala 0,71 1,8 6,8 9,31 Ylivieska 0, ,3 8,83 Resurssipooli 1, ,22 Alavieska 0,08 0,2 2 2,28 Nivala 0,48 5, ,2 Sievi 0,20 2,28 3 5,48 Ylivieska 0,46 6,8 7 14,26 Kallion kotihoidon tulosyksikkö yhteensä 154 Taulukko 15. Kotihoidon henkilöstö v. 2018

27 3.6 Erityisryhmät Erityisryhmien palvelukokonaisuuteen kuuluu: kotikuntoutus päivätoiminta tuettu asuminen tehostettu palveluasuminen Erityisryhmien palvelut vastaa erikoissairaanhoidosta kotiutettujen täysi-ikäisten mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden eritasoisen palveluasumisen, eri tasoisen tukiasumisen, päivätoiminnan, lyhytaikaisen intervallihoidon ja kotikuntoutuksen järjestämisestä. Kotikuntoutus järjestetään Kallion omana toimintana osana hoito- ja hoivapalveluita. Asumispalvelut ostetaan yksityisiltä palveluntuottajilta, joista osa on erikoistunut aktiiviseen kuntouttamiseen ja osa tarjoaa palveluasumista. Erityisryhmien palveluiden tavoitteena on tukea mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden kuntoutumista mahdollisimman itsenäiseen elämään, joka sisältää yksilöllisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämisen. Palvelu- ja kuntoutussuunnitelma perustuu asiakaskohtaiseen arviointiin, jonka tukena käytetään RAI CMH -toimintakykymittaria. Päätavoitteena on kotikuntoutusprosessin edelleen kehittäminen yhdyspintatyön kanssa. Kotikuntoutusasiakkaat Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Kallio TA TA Taulukko 16. Kotikuntoutusasiakkaat TA 2017 ja arvio TA 2018 Maiseman resurssitaulukoissa erityisryhmien tehostetun palveluasumisen (alle 65 -vuotiaat) hoitopäivät ja kotikuntoutuksen asiakasmäärät ovat aikuispsykososiaalisissa palveluissa. Erityisryhmien tehostetun asumisen asiakkaat ja hoitopäivät TP 2016 Hoitopäivät yhteensä TA 2017 Hoitopäivät yhteensä TA 2018 Hoitopäivät yhteensä Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Kallio (77) (asiakkaita 25) (asiakkaita 19) (asiakkaita 27) Taulukko 17. Erityisryhmien (mielenterveys- ja päihde) alle 65-vuotiaat tehostetun palveluasumisen asiakkaat ja hoitopäivät TP 2016 ja arvio TA 2017 sekä TA 2018 Maisemassa erityisryhmien tuetun palveluasumisen yli 18-vuotiaiden hoitopäivät ovat aikuispsykososiaalisissa palveluissa. Erityisryhmien tuetun asumisen asiakkaat ja hoitopäivät TP 2016 Hoitopäivät yhteensä TA 2017 Hoitopäivät yhteensä TA 2018 Hoitopäivät yhteensä Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Kallio (asiakkaita yhteensä 46) (asiakkaita yhteensä 53) (asiakkaita yhteensä 20) Taulukko 18. Erityisryhmien (mielenterveys- ja päihde) yli 18-vuotiaat asiakkaat ja tuetun palveluasumisen hoitopäivät TP 2016 sekä arvio TA 2017 ja TA 2018

28 Erityisryhmien intervalli- ja päivätoiminnan asiakkaat ja hoitopäivät TP 2016 Hoitopäivät yhteensä TA 2017 Hoitopäivät yhteensä Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Kallio (asiakkaita yhtensä 21) (asiakkaita yhteensä 11) TA (asiakkaita yhteensä 6) Taulukko19. Erityisryhmien päivätoiminnan asiakkaat ja hoitopäivät TP 2016 sekä arvio TA 2016 ja TA 2017 Erityisryhmät ja Kotikuntoutus Palvelujohtaja, Palveluesimies Sairaanhoitaja Lähihoitaja/ mielenterveyshoitaja Sisäinen sijainen lähihoitaja Yhteensä Henkilöstö 0, ,1 Alavieska 0,10 0,1 1 0,1 1,3 Nivala 0,15 0,3 3 0,3 3,75 Sievi 0,10 0,2 2 0,2 2,5 Ylivieska 0,75 0,4 4 0,4 5,55 Erityisryhmät tulosyksikkö yhteensä 13,1 Taulukko 20. Erityisryhmien koko henkilöstö v Ympärivuorokautiset palvelut Ympärivuorokautiseen palvelukokonaisuuteen sisältyvät pitkäaikainen tehostettu ympärivuorokautinen palveluasuminen ikäihmisille ja akuutti- ja lyhytaikainen sairaalahoito Pitkäaikainen ympärivuorokautinen tehostettu palveluasuminen Ympärivuorokautinen palveluasuminen on tarkoitettu henkilölle, jonka fyysinen, psyykkinen tai sos i- aalinen toimintakyky on alentunut niin paljon, että hän tarvitsee ympärivuorokautista huolenpitoa, valvontaa ja hoitoa. Itsenäinen asuminen ei enää ole mahdollista omaisten ja/tai yksityisen tai kotihoidon palvelujen turvin. Palvelut järjestetään palveluasumisen kriteerit täyttäville. Tehostetussa palveluasumisessa hoidossa korostetaan ikääntyvän ihmisen elämänlaadun merkitystä, yksilöllisyyttä, itsemääräämisoikeutta ja osallisuutta olemassa olevilla voimavaroilla. Asiakkaille nimetään omahoitaja. Asiakas asuu palveluyksikössä elämänsä loppuun asti, ellei hän tarvitse hoitonsa vuoksi sairaalahoitoa. Saattohoito järjestetään mahdollisuuksien mukaan asiakkaan ja hänen läheistensä toivomusten mukaisesti asukkaan kotiin. Palveluasumisen yksiköissä järjestetään pääosin pitkäaikaista asumista. Alavieskassa ja Sievissä tilapäishoito järjestetään tehostetun palveluasumisen yksiköissä tähän tarkoitukseen varatuissa omissa huoneissa. 25 (77)

29 Palveluun pääsyn kriteerit Asiakkaan palvelutarve ja toimintakyky arvioidaan palveluneuvonnassa. Palveluun hakijan elämäntilannetta tarkastellaan kokonaisvaltaisesti. Yksittäinen toimintakyvyn vaje ei ole ratkaiseva palvelumuodon valinnassa. Moniammatillinen työryhmä asettaa asiakkaiden hakemukset kiireellisyysjärjestykseen. Palveluasumisen palvelut annetaan asiakkaiden palvelutarpeiden ja yhtymähallituksen hyväksymien kriteerien perusteella. Palveluasumiseen pääsyn kriteerit ovat: - keskivaikea tai vaikea muistisairaus - ympärivuorokautisen hoivan ja hoidon tarve - asiakkaan toimintakyky edellyttää RAI- arviointimittaria käyttäen tehostetun palveluasumisen tasoista yksikköä Palvelun sisältö Palveluasumisessa asiakas vuokraa ja sisustaa yksityisyyden varmistavan sekä esteettömän asunnon/huoneen käyttöönsä. Asiakkaan käytössä on myös yhteisiä tiloja ja jokapäiväistä toimintaa helpottavia apuvälineitä. Asiakas voi ulkoilla, harrastaa ja osallistua yhteisölliseen toimintaan sekä arjen askareisiin itsenäisesti tai omaisen tuella tai hoitohenkilöstön avustamana. Palveluasumisen yksiköissä asiakkaan toimintakykyä ylläpidetään, edistetään kuntoutumista ja hänen osallisuuttaan tuetaan virikkeellisellä toiminnalla. Asiakkailla on käytössä fysioterapeutin, apuvälinelainaamon ja tarvittaessa toimintaterapian palvelut. Muistisairaiden hoitoon erikoistuneissa yksiköissä henkil ö- kunnalla on muistisairauksiin liittyvää erityiskoulutusta. Tilat on suunniteltu muistisairaille soveltuviksi. Asiakkaalle tehdään yhdessä hänen tai hänen luvallaan omaisen kanssa RAI -toimintakykyarvioon perustuva yksilöllinen hoito- palvelu- ja kuntoutussuunnitelma ympärivuorokautisesta hoidosta ja toimintakykyä ylläpitävästä kuntouttavasta hoivasta. Asiakkaalle ostopalveluna tai palvelusetelillä tuotettu palvelu vastaa laadultaan omaa tuotantoa. Asukas maksaa vuokran joko suoraan vuokranantajalle tai kunnilta välivuokratuissa asunnoissa Kalliolle ja asiakasmaksu määrittyy yhtymähallituksen vahvistaman maksutaksan mukaan. Palvelusetelin valinnut asiakas maksaa palvelun hinnan ja palvelusetelin arvon välisen erotuksen omavastuuosuutena suoraan palvelun tuottajalle. Palvelusetelitoimintaa ohjaa ikäihmisten tehostetun palveluasumisen sääntökirja Palveluasumisen paikat, henkilöstö ja hoitopäivät Palveluasumisen yksiköissä on yhteensä 204,2 vakituista työntekijää ja 5,0 vakituista hallinto- tai muuta henkilöstöä. Sijaistarpeisiin vastataan sisäisillä sijaisilla, henkilöstön yhteiskäytöllä ja tilapäishenkilöstöllä. Ympärivuorokautistenpalveluiden henkilöstörakennetta on muutettu asiakkaiden palvelutarpeiden mukaisesti. Palveluasumisen henkilöstön osaamisesta huolehditaan jatkuvalla sisäisellä ja ulkoisella koulutuksella. 26 (77)

30 Yhteinen henkilöstö palvelujohtaja palvelupäällikkö palveluohjaaja toimistosihteeri fysioterapeutti kuntohoitaja toiminnanohjaaja 0,3 1 0,3 2,0 0,3 0,5 0,4 Alue/Yksikkö Henkilöt Palveluesimieshoitaja Sairaan- Lähi-/kodin- Osas- Sisäiset Paikat yhteensä hoitaja/kotiav toapul. sijaiset*) Mitoitus Alavieska yhteensä Omavieska ,61 Nivala yhteensä 87 60,4 Kotikeskus (Mäntykoti, Rantakoti, Suvantokoti) ,60 Niittykoti ,62 Nivalan hoiva ** (Hoivaosasto ja Lystilä) 9+ (9) 13,4 0, ,61 Sievi yhteensä 42 31,4 Pajula (Koivula, Käpylä, Pajula) 42 31, ,4 4 0,62 Ylivieska yhteensä ,4 Kotikartano (2 ja 4) ,57 Sipilä (Ranta-Sipilä, Sipilä) ,63 Ylivieskan hoiva 16 12,4 0, ,62 Taulukko 21. Palveluasumisen henkilöstö ja mitoitus v *) lähiesimiestä ja sisäisiä sijaisia ei oteta huomioon laskettaessa henkilöstömitoitusta **) 9 lisäpaikkaa vuonna Jolloin paikat yhteensä 18 ja mitoitus 0,61. Ympärivuorokautiseen palveluasumiseen sisältyy vielä tilapäishoitoa, joka on vähennetty peittävyydestä: Alavieska 1 paikka ja Sievi 2,5 paikkaa. Nivalan ja Ylivieskan tilapäishoidon paikat ovat kotihoidon tulosyksikössä. Palvelut järjestetään omana toimintana keskimäärin 282 asukkaalle. Lisäksi yksityisiltä palveluntuottajilta ostetaan palveluja ostopalveluna noin 26 henkilölle (yli 65 -vuotiaat mielenterveyskuntoutujat) ja järjestetään palvelusetelillä n. 71 henkilölle. Kunta Hoitopäivät TP 2016 TA 2017 TA 2018 < 75 v TA 2018 > 75 v TA 2018 yhteensä Alavieska (352*) Nivala Sievi (927*) Ylivieska Kallio (1279*) Taulukko 22. Palveluasumisen hoitopäiväarvio 2018, vertailu TP 2016 ja TA Nivalan hoiva 9+9 paikkaa mukana. *) Tehostetun palveluasumisen yksiköissä annetun tilapäishoidon hoitopäivät sisältyvät hoitopäivien kokonaislukumäärään, mutta ovat eriteltyinä taulukossa sulkuihin 27 (77)

31 3.8 Akuutti- ja lyhytaikainen vuodeosastohoito Hoito- ja hoivapalvelujen tulosalueen vastuulla oleva, terveyspalveluiden toimialaan sisältyvä, akuuttija lyhytaikaisen sairaalahoidon palvelukuvaus on esitetty vastaanottopalveluiden tulosalueella. Pitkäaikaista laitoshoitoa annetaan akuuttivuodeosastoilla vain silloin, kun siihen on lääketieteelliset perusteet. Kunta Hoitopäivät TP 2016 TA 2017 TA 2018 < 75 v TA 2018 >75 v TA 2018 yhteensä Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Muut kunnat Kallio Taulukko 23. Vuodeosastojen hoitopäivät TP 2016 ja arvio TA 2017 sekä TA Hoito- ja hoivapalveluiden peittävyys yli 75-vuotiailla Kalliossa TA:ssa v verrattuna valtakunnalliseen tavoitteeseen, Kallion perhehoito tavoitteeseen Kunta / peittävyys Omaishoito peittävyys -% ja asiakkaita Säännöllinen kotihoito peittävyys -% ja asiakkaita Ympärivuorokautinen palveluasuminen peittävyys -% ja paikkoina Perhehoito peittävyys- % ja asiakkaat Alavieska 6,8 % 22 13,1 % 42 11,2 % 36 0,9 % 3 Nivala 7,0 % 72 13,3 % ,9 % 131 0,7 % 7 Sievi 6,9 % 29 14,5 % 61 11,4 % 48 0,7 % 3 Ylivieska 6,9 % 85 12,3 % 150 9,9 % 121 0,7 % 9 Kallio 6,9 % ,9 % ,3 % 336 0,7 % 22 Taulukko 24. Hoito- ja hoivapalveluiden peittävyys 75 vuotta täyttäneiden osalta vuoden v.2018 TA-luvuilla Kunta / Valtakunnallinen suositus Omaishoidon piirissä 6-7 % = asiakkaina Säännöllisen kotihoidon asiakkaina % = asiakkaina Ympärivuorokautisen palveluasumisen piirissä 6-7 % asiakkaita =asukaspaikkoja Kallion tavoite: perhehoidossa on 1 % yli 75-vuotiaista Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Kallio Taulukko 25. Hoito- ja hoivapalveluiden valtakunnallinen peittävyystavoite asiakasmäärinä yli 75-vuotiailla ja Kallion perhehoidon asiakastavoite 75 vuotta täyttäneiden osalta v (77)

32 3.10 Muutokset ja riskit Kaikkia kuntia yhteisesti koskevat muutokset ja riskit 2018 Muutokset Henkilöstörakennetta muutetaan palvelutarpeita vastaavaksi ja ennakoivaan toimintaan ja sitä kautta myös tukemaan kotona pärjäämistä ja myöhentämään raskaampiin palveluihin joutumista. Kuntoutuksellista osaamista pyritään lisäämään. Muistikoordinaattorin toimi otetaan uutena käyttöön kotiin annettavissa palveluissa. Tähän on ½ vakanssin uusi määrärahavaraus. Toinen puoli vakanssiin vapautuu terveyspalveluista. Omaishoidon terveystarkastusten lisäksi tukeen on varattu määrärahaa uuteen toimintaan eli omaishoitajille tulee järjestää valmennusta. Sosiaalihuoltolain mukaisiin kuljetuspalveluihin on varattu määrärahaa Perhe- ja sosiaalipalvelut vastaavat jatkossa alle 65-vuotiaiden sosiaalihuoltolain mukaisista kuljetuspalveluista ja hoiva- ja hoitopalvelut yli 65-vuotiaista. Hoito- ja hoivapalveluiden erityisryhmien osalta hoito- ja hoivapalvelut vastaavat kaikenikäisten sosiaalihuoltolain mukaisista kuljetuspalveluista. Alle 65- vuotiaiden päihdeasukkaiden asumispalvelut on siirretty ympärivuorokautisten palveluiden tulosyksiköistä erityisryhmien tulosyksikköön. Jos tehostetusta palveluasumisesta vapautuu toimivia tiloja, pyrkimys on saada lisättyä tilapäishoitopaikkojen kapasiteettia. Tarve on ensisijaisesti tehostettuun palveluasumiseen hakeutuvien arviointi-/kuntoutusjaksojen käynnistykseen. Talousarviossa on yöpartiopilottiehdotus (aluksi pilottina 6kk), mutta varautuminen koko vuoden aikaiseen toimintaan, jossa toimii yksi sairaanhoitaja-lähihoitajatyöpari. Yöpartiopilotti tehdään yhteistyössä Nivalan kotihoidon ja vuodeosaston kanssa. Toimialue Nivala-Ylivieska. Ministeriössä ja Pohjoispohjanmaan Sote-valmistelussa on linjattu kotihoiva 24 h/7. Pilotilla yhteistyössä vuodeosastojen kanssa pyritään turvaamaan erityiskriteerit omaavan asiakkaan turvallinen kotona asuminen ja siten tehostettuun palveluasumiseen joutuminen. Tavoitteena on myös potilaan nykyistä varhaisempi vuodeosastolta kotiuttaminen kotona tapahtuvaan toimintakyvyn palauttamiseen. Tämä antaa myös mahdollisuuden vuodeosastoille tarjota paikkaa akuuttivuodeosastohoitoa tarvitseville. Riskit Erityisryhmien kotikuntoutusta käynnistäessä v uutta henkilöstöä varattiin suunnitelmassa 15,5 vakanssin verran hoitamaan kotikuntoutus ja erityisryhmien asumispalvelut. Henkilökunta oli tarkoitus ottaa ensimmäisen vuoden aikana asteittain käyttöön asiakkaiden lisääntyessä. Laskelma oli, että tällä henkilöstömäärällä voidaan jatkossa hoitaa n. 70 asiakasta. Henkilöstömäärän kasvattaminen on ollut hitaampaa. Ensimmäisenä toimintavuonna toimintaa on hoidettu 10 työntekijällä niin, että vasta syksyllä 2017 on lisätty kaksi uutta vakanssia. Vaikka asiakkuustavoite vuodelle 2018 on 100 asiakasta, on laskettu, että toimintaa pyöritetään 13 henkilön talousarviovarauksella. Riskinä on, että henkilökuntaa joudutaan lisäämään talousarviovarausta enemmän. Riskinä on, että tilapäiselle hoidolle ei saada riittävästi tarvetta vastaavasti paikkoja, joilla pystyttäisiin tukemaan asiakkaiden pärjäämistä kotona ja suorittaa ns. arviointijaksot tehostettuun palveluasumiseen pyrkiville. 29 (77)