Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 994/2013 vp Säteilybiologian tutkimuksen siirtäminen yliopistoille Eduskunnan puhemiehelle Säteilyturvakeskuksessa yli 40 vuotta harjoitettu säteilybiologian tutkimus on tuottanut säteilyn esiintymiseen, vaikutuksiin ja haittojen torjuntaan liittyvää tietoa sekä ionisoivan että ionisoimattoman säteilyn aloilla. Suurten säteilyannosten aiheuttamista välittömistä haittavaikutuksista onkin paljon tietoa. Sen sijaan tieto siitä, aiheuttaako kymmeniä vuosia kestävä altistus pienille säteilyannoksille (esimerkiksi radon- ja matkapuhelinsäteily) biologisia vaikutuksia, on vielä täysin puutteellista. Pienten säteilyannosten pitkäaikaisvaikutusten tutkimus onkin edelleen välttämätöntä, jotta voidaan perustellusti arvioida, ovatko nykyiset turvallisuusstandardit riittävät vai pitäisikö niitä muuttaa. Tämä on erityisen tärkeää siitä syystä, että erilaisten langattomien laitteiden, kuten matkapuhelinten, kannettavien tietokoneiden ja taulutietokoneiden käyttö lisääntyy koko ajan ja mm. lapset ja nuoret altistuvat niiden aiheuttamalle säteilylle yhä enemmän, yhä useammin, yhä pidempiä aikoja ja yhä useammista eri lähteistä mm. koulupäivän aikana. Tutkimukset antavat viitteitä siitä, että turvallisuusstandardeja olisi syytä muuttaa mm. lasten ja nuorten suojelemiseksi. Lisää tutkimustuloksia kuitenkin tarvitaan. Hallitusohjelman mukaan: "Valtion sektoritutkimuslaitokset kootaan suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Perustutkimuksen työnjako yliopistojen ja sektoritutkimuslaitosten välillä selkeytetään mahdollistaen sektoritutkimuslaitosten tehtävien siirtäminen yliopistojen yhteyteen ja niiden yhteistyötä vahvistetaan". Säteilyturvakeskuksessa jo 40 vuotta toiminut Säteilybiologian laboratorio onkin näin ollen päätetty lopettaa sillä perusteella, että sen harjoittama tutkimus kuuluu perustutkimuksena ennemminkin yliopistolaitoksen piiriin. Jatkossa STUK keskittyy vain epidemiologiseen tutkimukseen matkapuhelinsäteilyn vaikutuksista ja muilta osin vain seuraa muiden tekemää tutkimusta alalta. Lopetetun säteilybiologian laboratorion varustelu oli ja on edelleen erittäin korkeatasoinen. Modernien tutkimuslaitteistojen arvo on satoja tuhansia euroja, mahdollisesti jopa yli miljoona euroa. Yhtenä esimerkkinä lopetettavista tutkimusalueista voi mainita matkapuhelintutkimuksen, joka rakennettiin alusta asti ja jonka saralla STUKin edustaja on viimeisen 15 vuoden aikana noussut tuntemattoman tutkimusryhmän jäsenyydestä maailmalaajuisesti tunnustetuksi asiantuntijaksi, jonka asiantuntemusta on käyttänyt mm. WHO, IARC ja jopa Yhdysvaltain senaatti. Nämä tulokset eivät kuitenkaan ole tulleet tyhjästä, vaan niihin on käytetty paljon sekä inhimillistä että rahallista pääomaa. Tutkimuksen saavutukset ja tulevaisuuden mahdollisuudet ovat kuitenkin vaarassa valua hukkaan. Laboratorion sulkemispäätös tehtiin kiirehtien ja valmistelematta eikä laboratorion siirtymistä yliopistolle ole juurikaan valmisteltu. Tutkimus ajettiin alas ajattelematta sen vaikutuksia säteilybiologian tutkimukselle Suomessa. Lähes kaikki laboratorion kokeneet työntekijät ovat jääneet Säteilyturvakeskuksen palvelukseen, mutta he ovat siirtyneet erilaisiin muihin tehtä- Versio 2.0

2 viin. Säteilybiologian laboratorion toiminta loppuu vielä tämän vuoden aikana, mutta sen siirtäminen yliopistoon on edelleen epäselvää. Onkin mahdollista, että tehdyn päätöksen seurauksena säteilybiologian tutkimus loppuu Suomesta kokonaan. Onkin tärkeää, että säteilybiologian tutkimusala saadaan pelastettua yliopistoon. Tulee kuitenkin huomata, että tutkimuksen suuntautumista ohjaa rahoituksen saatavuus. Tutkimus ei keskity ainoastaan kohteisiin, jotka tutkijat näkevät mielenkiintoisina ja joissa heidän mielestään eniten kaivataan uutta tietoa, vaan tutkijat ajautuvat rahoittajien suosiossa oleville aloille. Säteilytutkimus ei valitettavasti ole rahoittajien suosiossa, ei Suomessa eikä koko EU:n alueella. Säteilyn vaikutuksiin liittyvä perustutkimus sijoittuukin alhaisimmalle mahdolliselle sijalle rahoituskohteita priorisoitaessa. Perustutkimus on kuitenkin täysin välttämätön perusta turvallisuusstandardeille, niiden ylläpidolle ja parantamiselle. Kun säteilytutkimus oli valtionlaitoksen tehtävänä, osa rahoituksesta tuli budjetin kautta. Yliopistoissa säteilytutkimus joutuu kilpailemaan rahoituksesta "kuumien tutkimusaiheiden" kanssa. Olisi tärkeää, että valtio, sen lisäksi että se huolehtii säteilybiologian tutkimuksen tulevaisuudesta ja siirrosta yliopistoon, huolehtii myös sen rahoituksen turvaamisesta. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin opetusministeriö aikoo ryhtyä säteilybiologian tutkimuksen tulevaisuuden turvaamiseksi ja siirtämiseksi yliopistoille? Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 2013 Eeva-Johanna Eloranta /sd 2

3 Ministerin vastaus KK 994/2013 vp Eeva-Johanna Eloranta /sd Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Eeva-Johanna Elorannan /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 994/2013 vp: Mihin toimenpiteisiin opetusministeriö aikoo ryhtyä säteilybiologian tutkimuksen tulevaisuuden turvaamiseksi ja siirtämiseksi yliopistoille? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Opetus- ja kulttuuriministeriö on siirtänyt kysymykseen vastaamisen sosiaali- ja terveysministeriölle, koska sosiaali- ja terveysministeriö tulosohjaa Säteilyturvakeskusta (STUK). Valtioneuvoston periaatepäätöksessä ( ) valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistuksesta esitetään STUKin kehittämistä osana sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten verkostoa (SOTERKO). Valtioneuvoston periaatepäätös valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistuksesta sisältää sekä rakenteellisia että tutkimusrahoitusta koskevia muutoksia. Rakenteellisia muutoksia ovat: tutkimuslaitosten yhteen sulauttaminen, tutkimuslaitosten yhdistäminen Helsingin yliopistoon, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyön syventäminen ja tutkimuslaitosten yhteenliittymien toiminnan kehittäminen. Tutkimusrahoitusta koskevia muutoksia ovat: strategisen tutkimuksen rahoitusvälineen perustaminen, valtioneuvoston päätöksentekoa tukevan tutkimus-, arviointi- ja selvitystoiminnan vahvistaminen ja tutkimusrahoituksen kokoaminen ministeriöissä. Tutkimuslaitosuudistus tähtää tutkimuksen parempaan hyödyntämiseen ja laadukkaan kotimaisen tutkimuksen vahvistamiseen. Tutkimusmaailman globaalistuessa, päätöksenteon tarpeiden muuttuessa ja ongelmien monimutkaistuessa tarvitaan joustavampia rakenteita, jotka mahdollistavat laaja-alaisemman tutkimuksen. Tutkijoiden kansainvälisyyttä on tuettava sekä tiedon vaihdon ja soveltavan tutkimuksen edistämiseksi että laajempien rahoitusmahdollisuuksien takaamiseksi. Vain suuremmat tutkimuslaitoskokonaisuudet ja tutkimuslaitosten yhteenliittymien toiminnan kehittäminen mahdollistavat tämän. SOTERKO-yhteenliittymän toimintaa laajennetaan siten, että vuodesta 2015 alkaen sen toimintaan osallistuvat Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos, Säteilyturvakeskus, Kansaneläkelaitoksen tutkimusyksikkö, Suomen ympäristökeskus, Ilmatieteen laitos ja Moniteknologinen tutkimus- ja kehittämiskeskus. Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa SOTERKO-yhteenliittymän kehittämisprosessista yhteistyössä ympäristöministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Kevään 2013 kehysriihessä tehtiin mittavia säästöpäätöksiä, jotka koskivat myös sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalaa. Päätökset eivät ole osa tutkimuslaitosuudistusta vaan ne tehtiin osana julkisen talouden tasapainotustoimia. Päätöksessä ei määritelty miten säästöt laitoksittain tulisi kohdentaa. STUKin uuden strategian mukaisesti tutkimus- ja kehittämistoiminta kohdistetaan ensisijaisesti valvonta- ja valmiustoimintaa tukevaksi. Sen mukaisesti STUKissa päätettiin luopua lähellä perustutkimusta olevasta säteilybiologian tutkimuksesta. Nämä toimenpiteet ovat olleet välttämättömiä tutkimusrahoituksen merkittä- 3

4 Ministerin vastaus västi pienentyessä. Kansallisen osaamisen turvaamiseksi säteilybiologian lisäksi yliopistoihin tulisi siirtää muitakin tutkimusalueita. STUK selvittää parhaillaan mahdollisuuksia verkostomaisen yhteenliittymän luomiseksi yliopistojen kanssa. Yhteenliittymään tarvittaisiin mukaan fysiikan, radiokemian, teknisten tieteiden, ympäristötieteiden, epidemiologian ja yliopistollisten sairaaloiden sädehoitoyksiköiden asiantuntemusta. Erityisen tärkeää on turvata EU:n rahoittaman tutkimuksen jatkuminen Suomessa, mikä edellyttää kansallisen rahoitusosuuden turvaamista Euratomin säteilyturvallisuuden tutkimusohjelmassa, turvallisuustutkimuksessa (security) ja metrologiaohjelmassa (EMRP/EMPIR). STUK on muiden valtion tutkimuslaitosten tapaan joutunut pohtimaan tutkimustoimintojen suuntaamista uusien linjausten pohjalta. Sikäli kuin mahdollista, STUK jatkaa matkapuhelinsäteilyn aiheuttamien terveysriskien tutkimusta epidemiologisin menetelmin yhteistyössä yliopistojen kanssa. STUKissa meneillään oleva COSMOS-projekti on osa kansainvälistä väestötason tutkimusta, jossa selvitetään matkapuhelinsäteilyn terveysriskejä. Perustutkimuksen kaltaisen, mekanismeihin liittyvän säteilybiologian tutkimuksen osalta STUK selvittää yhteistyötä Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksen kanssa sekä ionisoimattoman että ionisoivan säteilyn vaikutusten tutkimuksen osalta. STUK seuraa jatkossakin tarkasti alan edustavimpia tutkimustuloksia, ja pitää täten kosketuksen uusimpaan ja parhaimpaan tietoon myös tällä alueella sekä osallistuu aktiivisesti toimialansa eurooppalaisten tutkimusagendojen valmisteluun. Perustuslaissa on säännös tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen turvatusta vapaudesta. Opetus- ja kulttuuriministeriöllä ei ole toimivaltaa korkeakoulujen tutkimuksen ja koulutuksen sisältöihin, ellei erityisestä syystä, kuten yhteisölainsäädännöstä, muuta johdu. Säteilybiologian tutkimuksella ei ole tällaista erityisasemaa. Säteilysuojeludirektiivin edellyttämä säteilybiologian koulutuksen ohjeistus kuuluu kansallisessa järjestelmässämme sosiaali- ja terveysministeriölle. Tässä velvoitteessa on valtioneuvoston sisällä tehty yhteistyötä. Siihen ovat osallistuneet myös STUK ja korkeakoulujen edustajat. On mahdollista, että koulutusvelvoitteen ja STUKin säteilybiologian laboratorion sulkemisen seurauksena mahdollisesti korkeakouluihin siirtyvän tutkijakunnan erityisosaamisen myötä säteilybiologian asema korkeakouluissa vahvistuu. Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 2013 Peruspalveluministeri Susanna Huovinen 4

5 Ministerns svar KK 994/2013 vp Eeva-Johanna Eloranta /sd Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 994/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Eeva-Johanna Eloranta /sd: Vilka åtgärder tänker undervisningsoch kulturministeriet vidta för att säkerställa den framtida forskningen inom strålningsbiologi och överföringen av denna forskning till universiteten? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Undervisnings- och kulturministeriet har överfört svarandet på spörsmålet till social- och hälsovårdsministeriet, eftersom social- och hälsovårdsministeriet resultatstyr Strålsäkerhetscentralen. I statsrådets principbeslut ( ) om en totalreform av statens forskningsinstitut och forskningsfinansiering föreslås att Strålsäkerhetscentralen ska utvecklas som en del av samarbetsnätverket för sakkunniginrättningar inom social- och hälsovården (SOTERKO). Statsrådets principbeslut om en totalreform av statens forskningsinstitut och forskningsfinansiering ingår både strukturella förändringar och förändringar som gäller forskningsfinansieringen. De strukturella förändringarna är följande: vissa forskningsinstitut slås samman med varandra, vissa forskningsinstitut slås samman med Helsingfors universitet, samarbetet mellan forskningsinstituten och högskolorna fördjupas och verksamheten vid de sammanslagna forskningsinstituten utvecklas. Förändringarna som gäller forskningsfinansieringen är i sin tur följande: ett finansiellt instrument inrättas för strategisk forskning, forsknings-, utvärderings- och utredningsverksamheten till stöd för statsrådets beslutsfattande stärks och forskningsfinansieringen samordnas vid ministerierna. Målet med reformen av forskningsinstituten är att utnyttja forskning bättre och stärka inhemsk forskning av hög kvalitet. När forskarvärlden globaliseras, beslutsfattandet bygger på nya behov och problemen blir allt mer komplexa behövs det smidiga strukturer som möjliggör allt bredare forskning. En ökad internationalisering behövs bland forskarna i syfte att främja utbytet av information och den tillämpade forskningen samt för att garantera ökade finansieringsmöjligheter. Endast större helheter av forskningsinstitut och satsningar på verksamheten vid de sammanslagna forskningsinstituten möjliggör detta. SOTERKO-sammanslutningen breddas till att från och med 2015 involvera Institutet för hälsa och välfärd, Arbetshälsoinstitutet, Strålsäkerhetscentralen, Folkpensionsanstaltens forskningsenhet, Finlands miljöcentral, Meteorologiska institutet och Forsknings- och utvecklingscentralen för mångteknologi. Social- och hälsovårdsministeriet svarar för SOTERKO-sammanslutningens utvecklingsprocess i samarbete med miljöministeriet, kommunikationsministeriet och arbets- och näringsministeriet. I regeringens ramförhandlingar våren 2013 fattades omfattande sparbeslut som också gäller social- och hälsovårdsministeriets förvaltningsområde. Besluten utgör inte en del av reformen av forskningsinstituten utan de är en del av balanseringsåtgärderna inom den offentliga sektorn. I besluten gick man inte in på detaljer om hur sparåtgärderna ska inriktas vid olika inrättningar. Enligt Strålsäkerhetscentralens nya strategi riktas forskningen och utvecklingen främst till att stödja övervaknings- och beredskapsverksamheten. I enlighet med den nya strategin fattade man 5

6 Ministerns svar vid Strålsäkerhetscentralen beslut om att inte längre utföra sådan forskning inom strålningsbiologi som tangerar grundforskning. Dessa åtgärder har varit nödvändiga på grund av att forskningsanslagen minskat märkbart. För att trygga den nationella kompetensen bör inte bara strålningsbiologin utan även andra forskningsområden överföras till universiteten. Strålsäkerhetscentralen utreder som bäst möjligheterna att bilda en nätverksliknande sammanslutning med universiteten. Expertis inom fysik, radiokemi, tekniska vetenskaper, miljövetenskaper och epidemiologi samt expertis från universitetssjukhusens strålbehandlingsenheter bör fås med i sammanslutningen. Det är speciellt viktigt att säkerställa att den EU-finansierade forskningen fortsätter i Finland, vilket förutsätter att den nationella medfinansieringen säkerställs inom Euratoms forskningsprogram för strålsäkerhet, inom säkerhetsforskningen (security) och inom metrologiprogrammet (EMRP/EMPIR). Liksom många andra statliga forskningsinstitut har Strålsäkerhetscentralen tvingats dryfta hur forskningsfunktionerna ska styras enligt de nya riktlinjerna. I den mån det är möjligt kommer Strålsäkerhetscentralen att fortsätta med forskningen om mobiltelefonstrålningens hälsorisker genom epidemiologiska metoder i samarbete med universiteten. Strålsäkerhetscentralens pågående COSMOS-projekt är ett led i internationell forskning på befolkningsnivå där man utreder hälsoriskerna med mobiltelefonstrålning. När det gäller forskning på grundforskningsnivå om strålningsbiologins mekanismer kommer Strålsäkerhetscentralen att utreda möjligheterna att samarbeta med Östra Finlands universitets campus i Kuopio i fråga om forskning av verkningarna av såväl ickejoniserande som joniserande strålning. Strålsäkerhetscentralen följer också i fortsättningen noggrant de mest framstående forskningsresultaten på området och håller på detta sätt sig informerad om den nyaste och bästa kunskapen även på detta område samt tar aktivt del i beredningen av europeiska forskningsagendor inom sitt verksamhetsområde. Enligt grundlagen är vetenskapens, konstens och den högsta utbildningens frihet tryggad. Undervisnings- och kulturministeriet har inga befogenheter när det gäller innehållet i forskningen och utbildningen vid högskolorna, om inte något annat följer av särskilda skäl, exempelvis av gemenskapslagstiftningen. Forskning inom strålningsbiologi har inte någon särskild status av detta slag. Inom vårt nationella system hör den rådgivning i fråga om utbildning som strålskyddsdirektivet förutsätter till uppgifterna för social- och hälsovårdsministeriet. Inom statsrådet har man samarbetat för att fullgöra denna skyldighet. Även Strålsäkerhetscentralen och företrädare för högskolorna har medverkat till detta. Det är tänkbart att utbildningsskyldigheten och den specialkompetens på forskarnivå som eventuellt överförs till högskolorna på grund av stängningen av laboratoriet för strålningsbiologi vid Strålsäkerhetscentralen kommer att innebära att strålningsbiologin får en starkare ställning vid högskolorna. Helsingfors den 13 november 2013 Omsorgsminister Susanna Huovinen 6