Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 779/2012 vp Suomalainen tutkimus langattoman verkon ja matkapuhelinsäteilyn biologisista vaikutuksista Eduskunnan puhemiehelle Kirjallisessa kysymyksessäni (KK 408/2012 vp) langattoman verkon mikroaaltosäteilyn terveyshaitoista esitin tiivistetysti joitakin tutkimustuloksia matkapuhelin- ja tukiasemasäteilyn terveyshaitoista. Esitin myös viranomaisten kannanottoja aiheesta. Maailman terveysjärjestö WHO:n alainen syöväntutkimuslaitos IARC (International Agency for Research on Cancer) luokitteli keväällä 2011 radiotaajuiset verkot taajuudella 30 khz 300 Ghz "mahdollisesti karsinogeeniseksi ihmiselle" kategoriaan 2B. Useissa tutkimuksissa onkin todettu, että matkapuhelimen pitkäaikainen käyttö on syöpäriski (esimerkiksi sylkirauhas- ja kuulohermokasvaimet sekä glioomat). Matkapuhelinsäteilyllä on todettu myös muita vaikutuksia, kuten heikentynyt unen laatu ja muutokset glukoosiaineenvaihdunnassa, aivojen verenkierrossa ja aivosähkökäyrässä. Esimerkiksi äskettäin julkaistu WIRECOM-tutkimus löysimuutoksia aivojen glukoosiaineenvaihdunnassa ja verenkierrossa. Meneillään olevan COSMOStutkimuksen alustavien tietojen perusteella matkapuhelimen käyttö aiheuttaa erilaisia fyysisiä oireita: esimerkiksi tinnitusta (vajaa viidesosa tutkimukseen vastaajasta) sekä päänsärkyä ja huimausta (noin kymmenesosa vastanneista). Lisäksi matkapuhelinsäteily vaikuttaa solujen toimintoihin. Tietyillä soluilla on löydetty ns. stressireaktio, jossa solun DNA kondensoituu ja solu ei kykene korjaamaan soluvaurioita (lymfosyytit, tukisolut, fibroplastit, kantasolut, siittiösolut). Myös matkapuhelinten tukiasemien vaikutuksista on tutkimustietoa ja antennien lähellä asuvien ihmisten oireilusta käytetään termiä mikroaaltosyndrooma. Sen oireita ovat mm. päänsärky, väsymys, ärtymys, unettomuus ja keskittymiskyvyn sekä muistin ongelmat. Vastaavia oireita esiintyy myös muista syistä stressaantuneilla ihmisillä, ja siksi eri stressitekijöiden tutkiminen on tärkeää. Suomessa on tutkittu mikroaaltosäteilyn (kuten matkapuhelinsäteilyn) biologisia vaikutuksia esimerkiksi Säteilyturvakeskuksessa. STUKin tutkimusprofessori Dariusz Leszczynski on solututkimuksessaan vuonna 2008 (Karinen & al.) todennut solutason vaikutuksia altistettaessa käsivarren ihoa matkapuhelinsäteilyllä. Leszczynskillä on pitkä kokemus solututkimuksesta (vuodesta 1999) ja hän on parhaillaan vierailevana professorina Swinburnen yliopistossa Australiassa. Nyt Säteilyturvakeskuksessa tehtävä ionisoimattoman säteilyn biologinen tutkimus ollaan lopettamassa, vaikka se on tuottanut kansainvälisestikin merkittävää tietoa. Sitä paitsi tutkimusaihe on yhteiskunnallisesti tärkeä, koska erilaiset ympäristöyliherkkyydet ovat lisääntymässä. Esimerkiksi Työterveyslaitoksen SOTERKOprojektissa on havaittu ympäristöyliherkkyyksien, kuten sähköyliherkkyyden, huomattava lisääntyminen. Versio 2.0

2 Me elämme ympäristössä, jossa kansalaiset altistuvat esim. matkapuhelimien mikroaaltosäteilylle yhä enenevässä määrin. Lapset alkavat matkapuhelimen käytön yhä nuorempana ja altistuvat sille pitempään kuin tämän päivän aikuiset. Myös tekniikka kehittyy ja uusia toimintoja siirtyy langattoman viestinnän alueelle, jolloin kansalaisiin kohdistuu jatkossa yhä useamman taajuuden yhteisvaikutus. Kaiken kaikkiaan on tarvetta kehittää alan tutkimusta ja tutkimusmenetelmiä. Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta kuuli vastikään langattoman laajakaistan asiantuntijoita. Jotkut painottivat sitä, että nykyisen laajuinen langaton viestintä on verrattain uusi ilmiö, ja vaikka osa vaikutuksista on jo nyt todettavissa, monet vaikutukset näkyvät vasta pitkällä aikavälillä (kuten syövät). Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miten ministeriö aikoo huolehtia siitä, että Suomella on myös jatkossa korkeatasoinen tutkimusosaaminen matkapuhelin- ja mikroaaltosäteilyn biologisista vaikutuksista, ja alan tutkimusmenetelmät kehittyvät, miten ministeriö aikoo huolehtia perusteluissa mainitun tutkimuksen riittävästä rahoituksesta esimerkiksi STUK:ssa tulevaisuudessa? Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 2012 Ari Jalonen /ps 2

3 Ministerin vastaus KK 779/2012 vp Ari Jalonen /ps Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Ari Jalosen /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 779/2012 vp: Miten ministeriö aikoo huolehtia siitä, että Suomella on myös jatkossa korkeatasoinen tutkimusosaaminen matkapuhelin- ja mikroaaltosäteilyn biologisista vaikutuksista, ja alan tutkimusmenetelmät kehittyvät, miten ministeriö aikoo huolehtia perusteluissa mainitun tutkimuksen riittävästä rahoituksesta esimerkiksi STUK:ssa tulevaisuudessa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Säteilyturvakeskuksessa on tutkittu matkapuhelinsäteilyn biologisia vaikutuksia 1990-luvun loppupuolelta saakka. Tutkimuksissa on pyritty selvittämään matkapuhelinsäteilyn aiheuttamaa biologista vastetta ja mahdollisten terveysvaikutusten mekanismia. Tutkimuksissa on käytetty pääasiallisesti erilaisia solumalleja. Lisäksi on tehty yksi biologinen koe ihmisillä, jossa altistettiin käsivarren ihoa matkapuhelinsäteilylle. Yhteenvetona matkapuhelinsäteilyn biologisista vaikutuksista voidaan todeta, että tutkimustulokset riippuvat solutyypistä ja altistuslaitteistosta eikä yhdenmukaista solutason vastetta ole voitu havaita altistusten seurauksena. Maailman terveysjärjestön (WHO) alainen Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos (IARC) esitti keväällä 2011 luokituksen, jonka mukaan radiotaajuinen säteily kuuluu luokkaan 2B "mahdollisesti karsinogeeninen ihmiselle". IARC-luokituksen perusteluissa todetaan, että luokitus 2B perustuu käytännössä matkapuhelinten käyttöä koskeviin tutkimuksiin. IARC:n mukaan on saatu rajallinen näyttö kahden aivokasvaintyypin ja matkapuhelimen käytön kausaalisesta yhteydestä. Muiden syöpätyyppien osalta IARC katsoo todisteet karsinogeenisuudesta riittämättömiksi johtopäätösten tekemiseen. Matkapuhelinsäteilyn lisäksi luokkaan 2B kuuluvat muun muassa kahvi ja pientaajuiset magneettikentät. Koska matkapuhelinten terveysvaikutuksista ei tiedetä vielä kaikkea, turhaa altistumista on järkevää välttää, varsinkin lasten kohdalla. Tiedetään siis, että matkapuhelinten terveysvaikutuksiin sisältyy toistaiseksi joitakin epävarmuuksia. Tutkimuksen valtakunnallisia kehittämistrendejä on tarkasteltu muun muassa Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelmassa, Valtion tuloksellisuus- ja vaikuttavuusohjelmassa sekä syyskuussa julkistetussa Valtioneuvoston kanslian työryhmämietinnössä (Tutkimuslaitokset ja tutkimusrahoitus ehdotus kokonaisuudistukseksi, VNK 3/2012), joissa kaikissa on linjattu perustutkimuksen keskittäminen yliopistoille. Säteilyturvakeskus on muiden valtion tutkimuslaitosten tapaan joutunut pohtimaan tutkimustoimintojen suuntaamista näiden uusien linjausten pohjalta. Jatkossa Säteilyturvakeskus tulee keskittymään matkapuhelinsäteilyn aiheuttamien terveysriskien tutkimiseen epidemiologisin menetelmin. Säteilyturvakeskuksessa meneillään oleva COSMOS-projekti on osa kansainvälistä väestötason tutkimusta, jossa selvitetään matkapuhelinsäteilyn terveysriskejä. Perustutkimuksen kaltaisen, mekanismeihin liittyvän biologisen matkapuhelinsäteilyn tutkimuksen osalta Säteilyturvakeskus tulee jatkossa- 3

4 Ministerin vastaus kin tarkasti seuraamaan alan edustavimpia tutkimustuloksia ja pitämään täten kosketuksen uusimpaan ja parhaimpaan tietoon myös tällä alueella. Matkapuhelinten terveysvaikutuksista ei tiedetä vielä kaikkea, joten turhaa altistumista on järkevää välttää, varsinkin lasten kohdalla. Säteilyturvakeskus jatkaa epidemiologista tutkimusta matkapuhelinsäteilyn terveysriskeistä ja seuraa säteilybiologian alan viimeisimpiä tutkimustuloksia ja riippumattomien monialaisten asiantuntijapaneelien tekemiä kirjallisuuskatsauksia mm. radiotaajuisen säteilyn biologisista vaikutuksista. Sosiaali- ja terveysministeriö pitää tärkeänä, että Säteilyturvakeskuksessa tullaan näin ylläpitämään myös jatkossa korkeatasoista tutkimustoimintaa ionisoimattoman säteilyn terveysriskien arvioinnissa. Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 2012 Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson 4

5 Ministerns svar KK 779/2012 vp Ari Jalonen /ps Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 779/2012 rd undertecknat av riksdagsledamot Ari Jalonen /saf: Hur ämnar ministeriet sörja för att Finland även i fortsättningen har en högkvalitativ forskning om de biologiska effekterna av mobiltelefon- och mikrovågsstrålning, och att forskningsmetoderna inom området utvecklas, hur ämnar ministeriet i framtiden sörja för tillräcklig finansiering av den i motiveringen nämnda forskningen som utförs till exempel av STUK? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Strålsäkerhetscentralen har forskat om de biologiska effekterna av mobiltelefonstrålning sedan slutet av 1990-talet. Man strävar till att klarlägga den biologiska effekten av mobiltelefonstrålning och mekanismen bakom eventuella hälsoverkningar. Man har i huvudsak använt sig av olika cellmodeller i forskningen. Dessutom har man utfört ett biologiskt test på människa, där man exponerade huden på armen för mobiltelefonstrålning. Sammantaget kan man om de biologiska verkningarna av mobiltelefonstrålning konstatera att forskningsresultaten beror på celltyp och exponeringsapparatur och att man inte kunnat konstatera någon enhetlig verkan på cellnivå till följd av exponeringen. Internationella institutet för cancerforskning (IARC) som lyder under Världshälsoorganisationen (WHO) lade våren 2011 fram en klassificering, enligt vilken radiofrekvent strålning hör till klass 2B "möjligen cancerframkallande för människan". I motiveringen till IARC-klassificeringen konstaterar man att klassificeringen 2B i praktiken grundar sig på forskning om användningen av mobiltelefoner. Enligt IARC har man fått begränsade indikationer på ett kausalt förhållande mellan två typer av hjärntumör och användning av mobiltelefoner. För andra typer av cancer anser IARC att stödet för cancerogenicitet inte är tillräckligt för att kunna dra några slutsaser. Till klassen 2B hör, utom mobiltelefonstrålning, även bland annat kaffe och lågfrekventa magnetfält. Eftersom man ännu inte har all information om hälsoverkningarna av mobiltelefoner, är det klokt att särskilt barn undviker onödig exponering. Man vet alltså att det än så länge råder en viss ovisshet om hälsoverkningarna av mobiltelefoner. De nationella utvecklingstrenderna för forskningen har setts över bland annat i regeringsprogrammet för Jyrki Katainens regering, i Effektivitets- och resultatprogrammet samt i det i september av Statsrådets kansli publicerade expertgruppsbetänkandet (Statens forskningsinstitut och forskningsfinansiering: förslag till totalreform, VNK 3/2012), i alla har man stakat ut en centralisering av grundforskningen till universiteten. Strålsäkerhetscentralen har nödgats att, liksom många andra statens forskningsanstalter, överväga att styra forskningsfunktionerna enligt dessa nya riktlinjer. I fortsättningen kommer Strålsäkerhetscentralen att inrikta forskningen om mobiltelefonstrålningens hälsorisker på epidemiologiska metoder. COSMOS-projektet, som Strålsäkerhetscentralen driver, är en del av internationell forskning på befolkningsnivå, där man utreder hälsoriskerna med mobiltelefonstrålning. 5

6 Ministerns svar I fråga om forskning på grundforskningsnivå om mekanismerna bakom biologisk mobiltelefonstrålning kommer Strålsäkerhetscentralen även i fortsättningen noggrant följa de mest framstående forskningsresultaten på området, och genom detta hålla sig uppdaterad med den nyaste och bästa informationen även på detta område. Man vet ännu inte allt om mobiltelefonernas hälsoverkningar, och det är klokt att undvika onödig exponering, särskilt då det är fråga om barn. Strålsäkerhetscentralen fortsätter med epidemiologisk forskning om mobiltelefonstrålningens hälsorisker samt följer strålningsbiologins senaste forskningsresultat och litteraturöversikter av objektiva tvärvetenskapliga expertpaneler om bland annat de biologiska effekterna av radiofrekvent strålning. Social- och hälsovårdsministeriet anser det viktigt att man på så sätt på Strålsäkerhetscentralen även i fortsättningen upprätthåller en högkvalitativ forskning om utvärderingen av icke-joniserande strålning. Helsingfors den 5 november 2012 Omsorgsminister Maria Guzenina-Richardson 6