KOHTI KOKO KANSAN TIETO- YHTEISKUNTAA
|
|
- Eeva-Kaarina Oksanen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KATRINA HARJUHAHTO-MADETOJA KOHTI KOKO KANSAN TIETO- YHTEISKUNTAA Suomalainen tietoyhteiskunta on ottanut tiikerinloikan, mutta digitaalisten palvelujen kehittäminen on ollut erittäin hidasta.
2 Suomi tunnettiin 1990-luvun lopulla maailmanlaajuisesti tietoyhteiskuntakehityksen kärkimaana. Tähän vaikutti keskeisesti Nokia-klusterin menestys, mutta kansainvälisissä indikaattoreissa myös runsasta sähkönkulutusta pidettiin edistyneen tietoyhteiskunnan merkkinä. Ensimmäinen kansallinen tietoyhteiskuntastrategia Suomi tietoyhteiskunnaksi kansalliset linjaukset laadittiin vuonna 1995 (VM), ja seuraava strategia Elämänlaatu, osaaminen ja kilpailukyky (Sitra) ilmestyi vuonna Hallinnonalojen tulevaisuuskatsaukset ja useat eri toimijat painottivat kevään 2003 hallitusohjelmavalmistelussa tietoyhteiskuntakehityksen vauhdittamista. Samaan aikaan oltiin ottamassa käyttöön poikkihallinnollista ohjelmajohtamismallia, ja tulevien politiikkaohjelmien sisällöksi oli useita kilpailevia ehdotuksia. Tammikuussa 2003 pidetyssä ministeriöiden johdon tapaamisessa päätettiin lähteä esittämään yhdeksi politiikkaohjelmaksi tietoyhteiskuntaohjelmaa. Kokonaisvalmistelusta vastasi liikenne- ja viestintäministeriö, ja vastuuministeriöksi kaavailtiin valtiovarainministeriötä, sisäasiainministeriötä tai liikenne- ja viestintäministeriötä. Tämä taustatyö johti osaltaan siihen, että Vanhasen I hallituksen ohjelmaan sisältyi yhtenä politiikkaohjelmana tietoyhteiskuntaohjelma. TIETOYHTEISKUNTAAN PÄÄMINISTERIN JOHDOLLA Vanhasen I hallituksen aikana otettiin käyttöön uusi poliittisen johtamisen malli: suoraan ministerien alaisuudessa toimivat poikkihallinnolliset politiikkaohjelmat, joille nimettiin ohjelmajohtaja ja ministeriryhmä. Tavoitteena oli edistää hallinnonalarajat ylittävää poikkihallinnollista yhteistyötä. Politiikkaohjelmia oli kaikkiaan neljä: työllisyyden, yrittäjyyden, kansalaisvaikuttamisen ja tietoyhteiskunnan, joista viimeinen suoraan pääministerin vastuulla. Ohjelmajohtajaksi valittiin artikkelin kirjoittaja, silloinen Talentum Oyj:n tietohallintojohtaja, jolla oli vahva alan kokemus, muttei kokemusta valtionhallinnosta. Hallitusohjelmassa politiikkaohjelmat ja niiden tavoitteet oli kirjattu hyvin tiiviisti. Tietoyhteiskuntaohjelman tavoitteena oli lisätä kilpailukykyä, tuottavuutta, sosiaalista ja alueellista tasa-arvoa sekä kansalaisten hyvinvointia ja elämänlaatua hyödyntämällä tieto- ja viestintätekniikkaa koko yhteiskunnassa. Vanhasen I hallitus noudatti politiikkaohjelmien osalta strategisen johtamisen mallia: tiiviit hallitusohjelmakirjaukset, niiden pohjalta laadittu
3 Kohti koko kansan tietoyhteiskuntaa ajassa elävä toimintaohjelma osana hallituksen strategia-asiakirjaa sekä toimintaohjelman päivittäminen vuosittain toimintaympäristön muutosten pohjalta. Tämähän on malli, jota moni olisi toivonut Kataisen I hallituksen noudattavan, ja jonka nimiin Sipilän I hallitus kärkihankkeineen nyt vannoo. KATRINA HARJUHAHTO-MADETOJA RAHOITUSKUILU YLLÄTTI Liikenne- ja viestintäministeriön silloinen kansliapäällikkö Juhani Korpela oli nimetty uuden ohjelmajohtajan mentoriksi ohjelman käynnistysvaiheessa. Käytännössä tämä tarkoitti yhtä tapaamista ennen virkaan astumista. Tapaamisessa Korpela kertoi, että ohjelman toteuttamiseen varataan rahoitusta noin 200 miljoonaa euroa. Karu totuus paljastui työn käynnistyessä heinäkuussa Rahaa oli varattu vain muutaman henkilön palkkaamiseksi ohjelman toimistoon sekä noin euroa sen toteutukseen vuositasolla. Vastaavasta syystä kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman ohjelmajohtajaksi valittu henkilö ei ottanut virkaa vastaan, ja sama kävi hetken myös tietoyhteiskuntaohjelman ohjelmajohtajan mielessä. Haasteet on kuitenkin tehty voitettaviksi, ja tietoyhteiskuntakehitystä saattoi edistää myös julkisuuden, median ja esiintymisten kautta sekä olemassa olevaa rahoitusta hyödyntäen. Työllisyysohjelman vastuuministeri Tarja Filatov totesikin myöhemmin HAUSin seminaarissa: Ohjelmajohtaminen on puhumalla johtamista, mikä on vaikein johtamisen laji. Varsinainen ohjelma konkreettisine toimenpiteineen koottiin ohjelmajohtajan koordinoimana. Tekemiseen osallistui useita virkamiehiä ja ulkoisten sidosryhmien edustajia. Samat henkilöt olivat aktiivisesti mukana myös ohjelman toimeenpanossa. Ohjelmaa varten oli tehty keväällä 2003 valmistelutyötä eri ministeriöissä, mutta jostain syystä tätä materiaalia ei koskaan toimitettu ohjelman toimiston käyttöön. Ohjelman laaja-alaisuus verrattuna käytettävissä oleviin resursseihin asetti omat haasteensa, joten syyskuussa 2004 ohjelman ministeriryhmä kävi priorisointikeskustelun ja nosti yleisprioriteeteiksi horisontaalisen ja vertikaalisen yhteistyön, palvelutuotannon kehittämisen, koulutuksen ja tietoyhteiskuntaosaamisen, tietoliikenneyhteydet sekä lainsäädännön ja toimintaympäristön. Painopistealueita olivat kansalaisten tietoyhteiskuntavalmiuksien ja laajakaistaverkon ohella rakenteelliset uudistukset ja tietojärjestelmien yhteen-
4 sopivuus. Voidaankin puhua ohjelman aikana tapahtuneesta paradigman muutoksesta: organisaatiokohtaisesta kehittämisestä siirryttiin ensin alueellisiin (esim. JUPA) ja sitten kansallisen tason ratkaisuihin (Kanta, VETUMA, JulkICT). Kaikkia tämä ei toki miellyttänyt, ja kulissien takana esiintyi myös selkään puukotusta. Elokuussa 2003 asetettiin tietoyhteiskuntaneuvosto. Neuvosto sijoittui hallitusohjelmassa liikenne- ja viestintäpolitiikan alle, mutta se päätettiin yhdistää osaksi ohjelmakokonaisuutta. Samalla lakkautettiin valtiovarainministeriön esittelystä asetettu tietoyhteiskunta-asiain neuvottelukunta. Pääministerivetoiseen neuvostoon nimettiin ministeriryhmän jäsenten lisäksi laaja edustus yhteiskunnan eri sektoreilta. Neuvostolle perustettiin seitsemän jaostoa. Tietoyhteiskuntaneuvoston jaostot saattoivat yhteen toimijoita yli sektorirajojen. Eräs jaoston jäsen piti toimintamallia ylivertaisena verrattuna siihen, että vastaavat toimeksiannot olisi teetetty yksittäisillä konsulteilla. Jaostot mahdollistivat yhteiskehittämisen sekä osaamisen levittämisen. Toki välillä kuului kommentteja siitäkin, että kaikki joudutaan tekemään talkootyönä. Näistä talkoista ei yksikään organisaatio kuitenkaan kieltäytynyt. Rahoitusta jaettiin varsinkin ohjelman alkuvaiheessa ja JUPA-hankkeessa pienille projekteille, vaikka perusteltua olisi ollut koota rahoitusta yhteen. Ohjelman edetessä tilanne parani ja keskitetysti rahoitettiin muun muassa kuntasektorin ja valtionhallinnon yhteinen VETUMA-palvelu sekä Kanta-hankkeen käynnistysvaihe. Ohjelmalle kohdistettiin hallituskauden aikana lisämäärärahoja kaikkiaan 47,3 miljoonaa euroa. Ohjelman keskeisimpiä saavutuksia olivat - ohi alkuperäisen hallitusohjelman - valtion tietohallinnon uudelleenorganisointi (ValtIT, KuntaIT, JulkICT - kokonaisuus), sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen sähköisen arkistopalvelun kehittämishanke (lainsäädäntö, Kanta ja eresepti), tietotekniikan standardoinnin kansallinen järjestäminen sekä eurooppalaisen Living Labs - verkoston käynnistäminen osana Suomen EU-puheenjohtajakautta. Kuriositeettina mainittakoon, että valtionvarainministeriöstä lähestyttiin ohjelmajohtajaa kirjallisesti syksyllä 2003 ja todettiin, ettei valtion tietohallinnossa ole mitään uudistettavaa.
5 Kohti koko kansan tietoyhteiskuntaa KATRINA HARJUHAHTO-MADETOJA AVOIMEN VALTIONHALLINNON STRATEGIAPROSESSIN ALKU Tietoyhteiskuntaohjelmassa syntyi positiivinen yhteiskehittämisen henki. Jotta tämä jatkuisi seuraavalla hallituskaudella, päätettiin vuoden 2005 lopulla käynnistää kolmannen kansallisen tietoyhteiskuntastrategian laadinta. Tähän kansalliseen projektiin osallistui suoraan noin 400 henkilöä yhteiskunnan eri sektoreilta. Kyseessä oli ensimmäinen valtionhallinnon strategiaprosessi, joka toteutettiin näin avoimessa muodossa. Sittemmin tapa on yleistynyt, ja yhtenä syynä tähän on mainittu ohjelman aikaiset hyvät kokemukset. Sisällölliset linjaukset heijastuivat puolestaan esimerkiksi Kiinan kansallisessa tietoyhteiskuntastrategiassa, tehtiinhän ohjelman aikana laajaa kansainvälistä yhteistyötä valtio-, EU- ja YK-tasolla. Virkamiehille ohjelma antoi mandaatin edistää tietoyhteiskuntakehitystä ja -hankkeita omalla hallinnonalallaan sekä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Erityisen arvokkaaksi ohjelman toteuttamisen kannalta osoittautui pitkän linjan virkamiesten tuki ohjelman toimistolle sekä sitoutuminen ohjelmaan ja sen tavoitteisiin. He toivat työhön valtionhallinnon kokemusta ja näkemystä. Myös yhteistyö Kelan, kuntasektorin ja Kuntaliiton kanssa oli aktiivista ja tuotti konkreettisia tuloksia. Yhtenä esimerkkinä mainittakoon, että kunnat olivat valmiita käyttämään yleistä valtionosuutta KuntaIT:n toiminnan rahoittamiseen. Elinkeinoelämän, valtionhallinnon ja kansanedustajien muodostama tietoyhteiskuntaryhmä mahdollisti puolestaan epävirallisen vuoropuhelun ja tiedonvälityksen. Aktiivisia tietoyhteiskuntakansanedustajia olivat muun muassa Jouni Backman, Jyrki Kasvi, Jyrki Katainen ja Markku Laukkanen. Rikos on vanhentunut, joten nyt voi julkisesti tunnustaa, ettei kaikessa päätöksenteossa menty täysin pykälien mukaan, jos kansakunnan etu sitä vaati. Ohjelman päättyessä suomalaiset olivat maailman innokkaimpia julkishallinnon sähköisten palvelujen käyttäjiä (Accenture 2006) ja laajakaistaliittymien määrä oli noussut ohjelman aikana :sta 1,5 miljoonaan liittymään. Tietotekniikan liitto valitsi ohjelmajohtajan vuoden 2006 tietotekniikkavaikuttajaksi merkittävästä työstä tietoyhteiskunnan edellytysten kehittämiseksi.
6 ARJEN TIETOYHTEISKUNTAA JA MINISTERIÖVETOISUUTTA Vanhasen II hallituksen aikana palattiin tietyssä mielessä vanhaan järjestykseen. Tietoyhteiskunta-asiat hajaantuivat useaan eri ministeriöön. Jälkikäteen moni toimija on pitänyt tätä virheenä ja katsonut, että kokonaisuuden johtaminen olisi pitänyt keskittää joko valtioneuvoston kansliaan tai valtiovarainministeriöön. Ohjelmajohtajalle soitettiin Säätytalon hallitusneuvotteluista keväällä 2007 ja kysyttiin, pitäisikö ohjelmaa jatkaa. Siinä vaiheessa luottamus ohjelman aikana synnytettyihin uusiin toimijoihin oli kuitenkin vahva eikä erilliselle ohjelmalle tuntunut olevan tarvetta. Ministeriö- ja siilorajat tulivat kuitenkin valitettavasti Vanhasen II hallituskaudella uudestaan esiin. Tietoyhteiskunta-asiat sijoittuivat Vanhasen II hallituksen ohjelmassa liikenne- ja viestintäpolitiikan alle. Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen kansallisen tietoyhteiskuntastrategian Uudistuva, ihmisläheinen ja kilpailukykyinen Suomi pohjalta tietoyhteiskuntakehityksen tavoitteiksi vuosille Samassa yhteydessä valtioneuvosto asetti ministerijohtoisen arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunnan. Neuvottelukunnan vastuuministerinä toimi liikenne- ja viestintäministeri Suvi Lindén. Liikenne- ja viestintäministeriössä laadittiin hallitusohjelmakirjausten pohjalta arjen tietoyhteiskunnan toimintaohjelma vuosille Ohjelmaa kuvattiin kansallisen tietoyhteiskuntapolitiikan tiekartaksi, ja se painotti julkishallinnon hankkeita. Ohjelman ensisijaisena tavoitteena oli lisätä kansalaisten hyvinvointia ja talouden tuottavuutta tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntämällä. Samalla tavoitteena oli vahvistaa Suomen asemaa tietoyhteiskunnan kärkimaana. Huomattakoon, että arjen tietoyhteiskunnan toimintaohjelma ei ollut politiikkaohjelma toisin kuin tietoyhteiskuntaohjelma oli. Eräs asiantuntija kuvasi eroa siten, että arjen tietoyhteiskunnalta puuttui johtajuus ja toiminnalla ei ollut kasvoja. Toimijat tekivät parhaansa, mutta ohjelmalla ei ollut samaa mandaattia kuin pääministerin alaisella politiikkaohjelmalla. Liikenne- ja viestintäministeriö oli tietoyhteiskuntaohjelman loppuvaiheessa alkanut nostaa voimakkaasti esille ubiikkiyhteiskunnan käsitettä. Tämä ubiikkiajattelu toimi vahvana pohjana arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunnan työlle.
7 Kohti koko kansan tietoyhteiskuntaa KATRINA HARJUHAHTO-MADETOJA Neuvottelukunta käynnisti useita työryhmiä sovittujen teemojen ympärille. Tietoyhteiskuntaneuvoston jaostoihin verrattuna nämä työryhmät keskittyivät erään jäsenen mukaan pääasiassa raporttien toimittamiseen ja tuottamiseen. Apulaisosastopäällikkö Kristiina Pietikäisen vetämä tunnistamisen kehittämisryhmä sai aikaan konkreettisia tuloksia: syntyi laki vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä allekirjoituksista ( /617). Myös ministeri Lindén oli sitoutunut tietoyhteiskuntakehitykseen ja vei läpi Vanhasen I hallituskaudella poliittisesti kaadetun uudistuksen kotitalousvähennyksen ulottamisesta tietoyhteiskuntapalveluihin. Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunnan kokouksiin kutsuttiin kaikki Vanhasen II hallituksen ministerit, mikä mahdollisti tietojen vaihdon ja levittämisen sekä kansainvälisiin esimerkkeihin tutustumisen. Tämä jatkoi tietoyhteiskuntaohjelman ministeriryhmän aikaista yhteistyön perinnettä, jota ei tietoyhteiskunta-asioissa enää esiintynyt Kataisen ja Stubbin I hallitusten aikana. Valtioneuvoston periaatepäätöksestä huolimatta neuvottelukunta käynnisti myös uuden tietoyhteiskuntastrategian valmistelun. Tämä hanke kuivui onneksi kokoon, sillä ulottuihan edellisellä hallituskaudella laajapohjaisena yhteistyönä laadittu strategia vuoteen Tietoyhteiskuntastrategian toimeenpanon varmistamiseksi ohjelman toimisto oli valmistellut vuodenvaihteessa strategian jalkauttamissuunnitelman, johon liittyi laaja sidosryhmäkierros. Tämä työ kantoi hedelmää seuraavalla hallituskaudella ja useat organisaatiot lähtivät toteuttamaan suunnitelmaan sisältyviä toimenpiteitä. Osa organisaatioista raportoi epävirallisesti toimenpiteiden edistymisestä työnsä päättäneelle ohjelmajohtajalle, koska ei ollut muutakaan tahoa, jolle raportoida. Tietoyhteiskuntaohjelma sai negatiivista julkisuutta vuoden 2008 alussa, kun Valtiontalouden tarkastusviraston JUPA-hanketta koskeva raportti tuli julki. Valitettavasti tällä ja muille arviointiraporteilla oli pitkäkestoisia vaikutuksia valtionhallinnon sisällä. Moni virkamies on arvioinut, että tämä johti sisäänpäin kääntymiseen ja teknologiavetoisuuteen. Kun ei tee mitään, niin ei tee virheitäkään -ajattelu levisi ja hidasti merkittävästi tietoyhteiskuntakehitystä, mikä heijastui myös ValtIT:n ja KuntaIT:n toimintaan. Kaikki vähänkään ICT-alaa tuntevat kuitenkin tietävät, että kaikki projektit ja hankkeet eivät suju kuin Strömsössä.
8 VIRO-USKON JA TEKNOLOGIALÄHTÖISEN KEHITTÄMISEN AIKA Kataisen I hallituksen ohjelmassa tietoyhteiskuntakehitys jäi taka-alalle. Tietoyhteiskuntaohjelmaa ja arjen tietoyhteiskunnan toimintaohjelmaa ei seurannut kansallista ohjelmaa. Käytännön työssä painotettiin julkista sektoria ja sen sisäistä kehittämistä, elinkeinoelämän merkitys kehittämistyössä väheni (esim. mobiilivarmenne). Julkinen sektori alkoi itse enenevässä määrin kehittää teknologiaa ja palveluja. Tietoyhteiskunta-asiat jäivät myös kansainvälisen taloustilanteen jalkoihin eikä niiden edistäminen ollut poliittisella agendalla keskiössä. Julkisessa keskustelussa alettiin ihannoida Viroa pikkuveljenä, joka on tehnyt kaiken oikein ja ottanut tiikerinloikan tietoyhteiskuntakehityksessä. Samassa keskustelussa sivuutettiin Suomen ja Viron julkisen sektorin merkittävät eroavaisuudet sekä erillinen EU-rahoitus, jonka turvin Viro pystyi toteuttamaan muutokset nopeasti ja keskitetysti. Vastaava puhtaalta pöydältä aloittaminen ei ollut Suomessa mahdollista. Meillä integroitavia tietojärjestelmiä oli satoja tai jopa tuhansia eivätkä niiden tietorakenteet olleet yhteensopivia. Paljon odotuksia laitettiin työ- ja elinkeinoministeriön asettamaan, digitaalisen talouden tulevaisuutta pohtineeseen ICT työryhmään. Erään osallistujan arvion mukaan työryhmän työssä korostuivat perinteisen teollisuuden intressit suhteessa kansantalouden, pk-sektorin ja innovaatiopolitiikan intresseihin. ICT työryhmä ehdotti raportissaan 21 polkua kitkattomaan Suomeen kansallisesti yhtenäistä IT-palveluarkkitehtuuria, alan tutkimusvoimien yhdistämistä, laajan rahoitusohjelman käynnistämistä ja pitkäjänteisen kymmenen vuoden kehitysohjelman aloittamista. Osa raportin toimenpide-esityksistä on edennyt, osa on edelleen valmisteluvaiheessa. Kataisen I hallituskautta leimasi myös teknologiausko, mikä vieraannutti monet perinteiset tietoyhteiskuntavaikuttajat julkisesta keskustelusta ja kehittämistyöstä. Teknologian ja ICT:n sijaan olisi jo tuolloin kannattanut puhua digitalisaatiosta, jossa tieto ja tietorakenteet ovat keskiössä ja teknologialla on rooli mahdollistajana unohtamatta ihmisläheistä näkökulmaa. Teknologiauskoa edusti ajatus, että Viron mallin mukainen kansallinen palveluväylä ratkaisee kaikki ongelmat, jolloin prosessien, toimintamallien ja arkea palvelevien (sähköisten) palvelujen kehittäminen jäi lapsipuolen asemaan. Vuonna 2003 valtiovarainministeriön työryhmä oli hahmotellut kunnianhimoisen
9 Kohti koko kansan tietoyhteiskuntaa KATRINA HARJUHAHTO-MADETOJA julkisen hallinnon xml-strategian. Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja Tuomas Pöysti arvioi vuonna 2014, että mikäli kyseinen strategia olisi aikanaan viety käytäntöön, ICT työryhmän esille nostama kansallinen palveluväylä olisi käytännössä todellisuutta emmekä katsoisi Viroon edelläkävijänä. Hallitusohjelmaan hirttäytyminen näkyi koko hallituskauden: vaikka toimintaympäristö muuttui, jatkettiin sitkeästi alkuperäisen ohjelman linjoilla. Stubbin I hallituksen ohjelma muutti tilannetta ja digitalisaatio nähtiin potentiaalisena kansantalouden kasvualustana. Lyhyt hallituskausi ei kuitenkaan käytännössä johtanut varsinaisiin uusiin linjauksiin tai avauksiin. Poliittisissa puheenvuoroissa ICT nähtiin jopa kulueränä, josta voidaan karsia, vaikka se pitäisi nähdä investointina tulevaisuuteen siinä missä rakennus- ja tieinvestoinnitkin. Teknologiavetoinen kehittäminen näkyy myös 22 maan Digibarometri vertailussa, jossa Suomi sijoittuu toiselle sijalle Tanskan ollessa ykkönen. Viron sijoitus on yhdeksäs. Barometrin mukaan Suomella on maailman parhaat edellytykset hyötyä syvenevästä digitalisoitumisesta. Erinomaisista edellytyksistä huolimatta Suomessa ei ole kuitenkaan vertailun mukaan onnistuttu luomaan uusia digitaalisia liiketoimintamalleja ja palveluita. OPPEJA JA OIVALLUKSIA Vuodesta 2003 kansalaisten tietoyhteiskuntavalmiudet ja teknologinen kehitys ovat ottaneet tiikerinloikan. Nyt vuonna 2016 suurin osa suomalaisista on arjen tietoyhteiskunnan asiantuntijoita, mutta digitaalisten palvelujen kehittäminen on silti erittäin hidasta. Tähän meillä ei ole kansakuntana varaa. Vuoden 2014 digibarometrin (22 maata) mukaan Suomen yrityksillä oli parhaat edellytykset hyödyntää digitaalitekniikkaa toiminnassaan, mutta käyttäjinä yritykset olivat vasta sijalla 17. Suomen julkisella sektorilla ja kansalaisilla oli puolestaan toiseksi parhaat edellytykset käyttää digitaalitekniikkaa, mutta käyttäjinä kansalaiset olivat sijalla seitsemän ja julkinen sektori sijalla kahdeksan. Tarvitsemmekin edelleen kansallista tahtotilaa ja kansallisia ratkaisuja sekä rohkeutta kokeilla ja uudistaa. Vallalla ollut virheiden välttämisen kulttuuri heijastuukin Sipilä I:n hallitusohjelmassa, johon on erikseen kirjattu: epäonnistuakin saa, virheistä opitaan.
10 Tietoyhteiskuntaohjelman aikana luotiin yhdessä Tilastokeskuksen kanssa kansalliset indikaattorit, joita seurattiin vuosittain. Ne myös ohjasivat valmistelua ja poliittista päätöksentekoa. Tämä toiminta hiipui ohjelman päätyttyä. Digitalisoituneessa yhteiskunnassamme tiedolla johtamisen tulisi olla keskiössä, puhutaan sitten digitalisaatiosta tai sote-uudistuksesta. Viime kädessä tietoyhteiskuntakehityksen ja digitalisaation etenemisen ratkaisevat ihmiset: henkilövalinnoilla on väliä. Tietoyhteiskuntaohjelman keskeisillä toimijoilla oli intohimoa ja positiivista asennetta tehtiin töitä sitoutuneesti isänmaan asialla. Myös poliittinen sitoutuminen jatkui koko hallituskauden ajan: ohjelman ministeriryhmä kokoontui 29 kertaa ja niissä kokouksissa todella keskusteltiin sekä tehtiin linjauksia ja päätöksiä. Kansallisen tietoyhteiskuntastrategian missio Hyvä elämä tietoyhteiskunnassa on edelleen voimissaan ja kiteyttää sen, mistä tässä kaikessa on kysymys. Meistä ihmisistä ja meidän elämästämme, tiedosta ja tietämyksestä sekä liiketoimintaa luovista, tuottavuutta lisäävistä ja arkea helpottavista käytännöistä ja innovaatioista. Tämän tavoitteen edistämisessä digitalisaatio on oiva apuväline.
Kohti koko kansan tietoyhteiskuntaa
Kohti koko kansan tietoyhteiskuntaa Suomalainen tietoyhteiskunta on ottanut tiikerinloikan, mutta digitaalisten palvelujen kehittäminen on ollut erittäin hidasta. Katrina Harjuhahto-Madetoja Suomi tunnettiin
LisätiedotÄLYÄ VERKOSSA WEB INTELLIGENCE Kansallisia julkisia kehityshankkeita: kohti älykkäitä verkkopalveluita. Valtioneuvoston tietoyhteiskuntaohjelma
ÄLYÄ VERKOSSA WEB INTELLIGENCE Kansallisia julkisia kehityshankkeita: kohti älykkäitä verkkopalveluita Valtioneuvoston tietoyhteiskuntaohjelma 3.9.2004 Katrina Harjuhahto-Madetoja ohjelmajohtaja, tietoyhteiskuntaohjelma
LisätiedotPÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU
KILPAILUOHJE 10.1.2006 PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU Koko kansan tietoyhteiskunta ja pääministerin parhaat käytännöt - palkinto Hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman tavoitteena on koko kansan
LisätiedotHALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus
HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA -tavoitteet - sisältö - toteutus Avausseminaari 25.11.2003 Katrina Harjuhahto-Madetoja ohjelmajohtaja SUOMI TIETOYHTEISKUNTANA MILLAINEN ON TIETOYHTEISKUNTA? tieto
LisätiedotKuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas
KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.
LisätiedotJULKISEN HALLINNON TIETOHALLINNON NEUVOTTELUKUNNAN ASETTAMINEN
VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies VM/2673/00.01.00.00/2018 Heikki Talkkari 10.1.2019 VM210:00/2018 LUONNOS JULKISEN HALLINNON TIETOHALLINNON NEUVOTTELUKUNNAN ASETTAMINEN 1.
LisätiedotKansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous
Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous 20.12.2012 Taustaa Hallitusohjelman mukaisesti pääministeri Kataisen hallitus uudistaa kansallisen kestävän
LisätiedotKuntien kustannusten karsinta tehtäviä ja velvoitteita vähentämällä Tilannekatsaus
Kuntien kustannusten karsinta tehtäviä ja velvoitteita vähentämällä Tilannekatsaus Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaosto 5.11.2015 Silja Hiironniemi Kuntien tehtävien ja velvoitteiden kehitys
Lisätiedot05.02.2004 TIETOYHTEISKUNTANEUVOSTON JULKISHALLINNON SÄHKÖINEN ASIOINTI JAOSTON JÄRJESTÄYTYMISKOKOUS
PÖYTÄKIRJA VNK010:01 /2003 05.02.2004 TIETOYHTEISKUNTANEUVOSTON JULKISHALLINNON SÄHKÖINEN ASIOINTI JAOSTON JÄRJESTÄYTYMISKOKOUS Aika 30.01.2004, klo. 14.00-15.50 Paikka Valtioneuvoston linna, kokoushuone
LisätiedotOhjauksen uudet tuulet valtiovarainministeriön näkökulma hallinnon uudistumiseen. Palkeet foorumi Alivaltiosihteeri Päivi Nerg ltanen, VM
Ohjauksen uudet tuulet valtiovarainministeriön näkökulma hallinnon uudistumiseen Palkeet foorumi 13.9.2018 Alivaltiosihteeri Päivi Nerg ltanen, VM Sisältö Ohjauksen ajattelukehikot Ohjauksen näkökulma
LisätiedotJHS-järjestelmä. Tommi Karttaavi
JHS-järjestelmä Tommi Karttaavi 25.4.2007 JHS-järjestelmä JHS-suosituksia (julkisen hallinnon suositus) on laadittu vuodesta 1992 lähtien, jolloin JHS-järjestelmä korvasi VHS-järjestelmän Voimassa olevia
LisätiedotToimintatapojen uudistamisen kärkihankkeet: digitalisaatio,
Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner Toimintatapojen uudistamisen kärkihankkeet: digitalisaatio, normit ja kokeilut 1.9.2015 STRATEGINEN PAINOPISTEALUE:
Lisätiedottukena julkisen hallinnon tietohallinnon ohjaamisessa ja julkisen hallinnon
VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 2 Julkisen hallinnon ICT-toiminto 14.1.2013 luonnos VALTIONEUVOSTON ASETUS JULKISEN HALLINNON TIETOHALLINNON NEU- VOTTELUKUNNASTA 1 Taustaa Julkisen hallinnon tietohallinnon
LisätiedotJulkisen hallinnon ICT-toiminto Aleksi Kopponen
Hallitusohjelman toimeenpano Kärkihanke: Digitalisoidaan julkiset palvelut Toimenpide 1: Luodaan kaikkia julkisia palveluita koskevat digitalisoinnin periaatteet 2.11.2015 Aleksi Kopponen Julkisen hallinnon
LisätiedotJulkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu
Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu VM/JulkICT JUHTA 10.05.2016 JulkICT-osasto Tausta: Vanhat strategiat ja hallitusohjelma Linjaukset julkisen
LisätiedotJUHTA Kansallinen palveluarkkitehtuuri. JulkICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas
JUHTA Kansallinen palveluarkkitehtuuri JulkICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas 19.9.2013 Kansallinen tilanne Taloudellinen tilanne synkkä Nokia-klusterin vaikeudet Uutta kasvua saatava PK-sektorilta,
LisätiedotYdinenergia-alan tutkimusstrategia (YES)
Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) 27.5.2014 Fortum Keilaniemi Jorma Aurela Sisältö YES-työn taustaa Strategiatyöryhmän esittely Strategiatyön esittely YES-työn taustaa TEM asetti tammikuussa 2013
LisätiedotDigitaaliset palvelut kaikille Saavutettavuusdirektiivi verkkopalvelut ja sisällöt kaikille sopiviksi
Digitaaliset palvelut kaikille Saavutettavuusdirektiivi verkkopalvelut ja sisällöt kaikille sopiviksi Maria Nikkilä ja Markus Rahkola, VM, 3.5.2017 ValtioExpo @VM_MariaNikkila Digitalisaatio ja julkinen
LisätiedotKANSALLINEN TIETOYHTEISKUNTASTRATEGIA TAVOITTEENA LUOVA, IHMISLÄHEINEN JA KILPAILU- KYKYINEN SUOMI
KANSALLINEN TIETOYHTEISKUNTASTRATEGIA TAVOITTEENA LUOVA, IHMISLÄHEINEN JA KILPAILU- KYKYINEN SUOMI Projektisuunnitelma 22.3.2006 (LUONNOS) 2(11) Sisällysluettelo: 1 Strategiaprosessin tausta 3 2 Strategianprosessin
LisätiedotTiina Tuurnala Merenkulkulaitos. Paikkatietomarkkinat Helsingin Messukeskus
Tiina Tuurnala Merenkulkulaitos Paikkatietomarkkinat 3.11.2009 Helsingin Messukeskus 9.11.2009 on paikkatietoinfrastruktuurin toteuttamiseen ja hyödyntämiseen liittyvän tiedon ja kokemusten vaihdon foorumi.
LisätiedotKansallinen palveluarkkitehtuuri ja maksaminen. Julkisen hallinnon ICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas 19.5.2014. Miksi?
Kansallinen palveluarkkitehtuuri ja maksaminen ICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas 19.5.2014 Miksi? Taloudellinen tilanne synkkä Osaaminen on Suomen vahvuus, sitä on hyödynnettävä kaikin tavoin
LisätiedotJOHTAMISEN KÄRKIHANKKEET
JOHTAMISEN KÄRKIHANKKEET Valtionhallinnon johdonfoorumin aamukahvit 13.5.2016 Juha Sarkio, Katju Holkeri, Ari Holopainen Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto PARANNETAAN JOHTAMISTA JA TOIMEENPANOA TAVOITE:
LisätiedotPysyvä toimintatapamuutos keskushallinnon uudistuksella - seminaari Riikka Pellikka
Pysyvä toimintatapamuutos keskushallinnon uudistuksella - seminaari 9.3.2017 Riikka Pellikka Uudistamme julkiset palvelut käyttäjälähtöisiksi ja ensisijaisesti digitaalisiksi toimintatapoja uudistamalla.
LisätiedotMiksi Avointa Dataa? 11/15/13 Heikki Sundquist
Miksi Avointa Dataa? Heikki Sundquist Painovapauslaki 1766 (Chydenius) Vuoden 1766 painovapausasetus, joka säädettiin perustuslakina, takasi laajemman painovapauden kuin missään muualla. Lisäksi lähes
LisätiedotJulkisen hallinnon ICT-toiminto Aleksi Kopponen
Hallitusohjelman toimeenpano Kärkihanke: Digitalisoidaan julkiset palvelut Toimenpide 1: Luodaan kaikkia julkisia palveluita koskevat digitalisoinnin periaatteet 23.10.2015 Aleksi Kopponen Julkisen hallinnon
LisätiedotSääntelyn keventäminen - hallitusohjelman kärkihankkeita
Sääntelyn keventäminen - hallitusohjelman kärkihankkeita Susanna Metsälampi 29.10.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Kärkihankkeet esityksessä Norminpurku http://www.lvm.fi/web/hanke/nor minpurku
LisätiedotDigitalisoidaan julkiset palvelut - hallituksen kärkihanke VM julkisen hallinnon ICT-toiminto
Digitalisoidaan julkiset palvelut - hallituksen kärkihanke 14.10.2015 VM julkisen hallinnon ICT-toiminto KÄRKIHANKE: DIGITALISOIDAAN JULKISET PALVELUT 2 1. Valmistellaan digitalisoinnin periaatteet 2.
LisätiedotMitä tapahtuu JulkICT-kentällä. ICT-johtaja Anna-Maija Karjalainen ICT-muutostukiseminaari
Mitä tapahtuu JulkICT-kentällä ICT-johtaja Anna-Maija Karjalainen ICT-muutostukiseminaari 8.10.2014 Neljä kansallista strategiaa Asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisstrategia
LisätiedotLuova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)
Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena
LisätiedotKuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat
14.6.2005 VNK008:00/2003 Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat YHTEISTYÖKUTSU: SUOMI VERKOSSA KAMPANJA KIRJASTOISSA
LisätiedotKansliapäällikön puheenvuoro
Edessä oli pitkä urakka, mutta päätös oli tehty, ja sehän on aina hyvä juttu. Kansliapäällikön puheenvuoro Haastava tulevaisuus mistä yhteinen suunta? Valtiovarainministeriön ja Tampereen johtamiskorkeakoulun
LisätiedotSähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma. Valtio Expo 2009 Helsinki Ylijohtaja Silja Hiironniemi
Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma Valtio Expo 2009 Helsinki 7.5.2009 Ylijohtaja Silja Hiironniemi Taustaa Hallitusohjelman mukaisesti julkisen hallinnon toimintaa, palvelurakenteita,
LisätiedotTietohallintojohtaja Tauno Heikkilä Valtiovarainministeriö KANSALLINEN TIETOYHTEISKUNTASTRATEGIA
Tietohallintojohtaja Tauno Heikkilä Valtiovarainministeriö KANSALLINEN TIETOYHTEISKUNTASTRATEGIA Keskeiset kuvat luennosta terveydenhuollon XXI atk-päivillä 30.5.1995 * SUOMI TIETOYHTEISKUNNAKCI - KANSALLISET
LisätiedotTIETOYHTEISKUNTAOHJELMAN TAVOITTEET
TIETOYHTEISKUNTAOHJELMAN TAVOITTEET HALLITUSOHJELMA: Tietoyhteiskuntaohjelman tarkoituksena lisätä: kilpailukykyä tuottavuutta sosiaalista tasa-arvoa alueellista tasa-arvoa kansalaisten hyvinvointia elämänlaatua
LisätiedotAvauspuheenvuoro. Erityisavustaja Tuomas Vanhanen, Digi-hankkeilla asiakaslähtöiseen ja hallittuun kokonaisuuteen? tilaisuus, EK 28.9.
Avauspuheenvuoro Erityisavustaja Tuomas Vanhanen, Digi-hankkeilla asiakaslähtöiseen ja hallittuun kokonaisuuteen? tilaisuus, EK 28.9.2016 Miten Suomi sijoittuu kansainvälisissä vertailuissa? Päivitetty
LisätiedotEnsisijaisesti sähköisesti tarjottavien palvelujen tiekartta
Ensisijaisesti sähköisesti tarjottavien palvelujen tiekartta 2017-2021 23.3.2017 Digikuntakokeilun tukiryhmä Marjukka Saarijärvi Julkisen hallinnon ICT-osasto Digitalisaatio ja julkinen hallinto strateginen
LisätiedotYhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin!
Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin! 14.11.2016 Yhteinen tiedon hallinta -hanke vauhtiin! -seminaari Digitalisoidaan julkiset palvelut / Yhteinen tiedon hallinta (YTI) -hanke 1990-luku 2000 Tekniikka
LisätiedotAnnika Lindblom, pääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta
Annika Lindblom, pääsihteeri Kestävän kehityksen toimikunta Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen päivitys KIITOS OSALLISTUMISESTA! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Yhteiskuntasitoumuksen päivitys:
LisätiedotTietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö
Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Kuntamarkkinat 11.9.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut + Kuntaliiton toimeksiannosta
LisätiedotSote-tieto hyötykäyttöön strategia keskeiset linjaukset (STM)
Kuva: Pixabay Sote-tieto hyötykäyttöön strategia 2020 - keskeiset linjaukset (STM) 1. Kansalainen: Pystyn itse 2. Ammattilainen: Kyvykkäät käyttäjät ja fiksut järjestelmät 3. Palvelujärjestelmä: Niukkenevat
LisätiedotNäkemyksiä yhteistyön edistämisestä. Eija Peltonen, johtava hoitaja, TtT, PSSHP Kysteri
Näkemyksiä yhteistyön edistämisestä Eija Peltonen, johtava hoitaja, TtT, PSSHP Kysteri 6.6.2019 Esityksen sisältö Tausta näkemyksilleni Tiedolla johtamisen ja raportoinnin kehittäminen maakunnan valmistelutyö
LisätiedotJulkisen hallinnon sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittaminen. Tilannekatsaus 10.3.2009 Ylijohtaja Silja Hiironniemi
Julkisen hallinnon sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittaminen Tilannekatsaus 10.3.2009 Ylijohtaja Silja Hiironniemi Taustaa Hallitusohjelman mukaisesti julkisen hallinnon toimintaa, palvelurakenteita,
LisätiedotDigitalisaatiota koskevien investointien ohjausmallin kehittäminen Marjut Siintola
Digitalisaatiota koskevien investointien ohjausmallin kehittäminen 5.6.2018 Marjut Siintola 1 Tausta Hallitus päätti puolivälin tarkistuksessa hyväksytyn hallituksen toimintasuunnitelman vuosille 2017-2019
LisätiedotTIETOYHTEISKUNTANEUVOSTON JULKISHALLINNON SÄHKÖINEN ASIOINTI JAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2004
08.03.2004 TIETOYHTEISKUNTANEUVOSTON JULKISHALLINNON SÄHKÖINEN ASIOINTI JAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2004 Yleistä Hallituksen tietoyhteiskuntaohjelmassa todetaan, että valtionhallinto edistää tietoyhteiskuntakehitystä
LisätiedotUudistuksen valmistelun tilannekuva maakunnissa. Kuntamarkkinat Sinikka Salo STM ja Kari Hakari VM
Uudistuksen valmistelun tilannekuva maakunnissa Kuntamarkkinat 13.9.2018 Sinikka Salo STM ja Kari Hakari VM Lainvalmistelusta toimeenpanoon Lainvalmistelu alkaa olla valmista, lait ovat eduskunnan käsittelyssä
LisätiedotNäkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja
Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku
LisätiedotKansallisenpaikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus. Patinen kokous
Kansallisenpaikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus Patinen kokous 13.6.2013 Paikkatietostrategian päivityksen pohjatyöt Avoin sähköinen kysely helmi-maaliskuu, 58 vastausta Toimintaympäristön muutosanalyysi
LisätiedotDigitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012
Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen
LisätiedotToimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi
Kansallinen paikkatietostrategia 2010-2015 Toimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi Pekka Sarkola Poscon Oy 9.2.2012 Visio 2015 Paikkatietoinfrastruktuuri on parantanut palvelun ja päätöksenteon laatua
LisätiedotMaakuntauudistuksen ICT valmistelun ajankohtaiset
Maakuntauudistuksen ICT valmistelun ajankohtaiset 15.5.2017 Soteprojektiryhmä Tomi Hytönen Minna Saario 1 11.5.2017 ICT valmistelun alueita Valmisteltu ICTpalvelukeskuksen asetusluonnos (ML 119 ) Tehtävät
LisätiedotTietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011
1 Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011 Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta 6.9.2007 Peruspalveluministeri Paula Risikko 2 PERUSLÄHTÖKOHDAT SEKTORIMINISTERIÖILLÄ PERUSVASTUU
LisätiedotKohti tulevaisuuden hyvää ja vaikuttavaa hallintoa
Kohti tulevaisuuden hyvää ja vaikuttavaa hallintoa Projektijohtaja, alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 9.3.2017 Helsinki VM / Keskushallintouudistus Hallituksen linjaukset keskushallinnon uudistuksesta Pääministeri
LisätiedotVnP: Palvelut ja tiedot käytössä. Luonnos v O-P Rissanen
VnP: Palvelut ja tiedot käytössä Luonnos v 0.45 10.9.2013 O-P Rissanen Periaatepäätöksen tavoitteet Yhdistää tehdyt esitykset ja päätökset yhdeksi kokonaisuudeksi sekä kuvata ja tarvittaessa linjata niitä
LisätiedotKuntien kustannusten karsiminen tehtäviä ja velvoitteita vähentämällä - kärkihanke. Ylijohtaja Silja Hiironniemi Kuntamarkkinat 10.9.
Kuntien kustannusten karsiminen tehtäviä ja velvoitteita vähentämällä - kärkihanke Ylijohtaja Silja Hiironniemi Kuntamarkkinat 10.9.2015 Kuntien tehtävien ja velvoitteiden kehitys elokuun 2013 jälkeen
LisätiedotKuntaliitto InnoSI Impact partnerina Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja Suomen Kuntaliitto
Kuntaliitto InnoSI Impact partnerina 30.10.2015 Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja Suomen Kuntaliitto Kuntaliiton rooli InnoSIprojektissa Suomen Kuntaliitto toimii kansallisena kumppanina edistäen
LisätiedotHallitusohjelma ja digitalisaatio
Hallitusohjelma ja digitalisaatio 30.10.2015 O-P Rissanen SYKEn digiaineistoaamu JulkICT Toimenpiteet Hallituskauden kärkihankkeet Hallituskauden tavoitteet 10v tavoite Toimeenpano 8 DIGITALISAATIO, KOKEILUT
LisätiedotTYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen
TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma
LisätiedotVarsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivitys vuosille
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 628/00.04.01/2019 87 Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivitys vuosille 2019-2020 Sosiaali- ja terveysjohtaja Juha Sandberg
LisätiedotDigitalisoituvan yhteiskunnan edellytykset Tavoite 2025 JUHTA-työpaja
Digitalisoituvan yhteiskunnan edellytykset Tavoite 2025 JUHTA-työpaja JUHTA 21.03.2018 13.03.2018 Petteri Ohvo Tunnistetut käynnissä olevat tulevaisuus-työt Tavoite 2025 Juhta Kuntatoimijat Hallinnonalat
LisätiedotAvoimen tiedon ohjelma 2013-2015 (LUONNOS)
Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015 (LUONNOS) Julkisen tiedon hyödyntämistä edistetään avaamalla julkisin varoin tuotettuja tietovarantoja kansalaisten ja yritysten käyttöön. Näin avataan markkinoita uusille
LisätiedotAjankohtaiskatsaus maakuntauudistukseen
Ajankohtaiskatsaus maakuntauudistukseen Neuvotteleva virkamies Katja Palonen Valtiovarainministeriö 1 28.5.2018 Etunimi Sukunimi Miksi maakunta- ja sote-uudistus tehdään? Perustuslakivaliokunta kesällä
LisätiedotTAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT
TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari 28.10.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Projektin ensisijaisena tavoitteena on yhteisesti suunnitella ja arvioida alueellisen ja paikallisen tason tietojärjestelmäarkkitehtuurin
LisätiedotKertomusluonnoksesta annetut lausunnot 5/2018 Valtioneuvoston cleantech-strategian toimeenpano 210/54/2016
Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot 5/2018 Valtioneuvoston cleantech-strategian toimeenpano 210/54/2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö, 4.10.2017. Työ- ja elinkeinoministeriö, 9.10.2017. Ympäristöministeriö,
LisätiedotTilannekatsaus Sipilän hallituksen ohjelman toimeenpanoon. Toiminnanjohtajien aamiainen
Tilannekatsaus Sipilän hallituksen ohjelman toimeenpanoon Toiminnanjohtajien aamiainen 18.11.2015 Sakari Piippo / Valtioneuvoston kanslia Hallituskriisi ja sote-uudistus Hallituskriisi marraskuussa 2015
LisätiedotJUHTA Riikka Pellikka
JUHTA 4.4.2017 Riikka Pellikka Suomidigin missio: Uudistamme julkiset palvelut käyttäjälähtöisiksi ja ensisijaisesti digitaalisiksi toimintatapoja uudistamalla. Tilanne kevät 2016 o Digitalisoinnin periaatteet
LisätiedotVetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen
VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin
LisätiedotHE 135/2018 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain 30 :n muuttamisesta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain 30 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) muuttamista siten,
LisätiedotJärjestöt digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Miten hyödyntää teknologian mahdollisuuksia
Järjestöt digitalisoituvassa yhteiskunnassa Miten hyödyntää teknologian mahdollisuuksia Ikäteknologiakeskuksen verkostotapaaminen 1.12.2016 Vesa Kurikka Esityksen sisältö 1. Digitalisaatio mitä se on?
LisätiedotVALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen:
VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: 1. Uuden liikennepolitiikan tarve ja mahdollisuudet Liikennepolitiikka
LisätiedotHallitusohjelma ja digitalisaatio
Hallitusohjelma ja digitalisaatio Anna-Maija Karjalainen Avoimen tiedon ohjelman päätöstilaisuus 17.9.2015 JulkICT Toimenpiteet Kärkihankkeen tavoite Hallituskauden kärkihankkeet Hallituskauden tavoitteet
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous
Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen
LisätiedotValtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM Kallela Jari(VM), Rissanen Olli- Pekka(VM) JULKINEN
Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM2017-00224 JulkICT Kallela Jari(VM), Rissanen Olli- Pekka(VM) 20.04.2017 JULKINEN Asia Eurooppalaiset yhteentoimivuusperiaatteet täytäntöönpanostrategia Kokous U/E/UTP-tunnus
LisätiedotSUOMEN MINERAALISTRATEGIAN PÄÄTÖSSEMINAARI
SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN PÄÄTÖSSEMINAARI TEOLLISUUSNEUVOS ALPO KUPARINEN 8.10..2010. SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN LAADINNAN LÄHTÖKOHDAT Taustalla globaali kehitys; raaka-aineiden kysynnän kasvu, hintojen
LisätiedotSähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma. neuvotteleva virkamies Marjukka Ala-Harja VM/ValtIT
Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma neuvotteleva virkamies Marjukka Ala-Harja VM/ValtIT Taustaa Hallitusohjelman mukaisesti julkisen hallinnon toimintaa, palvelurakenteita,
LisätiedotYritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen
Yritykset & ihmisoikeudet 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Valtioneuvosto, yhteiskuntavastuu ja ihmisoikeudet mistä on kyse? Valtioneuvoston yhteiskuntavastuupolitiikan isoimpia kysymyksiä tällä hetkellä
LisätiedotMuutos on mahdollisuus: kokemuksia muutosten johtamisesta
Muutos on mahdollisuus: kokemuksia muutosten johtamisesta Johtajuussymposium: Kehitämme yhdessä- TKI:llä vaikuttavuutta Soteen, Tampere 11.9.2019 Päivi Nerg, Hallintopolitiikan alivaltiosihteeri, Valtiovarainministeriö
LisätiedotTOIMENPIDE 3: YKSI LUUKKU & TIEDONHALLINTALAKI TOIMENPIDE 1: DIGITALISOINNIN PERIAATTEET KÄRKIHANKE: DIGITALISOIDAAN JULKISET PALVELUT
1 KÄRKIHANKE: DIGITALISOIDAAN JULKISET PALVELUT 10/2015 2 KÄRKIHANKKEEN AIKATAULU 1. Valmistellaan digitalisoinnin periaatteet 2. Digitalisoiminen toteutetaan asiakaslähtöisesti 3. Luodaan digitalisoinnin
LisätiedotPysyvästi säilytettäväksi määrätyn sähköisen aineiston säilytys- ja tietopalvelu, OKM/7/591/2015 Liitteet:
Suvi Ritvos Lähettäjä: noreply@eduuni.fi Lähetetty: 25. elokuuta 2015 13:29 Aihe: Pysyvästi säilytettäväksi määrätyn sähköisen aineiston säilytys- ja tietopalvelu, Liitteet: Kansilehti.PDF; Pysyvästi säilytettäväksi
LisätiedotYK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja niitä kuvaavat indikaattorit: sosiaalinen kestävyys, sukupuolten tasa-arvo ja eriarvoisuuden vähentäminen
YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja niitä kuvaavat indikaattorit: sosiaalinen kestävyys, sukupuolten tasa-arvo ja eriarvoisuuden vähentäminen KUNTIEN JA MAAKUNTIEN TASA-ARVO- JA 10.4.2019 YHDENVERTAISUUSVERKOSTON
LisätiedotUudenmaan maakunnan toiminnan ja hallinnon käynnistämisen riskiarvio Tiivistelmä
Uudenmaan maakunnan toiminnan ja hallinnon käynnistämisen riskiarvio Tiivistelmä 21.8.2017 Tausta Projektin tavoitteena oli kartoittaa Uudenmaan maakunnan toiminnan käynnistämiseen liittyvät riskit valituilla
LisätiedotVALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja
VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»
LisätiedotVALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Lainsäädäntöneuvos Sami Kivivasara
VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Lainsäädäntöneuvos Sami Kivivasara 21.2.2013 VALTIONEUVOSTON ASETUS JULKISEN HALLINNON TIETOHALLINNON NEU- VOTTELUKUNNASTA 1 Taustaa Julkisen hallinnon tietohallinnon
LisätiedotSIR ~ OIKEUSMINISTERiÖ
SIR ~ OIKEUSMINISTERiÖ 23.10.2015 OM 5/69/2015 Jakelussa mainituille JÄSENEN NIMEÄMINEN KORRUPTIONVASTAISEEN YHTEISTYÖVERKOSTOON Oikeusministeriön asettamana on toiminut korruptionvastainen yhteistyö verkosto,
LisätiedotKieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö
Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku numeroina Yhteinen Kieku-tietojärjestelmä korvaa vanhat (yli 100 kpl) talousja henkilöstöhallinnon
LisätiedotÄlykkäitä tekoja Suomelle
Älykkäitä tekoja Suomelle Teknologiateollisuuden tavoitteet hallituskaudelle 2019-2023 TekojaSuomelle.fi Teknologiateollisuus Suomen merkittävin elinkeino 51 % Suomen viennistä 310 000 ihmistä työskentelee
LisätiedotSuomi teknologiapohjaisten hyvinvointipalvelujen globaalina edelläkävijänä? 9.12.2009 Mikko Kosonen
Suomi teknologiapohjaisten hyvinvointipalvelujen globaalina edelläkävijänä? 9.12.2009 Mikko Kosonen Lähtökohtana hyvinvoinnin ja talouden tasapainoinen kehittäminen Edistyksellinen teollisuus- ja innovaatiopolitiikka
LisätiedotValtioneuvoston demokratiapolitiikka ja sähköiset demokratiapalvelut. Niklas Wilhelmsson Neuvotteleva virkamies Oikeusministeriö
Valtioneuvoston demokratiapolitiikka ja sähköiset demokratiapalvelut Niklas Wilhelmsson Neuvotteleva virkamies Oikeusministeriö Demokratian kehittäminen: taustaa Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma
LisätiedotUusia avauksia Digitalisaatiohaaste 2015 tehtyjen esitysten pohjalta eteenpäin
Uusia avauksia Digitalisaatiohaaste 2015 tehtyjen esitysten pohjalta eteenpäin 29.09.2015 Aleksi Kopponen Julkisen hallinnon ICT-toiminto 2 Kärkihanke: Digitalisoidaan julkiset palvelut Toimenpide: Luodaan
LisätiedotJHS-järjestelmä ja standardit. Pekka Niemi JHS-projektipäällikkö Valtiovarainministeriö, KuntaIT-yksikkö
JHS-järjestelmä ja standardit Pekka Niemi JHS-projektipäällikkö Valtiovarainministeriö, KuntaIT-yksikkö 9.6.2010 1 JHS-järjestelmän historiaa Valtioneuvosto päätti valtionhallinnon sisäisistä standardeista
LisätiedotLausunto Palvelut ja tiedot käytössä - Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia
JulkICT strategia Kotkan kaupunki Tietohallinto Asia: Lausunto Palvelut ja tiedot käytössä - Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020 Viite: VM:n lausuntopyyntö VM 155:00/2011 1. Vastaajan
LisätiedotVaihtoehtoja uudeksi kestävän kehityksen toimikunnan toimintamalliksi
Vaihtoehtoja uudeksi kestävän kehityksen toimikunnan toimintamalliksi 13.12.2012 Gaia Consulting Oy Sanna Ahvenharju, Mikko Halonen, Erkka Ryynänen, Alina Pathan Sisältö Taustoja mallien kehitykselle -
LisätiedotAsia Tallinnan EU-ministerikokouksen julkilausuma sähköisen hallinnon kehittämisestä
Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM2017-00515 JulkICT Korhonen Juhani 02.10.2017 Asia Tallinnan EU-ministerikokouksen julkilausuma sähköisen hallinnon kehittämisestä Kokous Epävirallinen sähköisen hallinnon
LisätiedotDigitaalinen Suomi Yhdenvertainen kaikille #Digiarkeen: huomiot kehittämisen tueksi
Digitaalinen Suomi Yhdenvertainen kaikille #Digiarkeen: huomiot kehittämisen tueksi 29.3.2019 1 VIDEO Lahden Lähimmäispalvelu ry:n YouTube -kanavalla julkaistu kappale https://youtu.be/71tjh6bzkek 2 Ohjelma
LisätiedotTulosohjaus-hanke. Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO
Tavoitteena strategisempi, kevyempi, poikkihallinnollisempi ja yhtenäisempi tulosohjaus Tulosohjaus-hanke Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO Pilotin esitys 16.10. Tulosohjauksen kehittämisen
LisätiedotMirja Antila, LAPE-akatemian fasilitaattori
Mirja Antila, LAPE-akatemian fasilitaattori Oppimisprosessi Kansallisesti sosiaali- ja terveys- ja opetus- ja kulttuuriministeriöstä johdettu Alueellisiin tarpeisiin räätälöity Lasten ja nuorten hyvinvoinnin
LisätiedotAjankohtaista soteuudistuksesta
Ajankohtaista soteuudistuksesta 14.2.2019 Soste, Järjestöt muutoksessa Sinikka Salo, HLT, EHL, Sote-muutosjohtaja Sosiaali- ja terveysministeriö 14.2.2019 Sosiaali- ja terveysministeriö 14.2.2019 Sosiaali-
LisätiedotSähköisen asioinnin ensisijaisuus
Sähköisen asioinnin ensisijaisuus Hallituksen strategiaistunto 29.1. 2018 Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Sähköisen asioinnin ensisijaisuuden tavoitetila 2022 Tavoitetilassa 2022 Viranomaiset
LisätiedotSisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014-
Tutkimuksen painopistealueet sisäasiainministeriön hallinnonalalla Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014- Tiina Ranta-Lassila, sisäasiainministeriö Kuopio 27.9.2013 27.9.2013 Tausta
LisätiedotJUHTA:n kokous Sote- ja aluehallintouudistus
JUHTA:n kokous 14.10.2015 Sote- ja aluehallintouudistus Sirpa Mäntynen Julkisen hallinnon tieto- ja viestintätekninen toiminto/digitalisaatio - yksikkö 2 Itsehallintoalueiden perustamisen ja soteuudistuksen
LisätiedotKansallinen paikkatietostrategia Toimeenpanon tilanne. Pekka Sarkola Poscon Oy
Kansallinen paikkatietostrategia 2010-2015 Toimeenpanon tilanne Pekka Sarkola Poscon Oy 26.8.2011 Ministeriöiden haastattelut Haastatellaan paikkatietojen tuottamisen ja hyödyntämisen kannalta oleelliset
Lisätiedot