TAMMENLEHVÄN PERINNELIITTO

Transkriptio

1 TAMMENLEHVÄN PERINNELIITTO KERTOMUS TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2016 Sotiemme veteraanien valtakunnalliset liitot perustivat Tammenlehvän Perinneliiton huhtikuussa 2003 varmistaakseen keskeisten muistojen ja arvojen säilymisen sotien veteraanien teoista ja aikaansaannoksista Suomen kansan keskuudessa. Liiton avulla siirretään veteraaniaikakautta koskeva perintö aina uusien sukupolvien vaalittavaksi. Tavoitteena on aikaansaada hyvin suunniteltu, oikein kohdistettu ja resursseiltaan riittävän kattava toimintakokonaisuus ohjaamaan, kokoamaan ja kannustamaan tätä perinnetyötä. Tammenlehvän Perinneliiton varsinainen toiminta käynnistyi vuoden 2005 aikana ja jatkui vuonna 2016 aiemmin suunnitellulla tavalla. 1. Liiton tarkoitus ja toiminta-ajatus Liiton tarkoituksena on hoitaa ja vaalia Suomen vuosina käymien sotien veteraanien perinteitä ja arvoja. Liiton toiminta-ajatuksena on koota yhteen yhteisöjä, jotka ovat kiinnostuneita, halukkaita ja kykeneviä osallistumaan liiton tarkoitusta edistävään perinnetyöhön. Liiton toiminnan painopiste on valtakunnallisesti merkittävän perinneaineiston vaalimisessa ja veteraanisukupolven arvojen vaalimisessa. Kentällä liitto toimii jäsenjärjestöjensä ja yhteistyökumppaniensa organisaatioiden kautta. 2. Järjestötoiminta Liiton sääntömääräinen vuosikokous pidettiin ravintola Makun tiloissa Pasilassa Paikalla oli 18 jäsenjärjestön viralliset edustajat. Liiton jäsenet Liitto kutsuu tai anomuksesta hyväksyy varsinaisiksi jäsenikseen yhteisöjä, jotka ovat valmiit toteuttamaan liiton säännöissä mainittuja päämääriä, ottamaan hoitaakseen sovittavia perinnetehtäviä ja jotka oman toimintansa luonteen sekä laadun puolesta ovat sopivia liiton jäseniksi. Liiton varsinaisia jäseniä olivat koko toimintavuoden ajan seuraavat 22 yhteisöä: Sotainvalidien Veljesliitto ry, Suomen Sotaveteraaniliitto ry, Rintamaveteraaniliitto ry, Jatkosodan Siviiliveteraanit ry, Kaatuneitten Omaisten Liitto ry, Kadettikunta ry, Maanpuolustuskiltojen liitto ry, Reserviläisliitto ry, Rintamaveteraaniliiton kannatus- ja perinnesäätiö, Sotainvalidien Perinnejärjestö ry, Sotavainajien muiston vaalimisyhdistys ry, Sotaveteraanien tuki- ja perinnesäätiö, Sotilaspoikien Perinneliitto ry, Sotilaskotiliitto ry, Suojeluskuntien ja Lotta Svärdin Perinteiden Liitto ry, Suomen Kotiseutuliitto ry, Suomen

2 2 Lottaperinneliitto ry, Suomen-poikien perinneyhdistys ry, Suomen rauhanturvaajaliitto ry, Suomen Reserviupseeriliitto ry, Vapaussodan Perinneliitto ry ja Veteraanivastuu ry. Hallitus Liiton hallituksen puheenjohtajana oli filosofian tohtori Eino Siuruainen (varajäsen YTK Anneli Taina). Hallituksen jäseninä olivat toimikaudeksi valitut lääkintäkenraalimajuri evp. Timo Sahi (varajäsen VT Jari Rantala), ekonomi Matti Niemi (varajäsen diplomi-insinööri Yrjö- Pekka Rautalahti), hallitusneuvos Pekka Pitkänen (varajäsen kenraaliluutnantti evp. Paavo Kiljunen) ja professori Aura Korppi-Tommola (varajäsen lastentarhanopettaja Tuija Saura). Hallituksen jäseniksi toimikaudeksi valittiin yksimielisesti vuorineuvos Jukka Viinanen (varajäsen toiminnanjohtaja Tero Tuomisto), valtiotieteiden maisteri Klaus Halla (varajäsen ylijohtaja Riitta Kaivosoja), maakuntaneuvos Kimmo Kajaste (varajäsen prikaatikenraali evp. Hannu Luotola) ja kontra-amiraali Timo Junttila (varajäsen prikaatikenraali Kim Mattsson). Hallituksen keskuudestaan valitsemana varapuheenjohtajana toimi Matti Niemi. Hallituksen kokouksia pidettiin viisi. Jäsenten osallistumisprosentti kokouksiin oli 95. Työvaliokunta Hallituksen keskuudestaan nimeämään työvaliokuntaan kuuluivat Matti Niemi (puheenjohtaja), Kimmo Kajaste, Klaus Halla ja Pekka Pitkänen. Työvaliokunta piti viisi kokousta. Hallitus valitsi lisäksi keskuudestaan talousvastaavaksi edelleen Matti Niemen ja tutkimusvastaavaksi Aura Korppi-Tommolan. Neuvottelukunta Toimintakauden alkaessa neuvottelukunnan puheenjohtajana oli entinen pääministeri Paavo Lipponen. Neuvottelukunnassa oli puheenjohtajan lisäksi 21 jäsentä. Puheenjohtajan ohella neuvottelukunnan kutsuttuina jäseniä olivat puheenjohtaja Mikko Halkilahti Suomen Reserviupseeriliitto ry, puheenjohtaja Kaija Vesala Suomen Lottaperinneliitto ry, vuorineuvos Jukka Härmälä Capman Oyj, pääjohtaja Erkki Moisander LähiTapiola-ryhmä, vararehtori Anna Mauranen Helsingin yliopisto, professori Markku Löytönen Helsingin yliopisto, pääsihteeri Markku Honkasalo Sotainvalidien Veljesliitto ry, vakuutusneuvos Harri Kainulainen Sotavahinkosäätiö, hallituksen puheenjohtaja Kirsi Moisander Suomen Kotiseutuliitto ry, kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki Kaatuneitten Omaisten Liitto ry, puheenjohtaja Pirjo Björk Lotta Svärd Säätiö, professori Ohto Manninen, puheenjohtaja Kirsi Patrikainen Sotilaskotiliitto ry, pääjohtaja Taavi Heikkilä SOK-yhtymä, pääjohtaja Jussi Nuorteva Kansallisarkisto, teologian maisteri Tapani Ruokanen, kansliapäällikkö Jukka Juusti Puolustusministeriö, puheenjohtaja Lea Sairanen Marttaliitto ry,

3 3 valtuuston puheenjohtaja Antti Simola Rintamaveteraaniliitto ry, kenraali Jaakko Valtanen ja puheenjohtaja Janne Virkkunen Helsingin Sanomain Säätiö. Neuvottelukunnan pidettäväksi suunniteltu kokous jouduttiin peruuttamaan useiden päällekkäisten tapahtumien vuoksi. Tilintarkastajat Liiton tilintarkastajana oli KHT Hannu Riippi ja varatilintarkastajana KHT Juha Selänne sekä toisena tilintarkastajana ja varatilintarkastajana KHT-yhteisö BDO. Pankkiyhteydet Liiton pankkitilit (2) ovat Helsingin OP Pankissa. Toimihenkilöt ja toimitilat Liiton toiminnanjohtajana toimi eversti evp., VTM Pekka Holopainen. Liiton kirjanpito- ja taloushallintopalveluja on hoitanut Tilitoimisto Aureelia Ky. Liiton toimisto on ollut veteraani- ja perinnejärjestöjen yhteisissä toimitiloissa Helsingin Itä- Pasilassa (Ratamestarinkatu 9). Järjestöjen kesken on allekirjoitettu helmikuussa 2008 yhteistoimintasopimus, jonka mukaisesti liitto on hoitanut yhteisten tilojen käytännön hallinnointia sekä sopimus- ja maksuliikenneasioita. 3. Perinnetyö Kansallisen veteraanipäivän tulevaisuussuunnittelu Valtioneuvoston kanslian ohjauskirjeessä annettiin tulevaisuussuunnittelua koskeva toimeksianto, jonka perusteella liiton on esitettävä suunnitelma Kansallisen veteraanipäivän vieton muodoista Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuotena Kansallisen veteraanipäivän valtakunnallisen päätoimikunnan kanssa sovitun mukaisesti liitto on jatkanut veteraanipäivän tulevaisuutta koskevaa suunnittelutyötä. Työtä varten kootun Kansallisen veteraanipäivän uudistamistyöryhmän puheenjohtajana on ollut hallituksen jäsen Kimmo Kajaste. Maanpuolustuksen Kannatussäätiön ja Kaatuneiden Muistosäätiön myöntämin lahjoitusvaroin palkattiin kehitystyön projektihenkilöksi Sam Björklund kolmen kuukauden määräajaksi. Björklund aloitti työskentelyn , ja työsuhde päättyi Työryhmän esitys Kansallisen veteraanipäivän uudistamiseksi valmistui lokakuussa, ja työryhmä päätti työnsä Työryhmän esitys, jonka hallitus hyväksyi kokouksessaan , ja joka sisälsi itse asiakirjan, taustamuistion, muistion tiivistelmän ja esimerkin

4 4 uudistetusta kansallisesta veteraanipäivästä, lähetettiin valtioneuvoston kansliaan Alueellinen perinnetyö Alueellisen perinnetyön toimintamallia kehiteltiin edelleen yhdessä Suomen Sotaveteraaniliiton kanssa eri puolilla maata pidetyissä yhteensä 15:ssä alueellisen perinnetyön suunnittelukokouksessa. Suunnittelun ja yhteistyön pohjaksi laadittua liiton perinnetyön visiota 2020 esiteltiin eri yhteyksissä jäsenyhteisöille ja yhteistyökumppaneille. Veteraaniperinteen seminaari Järjestyksessä 12. veteraaniperinteen seminaari järjestettiin Seinäjoella Seinäjoki-salissa. Seminaarin teemana oli Veteraaniperinne muuttuvassa maailmassa. Seminaariin osallistui 55 kutsuttua henkilöä. Asiantuntevien alustusten pohjalta käytiin vilkas keskustelu ja palaute tapahtumasta oli myönteistä. Veteraaniaikakauden historia Sotiemme veteraanit. Rintamalta rakentamaan -teoksen nimikoidut kappaleet luovutettiin toimintavuoden aikana seuraavasti: - Suomen Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen 14.1., - Suomen Kuvalehden päätoimittaja Ville Pernaa 15.1., - Puolustusministeriön kansliapäällikkö Jukka Juusti 7.4. ja - Pääesikunnan päällikkö vara-amiraali Kari Takanen 7.4. Selkokirjahanke II Kevään 2016 aikana käynnistettiin selkokirjahanke II, jonka tavoitteena oli tuottaa sodan jälkeisestä asutustoiminnasta kertova teos henkilöille, joiden suomen kielen osaaminen on syystä tai toisesta rajoittunut. Teoksen nimi on Yhdessä eteenpäin sodanjälkeisen asutuksen vaiheita, ja sen painos oli 500 kappaletta. Teosta on jaettu ilmaiseksi mm. alueorganisaatioille sekä edelleen tiedoksi -kappaleina Työ- ja elinkeinoministeriön kotouttamisesta vastaaville organisaatioille. Kirja on ladattavissa pdf. - muodossa liiton kotisivuilta. Teoksen kustantamisen on osaltaan mahdollistanut Lotta Svärd Säätiön myöntämä avustus. Veteraaniperinteen vaalija-kilpi Toimintavuonna ei myönnetty eikä luovutettu veteraaniperinteen vaalija -kilpiä.

5 5 Muu perinnetyö: Muistomerkkihanke ja perinnematkat Liitto aloitti juhlavuoteensa (10 v) liittyvän hankkeen vuonna 2013, jossa tarkoituksena oli kartoittaa viime sodista ja niiden veteraaneista kertovat muistomerkit ja muistolaatat kaikissa Suomen kunnissa. Hankkeen tavoitteena oli muistomerkkejä koskevan tiedon kokoaminen liiton perinneportaaliin muistomerkkien kunnon toteaminen muistomerkkeihin liittyvien perinnetapojen kartoittaminen yhteistyön testaaminen alueellisessa perinnetyössä veteraaniperinteen tunnetuksi tekeminen perinnetyön tunnettuuden lisääminen liiton ja muiden perinnetyön tekijöiden tunnettuuden lisääminen. Hanketta on jatkettu edelleen mm. saadun materiaalin päivityksen ja portaaliin viennin muodossa. Hallituksen jäsenistä kolme (Siuruainen, Halla, Pitkänen) osallistui Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksen järjestämälle perinnematkalle Pietari-Novgorod-Tartto-Valgu -alueille Edelleen hallituksen jäseniä osallistui Kansallisen veteraanipäivän pääjuhlaan Oulussa Liitto järjesti Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liiton 31 jäsenelle perinnematkan Kannaksen taistelupaikoille Matkan rahoitti Kaatuneiden Muistosäätiö. Matkasta saatu palaute oli erittäin myönteistä. Toiminnanjohtaja oli liiton edustajana Kansallisen veteraanipäivän valtakunnallisessa päätoimikunnassa. 4. Viestintä ja suhdetoiminta Liiton viestinnän keskeisin tavoite on pitää suomalainen yhteiskunta pysyvästi tietoisena sotiemme veteraanien teoista, aikaansaannoksista ja perinnöstä sekä maanpuolustustahdon tärkeydestä. Liiton tunnettuuden saavuttamiseksi toteutettiin toimintavuoden aikana seuraavat toimenpiteet: - uudistettiin liiton kotisivujen rakenne ja sisältö vastaamaan tämän päivän vaatimuksia ( yhteistoiminnassa Frantic Oy:n, Integral Oy:n ja ArmiCreatives Oy:n kanssa; hankkeen rahoitti Kaatuneiden Muistosäätiö; - ylläpidettiin veteraaniperinteen portaalia osoitteessa - laadittiin jäsenliittojen ja kumppanien julkaisuihin artikkeleita ja - käytiin esittelemässä liiton toimintaa jäsenliitoille sekä muille yhteistyötahoille. Facebook- ja Twitter-tilien käyttöä sosiaalisena mediana jatkettiin. Facebook-sivuilla oli lähes tykkäystä.

6 6 Liiton kotisivuilla oli keskimäärin noin kävijäkertaa kuukaudessa (vähin 1 700, enin 4 700/kk). Toimintavuoden aikana luovutettiin liiton standaareja seuraavasti: - Kaatuneitten Omaisten Liitolle (70 vuotta , myönnetty ); - toiminnanjohtaja Pekka Holopaiselle (60 vuotta 9.4., myönnetty 2.5.); - ministeri Matti Louekoskelle (75 vuotta 14.4., myönnetty 2.5.) ja - kenraaliluutnantti Sakari Honkamaalle (hallituksen jäsenyyden päättyminen, myönnetty 2.5.), - prikaatikenraali Finn-Göran Wennströmille (hallituksen jäsenyyden päättyminen, myönnetty 2.5.), ja - Sotainvalidien Veljesliiton puheenjohtaja Juhani Saarelle (70 vuotta 6.10., myönnetty ). 5. Liiton talous Valtion talousarviossa Opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokkaan sisältyvänä avustuksena liiton toiminnalle saatiin Liiton perinnetyön kannalta merkittäviä ovat olleet veteraanijärjestöjen, Lotta Svärd Säätiön, Sotavahinkosäätiön ja Kaatuneiden Muistosäätiön myöntämät avustukset. Veteraanijärjestöjen yhteisten toimitilojen vuokrakuluihin saatiin Rahaautomaattiyhdistykseltä avustuksena , millä summalla kyettiin kattamaan vuokrattujen tilojen vastikkeet. Liiton tilinpäätös vuodelta 2016 osoittaa ,88 :n alijäämää. Liiton toiminnan jatkuva ylläpitäminen edellyttää, että valtioneuvoston tuki edelleen säilyy ja että muuhun kuin varsinaiseen perinnetyöhön tarvittavan rahoituksen määrää ja samalla liiton maksuvalmiutta voidaan oleellisesti kasvattaa. Perinnetyön rahoitus perustuu pääosin rahastoilta, säätiöiltä ja muilta toimijoilta saataviin hankekohtaisiin avustuksiin.