TAMMENLEHVÄN PERINNELIITTO

Transkriptio

1 TAMMENLEHVÄN PERINNELIITTO KERTOMUS TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 Sotiemme veteraanien valtakunnalliset liitot perustivat Tammenlehvän Perinneliiton huhtikuussa 2003 varmistaakseen keskeisten muistojen ja arvojen säilymisen sotien veteraanien teoista ja aikaansaannoksista Suomen kansan keskuudessa. Liiton avulla siirretään veteraaniaikakautta koskeva perintö aina uusien sukupolvien vaalittavaksi. Tavoitteena on aikaansaada hyvin suunniteltu, oikein kohdistettu ja resursseiltaan riittävän kattava toimintakokonaisuus ohjaamaan, kokoamaan ja kannustamaan tätä perinnetyötä. Tammenlehvän Perinneliiton varsinainen toiminta käynnistyi vuoden 2005 aikana ja jatkui vuonna 2014 aiemmin suunnitellulla tavalla. 1. Liiton tarkoitus ja toiminta- ajatus Liiton tarkoituksena on hoitaa ja vaalia Suomen vuosina käymien sotien veteraanien perinteitä ja arvoja. Liiton toiminta- ajatuksena on koota yhteen yhteisöjä, jotka ovat kiinnostuneita, halukkaita ja kykeneviä osallistumaan liiton tarkoitusta edistävään perinnetyöhön. Liiton toiminnan painopiste on valtakunnallisesti merkittävän perinneaineiston vaalimisessa ja veteraanisukupolven arvojen vaalimisessa. Kentällä liitto toimii jäsenjärjestöjensä ja yhteistyökumppaniensa organisaatioiden kautta. 2. Järjestötoiminta Liiton sääntömääräinen vuosikokous pidettiin ravintola Limonen tiloissa Pasilassa Paikalla oli 19 jäsenjärjestön viralliset edustajat. Liiton jäsenet Liitto kutsuu tai anomuksesta hyväksyy varsinaisiksi jäsenikseen yhteisöjä, jotka ovat valmiit toteuttamaan liiton säännöissä mainittuja päämääriä, ottamaan hoitaakseen sovittavia perinnetehtäviä ja jotka oman toimintansa luonteen sekä laadun puolesta ovat sopivia liiton jäseniksi. Liiton varsinaisia jäseniä olivat koko toimintavuoden ajan seuraavat 22 yhteisöä: Sotainvalidien Veljesliitto ry, Suomen Sotaveteraaniliitto ry, Rintamaveteraaniliitto ry, Jatkosodan Siviiliveteraanit ry, Kaatuneitten Omaisten Liitto ry, Kadettikunta ry, Maanpuolustuskiltojen liitto ry, Reserviläisliitto ry, Rintamaveteraaniliiton kannatus- ja perinnesäätiö, Sotainvalidien Perinnejärjestö ry, Sotavainajien muiston vaalimisyhdistys ry, Sotaveteraanien tuki- ja perinnesäätiö, Sotilaspoikien Perinneliitto ry, Sotilaskotiliitto ry, Suojeluskuntien ja Lotta Svärdin Perinteiden Liitto ry, Suomen Kotiseutuliitto ry, Suomen

2 2 Lottaperinneliitto ry, Suomen- poikien perinneyhdistys ry, Suomen rauhanturvaajaliitto ry, Suomen Reserviupseeriliitto ry, Vapaussodan Perinneliitto ry ja Veteraanivastuu ry. Hallitus Liiton hallituksen puheenjohtajana oli filosofian tohtori Eino Siuruainen (varajäsen ylijohtaja Anneli Taina). Hallituksen jäseninä olivat toimikaudeksi valitut kirkkoherra Pertti Ruotsalo (varajäsen lakimies Jari Rantala), hallitusneuvos Pekka Pitkänen (varajäsen puheenjohtaja Paavo Kiljunen), professori Aura Korppi- Tommola (varajäsen puheenjohtaja Pirkko Kuorehjärvi) ja ekonomi Matti Niemi (varajäsen DI Yrjö- Pekka Rautalahti), sekä toimikaudeksi valitut puheenjohtaja Finn- Göran Wennström (varajäsen puheenjohtaja Matti Louekoski), kehitysjohtaja Klaus Halla (varajäsen ylijohtaja Riitta Kaivosoja), maakuntaneuvos Kimmo Kajaste (varajäsen professori Pentti Seppälä) ja kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa (varajäsen prikaatikenraali Jukka Ojala). Hallituksen keskuudestaan valitsemana varapuheenjohtajana toimi Matti Niemi. Hallituksen kokouksia pidettiin viisi. Hallituksen kokousten osallistumisprosentti oli 90 %. Työvaliokunta Hallituksen keskuudestaan nimeämään työvaliokuntaan kuuluivat Matti Niemi (puheenjohtaja), Kimmo Kajaste, Klaus Halla ja Pekka Pitkänen. Työvaliokunta piti viisi kokousta. Hallitus valitsi lisäksi keskuudestaan talousvastaavaksi edelleen Matti Niemen ja tutkimusvastaavaksi Aura Korppi- Tommolan. Neuvottelukunta Toimintakauden alkaessa neuvottelukunnan puheenjohtajana oli entinen pääministeri Paavo Lipponen ja varapuheenjohtajina pääjohtaja Asmo Kalpala, ministeri Elisabeth Rehn ja vuorineuvos Maarit Toivanen- Koivisto. Neuvottelukunnassa oli puheenjohtaja lisäksi 24 jäsentä. Puheenjohtajan ohella neuvottelukunnan kutsuttuina jäseniä olivat puheenjohtaja Mikko Halkilahti Suomen Reserviupseeriliitto ry, puheenjohtaja Kaija Vesala Suomen Lottaperinneliitto ry, vuorineuvos Jukka Härmälä Capman Oyj, pääjohtaja Erkki Moisander LähiTapiola- ryhmä, vararehtori Anna Mauranen Helsingin yliopisto, hallituksen puheenjohtaja Martti Kuivala Sotainvalidien Veljesliitto ry, vakuutusneuvos Peter Küttner Sotavahinkosäätiö, hallituksen puheenjohtaja Kirsi Moisander Suomen Kotiseutuliitto ry, kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki Kaatuneitten Omaisten Liitto ry, puheenjohtaja Pirjo Björk Lotta Svärd Säätiö, professori Ohto Manninen, puheenjohtaja Satu Mustalahti Sotilaskotiliitto ry, pääjohtaja Taavi Heikkilä SOK- yhtymä, pääjohtaja Jussi Nuorteva Kansallisarkisto, vuorineuvos Jukka Viinanen Suomen Sotaveteraaniliitto ry, 1. varapuhemies Pekka Ravi Eduskunta, ministeri Elisabeth Rehn, teologian maisteri Tapani Ruokanen,

3 3 kansliapäällikkö Arto Räty Puolustusministeriö, puheenjohtaja Lea Sairanen Marttaliitto ry, valtuuston puheenjohtaja Antti Simola Rintamaveteraaniliitto ry, valtioneuvos Riitta Uosukainen, puheenjohtaja Janne Virkkunen Helsingin Sanomain Säätiö ja kenraali Jaakko Valtanen. Neuvottelukunnan jäsen vakuutusneuvos Peter Küttner menehtyi Neuvottelukunnan kokous pidettiin Helsingissä. Kokoukseen osallistui 17 neuvottelukunnan jäsentä. Kokouksessa esiteltiin liiton ajankohtaisia asioita ja erityisesti Kansallisen veteraanipäivän tulevaisuussuunnittelun vaihetta. Neuvottelukunnan jäseniä osallistui lisäksi kutsuttuina liiton perinneseminaariin. Tilintarkastajat Liiton tilintarkastajana oli KHT Hannu Riippi ja varatilintarkastajana KHT Juha Selänne sekä toisena tilintarkastajana ja varatilintarkastajana KHT- yhteisö BDO. Pankkiyhteydet Liiton pankkitilit (2) ovat Helsingin OP Pankissa. Toimihenkilöt ja toimitilat Liiton toiminnanjohtajana toimi eversti evp., VTM Pekka Holopainen. Liiton kirjanpito- ja taloushallintopalveluja on hoitanut Sysmän tili- ja kiinteistötoimisto Ky. Liiton toimisto on ollut veteraani- ja perinnejärjestöjen yhteisissä toimitiloissa Helsingin Itä- Pasilassa (Ratamestarinkatu 9). Järjestöjen kesken on allekirjoitettu helmikuussa 2008 yhteistoimintasopimus, jonka mukaisesti liitto on hoitanut yhteisten tilojen käytännön hallinnointia sekä sopimus- ja maksuliikenneasioita. 3. Perinnetyö Kansallisen veteraanipäivän tulevaisuussuunnittelu Kansallisen veteraanipäivän valtakunnallisen päätoimikunnan kanssa sovitun työjaon mukaisesti liitto on jatkanut veteraanipäivän tulevaisuutta koskevaa suunnittelutyötä. Valtioneuvoston kanslian ohjauskirjeessä on annettu tulevaisuussuunnittelua koskeva toimeksianto, jonka perusteella liiton on esitettävä suunnitelma Kansallisen veteraanipäivän vieton muodoista Suomen itsenäisyyden 100- vuotisjuhlavuotena Työtä varten kootun Kansallisen veteraanipäivän uudistamistyöryhmän puheenjohtajana on ollut hallituksen jäsen Kimmo Kajaste.

4 4 Alueellinen perinnetyö Alueellisen perinnetyön toimintamallia kehiteltiin edelleen yhdessä Suomen Sotaveteraaniliiton kanssa. Suunnittelun ja yhteistyön pohjaksi laadittua liiton perinnetyön visiota 2020 esiteltiin eri yhteyksissä jäsenyhteisöille ja yhteistyökumppaneille. Veteraaniperinteen seminaari Järjestyksessä kymmenes veteraaniperinteen seminaari järjestettiin Helsingissä Kansallisarkistossa. Seminaarin teemana oli vastajulkaistu veteraanihistoria. Seminaariin osallistui 32 kutsuttua henkilöä. Asiantuntevien alustusten pohjalta käytiin vilkas keskustelu ja palaute tapahtumasta oli myönteistä. Veteraaniaikakauden historia Veteraaniaikakauden historiahankkeen tutkimus- ja kirjoitustyö saatettiin päätökseen toimintavuonna. Sotiemme veteraanit. Rintamalta rakentamaan teos ilmestyi painosta ja esiteltiin kirjamessuilla. Teoksen esittelyesitys sekä kommenttipuheenvuorot kuultiin Veteraaniperinteen X seminaarissa Hallitus luovutti teoksen Eduskunnan puhemies Eero Heinäluomalle Edelleen kappaleet on suunniteltu luovutettaviksi vuonna 2015 Tasavallan Presidentille, pääministerille, puolustusvoimain komentajalle ja arkkipiispalle. Veteraaniperinteen vaalija- kilpi Hallituksen jäsen maakuntaneuvos Kimmo Kajaste luovutti Merikarvian korsutuvalle hallituksen vuonna 2012 myöntämän Veteraaniperinteen vaalija kilven. Muu perinnetyö: Muistomerkkihanke ja veteraanihaastattelut Liitto aloitti juhlavuoteensa (10 v) liittyvän hankkeen vuonna 2013, jossa tarkoituksena oli kartoittaa viime sodista ja niiden veteraaneista kertovat muistomerkit ja muistolaatat kaikissa Suomen kunnissa. Hankkeen tavoitteena oli muistomerkkejä koskevan tiedon kokoaminen liiton perinneportaaliin muistomerkkien kunnon toteaminen muistomerkkeihin liittyvien perinnetapojen kartoittaminen yhteistyön testaaminen alueellisessa perinnetyössä veteraaniperinteen tunnetuksi tekeminen perinnetyön tunnettuuden lisääminen liiton ja muiden perinnetyön tekijöiden tunnettuuden lisääminen. Hankkeen toteutus venyi vuoden 2014 puolelle suuren dokumentointimateriaalin vuoksi. Pääkumppanina ja hankkeen käytännön toimeenpanijana oli tulevaisuussuunnittelun

5 5 mukaisesti Sotaveteraaniliitto. Yhteyshenkilöinä kentällä olivat sotaveteraanipiirien nimeämät Perinneliiton perinneyhteyshenkilöt. Kuntatasolla päätoimijoita olivat maanpuolustus- ja veteraanijärjestöjen paikalliset yhdistykset. Keskeisiä kumppaneita olivat kunnat ja seurakunnat. Hankkeen käytännön toteuttamista (muistomerkkien kartoittamista) varten jokaiseen kuntaan (tai muulle alueelle) nimettiin vastuuhenkilö, joka voi olla minkä tahansa Perinneliiton jäsenyhteisön paikallisen yhdistyksen tai osaston jäsen. Vastuuhenkilön tehtävänä oli koota avukseen tarvitsemansa muu henkilöstö. Kartoitustyön tulokset koottiin erikseen määritettävässä muodossa Tammenlehvän Perinneliittoon kevääseen 2014 mennessä, jonka jälkeen toteutettiin materiaalin muokkaus ja vienti muistomerkkiportaaliin. Kaikkea materiaalia ei saatu toimintavuoden aikana tallennetuksi portaaliin mm. alkuperäismateriaalin täydentämistarpeiden vuoksi. Muina perinnetyön hankkeina toimintavuoden aikana tehtiin vuosien 2008 ja 2009 veteraanihaastatteluista uusia haastatteluotteita, joita sijoitettiin sekä perinneportaaliin että YouTubeen ja täydennettiin portaalin sankarihautausmaatiedoston tietoja. Toiminnanjohtaja oli liiton edustajana Kansallisen veteraanipäivän valtakunnallisessa päätoimikunnassa. 4. Viestintä ja suhdetoiminta Liiton viestinnän keskeisin tavoite on pitää suomalainen yhteiskunta pysyvästi tietoisena sotiemme veteraanien teoista, aikaansaannoksista ja perinnöstä sekä maanpuolustustahdon tärkeydestä. Liiton tunnettuuden saavuttamiseksi toteutettiin toimintavuoden aikana seuraavat toimenpiteet: - ylläpidettiin liiton kotisivuja osoitteessa - ylläpidettiin veteraaniperinteen portaalia osoitteessa - lähetettiin tiedotusvälineille tiedotteita eri tapahtumista - laadittiin jäsenliittojen ja kumppanien julkaisuihin artikkeleita - käytiin esittelemässä liiton toimintaa jäsenliitoille sekä muille yhteistyötahoille. Liiton kotisivuilla oli keskimäärin noin kävijäkertaa kuukaudessa (vähin 1 700, enin 4 700/kk). 5. Liiton talous Valtion talousarviossa Opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokkaan sisältyvänä avustuksena liiton toiminnalle saatiin Liiton perinnetyön kannalta merkittäviä ovat olleet veteraanijärjestöjen, Lotta Svärd Säätiön, Sotavahinkosäätiön ja Kaatuneiden Muistosäätiön myöntämät avustukset.

6 6 Veteraanijärjestöjen yhteisten toimitilojen vuokrakuluihin saatiin Raha- automaattiyhdistykseltä avustuksena , mikä summa ei täysimääräisesti kattanut kuluja. Tilojen käyttökustannusten alijäämä on katettu järjestöjen keskenään sopimalla kustannusvastuulla. Liiton tilinpäätös vuodelta 2014 osoittaa ,69 :n ylijäämää. Liiton toiminnan jatkuva ylläpitäminen edellyttää, että valtioneuvoston tuki edelleen säilyy ja että muuhun kuin varsinaiseen perinnetyöhön tarvittavan rahoituksen määrää ja samalla liiton maksuvalmiutta voidaan oleellisesti kasvattaa. Perinnetyön rahoitus perustuu pääosin rahastoilta, säätiöiltä ja muilta toimijoilta saataviin hankekohtaisiin avustuksiin.