SELOSTUS TOIMINNASTA JA TALOUDESTA KESÄKUUSTA 2008 TOUKOKUUHUN 2010

Transkriptio

1 1 SELOSTUS TOIMINNASTA JA TALOUDESTA KESÄKUUSTA 2008 TOUKOKUUHUN Yleiskatsaus toimintaan ja sen edellytyksiin Helsingissä, Itä-Pasilassa sijaitsevissa veteraani- ja perinnejärjestöjen tiloissa toimivat Sotainvalidien Veljesliitto, Suomen Sotaveteraaniliitto, Rintamaveteraaniliitto, Rintamanaisten Liitto, Kaatuneitten Omaisten Liitto, Tammenlehvän Perinneliitto, Sotavainajien muiston vaalimisyhdistys, Veteraanivastuu, Mannerheim-ristin ritarien säätiö sekä Helsingin Rintamanaisten yhdistys ja Rintamaveteraaniliiton Helsingin piiriyhdistys. Liitto on pyrkinyt pitämään yllä vireää toimintaa noudattaen vuosittain valtuuston vahvistamaa toimintasuunnitelmaa ja talousarviota. Turussa pidetyssä liittokokouksessa hyväksyttiin liiton tulevaisuussuunnitelman tarkennus sekä liiton uudet säännöt. Sotaveteraaniliitto ja sen jäsenyhdistykset ovat tehneet työtä veteraanien ja heidän puolisoidensa ja leskiensä kotona selviytymisen edistämiseksi. Varainhankinnalla sekä muilla tuloilla on pyritty tukemaan heitä arkipäivän selviytymisessä. Neuvonta- ja ohjaustoimintaa on kehitetty. Vuonna 2004 aloitettua sosiaalineuvojatoimintaa on jatkettu ja sitä on laajennettu yhdistystasolle. Veteraanijärjestöjen yhteistyötä on jatkettu Suomen veteraaniliittojen valtuuskunnassa (Veva) ja Rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnassa (Rine), Veteraanivastuu ry:ssä, veteraanijärjestöjen hengellisen työn toimikunnassa, kansallisen veteraanipäivän päätoimikunnassa sekä Tammenlehvän Perinneliitossa. 2. Jäsenistö Liittoon kuuluvien sotaveteraanipiirien ja -yhdistysten sekä jäsenyhdistyksiin kuuluvien jäsenten lukumäärät olivat seuraavat: 2.1. Sotaveteraanipiirit Jäsenpiirejä oli vuosien 2008 ja 2009 päättyessä sekä Suomessa 20, Ruotsissa 1 ja Kanadassa 1 eli yhteensä 22 jäsenpiiriä Sotaveteraaniyhdistykset Jäsenyhdistykset Suomessa Ruotsissa Kanadassa Yhdysvalloissa Virossa Australiassa Yhteensä Sotaveteraaniyhdistysten jäsenmäärät kotimaassa ja ulkomailla Varsinaisia jäseniä Kotimaassa Ulkomailla Yhteensä

2 2 Puolisoja ja leskiä Kannattajajäseniä Yhteensä Liiton jäsenyhdistyksiin kuului edelleen jäseniä enemmän kuin muissa veteraanijärjestöissä on yhteensä. Liiton kunniapuheenjohtaja Aarno Lampi kuoli ja kunniapuheenjohtaja Gunnar Laatio Liiton kunniajäsenet ovat Antti Malmberg Raisiosta ja Holger Strandberg Vaasasta. 3. Veteraanien etuustavoitteet Suomen veteraaniliittojen valtuuskunnassa Veva:ssa toimivat veteraaniliitot esittivät talvella 2009 ja 2010 rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnalle Rine:lle, keskeisille ministereille ja eduskuntaryhmille veteraanietuuksia koskevat tavoitteet Keski-iältään yli 87-vuotiaat sotiemme veteraanit muodostavat erityisryhmän, joka rintamasotilaseläkelailla on oikeutettu rintamalisään ja ylimääräiseen rintamalisään. Tämän lähivuosina nopeasti supistuvan ryhmän vanhuudenhuollon turvaaminen edellyttää lisätukea kotihoitoon. Lisäämällä hoivapalvelujen hankintamahdollisuuksia ehkäistään veteraanin laitoshoitoon joutumista. Suomen veteraaniliittojen valtuuskunta Veva esitti vuoden 2009 alussa, että valtioneuvosto asettaisi toimikunnan valmistelemaan ainakin vuoteen 2015 asti ulottuvan veteraanihuoltoa koskevan linjauspäätöksen. Valtiokonttori ja STM ovat valmistelleet ehdotusta kevääseen Kuntoutus Esityksissä on korostettu vuosittaisen kuntoutuksen saamista jokaiselle sitä haluavalle ja tarvitsevalle veteraanille. Tavoitteissa on esitetty, että kuntoutukseen hakemisen sijaan siirryttäisiin kutsumenetelmään. Kuntoutusmääräraha on ollut riittämätön vuosittaisen kuntoutuksen toteutumiseksi. Veteraanikuntoutuksen saaminen vahvemmin osaksi kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää on ollut järjestömme yhteinen haaste. Veteraanin puolisolla tulisi olla oikeus osallistua päiväkuntoutukseen samoin edellytyksin kuin laitoskuntoutukseen, mutta tämä asia ei ole edennyt. Rintamaveteraanien kuntoutukseen osoitettavan kokonaismäärärahan tulee olla riittävä vuosittaisen kuntoutuksen toteuttamiseksi Kotona selviytymiseen liittyvät tukitoimet Veteraanilisä, joka on 50 euroa kuukaudessa, hyväksyttiin valtion 2010 talousarvioon. Sen maksaminen ylimääräistä rintamalisää ja korotettua tai ylintä hoitotukea saaville aloitetaan Liittojen yksimielisenä esityksenä veteraanilisän suuruudeksi oli 200 euroa kuukaudessa ja tämä tavoitetaso on edelleen etuustavoitteissa. Muita kiireellisiä etuuksia ovat kotipalvelujen saaminen tarpeita vastaavalle tasolle. Näihin kuuluvat ateria-, pyykki-, asiointi- ja kuljetuspalvelut. Palvelutarpeen arviointi tulee tehdä kunnan työntekijän toimesta kuntoutussuunnitelman yhteydessä ja määrärahat tulee varata valtion talousarvioon. Edellytämme, että tämä määrärahaesityksemme ei vähennä rintamaveteraanien kuntoutuksen määrärahaa.

3 Jaksottainen hoito sekä päiväsairaalatoiminta Ikääntymisen myötä myös lievävammaisten sotainvalidien ja veteraanien laitoshoidon tarpeet lisääntyvät kotona selviytymisen tuesta huolimatta. Vaikeavammaisten sotainvalidien lukumäärän vähetessä valtion ja Raha-automaattiyhdistyksen tuella rakennetuissa sotainvalidien sairaskodeissa ja kuntoutussairaaloissa vapautuu lähivuosina runsaasti hoitopaikkoja. Nämä vapautuvat paikat tulee suunnata niin kauan kuin sotainvalideja ja veteraaneja on elossa laitosten käyttötarkoituksen mukaisesti ensisijaisesti heille järjestettävään jaksoittaiseen ja pitkäaikaiseen laitoshoitoon sekä päiväsairaalatoimintaan. Yhteiskunnan olisi vastattava kokonaan näistä laitoshoidon kustannuksista. Liitto on seurannut etuustavoitteiden toteutumista sekä tehnyt niihin tarpeellisia muutosehdotuksia pitämällä tiivistä yhteyttä kansanedustajiin, ministeriöihin ja Valtiokonttoriin. 4. Järjestötoiminta XXIII liittokokous ja liittopäivät oheistilaisuuksineen pidettiin Turussa Varsinais-Suomen Sotaveteraanipiirin järjestämänä. Liittokokouksessa Turussa liiton ja valtuuston puheenjohtajaksi valittiin Aarno Strömmer Oulusta ja hallituksen puheenjohtajaksi Finn-Göran Wennström Helsingistä. Kokous valitsi myös valtuuston jäsenet ja varajäsenet sekä tilintarkastajat ja heille varajäsenet. Kokoukselle esitettiin hallituksen selostus liiton toiminnasta ja taloudesta kesäkuusta 2006 toukokuuhun Kokous hyväksyi liiton yleisen toimintasuunnitelman kesäkuusta 2008 toukokuuhun Juhlapuheen liittojuhlassa piti Länsi-Suomen läänin maaherra Rauno Saari. Liiton hallinnon rakenneryhmä, joka koostuu valtuuston ja hallituksen puheenjohtajista ja varapuheenjohtajista kokoontui syksystä 2008 kevääseen 2010 mennessä 12 kertaa. Toimikunta valmisteli liiton tulevaisuussuunnitelman tarkennuksen, jonka liiton hallitus ja valtuusto käsittelivät ja valtuusto esitti sen liittokokoukselle. Toimikunnan toimesta toteutettiin 2009 alussa kysely kotimaan sotaveteraaniyhdistyksille. Tuloksia hyödynnettiin tulevaisuussuunnitelman tarkennuksen laatimisessa. Työryhmän puheenjohtajana toimi Finn-Göran Wennström ja sihteerinä Markku Seppä. Sotaveteraanikuorojen X laulujuhla järjestettiin , jolloin oli kulunut 70 vuotta ja 1 päivä talvisodan päättymisestä. Suurkuorossa oli 34 kuorosta 700 laulajaa, joista puolet sotaveteraanikuoroista ja puolet perinnekuoroista. Helsingin jäähallissa järjestetyssä konsertissa maksaneita katsojia oli noin Juhlapuheen piti tasavallan presidentti Tarja Halonen. Liiton hallitus nimesi uutena toimikuntana viestintätoimikunnan 2009 alussa. Viestintätoimikunta on kokoontunut puheenjohtajansa lehdistöneuvos Erkki Heikkisen kutsusta tarvittaessa. Se on käsitellyt liiton viestintää, julkisuuskuvaa ja maineenhallintaa. Marraskuussa 2009 Sunnuntaisuomalaisen julkaisema artikkeli veteraanijärjestöjen varallisuudesta sai runsaasti huomioita. Toimikunta antoi liiton johdolle tarpeellista tietoa tarvittavista toimenpiteistä. Muut toimikunnat, ansiomerkkitoimikunta, hengellinen toimikunta, liikunta- ja kisatoimikunta ja sosiaali- ja terveyspalvelutoimikunta kokoontuivat ja valmistelivat toimialueensa asioita hallitukselle. Sotaveteraaniviikko avaustilaisuus oli Joensuussa ja päätöstilaisuus Liedossa, 43. kerran avaustilaisuus oli Lohjalla ja päätöstilaisuus Oulussa, 44 kerran

4 4 22. kansallista veteraanipäivää vietettiin Kouvolassa ja 23. kansallista veteraanipäivää Iisalmessa. Liitto jatkoi kuluneet vuodet järjestötoimintaansa vakiintuneella tavalla. Valtuusto Valtuustolla on kaksi kokousta vuodessa kevätkokous ja syyskokous ja Syyskokouksessa valittiin uusien sääntöjen mukaisesti hallituksen jäsenet. Valtuuston ja hallituksen jäsenet kokoontuivat syksyllä 2008 ja alkuvuodesta 2009 yhdessä käsittelemään Turun liittokokouksessa hyväksyttyjen sääntöjen mukaista toimintaa ja selventämään työnjakoon liittyviä asioita kevätkokous ja 4.11 syyskokous. Kevätkokouksissaan valtuusto vahvisti edellisen vuoden tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden tileistä ja hallinnosta. Syyskokouksissaan valtuusto hyväksyi toimintasuunnitelman ja talousarvion alkavalle vuodelle. Liiton toimintasuunnitelmat 2008 ja 2009 julkaistiin Sotaveteraani-lehden numeroissa 6/2008 ja 6/2009. Se oli luettavissa myös liiton internet -sivulta. Hallitus Hallituksen kokouksia pidettiin vuonna 2008 viisi ja vuonna 2009 kahdeksan. Liiton järjestämät neuvottelupäivät Valtuuston ja hallituksen jäsenet, piirien puheenjohtajat ja toiminnanjohtajat kokoontuivat neuvottelupäiville Vantaalla Riihimäelle Piirien toiminnanjohtajat kokoontuivat neuvottelupäiville ja Sosiaalineuvojien neuvottelupäivät pidettiin ja Neuvottelupäivillä on käsitelty veteraanietuuksia, ajankohtaisia asioita, tulevaisuussuunnitelmaa sekä järjestö toimintaa. Liiton edustajat ovat osallistuneet piirien neuvottelupäiville, piirien ja yhdistysten tilaisuuksiin sekä sosiaaliasiamiesten koulutuspäiville. Sotaveteraanien hengellinen työ Alueelliset kirkkopäivät järjestettiin Kouvolassa, Kokkolassa ja Tampereella. Vuoden 2009 alussa Veteraanivastuu ry:ssä käynnistyi veteraanijärjestöjen yhteinen hengellinen toiminta. Hengellisen neuvottelukunnan koordinoimat seutukunnalliset kirkkopäivät järjestettiin 17 paikkakunnalla, joista yksi oli Ruotsissa, Västeråsissa. Hengellisen työn virikepäivät järjestettiin Lahdessa ja Mikkelissä Tiedotus Sotaveteraani Krigsveteranen -lehti ilmestyi kuutena numerona. Lehden keskimääräinen painosmäärä oli Pääosa lehden kirjoituksista julkaistiin myös äänikasettina näkövammaisia varten ja lehti on ollut luettavissa netti-sivuilla. Liiton internet-kotisivujen kehittämistä on jatkettu. Sotaveteraanikalenterit 2009 ja 2010 ilmestyivät edellisinä syksyinä. Liitto toimitti lehdistölle ja sähköisille viestimille useita tiedotteita toiminnastaan ja kannanotoistaan. Liitto lähetti piireille vuonna 2008 yhteensä 18 tiedotetta. Intranetin käyttöön otto

5 5 mahdollisti piiritiedotteiden luettavuuden intranet-sivuilla. Vuonna 2009 piiritiedotteita toimitettiin 21 kappaletta. Sotaveteraaniyhdistyksille lähetettiin seitsemän tiedotetta. Liiton kuntoliikunta-, kisa- ja harrastustoiminta Vuosi hiihto Tikkakoski Keski-Suomen Sotaveteraanipiiri pilkki Kitee Pohjois-Karjalan Sotaveteraanipiiri ilma-aseammunta kotirataotteluna Keski-Suomen Sotaveteraanipiiri lentopallo Helsinki Helsingin Seudun Sotaveteraanipiiri golfturnaus Mikkeli Suur-Savon Sotaveteraanipiiri shakkiturnaus Pori Satakunnan Sotaveteraanipiiri Vuosi hiihto Kajaani Kainuun Sotaveteraanipiiri pilkki Mikkeli Suur-Savon Sotaveteraanipiiri ilma-aseammunta Keski-Suomen Sotaveteraanipiiri lentopallo Salo Varsinais-Suomen Sotaveteraanipiiri golfturnaus Hyvinkää Uudenmaan Sotaveteraanipiiri shakkiturnaus Turku Helsingin Seudun Sotaveteraanipiiri Muu järjestötoiminta Liitto jatkoi ylipäällikön äitienpäivänä 1942 Suomen äideille antaman päiväkäsky -taulun jäljennöksen levittämistä niihin sotien jälkeen rakennettuihin kirkkoihin, joissa sitä ei vielä ollut. Maaliskuun lopussa 2010 päiväkäsky oli toimitettu 108:een sotien jälkeen rakennettuun kirkkoon. Liitto jatkoi sodassa menehtyneiden muiston vaalimistyötä. Liitolla oli edustaja Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksen hallituksessa ja neuvottelukunnassa. 5. Siirtolais- ja ulkomaalaiset vapaaehtoisveteraanit Liitto jatkoi yhteistyötä suomalaisten sotaveteraanien Ruotsissa, Kanadassa ja Yhdysvalloissa toimivien yhteisöjen kanssa. Liitto ylläpiti yhteyksiä viime sotiemme ulkomaalaisten vapaaehtoisten yhteisöjen kanssa ja toimi erityisesti virolaisten, inkeriläisten ja karjalaisten heimoveteraanien hyväksi Suomessa, Virossa, Ruotsissa sekä entisen Neuvostoliiton alueella. Yhteistyötä tehtiin Ruotsin Suomen vapaaehtoisten perinneyhdistyksen sekä Suomessa ja Virossa toimivan Suomenpoikien perinneyhdistyksen kanssa. Liitto järjesti yhdessä Suomen Sotaveteraanien Viron yhdistyksen kanssa yhteisseminaarit, jotka pidettiin Tallinnassa ja Tuusulassa. 6. Kotimainen yhteistyö Liiton edustajat Rinessä ja sen valmistelujaostossa toivat esiin liiton kannanotot ja välittivät liiton jäsenyhteisöjen esittämiä näkökohtia rintamaveteraanien elinoloja ja kuntoutusta koskevissa määräraha- ja säädösasioissa. Liiton edustajat pitivät yhteyttä myös puolustusministeriöön, pääesikuntaan, kirkkohallitukseen ja valtiokonttoriin. Liitto toimi Vevassa sekä järjesti vuorollaan valtuuskunnan ja työvaliokunnan kokoukset ja osallistui tiiviisti liittojen väliseen yhteistyöhön. Liitto piti kiinteää yhteyttä Suomen Sotaveteraaniliiton Naisjärjestöön ja Sotaveteraanien tuki- ja perinnesäätiöön. Liitto teki yhteistyötä Kaatuneiden Muistosäätiön, Kaatuneitten Omaisten Liiton, Lotta Svärd säätiön, Sotavahinkosäätiön, Eileen Starckjohann ja Thelma Starckjohann-Bruun

6 6 säätiön, Sotilaspoikien Perinneliiton, Suomen Rauhanturvaajaliiton ja Suomen Lottaperinneliiton kanssa. Yhteyttä pidettiin myös sotiemme perinneyhteisöihin, maanpuolustusjärjestöihin sekä lionsja rotary-yhteisöihin. Sotainvalidien Veljesliitto, Suomen Sotaveteraaniliitto, Rintamaveteraaniliitto, Rintamanaisten Liitto ja Kaatuneitten Omaisten Liitto ovat jatkaneet vuonna 2006 perustetun Veteraanivastuun hallinnoimaa yhteistä Sotiemme Veteraanit keräystä, jota on toteutettu tuloksekkaasti 2008 ja Kansainvälinen yhteistyö Liitto jatkoi kansainvälistä toimintaansa Maailman Veteraanijärjestön (World Veterans Federation) jäsenenä. Suomalaiset veteraanijärjestöt esittivät Suomen Rauhanturvaajaliitolle, että se ottaisi jatkossa hoitaakseen Suomen edustajana Maailman Veteraanijärjestössä. MVJ hyväksyi Suomen Rauhanturvaajaliiton jäsenyyden, joka ratifioitiin yleiskokouksessa Talous Sotaveteraaniliiton talous on pysynyt edellisien vuosien tapaan vakaana. Seuraavat luvut kuvaavat liiton talouden kehitystä Liitolla ei ole pankkivelkaa. Tilivuosi Järjestötoiminnan kulut Sotaveteraani lehti Tuotot Kulut Myyntitoiminta Tuotot Kulut Varainhankinta yhteensä RAY avustus Liiton avustukset jäsenyhdistyksille Tilikauden alijäämä Taseen loppusumma Liitto sai Raha-automaattiyhdistykseltä avustusta toimintansa tueksi Suomessa sekä Ruotsin piirille. Valtuuston vuosille 2008 ja 2009 vahvistamat talousarviot toteutuivat hyvin. Toimintakulut pystyttiin pitämään kurissa. Sotaveteraani-lehden tilausmaksu oli 3,7 euroa. Jäsenpiirejä ja niiden kautta jäsenyhdistyksiä kyettiin tukemaan avustuksin ja myyntihyvityksin. Alkuvuonna 2010 liiton talous on kehittynyt suunnitellusti. Helsingissä Hallitus