,a~ Veikko Palosaari Laboratoriopaallikka GTK t 2011 \ALLENNI=TTU KONTTIJARVEN SULFIDI-PGE-MINERALISAATION ITAOSAN MALMIMINERALOGIASTA

Transkriptio

1 OUTm-::ut--1PU OV Malminetsinta Geoanalyyttinen laboratorio E. Hanninen,;- 073/3fo22 12C/I<ONTTIJARVI,PGI"l/EH/ 1987 \ALLENNI=TTU t 2011 GTK -~ KONTTIJARVEN SULFIDI-PGE-MINERALISAATION ITAOSAN MALMIMINERALOGIASTA E. Hanninen Geoanalyyttinen laboratorio,a~ Veikko Palosaari Laboratoriopaallikka

2 OUTOKUrvlPU OY Malminetsintä Geoanalyyttinen laboratorio E. Hänninen 073/ C/KONTTIJÄRVI,PGM/EH/ JOHDANTO Konttijärven runsaan kilometrin pituisen kerrosintruusiopätkän reunavyöhykkeessä sijaitsevasta sulfidi-platinametalli(pge) mineralisaatiosta on viime aikoina ollut ekonomis-geologisen tarkastelun kohteena intruusionitäpäässä sijaitseva alue, jossa on ollut rajattavissa volyymi Itään ja arvometallipitoisuuksiltaan ekonomisesti kiinnostava kappale. Tämä tutkimus on keskittynyt kyseisen kappaleen malmimineralogiaan. Esiintymästä tehdyt aiemmat malmimineralogiset tutkimukset on tehty intruusion länsilaidan ja keskiosan mineralisaatioista, esim.: 070/ /EH/Konttijärvi/~~r. /.;' l! 2- Näytteiksi valittiin 40 kairansydänpätkää rei'istä RN/KOJ Tarkoituksena oli saada näytesarja kohdista, joiden sijainti olisi mahdollisimman edustava inventoitavaa kappaletta ajatellen, PGE-pitoisuudet olisivat suhteellisen korkeat, että myös eri kivilajikerrokset ja erilaiset sulfidiseurueet tulisivat edustetuiksi. PGE-mineraaleja metsästettiin myös mineralisaation puhkeamasta ammutusta rikastuskoenäytteestä tärypöydällä tehdyistä raskasmineraalifraktioista. analyyseineen esitetään liitteessä 1 kairausprofiileissa on liitteessä 3 ja ja Näytetiedot ja näytteiden sijainti (punaisella>. Näytteet tutkittiin malmimikroskooppisesti. Joitakin PGEmineraaleja ja pentlandiitin palladiumpitoisuutta analysoitiin GAL:n mikroanalysaattorilla Camebax SX 50. Analysoinnissa vallinneet ajo-olosuhteet ja käytetyt standardit esitetään liitteessä 6/4.

3 OUTOKUMPU OY /"talminetsintä Geoanalyyttinen laboratorio E. Hännlnen 073/ C/KONTTIJÄRVI,PGM/EH/ KIVILAJIYKSIKöT JA MINERALISAATIOTYYPIT Mineralisoituneen vyöhykkeen kivilajiyksiköt ovat ylhäältä alaspäin lukien (liite 2, diagrammi 2, referaatti käsikirjoituksesta 073/Konttijärvi, Suhanko/EH/1987, "draft"): metaperidotiitti metapyrokseniitti metagabro kvartsidioriitti Sulfidimineralisaatio ulottuu yleensä metaperidotiitin alaosasta läpi metapyrokseniitin ja -gabron jonkin matkaa pohjan kiviin kuuluvan kvartsidioriitin puolelle. Selvää kerrossidonnaisuutta ajatellen jonkin verran oikukkaasti sijaintipaikkansa valinneet PGE-rikastumat ovat tämän tutkimuksen leikkauksissa metaperidotiitin ja metapyrokseniitin alueella (RN/KOJ-89) sekä metagabron ja kvartsidioriitin kontaktin tuntumassa (RN/KOJ-IOO). Sulfidiseurueet voidaan jaotella seuraavasti (liite 2): Metaperidotiitin sulfidipirote on heikko, sulfidipitoisuus yleensä alle 1%. Tekstuuri on lievästi pirstoutunut (serpentiiniytyminen ympäräivissä silikaateissa), joskin jäänteitä primääristä pisaramaisesta tekstuurista on vielä nähtävissä (liite 4, kuva 1). Sulfidiseurue muodostuu magneettikiisusta (pääosin heksagoninen), kuparikiisusta ja pentlandiitista. Aksessoreina on tavattu mm. sinkkivälkettä ja mackinawiittia. Metapyrokseniitin sulfidipitoisuus on myös keskimäärin alle 1%. Tekstuuri on enimmäkseen hyvin pirstoutunut (liite 4, kuva 2). Hienorakeiset sulfidiosueet sijaitsevat sikinsokin risteilevien neulasmaisten amfibolikiteiden välitiloissa. Vallitsevana sulfidiseurueena metapyrokseniitin yläosassa on monokliininen magneettikiisu - kuparikiisu - pentlandiitti. Tämä vaihettuu melko pian alaspäin mentäessä enempi ja enempi kuparikiisuvaltaiseksi ja lähes pelkkää kuparikiisua sisältävä sulfidifaasin kautta päästään metapyrokseniitin keskiosassa usein tavattavaan sulfidiseurueeseen: kuparikiisu - bopniitti milleriitti, aksessoreina pentlandiitti ja heazlewoodiitti (liite 4, kuva 3).

4 OUTOKUMPU OY Malminetsintä Geoanalyyttinen laboratorio E. Hänninen 073/ C/KONTTIJÄRVI,PGM/EH/ Tämän alapuolella metagabroon mentäessä toistuu peilikuvamaisesti metapyrokseniitin yläosan sulfidiseuruejakautuma: kuparikiisuvaltaisten tyyppien kautta päädytään lähellä metagabroa seurueeseen monokliininen magneettikiisu - kuparikiisu pentlandiitti. Metagabron ja kvartsididriitin yleensä heikohkoissa sulfidipirotteissa on tekstuuri myös pirstoutunut, joskin karkeampiakin sulfidirakeita ja pisaramaisuutta esiintyy. Vallitsevana sulfidiseurueena on monokliininen magneettikiisu - kuparikiisu - pentlandiitti - pyriitti. PLATINARYHMÄN MINERAALIT Platinaryhmän mineraaleista tavattiin seuraavia: Isomertieiitti Mineraali on selvästi palladiumin pääkantaja esiintymässä, kuten on aiemmissakin tutkimuksissa todettu. Isomertieiitti esiintyy usein kookkaina, jopa useamman sadan mikrometrin rakeina sulfidien (yleisimmin kuparikiisun) tai silikaattien yhteydessä (liitteen 4 kuvat 4-8). Myös hienompana (muutama kymmenen ~m) silikaattien yhteydessä esiintyvää isomertieiittiä tavataan. Isomertieiitille on myös ominaista kompleksisten yhteenkasvettumien muodostaminen muiden PGE- mineraalien, kuten mertieiitin, palladoarsenidin, kotulskiitin ja sperryliitin kanssa (liite 4, kuvat 5,8, 12-13). Näihin yhteenkasvettumiin liittyy joskus myös kulta pelkkänä tai elektrumina. Isomertieiitin kemiallinen koostumus (liite 5) on joko sellainen, että kemialliseksi kaavaksi saadaan likimain stökiömetrinen.pd 11 Sb 2 As 2 tai antimonia korvaavana esiintyy vaihtelevasti telluuria ja tinaa, mikä viittaa laajahkoon kiinteäliuokseen alasysteemissä Pd 11 Sb 2 As 2 - PdllTe2As2 - Pd 11 Sn 2 As 2. Pisteiden 6-8 (liite 5> analyysien perusteella voitaisiin mineraalin kaavaksi kirjoittaa Pd 11 Sb(Te,Sn)As 2 tai Pd 22 Sb 2 TeSnAs 4, mikä jälkimmäiseen muotoon kirjoitettuna olisi uusi mineraalispesies (liite 6,kolmiodiagrammi 1).

5 OUTOKUI'1PU OY Malminetsintä Geoanalyyttinen laboratorio E. Hänninen 073/ C/KONTTIJÄRVI,PGM/EH/ Kyseessä lienee kuitenkin eräs välijäsen kiinteäliuossarjasta, jonka päätejäseninä voisivat alla mineraalimaailmassa tuntemattomat faasit: Pd 11 SbTeAs 2 ja Pd 11 SbSnAs 2 tai jos kaava kirjoitetaan muotoon Pd11(Sb,Te,Sn)2As2' ovat päätejäsenet isomertieiitti ja tuntemattomat faasit Pdl1Te2As2 ja Pd11Sn2As2. Mertieiitti Mineraali esiintyy yhtenä faasina kompleksisissa isomertieiittivaltaisissa PGM-yhteenkasvettumissa. Raekoko saattaa parhaimmillaan ylettää sataan mikrometriin. Määrällinen merkitys palladiumin kantajana, kuten muillakin yksittäisillä palladiummineraaleilla lukuunottamatta isomertieiittiä on melka vähäinen. Kemiallinen koostumus poikkeaa hieman stökiömetrisen mertieiitin kaavasta (liite 5). Kemialliseksi kaavaksi voitaisiin yhtä hyvin, ellei paremminkin kirjoittaa: Pd 12 Sb 4 As Pd 25 Sb S As 2 Pd12.45Sb3.S0As Pd24.9Sb7.6As2 tai Kyseisten koostumuksisia mineraaleja ei ole kirjallisuudessa raportoitu. Palladoarsenidi Palladoarsenidia tavattiin sulkeumina sufideissa sekä yhteenkasvettumissa muiden PGE-mineraalien kanssa (liite 4, kuvat 5 ja 12). Raekoot olivat alle 100~m, yleensä suuruusluokkaa muutama kymmenen ~m. Mikroanalyyseissä ilmenevät erot mineraa- Iin kationi-anionisuhteissa ovat merkittävät: kationit/anionit vaihtelevat välillä 2.1S-1.94 (liite 5). Tämä vaihtelu saattaa johtua-siitä, että tinaa ei ole analysoitu kuin yhdestä rakeesta ja tässä havaittiin tinan olevan mahdollisesti arseenia korvaavana merkittävä komponentti tutkittaessa mineraalin stäkiömetriaa. Liitteen 5 palladorsenidirae no. 4 on itseasiassa "stannian palladoarsenidi", kemialliselta kaavaltaan:

6 OUTOKUI'1PU OY Malminetsintä Geoanalyyttinen laboratorio E. Hänninen 073/ C/KONTTIJÄRVI,PGM/EH/ Kotulskiitti Pd(Te,Bi) Kotulskiitti esiintyy pieninä, keskimäärin muutama kymmenen ~m sulkeumina yleensä sulfideissa ja muiden PGE-mineraalien yhteydessä (liite 4, kuvat 5,8,9, 10, 12, 13). Mineraali lienee isomertieiitin jälkeen toiseksi yleisin palladiummineraali, joskin määrällinen merkitys on huomattavasti isomertieiittiä pienempi. Kotulskiitti (päätejäsen PdTe) muodostaa kiinteäliuossarjan sobolevskiitin (PdBi) kanssa. Konttijärven nyt analysoidut kotulskiitit ovat vaihtelevasti vismuttipitoisia (9-27 p-%), ollen siis tarkasti ottaen "bismuthian kotulskiitteja". Kationi- anionisuhde on lähellä stökiömetristä: /1.00. Vyscitskiitti <Pd,Ni)S Palladiumin nikkelipitoista sulfidia, vysotskiittia on tavattu yksi n. 20~:n rae pentlandiitissa _(liite 4, kuva 11>. Vysotskiitti muodostaa kiinteäliuossarjan braggiitin: (Pt,Pd,Ni)S kanssa. Nyt analysoitu vysotskiitti on hyvin platinaköyhä, p-y.. Arsenian paoloviitti Pd 2 (Sn,As) Mineraalia on tavattu kaksi raetta, toinen 20~m:n sulkeumana kuparikiisussa ja toinen magneettikiisun yhteydessä yhdessä nimettömän PdS(Sb,As,Sn)2-faasin kanssa n. 10~m:n rakeena (analyysit liitteessä 5. Nimi paoloviitti on varattu mineraalille, jonka ideaalikaava on Pd 2 As ja yleinen muoto (Pd,Pt)2As. Kiderakenne on ortorombinen, avaruusryhmä Pbnm. Stökiömetrialtaan vastaava arseenipäätejäsen on palladoarsenidi: Pd 2 As, jonka kiderakenne on monokliininen ja avaruusryhmä P2/m. Onko näiden välillä jonkinlainen kiinteäliuossarja, ja miten laaja, vai edustaako nyt tavattu mineraali jotakin tiettyä, koostumukseltaan ja kiderakenteeltaan ainutlaatuista faasia koe systeemissä? Todennäköisimmin mineraali on "arsenian" paoloviitti. Koostumuspisteet on merkitty liitteen 6 kolmiodia~rammiin 2.

7 OUTOKUMPU OY Malminetsintä Geoanalyyttinen laboratorio E. Hänninen 073/ C/KONTTIJÄRVI,PGM/EH/ Majakiitti PdNiAs Majakiittia tavattiin muutaman mikrometrin rakeina palladiumhopea-telluridien yhteydessä. Liitteen 5 analyysi antaa majakiitille jonkin verran stökiömetrisestä poikkeavan kaavan. Analyysi on kuitenkin epävarma rakeen pienuuden vuoksi, mukaan on saatu mm. hopeaa ja telluuria, jotka voivat olla ympäristön min~raaleista. Palarstanidi Tavattu muutaman kymmenen mikrometrin sulkeumina tina-telluuripitoisessa isomertieiitissä.. Mineraalin koostumus (liite 5) on lähellä mineraalia nimeltä palarstanidi, jonka ideaalikaavaksi ilmoitetaan kysymysmerkillä varustettuna Pd 8 As 3. Yleinen muoto tästä on (Pd,Pt)8(Sri,As,Pb)3. Liitteen6 diagrammin 3 mukaisesti tavattu koostumus voisi edustaa kiinteäliuossarjaa, jonka päätejäseninä olisivat faasit PdSSn2As ja Pd S Sb 2 As tai sitten kyseessä on oma ainutlaatuinen faasinsa koostumukseltaan Pd 16 Sn 3 As 2 Sb, jota vastaava antimonijäsen Pd 16 Sb 3 As 2 Sn on aiemmin analysoitu Narkauksen kivistä (kts. diagrammi 3, liite 6). Kyseinen mineraali lienee siis samanlainen kuin palarstanidiksi nimetty, mutta palarstanidille annettu kemiallinen kaava on kovasti kyseenalainen. Nimetön Pd5(Sb,As,SnI2 Yksi 30~m:n rae magneettikiisussa seuralai,senaan arsenian paoloviitti (analyysit liitteessä 5). Kyseessä on joko luon~ nossa tavattu mineraali, stibiopalladiniitti: Pd 5 + x Sb 2 - x ' x~o.05, yleinen muoto: (Pd,Cu)5_x(Sb,As,Sn)2_x tai synteettistä Pd 5 Sb 2 -faasia vastaava aiemmin tuntematon mineraali. Kiderakenne ratkaisisi.

8 OUTOkUMPU OY Malminetsintä Geoanalyyttinen laboratorio E. Hänninen 073/ C/KONTTIJÄRVI,PGM/EH/ Tavattu muutaman mikrometrin levyisinä nauhoina kuparikiisun reunalla, sulkeumina muita PGE-mineraaleja, mm. majakiittia. Kemiallinen (liite 5) koostumus antaa aiheen kirjoittaa kaavan muotoon: Pd2Ag3Te3' mikä on aiemmin tuntematon faasi mineralogisessa kirjallisuudessa. Nimetön PdAg(Te,Sn} Liitteen 4 kuvassa 7 omanmuotoisen isomertieiittikiteen reunoilla esiintyvä mineraali on mikroanalyysien (liite 5) mukaan faasi, jonka kaava voidaan kirjoittaa muotoon PdAg(Te,Sn} ja päätejäsenelle PdAgTe, minkä koostumuksista mineraalia ei tiettävästi ole aiemmin tavattu. Sperryliitti Sperryliitti on käytännöllisesti katsoen esiintymän ainut platinan kantajamineraali. Merkityksetön osa platinasta on hivenaineena eri palladiummineraalien hiloissa, korkeimmat näistä ovat vysotskiitissa: 2-3%. Sperryliitti esiintyy palladiummineraaleista poiketen yleisimmin silikaattien yhteydessä, kun palladiummineraalit esiintyvät mieluummin sulfideissa (liite 4, kuvat 14-16). Toki sperryliittiä esiintyy myös sulfidien ja muiden PGE-mineraalien yhteydessä. Silikaateissa esiintyvän sperryliitin raekoko on yleensä suhteellisen pieni, mikroniluokan rakeista muutaman kymmen mikrometrin rakeisiin. Suurin tavattu sperryliitti on kooltaan n. 70~m. kemiallinen koostumus on kutakuinkin stökiömetrinen PtAs 2 (liite 5). kulta Kultaa on tavattu muutama rae vaihtelevissa miljöissä (liite 4, kuvat 17-19). Suurin nyt tavattu rae on n. 50 ~~.

9 OUTOKUMPU OY Malminetsintä Geoanalyyttinen laboratorio E. Hänninen 073/ C/KONTTIJÄRVI,PGM/EH/ PENTLANDIITIN PALLADIUMPITOISUUS Pentlandiitin palladiumpitoisuutta analysoitiin muutamasta näytteestä mikroanalysaattorilla. Viitteitä palladiumin mahdollisesta kätkeytymisestä pentlandiitin kidehilaan on saatu kirjallisuudesta ja mm. Penikoilta tehtyjen analyysien perusteella aiemmin. Liitteen 6/4 ajoproseduurilla saatiin taulukossa 1 esitetyt tulokset: Taulukko 1. Pentlandiitin palladiumpitoisuuksia (ppm) Näyte Rae 1 Rae 2 Rae 3 Rae 4 Rae 5 Keskiarvo 1 RN/KOJ-89/ MPRD 618 RN/KOJ-89/ MPYR RN/KOJ-l00/ MGB RN/KOJ-l00/ KVDR Mikroanalyysi on ko. pitoisuusalueella vielä melkoisen epätarkka, joten annetuissa pitoisuuksissa saattaa olla melkoisiakin suhteellisia virheitä. Todistusaineistona siitä, että pentlandiitti on tosiaankin palladiumpitoinen ne toki käyvät. Jos tarkastellaan tuloksiå yksityiskohtaisemmin, voidaan todeta mm. seuraavaa:

10 .JI OUTOKUl1PU OY Malminetsintä Geoanalyyttinen laboratorio E. Hänninen 073/ C/KONTTIJÄRVI,PGM/EH/ Pentlandiitin palladiumpitoisuus näyttäisi olevan korkeampi kvartsidioriitissa ja metagabrossa verrattuna metapyrokseniittiin ja metaperidotiittiin. Hajonta on melko suurta jopa yhden rakeen sisällä ja vielä suurempaa eri rakeiden välillä samassakin näytteessä. Kvartsidioriitissa näyttäisi olevan sekä suhteellisen palladiumrikasta että palladiumitonta pentlandiittia. Jos sijoitetaan saadut keskiarvoiset pentlandiitin palladiumpitoisuudet taulukkoon, johon on laskettu näytteiden mineraalikoostumukset ja lasketaan tästä pentlandiitin osuus palladiumin kantajana, saadaan: Taulukko 2. Pentlandiitin osuus palladiu~in kantajana NÄYTE KIVILAJI cum lum sm PdlPPllll NIPlll NIP:n NIP:n DSUUS Pd:n PdlpplIl kantajana m RN/KOJ-89! I1PRD RIVKOJ-B9/54.30 I'iPYR RN/KOJ-I00i GB r r RN/KOJ-I00/59.05 KVDR

11 OUTOKUMPU OY Malminetsintä Geoanalyyttinen laboratorio E. Hänninen 073/ C/KONTTIJÄRVI,PGM/EH/ Pentlandiitin osuus palladiumin kantajana näyttäisi olevan oheisen laskelman mukaan melkoisen merkittävä etenkin kvartsidioriitissa. Laskelman perusteissa on kuitenkin monia mahdollisia virhelähteitä: pentlandiitin palladiumanalyysien luotettavuus, analyysien vähäisyys huomioonottaen hajonnan suuru~s pentlandiitin palladiumpitoisuuksissa sekä tietyt epävarmuudet mineraalipitoisuuslaskuissa. Tuloksia on pidettävä kuitenkin pitkälle suuntaa-antavina: pentlandiitin osuus palladiumin kantajana saattaa olla esiintymän ylä- ja keskiosassa 20 %:n luokkaa ja kvartsidioriitissa ehkä huomattavasti korkeampikin~ KOMMENTTEJA RIKASTETTAVUUDESTA Konttijärven tyyppisessä esiintymässä, jossa arvomineraalit esilntyvät suhteellisen hienona, on vaahdotus ilmeisesti ainoa varteenotettava rikastusvaihtoehto. Painovoimaerotuksella tuskin päästään riittävän suuriin saanteihin johtuen juuri arvomineraalien pienestä raekoosta. Teoreettiset edellytykset tähän kyllä olisivat, ovathan PGE-mineraalit raskaita, tiheydet vaihtelevat välillä g/cm 3. Jotta arvomineraalit saataisiin menestyksellisesti irti silikaateista, on jauhatuksen oltava melko hieno. Tämä raja määräytyy rikastuskokeissa pääasiallisesti platinan saannin peru~teella. Sperryliitti, mikä on itseasiassa esiintymän arvokkain yksityinen mineraali (likimain kaikki platina sisältyy sperryliittiin, palladium on jakautunut useamman mineraalin kesken) esiintyy yhtenä hienorakeisimmista PGEmineraaleista pääasiassa silikaattien yhteydessä keskimääräisen raekoon ollessa muutama kymmenen ~m. Tämän riittävä vapauttaminen tulee olla jauhatuksen optimoinnin perusta. Pääosa palladiumista on isomertieiitissä, jonka raekoko on aivan toista luokkaa kuin sperryliitin, usein satoja mikrometrejä. Myös muita palladium-mineraaleja on tavattu suhteellisen kookkaina ja toisaalta monet palladium-mineraalit esiintyvät usein sulfidien yhteydessä, joten niiden jauhatus eroon silikaateista tapahtuu selvästi ennen kuin sperryliitin.

12 OUTOKUMPU OY Malminetsintä Geoanalyyttinen laboratorio E. Hänninen 073/ C/KONTTIJÄRVI,PGM/EH/ Menestyksellisen jauhatuksen jälkeen on materiaa11sta vaahdotettavissa halutuista mineraaleista koostuvia rikasteita. Yhteissulfidirikaste koostuisi kuparikiisusta, magneettikiisusta, pentlandiitista, pyriitistä, borniitista, milleriitistä, heazlewoodiitista, sinkkivälkkeestä ja jalometallien mineraaleista. Harmemineraaleista haitallinen on metaperidotiitista syötteeseen mukaan tuleva talkki. Jos tämä saadaan rikasteista eliminoitua, voisi yhteissulfidirikasteen PGEpitoisuudeksi tulla parhaimillaan muutama sata ppm. Arvottomien sulfidien (magneettikiisu, pyriitti) painaminen saattaa aiheuttaa merkittäviä saantitappioita jalometallien suhteen mineraalien sisältämien PGM- ja kultasulkeumien vuoksi.

13 TAULUKKO 1. NÄYTELUETTELO JA ANALYYSIT REIKÄ Syvyysl KIVILAJI Cu(Xl Ni(~l 5(%) Pdppm Ptppm Auppm HIE RU/KOJ I 1 I 1 50:00 I I 1 I I j I I 1 52~OO I 1 1 I \ 1 I I I MPRD MPRD 1 I I I \ \ 1 l'ipyr-mprd \ I I I I ~OO MPYR ao I 1 I I I I I \ 56~50 1 I I I \ IIPYR I I 5a i 58.ao I I I I I I I i'!pyr I \00 I [ 1 I I I RtHKOJ-l I B ! KVDR 0.56B I 5a.60 I I

14 RN,IKO..J MPRD 55 RNI'K '?, ~ MGB 60 KVDR ~~I Di agt- amrn i Sulfidiseurueet tutkituissa lei kkauk-:.i ssa

15 J Rock uni ts Sulphide assernblages 50m RN/KO.J no sulphides " rnagnetite hpo-pn-cp cp-mpo-pn cp-pn bor-cp-pn-rni I cp-pn cp-rnpo-pn RN/K OJ -' cp-rnpo-pn-py I59.40 rnpo-cp-pn-py Diagrarnrni 2. Yleistetty kuva reunavyöhykkeen kivi lajikerroksista ja ni issä esi intyvistä sulfidiseurueista. Tutkittujen leikkausten edustarnat alueet rnerk i tt},l musti 1la p,>,1 \l...'äi Ilä.

16 X/K= Y/L=54-452~ ~ ~ ~ ~ ~Y/L= z - 0 z = 0 X/K= RN/KOJ_N(~J- RN/KOJ-88 RN/KOJ-RIBJ/ RN/KOJ-120 SURVEY ARER SHEET /312/DRILLING RSSRY SECTION DRTE M SCRLE 1 :500 p IM?5 PROJECTION DISTRNCE SECTION ZERO LEVEL (Z=Ol HISTOGRRM SCRLE PD.. L= M M 8 PPM/CM M ttpro "'"'4'o DRILL HOLE RN/KOJ M RN/KOJ-20 RN/KOJ-21 RN/KOJ-88?',o-1'() RN / KOJ-89 11Pyfl RN/KOJ-120 RN/KOJ- 146 RN/KOJ-147 X/K Y/L z BERRING DIP M X/K= M X/K= Y/L=54-452~ ~ ~ ~ ~ ~Y/L= Z = M Z = 125 PD

17 X/K= Y/L=54.413~ ~ ~ ~ ~ ~YIL= l = 0 X/K= RN/KOJ-71 RN/KOJ-99 z = 0 RN/KOJ-100 RN/KOJ-101 "'"'t: ;p M M ""~'o.f.ol"yll,j> ~oe "'a M,.,,..}->$' ~...f: ~,.. () ~... il'.o ~... 1"-f SURVEY RRER SHEET ~.0 ~,..l",j> 310/312/DRILLING RSSRY SECTION L= Jtto,,.,,..Jf'.o DRTE ,,...-~'.? SCRLE 1 :500 Jt~'otl' "'aa 1\'yO.s> -r""o-~> ~Yos,.,~ """'o.r 1\'yOJf>..,,...r-i' -r,o,.ot"'% YO,p M M p,m?s PROJECT I ON DISTRNCE SECTION ZERO LEVEL (Z=Ol HISTOGRRM SCA LE PD.. DRILL HDLE X/K Y/L z RN/KOJ RN/KOJ RN/KOJ RN/KOJ RN/KOJ RN /KOJ RN/KOJ RN/KOJ M M 8 PPM/CM BERRING DIP X/K= X/K = Y/L=54.413L L L L L ~ Y/L= z z = 125 PD

18 O.Smm Kuva 1. Magneettikiisu-kuparikiisu-pentlandiittipirotetta metaper idotiit issa. RN/KOJ-89 / x

19 0.5mm Kuva 2. Kuparik iisu-magneettikiisupirotetta metapyroksen i i tissa. RN /KOJ-89 / Sx

20 O.Smm kuva 3. Kuparikiisu-borniittipirotetta metapyrokseniitissa. RN/KDJ - 89/ x

21 r 100~m Kuva 4. Isomertieiittikasauma kuparikiisupirotteisessa metap y rokseniitissa. RN/KOJ-89/ x

22 Kuva 5.!so&ertieiitti-pal!adoarsenidi-kotulskiittiyhteenkasvettu a kuparikiisussa. RN/KOJ-89/48.10 B50x 20Y,iii ISOMERTIEIITTI PALLADOARSENIDI KOTULSKI ITTI ~ " 1... J p-% kaava p-~ kaava p- :4 kaava Pd F?~ ~ fJ ~~.L Rh Ag Pt {j.... u r.. -u Ni Cc ~ Kat ioni t fJ27 Te Bi Sb s As 'i Sn 'II:' C.J Ar.ionit i ilil<l ovvv Summa '

23 ' Kuva 6. Omanmuotoinen telluuripitoinen isomertieiittikide kuparikiisussa. RN/KDJ-89/ n. ISOMERTIEIITTI 2 p-1. kaava p-~( l'jj\!j Pd ,._ Rh {1{)').. ~ i::n Pt R" Cu! ?2 ' ij; Fe Katiunit Te n; {I Sb ? c: As '? i. 918 Sn Anionit Summa

24 Kuva 7. Dmansuotoinen tinapitoinen iso~ertieiittitide ja nimet~nt~ palladium-hopeate!!uridia kuparikiisun reuna!la. RN/KDJ-89/57.30 B50x 20p.m!SOMERTIEIITTI "PdAgtTe,Snl" 'J '- r r.-~{ kaava p-% kaava ~,. C A it:"c' l \J l,j.jj Rh (in ~ Pt (! {I Au i; J v '- Cu ~ ;... a Ni Fe Kationit Te Bi {I il{l~.~.. v...,.,.l ;}i.j !4 s ! As Q ;: i.j Sn Anionit Summa 100.5!5.407 t (1{1 L.o.\ivoU 3.209

25 Kuva 8. Tina- ja telluuripitoinen isomertieiittirae, jossa totulskiittisuotautumia, sperryliitti- ja Pd 8 ( Sn, Sb, Te) ls-su lkeumia. RNiKDJ-89 / x ISOMERTIEIITTI PA.Uli!S'IA.I>l\'0' 7.. Pd j Sn C b J ) "C 8.,,;:; l,e. 2 fl 3 4 Sperry!iitti 5 p - ~ kaava P _f{ il kaava p-% kaava p-7. kaava P -'i " Pd Rh Ag Pt Au Cu Ni Fe O.i O.(j ! ! KatiDnit i Te Bi Sb s As Sn o.2 o : Anionit

26 Kuva 9. Kotulskiitti-hessiittil21rae kuparikiisussa. RN/KOJ-89/56.75 B50x Kotulskiitti p-% ka ava Pd Rh Ag Pt Au Cu Ni Fe Katic ni t Te 'P 6... ~...' Bi Sb C' " As Sn Anionit Summa

27 20f,m Kuva 10. Kotulskiitti ja sperryliitti kuparikiisun yhteydess~. RN/KOJ-89/ x SPERRYLI ITT I KOTULSKI ITT! p- :4 kaava p-~~!:aava 2 Pd { ) i Rh {\ 'i Ag v ol il t:: v. i Pt Au Cu 0 ~ Ni Fe Kationit Te Bi Sb ~ ' s As Sn Anionit Summa !00.2!. 970

28 Kuva 11. Vysotskiittikide pentlandiitissa. RN/KOJ-100/56.90 B50x Vysotskiitti - (Pd,NiiS :J.._ r p - ~ kaava p-% kaava r An Pd Rh ~ Pt j Q '-' 'J ' L i Au Cu Ni ' t a Fe r.:atic,ni t Te Bi {J Sb s As Sn Anionit Sur:ii~la

29 Kuva 12. Kookas palladium-mineraalien yhteenkasvettumarae raskasmineraalifraktiossa. Mineraalit ovat isomertieiitti, palladoarsenidi, kotulstiitti, kuparitiisu ja kovelliitti. T~ryp;yt~rikaste -250~m. 850x. ISOMERTiEIITTI PALLADDARSENIDI KOTULSKIITTI r p-'1 a kaava p_;{ ::; 1 ;...,., kaava p-'' Pd ij'j t " " kaava.u P.h Ag Pt Au ( ,,. Cu ill (!03 Fe Kationit Te R; l Sb 'l s As ! Sn Anionit Su;;Hna

30 Kuva 13. Mineraaliyhteenkasvettuaa, jossa faaseina isomertieiitti, ffiertieiitti, kotulskiitti, kultal51 ja kobolttihohdel61. T~ryp~yt~rikaste -250pm. 850x. p-'1 ISOMERTlEIITTI MERTlE II TTl KOTULSKI ltt I II kaava o-' '- ' II kaava p-% kaava p-~' kaava r Pd 74.3 i Rh Ag Pt (i.ooo O.i Au ' Cu Ni Fe (l.002 Kationit lfl 7'.'J va '.JL Te O.OO(l Bi Sh s As i)qo Sn 0.2 (J (J JQ a, tu Lu fl r: _,J Aniani t Summa i ~j Cfq -,J,

31 50~m Kuva 14. Sperryliittikide harmeessa. RN/KOJ-100/ x 20~m kuva 15. Hienoa sperryliitti~ harmeessa. RN/KOJ-89/ x

32 20Pm Kuva 16. Sperryliittinauhoja borniitin pinnalla. RN/KOJ-89/ x 50pm Kuva 17. Kultarae(1) magneettikiisussa(2). Muut sulfidit ovat pyriitti<3l, pentlandiitti<4l ja kuparikiisu(5l. RN/KOJ-100/ x

33 20~m Kuva 18. Kultasulkeuma magneettikiisun reunalla sijaitsevassa sekundaarisessa pyriitissa. RN/KOJ-100/ x 20~m Ku v a 19. Kultarae magneettikiisun ja harmeen kontaktissa. RN/KOJ-89/ x

34 !sor"ertieiittl - Pdj Sh",As')., c ; p-~ kaava p-'/ kaava p-~ kaava p-'; kaava p-~ kaava p-'/ kaava " " " Pd Rh Ag Pt o ~ Au o j Cu Ni Fe Katic.nit Te Bi Sb o Q')~,w.J.- c: ' As b Sn Anic,ni t SUflllla ' p-1. kaava p-~ kaava p-~ kaava p-~.. kaava p-:4 kaava Pd Rh o fl Ag Pt O.! Au Cu Ni Fe Kationi t Te Bi Sb ' As Sn Anionit SUllma Rakeet 1 ja 2: RN/KOJ-89/48.10 Rae 3: RN/KOJ-99/57.30 Rakeet 4-5: RN/KOJ-89i59.75 Rakeet 6-9: R~UKOJ-89 /59.55 Rakeet '1-11: Rikastenappi P13969

35 p-~ kaava Pd Rh Ag Pt Au Cu Ni Fe KatiClnit Te i Sh ;;6 ~ ~...J c '" As Sn Anionit SUllJIil RAE 1: Rikastenappi PI3969

36 Palladoarsenidi - Pd 2 As p-y. kaava p-% kaava p-% ~aava p-% ~aava Pd Rh Ag Pt ÅU eu O.b O.b Ni Fe Kationit Te M Ei o r.j Sb As Sn Anic.ni t SU~llia Rakeet 1-3: Rae 4: RN/KOJ-89/48.10 Rikastenappi P139b9

37 Kotulskiitti - PdtTe,Bil p-x kaava p-x kaava p-'; kaava p-'; kaava p-y. kaava Pd Rh Ag Pt Au Cu Ni Fe Katicnit Te Bi Sb S As Sn Anionit SUJIllfia Rae 1: Rae 2: Rae 3: Rakeet 4-5: RN!t:OJ-89/48.10 RN/KOJ-89/56.75 RN/KOJ-89/54.80 Rikastenappi P13969

38 Vysots~iitti - (Pd,NiIS 2 p-~ kaava p-~ ~aava Pd Rh Ag Pt Au Cu Ni Fe Kationit Te Bi Sb As n Anionit SUlllll<: Rakeet 1-2:. RN/KOJ-S9/50.90

39 l1ajaki i tti p-% kaava Pd Rh Ag Pt Au Cu Ni Fe Kationit Te Bi Sb S As ;1'1 ~; ".J Sn 0.0 V.OOO Anionit SUUd Rae 1: RN/KOJ-89!59.55

40 Arsenian paoloviitti Pd 2 (Sn,As) 2 3 p-x kaava p-x kaava p-% I:aava Pd Rh Ag Pt Au Cu Hi Fe O.Wi Kationit Te Bi Sb., S As Sn Anionit SU!!la Rakeet 1-2: Rae 3: RN/KOJ-89/59.55 RN/KOJ-89/54.30

41 Palarstanidi Pd S Sn3? p-l ~aava p-% kaava p-~ kaa\'a p-~ kaava p-~ kaava Pd Bll Rh Ag Pt Au Cu ~ Ni Fe Kationi t B Te lb Bi o ;;.~ Sb O.30b S As Sn Anillnit SUIiQ;i Rae 1-5: RN/KOJ-B9/59.55

42 Nimetön Pd-Sb-mineraali - Pd 5 (Sb,As,Snl 2 p-~ kaava Pd Rh Ag Pt Au Cu Ni Fe Q Kationi t Te Bi Sb ,.. ;) As Sn M Änionit SUlia Rae 1: RNfKOJ-B9/S4.30

43 Nimetön Pd2Å93Te3., c 3 p-~ kaava p-~ kaava p-~ kaava Pd Rh Ag Pt Au Cu '1" 1' Fe Kationit Te Bi Sb As n Anionit SUlllma 1M Q Rae 1-3: RN/KOJ-B9/59.55

44 Nimetön PdAglTe,Sn) p-~ kaava Pd Rh Ag Pt Au eu Ni Fe Kationit Te Bi b o '" S As Sn Anionit SUlli.:iil Rae 1: RN/KOJ-89/57.30

45 Sperryliitti - PtAs 2 p-~ kaava p-x kaava Pd Rh Ag Pt HU Cu Ni fe Kationit Te Bi Sh , c As Sn Anionit SUllima Rae 1: Rae 2: RIUKOJ-89/54.aO RN/KDJ-89/59.55

46 ) D \ t1.~q.'" t-to-t 1 S '1 S;'''E:c''', Pcl>11 ~ "'1- "l ~1. P& Ii Te1. A'll'l.. ~~1f ~ llt 1.A~ L 'l " TA thl. t.1tlstt:.\ "tu itse:: li'l 1\ '" A. L'l,,~\"

47 ) ~za~ ~ o.-m"io. lh "Ey..\,fl... u." OOAOoS "3IOE. L\ITt (Q "0\ A'1Q.~ \-\'.-\.1 2- ~'iste=k.., ~&Z 1\$ ~2. $", ~2~ -'::.., 'l.. "TA\.1,,( ~ T l5tklkoe-c;.e.u A,t.,)A L'l'l"'"'" f&'~ (1\&\-0 S"')( ') C>! >-' ~ 6.8~ ~e.",. Pc:Q"Alö-l,ge /- O~: <1. "!>.~S''"i 10 n.'1~-c> Pc1l~ Sb~' 'll~

48 ) ) L\\'E. ~... O\t\S~\ot,~t1.3 +.~:,.-:. "/...,' S'(~~l' ~~A~ "3 ~t!:, s At.~. M9~2>.T~"}.U, UT~' fo\u~"'altm.l'''v., --n.luilietut 111 ""e~"i\\"i\'".. At.1A(,,,'t~~t-lA~U~1U t\'lue.~.\\.e"\-st"0=,:< ('1' 3) _ \, \, I.J.,,/' 'l....-./'.)<:'..., '. '\: c". / \'. \.-j ",...

49 """-.., 1... ld I -, The cosecant of the tak~ off ang1e is Tota!:nuinber of 'e1ernents,: ;14 14 E1emerits areanaiyzed : Standard no. 1, is,a'compound Sta.ndard no.12 Standardno.13 Standard. no.14.is pure is pure is acompound " o f (Pd':wIFz: 0.'7484 ",,Jsbr";H~F;. ;D ~1558 :.(;, "LAs1~kJ:f};:O' m~~:;;,,~:: l,'~~!;..:m: ~;[I\~,i~." ~~:~~:;'~"'~~':'~. ;'i:".~~;: ~i:,/, t Standard'no. 7 is acompound of-sb ~.F ~S W~F Sn Au 'J Standard no. 8 <.is " pure Standard no. 9.::fs. pure Standard no.10. istacompound of S -W.F. FeW.F. Standard no.ll is:a compound of As W.F...Sb W~F : Pd W.F" Cu Ni of~fe W.F \ S' W. F I 1ine:La kv 1ine:La at 20. kv 1ine:La at 20. kv 1ine:La at 20.' kv 1ine:Lb at 20. kv 1ine:La at 20. kv 1ine:La at 20. kv 1ine:La at 20. kv 1ine:La at 20. kv 1ine:Ka at' 20. kv '1 i ne: Ka at '20.. kl) 1ine:Ka at 20. kv 1ine:Ka at 20. k,,' 1ine:Ka at 20. kv F'E"i) t 1 D nd i i t; i. n pö:,l}','ad i uman",\ l.,,ys{~i ss:,,; ",; t d'r'c:!c'i" c:! i ';"1,;:, ei 1 i isomertieiitti: Pd 74.84% M~.ttallS suorj.tettiin j.ntegroiit~alla Laskenta-aika/askel 10 s r:::~ CAMECA -~.,.~..