TYÖVOIMARYHMÄN (4) SEURANTARYHMÄN MUISTIO LOPPURAPORTISSA JA LOPPURAPORTIN LISÄOSASSA ESITETTYJEN TOIMENPITEIDEN TOTEUTUMISESTA

Transkriptio

1 Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen PKS-YHTEISTYÖHANKE Työvoima ryhmä /Juurikkala/Taipale-Vuorinen/Dincay TYÖVOIMARYHMÄN (4) SEURANTARYHMÄN MUISTIO LOPPURAPORTISSA JA LOPPURAPORTIN LISÄOSASSA ESITETTYJEN TOIMENPITEIDEN TOTEUTUMISESTA Toimeksianto Pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajat ovat nimenneet kaupunkien yhteistyösopimuksen mukaisten yhteistyöhankkeiden valmisteluun 14 työryhmää. Työryhmä 4 on nimetty "Työvoimaryhmäksi" ja sen puheenjohtajaksi on nimetty asukaspalvelujohtaja Katariina Poskiparta Vantaalta. Työryhmän tehtävänä oli työvoiman saatavuuden turvaamiseksi laatia suunnitelma työelämän muutosten ja tarpeiden ennakoinnista koulutuksessa, riittävän koulutuksen turvaamisesta sekä aktiivisesta maahanmuuttopolitiikasta. Suunnitelmassa esitetään miten työperustaisten maahanmuuttajien palvelutarjontaa kehitetään ja erityisesti huolehditaan heidän mahdollisuuksistaan hankkia suomenkielen taito. Esitys sisältää selvityksen maahanmuuttajien seudullisesta neuvonta- ja tukipalveluista ja ehdotuksen niiden parantamiseksi. Kaupungit huolehtivat työnantajina henkilöstöpolitiikan kehittämisestä. Puheenjohtaja: Jäsenet: Sihteerit: asukaspalvelujohtaja Katariina Poskiparta, Vantaa elinkeinojohtaja Eero Holstila, Helsinki henkilöstöpäällikkö Päivi Hytönen, Kauniainen henkilöstöjohtaja Kirsi-Marja Lievonen, Vantaa kyvykkyyksien johtaja Eira Mononen, Espoo elinkeinojohtaja Kari Ruoho, Espoo kaupunginsihteeri Tina Strandberg, Kauniainen henkilöstöjohtaja Hannu Tulensalo, Helsinki kansliasihteeri Maarit Hievanen, Vantaa yhteispalvelupäällikkö Susanna Taipale-Vuorinen, Vantaa Seurantaryhmä PKS- kaupunginjohtajien kokous päätti seurantaryhmästä tulee raportoida kaupunginjohtajille. Seurantaryhmän kokoonpano: Timo Juurikkala, Vantaan kaupunki kokoonkutsuja Hannu Tulensalo, Helsingin kaupunki Kari Ruoho, Espoon kaupunki (Outi Ervasti) Päivi Hytönen, Kauniaisten kaupunki Susanna Taipale-Vuorinen, työvoimaryhmä (4), sihteeri (Riitta Dincay)

2 2 Seurantaryhmä kutsui asiantuntijoiksi seuraavia henkilöitä Seurantaraporttitaulukko Petteri Huovinen, kauppakamari Paula Ylöstalo-Kuronen, koulutustyöryhmä työvoiman palvelukeskusten edustajia kaupunkien henkilöstöjohdon edustaja (Henstra hanke) Seurantaryhmä kokoontui kolme kertaa. Kuultuaan asiantuntijoita ryhmä päätyi taulukossa esitettyihin lausumiin. Suurin osa toimenpiteistä on otettu osaksi vakituista toiminta tai niitä suunnitellaan osaksi pääkaupunkiseudulla tapahtuvaa yhteistyötä. Taloukossa esitetään Työvoimaryhmä 4:n jätetyn loppuraportin lisäyksen perusteella seurantaan kohdistetut toimenpiteet. Lisäksi viimeisenä esitetään ne toimenpiteet, joita on kohdistettu esitetyn raportin toimenpiteisiin. Seurantataulukossa esitettään myös jokaisen toimenpiteennumeron kohdalla mitä kohtaa se vastaa raportissa. Kehittämisalue Koulutuksen ja työelämän vastaavuus Lisäosan toimenpideehdotukset 1.Analysoidaan säännöllisesti olemassa olevia tutkimuksia ja selvityksiä yhdessä kauppakamarin ja yrittäjien kanssa sekä esitetään arvio ammatillisen koulutuksen seudullisesta koulutustarpeesta. ( , kohta 1) Seurantaryhmän kommentit Pääkaupunkiseudun kaupunkien ja valtion työmarkkinalaitoksen kesken toimii ennakointiverkosto Kauppakamari on kutsunut koolle ennakointikamarin, jonka toiminta edeltää varsinaista ennakointityötä yhdessä eri toimialojen yritysten kanssa. Ennakointikamariin kuuluu kaupunkien, kauppakamarin ja oppilaitosten edustajia. Toimialakohtaisen ennakoinnin on tarkoitus käynnistyä huhtikuussa Ennakointikamarin on tarkoitus olla voimassa toistaiseksi. Ennakointikamarin pääasiallinen tehtävä on siirtää tietoa toimialoilta koulutukseen. Kaupunkien näkökulmasta todettiin, että edunvalvonta aloituspaikkojen suhteen on myös eräs ennakoinnin tehtävä. Seurantaryhmä totesi, että edellä kuvattu toiminta vastaa työvoimaryhmän tekemää ehdotusta ennakoinnista.

3 3 2. PKS-kaupungit ottavat tehokkaaseen käyttöön TET-tori - verkkopalvelun ( , kohta 2) Todettiin, että TET-torissa on tällä hetkellä mukana toistatuhatta työnantajaa. TET-torille on ollut selkeästi tarvetta ja kysyntää. Oppilaitokset maksavat TET-torilla mukana olosta. Ongelmaksi on nähty kuinka saada organisaatiot ottamaan koululaiset työhön. TET-jakso on selkeä näyteikkuna toimijoille. TET-tori, toimii tällä hetkellä, mutta toiminnan rahoitus on varmistettava. Asiaa selvitetään yhdessä kuntien edustajien ja kauppakamarin sekä TAT:in kanssa. Seurantaryhmä totesi, että TET-tori on toimiva kokonaisuus, jota kaupungit käyttävät hyväkseen tehdessään kaupunkien ammatteja tutuksi koululaisille. 3. A) PKS -kaupungit tiivistävät yhteistyötä yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa asiantuntijatyövoiman turvaamiseksi. ( , kohta 5) 3. B) PKS -kaupungit huolehtivat siitä, että niiden omistamat ammattikorkeakoulut ottavat koulutustarjonnassaan huomioon työvoiman tarpeen pääkaupunkiseudulla ( , kohta 4) Seurantaryhmä keskusteli omistajaohjauksesta sekä erilaisista foorumista, joilla pyritään varmistamaan, että valmistuneiden määrä vastaa kysyntää. Seurantaryhmä totesi, että ohjaus toimii olemassa olevilla välineillä. Todettiin, että yliopistojen ja korkeakoulujen päätehtävä on tutkimus ja korkeatasoinen opetus, joten seurantaryhmä ei tässä vaiheessa ota asiaan kantaa. Todettiin, että keskustelua valtiovallan kanssa jatketaan pääkaupunkiseudun näkemyksen esiintuomiseksi aloituspaikkojen osalta ja tässä tullaan hyödyntämään ennakointikamarin toimialakohtaisia työvoiman tarpeen ennakointeja.

4 4 4. PKS -kaupungit tehostavat yhteistyötä riittävän ja työelämän tarpeita vastaavan työllisyyskoulutuksen järjestämiseksi. ( , kohta 3) Asiaa selvitetään paikallisten työvoimaviranomaisten kanssa. PKS- työvoimaryhmässä (4) tuli esille työvoimakoulutuksen ja kielikoulutuksen koordinointiin liittyvät toimintamallit ja näiden mallinen mahdollinen tehostaminen. Työvoiman palvelukeskukset (TYP) ovat tässä asiassa keskeisessä roolissa koska toiminta tapahtuu käytännössä palvelukeskusten kautta. Todettiin, että työvoiman palvelukeskukset järjestävät koulutusta omille asiakkailleen, mutta ei yhteisesti PKS:n palvelukeskusten kanssa. Työvoimatoimistot järjestävät koulutusta työttömille asiakkailleen. Osa koulutuksesta on suunnattu koko PKS:lle. (esim. lähihoitaja- ja sairaanhoitajakoulutusta) On tarkoitus, että PKS kunnat yhdessä miettivät tarvittavia koulutuksia. Vantaa on kutsunut koolle PKS työllisyysasioista vastaavat toimijat maaliskuussa Työperäinen maahanmuutto 5. PKS -kaupungit osallistuvat työministeriön hankkeeseen Suomeen muuttaneiden alkuvaiheen ohjaus ja osaamisen kehittäminen ( , kohdat 8 ja 9) Suomeen muuttaneiden ohjaus- ja neuvontapalvelut hankkeita suunnitellaan yhteistyössä PKS-kaupunkien kesken. Suomeen muuttaneiden ohjaus- ja neuvontapalvelut hankkeita suunnitellaan yhteistyössä PKS - kaupunkien kesken. Yhteisiä hankkeita ovat mm. ESR -rahoituksen hakeminen yhteistyössä ohjaus- ja neuvontapalveluiden toteuttamiseen (NEO - hankekokonaisuus) sekä maahanmuuttajille, maahanmuuttoa harkitseville sekä maahanmuuttajien parissa työskenteleviä viranomaisia palvelevan Infopankin kehittäminen (valtion ja kuntien yhteisrahoituksella).

5 5 6. PKS -kaupunkeja markkinoidaan houkuttelevana vaihtoehtona työmarkkinoilla ja PKS -kaupungit osallistuvat rekrytointitapahtumiin. ( , kohta 10) PKS-HENSTRA hankkeen työnantajakuvatyöryhmän tehtävänä on seudullisen työnantajakuvan kehittäminen. Yhteistyön muotoja ovat vuotuisten yhteisten markkinointitapahtumien koordinointi, yhteisen markkinointimateriaalin tuottaminen, koulujen TET-jaksojen hyödyntäminen, kansainvälisen markkinoinnin suunnittelu ja toteutus, seudullisen markkinatilanteen seuranta ja raportointi sekä yhteisen markkinointikoulutuksen järjestäminen. Yhteistyötä on tehty jo 2007 mm. messutapahtumissa, materiaaleissa, tutkimuksessa. Vuonna 2008 on toteutettu Mainio Metropoli - kampanja. Yhteisiä messuesiintymisiä on useita. Kansainvälisessä markkinoinnissa tehdään yhteistyötä GHP:n kanssa. Toteutuu normaalina toimintana. PKS henkilöstöpolitiikka ( , kohdat 11,12,13, 14) ks. Henstra toimenpiteet 7. Selvitetään PKS - kaupunkien yhteisen henkilöstökoulutuksen sisältöalueet, organisointi ja ohjaus. Henkilöstökeskukset ovat hankkineet ja toteuttaneet yhteistä koulutusta. Tavoitteena on, että osaamista voitaisiin keskittää ja toimia yhteistyössä PKShenkilöstökoulutuksen toteuttamisessa. Henkilöstökoulutustyöryhmä on saanut valmiiksi muistion. 8. PKS -kaupungeilla tulee työnantajina olla halutessaan edustus seudullisissa koulutusta pohtivissa työryhmissä. Kunta-alan ammatteihin valmistavaa koulutusta tulee suunnata pääkaupunkiseudulle. Kaupungit kartoittavat tietopohjaa niistä ammateista, joihin kaupungit erityisesti tarvitsevat tulevaisuudessa lisää osaajia. Yhdessä etsitään kanavia ja uusia toiminta- ja yhteistyömuotoja mm. oppilaitosten kanssa. Tavoitteena on kohdentaa koulutusta pääkaupunkiseudulle kuntatyön tarpeisiin.

6 6 9. PKS -kaupungit tukevat maahanmuuttajien suomen- ja ruotsinkielen opiskelua työn ohessa. Toteutuu pääkaupunkiseudun yhteistyönä. Päivikki Helske (Espoo) vetää PKS-työryhmää, joka miettii kielenopetuksen kannanottoa. 10. PKS -kaupungit laativat yhteisen maahanmuuttajataustaisille työntekijöille tarkoitetun perehdyttämismallin ja koulutuspolut sekä suunnitelman työyhteisöjen monikulttuurisuustaitojen kehittämiseksi osana pääkaupunkiseudun henkilöstöstrategia hanketta. Toteutuu pääkaupunkiseudun yhteistyönä. Maahanmuuttaja-taustaisten työntekijöiden perehdyttämisen ja koulutuspolkujen ja työyhteisöjen monikulttuurisuustaitojen kehittämistä on haettu osana Asettautumispalvelu- ESR-hanketta. Myös PKS:n yhteinen NEO-hanke voisi liittyä tähän kohtaan. Pilottiprojekti lähtömaassa tapahtuvaan koulutukseen hoiva-alalle on vielä harkinnassa.

7 7 Raportin toimenpide-ehdotukset raportin kohta 3, jota ei käsitelty lisäysraportissa Pääkaupunkiseudun kaupungit huolehtivat siitä, että työvoiman tarvetta vastaavaa koulutusta, mukaan lukien oppisopimuskoulutus on riittävästi ja opintojen keskeyttämisprosentti laskee olennaisesti raportin kohdat 7 ja 9, joita ei käsitelty lisäysraportissa Pääkaupunkiseudun kunnat edellyttävät työperusteista maahanmuuttoa koskevan lupajärjestelmän yksinkertaistamista hallituksen maahanmuuttopoliittisen ohjelman mukaisesti. 9. Suomeen töihin tuleville maahanmuuttajille järjestetään kielikoulutusta jo henkilön omassa kotimaassa, kuten hallituksen maahanmuuttopoliittisen ohjelman linjauksessa 3 ja 16 mainitaan. Seurantaryhmän kommentit Todettiin, että keskeytymisprosentin seuranta on arkipäivää toisen asteen oppilaitoksissa. Kannusteet ovat olemassa ja erityisosaamiseen keskeyttämisten ehkäisemiseksi oppilaitoksissa on panostettu. Todettiin, että oppisopimuksen kiintiöpaikkoja on liian vähän pks-seudulla. Kauppakamari on ehdottanut yhtä toimijaa oppisopimustoimistoa pääkaupunkiseudulle. Pääkaupunkiseudun kunnat tukevat maahanmuuttopoliittisen ohjelman toimenpiteitä. PKS HENKILÖSTÖSTRATEGIAHANKKEESEEN (HENSTRA) LIITTYVÄT TOIMENPITEET (tieto toimitettu työryhmän käyttöön, Ervasti) ) PKS -HENSTRA hanke on hyväksynyt mallin seudullisen henkilöstökoulutuksen yhteistyönalueista, organisoinnista ja koulutuksen järjestämisestä. Yhteisen henkilöstökoulutuksen toimintamalli on verkostomainen. Yhteinen koulutus perustuu kaupunkien osaamisen kehittämisen suunnitelmiin. Kaupungit vastaavat edelleen itse strategisiin linjauksiin perustuvasta koulutuksesta. Koulutuksen järjestäjä on Helsingin kaupungin keskitetyn henkilöstökoulutuksen organisaatio. Yhteisen koulutuksen ohjauksesta, seurannasta ja arvioinnista vastaa ohjausryhmä, jossa on edustajat jokaisesta kaupungista. Eri koulutusalojen ja -koulutustilaisuuksien suunnittelusta, ohjauksesta ja arvioinnista vastaavat tuotekohtaiset suunnitteluryhmät. Ammatillinen täydennyskoulutus järjestetään ehdotetulla verkostomallilla. Malli edellyttää riittävää resursointia ja koordinointia pääkaupunkiseudun kaupunkien koulutussuunnittelussa. Ensi vaiheessa yhteinen ammatillinen koulutus aloitetaan sosiaali- ja terveydenhuollon alalla. Jo aloitettuja yhteisiä koulutuksia jatketaan. Yhteistyössä toteutetaan myös ruotsinkielistä koulutusta. Monikulttuurisuuteen liittyvä työyhteisöjen koulutus aloitetaan kaupunkiohjelman hankkeena.

8 8 PKS-HENSTRA hankkeen monikulttuurisuustyöryhmä on laatinut raportin, jossa on konkretisoitu tavoitteet ja toimenpiteet monikulttuurisuuden edistämiseksi kaupunkiorganisaatioissa. Työryhmässä on etsitty keinoja toisaalta rekrytoida maahanmuuttajia, tukea heitä pysyvään työllistymiseen ja työuralla etenemisessä tarvittavien valmiuksien vahvistamisessa, ja toisaalta vahvistetaan organisaatioiden valmiuksia suhtautua avoimesti meneillään olevaan muutokseen. Keskeisiä linjauksia ovat - Kaupunkiorganisaatiossa monikulttuurisuus on yhteinen strateginen painoalue ( ). Vuosittain kaupunginjohtajalle annetaan selonteko edistymisestä - Rekrytoinnissa tehostetaan niitä kanavia, joiden välityksellä kieltä, kulttuuria ja ammatti- tai korkeakouluopintoja opiskelemassa olevia maahanmuuttajia sekä tuetaan maahanmuuttajien lasten harjoittelujaksoja kaupungissa. Luodaan työpaikkoja erityisesti työvoimapula-aloille, jotka mahdollistavat kielen, kulttuurin ja ammatin harjoittelun. - ohjataan maahanmuuttajat neuvonta- ja ohjauspalveluihin jotka auttavat tutkintojen tunnistamisessa, opintosuunnitelman laatimisessa ja tutkinnon suorittamisessa: - Työnantaja tukee ammatillista kielitaitoa, maahanmuuttajien suomen- ja ruotsinkielen yleinen koulutus on työhallinnon vastuulla - Perehdyttämisen tulee sisältää sekä työhön, työtovereihin ja ja työkulttuuriin perehdyttämisen että koko työyhteisön perehdyttämisen uuteen tulijaan ja hänen kulttuuriinsa - Työyhteisöjen monikulttuurisuustaitojen kehittäminen sisällytetään kaupunkien koulutusohjelmiin vuosina Lähtömaassa tapahtuva koulutus ja perehdytys on osa tulevaisuuden työperäistä maahanmuuttoa, johon valmistaudutaan. Kaikkiin linjauksiin on suunniteltu konkreettiset toimenpiteet, jotka on ajoitettu ja vastuutettu. Toteutus ajoittuu vuosille Työvoimaryhmän PKS-henkilöstöpolitiikkaa koskevat toimenpide-ehdotukset ovat edenneet päätösten mukaisesti.