TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 4/

Transkriptio

1 Aika: klo Paikka: Tampereen kaupunkiseutu, kokoushuone Valimo, Kelloportinkatu 1 B Osallistujat Yli-Rajala Juha konsernijohtaja Tampere, pj. Auvinen Oskari kunnanjohtaja Kangasala tilalla: Kivineva Jarmo kehitysjohtaja Kangasala Joensuu Jaakko kansliapäällikkö Pirkkala, Kuusisto Juha kaupunginjohtaja Orivesi, 1. vpj. Linnamaa Reija strategiajohtaja Tampere, 31 Nurminen Mikko johtaja Tampere Paloniemi Erkki kunnanjohtaja Vesilahti Rämö Heidi kunnanjohtaja Lempäälä Sorvanto Jarkko kaupunginjohtaja Ylöjärvi Väätäinen Eero kaupunginjohtaja Nokia 2. vpj. Nurminen Päivi seutujohtaja esittelijä, TKS Pohjonen Juhani seutusihteeri sihteeri, TKS Kutsutut: Ikonen Anna-Kaisa pormestari Tampere Hakari Kari muutosjohtaja Pirkanmaa2019, 32 Mika Periviita joukkoliikennejohtaja Tampere, 33 1/27

2 KÄSITELTÄVÄT ASIAT 31 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 3 32 PIRKANMAA 2019, TEEMARYHMIEN VÄLIRAPORTOINTI 4 33 JOUKKOLIIKENNESOPIMUS, UUSIMINEN 6 34 SEUTUSTRATEGIAN TOIMEENPANO, TYÖRYHMÄRAKENNE HALLINTOSÄÄNNÖN UUDISTAMINEN, EHDOTUKSEN HYVÄKSYMINEN SEUTUSUUNNITTELUPÄÄLLIKÖN VALINTA HYVINVOINTIPALVELUJEN KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖN VALINTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖS VUODELTA YHTYMÄKOKOUKSEN KOOLLE KUTSUMINEN SEUTUPÄIVÄN 2017 JÄRJESTÄMINEN LEMPÄÄLÄN ELINKEINOPOLIITTINEN KATSAUS TIEDOKSIANNETTAVAT ASIAT SEURAAVAT KOKOUKSET KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 27 2/27

3 31 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO ( , 5 min) Muistio , liitteenä. Kokouksen keskeiset asiat ja toimenpiteiden eteneminen. Asia Toimenpiteiden eteneminen Vastuu KAITSE-hanke Työskentely jatkuu sovitun suunnitelman PN mukaisesti. Työpaja Työllisyyspalvelun alueellinen kokeilu , sopimusluonnos Lausunto kokeilulaista on valmistelussa. Pirkanmaan alueelta kokeilukuntien lausunnot on pyydetty Tampereen kaupungin ohjelmajohtoon mennessä. Tampereen kaupunki laatii lausunnon kuntien antamien kannanottojen perus- PN, RS Raitiotien seudullisen laajentumisen suunnittelu, lähetekeskustelu Seutustrategian toimeenpano, työryhmärakenne Kuntien elinkeinopoliittiset katsaukset teella. Lähetekeskustelu seutuhallituksessa Aikataulutetaan uudelleen tässä kokouksessa Lempäälän esittely on tässä kokouksessa. Nokia kokouksessa. PN, KS - Seutustrategia on hyväksytty kaikissa jäsenkunnissa. Ylöjärvellä päätökseen liittyy yksi ponsi. - Seutuhallitus hyväksyi toteutusohjelman Toimitettu kuntiin hyväksyttäväksi hallituksissa. PN HR 3/27

4 32 PIRKANMAA 2019, TEEMARYHMIEN VÄLIRAPORTOINTI ( min) Päivi Nurminen Maakuntauudistuksen teemaryhmät ovat jättäneet väliraportit, joita on käsitelty projektiryhmissä sekä koosteena esivalmistelun johtoryhmässä ja esivalmistelun hallituksessa. Väliraportoinnin pohjalta on hyväksytty seuraavat toimenpiteet: 1. Maakunnalla tulee olla yhtenäinen Soten ICMT-infrastruktuuri. Se perustuu jatkossa sairaanhoitopiirin järjestelmiin. 2. Muutoshankkeelle rekrytoidaan ICMT-projektipäällikkö välittömästi. 3. ICT ja Digitalisaatio teemaryhmät yhdistetään Yhteiset asiat -projektiryhmän alaisuuteen. 4. Yhteistyöalueasiat-valmistellaan kahdessa projektiryhmässä (Maku- ja SOTEprojektiryhmät). Koordinaatio tehdään johtoryhmässä. 5. Yhteiset asiat projektiryhmän alaisuuteen perustetaan Yleishallintoteemaryhmä. 6. Henkilöstötietojen keruu jatkuu suunnitellun mukaisesti ja YT-menettelyt käynnistetään luovuttavissa organisaatioissa valtion toimijoita lukuun ottamatta mennessä. 7. Tukipalvelujen osalta käynnistetään selvitystyö, jossa määritellään kuntien ja maakunnan mahdolliset yhteistyön mallit ja yhteistyöalueet. 8. Maakunnan strategiatyö käynnistetään ja tätä valmistelemaan nimetään työryhmä. Tehtävä siirtyy konsernirakenne ja johtaminen teemaryhmältä perustettavalle ryhmälle. 9. Maakunnan toimielinrakennetta valmistellaan esivalmistelun hallituksen linjausten pohjalta. 10. Käynnistetään Pikassos Oy:n tulevaisuuden ratkaisun selvitystyö ja neuvottelut nykyisten omistajien kanssa. 11. Maakunnan oman sote-yhtiön perustamiseen valmistaudutaan rekrytoimalla tehtävään selvityshenkilö. Käytännön työtä ohjaa konsernirakenne teemaryhmä. Kaupunkiseudun näkökulmasta kiinnostavia keskustelukysymyksiä on seuraavissa työryhmissä: - Talousasiat, kiinteistöt sekä hankinnat, logistiikka, siivous, ruokahuolto (tukipalvelut): periaatelinjaus maakunnan ja kuntien yhteisten yhtiöiden muodostamisesta ja laajuudesta sekä kiinteistötietojen ilmoittaminen Maakuntien Tilakeskus Oy:lle - Integraatio- ja palveluverkko: palveluverkon periaatteiden määrittely ja suunnittelu seutukunnittain - Valinnanvapaus- ja kilpailutus: julkisen palvelutuotannon yhtiöittäminen ja omien sote-keskusten valmistelun aikataulu - Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen: tehtävät ja yhteistyö kunnan ja maakunnan välillä - Alueen elinvoiman edistäminen: kasvupalvelujen kokonaisuus ja työnjako kuntien kanssa 4/27

5 - Alueiden käyttö ja yk-rakenteen toimivuus: vaihtoehdot joukkoliikenteen järjestämiseksi sekä maakuntakaavan, lj-suunnittelu ja vesihuollon suunnittelun strateginen kokonaisuus. - Konsernihallinto ja johtamisrakenne: vaihtoehdot uuden maakunnan toimielinrakenteeksi - Lisäksi uudistukseen liittyy henkilöstöpolitiikka ja rekrytointiperiaatteet Muutosjohtaja Kari Hakari on kutsuttu kokoukseen Liite: - Teemaryhmien väliraportointitiivistelmä Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen Kuntajohtajakokous käy keskustelun - valinnanvapauslaki- ja kasvupalvelulainsäädännöstä - tukipalvelukysymyksistä - henkilöstöpolitiikasta ja rekrytointiperiaatteista Sopii kokouksen 24.3 keskusteluteemoiksi seuraavat: Päätös. Keskusteltiin valtakunnallisesti ohjattavien tukipalvelujen (tukipalveluhenkilöstö, kiinteistöt, ICT) toteutukseen liittyvistä kysymyksistä. Keskusteltiin menettelyistä miten henkilöt siirtyvät/rekrytoidaan uuteen maakuntaan. Kokouksessa käsitellään kasvupalvelulainsäädäntöä, maakuntakaavoitusta ja yhteistä edunvalvontaa. Jukka Alasentie kutsutaan paikalle. 5/27

6 33 JOUKKOLIIKENNESOPIMUS, UUSIMINEN ( min) Periviita kuntajohtajakokouksessa Joukkoliikenteen lainsäädäntö uudistui alkaen, jolloin Suomessa astui voimaan EU:n palvelusopimusasetus ja uusi kansallinen joukkoliikennelaki. Tämän johdosta myös Tampereen kaupunkiseudulla käynnistettiin joukkoliikenteen seudullinen yhteistoiminta alkaen. Yhteistoiminta perustuu kuntien hyväksymään yhteistoimintasopimukseen ja lainsäädäntöön. Yhteistoimintasopimuksella sovitaan EU:n palvelusopimusasetuksen sekä kansallisen joukkoliikennelain mukaisista paikalliselle toimivaltaiselle viranomaiselle säädettyjen tehtävien hoitamisesta sekä muista kuntien keskenään sopimista joukkoliikenteen tehtävistä. Yhteistoiminnan tavoitteena on toteuttaa kuntarajat ylittävää yhteistyötä joukkoliikenteen järjestämisessä joukkoliikennelain mukaisesti sekä kehittää ja koordinoida seudullista joukkoliikennettä siten, että joukkoliikenteen palvelutaso paranee ja palvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti ja edullisesti. Yhteistoimintasopimus valmisteltiin seututoimistossa ja hyväksyttiin seutuhallituksessa , minkä jälkeen kaupunkiseudun kuntien valtuustot hyväksyivät yhteistoimintasopimuksen vuoden 2010 keväällä. Kuntien hyväksyttyä yhteistoimintasopimuksen liikenne- ja viestintäministeriö käynnisti joukkoliikennelain muutoksen Tampereen kaupunkiseudun viranomaistoiminta sisällyttämiseksi lakiin. Yhteistoimintasopimuksen tulkintaa ja käytännön soveltamista on harjoitettu yli viisi vuotta. Joukkoliikennelautakunta on vuosien aikana linjannut mm. talousarviokäsittelyn yhteydessä sopimuksen tulkinnasta liittyen kustannustenjakoperiaatteisiin. Samoin sopimuksessa esitettyjä neuvottelu- ja lausuntomenettelyjä on kehitetty. Lisäksi päivityksessä esitetään, että joukkoliikennelakiin sisältyvästä viranomaisen velvollisuudesta määräajoin tehtävään palvelutasomäärittelystä luodaan prosessi, jolla sopijakunnat sitoutetaan laajasti joukkoliikenteen kehittämistoimenpiteisiin ja tarvittavaan rahoitustasoon valtuustokauden ajaksi. Näin yhteistoiminnasta saadaan pitkäjänteisempää ja mm. maankäytön ja palveluverkon muutoksia voidaan ottaa hallitummin huomioon joukkoliikenteen suunnittelussa. Tehdyt tulkinnat ja muutostarpeet ovat alkuperäisen sopimuksen hengenmukaisia. Sopimuksen muokkaaminen vastaamaan paremmin käytäntöjä käytettävissä olevat resurssit hyödyntäen onkin toimintamalliuudistuksen ohella peruste päivityksille. Joukkoliikennelainsäädännön mittava uudistaminen vuonna 2009 edesauttoi joukkoliikenteen seudullisen yhteistoiminnan syntymistä. Alkupe- 6/27

7 räinen yhteistoimintasopimus laadittiin hyvin erilaisessa joukkoliikenteen toimintaympäristössä. Alkuperäinen sopimus on tarkoituksenmukaista päivittää nykyiseen tilanteeseen. Yllä olevat muutostarpeet ovat luokiteltavissa teknisiksi korjauksiksi ja tarvetta laajemmalle keskustelulle ei näiden johdosta ole nähty. Sen sijaan lähitulevaisuudessa voi olla tarvetta palata yhteistoimintasopimuksen muuttamiseen uudelleen. Liikennesektorin mittava lainsäädäntöuudistus, Liikennekaari sekä maakuntauudistus ovat kaupunkiseudun joukkoliikenneyhteistyössä laajemman keskustelun asioita. Samoin lähijunaliikenteen tulevien vuosikymmenten kehittämisen vaikutukset joukkoliikenteen viranomaistoimintaan on tarpeen selvittää ja ratkaista. Liikennekaari-hankkeesta tulee lisätietoja syksyllä. Liikennekaaressakin viitataan joukkoliikenteen viranomaistoimintojen siirtämisestä maakuntahallintoon, mutta suurilla kaupunkiseuduilla voitaneen toimia omista lähtökohdista toisinkin. Keskustelu omista lähtökohdista on kuitenkin tarpeen lähitulevaisuudessa. Tampereen kaupunki on uudistanut toimintamallinsa ja hyväksynyt siihen liittyen uuden hallintosäännön. Myös tästä seuraa tarve tarkistaa yhteistoimintasopimusta. Tampere on esittänyt toiveen saada sopimus käsittelyyn huhtikuun valtuustoon. Joukkoliikennepäällikkö Periviita Tampereen kaupunki, Kangasalan kunta, Lempäälän kunta, Nokian kaupunki, Oriveden kaupunki, Pirkkalan kunta, Vesilahden kunta ja Ylöjärven kaupunki ovat alkaen sopineet kuntien yhteisestä toimielimestä joukkoliikenteen viranomaistehtävien hoitamisessa. Sopimuksen tarkoituksena on ollut sopia EU:n palvelusopimusasetuksen sekä kansallisen joukkoliikennelain (869/2009) mukaisesti yksinomaan sopijakuntien alueella harjoitettavan reitti- ja kutsujoukkoliikenteen lupaviranomaisesta, muista palvelusopimusasetuksessa ja joukkoliikennelaissa paikalliselle toimivaltaiselle viranomaiselle säädetyistä tehtävistä sekä kuntien keskenään sopimista joukkoliikenteen tehtävistä. Sopijakunnat ovat muodostaneet joukkoliikennelain mukaisen yhteistoiminta-alueen ja alueen kuntien yhteisenä toimielimenä on toiminut Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta. Tampereen kaupungin toimintamallia on uudistettu ja sen mukainen organisaatio on aloittanut toimintansa , pois lukien uudet poliittiset toimielimet, jotka aloittavat toimintansa Uuden toimintamallin myötä on muun muassa luovuttu kaupungin sisäisestä tilaaja-tuottaja -mallista ja palvelut on jaettu kolmelle palvelualueelle (hyvinvointi, elinvoima ja kilpailukyky sekä kaupunkiympäristö). Myös 7/27

8 toimielinrakenne muuttuu voimaan tulevan uuden hallintosäännön myötä. Yhteistoimintasopimukset, joissa Tampereen kaupunki on osapuolena, on tarkistettu vastaamaan Tampereen kaupungin uutta toimintamallia. Samalla yhteistoimintasopimuksiin on tehty muita pienempiä muun muassa kuntalain muutoksesta johtuvia täsmennyksiä sekä yhdenmukaistettu eri aikoina tehtyjen sopimusten rakennetta. Sopimusten perustarkoitus säilyy ennallaan. Sopimusten mukaisia tehtäviä hoitaessaan Tampereen kaupunki toimii kuntalain (410/2015) 51 :n mukaisena vastuukuntana. Joukkoliikenteen osalta kuntien yhteisenä toimielimenä jatkaa alkaen Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta. Lautakuntaan kuuluu edelleen yhteensä 14 jäsentä ja kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Tampereen kaupunki valitsee 7 jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Muut sopijakunnat valitsevat kukin 1 jäsenen ja hänelle 1 henkilökohtaisen varajäsenen. Yhteistoimintasopimuksen uudistamisesta ja vanhan sopimuksen korvaamisesta on neuvoteltu sopijakuntien kesken. Sopimuksen uudistamista käsiteltiin kuntajohtajakokouksessa ja kuntajohtajakokous hyväksyi sopimuksen päivityksen. Uusi sopimus tulee hyväksyä kaikkien sopijakuntien valtuustoissa ennen Tampereen kaupungin voimaan tulevassa hallintosäännössä on huomioitu yhteistoimintasopimuksen sisältämät muutokset. Joukkoliikennepäällikkö Periviita selostaa asiaa kokouksessa. Asia käsitellään seutuhallituksessa Liite: - Uudistettu yhteistyösopimusehdotus Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan hyväksyä yhteistyösopimuksen päivityksen kunnissa käsiteltäväksi. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. Todettiin, että yhteistyösopimuksen kuntien valtuustojen käsittelyt pidetään mennessä. 8/27

9 Joukkoliikennepäällikkö Periviita esitteli mahdollisia joukkoliikennemalleja maakuntauudistukseen liittyen. Kunnat käynnistävät lähetekeskustelun maakuntaesiselvityksen väliraportissa esitettyjen mallien pohjalta. Kuntien päätöksenteko ja valmistelu käynnistyy maakuntaesiselvityksen loppuraportin valmistumisen jälkeen. 9/27

10 34 SEUTUSTRATEGIAN TOIMEENPANO, TYÖRYHMÄRAKENNE ( min) Seutujohtaja Nurminen Yhteistyön perusrakenne Kaupunkiseudun kuntayhtymä ylläpitää strategian toteuttamiseksi yhteistyörakennetta. Se muodostuu seutuhallituksesta, kuntajohtajakokouksesta ja seututyöryhmistä sekä kuntayhtymän henkilöstöstä. Yhteistyörakenne on linjattu hallintosäännössä. Yhtymäkokous valitsee seutuhallituksen kaksivuotiskaudeksi kerrallaan. Seutuhallitus asettaa kaudelleen kuntajohtajakokouksen ja seututyöryhmät. Yhteistyön vaikuttavuuden varmistamiseksi työryhmät nimetään kuntien ylimmästä toimialajohdosta. Seututyöryhmien rooli Seututyöryhmät ovat yhteistyörakenteen keskeinen osa. Niiden tehtävänä on valmistella kuntajohtajakokouksen kautta seutuhallitukselle esityksiä yhteistyöstä ja ratkaisuehdotuksia sen toteuttamiseksi. Työryhmät toimivat myös kollegiaalisina verkostoina. Niiden toimintaa ohjaa seutustrategia ja toteutusohjelma, kuntayhtymän talousarvio ja sitä tarkentavat työsuunnitelmat. Työryhmien avainhenkilöitä ovat puheenjohtajat- ja varapuheenjohtajat sekä seututoimiston asiantuntijasihteerit. He vastaavat työskentelyn toimivuudesta ja tuloksellisuudesta. Työryhmätyöskentelyn nykyisiä vahvuuksia ovat tavoitteellisuus, selkeät työskentelykäytännöt, hyvä valmistelu ja kokousmenettely, jäsenten korkea sitoutumisaste sekä korkea substanssin hallinta. Kollegatyöryhmissä vallitsee myös hyvä luottamus. Työryhmien toimintamuodot ovat kokoukset sekä vuosittaiset kehittämispäivät. Kokouskäytäntöihin on panostettu jatkuvasti. Työryhmien työskentelystä on tehty laaja itsearviointi 2012, ja kuntajohtajien ja työ-ryhmien puheenjohtajien välillä käydään vuosittainen palautekeskustelu. Työryhmien välistä yhteistyötä ohjaa käytännön tarpeet. Esimerkiksi Rakennesuunnitelma 2040 sekä MAL-sopimus ovat työryhmien yhteistyön tuloksia. Työryhmätyöskentelyyn ovat osallistuneet myös sidosryhmät kuten Ely, Livi, LVM, maakuntaliitto ja Tredea. Työryhmien työskentelyä voi seurata kokoustiivistelmistä, jotka jaetaan kuntiin ja seutuhallitukselle Rakenteen arviointi Työryhmien rakenne on muuttunut kuntayhtymän käynnistysvaiheesta kaksisuuntaisesti. Toimimattomia ryhmiä on koottu paremman valmistelutyön alle ja laaja-alaisia työryhmiä on puolestaan jaettu toimivampiin ko- 10/27

11 koonpanoihin. Osa yhteistyöasioista valmistellaan suppeammissa toimialatyöryhmissä. Uuden seutustrategian pääviestit ja tavoitteet ovat vahvasti poikkihallinnollisia kokonaisuuksia. Poikkihallinnollisten ilmiöiden hallinta voi olla myös kaupunkiseudun kilpailukykyä lisäävä tekijä. Seututyöryhmärakennetta ja kehittämistarpeita on arvioitu päätyöryhmien puheenjohtajien kesken (Mikko Nurminen, Ari Vandell, Milko Tietäväinen ja Nina Lehtinen). Arviointi näkökulmia ovat olleet mm. substanssin hallinta ja osaaminen, tehokkaat ja toimivat kokouskäytännöt ja toimintatavat sekä uuden seutustrategian ja toteutusohjelman sisältö. Valitut näkökulmat liittyvät yhteistyön vaikuttavuuteen. Arvioinnin kohteena ovat olleet nykyiset neljä päätyöryhmää: maankäyttöja asuminen -työryhmä (Masto), liikennejärjestelmätyöryhmä, infratyöryhmä, sivistystyöryhmä sekä niiden alatyöryhmät. Sote-työryhmää ei ole arvioitu. Arviointia täydennetään työryhmien itsearvioinnilla koskien päättyvän kauden toimintaa ja tuloksia. Itsearvioinnin tulokset esitellään työryhmien ja kuntajohtajien palautekeskustelussa, joka pidetään Valmistelua on aikataulutettu uudelleen siten, että uuden työryhmärakenteen periaatteita linjataan 28.4 KJK:ssa ja 3.5 SH:ssa ja työryhmien jäsenet nimetään 12.5 KJK:ssa ja 31.5 SH:ssa. Uusi työryhmäkausi alkaisi näinollen Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen Kuntajohtajakokous päättää merkitä valmisteluaikataulun sekä työryhmien ja kuntajohtajakokouksen yhteisen palautekeskustelun tiedoksi. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 11/27

12 35 HALLINTOSÄÄNNÖN UUDISTAMINEN, EHDOTUKSEN HYVÄKSYMINEN ( min) Seutusihteeri Pohjonen Yleistä Uuden kuntalain (410/2015) tultua voimaan on tarvetta uudistaa myös kuntayhtymän hallintosääntöä. Valtaosa on kuntalain uudistuksesta johtuvia teknisluonteisia muutoksia, mutta hallintosääntöä on mahdollista tarkistaa samassa yhteydessä myös joiltakin muilta osiltaan. Uutta hallintosääntöä on tarkoitus soveltaa alkaen. Hallintosääntöuudistusta ohjaa kuntalian 90, jossa luetellaan ne asiat joista hallintosäännössä on annettava määräykset. Valmistelussa huomioidaan soveltuvilta osiltaan kuntaliiton laatima hallintosääntömalli ja jäsenkuntien vastaavat uudistukset. Valmistelua tukevat asiantuntijoina lakimies Tiina Kyöttilä-Vettenranta Tampereelta ja hallintojohtaja Olli Niemi Pirkkalasta sekä JHTT Minna Ainasvuori. Kuntalain (410/2015) 121 :n mukaan tarkastuslautakunnan tulee valmistella kunnanhallitukselle esitys tehtäviään koskeviksi hallintosäännön määräyksiksi. Lain mukaan kunnanhallitus voi poiketa tarkastuslautakunnan esityksestä lautakuntaa koskeviksi hallintosäännön määräyksiksi kunnan hallintosäännön yhteensovittamiseen liittyvästä perustellusta syystä. Tarkastuslautakunta on laatinut omalta osaltaan ehdotuksensa hallintosäännön kokouksessaan Ehdotus on koostettu mukaan hallintosääntöehdotukseen. Kuntalain tuomia lähinnä teknisluontoisia muutoksia ovat: strategian asema toiminnan ohjausvälineenä, seutuhallituksen puheenjohtajan tehtävät, sähköinen päätöksentekomenettely, sidonnaisuuksien ilmoittaminen tarkastuslautakunnalle(rekisteri), viestintä, pöytäkirjojen yms. aineistojen nähtävänä pitäminen yleiseen tietoverkkoon ja asiakirjahallinnon määräykset. Hallintosäännön rakenne ja keskeinen sisältö Kuntalain uudistuksen myötä kaikki johtosäännöillä määrättävät asiat kootaan yhteen hallintosääntöön, jolloin ei tarvita muita johtosääntöjä. Kuntayhtymässä tämä tarkoittaa, että hallintosääntö ja tarkastussääntö kootaan yhdeksi hallintosäännöksi. 1) Organisaatio ja johtaminen Kuntayhtymän viralliset toimielimet pysyvät entisinä: yhtymäkokous, seutuhallitus ja tarkastuslautakunta. Yhteistyötä valmistelevien kokoonpanojen nimeämistä on selkiytetty siten, että kuntajohtajakokouksen ja pysyväisluonteisten seututyöryhmien nimeäminen on edelleen seutuhallituksen tehtävänä. 12/27

13 Muut tarvittavat työryhmät nimeäisi seutuhallitus tai seutujohtaja. Uutena asiana osioon on lisätty seutuhallituksen puheenjohtajan tehtäviä koskevat määräykset. 2) Taloudenhoito Osiossa ei ole merkittäviä muutoksia aikaisempaan hallintosääntöön. Sisäisetä valvonnasta ja riskienhallinnasta on annettu täsmällisempi määräys. 3) Toimivalta henkilöasioissa Osiossa on määräykset seutuhallituksen ja seutujohtajan toimivaltuuksista. Määräyksillä täsmennetään seutujohtajan operatiivisen aseman ja vastuun ulottuvuutta henkilöstövalintoihin. Johtamisjärjestelmän osalta määräykset selkiyttävät toiminnan ohjausmekanismeja. Seutuhallitus perustaa virat ja työsopimusperusteiset toimet sekä hyväksyy niiden kelpoisuusehtojen ja tehtävänkuvausten periaatteet. Lisäksi seutuhallitus hyväksyy henkilöstön palkkaryhmittelyn, jonka mukaan tehtävät/henkilöt sijoittuvat palkkaryhmiin. Tarkemmat määräykset antaa seutujohtaja. Seutuhallitus nimittää seutujohtajan. Seutujohtajalle laaditaan johtajasopimus. Muista kuin seutujohtajasopimuksessa sovituista seutujohtajan henkilöstöasioista päättää seutuhallituksen puheenjohtaja. Muu toimivalta henkilöstöasioissa olisi seutujohtajalla. 4) Kokousmenettely Osiossa on kokousmenettelyn määräykset, joita sovelletaan kaikkiin kuntayhtymän toimielimiin sekä soveltuvin osin seututyöryhmiin ja muihin työryhmiin. Uutena kohtana osioon on otettu määräys sähköisestä päätöksentekomenettelystä ja sähköisestä kokouskutsusta. 5) Luottamushenkilöiden palkkiot ja korvaukset Osioon ei tehty muutoksia aikaisempaan hallintosääntöön verrattuna. 6) Asiakirjahallinnon järjestäminen Uuteen osioon on otettu kuntalain edellyttämät asiakirjahallinnon järjestämistä koskevat määräykset. 7) Asiakirjojen lunastus Osioon ei tehty muutoksia aikaisempaan hallintosääntöön verrattuna. 13/27

14 8) Ulkoinen valvonta Osio on valmisteltu kokonaisuudessaan uuden kuntalain ja kuntaliiton mallisäännön mukaisesti. Tarkastuslautakunta on päättänyt ehdotuksesta Tarkastuslautakunta käytti ulkopuolisena asiantuntijana Tampereen kaupunginreviisori Erja Viitalaa. Kokonaan uutena määräyksenä osioon on otettu sidonnaisuuksiin liittyvät tarkastuslautakunnan tehtävät. 9) Muut määräykset ja 10) hallintosäännön muuttaminen -osioihin ei ole tehty muutoksia. Seutuhallitus kävi hallintosäännön uudistamisesta lähetekeskustelun ja kiinnitti huomiota henkilöstöä koskevaan toimivaltaan. Asia käsitellään seutuhallituksessa Liite: - Kuntayhtymän hallintosääntö, ehdotus Vanha hallintosääntö, josta käyvät ilmi muutokset ja lisäykset Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan hyväksyä liitteen mukaisen kuntayhtymän hallintosäännön ja että yhtymäkokouksen hyväksymä vanha hallinto- ja tarkastussääntö kumotaan. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 14/27

15 36 SEUTUSUUNNITTELUPÄÄLLIKÖN VALINTA ( min.) Hallintosäännön mukaan seutuhallitus valitsee henkilön virkaan ja vakituiseen tai vähintään vuoden kestävään määräaikaiseen työsuhteeseen. Lisäksi seutuhallitus vahvistaa vakituisen henkilöstön kelpoisuusehdot ja tehtävänkuvauksen periaatteet. Tarkemman tehtävänkuvan määrittäminen ja mahdolliset muutokset tekee seutujohtaja. Seutuhallitus on viimeksi nimittänyt seutusuunnittelupäällikön vakinaiseen työsuhteeseen kokouksessaan Seutusuunnittelupäällikkö on osa seututoimiston nelihenkistä asiantuntijaryhmää, jonka tehtävänä on yhteistyötavoitteiden valmistelu ja toimeenpano. Kyseessä on yhteistyön perusresurssi, jolla varmistetaan seudullisen maankäytön ja asumisen työryhmän tehokas ja tuloksellinen työskentely. Kimmo Kurunmäen irtisanouduttua tehtävästä, seutuhallitus päätti kokouksessaan käynnistää seutusuunnittelupäällikön tehtävän rekrytointiprosessin ja linjasi tehtävänkuvausta seuraavasti: Seutusuunnittelupäällikön tehtävänä on kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen ja asumisen kehittäminen yhdessä kaupunkiseudun kaavoitus- ja liikennejohdon kanssa. Vuonna 2017 tarkoituksena on edistää maankäytön ja elinkeinopolitiikan yhteyttä sekä luoda seudullinen asuntotuotannon ennakoinnin ja seurannan toimintamalli. Tehtäviin kuuluu lisäksi Rakennesuunnitelman 2040 ja MAL3-sopimuksen edistäminen ja seuranta. Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategiassa tehtäväaluetta kuvataan tavoitteella Kasvulle kestävä rakenne. Seutusuunnittelupäällikkö on lisäksi osallistunut maakuntauudistuksen valmisteluun Alueidenkäyttö ja yhdyskuntarakenteen toimivuus -työryhmän jäsenenä. Yleisenä kelpoisuusehtona on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. Seutusuunnittelupäällikön tehtävään saapui 12 hakemusta. Ensimmäiseen haastatteluun kutsuttiin 5 henkilöä, joista yksi peruuntui. Haastattelijoina olivat seutujohtaja Päivi Nurminen, seutusihteeri Juhani Pohjonen ja henkilöstökonsultti Tarja Kohtamäki HRS Advisors Oy:stä. Haastattelun perusteella soveltuvuustestaukseen valittiin 2 henkilöä. Päätösehdotus perustuu jätettyihin hakemusasiakirjoihin, aikaisempaan työkokemukseen, haastatteluun ja soveltuvuustestaukseen. Liite: - yhteenveto hakijoista, hakemusasiakirjat ovat luettavissa kokouksessa 15/27

16 Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen Kuntajohtajakokous esittää, että seutuhallitus valitsee vakinaiseen seutusuunnittelupäällikön työsuhteeseen henkilön kokouksessa annettavasta esityksestä, että valittavan henkilön kokonaispalkan voi päättää seutujohtaja, mutta kuitenkin enintään seutuhallituksen vahvistaman kuntayhtymän palkkaryhmittelyn mukaan, että muilta osin sovelletaan KVTES:n ehtoja, että tehtävän koeaika on 6 kk, että toimeen valitun on esitettävä lääkärintodistus terveydentilastaan ennen työsuhteen aloittamista, että palkkaus maksetaan kustannuspaikalta seutuyksikkö, että toimen aloittamispäivän voi päättää seutujohtaja ja että tarkemman tehtävän kuvauksen päättää seutujohtaja. Päätös. Asian päätöskäsittely on kokouksessa /27

17 37 HYVINVOINTIPALVELUJEN KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖN VALINTA ( min.) Hallintosäännön mukaan seutuhallitus valitsee henkilön virkaan ja vakituiseen tai vähintään vuoden kestävään määräaikaiseen työsuhteeseen. Lisäksi seutuhallitus vahvistaa vakituisen henkilöstön kelpoisuusehdot ja tehtävänkuvauksen periaatteet. Tarkemman tehtävänkuvan määrittäminen ja mahdolliset muutokset tekee seutujohtaja. Seutuhallitus on viimeksi nimittänyt hyvinvointipalvelujen kehittämispäällikön vakinaiseen työsuhteeseen kokouksessaan Kehittämispäällikkö on osa seututoimiston nelihenkistä asiantuntijaryhmää, jonka tehtävänä on yhteistyötavoitteiden valmistelu ja toimeenpano. Kyseessä on yhteistyön perusresurssi, jolla varmistetaan seudullisen maankäytön ja asumisen työryhmän tehokas ja tuloksellinen työskentely. Toni Laineen irtisanouduttua tehtävästä, seutuhallitus päätti kokouksessaan käynnistää seutusuunnittelupäällikön tehtävän rekrytointiprosessin ja linjasi tehtävänkuvausta seuraavasti: Kehittämispäällikön tehtävänä on edistää tulevaisuuden kunnan kasvatus-, koulutus- ja hyvinvointitehtävää yhdessä kuntien toimijoiden kanssa. Tehtäviin kuuluvat älykkään palvelukulttuurin, digitaalisuuden ja osallistavan toimintaympäristön sekä vuorovaikutteisten kehittämistapojen ja -alustojen edistäminen. Lisäksi kehittämispäällikön tehtävänä on toimia seudullisten hyvinvointityöryhmien sihteerinä ja varmistaa toimivat yhdyspinnat maakunnan kanssa yhdessä kuntien sivistysjohdon kanssa. Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategiassa tehtäväaluetta kuvataan tavoitteella Hyvinvoiva yhteisö. Kehittämispäällikkö on lisäksi osallistunut maakuntauudistuksen valmisteluun Palveluverkko ja integraatio -työryhmän jäsenenä. Yleisenä kelpoisuusehtona on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. Kehittämispäällikön tehtävään saapui 52 hakemusta. Ensimmäiseen haastatteluun kutsuttiin 6 henkilöä. Haastattelijoina olivat seutujohtaja Päivi Nurminen, seutusihteeri Juhani Pohjonen ja henkilöstökonsultti Tarja Kohtamäki HRS Advisors Oy:stä. Haastattelun perusteella soveltuvuustestaukseen valittiin 4 henkilöä. Päätösehdotus perustuu jätettyihin hakemusasiakirjoihin, aikaisempaan työkokemukseen, haastatteluun ja soveltuvuustestaukseen. Liite: - yhteenveto hakijoista, hakemusasiakirjat ovat luettavissa kokouksessa 17/27

18 Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen Kuntajohtajakokous esittää, että seutuhallitus päättää valitsee vakinaiseen hyvinvointipalvelujen kehittämispäällikön työsuhteeseen henkilön kokouksessa annettavasta esityksestä, että valittavan henkilön kokonaispalkan voi päättää seutujohtaja, mutta kuitenkin enintään seutuhallituksen vahvistaman kuntayhtymän palkkaryhmittelyn mukaan, että muilta osin sovelletaan KVTES:n ehtoja, että tehtävän koeaika on 6 kk, että toimeen valitun on esitettävä lääkärintodistus terveydentilastaan ennen työsuhteen aloittamista, että palkkaus maksetaan kustannuspaikalta seutuyksikkö, että toimen aloittamispäivän voi päättää seutujohtaja ja että tarkemman tehtävän kuvauksen päättää seutujohtaja. Päätös. Asian päätöskäsittely on kokouksessa /27

19 38 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2016 ( min) Seutusihteeri Pohjonen Seutuhallituksen on laadittava tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi ja tarkastuslautakunnan käsiteltäväksi. Yhtymäkokous käsittelee tilinpäätöksen kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätökseen kuuluvat tuloslaskelma ja tase liitetietoineen, talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Sen allekirjoittavat seutuhallituksen jäsenet ja seutujohtaja. Kuntayhtymän kymmenentenä toimintavuotena korostui seutustrategian uudistamistyö, jota seutuhallitus ohjasi aktiivisesti. Jäsenkunnat osallistuivat erittäin hyvin uudistustyöhön mm. kahdessa kunnanhallituksille tarkoitetussa työpajassa sekä kuntajohtajakokouksen ja asiantuntijatyöryhmien kautta. Seutustrategia antaa vision ja pääviestit kaupunkiseudun kehittämiseksi seuraavalle 10-vuotiskaudelle. Kuntayhtymä muutti lokakuun alussa uusiin toimitiloihin Tampellataloon. Näin toteutui ennakkoluuloton konsepti ja 150 osaajan keskittymä, kun yhteisiin toimitiloihin muuttivat Kaupunkiseutu, Pirkanmaan liitto, Tredea, Suomen Itämeri-instituutti, Pirkanmaan jätehuolto ja Visit Tampere. Toimintavuotta leimasivat myös työllisyydenpalvelujen paikalliseen kokeiluun valmistuminen, maakuntauudistus sekä elinvoimateemat. Tarkemmin vuoden teemoista on toimintakertomuksessa. Seutuyksikkö toimi aikaisempia vuosia vastaavalla resurssitasolla huomioiden kuntien voimavarat. Perusvoimavarana on ollut oman henkilökunnan ja kuntien johtavien viranhaltijoiden työskentely. Käytettävissä oli myös euron sitomaton hankemääräraha, jolla on voitu hankkia perusvoimavarojen ulkopuolista osaamista seutuyhteistyön tarpeiden mukaisesti. Seutuyksikön perusresursointi ja hankemääräraha on rahoitettu kokonaisuudessaan kuntien maksuosuuksilla. Vuoden 2016 maksuosuudet toteutuivat talousarvion mukaisesti, joka on sama kuin vuonna Seutuyksikön kautta organisoitavan seutuyhteistyön laajuus on noin 1,0 milj. euroa, joka on 2,7 euroa/kaupunkiseudun asukas. 19/27

20 Maksuosuudet ovat toteutuneet jäsenkuntien ohjauksen mukaisina. TP 2014 TP 2015 Muutos % TP 2016 Muutos % Yhteensä , ,0 Kangasala , ,7 Lempäälä , ,7 Nokia , ,6 Orivesi , ,6 Pirkkala , ,6 Tampere , ,1 Vesilahti , ,7 Ylöjärvi , ,5 Talousarvio vuodelle 2016 oli laadittu tulojen ja menojen osalta sama suuruisena. Tilinpäätös näyttää 6 428,41 euron ylijäämää. Kuntayhtymän tuloksen muodostuminen tilikaudelta Toimintatuotot , ,27 Toimintakulut , ,24 Toimintakate 8 763, ,03 Rahoitustuotot ja -kulut -530,36-651,86 Vuosikate 8 233, ,17 Poistot ja arvonalentumiset ,82 0,00 Tilikauden tulos 6 428, ,17 Tilikauden ylijäämä (- alijäämä) 6 428, ,17 Vuoden 2016 talousarviossa oli yhteensä 22 toiminnallista tavoitetta maankäytön ja asumisen, liikenteen, hyvinvointipalvelujen, infrapalvelujen ja seutuyhteistyön kehittämisen teemoille. Tavoitteista pääosa toteutui kokonaisuudessaan. Toteutuminen on raportoitu tavoitekohtaisesti toimintakertomuksessa. Kuntayhtymä on ollut kansallisen maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) teemaverkoston toteuttajaorganisaatio vuodesta 2010 alkaen. MAL-verkoston toiminta jakaantui vuonna 2016 perustoiminnan ohella työ- ja elinkeinoministeriön ja verkostokaupunkien rahoittamaan Tulevaisuuden kaupunkiseudut kehittämiskokonaisuuteen (AIKO-hanke) sekä Aalto-konsortion Suomen akatemian rahoittamaan, kaupunkiseutujen MALPE-kehittämiskysymyksiä käsittelevään BEMINE-hankkeeseen. Vuoden 2016 aikana MAL-verkostoon osallistui Tampereen kaupunkiseudun lisäksi 15 muuta kaupunkiseutua, Liikennevirasto, ympäristöministeriö, Suomen kuntaliitto sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskes- 20/27

21 kus. MAL-verkoston toiminta toteutui odotusten mukaisesti n euron laajuisena kokonaisuutena. Asia käsitellään seutuhallituksessa Liite: - Kuntayhtymän tilinpäätös Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan merkitä tilinpäätöksen tiedoksi, saattaa tilinpäätöksen tilintarkastajien tarkastettavaksi ja saattaa tilinpäätöksen tarkastuslautakunnan käsiteltäväksi. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 21/27

22 39 YHTYMÄKOKOUKSEN KOOLLE KUTSUMINEN ( min.) Seutusihteeri Pohjonen Perussopimuksen 4 :n 3. kohdan mukaan yhtymäkokous päättää tilinpäätöksen hyväksymisestä, tuloksesta, toimintakertomuksesta, vastuuvapauden myöntämisestä ja tarkastuslautakunnan ehdottamista toimenpiteistä, joihin lautakunnan valmistelu ja tilintarkastuskertomus antavat aihetta. Yhtymäkokous hyväksyy hallintosäännön. Perussopimuksen 6 :n mukaan yhtymäkokouksen kokouskutsu on vähintään 14 vuorokautta ennen kokousta lähetettävä jäsenkuntien kunnanhallituksille. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan että yhtymäkokous kutsutaan koolle klo ja että kokouskutsun antaa seutuhallituksen puheenjohtaja. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 22/27

23 40 SEUTUPÄIVÄN 2017 JÄRJESTÄMINEN ( min.) Seutusihteeri Pohjonen Ensimmäinen Seutupäivän vastaanotto järjestettiin Nokian Kerholassa. Sen jälkeen Seutupäivä on pidetty arvotussa järjestyksessä seuraavasti: Kangasalan Mobiliassa, Tampereen Raatihuoneella, Ylöjärven koulutuskeskus Valossa, Orivedellä Suoja-juhlatalolla ja Lempäälässä Piippo-keskuksessa. 10-vuotisseutupäivä järjestettiin Pirkkalassa liikuntakeskuksella. Järjestyksessään kahdeksas seutupäivä järjestetään Vesilahdella Narvan markkina- ja museoalueella. Seutupäivä on vakiintunut henkilön tilaisuudeksi, johon on osallistunut seudun valtuutettuja, kunnallisjohtajia, seudullisten työryhmien jäseniä sekä sidosryhmien ja median edustajia. Järjestelyistä ja kustannuksista ovat vastanneet kuntayhtymä ja järjestysvuorossa oleva jäsenkunta. Kuntayhtymän osuus kustannuksista on vaihdellut euron välillä. Kunnat ovat itse vastanneet yhteiskuljetusten järjestämisestä. Vuoden 2017 seutupäivä järjestetään ensi kertaa tilanteessa, jossa valtuustokausi on juuri vaihtunut. Ajatuksena on ollut, että seutupäivään kutsutaan sekä päätyneen että alkaneen kauden valtuutetut. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan että seutupäivä järjestetään Vesilahdella Narvan markkina- ja museoalueella, että järjestelyistä vastaa Vesilahden kunta yhdessä kuntayhtymän kanssa, että seutupäivään kutsutaan sekä päätyneen että alkaneen kauden valtuutetut, että kuntayhtymä vastaa kustannuksista enintään ,00 euroon asti ja että kunnat vastaavat yhteiskuljetusten järjestämisestä. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 23/27

24 41 LEMPÄÄLÄN ELINKEINOPOLIITTINEN KATSAUS ( min) Seutujohtaja Nurminen Kaupunkiseudun uudessa strategiassa kunnat suuntautuvat elinvoimakunnan rooliin. Kunnat korostavat maankäytön merkitystä elinkeinojen kasvun ja kehityksen edistäjinä. Seutustrategian mukaisesti kaupunkiseudun elinkeinoja kehitetään rajattoman sijoittumisalueen periaatteella. Kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040 tunnistaa yritysalueet ja kuntien keskustat elinkeinojen kasvualustana. Seudullisen elinkeinojen vetovoimaprofiilityön tarkoituksena on löytää yhdyskuntarakenteesta myös muita elinkeinojen kasvutekijöitä ja vahvistaa yritysten kiinnostusta ja kuntien vastaanottokykyä. Työ käynnistyy keväämmällä. Elinkeinopoliittisessa katsauksessa toivotaan kunnan pohtivan myös näitä piileviä toimiala/työpaikkakeskittymiä, joiden kasvua on hyödyllistä tukea. Katsauksen toivotaan sisältävän lisäksi kuvauksen kunnan elinkeinopoliittisista vahvuuksista ja kehittämistarpeista. Esittelyt tehdään seuraavassa aikataulussa: Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi 9.6. Heidi Rämö selostaa kokouksessa Lempäälän elinkeinopolitiikkaa. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen Kuntajohtajakokous päättää merkitä asian tiedoksi. Päätös. Lempäälän esitys siirtyi pidettäväksi kokoukseen. 24/27

25 42 TIEDOKSIANNETTAVAT ASIAT ( , 10 min) Kuntajohtajien info- ja keskusteluasiat: Seutujohtajan infoasiat: Seutuhallituksen kokous oli Ennakkotiedot tammikuun 2017 väestönmuutoksista ja työttömyysprosenteista ovat ilmestyneet. Väkiluku, Väkiluku, Muutos, tammi 2017 Muutos%, tammi 2017 Muutos%, tammi 2016 Työttömyys%, tammikuu Kangasala ,1 % 0,1 % 12,4 Lempäälä ,0 % 0,2 % 11,6 Nokia ,0 % 0,0 % 14,1 Orivesi ,1 % -0,1 % 13,4 Pirkkala ,0 % 0,2 % 10,1 Tampere ,1 % 0,1 % 16,9 Vesilahti ,3 % -0,2 % 11,3 Ylöjärvi ,0 % 0,0 % 10,9 Kaupunkiseutu ,0 % 0,1 % 15,0 Kehyskunnat ,0 % 0,1 % 12,1 Turun seutu ,0 % 0,1 % 12,9 Helsingin seutu ,1 % 0,3 % 11,1 Oulun seutu ,0 % 15,7 Pirkanmaa ,0 % 0,0 % 14,6 Suomi ,0 % 0,0 % 9,2 Lähde: Tilastokeskuksen kuukausitiedot, ennakkotieto ja ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 25/27

26 43 SEURAAVAT KOKOUKSET KAITSE-hanke eli kaupunkiseutujen rooli maakuntien Suomessa Työllisyyskokeilusopimukset Raitiotien seudullisen laajentumisen suunnittelu, lähetekeskustelu Kangasalan elinkeinopolitiikan katsaus Pirkanmaa2019 teemaryhmien väliraportoinnit (valikoidut MAKU, YH- TEISET ja SOTE) Joukkoliikennesopimus Hallintosääntö, hyväksyminen (SH ja YK toukokuussa) Tilinpäätös 2016 Lempäälän elinkeinopolitiikan katsaus Pirkanmaa2019 teemaryhmien väliraportoinnit (valikoidut MAKU, YH- TEISET ja SOTE) Työllisyyskokeilulaki/lausunto Nokian elinkeinopolitiikan katsaus Raitiotien seudullinen laajentaminen to 13.4., Työryhmien palautekeskustelu Työryhmärakenteen linjaus Sisäiset vuokrat Oriveden elinkeinopolitiikan katsaus 28.4., Työryhmien jäsenten nimeäminen Pirkkalan elinkeinopolitiikan katsaus Talousarvio vuodelle 2018 keskustelu, strategian toteutusohjelma työmatka Brysseliin 12.5., 26.5., 9.6., Tampereen, Vesilahden, Ylöjärven elinkeinopolitiikan katsaus to (heinäkuussa ei kokouksia) 11.8., 25.8., 8.9., 22.9., 6.10., , 3.11., , 1.12., /27

27 44 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen klo /27