Toivakan kunnan tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2011

Transkriptio

1 Toivakan kunnan tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2011

2 TOIVAKAN KUNNAN TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2011 SISÄLLYSLUETTELO TOIVAKAN KUNNAN HALLINTO-ORGANISAATIO JA VALTUUTETUT 3 4 OLENNAISET TAPAHTUMAT JA TALOUDEN KEHITYS TOTEUTUMISVERTAILUT Kunnanjohtajan katsaus 5 12 Käyttötalous ja rahoitusmenot, graafinen esitys 13 Käyttötalous ja rahoitustulot, graafinen esitys 14 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut, ulkoinen 15 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 16 Tase ja sen tunnusluvut Kunnan kokonaistulot ja -menot 19 Yhdistelmä konsernitilinpäätöksen sisältyvistä yhteisöistä 20 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 21 Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 22 Konsernitase ja sen tunnusluvut Hallituksen selonteko konsernivalvonnasta 25 HALLINTO JA PALVELUTOIMI Vaalit Kunnanvaltuusto Tarkastuslautakunta Yleishallinto Hallinto- ja talousosasto Henkilöstöhallinto Pelastustoimi Elinkeinotoimi SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Sosiaalitoimen hallinto Lasten päivähoito Lastensuojelu Muut lasten ja perheiden palvelut Vanhushuolto Kehitysvammahuolto Muut vanhusten ja vammaisten palvelut Päihdehuolto Terveydenhuolto Muu sosiaali- ja terveystoimi OPETUS- JA KULTTUURITOIMI Sivistystoimen hallinto Perusopetus Esiopetus Yleissivistävä koulutus Kulttuuritoimi Vapaa-aikatoimi YMPÄRISTÖTOIMI Rakennusvalvonta ja ympäristö TEKNINEN TOIMI Hallinto ja suunnittelu Yhdyskuntasuunnittelu Liikenneväylät Jätehuolto Puistot ja yleiset alueet Toimitilapalvelut

3 Muut toimitilapalvelut Maa- ja metsätilat Sisäinen palvelutoiminta Muu liiketoiminta Vesihuoltolaitos Tuloslaskelmaosan toteutuminen 121 Verotulot ja valtionosuudet 122 Käyttötalouden toteutuminen, yhteenveto Investointiosan toteutuminen Rahoituslaskelman toteutuminen 135 Rahoitusosan toteutuminen 136 TILINPÄÄTÖKSEN LASKELMAT Tuloslaskelma ulkoinen 137 Tuloslaskelma ulkoiset ja sisäiset 138 Rahoituslaskelma 139 Tase Konsernituloslaskelma 142 Konsernin rahoituslaskelma 143 Konsernitase KUNNAN JA KONSERNIN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 146 Tuloslaskelman liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavaa koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 155 Henkilöstöä koskevat liitetiedot 155 Laskennallisesti eriytetyn liikelaitoksen tilinpäätöslaskelmat ALLEKIRJOITUKSET JA TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ Tilikauden tuloksen käsittely ja kunnanhallituksen allekirjoitukset 158 Tilintarkastajan lauseke 159 LUETTELOT JA SELVITYKSET Käytetyt tositelajit 160 Käytetyt tilikirjat, atk-ohjelmistot ja säilytys 161

4 Toivakan kunnan hallinto-organisaatio ja valtuutetut

5 Toivakan kunnan hallinto-organisaatio KUNNANVALTUUSTO Puheenjohtaja Tapio Salmi KUNNANHALLITUS Puheenjohtaja Sakari Ainali Esittelijä kunnanjohtaja Erkki Pyökkimies TARKASTUSLAUTAKUNTA Puheenjohtaja Jorma Staudinger TILIVELVOLLISET kunnanjohtaja hallintojohtaja perusturvajohtaja tekninen johtaja rakennustarkastaja-ympäristösihteeri maaseutupäällikkö rehtori-sivistystoimenjohtaja Kirjastonjohtaja Vanhustyönjohtaja Päiväkodinjohtaja KESKUSVAALILAUTAKUNTA VAALILAUTAKUNNAT PERUSTURVA- LAUTAKUNTA Puheenjohtaja Martti Suuronen Esittelijä perusturvajohtaja Heli Kantola MAASEUTUELIN- KEINOLAUTAKUNTA Puheenjohtaja Kari Mäkinen Esittelijä maaseutupäällikkö Matti Ilmonen SIVISTYSTOIMEN- LAUTAKUNTA Puheenjohtaja Helena Järvenpää Esittelijä rehtori Juhani Holopainen TEKNINEN LAUTAKUNTA Puheenjohtaja Jouko Ahonen Esittelijät kunnallisteknikko Jouko Reinikainen tekninen johtaja Pentti Suuronen YMPÄRISTÖ LAUTAKUNTA Puheenjohtaja Pekka Liukkonen Esittelijä rakennustarkastaja -ympäristösihteeri Reijo Kautto TOIMIKUNNAT -Vanhusneuvosto -YT-toimikunta -Työsuojelutoimik. -OKT-näyttelyn ohjausryhmä -Vammaisneuvosto

6 TOIVAKAN KUNNANVALTUUSTO Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue Ahonen Jouko Kovanen Pentti Mäkelä Petri Puttonen Matti Suuronen Martti Takkinen Kyösti Voutilainen Helena Suomen Kristillisdemokraatit Paljakka Marja-Liisa Saari Laila Salmi Tapio Suomen Keskusta Ainali Sakari Haikkala Petri Hämäläinen Saku, asti Lamberg Irja Makkonen Leena Niemi Lauri, alkaen Nummi Satu Salokas Jari Kansallinen Kokoomus Ruokonen Marianna Staudinger Jorma Toivakan sitoutumattomat Yhteislista Juusela Juha Keteli Paula Valtuuston puheenjohtaja Valtuuston I varapuheenjohtaja Valtuuston II varapuheenjohtaja Salmi Tapio KD Takkinen Kyösti SDP Lamberg Irja KESK Varajäsenten kutsumisjärjestys: KOK Mäkinen Kari KD Nyppynen Ritva SDP Haapala Keijo KESK Järvenpää Markku SIT Sundvall Jouko VOIMASUHTEET Keskusta 7 SDP 7 KD 3 Kokoomus 2 Sitoutumattomat 2

7 Olennaiset tapahtumat ja kokonaistalouden kehitys

8 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Euroalueen velkakriisi, euron pelastaminen, oli esillä koko toimintavuoden. Portugalin ja Kreikan lainoitusohjelmat hyväksyttiin Euroalueen rahoituskriisin ratkaisemiseksi. Hyväksytyn lain mukaan Suomen osuus takaussitoumuksista on noin 14 miljardia euroa. Julkisen talouden ja erityisesti kuntatalouden suuri haaste liittyy kestävyysvajeeseen. Nykyisellä veroasteella ei kyetä rahoittamaan julkisia palveluja seuraavina vuosikymmeninä. Talousarvioon merkityn vision mukaan Toivakan kunta on hyvien liikenneyhteyksien läheisyydessä sijaitseva Jyvässeudun verkostokunta, joka tarjoaa viihtyisää ja monimuotoista asumista maaseutuympäristössä sekä tasokkaat perus- ja vapaa-ajanpalvelut. Kirkonkylästä uudelle nelostielle johtava kevyenliikenteenväylä saatiin valmiiksi ja asvaltoitua. Kunta on esittänyt sopimukseen kuuluvan väylän valaistuksen toteuttamista syksyllä Kunnan imagoon hyvänä asuinkuntana on panostettu monin eri tavoin ja kunnassa on laadukkaat peruspalvelut. Kunnan väkiluku oli vuoden lopussa asukasta eli 56 asukasta enemmän kuin vuoden 2010 lopussa. Kunnan väestönkasvun tavoite saavutettiin ja kasvua oli 2,3 %, Helmikuun 2012 lopussa väkimäärä oli kuntalaista. Työttömyysaste oli vuoden 2010 lopussa 13 % ja samoin vuoden 2011 lopussa 13 %. Helmikuun 2012 lopussa työttömyysaste oli 11,2 % ja työttömiä oli 119 kpl. Vuoden 2011 lopussa Keski-Suomen keskimääräinen työttömyysaste oli 12,9 %. Yritysrekisterin mukaan kunnassa on noin 140 yritystä ja uusi yrityksiä perustettiin vuoden aikana 11 ja kolme yritystä lopetti toimintansa. Kunnan elinkeinoelämän kehittämisohjelma hyväksyttiin vuosille Kunnan 100-vuotisjuhlavuoden pohjalta käynnistynyttä ja kunnan kokonaisvaltaista kehittämistä edistävää omakotitalonäyttelyä kesälle 2013 on valmisteltu vuoden aikana. Saarisen alueen asemakaava sai lainvoiman ja sateisesta syksystä huolimatta alueen kunnallistekniikka saatiin tehtyä. Alueella on 20 tonttia, joista 19 kpl omakotitalotonttia ja yksi rivitalotontti. Kuntaa ja tulevaa näyttelyaluetta on markkinoitu eri toimenpitein vuoden aikana. Viimeinen tehomarkkinointiviikonloppu oli Rakentaminen ja talotekniikka -messujen yhteydessä maaliskuussa Kunta on hakenut uudenlaista kumppanuutta Toivakan yrittäjät ry:n kanssa ja yhteistyötä kaikilla tasoilla kaikkien toimijoiden kanssa tarvitaan, jotta tuleva omakotitalonäyttely onnistuu. Lopullinen päätös näyttelyn järjestämisestä tehdään tonttivaraustilanteesta riippuen toukokuun 2012 lopussa. Kunta osti vuoden 2010 puolella kuntakeskukseen valmistuneesta rivitalosta kaksi huoneistoa ja myi ne pois vuoden 2011 alussa. Lisäksi myytiin yksi rivitalohuoneisto ja yksi omakotitalo. Kunta myi kolme omakotitalotonttia ja asuinrakennuksia valmistui kertomusvuonna 15 ja lomarakennuksia 12. Kuntaan suunnitellun 8-asuntoisen rivitalon rakentamispäätöstä siirrettiin vuodella eteenpäin. Syksyllä 2011 aloitettu Leppäveden Isonkylän rannan kunnostushanke valmistuu kesän 2012 aikana. Sataman ranta on jo raivattu ja alueelle tulee venepaikat ja kaikille yhteinen virkistysalue grillikatoksineen. Alue on osakaskunnan omistuksessa ja hankkeesta vastaa Toivakan Metsä- ja Kalamiehet ry. Kuntalaisten ulkoilu- ja liikuntamahdollisuuksia parannetaan Paikkalanvuorelle valmistuvalla uudella kuntoilu/hiihtoreitillä. Kunta osti noin 3 ha:n alueen tähän tarkoitukseen ja reitti valaistuksineen on valmiina tulevana kesänä. Tietoliikenneyhteyksiä parannetaan Laajakaista kaikille hankkeen avulla. Valtuusto päätti joulukuussa, että kunta on mukana hankkeessa ja toteuttajana toimii Verkko-Osuuskunta Kuuskaista. Hanke käynnistyy esiselvityksellä kevään 2012 aikana ja rakentaminen tapahtuu vuosina Arvioidut kustannukset ovat noin euroa, josta kunnan osuus noin euroa. Valtuusto hyväksyi lokakuussa Leppärannan asemakaavan (55 tonttia) ja ns. Haukkavuoren rantaosayleiskaavan muutoksen ja laajennuksen Päijänteen rannalle. VT 4-alueen osayleiskaava välillä Viisarimäki Jyväskylän kaupunki saatiin ehdotuksena nähtäville maaliskuussa Kehittyvässä kunnassa tulee olla tarjolla niin kunnan kuin yksityisten maanomistajien tarjoamia omakotitalotontteja eri puolilla kuntaa eri elämäntilanteissa oleville tuleville kuntalaisille. Vuoden 2011 tilinpäätöksessä vuosikate on noin euroa ja alijäämä noin euroa. Valtuusto myönsi maaliskuussa 2011 määrärahan laajemman talouden tervehdyttämisselvityksen tekemiseen. Selvityksen teki Oy Audiapro Ab:n konsultti. Selvityksen lähtökohtana oli talouden tasapainottaminen, velkaantumisen hidastaminen ja alijäämien poistaminen. Työn tuloksena syntyi sopimus Toivakan talouden tasapainottamiseksi, jonka valtuusto hyväksyi lokakuussa. Tasapainopaketin säästötavoite eri toimenpitein on vuosille yhteensä euroa.

9 Kuntakenttä elää murroskautta. Hallitusohjelman mukainen kuntauudistuksen valmistelu käynnistyi syksyllä Valtiovarainministeriön kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvitys luovutettiin hallinto- ja kuntaministerille Kuntauudistuksen lähtökohtana on sellaisen elinvoimaisen ja toiminnallisen kuntarakenteen muodostaminen, mikä nykyistä paremmin turvaisi peruspalvelujen järjestämisen ja vastaisi ihmisen arjen muotoutumista ja elinpiiriä. Työryhmä esittää alueellisen tarkastelun perusteella Manner-Suomeen kuntajakoselvitystä uusien kuntien muodostamiseksi. Toivakan kunta on esityksessä merkitty yhdessä kahdeksan muun kunnan kanssa Jyväskylän ympärille muodostuvaan noin asukkaan suurkuntaan. Kunnat antavat lausuntonsa työryhmän selvitykseen mennessä. Saatujen lausuntojen, palautteen ja kuntakuulemisten jälkeen hallitus tekee linjaukset kuntauudistuksen etenemisestä, kriteereistä sekä uudesta kuntarakenteesta. Puitelain korvaava rakennelaki tulisi voimaan vuoden 2013 alusta ja uusi kuntalaki ja valtionosuusjärjestelmä osana uudistusta vuoden 2015 alusta. Talous asettaa raamit, mutta edelleenkin kaikessa toiminnassa, palvelussa ja yhteistyössä perusasenteena on kehitys. Teemme parempaa huomista parempaa Toivakkaa. Toivakassa Erkki Pyökkimies kunnanjohtaja

10 YLEINEN JA OMAN TALOUSALUEEN KEHITYS Taloustilanne heikkeni, mutta siitä huolimatta bruttokansantuote kasvoi noin 2,9 % viime vuonna. Kuntien yleinen taloustilanne heikkeni olennaisesti vuoden 2011 aikana. Tilastokeskuksen kunnilta keräämien tietojen mukaan kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli noin 2,64 miljardia euroa, mikä on lähes 400 miljoonaa euroa pienempi kuin vuonna Negatiivisen vuosikatteen kuntia vuonna 2011 oli yhteensä 22. Kunnille on kertynyt vuosina tulorahoitusvajetta yhteensä yli 10 miljardia euroa. Vuosien varrella kertynyttä kuntien tulorahoitusvajetta on yritetty kattaa myymällä omaisuutta ja ottamalla lainaa. Kuntien ja kuntayhtymien lainakannat ovat kasvaneet reilusti ja vuoden 2011 kertynyt lainakanta oli yhteensä 12,6 miljardia euroa. Lainakanta kasvoi vuodesta 2010 noin 900 miljoona euroa. Maakunnittain velkaantunein kuntatalous oli Keski-Pohjanmaalla, jossa kunnilla on lainaa jo euroa asukasta kohden. Vuoden 2011 lopussa Keski- Suomen kunnilla oli lainaa noin euroa asukasta kohden. Toivakan kunnan lainakanta vuoden 2011 lopussa oli euroa asukasta kohden. Keski-Suomen väkiluku oli noin 700 henkeä enemmän vuoden 2011 lopussa kuin vuotta aikaisemmin. Maakunnassa oli viime vuoden lopussa noin työtöntä. Laskua edelliseen vuoteen oli noin 100 henkeä. Maakunnan työttömyysaste oli edelleen reilusti kansallista keskiarvoa korkeampi ja pitkäaikaistyöttömien osuus oli ELY-keskusten korkein koko viime syksyn. OLENNAISET MUUTOKSET KUNNAN TALOUDESSA JA TOIMINNASSA Vuoden 2011 toimintatuotot olivat (ulkoinen/sisäinen) noin euroa (2010 TP, euroa) ja vähennystä oli vuoteen 2010 noin euroa. Vuoden 2011 talousarviossa luku oli euroa. Toimintatuottoihin on kirjattu Palokan terveydenhuollon kuntayhtymän lakkauttamisen seurauksena saatu myyntivoitto noin euroa. Suurin vähennys oli metsänmyyntitulot noin euroa. Toimintakulut (ulkoinen/sisäinen) olivat noin euroa (2010 TP, euroa) eli lisäystä euroa. Vuoden 2011 talousarviossa luku oli noin euroa. Ulkoiset toimintatuotot olivat talousarviossa noin euroa ja tilinpäätöksessä euroa. Ulkoiset toimintakulut olivat talousarviossa noin euroa ja tilinpäätöksessä noin euroa ja toteutuma 100,1 %. Vuoden 2011 talousarviossa vuosikate on euroa ja tilikauden ylijäämä euroa. Tilinpäätöksessä vuosikate on noin euroa ja alijäämä euroa. Tammikuun lopussa tullut kirjanpitolautakunnan uusi kirjausohje lomapalkkavelan kirjaamisesta vuoden 2011 tilinpäätöksestä alkaen (noin euroa) ja kunta-alan palkkaratkaisuun liittyvän valtionosuuslisäyksen käsittely (noin euroa) kunnan kirjanpidossa vaikuttivat osaltaan alijäämän syntymiseen. Verotuloja oli talousarvioon merkitty yhteensä noin euroa ja niitä kertyi noin euroa eli noin euroa enemmän. Kunnallisveroa kertyi noin euroa arvioitua enemmän ja yhteisöveroa noin euroa arvioitua vähemmän. Valtionosuuksia kirjattiin talousarvioon noin euroa ja niitä kertyi euroa eli noin euroa arvioitua vähemmän. Peruspalvelujen valtionosuutta kertyi noin euroa arvioitua vähemmän. Kunnan lainamäärä oli vuoden 2011 lopussa euroa eli lainamäärä per asukas on 1028 euroa (vuonna 2010 se oli euroa). Tähän sisältyy kunnan vuosittain toiminnan turvaamiseksi käyttämä lyhytaikainen laina euroa. Kunnan taseen omavaraisuusaste oli 55,33 % (vuonna ,4 %) ja konsernitaseessa 46,89 % (vuonna ,02 %). Tase oli euroa ja konsernitase euroa. Kunnalla on kattamatonta alijäämää euroa ja 2011 vuoden alijäämä euroa eli yhteensä euroa. Kunnalla on kuntalain 65 :n mukainen alijäämän kattamisvelvollisuus. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi taloussuunnitelmakautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä niistä yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla kattamaton alijäämä katetaan. Toimenpideohjelma on tehty, mutta sitä tarkistetaan.

11 Merkittävimmät poikkeamat talousarvioon ovat hallintokunnittain taulukoitu alla: toimintakulut (sisäinen/ulkoinen) TA2011 TP2011 Muutos/ kunnanhallitus maaseutuelinkeino ltk perusturva ltk sivistystoimen ltk ympäristö ltk tekninen ltk Perusturvan tilikauden tulos (netto) oli euroa eli 96,7 % talousarviosta. Vanhustenhuollon toimintakulut ylittyivät euroa ja erikoissairaanhoidon toimintakulut ylittyivät noin euroa verrattuna talousarvioon. Perusturvaan sisältyvän terveydenhuollon osalta toimintakuluja oli talousarvioon merkitty euroa ja tilinpäätös osoittaa euroa eli euroa enemmän. Kuitenkin myös muihin toimintatuottoihin kertyi lisätuloa noin euroa Palokan kuntayhtymästä. Sivistystoimen osalta päästiin taloudellisesti hyvään tulokseen, sillä nettosäästöä oli euroa. Suurin säästö noin euroa tuli perusopetuksesta. Säästöistä huolimatta toiminnalliset tavoitteet saavutettiin suunnitellusti. Kunnan omistusosuus Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymästä on 0,87 %. Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tulos viime vuodelta oli yli 2 miljoonaa euroa alijäämäinen. Keski-Suomen seututerveyskeskus on sairaanhoitopiirin sisällä oleva liikelaitos. Keski-Suomen seututerveyskeskuksella oli ensimmäinen toimintavuosi. Perustamissopimuksella sopijaosapuolina olevien kuntien perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvän sosiaalitoimen tehtävien järjestämisvastuu siirrettiin osaksi Keski-Suomen sairaanhoitopiirin toimintaa. Sopijaosapuolina ovat Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja Joutsan, Keuruun, Konneveden, Laukaan, Multian, Petäjäveden ja Toivakan kunnat. Alueen asukasluku on noin asukasta. Seututerveyskeskuksen tilinpäätös on noin 35,2 miljoonaa euroa, josta henkilöstökulut noin 21,5 miljoonaa euroa ja ostot, materiaalit ja palvelut noin 10,9 miljoonaa euroa. Vuoden 2011 ylijäämä oli euroa ja se hyvitetään vuoden 2012 hinnoissa kunnille, sinne missä ne ovat syntyneet. Laskelman mukaan Toivakan kunnalla peritään vuoden 2012 aikana noin euroa hinnoissa takaisin. Toivakan osalta vuoden 2011 TA oli yhteensä euroa ja TP 2011 oli euroa eli euroa vähemmän (-18 %). Avoterveydenhuoltoa käytettiin euroa eli euroa vähemmän (-26,9 %) kun taas suun terveydenhuoltoon kului euroa eli euroa enemmän (+34,7 %). Suoritteita oli talousarvioon varattu yhteensä kpl ja niitä käytettiin kpl. Toivakan kunta siirtää kaikki sosiaalihuollon palvelut lukuun ottamatta tehtäviä, joista säädetään lasten päivähoidosta annetussa laissa sekä lasten kotihoidon ja yksityisten hoidon tuesta annetussa laissa yhteistoimintaalueelle viimeistään mennessä. Investointimenot olivat talousarviossa euroa ja tilinpäätöksessä noin euroa. Suurimmat investoinnit olivat Saarisen asemakaava-alueen vesi- ja viemärijohtojen toteutus yhteensä noin eurolla. Toimenpiteet jatkuvat. Talousarvioon oli varattu euroa. Saarisen alueen sähkölinjan siirto maksoi noin euroa ja TA-varaus oli euroa. Palvelutalon/Kotisilta II 2. vaiheen remontti maksoi noin euroa ja TA-varaus oli euroa. Kuntaan nimettiin talouden tasapainottamisen työryhmä tammikuussa Kunta tilasi Oy AudioPro Ab:ltä ulkopuolisen laajemman selvityksen talouden tasapainottamisesta. Kustannukset olivat euroa. Talouden tasapainottamisselvitykseen valittiin ohjausryhmä. Sopimus talouden tasapainottamiseksi hyväksyttiin ja tasapainopaketin säästötavoite vuosille on euroa. Palokan terveydenhuollon kuntayhtymän loppuselvitys hyväksyttiin. Toivakan kunnan osuus oli 10 % ja kunnan osuus lopputilityksestä oli euroa.

12 Saarisen omakotitalonäyttelyalueen tonttien hintoja alennettiin elokuun tai joulukuun loppuun mennessä tehdyistä kaupoista. Kauppoja ei tehty. Saarisen alueen tonttien neliöhintoja alennettiin 25 % vuoden 2012 alusta. Toivakan kunta osallistuu Laajakaista Kaikille hankkeeseen. Toteuttajana Verkko-Osuuskunta Kuuskaista. Kunta sitoutuu enintään euron (22 %) maksuosuuteen rakennettavan runko- ja tilaajaverkon osalta. Maksuosuus on jaksotettu vuosille Verkon arvioidut rakentamiskustannukset ovat noin euroa, josta operaattorin osuus on vähintään 34 % eli euroa. Lisäksi kunta sitoutuu antamaan enintään 80 %:n suuruisen rakennusaikaisen takauksen hankkeen toteuttamista varten. Kunta osti Paikkalanvuoresta maata reilut 3 ha. Alueelle kunnostetaan kuntalaisten käyttöön kuntoilu/hiihtoreitti sekä valaistus ja kunnostukseen haettiin valtionavustusta. Valtuusto hyväksyi Jyväskylän seudun rakennemallin 20X0 ja siihen liittyvät maankäyttövyöhykkeiden kehittämisperiaatteet. Lisäksi valtuusto hyväksyi maankäytön strategisen suunnitelman, joka on jatkossa ohjeena ja pohjana kaikelle maankäytön suunnittelulle ja toteutukselle. Leppärannan ja Saarisen asemakaavat hyväksyttiin ja ne ovat lainvoimaisia. Läntisen alueen rantaosayleiskaavan muutos ja laajennus hyväksyttiin. Viisarimäki Jyväskylän kaupunki osayleiskaavaehdotus laitettiin yleisesti nähtäville helmikuussa Toivakan kunta liittyi tietotekniikan ja taloushallinnon palveluita tuottaviin Kuntien Tiera Oy:n ja Kunnan Taitoa Oy:n. Kunnan elinkeinoelämän kehittämissuunnitelma vuosille hyväksyttiin. Keski-Suomen kriisijohtamisen valmiusharjoitus Keski 2011 pidettiin Keski-Suomen turvallisuussuunnitelma hyväksyttiin sisältäen Jyväskylän seudun turvallisuussuunnitelman vuosille KUNNAN HENKILÖSTÖ Kunnan henkilöstöstä on tehty erillinen henkilöstökertomus. Eläkkeelle jäi kertomusvuonna 2 henkilöä. Kunnassa suoritettiin henkilöstön hyvinvointikysely. Kyselyyn vastasi 103 työntekijää. ARVIO MERKITTÄVIMMISTÄ RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ Yleisen taloudellisen tilanteen ja epävarmuuden kehittyminen ja sen vaikutus kuntalaisten työllisyyteen ja sitä kautta kunnan verotuloihin on edelleen riskitekijä. Jatkossa kunnan talous on saatava eri toimenpitein tasapainoiseksi. Talouden seurannasta vastaa talouden työryhmä, jonka työn tuloksena parannetaan merkittävästi talouden toteutumisseurantaa, arviointia ja ennakointia. Nykyisen palvelutason säilyttäminen on kaiken toiminnan tavoite. Kunnan taseen omavaraisuusaste ja konsernin omavaraisuusaste heikkenivät hieman. Toiminnallisten riskien osalta työantajan on jatkuvasti kiinnitettävä huomiota henkilöstön jaksamiseen, työilmapiiriin ja hyvinvointiin. Kattavaa varahenkilöjärjestelmää ei ole. Henkilöstön ikääntyminen aiheuttaa lisähaasteita. Vuosina jää eläkkeelle noin 60 henkilöä. Rahoitusriskit ovat vähäisiä. Vahinkoriskien osalta kunnan kiinteistövakuutukset ovat kunnossa. Toiminnan keskeytysvakuutuksia ei ole ja kunnan henkilöstö on lakisääteisesti vakuutettu. Puolustusministeri Stefan Wallin päätti maavoimien räjähdealan toimintojen uudelleenjärjestelyistä. Puolustusvoimat sulkee Toivakan ammus- ja räjähdevarikon vuoden 2020 loppuun mennessä. Tämä koskee Toivakkaa siten, että räjähdetuotanto loppuu Toivakassa vuoden 2012 lopussa ja se merkitsee henkilöstöjärjestelyjä noin 20 tehtävän kohdalla. Valmiusvarastointi ja vartiointi jatkuvat tämän hetken tiedon mukaan vuoteen 2020 ja kyseessä on noin 20 työpaikkaa. Toivakan asevarikon lakkauttaminen ja reilun 40 työpaikan menetys on suuri taloudellinen menetys verotulojen ja paikkakunnalta muuttojen vuoksi aiheutuvien lisävaikutusten muodossa. Kunta on ollut mukana eri sidosryhmien kanssa selvittämässä eri toimenpiteitä, joilla näköpiirissä olevia taloudellisia vaikutuksia voidaan ennakoida ja lieventää. Hämeenlinnan hallinto-oikeus antoi päätöksen Saarisen asemakaavan hyväksymistä koskevassa asiassa. Hallinto-oikeus päätti, että asiaa koskeva valtuuston päätös ei ole lainvastainen ja hylkäsi tehdyn valituksen. Hämeenlinnan hallinto-oikeus antoi päätöksen Keski-Suomen pelastuslaitoksen eläkemaksuista vuosilta Päätöksen mukaan Jyväskylän kaupunki palautti eläkemaksut kaikille osakaskunnille. Korkein hallinto-oikeus antoi päätöksen, missä hylkäsi valituksen, jossa haettiin muutosta hallinto-oikeuden päätökseen Saarisen asemakaava-asiassa. Kunta antoi lausunnon Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle koskien valitusta, joka oli tehty läntisen alueen rantaosayleiskaavan muutoksesta ja laajennuksesta.

13 HALLITUKSEN SELONTEKO SISÄISESTÄ VALVONNASTA JA RISKIENHALLINNASTA Sisäistä valvontaa on kunnassa tehty hallintosäännön, hallinnosta, taloudesta ja hankinnoista annettujen määräysten mukaan sekä talouden hoito ja sisäinen valvonta-yleisohjeen mukaan. Sisäistä valvontaa tehdään prosessina läpi organisaation osana päivittäisjohtamista ja ohjeessa nimetyt tilivelvolliset vastaavat vastuualueensa toiminnasta ja valvonnasta. Perusturvalautakunnan sisäistä valvontaa toteutetaan monella tasolla. Talousarviota seurataan kuukausittain virkamiesten toimesta. Perusturvalautakunnalle ja sen kautta kunnanhallitukselle toimitetaan neljännesvuosiraportti taloustilanteesta. Talousarvion ylityspyynnöt valmistellaan heti kun niiden tarve on tiedossa. Vanhusten kerhoista kerätyt ateriamaksut tilitetään välittömästi kunnan tilille. Henkilöstöpäätöksistä pidetään pöytäkirjaa ja ne viedään lähiesimieheltä perusturvajohtajalle tiedoksi ja esitetään säännöllisesti myös lautakunnalle. Sivistystoimen selvityksen mukaan valvontaa on toteutettu normaalimenettelynä siten, että epäkohtiin on puututtu ja niistä on huomautettu, kun on ollut aihetta. Talousarvion toteutumista seuraavat vastuussa olevat viranhaltijat kuukausittain. Lautakunnalle toimitetaan neljännesvuosiraportit talousarvion toteutumisesta. Teknisen toimen selvityksen mukaan valvontaa suorittavat kaikki hallintokuntien viranhaltijat omien tehtäväalueidensa mukaisesti. Talousarvion toteutumista seurataan kuukausittain. Jokaiselle kunnan kiinteistölle ja laitokselle on nimetty päävastuussa oleva kiinteistönhoitaja ja hänelle varahenkilö, jotka raportoivat suoraan esimiehille. Kiinteistörekisteritiedot saadaan Kuntanet-ohjelman kautta ja asuinrakennuksille on laadittu kiinteistökortit. Kiinteistövakuutuksista saadaan vakuutuskirjat vuosittain. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat tärkeä osa kunnan johtamis- ja hallintojärjestelmää sekä operatiivista johtamista. Valvonnan tulee antaa kohtuullinen varmuus siitä, että riskit on hallittu tarkoituksenmukaisesti ja organisaation päämäärät tullaan saavuttamaan tehokkaasti ja taloudellisesti. SÄÄNNÖSTEN, MÄÄRÄYSTEN JA PÄÄTÖSTEN NOUDATTAMINEN Säännösten, määräysten ja päätösten noudattamisessa ei ole havaittu olennaisia puutteita. Kunnan johtoryhmän työskentelyssä on kiinnitetty erityistä huomiota asioiden käsittelyyn ilman tarpeetonta viivytystä, perusteelliseen valmisteluun, täsmälliseen täytäntöönpanoon, päätösten perusteluun ja nopeaa tiedottamiseen kaikessa hallinto- ja johtamistoiminnassa. Hallitukselle raportoidaan neljännesvuosittain talousarvion toteutumisesta ja hallintokunnittain kehittämistoimenpiteiden sekä tavoitteiden toteutumisesta. Viranhaltijoiden toimintaan ei ole kohdistunut kunnallisvalitusta eikä korvausvaatimuksia. Sisäinen tarkastus suoritettiin kunnanhallituksen edustajien toimesta Toivakan kunta ei lähtenyt hakemaan mahdollisia saataviaan oikeusteitse ns. raakapuun hankintakartellista vuosilta RISKIENHALLINNAN JÄRJESTÄMINEN Kunnan toiminnat on järjestettävä ja tehtävät hoidettava taloudellisesti ja muita riskejä välttäen. Kunnan asiakirjojen arkistointi on järjestelmällistä, mutta sitä on pidettävä ajan tasalla. Pelastussuunnitelmat on tehty. Keski-Suomen maakunnan turvallisuussuunnitelma vuosille hyväksyttiin. Suunnitelma sisältää Jyväskylän seudun 8 kunnan ml. Toivakan kunnan turvallisuussuunnitelma. OMAISUUDEN HANKINNAN, LUOVUTUKSEN JA HOIDON VALVONTA Kunnassa noudatetaan hankintaohjetta, Suomen Kuntaliiton ohjeistusta ja hankintalakia. Kunta osti sopimukseen perustuen omakotitalon ja myi sen edelleen. Myyntitappiota tuli euroa. Kunnan ostamista kahdesta rivitalohuoneista ja niiden edelleen myynnistä kirjattiin euron myyntitappio. SOPIMUSTOIMINTA Kunnalla on lukuisa määrä sopimuksia eri tahojen kanssa, joita on tarpeen mukaan uusittu. Sopimustoiminnassa ei ole todettu ongelmia. Sopimukset tulee laatia siten, että kunnan edut turvataan kaikissa tapauksissa.

14 TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN TALOUSARVION TAVOITTEISTA Vuoden 2011 aikana hallintokunnat ovat toteuttaneet toimintaansa kuntastrategioiden mukaan. Hallintokuntien tavoitteiden toteutuminen ja kriittiset menestystekijät esitellään yksityiskohtaisemmin hallintokuntien esityksissä. Valtuusto teki vuonna 2011 valtuustokauden väliarvioinnin kuntastrategian toteutumisesta. Tuloksia käsiteltiin valtuuston iltakoulussa ja niistä koostettiin jäljellä olevalle vaalikaudelle keskeiset kehitettävät tavoitteet: Koulutus: talousarvio, tilinpäätös, kunnan strategia, valtuutetun vaikutusmahdollisuudet ja velvollisuudet Avoimuuden lisäys: lautakunnat/hallitus/valtuusto, mm. liitteiden lisääminen esityslistoihin/pöytäkirjoihin vuoden 2012 alusta lähtien Vuorovaikuttamisen lisääminen hallintokunnittain kuntalaisille eri kanavien kautta Yhteistyön kehittäminen kunnan johdon ja eri tahojen (hallintokuntien, valtuustoryhmien, luottamushenkilöiden ja virkamiesten) välillä Yhteistyön kehittäminen kunnan ja elinkeinoelämän sekä järjestöjen kesken Valtuuston puheenjohtajapalaverit otetaan käyttöön kahdesti vuodessa kokoonpanolla valtuuston puheenjohtajisto ja valtuustoryhmien puheenjohtajat 1. Toimintakykyinen kunta Kunnan peruspalvelut on kuluvan vuoden aikana hoidettu hyvin. Vuoden aikana toteutettiin talouden selvitystyö talouden tasapainottamiseksi yhdessä ulkopuolisen konsultin kanssa. Sopimus on kunnan kokoon nähden suuri, sen kokonaisvaikutus on lähes 200 euroa kunnan asukasta kohden. Sopimuksen lähtökohtana oli talouden pahan kierteen katkaiseminen, velkaantumisen hidastuminen ja alijäämien poistaminen. Sopimus ei tule heikentämään kuntalaisten peruspalveluita, mutta erityisesti hallintoa ja hallintoa lähellä olevat tukipalvelutoimijat joutuvat henkilöstömäärän vähentymisen myötä jatkossa muuttamaan huomattavasti työtapoja ja menetelmiä, jotta asiat tulevat tehtyä. Henkilöstövähennykset tullaan pääsääntöisesti järjestelemään eläköitymisten ja määräaikaisuuksien avulla. Sopimuksen suurimpia kokonaisuuksia ovat kotihoidontuen kuntalisän poistaminen vuoden 2012 alusta alkaen sekä vanhainkodin muuttaminen tehostetuksi palveluasumiseksi. Sopimus talouden tasapainottamisesta on kokonaisuudessaan luettavissa kunnan kotisivuilta kunnanvaltuuston pöytäkirjan 66 liitteestä. 2. Asuinkunta Toivakan kunnan asema uuden 4-tien valmistuttua osana Jyvässeutua vahvistui. Kunnan asukasluku on kasvanut vuoden aikana 56 hengellä. Asukasluku oli henkeä ja henkeä. Kunnan asettama tavoite 2 %:n väestönkasvusta saavutettiin vuoden 2011 aikana kasvun ollessa 2,3 %. Kunnan tonttimarkkinointia tehtiin vuoden 2013 Omakotitalonäyttelyn avulla. Yhteistyössä kehittämisyhtiö Jykesin ja Kangasniemen kunnan ja Saarijärven kaupungin kanssa yhteistyössä toteutettiin useita markkinointitoimenpiteitä. Saarisen omakotitaloalueen kunnallistekniikka valmistui syksyllä. Omakotitalonäyttelyalueen jälkimarkkinointiin tähtäävän Leppärannan asemakaava on saanut lainvoiman. Päijänteen rannalla olevien Haukkavuoren ao/ra-tonttien alustava markkinointi käynnistetään, mutta niiden myynti aloitetaan vasta kuin kaava-asia on hallinnollisesti ratkaistu. Alueilla ei ole vielä kunnallistekniikkaa eikä alueille ole vahvistettu hintoja valtuustossa. Vuoden aikana tehtiin 5 tonttikauppaa, joista 3 omakotitalotonttia ja 2 lisämaa/tonttikauppaa. Lisäksi myytiin 3 rivitalohuoneistoa. Valtakunnallisesti talouden epävarmuus on heijastunut tonttien kysyntää ja se näkyy myös kunnasta myönnettyjen rakennuslupien määrän laskuna. Kunnan maineeseen hyvänä asuinkuntana on panostettu monin eri keinoin. Laadukkaiden peruspalvelujen turvaamisen lisäksi erilaisia yleishyödyllisiä hankkeita on toteutettu ja niitä on valmisteilla. Maaseutukehitys ry:n kanssa järjestettiin yrityksille ja yhdistyksille marraskuun lopussa hankeilta, jossa kerrottiin hankerahoitusvaihtoehdoista. Suurimmista käynnissä olevista hankkeista on Toivakan metsä- ja kalamiehet ry:n vetämä Leppäveden Isonkylän rannan kunnostushanke, jolla kuntalaisille saadaan asialliset venepaikat Leppäveden rantaan sekä yhteinen virkistysalue grillikatoksineen. Toivakan 4H-yhdistyks ry:n Our Planet -hanke on toinen Maaseutukehitys ry:n puoltama hanke vuonna Hankkeen tarkoituksena on lisätä toivakkalaisten vuotiaiden lasten ja nuorten ympäristövastuullisuutta. Muita Maaseutukehitys ry:n kautta päätökseen saatuja hankkeita ovat toteuttaneet Nisulan kyläseura ry, Ruuhimäki-seura ry, Toivakan Pitäjäseura ry ja Toivakan 4Hyhdistys ry.

15 Kirkonkylän liikunta- ja ulkoilumahdollisuuksia parannettiin mm. maakaupalla urheilukentän alueella. Uutta valaistua pururataa/hiihtouraa alueelle tulee noin 1,2 kilometriä. Kevyenliikenteenväylä Viisarimäkeen valmistui. Lisäksi Aittojärvi-Harjun asemakaava-alueelle asennettiin katuvalot. Kyläseurojen kanssa neuvoteltiin vanhojen kyläkoulujen myynnistä kyläseuroille. Nisulan ja Huikon koulujen myynti kyläseuroille toteutetaan alkuvuodesta Heiskan vanha kyläkoulu myytiin yksityishenkilöille, kaupat toteutettiin vuoden 2012 alussa. 3. Yritys- ja työpaikkakunta Vuonna 2011 Toivakan kunnassa aloitti 11 uutta yritystä ja lakkasi 3 yritystä, joten nettokasvu oli 8 uutta yritystä. Nettokasvu oli näin sama kuin edellisenä vuonna. Toimivia yrityksiä kunnassa on noin 140 kappaletta. Aktiivitiloja on 65 kappaletta ja maatalouteen myönnettyjä EU- ja kansallisia tukia maksettiin n. 1,36 miljoonaa euroa. Kunnan elinkeinoelämän kehittämisohjelma vuosille hyväksyttiin marraskuussa Kunta on myös etsinyt aktiivisesti uusia yritysalueita, Havulankankaalla on edelleen vapaita teollisuustontteja.

16 MENOT, ulkoinen Keskusvaalilautak.kvalt,tark.lt,khall Maaseutuelinkeinolautakunta Perusturvalautakunta Sivistystoimenlautakunta Ympäristölautakunta Tekninen lautakunta Muut rahoitusmenot Lainojen lyhennykset Ympäristölautakunta 0,6 % KÄYTTÖTALOUS JA RAHOITUSMENOT TP 2011 Keskusvaalilautak.kvalt,ta rk.lt,khall Lainojen lyhennykset 6,5 % 2,0 % Muut rahoitusmenot 0,4 % Tekninen lautakunta 14,0 % Maaseutuelinkeinolautaku nta 1,5 % Sivistystoimenlautakunta 18,0 % Perusturvalautakunta 57,1 % Keskusvaalilautak.kvalt,tark.lt,khall Maaseutuelinkeinolautakunta Perusturvalautakunta Sivistystoimenlautakunta Ympäristölautakunta Tekninen lautakunta Muut rahoitusmenot Lainojen lyhennykset

17 TULOT, ulkoinen Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut tuotot Verotulot Valtionosuudet Muut rahoitustuotot KÄYTTÖTALOUS JA RAHOITUSTULOT TP 2011 Muut rahoitustuotot 0,5 % Myyntituotot 6,6 % Maksutuotot 4,4 % Tuet ja avustukset 1,5 % Muut tuotot 5,1 % Valtionosuudet 35,5 % Verotulot 46,5 % Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut tuotot Verotulot Valtionosuudet Muut rahoitustuotot

18 Toivakan kunta Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Ulkoinen Toimintatuotot , ,65 Toimintakulut , ,63 Toimintakate , ,98 Verotulot , ,34 Valtionosuudet , ,00 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 7 418,21 372,77 Muut rahoitustuotot , ,66 Korkokulut , ,66 Muut rahoituskulut , ,94 Vuosikate , ,19 Poistot ja arvonalentumiset , ,18 Satunnaiset erät Tilikauden tulos , ,01 Poistoeron lisäys ( - ) tai vähennys ( + ) , ,96 Tilikauden ylijäämä ( alijäämä ) , ,97 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/ Toimintakulut, % 18,11 % 19,00 % Vuosikate/ Poistot, % 85,33 % 302,28 % Vuosikate/euro/asukas 139,09 414,23 Asukasmäärä Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista =100*Toimintatuotot/(Toimintakulut-Valmistus omaan käyttöön) Vuosikate prosenttia poistoista =100*Vuosikate/Poistot ja arvonalentumiset

19 Toivakan kunta Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,19 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät , ,76 Investointien rahavirta Investointimenot , ,49 Rahoitusosuudet investointimenoihin 2 800, ,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , ,22 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,16 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset 7 900,00 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,71 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,08 Lyhytaikaisten lainojen muutos ,00 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset , ,34 Rahoituksen rahavirta , ,71 Rahavarojen muutos , ,55 Rahavarat , ,84 Rahavarat , ,39 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 35,19 % 89,26 % Pääomamenojen tulorahoitus, % 27,25 % 71,45 % Lainanhoitokate 1,17 3,28 Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä Investointien tulorahoitus % = 100*Vuosikate/Investointien omahankintameno Pääomamenojen tulorahoitus %= 100*Vuosikate/(Investointien omahankintameno+antolainojen nettolisäys+ Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate= (Vuosikate+Korkokulut)/(Korkokulut+Lainanlyhennykset) Kassan riittävyys=365 pv*rahavarat 31.12/Kassasta maksut tilikaudella

20 Toivakan kunta Tase ja sen tunnusluvut TASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT , ,89 I Aineettomat hyödykkeet , ,15 1. Tietokoneohjelmat , ,53 2. Muut pitkävaikutteiset menot , ,62 II Aineelliset hyödykkeet , ,59 1. Maa-ja vesialueet , ,02 2. Rakennukset , ,70 3. Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,30 4. Koneet ja kalusto , ,16 5.Ennakkomaksut ja keskeneräiset , ,41 hankinnat III Sijoitukset , ,15 1. Osakkeet ja osuudet , ,53 2. Muut lainasaamiset , ,62 B TOIMEKSIANTOJEN VARAT 1 025, ,77 1. Valtion toimeksiannot 1 025, ,77 C VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,46 I Vaihto-omaisuus , ,46 1. Aineet ja tarvikkeet , ,46 II Saamiset , ,16 Lyhytaikaiset saamiset , ,16 1. Myyntisaamiset , ,91 2. Lainasaamiset 8 000, ,00 3. Muut saamiset , ,03 4. Siirtosaamiset , ,22 III Rahoitusarvopaperit , ,98 1. Osakkeet ja osuudet , ,98 IV Rahat ja pankkisaamiset , ,86 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,12

21 Toivakan kunta Tase ja sen tunnusluvut TASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTATTAVAA A OMA PÄÄOMA , ,17 I Peruspääoma , ,50 II Edellisten tilikausien ylijäämä(alijäämä) , ,30 III Tilikauden ylijäämä(alijäämä) , ,97 B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET , ,40 VARAUKSET 1. Poistoero , ,40 C PAKOLLISET VARAUKSET ,83 1. Muut pakolliset varaukset ,83 D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 5 648, ,31 1. Valtion toimeksiannot 1 025, ,77 2. Muut toimeksiantojen pääomat 4 622, ,54 E VIERAS PÄÄOMA , ,41 I Pitkäaikainen , ,55 1. Lainat rahoitus-ja vakuutuslaitoksilta , ,84 2. Lainat julkisyhteisöiltä , ,71 II Lyhytaikainen , ,86 1. Lainat rahoitus-ja vakuutuslaitoksilta , ,08 2. Lainat julkisyhteisöiltä , ,00 3. Saadut ennakot , ,19 4. Ostovelat , ,79 5. Muut velat , ,76 6. Siirtovelat , ,04 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,12 TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 55,33 % 56,4 % Suhteellinen velkaantuneisuus - % 32,00 % 29,8 % Kertynyt yli-/alijäämä, Kertynyt yli-/alijäämä,milj. /asukas Lainakanta 31.12, /asukas Lainakanta Lainasaamiset Asukasmäärä Omavaraisuusaste %= 100*(Oma pääoma+poistoero ja vapaaehtoiset varaukset)/ (Koko pääoma-saadut ennakot) Suhteellinen vekaantuneisuus %=100*(Vieras pääoma-saadut ennakot)/käyttötulot Lainakanta 31.12=vieras pääoma-(saadut ennakot+ostovelat+siirtovelat+muut velat) Lainasaamiset= Sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset

22 Toivakan kunta KUNNAN KOKONAISTULOT JA -MENOT TULOT Toiminta Toimintatuotot Verotulot Valtionosuudet Korkotuotot 7 Muut rahoitustuotot 57 Satunnaiset tuotot Tulorahoituksen korjauserät - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot -343 Arvonalennukset pys.vast.sij. Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 2 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 867 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen lisäys Oman pääoman lisäykset Kokonaistulot yhteensä MENOT Toiminta Toimintakulut Valmistus omaan käyttöön Korkokulut 50 Muut rahoituskulut 1 Arvonalennus pys.vast.sij Satunnaiset kulut Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten muutos -Pakollisten varausten lis.(+),väh.(-) 33 -Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustappiot Investoinnit Investointimenot 946 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset Pitkäaikaisten lainojen vähennys 275 Lyhyaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman vähennykset Kokonaismenot yhteensä Täsmäytys: Kokonaistulot-kokonaismenot= -395 Muut maksuvalmiuden muutokset -Rahavarojen muutos =395

23 Kuntakonsernin toiminta ja talous

24 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä kotipaikka kunnan konsernin omistusosuus omistusosuus Tytäryhteisöt Kiinteistö Oy Toivakanhaka Toivakka 100 % 100 % Yhdistelty Kuntayhtymät Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Jyväskylä 1,0529 % 1,0529 % Yhdistelty K-S Sairaanhoitopiirin ky Jyväskylä 0,87 % 0,87 % Yhdistelty Keski-Suomen liitto Jyväskylä 0,70 % 0,70 % Yhdistelty

25 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut Toimintatuotot , ,28 Toimintakulut , ,84 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) 755,43 Toimintakate , ,56 Verotulot , ,34 Valtionosuudet , ,09 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 9 873, ,69 Muut rahoitustuotot , ,23 Korkokulut , ,74 Muut rahoituskulut , ,45 Vuosikate , ,60 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,58 Tilikauden yli-ja alipariarvot Arvonalentumiset ,87 Satunnaiset erät ,23 Tilikauden tulos , ,38 Tilinpäätössiirrot , ,28 Vähemmistöosuudet Tilikauden ylijäämä ( alijäämä ) , ,10 Konsernituloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/toimintakulut, % 32,60 44,85 Vuosikate/poistot, % 88,53 214,50 Vuosikate/euro/asukas 222,46 511,95 Asukasmäärä Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista 100*toimintatuotot/toimintakulut Vuosikate prosenttia poistoista 100*vuosikate/(suunn.mukaiset poistot+arvonalentumiset)

26 Toivakan kunta Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,60 Satunnaiset erät ,23 Tulorahoituksen korjauserät , ,29 Investointien rahavirta Investointimenot , ,05 Rahoitusosuudet investointimenoihin 3 758, ,90 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , ,86 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,75 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset ,00 Antolainasaamisten vähennykset 870, ,00 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys , ,71 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,54 Lyhytaikaisten lainojen muutos , ,76 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset , ,57 Rahoituksen rahavirta , ,16 Rahavarojen muutos , ,91 Rahavarat , ,95 Rahavarat , ,86 Konsernin rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 44,87 82,85 % Pääomamenojen tulorahoitus, % 34,81 49,13 % Lainanhoitokate 1,45 1,19 Kassan riittävyys, pv Investointien tulorahoitus % = 100*Vuosikate/Investointien omahankintameno Pääomamenojen tulorahoitus %= 100*Vuosikate/(Investointien omahankintameno+antolainojen nettolisäys+ Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate= (Vuosikate+Korkokulut)/(Korkokulut+Lainanlyhennykset) Kassan riittävyys=365 pv*rahavarat 31.12/Kassasta maksut tilikaudella

27 Toivakan kunta Konsernitase KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT , ,18 Aineettomat hyödykkeet , ,93 Aineettomat oikeudet , ,31 Muut pitkävaikutteiset menot , ,62 Aineelliset hyödykkeet ,89 Maa-ja vesialueet , ,44 Rakennukset , ,73 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,37 Koneet ja kalusto , ,08 Muut aineelliset hyödykkeet , ,63 Ennakkomaksut ja keskeneräiset , ,64 hankinnat ,50 Sijoitukset , ,36 Osakkuusyhteisöosuudet , ,85 Muut osakkeet ja osuudet , ,51 Muut lainasaamiset 870, ,00 TOIMEKSIANTOJEN VARAT , ,68 VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,83 Vaihto-omaisuus , ,92 Saamiset , ,96 Pitkäaikaiset saamiset 699, ,74 Lyhytaikaiset saamiset , ,22 Rahoitusarvopaperit , ,17 Rahat ja pankkisaamiset , ,78 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,69

28 Toivakan kunta Konsernitase VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA , ,62 Peruspääoma , ,99 Arvonkorotusrahasto 1 344, ,08 Muut omat rahastot , ,57 Edellisten tilikausien ylijäämä ( alijäämä ) , ,12 Tilikauden ylijäämä ( alijäämä ) , ,10 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET , ,66 VARAUKSET Poistoero , ,29 Vapaaehtoiset varaukset , ,37 PAKOLLISET VARAUKSET , ,76 Muut pakolliset varaukset , ,76 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , ,20 VIERAS PÄÄOMA , ,45 Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma , ,20 Pitkäaikainen koroton vieras pääoma 3 946, ,83 Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma , ,02 Lyhyaikainen koroton vieras pääoma , ,40 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,69 Konsernitaseen tunnusluvut Omavaraisuusaste % 46,89 49,02 Suhteellinen velkaantuneisuus % 35,95 30,53 Kertynyt ylijäämä(alijäämä) Kertynyt ylijäämä(alijäämä) asukas Konsernin lainat asukas Konsernin lainakanta Konsernin lainasaamiset Asukasluku

29 Hallituksen selonteko konsernivalvonnasta Kunnan konserniohje on hyväksytty valtuustossa ja ohjeessa on mm. talouden hoitoon ja ilmoitusja raportointivelvollisuuteen liittyviä asioita täsmennetty. Konserniohje koskee tytäryhteisöä Kiinteistö Oy Toivakanhakaa (omistus 100 %). Lisaksi Jyväskylän koulutuskuntayhtymässä (omistus 1,0529 %), Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä (omistus 0,87 %), Keski-Suomen liitossa (omistus 0,70 %). Ohjaus tapahtuu kunnan edustajien kautta yhtymien toimielimissä. Toivakanhakan hallituksessa on kolme jäsentä. Kunta ohjaa Toivakanhakan hallituksen toimintaa yhtiökokouksen kautta, jossa kunta edustaa 100 % osakekannasta. Konsernijohtoon kuuluvat kunnanhallitus ja kunnanjohtaja, jotka vastaavat kuntakonsernin ohjauksesta ja konsernivalvonnan järjestämisestä. Ohjeen mukaan kunnanhallitus antaa tarvittaessa ohjeita kuntaa edustaville henkilöille kunnan kannan ottamisesta käsiteltäviin asioihin. Kiinteistö Oy Toivakanhakan tilinpäätös liitetietoineen ja toimintakertomuksineen on toimitettu hallitukselle. Toivakan kunnanhallitus tilasi selvityksen kunnan suoraan omistamien rivitaloasuntojen siirtämisestä KOY Toivakanhakan hallintaan. Selvitys toimitettiin kunnanhallitukselle kesäkuussa Päätöstä siirrosta ei ole kuitenkaan vielä tehty. Valtuusto hyväksyi omistajaohjauksena Kiinteistö Oy Toivakanhakan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet vuodelle Tällöin mm. raportointi hallitukselle tulee suorittaa neljännesvuosittain ja siitä on ilmettävä mm. kiinteistöjen vuokrausaste, vuokrasaamiset, ja miten niiden osalta on toimittu. Asuntojen vuokrausaste laski merkittävästi johtuen vähenneestä kysynnästä nelostien remontin valmistuttua. Yhtiön toimitusjohtajana on toiminut Jukka Taskinen, Tilitoimisto Jukka Taskinen KY. Konsernijohdon ohjaus, valvonta ja raportointi olivat kertomusvuonna riittävää ja valmistelun pohjalta kunta täsmensi yhtiön tavoitteita. Konsernivalvonnan osalta pidetään vuosittain yksi konsernijohdon ja Kiinteistö Oy Toivakanhakan välinen tavoitekeskustelu. jonka avulla edistetään asetettujen tavoitteiden saavuttamista Olennaiset Kiinteistö Oy Toivakanhakaa koskevat tapahtumat päättyi yhtiön 32. tilikausi. Yhtiossä on 4 rivitaloa ja 41 huoneistoa. Yhtiön vuokratulo oli n euroa ja tilikauden tulos oli n euroa. Taloudellinen asema pysyi kohtuullisena. Lainojen hoitokulut vähenivät merkittävästi johtuen lainojen uudelleenjärjestelyistä. Perinnän hoitaa Intrum Justitia, ja kaikki yli 2 kk vuokrarästit on siirretty perintään. Edellisvuosien sataprosenttisen vuokrausasteen jälkeen palattiin normaalimpaan tilanteeseen. Uusi nelostielinja valmistui ja asuntojen kysyntä laski sen vuoksi. Vuosikorjauksia tehtiin tarpeen vaatiessa asukkaiden vaihtuessa. Korjauskustannukset olivat v ,96 euroa, joihin sisältyvät suurimpina kulut kahdesta kylpyhuoneremontista, Haka IV:n lämmitysputkiston puhdistuksesta sekä Raksystemsin kunnossapitotarveselvityksestä. Vuokrataso oli 7,69-8,73 euroa/m/2. Yhtiossä on noudatettu huoneenvuokralain ja Kiinteistö Oy Toivakanhakan järjestyssääntöä. Yhtiollä on kiinteistöjen täysarvovakuutukset. Toivakan kunnanhallitus päätti yhtiön pääomittamisesta eurolla myöhemmin päätettävällä tavalla vuonna Pääomittamisen avulla on mahdollista toteuttaa pääosin Raksystems Oy:n tekemän kuntoarvion mukaiset korjaustoimet. Riskienhallinnan toimivuus Kiinteistö Oy Toivakanhakan riskit muodostuvat pääsääntöisesti asuntojen pitämisestä rakenteellisesti asumiskunnossa ja viihtyisinä. Pääpaino tulevassa toiminnassa on edelleen kustannustehokkaiden energiatehokkuutta parantavien toimien tekeminen. Talot ovat pääsääntöisesti öljylämmitteisiä ja maalämpöön siirtymistä on harkittu. Raksystems Oy toimitti Toivakanhakalle viiden vuoden korjaussuunnitelman, joka toimitettiin kesäkuussa 2011.