ÄÄNEKOSKI KORTTELIN 30 ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) KAAVASELOSTUS

Transkriptio

1 ÄÄNEKOSKI KORTTELIN 30 ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) KAAVASELOSTUS KAAVAEHDOTUS KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT _._.2014

2 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 19. PÄIVÄNÄ TOUKOKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee Äänekosken kaupungin 33. kaupunginosan korttelia 30 sekä puisto- ja katualueita. Asemakaavan muutoksella muodostuu Äänekosken kaupungin 33. kaupunginosan kortteli 30 sekä katualuetta. Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Suolahden taajaman keskustassa noin puoli kilometriä torilta luoteeseen. Kaava-alueen sijainti on esitetty kansilehdellä. Kaavan nimi Korttelin 30 asemakaavan muutos (Suolahti) Kaavan päiväys Kaavan laatija kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen suunnitteluavustaja Mirva Jylhä Äänekosken kaupunki Kaavoituspalvelut PL Äänekoski Vireilletulo Päätetty kaupunginhallituksessa Nähtävilläolot Kaavaluonnos (MRA 30 ) Kaavaehdotus _._-_._. (MRA 27 ) Hyväksyminen Kaupunginvaltuusto _._.

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Alueen yleiskuvaus Suunnittelutilanne... 1 Maakuntakaava... 1 Yleiskaava... 2 Asemakaava Kaavaan liittyvät muut selvitykset ja suunnitelmat ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Osallistuminen ja yhteistyö Asemakaavan tavoitteet ASEMAKAAVAN KUVAUS Aluevaraukset... 4 Muut kaavamerkinnät Ehdotusvaiheen muutokset ja tarkennukset KAAVAN VAIKUTUKSET... 6 Sosiaaliset ja yhdyskuntataloudelliset vaikutukset... 6 Liikenteelliset vaikutukset... 6 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 6 Vaikutukset kulttuuriympäristöön... 6 Vaikutukset luontoon ja maisemaan ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 7 LIITTEET Liite 1 Äänekosken rakennuskulttuurin täydennysinventointilomake - Kohdekortti 319 (Keski-Suomen museo 2006, J. Väisänen & P. Andersson) Liite 2 Kaavoittajan vastine Liite 3 Tonttijaon muutos Liite 4 Asemakaavan seurantaloma

4 1 TIIVISTELMÄ Niemelänkadun ja Vaneritehtaankadun risteyksessä sijaitsevan korttelin tonttirajoja on tarkistettu. Kaavamuutos on lähtenyt liikkeelle maanomistajien hakemuksesta, jossa he ilmaisevat halukkuutensa ostaa kaupungin omistamaa puistoaluetta ja liittää se tonttinsa. Keski-Suomen museo on todennut alueella sijaitsevan historiallisesti arvokkaita kohteita, joiden säilyminen on turvattu asemakaavassa. Lisäksi määräyksillä on ohjattu ympäristön laatua ja parannettu korttelin toiminnallisuutta. 2 LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Kaavamuutoksen tavoitteena on hakijoiden esityksen mukaisesti laajentaa yhtä alueen pientalotonttia. Samassa yhteydessä saatetaan ajan tasalle alueen vanhentuneet kaavamerkinnät sekä pyritään luomaan mahdollisesti arvokkaalle ympäristölle säilymisedellytykset. 2.1 Alueen yleiskuvaus Alueen rakennuskanta koostuu kolmella erillisellä tontilla sijaitsevista eri aikakauden rakennuksista: Kellankadun varrella sijaitsee kaksikerroksinen asuinkerrostalo ja sen vieressä on uusi yksikerroksinen omakotitalo. Niemelänkadun ja Vaneritehtaankadun kulmauksessa sijaitsevalla tontilla on historiallista arvoa: sen päärakennus on vanha matkahuolto, joka on palvellut linjaautoliikennettä ja 1890-luvun kapearaiteista rautatietä. Pihapiirissä sijaitsee myös alueelle siirretty vanha tuparakennus. Pihapiiri on 1900-luvun alkupuolelta. (Keski-Suomen museo, 2006). Alueen kaksi pientalotonttia on samojen maanomistajien hallinnassa, kerrostalotontin omistaa toinen yksityinen maanomistaja. Osa entisestä tiealueesta ja voimassa olevan asemakaavan puistoalue on kaupungin omistuksessa. Suunnittelualue sijoittuu Niemelänkadun (entinen vilkas kauppakatu) ja Metsä Fibre Oy:n tehtaalle johtavan Vaneritehtaankadun kulmaukseen. Alue sijaitsee olemassa olevan vesihuoltoverkoston piirissä. 2.2 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Keski-Suomen maakuntakaavassa (2009) suunnittelualue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi (A). Ote Keski-Suomen maakuntakaavasta, Suolahden keskusta 1

5 Yleiskaava Suolahti 2020 osayleiskaavassa (kaupunginvaltuusto hyväksynyt ) kortteli on merkitty AK/AP alueeksi, eli kerrostalovaltaiseksi asuntoalueeksi tai pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi, joka on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Ote Suolahti osayleiskaavasta Asemakaava Voimassa oleva asemakaavat on vahvistettu ja Voimassa olevissa asemakaavoissa jokaisella korttelin tontilla on oma käyttötarkoitusmerkintänsä: AO eli Omakotirakennusten ja muiden enintään kahden perheen talojen korttelialue AK eli Asuinkerrostalojen korttelialue ALK eli Liikerakennusten ja asuinkerrostalojen korttelialue. Ote ajantasa-asemakaavasta ja suunnittelualueen rajaus 2

6 2.3 Kaavaan liittyvät muut selvitykset ja suunnitelmat Kaavamuutoksen yhteydessä ei ole tehty erillisiä lähtötieto- tai perusselvityksiä muutoksen ollessa pienialainen. Kaavamuutos ei ole osayleiskaavan tavoitteiden vastainen ottaen huomioon yleiskaavan yleispiirteinen luonne. 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan muutokseen on ryhdytty pientalotonttien 30-8 ja omistajien jättämän hakemuksen perusteella. Kaupunginhallitus on tehnyt päätöksen kaavamuutoksen vireilletulosta , jolloin hallitus hyväksyi myös kaavaluonnoksen asettamisen nähtäville. Vireilletulosta ja kaavaluonnoksen nähtävilläolosta on ilmoitettu Sisä-Suomen lehdessä ja Äänekosken Kaupunkisanomat lehdessä sekä kaupungin ilmoitustauluilla, Äänekosken kirjastossa ja internetsivuilla ( Kaavaluonnos on ollut nähtävillä Ehdotusvaiheen nähtävilläolo on järjestetty _.-_._.2014 Kaavasta ei ole järjestetty viranomaisneuvotteluja: kyseessä on lähinnä teknisluonteinen kaavan tarkistus, jolla ei ole maakunnallisesti merkittäviä vaikutuksia ympäristöön tai liikenteeseen. 3.1 Osallistuminen ja yhteistyö Kaavamuutoksessa osallisia ovat: Suunnittelualueen ja lähiympäristön maanomistajat, vuokramiehet ja asukkaat Keski-Suomen ELY-keskus, Keski-Suomen museo Kaavan vireilletulosta ja nähtävilläoloista on kuulutettu kaupungin ilmoitustaululla, kotisivuilla sekä kaupungin ilmoituslehdissä (Sisä-Suomen ja ÄKS-Äänekosken kaupunkisanomat). Erillisen osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimista ei ole pidetty tarpeellisena, koska kaavamuutos on vähäinen ja osallisia vain muutama (lähialueen asukkaat). Kaavan laatimisen aikana on oltu yhteydessä korttelin maanomistajiin. Suunnittelualueelle tehtiin maastokäynti syksyllä 2013, jossa kaavamuutoksen hakijat olivat mukana. Yksittäisten tapaamisten ja keskusteluiden lisäksi luonnosvaiheen jälkeen järjestettiin maanomistajien ja kaupungin edustajien kesken neuvottelu Ehdotusvaiheen kaavaa on viety eteenpäin neuvottelussa esillä olleen kaupungin esityksen pohjalta. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot ympäristölautakunnalta ja Keski-Suomen museolta. 3.2 Asemakaavan tavoitteet Kaavamuutoksen tarkoituksena on laajentaa yhtä alueen tonttia sekä ajanmukaistaa korttelin käyttötarkoitusmerkinnät ja kaavamääräykset, jotta alueen omaleimainen historiallinen ja pienipiirteinen ilme säilyy. Kaavamuutos on laadittu säilyttävän kaavan periaatteella kiinnittäen erityistä huomiota paikallishistoriallisesti arvokkaan rakennuskannan ja ympäristön säilymiseen. 3

7 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavamuutoksessa on laajennettu Niemelänkadun ja Vaneritehtaankadun kulmauksessa sijaitsevaa tonttia risteyksen suuntaan noin 800 m2. Tontin laajennus katualueeseen saakka on katsottu luontevaksi: tällä hetkellä puistokaista on risteysalueeseen liittyvä viheralue, jolla ei ole erityisiä ympäristö- tai virkistysarvoja. Näkymä historiallisesti merkittävälle päärakennukselle on haluttu säilyttää, minkä takia istutettavaa alueen osaa on laajennettu tontin lounaiskulmassa. Alueen kaksi muuta tonttia säilyy pinta-aloiltaan likimain voimassa olevan asemakaavan mukaisina. Korttelin käyttötarkoitusmerkinnäksi on kaavoitettu A-2, Asuinrakennusten korttelialue. Alueelle saa sijoittaa myös yksityisiä tai julkisia palveluja sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia työtiloja. Merkintä sallii sijoittuvaksi samaan kortteliin sekä pientalo- että kerrostalorakentamista ja myös esimerkiksi kahvilatoimintaa tai käsityöläisten toimitiloja. Tontin kerrosluvut ja rakennusoikeudet on määritelty tonttikohtaisesti. Suunnittelualueen luonteen säilyminen on varmistettu kerroslukujen ja rakennustehokkuuden lisäksi aiempaa tarkemmilla rakennusalojen rajauksilla. Esimerkiksi talousrakennusten sijoittumislinja on määritelty sitovaksi Niemelänkadun varrella. 4.1 Aluevaraukset A-2 Asuinrakennusten korttelialue. Muut kaavamerkinnät Kaavamääräys yhtenäistää korttelin vaihtelevia käyttötarkoitusmerkintöjä. Merkintä sallii sijoittuvaksi samaan kortteliin sekä pientalo- että kerrostalorakentamista ja myös esimerkiksi kahvilatoimintaa tai käsityöläisten toimitiloja. Alueelle saa sijoittaa myös yksityisiä tai julkisia palveluja sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia työtiloja. Tontin on katsottu olevan tähän tarkoitukseen erityisen sopiva, ja alueen muut merkinnät (mm. rt-1) mahdollistavat historiallisen ympäristön vaalimisen osana yritystoimintaa. Tonttien kerrosluvut ja rakennusoikeudet on määritelty tonttikohtaisesti. Pientalotontteina toteutettujen A-2 korttelin tonttien rakennusoikeudet (500 km 2 ja 550 km 2 ) on laskettu tonttitehokkuuksilla e = kellankadun kerrostalotontin rakennusoikeutta on nostettu voimassa olevasta asemakaavasta ja sallittu asunnon sijoittaminen talousrakennukseen: tonttiin on liitetty entistä tiealuetta, jolla on rakentamista rajoittava merkintä. sr-1 Suojeltava rakennus. rt-1 Tontilla 10 sijaitsevat vanha matkahuolto ja tuparakennus on kaavoitettu suojelukohteiksi (sr-1). Tontin 10 piha-alue tulee suunnitella, käsitellä ja säilyttää puutarhamaisena. Piha-alueen istutusten, rakennusten ym. tulee olla alkuperäiseen kokonaisuuteen soveltuvia. Suolahden ensimmäinen matkahuolto (Keski-Suomen museo 2006) 4

8 Asuinrakennuksen suurimmaksi runkosyvyydeksi on määritelty 8 m ja talousrakennuksen 6 m. 4.2 Ehdotusvaiheen muutokset ja tarkennukset Kaavaluonnokseen on tehty ehdotusvaiheessa mm. seuraavia muutoksia: - rakennusoikeuksia täsmennetty. - kaava- ja yleismääräyksiä sekä niiden sanamuotoja täsmennetty. - talousrakennuksille sitovat sijoittumislinjat, jolloin mahdollista luoda yhtenäinen rakennusten muodostama rajaus vanhan tielinjan reuna-alueelle ja Niemelänkadun vartee - tontin rakennukset on merkitty suojeltaviksi Keski-Suomen museon lausunnon pohjalta. - lisätty aitausvelvoite Kellankadun kerrostalotontin ja suojeltujen rakennusten tontin välille. Maanomistajien ja muiden asianosaisten välisen neuvottelun ( ) perusteella on tehty seuraavia muutoksia: - suojeltujen rakennusten tontin (30-10) ja Kellankadun kerrostalotontin (30-1 ja 30-11) välissä sijaitseva 10 m:n levyinen entinen tiealue on jaettu siten, että 7 m liitetään kerrostalotonttiin ja 3 m suojeltujen rakennusten tonttiin. - korttelin liittymäkieltomerkintöjä on tarkistettu Niemelänkadun katusuunnitelman mukaisesti. Ote kaavaluonnoksesta Ote kaavaehdotuksesta 5

9 5 KAAVAN VAIKUTUKSET Sosiaaliset ja yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Suunnittelualue sijaitsee olemassa olevassa kaupunkirakenteessa ja sen infrastruktuuri on valmiina. Kaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia yhdyskuntatalouteen. Yksityisten ja julkisten palveluiden sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien työtilojen salliminen historiallisesti arvokkaan korttelin alueelle mahdollistavat uusien työ- ja asiointipisteiden syntyminen. Liikenteelliset vaikutukset Liikenteellisesti merkittävien Vaneritehtaankadun ja Niemelänkadun varsille on merkitty liittymäkiellot ja ajoyhteys-merkinnät siten, että tonteille 30-8 ja on mahdollista järjestää liittymä samasta kohtaa hyväksytyn katusuunnitelman mukaisesti. Muutoin asemakaavalla ei ole merkittäviä liikenteellisiä vaikutuksia, sillä se ei aiheuta merkittäviä muutoksia alueen maankäytön tilanteeseen. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Suunnittelualueen käyttötarkoitusmerkintä A-2 sallii nykyisen tilanteen ja mahdollistaa sekä pientalo- että kerrostalorakentamista. Rakennusoikeudet on tonttia 30-1 lukuun ottamatta säilytetty pääasiassa ennallaan, joten käyttötarkoituksen laajenemisella ei ole merkittäviä muutoksia. Talousrakennusten rakentaminen tonttien rajoille samaan linjaan yhtenäistäisi ympäristöä. Vaikutukset kulttuuriympäristöön Voimassa olevaan asemakaavaan verrattuna kaavamuutos parantaa merkittävästi olemassa olevan rakennuskannan arvojen huomioimista: tontin paikallisesti rakennushistoriallisesti, liikennehistoriallisesti ja maisemallisesti merkittäviksi arvioidut rakennukset (Keski-Suomen museo 2006) on merkitty suojelluiksi rakennuksiksi sr-1 merkinnällä (ks. luku 4.1). Tontin kulmassa on istutettava alueen osa, jolloin näyttävä päärakennus näkyy jatkossakin Vaneritehtaankadun ja Niemelänkadun risteyksestä. Suunnittelun lähtökohtana on ollut säilyttävän kaavan laatiminen eli muun muassa edistää korttelin rakennuskannan sopeutumista arvokkaaseen historiallisen ympäristöön. Kaavamuutos tukee historiallisen ympäristön säilymistä ja elävöittämistä. sillä se mahdollistaa esimerkiksi perinteisen kahvilatoiminnan tontilla 10. Entinen tiealue, jonka säilyttämistä Keski-Suomen museo pitää tärkeänä, on liitetty tonttien osaksi, mutta alueeseen on lisätty kaavamerkintä "avoimena säilytettävä alueen osa, jolle saa istuttaa nurmikkoa tai maanpeitekasvillisuutta". Tiealueeseen rajoittuville talousrakennuksille on merkitty sitova sijoittumislinja. Vaikutukset luontoon ja maisemaan Kaavalla pyritään säilyttämään korttelin nykyiset ominaispiirteet eikä tehdyllä kaavaratkaisulla ole haitallisia vaikutuksia luontoon ja maisemaan. 6

10 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Sitovan tonttijaon muutos hyväksytään asemakaavan yhteydessä. Kaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman. Äänekoskella ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI - KAAVOITUSPALVELUT kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen suunnitteluavustaja Mirva Jylhä 7