Äänekosken rakennuskulttuurin täydennysinventointilomake Kohdekortti 319 Keski-Suomen museo 2006

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Äänekosken rakennuskulttuurin täydennysinventointilomake Kohdekortti 319 Keski-Suomen museo 2006"

Kirsi Mäkelä
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

LIITE Äänekosken rakennuskulttuurin täydennysinventointilomake Kohdekortti 9 Keski-Suomen museo 2006 Kohde: Vanha matkahuolto Kohdekuva: Osoite: Rekisteri nro: Omistaja / osoite / puh: Lyhyt kuvaus:

1 LIITE Äänekosken rakennuskulttuurin täydennysinventointilomake Kohdekortti 9 Keski-Suomen museo 2006 Kohde: Vanha matkahuolto Kohdekuva: Osoite: Rekisteri nro: Omistaja / osoite / puh: Lyhyt kuvaus: 900-luvun alkupuolen pihapiiri Suolahden kaupungin keskustassa kaupungintalon takaa Likolahteen päin kulkeneen vanhan rautatien varrelta. Muistitiedon mukaan linja-autoliikenteen ja 90-luvun kapearaiteisen rautatien matkustajaliikenteen toimintojen sijoituspaikka, nykyisin asuinpihapiiri vuokrakäytössä Historiatietoja / Rak.historia / Haastattelutiedot: Säilymisedellytykset: säilyy, vuokra-asuinkäytössä oleva pihapiiri Ympäristö / Maisema / Pihapiiri: Suolahden kaupungin keskustan laidalla olevaa kerrostalorakentamista ja vanhan rautatieaseman ympäristöä Kulttuurihistoriallinen arvo: Paikallisesti rakennushistoriallisesti ja liikennehistoriallisesti sekä maisemallisesti merkittävä 900- luvun alkupuolen pihapiiri, jossa toiminut Suolahden ensimmäinen matkahuolto 90-luvun kapearaiteisen rautatien ja varhaisen linja-autoliikenteen käytössä Lähteet / Kirjallisuus / Haastatellut nimeltä: Lisätiedot / Kaavatilanne: Inventointi aika: 2006 Juuso Väisänen, Päivi Andersson

2 LIITE 2 KAAVOITTAJAN VASTINE KORTTELIN 0 ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) LUONNOSVAIHEEN NÄHTÄVILLÄOLO Keski-Suomen Museo esittää lausunnossaan seuraavaa: a) Museon rakennustutkijan pitämän katselmuksen mukaan suunnittelualueen tontin 0 rakennetulla ympäristöllä on maisemallisia ja historiallisia arvoja. Tontin päärakennus eli entinen 920-luvun liike- ja matkahuollon rakennus ja sen viereinen asuinrakennus tulee asemakaavassa merkitä suojeltaviksi rakennuksiksi, joita ei saa purkaa ja jotka tulee korjata säilyttäen historialliset ominaispiirteet. Merkitään rakennukset suojeltavaksi asemakaavaan ehdotetulla määräyksellä sr-: Suojeltava rakennus. Maankäyttö- ja rakennuslain 5 :n 2 momentin nojalla määrätään, että rakennusta ei saa purkaa eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus- tai muutostöitä, jotka turmelevat mm. julkisivujen rakennustaiteellista tai historiallista arvoa. b) Tonttijakoa ei tule toteuttaa niin, että tontin raja kulkee 00-luvun asuinrakennuksen seinässä ja suojeltaville rakennuksille on jätettävä riittävä suoja-alue. Tonttijako on toteutettu kaavaehdotuksen yhteydessä siten, että vanhasta tiealueesta (leveys 0m) on liitetty suojeltujen rakennusten tonttiin m ja kerrostalotonttiin m. Kaavaratkaisun taustalla on Keski-Suomen museon lausunto ja arvioidut kohtuullisuusnäkökohdat. c) Suojeltavien rakennusten viereen jäävää entistä tiealuetta tulee myös vaalia. Se tulee merkitä säilytettäväksi ja mahdolliset tonttien lisärakentamistarpeet tulee ohjata tonteille. Korttelin läpi kulkeva tielinja ei ole enää alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan eli sen läpi ei kulje liikennettä. Vaatimus alueen säilyttämisestä alkuperäisessä käyttötarkoituksessa ja kunnossa on maanomistajille kohtuutonta, sillä se rajoittaa pihan käyttömahdollisuuksia huomattavasti. Tiealueen vaaliminen on otettu huomioon asemakaavassa seuraavasti: - talousrakennuksille on merkitty sitovat sijoittumislinjat, jolloin on mahdollista luodayhtenäinen rakennusten muodostama rajaus vanhan tielinjan reuna-alueelle ja Niemelänkadun varteen - asemakaavaan on varattu suoja-alue eli merkintä "avoimena säilytettävä alueen osa, jolle ei saa istuttaa puita tai pensaita.

3 LIITE 2 d) Kaavaselostukseen tulee lisätä maininta siitä, että kaavoitettavalla alueella on suojeltavia rakennuksia ja vaalittavaa tieympäristöä. Lisätään kaavaselostukseen maininnat suojelluista rakennuksista ja tieympäristön käsittelyn perusteista. 2. Meri Vilkkilä ja Dan Lindholm esittävät palautteessaan seuraavaa: a) Naapuritontin 0- omistajalle on annettu etuosto-oikeus entisen valtatie 4:n tiepohjaan. Jos kyseinen kauppa toteutuu, sijaitsee tontin raja 0,6 metrin päästä omistamaltamme tontilta. Se aiheuttaa mm. lumien ja sadevesien valumista viereiselle tontille ja lisäksi kulku rakennukseen vaikeutuu. kts. kohta.b) b) Saman valtatien osa jatkuu omistamallamme tontilla 0-. Tiealueen tulisi säilyä yhtenäisenä, sillä tarkoituksenamme on hakea Museovirastolta suojelupäätöstä tiepohjan ja viereisten rakennusten kokonaisuudelle. Rakennukset ovat todennäköisesti Suolahden vanhimpia ja niillä on todettu olevan paikallista rakennushistoriallista arvoa. kts. kohta.c) Äänekosken kaupunki Kaavoituspalvelut Kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen, p Suunnitteluavustaja Mirva Jylhä, p

4 LIITE : K KOORDINAATTILUETTELO ETRS-GK :5 VANERITEHTAANKATU :55 :55 M502 : :.9 : m² m² KELLANKATU m² NIEMELÄNKATU r=.25 :00 K0 b= ASEMAKAAVA PK SH PK / EDELLINEN TONTTIJAKO EDELLINEN ASEMAKAAVA LASKI PIIRSI TARK NÄHTÄVILLÄ OLO: N:O Tonttijaon muutos Kaavoituspäällikkö hyväksynyt MUODOSTUMINEN X KIINTEISTÖ P-ALA OSAPINTA-ALA KIINTEISTÖ M-ALA VAHVISTETTU , :500 POHJAKARTAN HYVÄKSYI JA TONTTIJAON LAATI MAANMITTAUSINSINÖÖRI Petteri Sundvall Y , Laatu Betonipilari Puupaalu Betonipilari ÄÄNEKOSKI ON MAAREKISTERIALUETTA KARTTALEHDET TJNRO KAUP. OSA KORTTELI TONTIT,, MUUTTUNEET TONTIT Olli Kinnunen 0-2

5 LIITE 4 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 992 Äänekoski Täyttämispvm Kaavan nimi Korttelin 0 asemakaavan muutos (Suolahti) Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 0,99 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 0,99 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan Kerrosalan muut. [ha] [%] [k-m²] [e] muut. [ha +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 0,99 00,0 50 0,2 0, A yhteensä 0,649,2 50 0,29 0, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä -0,002 R yhteensä L yhteensä 0,500, E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Yhteensä Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [k-m²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Suojellut rakennuksetsuojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

6 LIITE 4 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan Kerrosalan muut. [ha] [%] [k-m²] [e] muut. [ha +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 0,99 00,0 50 0,2 0, A yhteensä 0,649,2 50 0,29 0, A 0,649 00,0 50 0,29 0, AK -0, AO -0, ALK -0,205-2 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä -0,002 VP -0,002 R yhteensä L yhteensä 0,500, Kadut 0,500 00,0 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Suojellut rakennuksetsuojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä Asemakaava

Samankaltaiset tiedostot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Korttelin 30 asemakaavan muutos (Niemelänkatu 1 Kellankatu, Suolahti), luonnos

1 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Korttelin 30 asemakaavan muutos (Niemelänkatu 1 Kellankatu, Suolahti), luonnos 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee Äänekosken kaupungin 33. kaupunginosan