Vuosikertomus 2012 Oulun seudulle sähköä luontoa kunnioittaen

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2012 Oulun seudulle sähköä luontoa kunnioittaen

2 Ympäristöystävällistä energiaa laadukkaasti ja kilpailukykyisesti Energia-ala on jälleen haasteiden edessä. Parhaillaan on käsittelyssä lakiehdotus, joka sisältää mm. vaatimuksen säävarmojen verkkojen rakentamisesta. Sähkön lähivuosien markkinahinnoilla investoinnit vain tuettuun tuotantoon ovat investoijalle kannattavia. 2

3 Sähkön toimitusvarmuuden lisääminen on tavoitteena hyvä. Lakiehdotuksessa pyritään myös edistämään mm. verkkojen sijoittamista vähemmän sääherkille ja paremmin korjattaville tienvarsialueille. Ehdotuksessa esitetyt varmuusvaatimukset ovat kuitenkin hyvin tiukat johtaen erittäin suuriin investointeihin maaseutuverkoissa. Voidaan perustellusti kysyä mennäänkö vaatimuksissa liian pitkälle. Lisävarmuuden hinta nousee kohtuuttoman kovaksi kaikille asiakkaille. Energia-ala onkin esittänyt vaatimuksiin hieman joustoa, jolloin kustannukset sekä asiakkaiden että yhtiöiden kannalta olisivat kohtuullisemmat. Joka tapauksessa sähkön siirtohintojen ero maaseutuverkkojen ja kaupunkiverkkojen välillä tulevaisuudessa kasvaa maaseudulle epäedulliseen suuntaan. Taloudellinen taantuma on vähentänyt teollisuuden sähköenergian kulutusta. Kun samalla hiilen hinta on laskenut ja vesivoimasta on ollut hetkellinen ylitarjonta, on sähkön markkinahinta pudonnut alimmalle tasolle viiteen vuoteen. Näiden lisäksi hiilidioksidin päästöoikeuden hinta on laskenut niin matalalle tasolle, että päästökauppa on menettänyt täysin ympäristöllisen ohjausvaikutuksen. Lyhyellä tähtäimellä tilanne on asiakkaiden näkökulmasta hyvä sähkön energiamaksujen pudotessa. Pitemmällä tähtäimellä tilanne on kaikille haasteellinen, koska nykyisen kapasiteetin ikääntyessä minkään uuden sähkön tuotantokapasiteetin rakentaminen ei ole kannattavaa nykyisellä ja lähivuosien ennustetuilla sähkön markkinahinnoilla ilman mittavia tukitoimenpiteitä. Pahimmillaan uusiutuvien energiamuotojen mittava tukeminen voi johtaa siihen, että energian saannin varmuuden näkökulmasta voidaan tulevaisuudessa joutua tukemaan kaikkien tuotantomuotojen uusinvestointeja. Loppujen lopuksi kaikki tukitoimet tulevat jotakin kautta kuluttajien maksettavaksi. Energia-alan vaatimus- ja tukiasioista on muotoutunut hyvin monimutkainen vyyhti, jonka ratkaiseminen tulee olemaan haasteellinen tehtävä koko Euroopalle. Erilaisista jatkuvan tuen järjestelmistä pitäisi siirtyä voimakkaammin tuotekehityksen ja pilottitoiminnan tukemiseen. Otsikossa on kiteytetty Oulun Seudun Sähkön visio, joka on toimintamme peruskivi ja liiketoiminta-tavoitteiden perusta. Vuosi 2012 oli meneillään olevan strategiajakson kolmas vuosi, joten tavoitteiden saavuttamisesta voidaan jo tehdä ensimmäisiä arvioita. Ympäristöystävällisyydessä olemme edenneet tavoitteiden mukaisesti. Myymämme MeidänSähkö on tuotettu kokonaan uusiutuvalla energialla vedellä ja tuulella. MeidänLämmön tuotannossa olemme onnistuneet puolittamaan öljyn käytön investoimalla biolämpökeskuksiin. Panostukset palvelun laatuun monella tavalla on myös tuottanut tulosta. Tehtyjen tutkimusten mukaan asiakkaamme ovat olleet hyvin tyytyväisiä palvelumme laatuun. Energian toimitusvarmuus on ollut hyvällä tasolla. Alueellamme ei ole ollut merkittäviä sähkökatkoksia. MeidänSähkön hinta jäsenasiakkaillemme on ollut kilpailukykyistä. Etenkin sähkölämmittäjille hinta on ollut pääsääntöisesti edullisin tarjolla olevista vaihtoehdoista. Sähkön siirtohinta sijoittuu halvimpien joukkoon Suomessa. MeidänLämmön hinta on Suomessa keskimääräinen omassa vertailuryhmässään. Tavoitteemme on saada MeidänLämpö keskimääräistä edullisemmaksi kohtuullinen kannattavuus säilyttäen. Tavoitteemme on myös kasvattaa liiketoimintoja. Kasvua olemme tavoitelleet erityisesti sähkön tuotannossa ja kaukolämmössä. Olemme saavuttanet pientä kasvua, mutta emme ole vielä onnistuneet tavoitteidemme mukaisesti. Nykyisillä rakentamismääräyksillä uusien kannattavien kaukolämpöasiakkaiden hankinta on osoittautunut entistä haasteellisemmaksi toimialueemme yhdyskuntarakenteessa. Vuonna 2012 emme saavuttaneet tulostavoitettamme sähkön markkinahinnan pudottua odotettua enemmän, mikä vaikutti sähköntuotannon kannattavuuteen. Myöskään sähkön siirtoliiketoiminta ei yltänyt tavoitteeseen odotettua korkeampien kustannusten vuoksi. Sähköenergian myynti ja kaukolämpö ylittivät tulostavoitteet. Konsernin liikevaihto oli 45,2 milj. euroa ja nettotulos 2,4 milj. euroa. Tuloksen odotetaan hieman nousevan vuonna Investoinnit olivat keskimääräisellä tasolla 6,4 milj. euroa. Investoinneista puolet kohdistui sähköverkkoon. Vuodelle 2013 odotamme investointien määrän jonkin verran nousevan pääpainon ollessa edelleen sähköverkossa. Kaukolämmön osalta suurin investointi on uusi biolämpökeskus Tyrnävälle. Vuoden vaihteessa toteutimme rakennejärjestelyn, jossa sähköverkko siirrettiin liiketoimintasiirtona osuuskunnalta kokonaan omistetulle tytäryhtiölle Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy:lle. Järjestelyllä pyrimme yksinkertaistamaan toimintaprosessia ja liiketoiminnan raportointia. Muutoksella ei ole asiakkaisiin mitään suoraa vaikutusta. Myös tulevat toimenpiteemme liittyvät palvelun laadun ja kilpailukyvyn parantamiseen hyvin konkreettisilla asioilla. Suuri painoarvo tulee olemaan myös valmisteilla olevan säävarman verkon vaatimusten kustannustehokkaalla toteutuksella. Hyvät sähkö- ja lämpötuotteet sekä osaava henkilöstö antavat erinomaiset lähtökohdat tavoitteiden saavuttamiseksi. Haluan osoittaa kiitokset asiakkaille, henkilöstölle ja kaikille sidosryhmille hyvin sujuneesta vuodesta Risto Kantola, toimitusjohtaja Vuosikertomus

4 Alueesi vastuullinen toimija Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkö antoi viime vuonna yhteensä 2,3 miljoonaa euroa jäsenalennusta sähköenergian ja kaukolämmön hinnoista jäsenelleen. Alennus jäsentä kohti oli keskimäärin 159 euroa. Se on kärkisijoilla osuuskuntien myöntämien bonusten määrässä Suomessa. Sähköä siirsi viime vuonna toimialueellaan 466 GWh noin asiakkaan käyttöön. Muuten tavanomaiseen vuoteen toi poikkeuksen normaalia kylmempi joulukuu, jolloin siirto oli kaikkien aikojen 3. suurin, 60,5 GWh. Sähköenergiaa myytiin toimialueen asiakkaille 257 GWh, jossa kasvua 9,5 %. Sekä sähkönsiirto että sähköenergia ovat valtakunnallisissa tilastoissa edullisimpien joukossa, jäsenille osassa tuotteista 1. sijalla. Rakentaminen toimialueella on huippuvuodesta pudonnut lähes puolella. Viime vuonna tehtiin uusia sähköliittymiä 273, kun vuonna 2004 saavutettiin 500 uuden liittymän ennätys. Sähköä tuotetaan muun muassa vesi- ja tuulivoimaosuuksilla. Oman tuotannon tavoitteena on pitkällä tähtäimellä kattaa toimialueen sähkönkäyttö. Viime vuoden tuotanto oli 304 GWh, jolla päästiin 65 prosentin omavaraisuuteen. Tuotantovuosi oli hyvä etenkin vesivoimaosakkuusyhtiöissä. Kaukolämpöä myytiin 135 GWh. Se oli noin 11 prosenttia edellisvuotta enemmän. Kaukolämpöverkkoa rakennettiin 2,3 km. Vuoden lopussa kaukolämpöverkostoa oli kaikkiaan 98 km. Lämpö tuotetaan pääosin kotimaisilla polttoaineilla. Asiakaspalvelua kehitettiin ottamalla käyttöön asiakas-ekstranet ja häiriöinfopalvelu nettiin sekä pidentämällä puhelinpalveluaikoja. Myös valmiutta asiakkaiden energiankäytön neuvontaan lisättiin. n toimialue kattaa Kempeleen, Oulunsalon, Limingan, Lumijoen, Tyrnävän, Muhoksen, Utajärven ja osan Vaalasta. energia-alan arvoketjussa Polttoaineet Tuotanto Siirto Myynti Energian käyttö Kaukolämpö Asiakkaat Kymppivoima Oy Vesi-, tuuli- ja ydinvoima Omistus 4,6% Kymppivoima Hydro Oy Pienvesivoima Omistus 17,7 % Svartisen Holding AS Vesivoima Omistus 15,6 % Lapin Sähkövoima Oy Vesivoima Omistus 6,4 % Verkkopalvelut Oy Verkonhaltija, suunnittelu, rakennuttaminen ja käyttö Omistus 100 % Eltel Networks Pohjoinen Oy Sähkö- ja televerkkojen rakentaminen ja kunnossapito Omistus 15 % Sähköenergian myynti Energiameklarit Oy Sähkökauppa- ja sähkömarkkinapalvelut Omistus 7,6 % Oy Alholmens Kraft Ab Biosähkö Omistus 3,6 % Propel Voima Oy Tuulivoima Omistus 15 % Pohjois-Suomen Energiatieto Oy Asiakaspalvelu- ja toiminnanohjausjärjestelmän hallinnointi Omistus 25,9 % Pohjois-Suomen Voima Oy Fennovoiman ydinvoimahanke Omistus 21 % Vapo Oy Suomen Energiavarat Oy:n kautta turve, biopolttoaineet, pelletti, sähkö ja lämpö Omistus 6,7 % Arvoketju kuvaa hyödykkeen vaiheittaista jalostumista valmiiksi tuotteeksi. Jokainen vaihe nostaa tuotteen arvoa. 4

5 Sähköenergiaa ympäristöä kunnioittaen MeidänSähkö tuotetaan täysin uusiutuvilla energiavaroilla eli vedellä ja tuulella. Oulun Seudun Sähkö pyrkii turvaamaan asiakkailleen ympäristöystävällisen ja edullisen sähköenergian oman sähköntuotantokapasiteetin kehittämisellä. Esimerkiksi vesivoimatuotanto vahvistui vuoden 2012 aikana, kun Norjan Svartisenissä otettiin käyttöön uusi 250 megawatin teholla sähköä tuottava turbiini. laajentaa Norjassa myös pienvesivoimatuotannon osuuttaan. Tavoitteena on rakentaa yhteensä pienvesivoimalaitosta. Oulun Seudun Sähkö selvittää aktiivisesti vaihtoehtoja, joilla voisi lisätä uusiutuvan energian tuotantokapasiteettia. Ympäristöystävällisyyden lisäksi Meidän- Sähkö tunnetaan edullisuudestaan. MeidänSähkön jäsenhinta on Oulun Seudun Sähkön toimialueella ja valtakunnallisestikin halvimpien joukossa. Jäsenhinnan edullisuuden todistavat muun muassa Energiamarkkinaviraston vuoden 2012 kuukausittaiset vertailut. MeidänSähkön tuotekuvaukset: Yleissähkön toistaiseksi voimassa oleva sopimus on vaivaton valinta kotitalouksiin, joissa ei ole sähkölämmitystä. Hinnanmuutokset seuraavat markkinahintojen muutoksia viiveellä ja hinnat pyritään pitämään vakaina. Sopii asiakkaille, jotka eivät seuraa sähkömarkkinoita aktiivisesti. Vuosisähkön toistaiseksi voimassa oleva sopimus on erinomainen valinta sähkölämmittäjille. Vuosisähkön markkinoita viiveellä seuraavat hinnat pyritään pitämään vakaina. Sopii asiakkaille, jotka eivät seuraa sähkömarkkinoita aktiivisesti. Yleissähkön määräaikainen sopimus on turvallinen valinta kotitalouksiin, joissa ei ole sähkölämmitystä. Sähköenergian hinta kiinnitetään, jolloin hinta pysyy samana seuraavan kahden vuoden ajan. Tuote sopii sähkömarkkinoita aktiivisesti seuraaville. Vuosisähkön määräaikainen sopimus on hyvä valinta sähkölämmittäjien kotitalouksiin. Sähköenergian hinta pysyy samana koko kahden vuoden ajan, mikä mahdollistaa kodin talouden suunnittelun etukäteen. Sopii sähkömarkkinoita aktiivisesti seuraaville. Spot-sopimuksen hinta määräytyy sähkön tukkuhinnan mukaan. Hinta on sidottu pohjoismaisen sähköpörssin, Nord Poolin, pörssihintaan, joten hinnanlaskut ja -nousut näkyvät nopeasti sähkölaskussa. Sopii sähkömarkkinoita aktiivisesti seuraaville. MeidänLämmön myynti kasvoi Kaukolämmön verkkoalue kasvatti MeidänLämmön myyntiä noin 11 prosenttia vuoden 2012 aikana. Kaukolämpöä myytiin yhteensä 135 gigawattituntia. Kaukolämpöverkkoa rakennettiin 2,3 kilometriä, joten kokonaismäärä kasvoi vuoden 2012 aikana 98 kilometriin. Pääosa MeidänLämmöstä menee Kempeleen verkkoon, mikä on myyntimäärältään noin puolet lämmön kokonaismyynnistä, lämpö ostetaan lähes kokonaan Oulun Energialta. Loppuosa Oulun Seudun Sähkön toimittamasta MeidänLämmöstä tuotetaan omissa lämpökeskuksissa Kempeleessä, Limingassa, Lumijoella, Iissä, Muhoksella ja Tyrnävällä. pyrkii puolittamaan öljyn käytön vuoteen 2015 mennessä. Tuotannossa hyödynnetään kotimaisia polttoaineita eli haketta ja turvetta. Lumijoen ja Limingan Ankkurilahdella on jo otettu käyttöön pelkästään puupellettejä hyödyntävät lämpökeskukset. Myös muilla laitoksilla on kiinnitetty huomiota alueellisten polttoaineiden käytön määrään öljyn käytön minimoimiseksi. Iilaakson lämpökeskuksen saneerauksen toinen vaihe toteutettiin vuoden 2012 aikana. Kaksivuotisessa uudistuksessa nostettiin lämpökeskuksen kapasiteettia ja kykyä lisätä puuenergian käyttöä. Vuoden 2012 aikana ryhdyttiin valmistelemaan myös Tyrnävän uuden lämpökeskuksen rakentamista. Tuotantoon lämpölaitos pyritään saamaan ennen syksyn 2013 lämmityskautta. Tyrnävän biolämpölaitoksen teho on 2,5 megawattia. Vuonna 1995 valmistunut aikaisempi biokattila jää huippu- ja varalaitokseksi. Kaukolämmön energialähteet 2012 Ostolämpö 46 % Energiahake 24 % Palaturve 16 % Raskasöljy 9 % Kevytöljy 1 % Pelletti 3% Sähkö 1% Kaukolämpöasiakkaat Vuosikertomus

6 Arvokas omaisuus sähköverkossa Verkkotoiminta Muutos % vuodesta Sähkönsiirto verkkoalueella (GWh) 466 4,7 Asiakkaita ,4 110 kv:n johdot (km) kv:n johdot (km) ,9 0,4 kv:n johdot (km) ,0 Jakelumuuntamot (kpl) ,7 Sähköasemat (kpl) 12 0 Kauko-ohjattavia erotinasemia (kpl) Siirretty sähköenergia (GWh) Sähkön siirtohinta muodostuu sähköverkon rakentamisesta, käytöstä ja kunnossapidosta. Viime vuosikymmeninä n toimialueella on rakennettu uutta verkkoa pääasiassa kasvukeskuksiin. Vanhemmista verkoista iso osa on otettu käyttöön 60- ja 70-luvuilla. Näitä käyttöikänsä loppupuolella olevia osuuksia saneerattiin myös vuoden 2012 aikana. Sähkön toimitusvarmuuden ja laadun parantamisen lisäksi verkoston saneeraus ylläpitää verkoston omaisuusarvoa. n yli kilometrin verkko-omaisuuden arvo on kymmeniä miljoonia euroja. Oikein kohdistetut korvausinvestoinnit kuuluvat olennaisesti arvokkaasta omaisuudesta huolehtimiseen. Uudistussuunnitelmat tehdään aina useaksi vuodeksi eteenpäin. Vuoden 2012 aikana n verkkoalueella ei ilmennyt merkittäviä pitkiä sähkökatkoja. Suotuisten sääolosuhteiden ja linjojen sopivan sijainnin lisäksi sähkökatkojen vähäisyys on verkoston aktiivisen kunnossapidon ja kehittämisen ansiota Sähkön siirron keskeytykset (min./asiakas) Suunnitellut Odottamatomat Vesivoimaa entistä enemmän Sähkön kokonaistuotanto (GWh) Sähköntuotannon energialähteet

7 Jäsenalennusta 2,3 miljoonaa Jäsenosuuskuntien jäsenmäärä Vuonna 2012 jäsenluettelosta on poistettu sopimuksettomat käyttöpaikat. Keskusosuuskunta n liiketoiminnan tärkeimpänä tavoitteena on edullisten palveluiden tarjoaminen jäsenasiakkaille. Osuuskuntarakenteen ansiosta henkilöjäsenet saavat ostamastaan MeidänSähköstä ja MeidänLämmöstä jäsenalennusta 1,2 senttiä kilowattitunnilta. antoi vuonna 2012 yhteensä 2,3 miljoonaa euroa jäsenalennusta. Edullisista hinnoista hyötyvät osuuskuntien jäsentä. Keskimäärin alennus oli 159 euroa jäsentä kohti, mikä sijoittuu kärkipäähän myös valtakunnallisesti osuuskuntien myöntämien bonusten määrässä. Edullisen sähköenergian ja kaukolämmön lisäksi sähköosuuskuntien jäsenille tarjotaan muun muassa mielenkiintoisia tapahtumia. Vuosittainen suuri jäsentapahtuma keskittyi vuonna 2012 energiansäästöön. Kempeleen Zeppelinissä 28. huhtikuuta järjestetyn kaikille avoimen Energiapäivän ohessa järjestettiin n jäsenosuuskuntien lakisääteiset kokoukset. Lisäksi Oulun Seudun Sähkö tarjosi vuoden 2012 aikana jäsenistölle ilmaisen sisäänpääsyn useisiin yhteistyökumppaneiden kulttuuri- ja urheilutapahtumiin Oma sähköntuotanto vuonna 2012 oli ennätyksellinen. Tuotanto ylitti toista kertaa 300 GWh:n vuosituotannon. Edellisen kerran lähes yhtä suuri tuotantomäärä saavutettiin vuonna Erityisen hyvään tuotantoon päästiin vesivoiman tuotannossa Svartisenin ja Ranan laitoksilla, joissa tuotettiin sähköä yhteensä 224 GWh. Kemijoki-sähkön tuotannossa päästiin osakkuussähkössä sen historian toiseksi parhaaseen tuotantomäärään runsaan 36 GWh:n tuotannolla. Tätä suurempaan tuotantoon on päästy vain vuonna 2008, jolloin tuotanto oli ennätykselliset 39 GWh. Pitemmässä tarkastelussa Kemijoki-sähkön lisääntynyttä osakastuotantoa selittävät Kemijoen voimalaitoksilla systemaattisesti tehdyt laitoskohtaiset koneistojen tehonnostoinvestoinnit. Pietarsaaressa Alholmens Kraftin osakastuotannossa jäätiin alle puoleen normaalista vuosituotannosta. Runsaan 35 GWh:n tuotantomäärä oli laitoksen toimintahistorian alhaisin. Syynä alhaiseen tuotantomäärään oli matala sähkön markkinahinta Alholmens Kraftin tapaiselle lauhdesähkön tuotannolle. Alkukesän vuosihuollon jälkeen päästiin tuottamaan sähköä vasta elokuussa. Laitoksen hyvä kyky käyttää monenlaisia polttoaineita mahdollisti kuitenkin sähköntuotannon ajamalla laitosta osatehoilla. Tuulisähkön tuotannossa ei ylletty aivan edellisen vuoden tuotantomäärään. Tuulisähköä tuotettiin eri osakassähköyhtiöissä runsas 8 GWh, mikä on yhden GWh:n verran vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tuulisähkön tuotanto takkuili erityisesti. Oulunsalon Riutunkarin vanhimmissa tuulivoimaloissa. on mukana Fennovoiman ja Teollisuuden Voiman uusien ydinvoimaloiden hankkeissa. Tuulivoiman osalta hankesuunnitelmia on Propel Voiman ja Innopowerin kautta. Kymppivoima Hydron osakkaana rakentaa pienvesivoimaa Norjaan. Sähköntuotanto (GWh) Muutos % vuodesta Vesivoima Kemijoki Svartisen Rana Tuulivoima Kymppivoima 8-12 Propel Voima 0,6 8 Tunturituuli 0,02 0 Lauhdevoima Alholma Yhteensä Vuosikertomus

8 kehitti asiakaspalveluaan vuoden 2012 aikana muun muassa ottamalla käyttöön internetpalveluja ja pidentämällä puhelinpalveluaikoja. Syyskuussa 2012 avattiin maksuton verkkopalvelu Asiakas-extranet. Sähköisen järjestelmän avulla asiakas voi hoitaa sähkö- ja lämpöasioitaan mihin vuorokauden aikaan tahansa. Asiakas-extranetissä voi myös tarkastella muun muassa laskuja, ilmoittaa yhteystietojen muutokset tai tehdä muuttoilmoituksen. Korkea asiakastyytyväisyys n toimintaa seurataan ja mitataan jatkuvasti muun muassa asiakaskyselyillä ja -palautteilla. Saatujen tietojen perusteella kehitetään palveluiden laatua. Vuonna 2012 tyytyväisyyden yleisarvosana oli 6,41 keskiarvoasteikolla 1 7. Asiakastyytyväisyyttä ylläpidetään muun muassa laadukkaalla ja toimivalla puhelinpalvelulla. Vuodesta 2011 käytössä ollut uusi puhelinjärjestelmä on parantanut asiakkaiden pääsyä haluamaansa palveluun. Puhelujen vastausprosentti on noussut lähes 95 prosenttiin. Vuoden 2012 aikana puhelinpalvelun aukioloaikaa pidennettiin maanantaisin kello 17 saakka. Oulun Seudun Sähkö on panostanut myös henkilökunnan kouluttamiseen etenkin energiankäytön neuvontaan liittyvissä asioissa. Apuvälineitä kulutusseurantaan Etäluettavat mittarit ovat kannustaneet asiakkaita seuraamaan, tarkistamaan ja tehostamaan sähkönkäyttöään. Jo vuoden ajan käytössä olleet etäluettavat mittarit mahdollistavat ajantasaisen kulutuksen mukaisen sähkölaskun. Lisäksi asiakkailla on mahdollisuus lainata viikoksi veloituksetta lisämittari sähkönkäytön kulutusseurantaan. Se auttaa tarkkailemaan, mihin sähköä kuluu ja milloin kulutusta tapahtuu. Asiakas-extranet helpottaa sähköasioiden hoitoa 8

9 Tulevaisuudessa tuntikohtaista Spot-sähköä valmistelee tuntikohtaisen Spot-tuotteen käyttöönottoa. Automaattinen etämittariluenta mahdollistaa asiakkaiden tuntikohtaisen sähkönkäytön seuraamisen. Pohjoismaisessa Nord Pool -sähköpörssissä puolestaan jokaiselle tunnille noteerataan sähköenergian hinta. Valmistelussa olevassa MeidänSähkön Spot-tuotteessa asiakkaan energiamaksu määräytyy hänen sähkönkäyttönsä ja tuntikohtaisen energiahinnan mukaan. Optimoimalla omaa sähkönkäyttöään halvemmille Spot-tunneille saavuttaa asiakas edullisemman sähköenergian hinnan kuin kuukausikeskihintaan perustuvalla hinnoittelulla. Asiakkaiden kiinnostus tuntikohtaiseen hinnoitteluun on lisääntynyt muun muassa vuoden 2012 matalan pörssisähkön hinnan vuoksi. Jo nyt Oulun Seudun Sähkön asiakkailla on mahdollisuus valita Spot-tuote, jossa kuukausittain muuttuva hinta on sidottu niin ikään Nord Poolin pörssihintaan. SähköTohtori neuvoo ympäri vuorokauden Syksyn 2013 aikana Oulun Seudun Sähkö avaa internetsivuillaan Sähkö- Tohtori-ohjelman, joka toimii kuluttajaasiakkaiden energianeuvojana ympäri vuorokauden helposti ja luotettavasti. SähköTohtorin avulla kotitaloudet voivat itse tutustua oman sähkönkulutuksen muodostumiseen. Kotitalouden antamien tietojen pohjalta ohjelma selvittää käyttäjän sähkönkäytön jakautumisen eri laiteryhmiin ja samalla vertaa kulutusta muihin vastaavanlaisiin kotitalouksiin. Ohjelma laskee myös sähkön käytön kustannukset ja antaa säästövinkkejä. Sovelluksen taustatiedot perustuvat tutkimuksiin ja puolueettomiin aineistoihin kotitalouksien sähkönkäytöstä. Vuosikertomus

10 Hallinto ohjaa toimintaa on toisen asteen osuuskunta eli keskusosuuskunta, jonka jäsenistön muodostavat kaksitoista sähköosuuskuntaa ja kolme muuta yhteisöä. Ylintä päätösvaltaa käyttää osuuskuntakokous, johon omistajajäsenet valitsevat edustajansa. Osuuskuntakokous valitsee hallintoneuvoston jäsenet ja hallintoneuvosto hallituksen jäsenet. Osuuskuntakokous Osuuskuntakokouksen tehtävänä on muun muassa vahvistaa tilinpäätös, päättää vastuuvapauden myöntämisestä ja valita hallintoneuvoston jäsenet erovuoroisten tilalle. Vuoden 2012 osuuskuntakokous pidettiin 2. toukokuuta. Kokouksessa vahvistettiin tilinpäätös sekä myönnettiin hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenille sekä toimitusjohtajalle vastuuvapaus vuoden 2011 tileistä ja hallinnosta. Sääntöjen mukaan Keskusosuuskunnan hallintoneuvostoon kuuluu vähintään 13 ja enintään 22 jäsentä, jotka valitaan kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Hallintoneuvoston jäsenistä erovuorossa olivat Osmo Heikkinen, Muhos Rauno Hekkala, Oulunsalo Kyösti Juujärvi, Utajärvi Pentti Kennilä, Liminka Arja Pullinen, Tyrnävä Tiina Rajala, Kempele ja Riku Vinkki, Oulunsalo. Riku Vinkki ei ollut enää valittavissa ikäpykälän vuoksi. Hänen tilalleen hallintoneuvostoon valittiin Arto Marttila Oulunsalosta. n hallitukseen valitun Osmo Heikkisen tilalle valittiin Kaarlo Saarenpää Muhokselta. Arja Pullisen tilalle hallintoneuvostoon valittiin Tarja Bäckman Tyrnävältä ja Tiina Rajalan tilalle Ilpo Hettula Kempeleestä. Hallintoneuvosto Hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet ja muun muassa päättää toiminnan huomattavasta supistamisesta tai laajentamisesta. Sääntöjen mukaan hallintoneuvostoon valitaan edustajia kuntien asiakasmäärien perusteella seuraavasti: Asiakkaita Edustajia hallintoneuvostoon alle yksi kaksi yli kolme Osuuskuntakokous voi valita hallintoneuvostoon vain osuuskunnan vastuualueella asuvan osuuskunnan palveluksia käyttävän henkilön tai jäsenyhteisön edustajan. Vuoden 2012 hallintoneuvoston jäsenet ja erovuodet: Osmo Heikkinen Muhos 2012 Rauno Hekkala Oulunsalo 2012 Kyösti Juujärvi Utajärvi 2012 Pentti Kennilä Liminka 2012 Arja Pullinen Tyrnävä 2012 Tiina Rajala Kempele 2012 Riku Vinkki Oulunsalo 2012 Ilkka Korpela Kempele 2013 Tapio Koskela Liminka 2013 Tapani Mikkonen Utajärvi 2013 Pekka Päätalo Oulunsalo 2013 Kari Siira Tyrnävä 2013 Väinö Väänänen Muhos 2013 Seppo Yli-Elsilä, pj Liminka 2013 Matti Yrjämä Vaala 2013 Juha Hemmilä Lumijoki 2014 Tuure Karkulahti Kempele 2014 Paavo Niemelä Tyrnävä 2014 Kauko Pakaslahti Lumijoki 2014 Seppo Tikkanen Muhos 2014 Risto Näpänkangas Vaala 2014 Pentti Tuovinen Utajärvi 2014 Puheenjohtajana toimi Seppo Yli-Elsilä Limingasta. Hallintoneuvosto kokoontui Kokouksessaan hallintoneuvosto valitsi hallitukseen erovuorossa olleen varsinainen jäsen Jukka Matinollin uudelleen kaudelle Ikäpykälän vuoksi erovuorossa ollutta Pentti Kestiä ei voitu valita uudelleen. Hänen tilalleen valittiin Osmo Heikkinen Muhokselta. Hallitus Vuoden 2012 hallituksen jäsenet ja erovuodet: Varsinaiset jäsenet Pentti Kesti, vpj Muhos 2012 Jukka Matinolli Tyrnävä 2012 Pertti Sankilampi Kempele 2013 Voitto Uusimäki Oulunsalo 2013 Ossi Sainila, pj Liminka 2014 Varajäsenet Risto Näpänkangas Vaala 2014 Esa Prokkola Lumijoki 2014 Puheenjohtajana toimi Ossi Sainila. Hallitus kokoontui 11 kertaa ja käsitteli 119 asiaa. Toimitusjohtaja Risto Kantola toimi hallituksen esittelijänä ja johdon assistentti Tarja Ollikainen sihteerinä. Konsernirakenne Keskusosuuskunta on konsernin emoyritys. Konserniin kuuluu emoyhtiön lisäksi tytäryhtiönä Verkkopalvelut Oy. Emoyhtiö vastaa sähköntuotantoliiketoiminnasta, sähkön vähittäismyynnistä, kaukolämpöliiketoiminnasta, konsernin palveluista sekä sähköverkon omistuksesta asti. Sähkönsiirtoliiketoimintaa harjoittaa Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy. Sähköverkon omistus siirtyi liiketoimintasiirrolla emoyhtiöltä Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy:lle. 10

11 Tytäryhtiön hallitus valitaan vuodeksi kerrallaan. Emoyhtiön hallitukseen tuodaan tytäryhtiön tärkeimmät asiat. Verkkopalvelut Oy Varsinaisessa yhtiökokouksessa hallitukseen valittiin entiset jäsenet sekä uutena jäsenenä Maarit Törrö. Vuoden 2012 hallituksen jäsenet Risto Kantola, pj Jussi Ervasti Jukka Kaarre Maarit Törrö Hallituksen jäsenten toimikausi päättyy vaalin jälkeisen varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Varsinainen yhtiökokous vahvisti vuoden 2011 tilinpäätöksen ja myönsi hallitukselle ja toimitusjohtajalle vastuuvapauden vuoden 2011 tileistä ja hallinnosta. Hallitus kokoontui 7 kertaa ja käsitteli 55 asiaa. Toimitusjohtaja toimi hallituksen esittelijänä ja sihteerinä. Toimitusjohtajana toimi Yrjö Vilhunen asti ja alkaen Timo Patana. Tarkastustoiminta Osuuskuntakokouksen valitsemina Keskusosuuskunnan tilintarkastajina toimivat Jari Nurkkala, KHT ja Simo Salonen, KHT. Varatilintarkastajina toimivat Anja Karppinen-Koponen, HTM, ja Pohjois-Suomen Tilintarkastustoimisto Oy, KHT-yhteisö. Sähköverkon varmennustarkastukset suoritti Erkki Niku Inspecta Oy:stä. Konsernin henkilöstö Vuoden 2012 lopussa Oulun Seudun Sähkössä työskenteli 26 ja Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy:ssä 16 henkilöä. Keskuskauppakamarin hopeisen ansiomerkin kahdenkymmenen vuoden palveluksesta sai energiainsinööri Jukka Kaakinen. Kannatus- ja tukitoiminta Osuuskuntaperiaatteeseen kuuluu yhteiskunnan toimintaan osallistuminen. tuki vuoden aikana järjestötoimintaa yhteensä eurolla. Pääosa tukitoiminnasta myönnettiin omalla toimialueella urheilu-, kulttuuri- ja muuhun yhteiskunnalliseen toimintaan. Hallinto-organisaatio Sähköosuuskunnat, 12 kpl Muut yhteisöt, 3 kpl Osuuskuntakokous, 15 edustajaa Edustaja jokaisesta sähköosuuskunnasta ja yhteisöstä Hallintoneuvosto, 22 jäsentä Osuuskuntakokous valitsee asiakasjakauman mukaan Hallitus, 5 jäsentä Hallintoneuvosto valitsee Vuosi lyhyesti Liikevaihto (1 000 euroa) Liikevaihto Tilikauden tulos Investoinnit Asiakkaat Sähkönsiirto Kaukolämpö Energiamäärät (GWh) Sähkönmyynti Sähkönsiirto* Sähköntuotanto Lämpöenergian myynti * Asiakkailta laskutettu energiamäärä. Konsernin organisaatio Toimitusjohtaja Risto Kantola Johdon assistentti Tarja Ollikainen Sähköntuotanto Risto Kantola Sähkönmyynti Jukka Kaarre Sähkönsiirto Timo Patana Kaukolämpö Risto Kantola Asiakaspalvelu Jussi Ervasti Talous & henkilöstö Maarit Törrö Vuosikertomus

12 Konsernituloslaskelma Tilikausi (1 000 euroa) Konsernin liikevaihto ja tulos (miljoonaa euroa) LIIKEVAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Sähkön ja lämmön ostot Aine- ja tarvikeostot Varaston muutos 1 53 Ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO liikevaihto tulos Konsernin investoinnit (miljoonaa euroa) Rahoitustuotot ja -kulut Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista Sijoitustoiminnan tuotot 0 28 Muut korko- ja rahoitustuotot Korkokulut ja muut rahoituskulut Sijoitustoiminnan kulut VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA Tuloverot Laskennallisen verovelan muutos TILIKAUDEN VOITTO konserniin kuuluvat vuonna 2012 Keskusosuuskunta emoyhtiönä sekä tytäryhtiö ja Verkkopalvelut Oy. 12

13 Konsernitase (1 000 euroa) VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Liikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Verkosto Koneet ja kalusto Keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet Muut sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Saamiset Pitkäaikaiset Pääomalaina Lyhytaikaiset Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset Vastaavaa yhteensä VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osuuspääoma 5 5 Vararahasto Edellisten tilikausien voittovarat Tilikauden voitto VIERAS PÄÄOMA Liittymismaksut ja muut velat Liittymismaksut Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Laskennallinen verovelka Lyhytaikainen vieras pääoma Ostovelat Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset Muut velat Siirtovelat Vastattavaa yhteensä Vuosikertomus

14 Konsernirahoituslaskelma Tilikausi (1 000 euroa) Myynnistä saadut maksut Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut Maksut liiketoiminnan kuluista Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista Saadut korot liiketoiminnasta Maksetut välittömät verot Liiketoiminnan rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyöd Investoinnit muihin sijoituksiin Lainasaamisten muutos Saadut tuotot investoinneista Rahoitusmenot sijoituksista Investointien rahavirta Liittymismaksujen muutos Lyhytaikaisten velkojen muutos Pitkäaikaisten velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa

15 Verkkopalvelut Oy:n sähköliiketoiminnan eriytetty tuloslaskelma* Verkkopalvelut Oy:n sähköliiketoiminnan eriytetty tase* Tilikausi (1 000 euroa) (1 000 euroa) LIIKEVAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot 21 9 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet VAIHTUVAT VASTAAVAT Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset LIIKEVOITTO/TAPPIO Rahoitustuotot ja kulut Muut korko- ja rahoitustuotot 1 1 Korkokulut ja muut rahoituskulut -1 0 VOITTO/TAPPIO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA Satunnaiset kulut Tuloverot TILIKAUDEN VOITTO/TAPPIO *) Sähkömarkkinalaki 32 VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osakepääoma Muut rahastot Edellisten tilikausien voitto/tappio Tilikauden voitto/tappio VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen vieras pääoma Ostovelat Velat saman konsernin yrityksille Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ Vuosikertomus

16 Voimatie 2, Kempele Asiakaspalvelu (08) Faksi (08) Päivystys, sähkö (08) Päivystys, lämpö (08)