Talousarvioesitys Ammatillinen koulutus

Transkriptio

1 Talousesitys 20. Ammatillinen S e l v i t y s o s a : Ammatillisen koulutuksen päämääränä on vahvistaa työ- ja elinkeinoelämän kilpailukykyä ja yhteiskunnan hyvinvointia kansainvälistyvässä ja nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä vastaamalla työ- ja elinkeinoelämän osaamistarpeisiin, parantamalla väestön ammatillista osaamista sekä tukemalla elinikäistä oppimista ja työelämälähtöistä innovaatiotoimintaa. Työelämä- ja asiakaslähtöisyys sekä toiminnan joustavuus ja ketteryys ovat keskeisiä tekijöitä, joilla vahvistetaan ammatillisen koulutuksen vaikuttavuutta, laatua ja osuvuutta. Työikäisen väestön osaamisperustan vahvistaminen, osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen ja yhteisötakuun toteutuminen edellyttävät sekä nuorille että aikuisille soveltuvia joustavia hakeutumis- ja väyliä, riittävää, työelämän ja yksilöiden tarpeiden kannalta oikein kohdentuvaa ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen tarjontaa sekä oppisopimuskoulutuksen ja muiden työvaltaisten opiskelumuotojen ja digitaalisten oppimisympäristöjen monipuolista hyödyntämistä. Ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä vahvistetaan. Koulutuksen ta ja rakenteita uudistetaan jatko-opintokelpoisuus säilyttäen. Huolehditaan alueellisesti kattavasta koulutuksesta sekä tiivistetään koulutuksen ja työelämän välistä yhteistyötä. Poistetaan koulutuksen päällekkäisyyksiä. Poistetaan nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen raja-aidat ja kootaan tarjonta, ja ohjaus yhtenäiseksi kokonaisuudeksi opetus- ja kulttuuriministeriön alle. Lisätään ammatillisen koulutuksen ja korkea-asteen välistä yhteistyötä. Tehdään ammatillisen koulutuksen - ja ohjausjärjestelmästä yhtenäinen kokonaisuus yhdistämällä ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen sekä oppisopimuskoulutuksen erilliset säätely-, ohjaus- ja järjestelmät. Uudistus valmistellaan vuoden aikana. Jatkossa ammatillista ta säädellään yhdellä toimintalailla ja yhdellä järjestämisluvalla, joihin sisältyvät kokonaisuudessaan ammatillinen perus- ja lisä sekä oppisopimus. Lisäksi käynnistetään tulosneuvotteluihin perustuvan tulosohjausmenettelyn kokeiluhankkeet vuonna. Ammatillisen koulutuksen säätelyprosesseja tehostetaan ja päätöksenteon läpinäkyvyyttä lisätään ministeriön ja koulutuksen järjestäjien välisellä sähköisellä päätöksenteko- ja asiointijärjestelmällä. Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen sekä oppisopimuskoulutuksen erilliset järjestelmät uudistetaan yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Ammatillisen koulutuksen myönnetään suoraan koulutuksen järjestäjälle. Tavoitteena on vahvistaa koulutuksen työelämävastaavuutta ja osaamisperusteisuutta, turvata koko ikäluokan kouluttaminen ja työelämän tarpeisiin vastaava aikuis sekä lisätä toiminnan joustavuutta. Kannustetaan koulutuksen järjestäjiä toiminnan tehostamiseen lisäämällä koulutuksen vaikuttavuuden (työllistyminen ja jatko-opintoihin sijoittuminen), opiskelijoiden osaamisen kertymisen (suoritetut tutkinnot ja tutkinnon osat) ja toiminnan tehokkuuden (läpäisy, aikaisemman osaamien tunnustaminen) painoarvoa rahoituksessa. Lisätään työpaikoilla tapahtuvaa oppimista ja koulutuksen joustavuutta kehittämällä ta siten, että se mahdollistaa koulutuksen eri muotojen joustavan yhdistelyn työelämän ja yksilöiden tarpeiden mukaisesti. Uudistuksella pyritään lisäksi turvaamaan rahoituksen ennakoitavuus ja riittävä vakaus. Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmä muodostuu selkeästä, joustavasta, elinikäistä oppimista tukevasta ja työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin nopeasti reagoivasta tutkintorakenteesta ja tutkinnoista. Ammatillisen koulutuksen tutkintorakennetta kehitetään kokonaisuutena tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa päällekkäisyyksien poistamiseksi ja nykyistä laaja-alaisempien tutkintojen muodostamiseksi. Opintopolkujen joustavoittamiseksi ja monipuolistamiseksi yksilölliset valinnan mahdollisuudet lisääntyvät siten, että tutkintoihin voi sisällyttää osia muista tutkinnoista yli tutkintorajojen ja paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia. Ammatillisten tutkintojen ja niiden osien tuottaman osaamisen laajuus määritellään osaamisperusteisesti eurooppalaiseen opintosuoritusten siirtojärjestelmään (ECVET) perustuvina osaamispisteinä. Ammatillisen koulutuksen järjestäjiä tuetaan uudistuksen toimeenpanossa. Lisäksi edistetään tutkinnon osien suorittamismahdollisuutta, kuitenkin siten että jokaiselle vailla ammatillista tutkintoa olevalle ensisijaiseksi tavoitteeksi asetetaan koko tutkinnon suorittaminen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 Talousesitys Toteutetaan koko ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkkoa koskeva rakenteiden ja prosessien uudistaminen vapaaehtoisuuteen perustuvana prosessina siten, että uudistus tulee voimaan Toiminnan päällekkäisyydet nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen järjestämisessä puretaan ja koulutuksen järjestäjien hallintoa virtaviivaistetaan. Uudistuksella pyritään lisäämään ammatillisen koulutuksen vaikuttavuutta, joustavuutta ja kustannustehokkuutta sekä varmistamaan yksilöiden ja työelämän tarpeisiin vastaavien palveluiden saatavuus maan kaikissa osissa ja molemmissa kieliryhmissä. Uudistetaan ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjä ja koulutuksen järjestäjien toimintaprosesseja hyödyntämällä digitaalisia ratkaisuja. Tavoitteena on aikaansaada toimintaedellytyksiltään vahvoja monialaisia ammatillisen koulutuksen järjestäjiä, jotka kykenevät vastaamaan omalla toiminta-alueellaan työelämän ja yksilöiden osaamistarpeisiin asiakaslähtöisesti ja tehokkaasti käyttäen hyödyksi koko ammatillisen koulutuksen palveluvalikoimaa. Lisäksi järjestäjäverkkoon voi kuulua erikoistuneita, toimintaedellytyksiltään vahvoja koulutuksen järjestäjiä, jotka kykenevät tarjoamaan valtakunnallisesti, toimialakohtaisesti tai muutoin merkittäviä palveluja. Aikuis kuuluu lähtökohtaisesti kaikkien ammatillisen koulutuksen järjestäjien tehtäviin ja osaamisalueisiin. Toiminnan tuloksellisuus Perusasteen päättäneiden ja vailla toisen asteen tutkintoa tai paikkaa olevien pääsy ammatilliseen peruskoulutukseen turvataan. Opiskelijavalintojen uudistamista jatketaan yhtenäistämällä ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen pääsy- ja soveltuvuuskokeita. Yhteishaun ulkopuolisten ten ja aikuiskoulutuksen hakupalvelut keskitetään Opintopolkuun. Opintopolun palvelut mahdollistavat myös yhteishakujen ulkopuolella tapahtuvan koulutukseen hakeutumisen, paikan vaihtamisen ja opiskelijaksi ottamisen prosessit. Ammatillisen koulutuksen tuottamaan osaamiseen kohdistuvat vaatimukset lisääntyvät samanaikaisesti, kun koulutukseen käytettävät resurssit vähenevät ja uusien opiskelijoiden yksilölliset erot ovat yhä suurempia. Tämä edellyttää opiskelijan ja työelämän tarpeista lähteviä joustavia opintopolkuja sekä tavoitteellista oppimista tukevia monimuotoisia oppimisympäristöjä ja pedagogisia toimintamalleja sekä riittävästi opinto-ohjausta ja muita ohjaus- ja tukipalveluja. Vuonna käynnistetyllä uudella ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavalla koulutuksella voidaan tehostaa jouhevaa siirtymistä perusopetuksen jälkeiseen ammatilliseen koulutukseen, tukea nuorten valintoja ja mahdollistaa yksilöllisten opintopolkujen muodostaminen. Koulutuksen työelämävastaavuutta vahvistetaan kehittämällä perustutkinnon suorittamiseen malleja, joissa hyödynnetään nykyistä laajemmin ja monipuolisemmin työvaltaisia opiskelumenetelmiä, työpaikalla tapahtuvaa opiskelua sekä koulutuksen eri järjestämismuotoja. Tavoitteeksi asetetaan, että ammatillisen peruskoulutuksen keskeyttämisaste laskee 7 prosenttiin vuonna, kun se oli 8,5 % vuonna 1). Läpäisyaste pyritään nostamaan 66 prosenttiin vuonna, kun se oli lta 63 % vuonna 2). Ammatillisen koulutuksen laadun, tehokkuuden ja vaikuttavuuden varmistamiseksi koulutuksen järjestäjien tulee kehittää johtamis- ja toimintajärjestelmiään vuonna tehdyn laadunhallintajärjestelmien itseinnin tulosten pohjalta. Toiminnan laajuus Koko tutkinnon suorittamiseen tähtäävän ammatillisen peruskoulutuksen tarjonta mitoitetaan siten, että perusopetuksen päättävälle ikäluokalle voidaan tarjota mahdollisuus lukio- tai ammatillisiin opintoihin. Lisäksi ammatillisen peruskoulutuksen opiskelupaikkoja varataan riittävästi lukion jälkeen ammatilliseen koulutukseen hakeutuville, aiemman koulutuksen keskeytymisen tai muun syyn johdosta ilman tutkintoa jääneille nuorille, ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa ta tarvitseville sekä työelämästä tai muutoin järjestelmän ulkopuolelta tuleville 1) Lähde: Tilastokeskus. Ammatillisen koulutuksen keskeyttäneistä osa siirtyy muiden sektoreiden koulutukseen, joten opiskelunsa keskeyttäneiden osuudeksi tavoitellaan noin 6,0 prosenttia vuonna, kun se oli 7,6 % vuonna. Tilasto ei sisällä näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon valmistavaa ta, oppisopimusta eikä erityisoppilaitoksissa järjestettävää ta. 2) Lähde: Tilastokeskus. Läpäisyaste tarkoittaa tässä kolme vuotta tilastointivuotta aikaisemman kalenterivuoden uusista opiskelijoista niiden osuutta, jotka ovat suorittaneet ammatillisen perustutkinnon enintään kolmessa vuodessa. Tilasto ei sisällä näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon valmistavaa ta eikä oppisopimusta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 Talousesitys ilman ammatillista tutkintoa oleville aikuisille. Koulutustarjontaa voidaan suunnata lisäksi ammatillisen perustutkinnon jo suorittaneille silloin, kun se tukee alueen/väestön työllisyyttä. Ammatillisen peruskoulutuksen uusien opiskelijoiden, tutkintojen ja opiskelijamäärien sekä koulutuksen järjestäjien lukumäärien idaan kehittyvän seuraavasti: Ammatilliseen perustutkintoon johtavan/valmistavan koulutuksen uudet opiskelijat (oppilaitosmuotoinen ) 1) 2011 Perustutkintoon johtava/valmistava yhteensä perustutkintoon johtava (nuorten ) näyttötutkintona suoritettavaan perustutkintoon valmistava (aikuis) ) Lähde: Tilastokeskus. Vain opetushallinnon alainen valtionosuusrahoitteinen. Oppisopimusmuotoisen peruskoulutuksen tavoitteenasettelu esitetään luvussa Ammatillisen perustutkinnon suorittaneet (oppilaitosmuotoinen ) 1) 2011 Perustutkinnot yhteensä peruskoulutuksessa suoritetut tutkinnot (nuorten ) näyttötutkintona suoritetut tutkinnot (aikuis) ) Lähde: Tilastokeskus. Vain opetushallinnon alainen valtionosuusrahoitteinen. Oppisopimusmuotoisen peruskoulutuksen tavoitteenasettelu esitetään luvussa Ammatillisen peruskoulutuksen vuosiopiskelijamäärät (oppilaitosmuotoinen ) 1) 2011 Perus yhteensä josta erityisopetus Nuorten perus yhteensä Tutkintoon johtava Valmentavat koulutukset 2) Aikuisten perus (näyttötutkintona suoritettavaan perustutkintoon valmistava ) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 Talousesitys 1) Lähde: valtionosuusjärjestelmä. Vuosiopiskelijamäärä on kevään ja syksyn tilastointipäivien opiskelijamäärien aritmeettinen keskiarvo. Oppisopimusmuotoisen peruskoulutuksen tavoitteenasettelu esitetään luvussa ) Syksyllä alkavasta koulutuksesta lukien ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava (ammattistartti), vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava, talouskouluopetus sekä oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso yhdistettiin yhdeksi ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaksi koulutukseksi (VALMA). Samassa yhteydessä osasta vammaisten valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta muodostettiin erillinen työhön ja itsenäiseen elämään valmentava (TELMA). Ammatillisen peruskoulutuksen rahoituksen perusteena olevat opiskelijamäärät (oppilaitosmuotoinen ) 1) 2011 Perus yhteensä Kunnallinen ammatillinen josta kuntajärjestäjien josta kuntayhtymäjärjestäjien Yksityinen ammatillinen Valtion järjestämä ammatillinen ) Lähde: valtionosuusjärjestelmä. Oppilaitosmuotoisessa peruskoulutuksessa rahoituksen perusteena oleva opiskelijamäärä perustuu kevään ja syksyn tilastointipäivien opiskelijamäärien painotettuun keskiarvoon (kevään opiskelijamäärä kerrotaan 7:llä ja syksyn opiskelijamäärä 5:llä). Koulutuksen järjestämislupien enimmäisopiskelijamäärän ylittävä opiskelijamääräosuus ei sisälly rahoituksen perusteena olevaan opiskelijamäärään. Ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjien lukumäärät (oppilaitosmuotoinen ) 1) 2011 Kaikki järjestäjät yhteensä kuntajärjestäjät kuntayhtymäjärjestäjät yksityiset järjestäjät valtio koulutuksen järjestäjänä ) Kalenterivuoden alun tilanne. Ammatillisen koulutuksen kokonaisuuden jäsentyminen eri osa-alueisiin ilmenee seuraavasta taulukosta. Ammatillista ta rahoitetaan tämän luvun lisäksi myös luvun (Aikuis) momenteilta. Taulukossa on mainittu talousn luku, jolta ta vuonna rahoitetaan. Ammatillinen Perustutkintoon johtava luvussa Oppilaitosmuotoinen Koulutukseen ja työhön valmentavat koulutukset luvussa Perus luvuissa ja ) Oppisopimus Perustutkintoon johtava luvussa Näyttötutkintoon valmistava luvussa Lisä Oppilaitosmuotoinen Näyttötutkintoon valmistava luvussa Oppisopimus Näyttötutkintoon valmistava Näyttötutkintoon valmistava luvussa Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 Talousesitys 1) Näyttötutkintona suoritettavaan perustutkintoon valmistavan koulutuksen valtionosuus on luvussa ja valtionavustus luvussa Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) Saamelaisalueen keskuksen ja Merenkulun turvallisuuskeskuksen kansainvälistämiseen, oppimisympäristöjen kehittämiseen ja tietoverkkojen rakentamiseen sekä tieto- ja viestintätekniikan käyttöön opetuksessa ja opiskelussa, maahanmuuttajien tukiopetukseen, ammatilliseen lisäkoulutukseen, työnantajille maksettaviin korvauksiin ja EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omaosuutta koskevien menojen maksamiseen 2) enintään euroa Merenkulun turvallisuuskeskuksen liiketaloudellisten suoritteiden hintojen alentamiseen. S e l v i t y s o s a : Merenkulun turvallisuuskeskus tuottaa merenkulkuelinkeinon, viranomaisten ja vesillä liikkuvien kansalaisten turvallisuustasoa parantavaa ja ylläpitävää sekä ympäristöonnettomuuksia ehkäisevää turvallisuusta pelastautumisyksikössä Lohjalla ja paloyksikössä Upinniemessä. Tavoitteena on, että vuonna Merenkulun turvallisuuskeskus kouluttaa yhteensä henkilöä. Saamelaisalueen keskuksen tehtävänä on lisätä saamelaisväestön ammatillista osaamista, järjestää saamelaisalueen elinkeinoelämän tarpeita vastaavaa ta ja edistää alueen työllisyyttä sekä säilyttää ja kehittää saamelaiskulttuuria ja saamen kieltä. Koulutuskeskuksen erityistehtävänä on palvella Euroopan unionin ainutta alkuperäiskansaa. Vuonna keskuksen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärä on noin 140 ja ammatillisessa lisäkoulutuksessa toteutetaan noin opiskelijatyöpäivää. Saamen kielen ja kulttuurin lukuvuosikoulutuksessa toteutetaan noin opiskelijatyöpäivää ja kurssitoiminnassa opiskelijatyöpäivää. Henkilötyövuodet tavoite Saamelaisalueen keskus 70,2 71, Merenkulun turvallisuuskeskus 23,3 23, Yhteensä 93,5 94, Merenkulun turvallisuuskeskuksen liiketaloudellisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) esitys Maksullisen toiminnan tuotot Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset erilliskustannukset osuus yhteiskustannuksista Kustannukset yhteensä Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 Talousesitys Kustannusvastaavuus, % esitys Hintatuki Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen, % Määrärahan itu käyttö (euroa) Saamelaisalueen keskus Merenkulun turvallisuuskeskuksen hintatuki Merenkulun turvallisuuskeskuksen muut menot Yhteensä Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talous esitys Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Kertaluonteisen säästön palautus Saamelaisalueen keskuksen tilojen peruskorjaus- ja muutostyöt 150 Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa -149 Palkkaliukumasäästö -15 Palkkausten tarkistukset 17 Toimintamenojen tuottavuussäästö -41 Vuokramenojen indeksikorotus 21 Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -8 Yhteensä talous I lisätalous talous tilinpäätös Ammatillisen koulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

7 Talousesitys 1) ammatillisen koulutuksen kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja intihankkeista aiheutuvien suunnittelu-, käynnistämis- ja toimintamenojen sekä avustusten maksamiseen 2) työpaikalla tapahtuvan oppimisen sekä työvaltaista oppimista ja koulutuksen eri järjestämismuotoja joustavasti yhdistävien mallien kehittämishankkeiden menojen ja avustusten maksamiseen 3) EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja hankkeiden maksamiseen 4) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen. talous III lisätalous talous tilinpäätös Valtionosuus ja -avustus ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin (määräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten sekä muiden avustusten maksamiseen 2) enintään euroa edellä mainitun lain 44 :ssä tarkoitettuihin avustuksiin sekä avustuksina ammatillisen koulutuksen yhteisiin tehtäviin ja laatupalkintoihin ja Örebron kuulovammaisten oppilaitoksen suomalaisten ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden kustannusten kattamiseen 3) enintään euroa avustuksina ammatillisen erityisopetuksen kehittämiseen ja työelämälähtöisyyden vahvistamiseen 4) enintään euroa ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjen ja koulutuksen järjestäjien toimintaprosessien kehittämiseen digitaalisten ratkaisujen avulla. S e l v i t y s o s a : Määrärahan itu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa) Laskennalliset kustannukset (opiskelijat * omistajatyypin mukainen yksikköhinta) kunnallinen ammatillinen ( * 9 854,77 ) yksityinen ammatillinen ( * ,27, sis. alv.) Kuntien osuus Arvonlisäverojen takaisin maksamisesta aiheutuvien kulujen kompensointi Rahoituslain mukaiset avustukset, yhteiset tehtävät, laatupalkinnot sekä Örebron kuulovammaisten oppilaitos (enintään) Erityisopetuksen kehittäminen ja työelämälähtöisyyden vahvistaminen (enintään) Ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjen ja koulutuksen järjestäjien toimintaprosessien kehittäminen digitaalisten ratkaisujen avulla (enintään) Yhteensä Valtionosuuden määräytymisperusteena käytetty ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräinen yksikköhinta on ,32 euroa opiskelijaa kohden. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

8 Talousesitys Valtionosuuden mitoituksessa huomioon otettu kuntien osuudesta sisältää kuntien osuutena Saamelaisalueen keskuksessa ja Pelastusopistossa annettavan koulutuksen kustannuksiin yhteensä euroa. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Menovähennys opiskelijamääriä sopeuttamalla Muut muutokset 41 Nuorisotakuun toteuttaminen opiskelijamäärää asteittain lisäämällä Poistojen takuukorotuksen päättyminen vuoteen nykyisen lain 1705/ b :n mukaisesti Poistojen takuukorotuksen päättymisen vaikutus HE 304/ perustelujen mukaisesti täysimääräisenä (HO ), lain muutos Valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus Yhteensä talous talous tilinpäätös Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8