20. Ammatillinen koulutus

Transkriptio

1 S e l v i t y s o s a : Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 20. Ammatillinen Ammatillisen koulutuksen päämääränä on vahvistaa työelämän ja yhteiskunnan hyvinvointia ja kilpailukykyä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä kohottamalla väestön ammatillista osaamista sekä tukemalla työelämälähtöistä innovaatiotoimintaa. Keskeisiä tavoitteita ovat koulutuksen laadun, työelämävastaavuuden ja vaikuttavuuden parantaminen sekä ammatillisen osaamisen ja ammattitaidon arvostuksen lisääminen. Tavoitteeksi on asetettu, että ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden työllistymis- ja jatko-opintoihin sijoittumisaste on 77,0 % vuonna Työllistyminen ja jatko-opintoihin sijoittuminen toteutuma toteutuma toteutuma tavoite Perustutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja jatko-opintoihin sijoittuminen 1), % 72,3 73,4 75,5 77,0 työlliset (sisältää työlliset opiskelijat), % 61,7 63,4 66,3 68,0 päätoimiset opiskelijat, % 10,6 10,0 9,2 9,0 Ammattiopistostrategialla pyritään riittävän vahvan rakenteellisen ja taloudellisen perustan muodostamiseen ammatillisen koulutuksen järjestämiselle alueilla ja eri alojen koulutuksessa sekä koulutuksen vaikuttavuuden ja tehokkuuden lisäämiseen. Keskeisinä strategian tavoitteina ovat työvoiman saatavuuden turvaaminen, palvelujen työelämävastaavuuden ja asiakassuuntautuneisuuden parantaminen, elinikäisen oppimisen ja yksilöllisten opintopolkujen edellytysten vahvistaminen sekä koulutuksen saavutettavuuden turvaaminen maan eri osissa ja molempien kieliryhmien tarpeet huomioon ottaen. Tavoitteisiin pyritään muodostamalla alueellisia tai muutoin vahvoja ammattiopistoja, jotka käsittävät koulutuksen järjestäjän kaikki toiminnot ja opetusyksiköt. Tässä yhteydessä turvataan pitkälle erikoistuneiden yksiköiden toiminta. Toimeenpanossa sovitetaan yhteen ammatillisen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen kehittämispolitiikan tavoitteet. Ammattiopistojen muodostumista edistetään opetusministeriön ja koulutuksen järjestäjien välisellä vuorovaikutteisella hankkeella. Ammattiosaamisen näytöillä parannetaan ammatillisen koulutuksen laatua ja vaikuttavuutta sekä tehostetaan opiskelijoiden siirtymistä työelämään. Ammattiosaamisen näyttöjen käyttöönottovaihe ajoittuu vuosille , jolloin toteutetaan valtakunnallista tukiohjelmaa. Ammattiosaamisen näyttöjen käyttöönotosta aiheutuvat lisäkustannukset otetaan huomioon yksikköhintojen keskimääräisiä euromääriä vahvistettaessa toiminnan laadun ja laajuuden arvioituina muutoksina. Ammatillisen koulutuksen vaikuttavuuden parantamiseen tähdätään myös tuloksellisuusrahoituksella palkitsemalla koulutuksen järjestäjiä tutkinnon suorittaneiden työllistymisestä ja korkea-asteen jatko-opintoihin sijoittumisesta osana laskennallista rahoitusjärjestelmää. Toiminnallinen tuloksellisuus Osaavan työvoiman saatavuuden parantaminen edellyttää samanaikaisesti sekä nuorten koulutukseen pääsyn ja joustavien väylien turvaamista että aikuisväestön mahdollisuuksien lisäämistä. Ammatillisen koulutuksen tuottamaan osaamiseen kohdistuvat vaatimukset lisääntyvät samanaikaisesti, kun opiskelijoiden yksilölliset erot kasvavat. Tämä lisää joustavien ratkaisujen ja monimuotoisten tukitoimenpiteiden tarvetta. Tavoitteeksi on asetettu, että tutkintoon johtavan ammatillisen peruskoulutuksen keskeyttämisaste laskee 8 prosenttiin vuonna ) Lähde: Tilastokeskus. Sisältää myös muun kuin opetushallinnon alaisen koulutuksen. Kuvaa työllistymisen ja jatko-opintoihin sijoittumisen tilannetta vuoden lopussa. Tarkastelussa ovat kyseisen vuoden heinäkuun loppuun mennessä ja kolmen edeltävän vuoden aikana suoritetut ammatilliset perustutkinnot. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 toteutuma toteutuma toteutuma tavoite Keskeyttää opintonsa ammatillisessa koulutuksessa, % 11,4 10,8 10,6 9,0 Keskeyttää opintonsa ammatillisessa koulutuksessa eikä sijoitu muualle järjestelmään, % 10,2 9,7 9,5 8,0 Ammatillisen perustutkinnon tavoiteajassa suorittaneiden määrää (läpäisyastetta) pyritään nostamaan 62 %:iin vuonna 2008, kun se oli 60,2 % vuonna 2003, 60,8 % vuonna 2004 ja 61,1 % vuonna ). Perusopetuksen vuonna 2008 päättävistä arviolta 40 % (lähes opiskelijaa) sijoittuu välittömästi samana vuonna ammatilliseen perustutkintoon johtavaan koulutukseen. Tämän lisäksi ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavaan ja valmistavaan koulutukseen, vammaisten valmentavaan ja kuntouttavaan opetukseen ja ohjaukseen, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaan koulutukseen sekä talouskouluopetukseen sijoittuu 2,5 % (noin opiskelijaa) perusopetuksen samana vuonna päättävistä. Koulutukseen hakemista ja valintaa tehostetaan ottamalla käyttöön ammatillisen ja lukiokoulutuksen sähköinen hakuja tietojärjestelmä vuoden 2008 yhteishauissa. Toiminnan säätely- ja ohjausprosesseja tehostetaan kehittämällä sähköistä asiointia ja tietopohjaa. Ammatillisen koulutuksen tuloksellisuuden parantamiseen pyritään myös palkitsemalla koulutuksen järjestäjiä keskeyttämisen vähenemisestä ja läpäisyn paranemisesta osana laskennallista rahoitusjärjestelmää. Toiminnan laajuus Ammatillisen peruskoulutuksen tarjontaa lisätään ja lisäys suunnataan alueellisen työvoimatarpeen mukaan ja kasvukeskuksiin. Ammatillisen peruskoulutuksen tarjonta mitoitetaan siten, että koko peruskoulun päättävälle ikäluokalle voidaan tarjota mahdollisuus lukio- tai ammatillisiin opintoihin. Tämän lisäksi otetaan huomioon lukiosta ammatilliseen koulutukseen siirtyvät, ilman ammatillista ta jääneet nuoret sekä työelämästä tai muutoin järjestelmän ulkopuolelta tulevat erityisesti ilman ammatillista ta olevat aikuiset. Ammatilliseen perustutkintoon johtavan/valmistavan koulutuksen uusien opiskelijoiden ja tutkintojen määrät oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa 4) toteutuma toteutuma toteutuma arvio Perus yhteensä uudet opiskelijat tutkinnot Opetussuunnitelmaperusteinen uudet opiskelijat tutkinnot Näyttötutkintona suoritettavaan perustutkintoon valmistava uudet opiskelijat tutkinnot ) Lähde: Tilastokeskus. Vain opetushallinnon alainen. Tilasto ei sisällä näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon valmistavaa ta, oppisopimusta eikä erityisoppilaitoksissa järjestettävää ta. 3) Lähde: Tilastokeskus. Kuvaa kolme vuotta aikaisemman kalenterivuoden uusien opiskelijoiden tilannetta tilastointivuoden lopussa. Tutkinnon suorittamiseen on käytetyn määritelmän mukaan voinut kulua enintään 3½ vuotta. Tilasto ei sisällä näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon valmistavaa ta, oppisopimusta eikä erityisoppilaitoksissa järjestettävää ta. 4) Lähde: Tilastokeskus. Vain opetushallinnon alainen. Oppisopimuskoulutuksen tavoitteenasettelu esitetään luvussa Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 Oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräiset vuosiopiskelijamäärät 5) toteutuma toteutuma toteutuma arvio arvio Perus yhteensä josta erityisopetus Opetussuunnitelmaperusteinen Perustutkintoon johtava Peruskoulutukseen valmistavat koulutukset yhteensä josta ohjaavan ja valmistavan koulutuksen kokeilu (alk ) Näyttötutkintona suoritettavaan perustutkintoon valmistava Oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjien lukumäärät vuoden alussa ja keskimääräiset vuosiopiskelijamäärät omistajatyypin mukaan 7) arvio/ toteutuma toteutuma toteutuma toteutuma 8) arvio Kaikki järjestäjät yhteensä opiskelijamäärä Kuntajärjestäjät opiskelijamäärä Kuntayhtymäjärjestäjät opiskelijamäärä Yksityiset järjestäjät 9) opiskelijamäärä Valtio koulutuksen järjestäjänä opiskelijamäärä Ammatillisen koulutuksen kokonaisuuden jäsentyminen eri osa-alueisiin ilmenee seuraavasta taulukosta. Ammatillista ta rahoitetaan tämän luvun lisäksi myös luvun momenteilta, jonka vuoksi taulukossa mainitaan asianomaisessa yhteydessä se talousarvion luku, johon osa-alueen määräraha sisältyy. Ammatillinen Perus Oppilaitosmuotoinen Oppisopimus Lisä Oppilaitosmuotoinen Oppisopimus 5) Lähde: valtionosuusjärjestelmä (keskimääräinen vuosiopiskelijamäärä on kevään ja syksyn tilastointipäivien aritmeettinen keskiarvo). Oppisopimuskoulutuksen tavoitteenasettelu esitetään luvussa ) Sisältää vammaisten valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen, talouskouluopetuksen sekä ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan kokeilukoulutuksen. 7) Lähde: valtionosuusjärjestelmä. Oppisopimuskoulutuksen tavoitteen asettelu esitetään luvussa Järjestämislupasäätelyssä ja tilastoinnissa käytetään vuosiopiskelijamääränä kevään ja syksyn tilastointipäivien aritmeettista keskiarvoa; rahoituksessa ja talousarvion momenttikohtaisessa laskennassa käytetään painotettua (7/5) keskiarvoa. Tämän taulukon vuosiopiskelijamäärät ovat aritmeettisia keskiarvoja. Painotetut vuosiopiskelijamäärät olivat kunta- ja kuntayhtymäjärjestäjien ammatillisessa koulutuksessa yhteensä vuonna 2004, vuonna 2005 ja vuonna 2006 sekä yksityisten koulutuksen järjestäjien koulutuksessa vuonna 2004, vuonna 2005 ja vuonna Vastaavat painotetut vuosiopiskelijamääräarviot ovat kunta- ja kuntayhtymäjärjestäjien osalta vuonna 2007 ja vuonna 2008 sekä yksityisten koulutuksen järjestäjien osalta vuonna 2007 ja vuonna ) Järjestäjien lukumäärätiedot ovat toteumia ja opiskelijamäärätiedot arvioita. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 Opetussuunnitelmaperusteinen 10) Näyttötutkintoon valmistava Opetussuunnitelmaperusteinen Näyttötutkintoon valmistava Tutkintoon johtamaton Tutkintotavoitteinen Tutkintotavoitteinen Tutkintoon johtamaton luku luku luku luku luku luku luku luku ( ) Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) valtion ammatillisten erityisoppilaitosten, Saamelaisalueen keskuksen ja Merenkulun turvallisuuskeskuksen toimintaan ja 2) valtion ammatillisten oppilaitosten kansainvälistämiseen, oppimisympäristöjen kehittämiseen ja tietoverkkojen rakentamiseen sekä tieto- ja viestintätekniikan käyttöön opetuksessa ja opiskelussa, maahanmuuttajien tukiopetukseen, valtion ammatillisten erityisoppilaitosten palvelu- ja kehittämiskeskustoimintaan, ammatilliseen lisäkoulutukseen sekä työnantajille maksettaviin korvauksiin. S e l v i t y s o s a : Ammatillisen erityisopetuksen järjestämistä ja työnjakoa selvitetään osana ammattiopistostrategian mukaista rakenteellista kehittämistä. Tavoitteena on siirtää valtion ammatilliset erityisoppilaitokset ensisijaisesti osaksi muita ammatillisen erityisopetuksen järjestäjiä vuodesta 2009 lukien. Momentin mitoituksessa on otettu huomioon 0,6 henkilötyövuoden vähentyminen tuottavuustoimien vuoksi. Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärät toteutuma toteutuma arvio tavoite Alavuden erityisammattikoulu Arlainstituutti Aura-instituutti Kuhankosken erityisammattikoulu Perttulan erityisammattikoulu Saamelaisalueen keskus Yhteensä Henkilötyövuodet toteutuma arvio tavoite Ammatilliset erityisoppilaitokset Saamelaisalueen keskus Merenkulun turvallisuuskeskus Yhteensä Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen 9) Sisältää Ilmailulaitos Finavian järjestämän koulutuksen. 10) Opetussuunnitelmaperusteinen jakaantuu perustutkintoon johtavaan koulutukseen ja valmistaviin koulutuksiin. Valmistavia koulutuksia ovat vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava, talouskouluopetus sekä ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava kokeilu. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 toteutuma budjetoitu talousarvio Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) varsinainen toteutuma budjetoitu talousarvio Maksullisen toiminnan tuotot Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, % Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Virka- ja työehtosopimus Uusi palkkausjärjestelmä 124 Erityisoppilaitosten toiminnan vahvistaminen Tuottavuustoimet (-0,6 htv) -26 Yhteensä Kuntien rahoitusosuus valtion ammatillisissa oppilaitoksissa annettavan koulutuksen kustannuksiin, euroa, on otettu huomioon momentin mitoituksessa. T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E / v p ) s e l v i t y s o s a : Lisäys talousarvioesityksen euroon nähden on euroa, mistä euroa aiheutuu valtion ammatillisten oppilaitosten opetushenkilöstön uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisestä, euroa mm. erityisoppilaitosten opiskelijamäärän säilyttämisestä nykytasolla ja euroa valtion virka- ja työehtosopimuksesta. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Valtio omistaa ja ylläpitää viittä ammatillista erityisoppilaitosta, joiden toiminta rahoitetaan suoraan valtion budjetista. Toimintamääräraha ei ole seurannut toiminnan määrällistä lisääntymistä ja laadullista muutosta. Samaan aikaan valtion erityisammattikoulut ovat perustaneet ns. lähikouluja palvelemaan vaikeimmin vammaisten tarpeita eri paikkakunnille ja lisänneet tarjontansa kirjoa. Vammaisten mahdollisuuksia ei tästä huolimatta ole ollut riittävästi tarjolla, jos ajatellaan tavoitetta eli koko ikäluokan kouluttamista takuun nimissä. Vaikeimmin vammaisten on hyvin työvoimavaltaista. Pienet opetusryhmät, yksilöllinen opetus ja ohjaus, ohjattu asuminen ja monipuolinen ammattialatarjonta maksavat. Hallituksen esityksessä arvioidaan valtion ammatillisten erityisoppilaitosten oppilasmäärän vähenevän vuonna 2008 yhteensä 20 oppilaalla. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tarve ei ole vähenemässä ja oppilasmäärät tulisi pitää vähintään aiempien vuosien tasolla niin, että jokaiselle ta tarvitsevalle pystytään turvaamaan opiskelupaikka. Vaarana on, että oppilaitokset joutuvat vähentämään oppilasmääriä valmistautuessaan samalla mahdollisiin muutoksiin. Valiokunta paheksuu sitä, että lähes vuosittain valtion talousarvioesitystä on jouduttu korjaamaan eduskunnassa eri erityisryhmien -, kirjasto- ja muiden vastaavien palvelujen määrärahojen osalta. Kyseessä on kuitenkin valtion talousarvion näkökulmasta vähäiset määrärahat. Valtion tulee huolehtia velvollisuuksistaan myös niiden opiskelijoiden tai muiden ryhmien osalta, jotka tarvitsevat erityistä tukea, mutta jotka eivät itse välttämättä Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 pysty tiukkaamaan oikeuksiensa toteutumista. Valiokunnan mielestä jatkossa on välttämätöntä, että jo talousarvioesitysten laadintavaiheessa varataan riittävät määrärahat vammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien ja kirjastopalvelujen järjestämiseksi. Hallituksen esityksen mukaan ammatillisen erityisopetuksen järjestämistä ja työnjakoa selvitetään osana ammattiopistostrategian mukaista rakenteellista kehittämistä. Valiokunta suhtautuu vahvasti epäillen mahdollisiin ylläpitäjämuutoksiin. Valiokunta pitää välttämättömänä, että myös jatkossa jokaiselle erityistä tukea tarvitsevalle nuorelle turvataan edellytystensä mukainen paikka. Tämä tulee olla ratkaisevana tekijänä myös rakenteista päätettäessä. On välttämätöntä järjestää erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden ja opiskelijoiden niin, että he ovat tasa-arvoisessa asemassa muiden koulutuksessa olevien kanssa ja voivat kokea turvallisen jatkuvuuden opinnoissaan. Tämä tarkoittaa muun muassa myös opintojen ohjausta, oppilashuoltoa ja opetusjärjestelyjä. Sen vuoksi valtion rahoituksen tulee määräytyä todellisten oppilaskohtaisten kustannusten mukaisesti. Valiokunta pitää myös välttämättömänä, että opetusministeriö selvitystyön kuluessa ja ennen päätöksentekoa informoi valiokuntaa asiasta ja erityisesti mahdollisten muutosten taloudellisista vaikutuksista. Hallitus ehdottaa täydentävässä talousarvioesityksessä ammatillisille erityisoppilaitoksille lisäystä euroa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan lisämäärärahan tarve on 1 miljoona euroa valtion ammatillisten erityisoppilaitosten toimintaan. Sen vuoksi momentille lisätään euroa talousarvio IV lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös ( ) Työpaikalla tapahtuva oppiminen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää työssäoppimisen ja muun työpaikalla tapahtuvan oppimisen rahoittamiseen ja koulutuksen kehittämiseen sekä avustusten maksamiseen talousarvio talousarvio tilinpäätös ( ) Ammatillisen koulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) ammatillisen koulutuksen kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeista aiheutuvien suunnittelu-, käynnistämis- ja toimintamenojen sekä avustusten maksamiseen, 2) EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja hankkeiden maksamiseen ja 3) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Vuoden 2007 talousarvion kertameno -400 Siirto momentille Yhteensä talousarvio talousarvio tilinpäätös Valtionosuus ja -avustus ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen, 2) enintään euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 42 :n 1 momentin ja opetusministeriön määräämin perustein 42 :n 2 momentin mukaisten avustusten maksamiseen, ammatillisen koulutuksen yhteisiin tehtäviin ja laatupalkintoihin sekä Örebron kuulovammaisten oppilaitoksen suomalaisten ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden kustannusten kattamiseen ja 3) enintään euroa avustuksina oppimisympäristöjen kehittämiseen ja monipuolistamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahan arvioitu käyttö Laskennalliset kustannukset (opiskelijat * yksikköhinta) kunnallinen ammatillinen ( * ) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

7 yksityinen ammatillinen ( * , sis. alv.) Kuntien rahoitusosuus Rahoituslain mukaiset avustukset, ammatillisen koulutuksen yhteiset tehtävät ja laatupalkinnot sekä Örebro (enintään) Tietoyhteiskuntaohjelma (enintään) Yhteensä Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Kustannustason muutos (5,2 %) Kustannustenjaon tarkistus Ammattiosaamisen näyttöjen käyttöönotto Opiskelijamäärän muutos Koulutusalojen hintaeroista johtuva yksikköhintojen oikaisu Siirto momentilta Sukevan vankilatilan alkuperäiskarjan siirto kahdelle opetustilalle (josta euroa siirtona momentilta ) 170 Yhteensä Valtionosuuden mitoituksessa huomioon otettu kuntien rahoitusosuus sisältää kuntien osuutena valtion ammatillisissa oppilaitoksissa annettavan koulutuksen kustannuksiin euroa. T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E / v p ) s e l v i t y s o s a : Lisäys talousarvioesityksen euroon nähden on euroa. Lisäyksestä euroa aiheutuu pääluokkaperusteluissa mainitusta asetuksesta, euroa siirrosta momentilta ohjaavan ja valmistavan koulutuksen kokeilun laajentamiseen ja laajennetun työssäoppimisen kokeiluun ammatillisessa peruskoulutuksessa ja euroa Sukevan vankilatilan alkuperäiskarjan siirrosta kahdelle opetusmaatilalle, mistä euroa siirtona momentilta talousarvio talousarvio tilinpäätös Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7