DEE Tuulivoiman perusteet
|
|
- Esko Saarnio
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 DEE Tuulivoiman perusteet Kuudennen luennon aihepiirit Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset Aiheeseen liittyvä termistö Pinta-alamenetelmä Tehokäyrämenetelmä Suomen tuulivoimatuotanto DEE Tuulivoiman perusteet 1
2 AIHEESEEN LIITTYVÄ TERMISTÖ (1/2) Tuulivoimalan energiantuotannon tehokkuutta kuvaavien termien kanssa tulee olla tarkkana, sillä eri lähteissä niiden merkitykset saattavat vaihdella. Tuulivoimalan kokonaishyötysuhteella tarkoitetaan yleensä sähköverkkoon syötetyn tehon ja roottorin pyyhkäisypinta-alalle tulevan ilmavirtauksen tehon osamäärää. Tällöin myös suuntaajien häviöt tulee otettua huomioon. Hyötysuhteen käsite ei kuitenkaan ole yleisesti käytössä tuulivoima-alalla. Käytännöllinen yläraja tuulivoimalan kokonaishyötysuhteelle on noin 40%. Ilmavirtauksen tehosta (0.5 Av 3 ) korkeintaan reilut 50% muuttuu roottorin mekaaniseksi tehoksi ( ). Kun lisäksi otetaan huomioon laakeroinnin lämpöhäviöt, generaattorissa tapahtuvat resistiiviset häviöt ja tehoelektroniikkaan liittyvät häviöt, päädytään parhaimmillaan noin 40%:n kokonaishyötysuhteeseen. Usein voimalat toimivat kuitenkin alle 40%:n kokonaishyötysuhteella. DEE Tuulivoiman perusteet 2
3 AIHEESEEN LIITTYVÄ TERMISTÖ (2/2) Huipunkäyttöaika kertoo, kuinka monta tuntia voimalan tulee toimia nimellistehollaan, jotta toteutunut vuosituotanto täyttyy. Tuulivoimalan nimellisteho tarkoittaa generaattorin nimellistehoa, joka saavutetaan yleensä noin m/s tuulennopeudella. Huipunkäyttöajan yläraja on 8760 h. Ydinvoimalat saavuttavat tyypillisesti yli 8000 tunnin huipunkäyttöajan. Tuulivoimalan hyvän tuotannon rajana pidetään 2400 h huipunkäyttöaikaa. Hyvin suunniteltu voimala voi kuitenkin hyvissä olosuhteissa saavuttaa reilusti yli 3000 tunnin huipunkäyttöajan. Kapasiteettikerroin on huipunkäyttöajan prosentuaalinen esitys. Jos tuulivoimalan huipunkäyttöajaksi on saatu 2400 h, kapasiteettikerroin on C p %. DEE Tuulivoiman perusteet 3
4 PINTA-ALAMENETELMÄ (1/4) Pinta-alamenetelmä on yksinkertainen tapa tuulivoimalan energiantuotannon arviointiin. Yksinkertaisuus tulee siitä, ettei pinta-alamenetelmä ota mitään kantaa tuulivoimalan generaattoriin, vaan voimalan energiantuotantoarvio perustuu pelkästään roottorin pinta-alalta virtaavan ilman energiaan. Pinta-alamenetelmän lähtökohtana on kohteen tuulennopeuden todennäköisyysjakauma voimalan napakorkeudella. Jos mitattua aineistoa ei ole saatavilla, weibull-analyysi on hyvä vaihtoehto. Jos mittausdataa (vähintään 12 kk) on saatavilla, weibull-analyysin muotokerroin sovitetaan mitatun aineiston perusteella. Arvioidaan pinta-alamenetelmällä tuulivoimalan vuosituotantoa, kun keskituulennopeus napakorkeudella on 8 m/s ja roottorin halkaisija 100 m. Lähdetään liikkeelle tuulisuuden mallintamisesta weibull-analyysillä. Kohde sijaitsee maalla, jolloin hyvä arvaus muotokertoimelle on k = 2. DEE Tuulivoiman perusteet 4
5 PINTA-ALAMENETELMÄ (2/4) Kun pystyakselin todennäköisyysarvot muutetaan vuoden tunneiksi, saadaan selville, kuinka monta tuntia vuoden aikana tuulee milläkin nopeudella. Nyt päästään kätevästi laskemaan tehoja ja energioita. Oletetaan, että lämpötila on 15 o C, jolloin ilman tiheys on kg/m 3. DEE Tuulivoiman perusteet 5
6 PINTA-ALAMENETELMÄ (3/4) Roottorin pyyhkäisypinta-alalta virtaavan ilman teho saadaan laskettua yksinkertaisesti (P iv = 0.5 Av iv3 ). Kun tämä riippuvuus kerrotaan tuulennopeuskomponenttien vuotuisilla tuntimäärillä, saadaan selville kutakin tuulennopeuskomponenttia vastaava energiasisältö vuoden aikana. DEE Tuulivoiman perusteet 6
7 PINTA-ALAMENETELMÄ (4/4) Arvio vuotuisesta kokonaisenergiasta saadaan edellisen kuvaajan palkkien summana. Tämän tarkastelun vuotuiseksi kokonaisenergiaksi saadaan noin GWh. Jos tuulivoimalan kokonaishyötysuhde vaihtelee välillä 20 40%, tuotettu sähköenergia vaihtelee likimain välillä GWh. Täten tuulivoimalan vuotuista energiantuotantoa on pystytty arvioimaan pelkän roottorin pyyhkäisypinta-alan avulla ottamatta lainkaan kantaa generaattorin tehoon. Siksi tätä menetelmää kutsutaan pinta-alamenetelmäksi. DEE Tuulivoiman perusteet 7
8 TEHOKÄYRÄMENETELMÄ (1/2) Kun generaattorin tehokäyrä yhdistetään tuulennopeusjakaumaan, tuulivoimalan vuosituotantoa arvioidaan tehokäyrämenetelmällä. Generaattorin tehokäyrä kertoo, kuinka suuren sähkötehon generaattori tuottaa milläkin tuulennopeudella. Kun tuulennopeusjakauma on tiedossa, pystytään laskemaan, kuinka kauan generaattori toimii vuoden aikana milläkin teholla. DEE Tuulivoiman perusteet 8
9 TEHOKÄYRÄMENETELMÄ (2/2) Kun tarkastellaan esimerkiksi tuulennopeutta 10 m/s, tehdään seuraavat havainnot. Generaattori tuottaa tällöin likimain 2 MW:n sähkötehon. Tuulennopeus on lukemassa 10 m/s vuoden aikana likimain 630 h. Kun v iv = 10 m/s, generaattori tuottaa vuoden aikana sähköenergiaa n GWh. Kokonaisenergia saadaan käymällä kaikki tuulennopeudet vastaavalla tavalla läpi. Kokonaisenergiaksi saadaan noin GWh. Kun turbiinin lävistävän ilmavirran kokonaisenergiaksi saatiin GWh, generaattorin havaitaan toimivan 27.0%:n hyötysuhteella. DEE Tuulivoiman perusteet 9
10 TUNNUSLUKUJEN LASKENTA Kuten edellä jo mainittiin, tässä laskentaesimerkissä tuulivoimalan hyötysuhteeksi (generaattorin teho / tuulen teho) saatiin 27.0%. Jos tehoelektroniikkakomponenttien hyötysuhteen oletetaan olevan 95%, kokonaishyötysuhteeksi (verkkoon syötetty teho / tuulen teho) saadaan 25.7%. Tarkastellun tuulivoimalan nimellisteho on 3 MW, joten huipunkäyttöajaksi saadaan t h GWh 3 MW Kapasiteettikertoimeksi saadaan siis 3500 h. C p 3500 h 8760 h 40.0%. DEE Tuulivoiman perusteet 10
11 SUOMEN TUULIVOIMATUOTANTO (1/3) Asennettujen tuulivoimaloiden yhteenlaskettu nimellisteho oli Suomessa vuoden 2015 lopussa 1005 MW (387 tuulivoimalaa). Tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä nimellisteho on 2500 MW. Jos voimaloiden nimellistehon keskiarvon oletetaan olevan 2.5 MW, vuoteen 2020 mennessä Suomeen asennetaan noin 600 uutta tuulivoimalaa. MW ja GWh Asennettu kapasiteetti vuoden lopussa (MW) DEE Tuulivoiman perusteet Tuotanto (GWh) 11
12 SUOMEN TUULIVOIMATUOTANTO (2/3) Edellisen kuvaajan perusteella pystytään laskemaan huipunkäyttöajat. Melko alhaiset lukemat selittyvät sillä, että kyseessä on kaikkien voimaloiden huipunkäyttöaikojen keskiarvot. Joukossa on erinomaisesti (> 3000 h) ja surkeasti (~ 500 h) toimineita voimaloita. Huolellisella suunnittelulla on keskeinen vaikutus toiminnan laadukkuuteen. Esimerkiksi Honkajoella tultaneen puiston ensimmäisenä vuonna saavuttamaan yli 3000 tunnin huipunkäyttöaika. DEE Tuulivoiman perusteet 12
13 SUOMEN TUULIVOIMATUOTANTO (3/3) DEE Tuulivoiman perusteet 13
14 TUULIVOIMALOIDEN YLEISIMMÄT VIAT Suomen tuulivoimaloiden teknisen käytettävyyden keskiarvo on 2000-luvulla vaihdellut 89%:n ja 96%:n välillä. Tekninen käytettävyys kertoo, kuinka suuren osan vuodesta voimala on ollut käyttökunnossa. Huollot, tutkimukselliset katkot ja voimalan esittelyyn liittyvät katkot ovat suunniteltuja katkoja. Häiriö on suunnittelematon katko, joka korjaantuu uudelleenkäynnistyksellä. Vika on suunnittelematon katko, joka ei korjaannu uudelleenkäynnistyksellä. DEE Tuulivoiman perusteet 14
15 LOPUKSI YLEISIÄ (IRRALLISIA) HUOMIOITA Early wind energy engineer Of all the forces of nature, I should think the wind contains the largest amount of motive power. All the power exerted by all the men, beasts, running-water, and steam, shall not equal the one hundredth part of what is exerted by the blowing of the wind. Quite possibly one of the greatest discoveries, will be the taming and harnessing of it. Abraham Lincoln DEE Tuulivoiman perusteet 15
16 Tuulivoiman syntyhistoriaa Charles Brush, USA ( ) Keksi DC dynamon Ensimmäinen tuulivoimala 1887 D rotor 17 m 144 puusta valmistettua roottorin siipeä 12 kw (hidas pyörimisnopeus) DEE Tuulivoiman perusteet 16
17 TUULIVOIMAN SYNTYHISTORIAA (CONT.) Paul la Court, Hollanti ( ) Nopeasti pyörivä turbiini Vähemmän siipiä DEE Tuulivoiman perusteet 17
18 ÖLJYKRIISIT (1973, 1979) MUUTTIVAT KAIKEN Useat valtiot tukivat avokätisesti tuulivoimakehitystä. USA (Boeing), Saksa (MBB, Grovian), Ruotsi (KaMeWa) Isoja, 1-4 MW prototyyppejä epäluotettavia ja taloudellisia Kiinnostus kuihtui nopeasti rahojen ehdyttyä Vuoden 1979 öljykriisin aikaan USA:ssa painettiin varalle bensiinin säännöstelykuponkeja. Niitä ei kuitenkaan koskaan käytetty. DEE Tuulivoiman perusteet 18
19 GLOBAALI TUULIVOIMAKAPASITEETTI Vuonna MW DEE Tuulivoiman perusteet 19
20 INSTALLOITU TUULIVOIMA- KAPASITEETTI SUOMESSA, MW Syöttötariffi on otettu käyttöön Suomessa vuonna Tavoitehinta ehdotuksessa on 83,5 / MWh voimalaa - Kasvu 60 %! % tuotetusta sähköstä - Kasvu 110 %! DEE Tuulivoiman perusteet 20
21 Suomen suurin tuulipuisto on nyt täydessä iskussa kerrostalokaksion vuosikulutus Talouselämä TuuliWatin rakentama Suomen suurin tuulipuisto Kalajoen Mustilankankaalla on nyt kokonaisuudessaan tuotannossa, yhtiö tiedottaa. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa alueelle rakennettiin 22 ja niiden valmistuttua laajennusvaiheessa kuusi Vestaksen 3,3 megawatin V126- tuulivoimalaa. Mustilankankaan hehtaarin kaava-alueelle rakennettu kokonaisuus muodostaa Suomen suurimman tuulipuiston, jonka kokonaisteho on 92,4 megawattia. 28 voimalan vuosituotanto on kaikkiaan noin megawattituntia, mikä vastaa suomalaisen kerrostalokaksion sähkönkulutusta. TuuliWatti on viime vuosina rakentanut eri puolille maata jo kymmenen teollista tuulivoimapuistoa, joissa toimii lähes sata modernia tuulivoimalaa. Voimaloiden yhteenlaskettu tuotanto kattaa kerrostaloasunnon sähkön tarpeen ja niiden aikaansaama CO2- vähenemä on 700 miljoonaa kiloa vuodessa, yhtiö kertoo tiedotteessa. DEE Tuulivoiman perusteet 21
22 TUULIVOIMAN VIIKKOKESKITEHOT JA KAPASITEETTI viikko Tuulivoiman kapasiteetti Tuulivoiman viikkokeskiteho DEE Tuulivoiman perusteet 22
23 TAVOITE: TUULIVOIMA SUOMESSA 2020 Tuulivoiman rakentaminen on kannattavaa ilman julkista tukea. Installoidun tuulivoiman nimellisteho 2500 MW Säästettävien päästöoikeuksien kautta saavutettava hyöty 30 M /vuosi. Suomalaisen tuulivoimateollisuuden vienti 1.4 mrd /vuosi Tuulivoima-ala työllistää suomalaista. DEE Tuulivoiman perusteet 23
24 TUULIVOIMA ON MAAILMAN NOPEIMMIN KASVAVA ENERGIANTUOTANTOMUOTO Viidessä vuodessa, tuotantokapasiteetti kasvanut noin 84 GW (keskimääräinen vuotuinen kasvu ~ 21 %) 84 GW on sama kuin Skandinavian ja Baltian sähköntuotantokapasiteetti yhteensä. 53 x Olkiluoto 3 3,5 x maailman rakenteilla oleva ydinvoimakapasiteetti. 95 mrd investoinnit. 1,5 x Suomen vienti x Suomen investoinnit (ennen taantumaa) DEE Tuulivoiman perusteet 24
25 SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUKSET ( /kwh) Voimalaitosten sähköntuotantokustannukset ilman päästökauppaa. Reaalikorko 5 %. (Lähde LUT, 2015, kandityö) Kustannus YDIN KAASU HIILI TURVE BIOM. TUULI Pääoma Käyttö Polttoaine Yhteensä DEE Tuulivoiman perusteet 25
26 TUULIVOIMAN HYÖDYNNETTÄVYYS 1000 MW:n ydinvoimalan vaatima maa-alue ~ 6 km MW tuulipuisto, maaalueen tarve? DEE Tuulivoiman perusteet 26
27 LÄNSI-EUROOPAN TUULIENERGIARESURSSIT DEE Tuulivoiman perusteet 27
28 SUOMEN TUULIATLAS DEE Tuulivoiman perusteet 28
29 TUULIOLOSUHTEET SODANKYLÄSSÄ DEE Tuulivoiman perusteet 29
30 SUPRAJOHTAVA TUULIGENERAATTORI Conventional Gearbox 5 MW ~ 410 tons Conventional Gearless 6 MW ~ 500 tons HTS Gearless 8 MW ~ 480 tons Wind turbine output limited by weight supported on the tower Superconducting generators: half the size and weight double the output for same land area DEE Tuulivoiman perusteet 30
31 Advantages of a superconducting generator (1) Failures of gearboxes have been reducing the reliability of offshore turbines and there have been a trend in the industry towards omitting the gearbox, introducing direct drive technologies based on copper field windings or permanent magnets Conventional Turbine Generator Copper Wound Coil with Gearbox > 500 t However, the usage of the magnets based on rare earth elements is of the order of 600 Kg/MW and will impose a considerable increase in the worldwide demande. China is producing 95% of the rare earth elements and has imposed export quotas Permanent Magnet No Gearbox DEE Tuulivoiman perusteet PM 31 < 320 t
32 Advantages of a superconducting generator (2) Superconducting Generators could offer several cost and reliability improvements over conventional wind turbine drivetrains when scaled up to high capacity (5 MW and larger) and when used in direct drive systems: they do not require a gearbox less mass and less volume than PM generators, resulting in an overall reduction in turbine capital costs cost advantages produced by such weight savings are most likely to be realized initially in large turbines should increase drivetrain reliability by allowing a larger air gap tolerance between rotor and stator as compared to PM generators hold the potential of providing high torques in a smaller size and with smaller weight than conventional technologies, but there are two critical points: 1. demonstrate the reliability of the technology 2. choose superconducting wires with a low price Superconducting Generators 150 t DEE Tuulivoiman perusteet 32
33 MAANKÄYTTÖ JA KUSTANNUSRAKENNE DEE Tuulivoiman perusteet 33
34 RAJOITTEITA Voimaloiden keskinäinen etäisyys 5-10 x D Maan käyttö Melu Lintukuolemat Vaikutus tietoliikennejärjestelmiin Turvallisuus Visuaalinen vaikutelma DEE Tuulivoiman perusteet 34
35 TULEVAISUUDEN ENNUSTEITA DEE Tuulivoiman perusteet 35
36 ENNUSTETTU KASVU EUROOPASSA Vuonna 2030 installoitu tuulivoimateho MW; 10% Euroopassa tuotetusta sähköstä. Synnyttää uutta työpaikkaa. DEE Tuulivoiman perusteet 36
SMG-4500 Tuulivoima. Kuudennen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset AIHEESEEN LIITTYVÄ TERMISTÖ (1/2)
SMG-4500 Tuulivoima Kuudennen luennon aihepiirit Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset Aiheeseen liittyvä termistö Pinta-alamenetelmä Tehokäyrämenetelmä Suomen tuulivoimatuotanto 1 AIHEESEEN LIITTYVÄ
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Kahdeksannen luennon aihepiirit. Tuulivoiman energiantuotanto-odotukset
SMG-4500 Tuulivoima Kahdeksannen luennon aihepiirit Tuulivoiman energiantuotanto-odotukset Tuulen nopeuden mallintaminen Weibull-jakaumalla Pinta-alamenetelmä Tehokäyrämenetelmä 1 TUULEN VUOSITTAISEN KESKIARVOTEHON
Lisätiedotja uudet energialähteet
SMG-4050 Energian varastointi ja uudet energialähteet Tuulienergia 1 Early wind energy engineer Of all the forces of nature, I should think the wind contains the largest amount of motive power. All the
LisätiedotDEE-53010 Aurinkosähkön perusteet
DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet Seitsemännen luennon aihepiirit Aurinkosähkön energiantuotanto-odotukset Etelä-Suomessa Mittaustuloksia Sähkömagnetiikan mittauspaneelista ja Kiilto Oy:n 66 kw:n aurinkosähkövoimalasta
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Kolmannen luennon aihepiirit ILMAVIRTAUKSEN ENERGIA JA TEHO. Ilmavirtauksen energia on ilmamolekyylien liike-energiaa.
SMG-4500 Tuulivoima Kolmannen luennon aihepiirit Tuulen teho: Betzin lain johtaminen Tuulen mittaaminen Tuulisuuden mallintaminen Weibull-jakauman hyödyntäminen ILMAVIRTAUKSEN ENERGIA JA TEHO Ilmavirtauksen
LisätiedotTuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011
TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011 Päivän ohjelma 19.10.2011 Jari Suominen,Toimitusjohtaja, TuuliWatti Oy Antti Heikkinen, Toimitusjohtaja, S-Voima Oy Antti Kettunen, Tuulivoimapäällikkö,
LisätiedotTuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen
Tuulivoima Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014 Katja Hynynen Mitä on tuulivoima? Tuulen liike-energia muutetaan toiseen muotoon, esim. sähköksi. Kuva: http://commons.wikimedia.org/wiki/file: Windmill_in_Retz.jpg
LisätiedotPVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen
PVO-INNOPOWER OY Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen Pohjolan Voima Laaja-alainen sähköntuottaja Tuotantokapasiteetti n. 3600 MW n. 25
LisätiedotTuulivoiman ympäristövaikutukset
Tuulivoiman ympäristövaikutukset 1. Päästöt Tuulivoimalat eivät tarvitse polttoainetta, joten niistä ei synny suoria päästöjä Valmistus vaatii energiaa, mikä puolestaan voi aiheuttaa päästöjä Mahdollisesti
LisätiedotMaatuulihankkeet mahdollistavat teknologiat. Pasi Valasjärvi
Maatuulihankkeet mahdollistavat teknologiat Pasi Valasjärvi Sisältö Yritys ja historia Mikä mahdollistaa maatuulihankkeet? Tuotetarjonta Asioita, joilla tuulivoimainvestointi onnistuu Verkkovaatimukset
LisätiedotTUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013
1 TUULIVOIMAA KAJAANIIN Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 UPM Uuden metsäteollisuuden edelläkävijänä UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta, kestävää ja innovaatiovetoista
LisätiedotUutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy
Uutta tuulivoimaa Suomeen TuuliWatti Oy Päivän agenda Tervetuloa viestintäpäällikkö Liisa Joenpolvi, TuuliWatti TuuliWatin investointiuutiset toimitusjohtaja Jari Suominen, TuuliWatti Simo uusiutuvan energian
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 23.1.218 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 3.6.217 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 1 2 3 4 5 6 7 8
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 25.9.217 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 17 2 17
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 31.1.2 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7
LisätiedotTuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon
Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon 27.7.2015 Raportin laatinut: Tapio Pitkäranta Diplomi-insinööri, Tekniikan lisensiaatti Tapio Pitkäranta, tapio.pitkaranta@hifian.fi Puh:
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 12.12.2 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 18.2.219 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 1 17 2 17 3 17 4 17 5 17 6 17 7 17
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
GWh / kk GWh / month Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 24.4.219 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 5 4 3 2 1 1 17 2 17 3 17 4 17 5 17 6 17 7 17 8
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 18.9.218 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 16 8 16 9 16 1 16 11 16 12 16 1 17
LisätiedotKuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010
Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010 Perustettu 1988 Suomen Tuulivoimayhdistys ry Jäsenistö: 100 yritystä Lähes 200 yksityishenkilöä Foorumi tuulivoimayrityksille
LisätiedotSuprajohtava generaattori tuulivoimalassa
1 Suprajohtava generaattori tuulivoimalassa, Seminaaripäivä, Pori 2 Tuulivoiman kehitysnäkymät Tuuliturbiinien koot kasvavat. Vuoden 2005 puolivälissä suurin turbiinihalkaisija oli 126 m ja voimalan teho
LisätiedotJukka Ruusunen, toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. Saavuttaako Suomi tuulivoimatavoitteensa Jari Suominen, puheenjohtaja, Suomen Tuulivoimayhdistys ry
Ohjelma klo 12.30 Ilmoittautuminen ja kahvi klo 13.00 Asiakkaat ja Fingrid Jukka Ruusunen, toimitusjohtaja, Fingrid Oyj klo 13.30 klo 14.00 Saavuttaako Suomi tuulivoimatavoitteensa Jari Suominen, puheenjohtaja,
LisätiedotTuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke
TuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke Oulu 7.6.2011 Tilaisuuden ohjelma 10.00 Esitykset ja haastattelut/paneeli 11.00 Lounas Jari Suominen Antti Heikkinen Antti Kettunen Veli-Matti Puutio Esko Tavia
LisätiedotSMG-4450 Aurinkosähkö
SMG-4450 Aurinkosähkö Neljännen luennon aihepiirit Aurinkosähkö hajautetussa sähköntuotannossa Tampereen olosuhteissa Tarkastellaan mittausten perusteella aurinkosähkön mahdollisuuksia hajautetussa energiantuotannossa
LisätiedotMerja Paakkari, Hafmex Wind Oy Erkki Haapanen, Tuulitaito 10/2011
Merja Paakkari, Hafmex Wind Oy Erkki Haapanen, Tuulitaito 10/2011 Jämsäniemi Alueen pituus ~ 10 km Voidaan jakaa kolmeen osaan Alueen täyttää pienet metsä ja peltotilkut, joidenvälissä pieniä järviä ja
LisätiedotPrimäärienergian kulutus 2010
Primäärienergian kulutus 2010 Valtakunnallinen kulutus yhteensä 405 TWh Uusiutuvilla tuotetaan 27 prosenttia Omavaraisuusaste 32 prosenttia Itä-Suomen* kulutus yhteensä 69,5 TWh Uusiutuvilla tuotetaan
LisätiedotTUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011
TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus
LisätiedotTuulivoimatuotanto Suomessa Kehityskulku, tavoitteet, taloudellinen tuki ja kehitysnäkymät
Tuulivoimatuotanto Suomessa Kehityskulku, tavoitteet, taloudellinen tuki ja kehitysnäkymät Anni Mikkonen Suomen Tuulivoimayhdistys Loimaa, 23.3.2010 Suomen Tuulivoimayhdistys ry Perustettu 1988 20 -vuotisjuhlat
LisätiedotOnko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi?
Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Ilmansuojelupäivät Lappeenranta 18.-19.8.2015 Esa Peltola VTT Teknologian tutkimuskeskus Oy Sisältö Mitä tarkoittaa tuulivoiman suurtuottajamaa? Tuotantonäkökulma
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5
LisätiedotPäivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi.
TIETOA TUULIVOIMASTA: Maailman tuulipäivä 15.6. Maailman tuulipäivää vietetään vuosittain 15.kesäkuuta. Päivän tarkoituksena on lisätä ihmisten tietoisuutta tuulivoimasta ja sen mahdollisuuksista energiantuotannossa
LisätiedotNäin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto
Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Merikaarrontie N Torkkola Vähäkyrö 7 Torkkolan tuulivoimapuisto sijaitsee Vaasassa, Merikaarrontien varrella, Kyrönjoen eteläpuolella. Pinta-ala: noin 1 000
LisätiedotTUULIVOIMA KOTKASSA 28.11.2013. Tuulivoima Suomessa
TUULIVOIMA KOTKASSA Tuulivoima Suomessa Heidi Lettojärvi 1 Tuulivoimatilanne EU:ssa ja Suomessa Kansalliset tavoitteet ja suunnitteilla oleva tuulivoima Yleiset tuulivoima-asenteet Tuulivoimahankkeen kehitys
LisätiedotSMG-4450 Aurinkosähkö
SMG-4450 Aurinkosähkö 66 kw:n aurinkosähkövoimala Kiilto Oy:llä Lempäälässä Tarkastellaan Kiillon aurinkosähkövoimalan toimintaa olosuhteiltaan erilaisina päivinä. 1 2 NUMEROTIETOA KIILLON VOIMALAN PANEELEISTA
LisätiedotBL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta
BL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta Tuulipuiston investointi ja rahoitus Tuulipuistoinvestoinnin tavoitteet ja perusteet Pitoajalta lasketun kassavirran pitää antaa sijoittajalle
Lisätiedot- Tuulivoimatuotannon edellytykset
BIOENERGIA-ALAN TOIMIALAPÄIVÄT, 31.3.- 1.4.2011 - Suomen Hyötytuuli Oy - Tuulivoimatuotannon edellytykset Suomen Hyötytuuli Oy Ralf Granholm www.hyotytuuli.fi SUOMEN HYÖTYTUULI OY Vuonna 1998 perustettu
LisätiedotTuulipuisto Multian Vehkoolle Esimerkki tuulivoima-alueen analyysistä
Tuulipuisto Multian Vehkoolle Esimerkki tuulivoima-alueen analyysistä Sisä-Suomen tuulivoima-alueiden arviointi Esimerkki Tuuliatlaksen ja WASP-laskennan tuloksista Erkki Haapanen Mikkeli 3.11.2010 Erkki.Haapanen(at)tuulitaito.fi
LisätiedotTuulivoimarakentamisen merkitys ja vaikutukset
Tuulivoimarakentamisen merkitys ja vaikutukset Suomessa tällä hetkellä 192 tuulivoimalaitosta kokonaisteho 366 MW Tuulivoimalaitoksia Teho Vuosituotanto Suomi Ruotsi Tanska Viro 192 kpl 2 754 kpl 5 126
LisätiedotLämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012
Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta 30.8.2012 Esa.Eklund@KodinEnergia.fi Kodin vihreä energia Oy Mitä tuulivoimala tekee Tuulivoimala muuttaa tuulessa olevan liikeenergian sähköenergiaksi. Tuulesta saatava
LisätiedotEnergia- ja ilmastostrategia VNS 7/2016 vp
Energia- ja ilmastostrategia VNS 7/2016 vp Anni Mikkonen Toiminnanjohtaja Suomen Tuulivoimayhdistys 16.2.2017 Sähköntuotanto energialähteittäin (66,1 TWh) Fossiilisia 20,1 % Uusiutuvia 45 % Sähkön kulutuksesta
LisätiedotDEE Tuulivoiman perusteet
DEE-5300 Tuulioiman perusteet Aihepiiri 3 Tuulen teho: Betzin lain johtaminen Tuulen mittaaminen Tuulisuuden mallintaminen Weibull-jakauman hyödyntäminen DEE-5300: Tuulioiman perusteet ALBERT BETZ Theoretical
LisätiedotEnergiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1
Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Neljännen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan rakenne. Tuuliturbiinin toiminta TUULIVOIMALAN RAKENNE
SMG-4500 Tuulivoima Neljännen luennon aihepiirit Tuulivoimalan rakenne Tuuliturbiinin toiminta Turbiinin teho Nostovoima ja vastusvoima Suhteellinen tuuli Pintasuhde Turbiinin tehonsäätö 1 TUULIVOIMALAN
LisätiedotTarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat
Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät
LisätiedotAURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA
AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA Esityksen sisältö Johdanto aiheeseen Aurinkosähkö Suomen olosuhteissa Lyhyesti tekniikasta Politiikkaa 1 AURINKOSÄHKÖ MAAILMANLAAJUISESTI (1/3) kuva: www.epia.org
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Kolmannen luennon aihepiirit TUULEN TEHO
SMG-4500 Tuulivoima Kolmannen luennon aihepiirit Tuulen teho: Betzin lain johtaminen Tuulivoimalatyypeistä: Miksi vaaka-akselinen, miksi kolme lapaa? Aerodynamiikkaa: Tuulivoimalan roottorin lapasuunnittelun
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Viidennen luennon aihepiirit YLEISTÄ ASIAA GENERAATTOREISTA
SMG-4500 Tuulivoima Viidennen luennon aihepiirit Tuulivoimaloiden generaattorit Toimintaperiaate Tahtigeneraattori Epätahtigeneraattori Tuulivoimalakonseptit 1 YLEISTÄ ASIAA GENERAATTOREISTA Generaattori
LisätiedotSiikainen Jäneskeidas 20.3.2014. Jari Suominen
Siikainen Jäneskeidas 20.3.2014 Jari Suominen Siikainen Jäneskeidas Projekti muodostuu 8:sta voimalasta Toimittaja tanskalainen Vestas á 3,3 MW, torni 137 m, halkaisija 126 m Kapasiteetti yhteensä 26
LisätiedotTuulivoima ja maanomistaja
Tuulivoima ja maanomistaja Ympäristöasiamiespäivät Marraskuu 2012 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Miksi tuulivoimaa? Tarve uusiutuvalle energialle, esim. EU:n tavoite 20-20-20 Tuulivoima
LisätiedotSähköntuotanto ja ilmastonmuutoksen hillintä haasteet tuotannolle, jakelulle ja varastoinnille
Sähköntuotanto ja ilmastonmuutoksen hillintä haasteet tuotannolle, jakelulle ja varastoinnille Seppo Valkealahti Electrical Energy Engineering Tampere University seppo.valkealahti@tuni.fi 1 Energian kokonaisvaranto
LisätiedotRakennusten energiahuollon näkymiä
Rakennusten energiahuollon näkymiä Peter Lund Aalto yliopisto Perustieteiden korkeakoulu peter.lund@aalto.fi Rakennusten energiaseminaari 2014 5.11.2014, Dipoli Hiilipäästöt kasvavat edelleen I. 20% väestöstä
LisätiedotTuulesta temmattua rahaa. Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 25.2.2011 Joensuu
Tuulesta temmattua rahaa Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 25.2.2011 Joensuu Oma tuulivoimala Tuotantokustannus korkea markkinahintaan verrattuna Alle 500 kw
LisätiedotTuulivoimapuisto, Savonlinna. Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013
Tuulivoimapuisto, Savonlinna Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013 Tuulivoima maailmalla Tuulivoimalla tuotettiin n. 2,26 % (282 482 MW) koko maailman sähköstä v. 2012 Eniten tuulivoimaa on maailmassa
LisätiedotEnergia- ja ilmastostrategia VNS 7/2016 vp
Energia- ja ilmastostrategia VNS 7/2016 vp Jari Suominen Hallituksen puheenjohtaja Suomen Tuulivoimayhdistys 10.3.2017 Sähköntuotanto energialähteittäin (66,1 TWh) Fossiilisia 20,1 % Uusiutuvia 45 % Sähkön
LisätiedotSÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU
RISTO TARJANNE SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN KAPASITEETTISEMINAARI 14.2.2008 HELSINKI RISTO TARJANNE, LTY 1 KAPASITEETTISEMI- NAARI 14.2.2008 VERTAILTAVAT VOIMALAITOKSET
LisätiedotSTY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050
STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI
POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI Maankäytölliset edellytykset tuulivoimapuistoille Pasi Pitkänen 25.2.2011 Lähtökohtia - valtakunnallisesti: Tarkistetut (2008) valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet
LisätiedotTuulivoiman mahdollisuudet sisämaassa Tuulivoimahankkeen vaiheet Pieksämäen kaupungintalo 18.11.2010
Tuulivoiman mahdollisuudet sisämaassa Tuulivoimahankkeen vaiheet Pieksämäen kaupungintalo 18.11.2010 Miksi tuulivoimaa? Ilmainen ja uusiutuva kotimainen polttoaine Tuotannossa ei aiheudu päästöjä maahan,
LisätiedotTuulennopeuksien jakauma
Tuulennopeuksien jakauma Kaikki tuulennopeudet eivät ole yhtä todennäköisiä (no shit, Sherlock!) Tietyn tuulennopeuden todennäköisyystiheyden antaa varsin tarkasti kaksiparametrinen Weibullin jakauma W(v)
LisätiedotTuulesta temmattua rahaa. Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 30.3.2011 MTK- Häme
Tuulesta temmattua rahaa Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 30.3.2011 MTK- Häme Oma tuulivoimala Tuotantokustannus korkea markkinahintaan verrattuna www.tuuliatlas.fi,
LisätiedotSatakuntaliitto Mannertuulialueet Satakunnassa Projektisuunnittelija Aki Hassinen. 6.4.2011 Projektisuunnittelija Aki Hassinen 1
Mannertuulialueet Satakunnassa Projektisuunnittelija Aki Hassinen 6.4.2011 Projektisuunnittelija Aki Hassinen 1 Hanke-esittely Perustiedot: Hanke keskittyy Satakunnan manneralueelle, tavoitteena selvittää
LisätiedotExercise 1. (session: )
EEN-E3001, FUNDAMENTALS IN INDUSTRIAL ENERGY ENGINEERING Exercise 1 (session: 24.1.2017) Problem 3 will be graded. The deadline for the return is on 31.1. at 12:00 am (before the exercise session). You
LisätiedotJouttikallio tuulipuisto. Projektikuvaus
Jouttikallio tuulipuisto Projektikuvaus PROJEKTIKUVAU JOUTTIKALLIO 2/5 OX2 kehittää, rakentaa, rahoittaa ja operoi uusiutuvan energian hankkeita Pohjois- Euroopassa. Johdamme muutosta kohti kestävämpää
LisätiedotTaaleritehtaan tuulivoimainvestoinnit Pohjois-Suomessa
Click to edit Master title style Click to edit Master text styles Taaleritehtaan tuulivoimainvestoinnit Pohjois-Suomessa Taaleritehtaan Pääomarahastot Oy Erkki Kunnari Tuulivoimapäällikkö 1 Taaleritehdas
LisätiedotKaukoluettavine mittareineen Talouslaskelmat kustannuksineen ja tuottoineen on osattava laskea tarkasti
Tornio 24.5.2012 Tuulivoimala on vaativa hanke Esim. viljelijän on visioitava oman tilansa kehitysnäkymät ja sähkötehon tarpeet Voimalan rakentaminen, perustuksen valu ja lujuuslaskelmat ovat osaavien
LisätiedotLuku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013
Luku 2 Sähköhuolto Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 1 Sisältö Uusiutuvat lähteet Ydinvoima Fossiiliset sähköntuotantotavat Kustannukset Tulevaisuusnäkymät 2 Maailman
LisätiedotSähköntuotannon tulevaisuus. Seppo Valkealahti Sähköenergiatekniikan professori Tampereen teknillinen yliopisto
Sähköntuotannon tulevaisuus Seppo Valkealahti Sähköenergiatekniikan professori Tampereen teknillinen yliopisto Teknologiamurros Katunäkymä New Yorkissa 1900 luvun alussa 2 Teknologiamurros Katunäkymä New
LisätiedotESISELVITYS MERENKURKUN KIINTEÄN YHTEYDEN JA TUULIVOIMAN SYNERGIAEDUISTA. Merenkurkun neuvosto 2009
ESISELVITYS MERENKURKUN KIINTEÄN YHTEYDEN JA TUULIVOIMAN SYNERGIAEDUISTA Merenkurkun neuvosto 2009 Merenkurkun tuulivoimavisio 2 Esiselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Tavoitteet Selvittää tuulivoimatuotannon
LisätiedotTuulisuuden kartoitus Suomessa
Tuulisuuden kartoitus Suomessa Tuuliatlas on tärkeä tietolähde Tuuliatlas-hanke Nykyinen tuuliatlas on vuodelta 1991 Kuvaa tuulioloja 30 40 metrin korkeudelta Puutteellinen ja epätarkka Vanhasen II hallituksen
LisätiedotPaikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme
Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö
LisätiedotErkki Haapanen Tuulitaito
SISÄ-SUOMEN POTENTIAALISET TUULIVOIMA-ALUEET Varkaus Erkki Haapanen Laskettu 1 MW voimalalle tuotot, kun voimalat on sijoitettu 21 km pitkälle linjalle, joka alkaa avomereltä ja päättyy 10 km rannasta
LisätiedotTuulivoiman teknistaloudelliset edellytykset
Tuulivoiman teknistaloudelliset edellytykset Erkki Haapanen, DI erkki.haapanen@tuulitaito.fi +358505170731 puh. www.tuulitaito.fi 25.2.2011 Tuulitaito Karttojen, kuvien ja tekstien tekijänoikeuksista Pohjakartta-aineisto:
LisätiedotTuulivoimaretkeily Ratiperälle
2018 Tuulivoimaretkeily Ratiperälle Biobisnestä Pirkanmaalle - hanke Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Matkakertomus 1 (5) Biobisnestä Pirkänmäälle Biobisnestä Pirkanmaalle hankkeessa vastataan Suomen
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Viidennen luennon aihepiirit YLEISTÄ ASIAA GENERAATTOREISTA
SMG-4500 Tuulivoima Viidennen luennon aihepiirit Tuulivoimaloiden generaattorit Toimintaperiaate Tahtigeneraattori Epätahtigeneraattori Vakionopeuksinen voimala Vaihtuvanopeuksinen voimala 1 YLEISTÄ ASIAA
LisätiedotLapin Liitto Lapin eteläosien tuulivoimaselvitys
Lapin Liitto Lapin eteläosien tuulivoimaselvitys Länsi-Lappi Rovaniemi Itä-Lappi Liite 10 Tuulipuistoanalyysi alueittain Tuulimallinnus Sijoitussuunnittelu Sähköverkkoonliityntä 1 Suunnitteluperiaatteet
LisätiedotProjektisuunnitelma Perkiön tuulivoimahanke
n tuulivoimahanke Taustaa O2 on vuonna 1991 Ruotsissa perustettu tuulivoima-alan yritys, joka kehittää, rakentaa, rahoittaa, hallinnoi, omistaa sekä myy tuulivoimapuistoja. O2 on toteuttanut Ruotsissa
LisätiedotAurinkosähkö Suomessa 2030. TkT Mikko Juntunen, teknologiajohtaja Helsinki 29.03.2013. Mitä on aurinkosähkö
Naps Systems Oy Aurinkosähkö Suomessa 2030 TkT Mikko Juntunen, teknologiajohtaja Helsinki 29.03.2013 Copyright Naps Systems, Inc. 2013 Mitä on aurinkosähkö Päivänvalon muuttamista sähköksi Polttoaineena
LisätiedotSuunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw
PORI YLIOPISTOKESKUS 21.9.2010 Esa Salokorpi Cell +358 50 1241 esa@nac.fi Oy Nordic AC Ltd Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw Modulaarinen rakenne
LisätiedotKeski-Suomen tuulivoima-alueet Pihlajakoski - Kärpänkylä
Keski-Suomen tuulivoima-alueet Pihlajakoski - Kärpänkylä Teknis-taloudellinen tarkastelu Pihlajakoski - kaava Pihlajakoski kahtena alueena Iso-Pihlajajärven pohjoispuolella 19 voimalan puisto Kärpänkylä
LisätiedotTuuliWatin tuulivoimastrategia
TuuliWatin tuulivoimastrategia Tuotamme sähköä tuulesta mahdollisimman kustannustehokkaasti - Hyvätuulinen paikka - Korkea torni - Suuri roottorin halkaisija - Liittyminen sähköverkkoon mahdollista kohtuullisin
LisätiedotMarkkinatoimikunta. Pohjoismainen Inertia 2 projekti valmistunut, yhteenveto tuloksista
Markkinatoimikunta Pohjoismainen Inertia 2 projekti valmistunut, yhteenveto tuloksista NAGin Inertia 2 projektin tavoitteet Mitigation: Measures to handle future low kinetic energy situations Future kinetic
LisätiedotTuulivoiman vaikutukset kuntatalouteen. Tuulikiertue 2013 30. lokakuuta 2013, Oulu Pasi Keinänen
Tuulivoiman vaikutukset kuntatalouteen Tuulikiertue 2013 30. lokakuuta 2013, Oulu Pasi Keinänen INVESTMENTS BEFORE 2020 IN NORTHERN EUROPE TOTAL 119 BILLION lähde: lapin kauppakamari Investointitavoitteet
LisätiedotDEE Tuulivoiman perusteet
Viidennen luennon aihepiirit Tuulivoimaloiden generaattorit Toimintaperiaate Tahtigeneraattori Epätahtigeneraattori Tuulivoimalakonseptit 1 YLEISTÄ ASIAA GENERAATTOREISTA Generaattori on laite, joka muuttaa
LisätiedotENERGIAKOLMIO OY. Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa. Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014. Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki
ENERGIAKOLMIO OY Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014 Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki ENERGIAKOLMIO OY Energiakolmio on Suomen johtava riippumaton energiamarkkinoiden
LisätiedotCapacity Utilization
Capacity Utilization Tim Schöneberg 28th November Agenda Introduction Fixed and variable input ressources Technical capacity utilization Price based capacity utilization measure Long run and short run
LisätiedotAntti Vuorivirta, ABB Oy Kotimaan myynti, SSTY Sairaalatekniikan päivät, 12.2.2014. Uudet sähkömoottoritekniikat energiasäästöjen tuojana
Antti Vuorivirta, ABB Oy Kotimaan myynti, SSTY Sairaalatekniikan päivät, 12.2.2014 Uudet sähkömoottoritekniikat energiasäästöjen tuojana Sisällys Moottoreiden hyötysuhde Oikosulkumoottori Tahtireluktanssimoottori
LisätiedotTUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011
TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-
LisätiedotTuulivoimaa sisämaasta
Tuulivoimaa sisämaasta SISÄ-SUOMEN SUOMEN POTENTIAALISET TUULIVOIMA-ALUEET ALUEET Saarijärvi 25.1.2011 Erkki Haapanen www.tuulitaito.fi Tekijänoikeuksista Huom. Mikäli tässä esityksessä olevia karttoja
LisätiedotLiisa Haarla Fingrid Oyj. Muuttuva voimajärjestelmä taajuus ja likeenergia
Liisa Haarla Fingrid Oyj Muuttuva voimajärjestelmä taajuus ja likeenergia Mikä muuttuu? Ilmastopolitiikka, teknologian muutos ja yhteiskäyttöjärjestelmien välinen integraatio aiheuttavat muutoksia: Lämpövoimalaitoksia
LisätiedotSÄHKÖN KANTAVERKKOTOIMINTAA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 2013
SÄHKÖN KANTAVERKKOTOIMINTAA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 2013 viite: EMV määräys sähköverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta 21.12.2011. Yhtiön nimi Fingrid Oyj Sähkön kantaverkkotoiminnan laajuus
LisätiedotTuulivoima tilannekatsaus kantaverkon näkökulmasta. Verkkotoimikunta 3.12.2012 Parviainen
Tuulivoima tilannekatsaus kantaverkon näkökulmasta Verkkotoimikunta 3.12.2012 Parviainen Tuulivoima Suomessa Elokuussa 2012 Suomessa oli toiminnassa 145 tuulivoimalaa, joiden kokonaiskapasiteetti oli 234
Lisätiedot28.3.2011 Tuulivoima tänään
1 Tuulivoima tänään Suuri ja nopeasti kasvava sähkön tuotannon muoto globaalisti useissa maissa yli 10 % osuus sähkön tuotannosta tuotanto kaksinkertaistuu nyt noin 4 vuoden välein Suomen tuulivoimatavoite
Lisätiedot5.11.2010 Projektisuunnittelija Aki Hassinen 1
5.11.2010 Projektisuunnittelija Aki Hassinen 1 Mannertuulihanke Satakuntaliitto Perustiedot: Hanke keskittyy Satakunnan manneralueelle, tavoitteena selvittää tuulivoimalle parhaiten soveltuvat alueet.
LisätiedotHumppilan Urjalan Tuulivoimapuisto
Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Voimamylly Oy 3.10.2012 Voimamylly Oy Yhtiön kotipaikka Humppila Perustettu helmikuussa 2012 Valmistelu alkoi vuonna 2011 Humppilaan ideoitujen hankkeiden yhtenä osana,
LisätiedotTuulivoima Suomessa. Heidi Paalatie Suomen Tuulivoimayhdistys ry. 20.8.2014 Helsinki - Lappeenranta
Tuulivoima Suomessa Heidi Paalatie Suomen Tuulivoimayhdistys ry 20.8.2014 Helsinki - Lappeenranta Suomen Tuulivoimayhdistys ry Tuulivoima-alan edunvalvontajärjestö Perustettu 1988 170 yritysjäsentä, 220
LisätiedotAurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä
Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000
LisätiedotNaps Systems Oy. Aurinkosähkö Suomessa 2030. Introduction to Naps Systems Group. Mikko Juntunen, teknologiajohtaja Helsinki 20.03.
Naps Systems Oy Introduction to Naps Systems Group Aurinkosähkö Suomessa 2030 Mikko Juntunen, teknologiajohtaja Helsinki 20.03.2013 Copyright Naps Systems, Inc. 2013 Mitä on aurinkosähkö Päivänvalon muuttamista
LisätiedotTuulivoima ja sähkömarkkinat Koneyrittäjien energiapäivät. Mikko Kara, Gaia Consulting
Tuulivoima ja sähkömarkkinat Koneyrittäjien energiapäivät Mikko Kara, Gaia Consulting 24.3.2017 Sisältö 1. Pohjoismainen markkina 2. Tuuli merkittävin uusiutuvista 3. Suhteessa pienellä määrällä tuulta
Lisätiedot