KESKI-SUOMEN LIITTO PÖYTÄKIRJA KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA/ JOHTORYHMÄ KOKOUS 3

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA/ JOHTORYHMÄ KOKOUS 3 Aika: Tiistaina klo Paikka: Keski-Suomen liitto, kokoushuone Koppelo Läsnä: Poissa: Päivi Halinen, Keski-Suomen ympäristökeskus Eija Harju, MTK Keski-Suomi Olli Lampinen, Keski-Suomen museo Seppo Kosonen, Tiehallinto, Keski-Suomen tiepiiri Markku Kuitunen, Jyväskylän yliopisto/bio- ja ympäristötieteiden laitos Lassi Laukkanen, Keski-Suomen sotilasläänin esikunta Jukka Lauttamäki, Keski-Suomen kauppakamari Jarmo Kovanen, Keski-Suomen TE-keskus Jaana Leppänen, AKAVA Keski-Suomi Lasse Hinkkanen, Länsi-Suomen lääninhallitus Vesa Moisio, Metsäteollisuus ry Maria Nikkarinen, Geologian tutkimuskeskus Anne Mietala, Keski-Suomen metsäkeskus Pekka Saarikoski, Metsähallitus Länsi-Suomen alue Ritva Toivainen, Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri Erkki Nikkilä, Pihtipudas Rauno Riihimäki, Kuhmoinen Maaret Stenström, Ympäristöministeriö Jukka Reinikainen, Ympäristöministeriö Ritva Schiestl, Keski-Suomen ympäristökeskus Anita Mikkonen, Keski-Suomen liitto (puheenjohtaja) Martti Ahokas, Keski-Suomen liitto Jarmo Koskinen, Keski-Suomen liitto Tuula Niemistö, Keski-Suomen liitto Erkki Pyyppönen, Keski-Suomen liitto Olli Ristaniemi, Keski-Suomen liitto (sihteeri) Hanna Ylkänen, Keski-Suomen liitto (sihteeri) Reima Välivaara, Keski-Suomen liitto Kari Leskinen, Länsi-Suomen lääninhallitus Kari Pääkkönen, Geologian tutkimuskeskus Helena Reiman, Keski-Suomen metsäkeskus Raimo Salpakoski, SAK Keski-Suomi Raimo Sopo, Turveteollisuusliitto ry

2 Maarit Autio, Kannonkoski Simo Salmelin, Keski-Suomen liitto, maakuntahallitus Henna Virkkunen, Keski-Suomen liitto, maakuntahallitus Kauko Lehtonen, Keski-Suomen liitto, maakuntahallitus Asialista: 1 KOKOUKSEN AVAUS Maakuntajohtaja Anita Mikkonen avasi kokouksen. Todettiin läsnäolijat. 2 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA Pöytäkirja hyväksyttiin. 3 TILANNEKATSAUS/Olli Ristaniemi Olli Ristaniemi kertoi maakuntakaavan aikataulusta ja meneillään olevien selvitysten ja tutkimusten tilanteesta. Kuntien työneuvottelukierros on saatu päätökseen ja kuntien esityksistä on tehty alustava luonnos. Todettiin, että työneuvottelukierroksen tuloksista ei ole erillistä kirjallista dokumenttia vaan tulokset näkyvät alustavassa karttaluonnoksessa. Kierrokselta on lisäksi olemassa osallistujien muistiinpanot. Kuntakierroksella korostuivat seuraavat keskeiset asiat: - Keski-Suomen suurjärvien esittäminen muutenkin kuin pohjakarttamerkintänä (mm. laivareitit, satamat, vesistömatkailun kohdealueet) - reittivesistöjen korostaminen (esillä olivat Konneveden reitti, Pihlajaveden reitti, Saarijärven reitti) - tieliikenteen yhteystarpeet ja merkittävästi parannettavat tieyhteydet - maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, näiden kohteiden esittäminen erillisellä liitekartalla - yhteys aluekehittämiseen kehittämisen kohdealueiden kautta Asiantuntijaryhmissä alustavaa luonnosta käsitellään kesän ja syksyn aikana. Loppusyksystä 2004 alustavasta luonnoksesta tullaan järjestämään seutukunnittaiset keskustelutilaisuudet kuntien viranhaltijoiden, luottamushenkilöiden ja kansalaisten kanssa. Asiantuntijaryhmien tilanne: Aluerakenneryhmä on käsitellyt taajamia ja kyliä ja antanut niiden merkitsemisestä linjauksensa (kohta 5). Elinkeinoryhmä on pitänyt vasta yhden kokouksen ja alkaa käsitellä alustavaa kaavaluonnosta seuraavassa kokouksessa. Kulttuuriympäristöryhmä käy läpi Keski-Suomen museon tekemää maakunnallisesti arvokkaiden rakennuskohteiden inventointia ja tekee

3 esityksen niistä kohteista, jotka ryhmän mielestä tulisi olla maakuntakaavassa. Liikenneryhmä on keskittynyt maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman tekemiseen ja alkaa käsitellä alustavaa kaavaluonnosta seuraavassa kokouksessa. Luonnonsuojeluryhmä on käynyt läpi niitä seutukaavan suojelualueita, jotka eivät ole mukana Natura 2000-verkostoehdotuksessa eikä VN:n hyväksymissä suojeluohjelmissa. Alustavan kaavaluonnoksen käsittely alkaa seuraavassa kokouksessa. Luonnonvarat ja energiaryhmä on linjannut sora- ja hiekka-alueiden, kalliokiviaineksen, teollisuus- ja rakennuskivien, pohjavesien ja turvetuotannon esittämisen (kohta 5). Teknisen huollon ryhmä on käynyt läpi seutukaavan aluevarauksia vesihuoltoverkkojen, jätehuollon, sähköverkon sekä voimalaitosten osalta. Ryhmä on käynyt läpi myös työneuvottelukierroksella em. asioista esille tulleita kohteita. Virkistysryhmä on keskittynyt maakuntauraan ja osaksi moottorikelkkailun runkoreitistöihin. Alustavan kaavaluonnoksen käsittely vaikutusten arviointiryhmässä alkaa kesäkuussa. Vuonna 2004 käynnistettävät uudet selvitykset ja tutkimukset (liite3) on hyväksytty maakuntahallituksen kokouksessa Osa uusista selvityksistä/tutkimuksista käynnistetään heti, osa käynnistyy myöhemmin syksyllä OIKEUSVAIKUTUSTEN PERIAATTEITA/Jukka Reinikainen (YM), Maaret Stenström (YM) Kuultiin ympäristöministeriön edustaja Jukka Reinikaisen esitys maakuntakaavan oikeusvaikutuksista. Oikeusvaikutuksista keskeisimmät ovat ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun sekä viranomaisvaikutus (liite2). Maakuntakaavalla on myös suoraan rakentamiseen ja muuhun maankäyttöön kohdistuvia vaikutuksia (liite2). Maaret Stenström, ympäristöministeriöstä, kertoi lisäksi maakuntakaavan kehittämisperiaatemerkinnöistä. Kehittämisperiaatemerkinnät liittyvät mm. yksityiskohtaisemman kaavoituksen ohjaamiseen, osoittavat maankäyttöä koskevat kehittämistarpeet ja ovat kaavan muiden merkintöjen kanssa päällekkäisiä.

4 5 ALUSTAVAN LUONNOKSEN SISÄLTÖKYSYMYKSET/Martti Ahokas, Olli Ristaniemi Martti Ahokas kertoi aluksi maakuntakaavassa käytettävästä mittakaavasta. Maakuntakaava on seutukaavaa yleispiirteisempi, joten alustava luonnos on laadittu mittakaavaan 1: Kuultiin Olli Ristaniemen esitys alustavan luonnoksen kehittämisperiaatemerkinnöistä liikenteen, muutamien reittivesistöjen ja suurten järvialueiden osalta. Ristaniemi totesi, että tieliikenteen osalta neuvotteluja mm. kuntien esityksistä ei Keski-Suomen tiepiirin kanssa ole vielä käyty. Alustavaan luonnokseen merkitään teistä valtatiet, kantatiet, seututiet ja yhdysteistä keskeisimmät. Seppo Kosonen Keski-Suomen tiepiiristä ehdotti runkotieverkon esittämistä omalla symbolilla. Rautatieliikenteen osalta esityksiä parannettavista rataosuuksista ja uusista yhteystarpeista on tuotu esiin kuntien työneuvottelukierroksella. Kuntien esityksiä käydään tarkemmin läpi neuvottelussa ratahallintokeskuksen kanssa. Reittivesistöjen (Konnevesi, Pihlajavesi, Saarijärvi) ja suurten järvialueiden (Keitele, Keurusselkä, Kivijärvi, Päijänne) aseman korostamista maakuntakaavassa on kuntien työneuvottelukierroksella pidetty tärkeänä. Edellä mainitut reittivesistöt on kaavassa tarkoitus esittää kehittämisperiaatemerkinnällä. Todettiin, että kehittämisperiaatemerkintää tulisi miettiä myös esim. Jämsän reittivesistön kohdalla. Suuret järvialueet esitettäisiin kaavassa kehittämisen kohdealueiden kautta, ei ainoastaan pohjakarttana. Päätettiin, että valmistelua voidaan jatkaa esitetyllä tavalla. Jarmo Koskinen jatkoi kertomalla taajamien ja kylämäisen asutuksen esittämisestä alustavassa luonnoksessa. Alustavassa luonnoksessa varsinaisia kyliä ei ole esitetty, ainoastaan kylämäinen asutus YKRaineiston rajauksen mukaisesti. Keskusteltiin kylien esittämistavasta. Käydyn keskustelun ja kommenttien pohjalta todettiin, että aluerakenneryhmässä kylien esittämistä tulisi vielä pohtia uudelleen. Päätettiin, että taajamien merkitsemistä maakuntakaavaan valmistellaan alustavassa luonnoksessa esitetyn periaatteen mukaisesti. Suunnittelun myöhemmässä vaiheessa ruuturajauksen kulmikas esitystapa voidaan muuttaa pyöristetymmäksi ja paremmin mm. vesistörajoihin sopeutetuksi. Ristaniemi kertoi, että maa-ainesalueet (sora, hiekka, kiviaines) on tarkoitus esittää kaavassa joko kehittämisperiaatemerkinnällä (tuotantovyöhykkeittäin) tai alueiden erityisominaisuuksia kuvaavan merkinnän (maa ja metsätalousvaltainen alue) yhteydessä. Jukka Reinikainen (YM) ehdotti maa-ainesten ottoalueiden esittämistä alueiden erityisominaisuuksia kuvaavan merkinnän alla. Päätettiin, että valmistelua voidaan jatkaa Ristaniemen esittämällä tavalla.

5 Jarmo Koskinen kertoi lopuksi pohjavesien ja turvetuotantoalueiden esittämisestä maakuntakaavassa. Ehdotuksen mukaan pohjavesialueista kaavaan merkittäisiin kaikki 1. luokan pohjavesialueet ja 2. luokan alueista keskeisimmät. Turvetuotantoalueiden esitystavasta on luonnonvarat ja energia-työryhmässä ollut kahdenlaista näkemystä: alueiden esittäminen laajempina tuotantovyöhykkeinä (kehittämisperiaatemerkintänä) tai suokohtaisina aluerajauksina. Päätettiin, että turvetuotantoalueiden ja pohjavesialueiden osalta valmistelua jatketaan kehittämisperiaatteen pohjalta. Pohjavesialueista Jukka Reinikainen totesi, että lähtökohtaisesti myös 2. luokan pohjavesialueet olisi hyvä esittää kaavassa. 6 MUUT ASIAT Jukka Reinikainen kertoi, että maakuntakaavan oikeusvaikutuksista on tehty myös ympäristöministeriön julkaisema opas Maakuntakaavan oikeusvaikutukset. Julkaisu on saatavissa sekä painettuna versiona että sähköisessä muodossa. 7 SEURAAVA KOKOUS Seuraava johtoryhmän kokous pidetään tiistaina 14. syyskuuta 2004 klo 9 Keski-Suomen liitossa, kokoushuone Koppelossa. 8 KOKOUKSEN PÄÄTÖS Maakuntajohtaja Anita Mikkonen päätti kokouksen klo Anita Mikkonen puheenjohtaja Olli Ristaniemi sihteeri Liitteet: Liite1 Edellisen kokouksen pöytäkirja Liite2 Maakuntakaavan oikeusvaikutukset (kalvot)/jukka Reinikainen Liite3 Uudet selvitykset ja tutkimukset vuonna 2004 Jakelu: Läsnäolijat ja kutsutut