PNNI Private Network to Network Interface. ATM:n perusteita
|
|
- Minna Saarnio
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 PNNI Private Network to Network Interface Periaatteet Topologiakäsite, hierarkia, aggregointi Reititysprotokolla Yhteyden muodostus PNNI- ATM:n perusteita ATM = Asynchronous Transfer Mode Yhteydellinen siirto VCI (Virtual channel identifier) VPI (Virtual path identifier) Tieto lähetetään kiinteän mittaisissa paketeissa, soluissa 5 tavua otsikko + 48 tavua data ÿ solun pituus 5 tavua Kahdentyyppisiä liitäntöjä UNI (User-network interface) Kytkee päätelaitteen kytkimeen NNI (Network node interface) Kahden kytkimen välinen liitäntä Sekä UNI että NNI voidaan jakaa yksityiseen ja julkiseen versioon PNNI-2
2 ATM Forumin mallissa PNNI yhdistää yksityisiä verkkoja Julkinen UNI ATM käyttäjä Julkinen verkko B-ICI Julkinen verkko B-ICI = B-ISDN Inter Carrier Interface ATM käyttäjä Yksityinen verkko tai kytkin Yksityinen verkko tai kytkin Yksityinen UNI PNNI PNNI.0 speksi on af-pnni , päivätty maaliskuussa 996, yli 65 sivua. PNNI- Private-Network-to-Network Interface (PNNI) on tarkoitettu yhdistämään yksityisen verkon ATM kytkimiä PNNI sisältää reititys- ja signalointiprotokollan. Vaatimuksia ovat skaalautuvuus, tehokkuus, QoS tuki, vikasietoisuus linkkien ja solmujen suhteen sekä yhteiskäyttö muiden protokollien kanssa. PNNI-reititys perustuu OSPF:n tapaan verkkotopologiaan, jota hierarkisoidaan ja aggregoidaan. PNNI signalointi periytyy ATM-Forumin UNI merkinannosta. Lisänä lähdereititys ja crankback. PNNI-4
3 PNNI:n solmun referenssimalli on Topologiaprotokolla Hallintaprotokolla Reittilaskenta Topologiatietokanta Topologiatiedon vaihto UNI signalointi UNI signalointi Puhelunohjaus NNI signalointi NNI signalointi Soluvirta Kytkinmatriisi Soluvirta PNNI-5 PNNI reititystoimintoja ovat Naapureiden ja linkkien tilan havaitseminen huomioprotokollan avulla. Vertaisryhmien muodostus. Topologiatietokantojen synkronointi välittämällä topologiatilaelementtejä (PSTE = PNNI Topology State Elements) horisontaalisesti ryhmän sisällä. Vertaisryhmän johtajien (PGL) valinta topologiatilaelementtien tietojen perusteella. Topologiatiedon aggregointi (PGL:n tehtävä). Reitityshierarkian muodostaminen (PGL välittää äitiryhmälle aggregoimansa tiedot PNNI-6
4 Tarkastellaan PNNI topologiakäsitteitä ja topologiaprotokollia PNNI-7 Vertaisryhmä on PNNI reitityksen avainkäsite Vertaisryhmä (peer group) on loogisten solmujen joukko, joiden näkemät verkkotopologiatiedot ovat samat. Tämä sisältää sekä ryhmän oman topologian, että muun verkon kuvauksen. Solmuilla on yhteinen osoiteprefiksi (esim A.4) tehokkaan koodauksen takia. Prefiksi on konfigurointiparametri ja sen asettaa operaattori. Vertaisryhmän toimiva koko on max. kymmeniä solmuja (esim ). A.4. A.4.2 A.4. A.4.4 A.4.6 A.4.5 PNNI-8
5 Esimerkkitopologia () A.2. A.2.2 A.. A..2 A.. A.4. A.4.2 A.4. A.2. A.. A..4 A..2 A.. B.. B..2 B.. B.2. B.2.2 B.2. B.2.5 B.2.4 C. C.2 A.4.4 A.4.5 A.4.6 PNNI-9 Esimerkkitopologia (2) PG(A.2) A.2. PG(A.) A.. A..2 A.. A.2.2 A.4. A.4.2 A.4. A.2. PG(A.) A.. A..4 A..2 A.. PG(B.) B.. B..2 B.. PG(B.2) B.2. B.2.2 B.2. B.2.5 B.2.4 PG(C) C. C.2 A.4.4 A.4.5 A.4.6 PNNI-0
6 Esimerkkitopologia () PG(A) PG(B) PG(A.2) A.2. PG(A.) A.. A..2 A.. A.2.2 A.4. A.4.2 A.4. A.2. PG(A.) A.. A..4 A..2 A.. PG(B.) B.. B..2 B.. PG(B.2) B.2. B.2.2 B.2. B.2.5 B.2.4 PG(C) C. C.2 A.4.4 A.4.5 A.4.6 PNNI- Esimerkin topologiahierarkia Top PG(A) PG(B) PG(A.2) A.2. PG(A.) A.2.2 PG(B.) PG(B.2) A.2. PG(A.) B.. B.2. A.. A.. B..2 PG(C) A..2 B.. B.2.2 C.2 A..4 B.2.B.2.5 A.. A.4. A..2 C. A.4.2 A.. B.2.4 A.4. A.4.4 A.4.5 A.4.6 PNNI-2
7 Vertaisryhmät muodostavat hierarkian Vertaisryhmät muodostavat hierarkian. Osoiteresoluutio huononee eli prefiksi lyhenee ylöspäin. Prefixin pituus kertoo hierarkiatason, eli tasojen numerointi alkaa ylhäältä. Vertaisryhmän johtaja, PGL peer group leader (vrt. PG(A) designated router OSPF:ssä) PG(A.2) aggregoi ryhmän kuvauksen ja PG(A.) 2 välittää sen hierarkiassa PG(A.) A.. seuraavalle vertaisryhmälle. A A.. PGL myös vastaanottaa ulkoiset topologiatiedot ja levittää ne ryhmäänsä. PNNI- Topologia koostuu loogisista solmuista ja loogisista linkeistä Ylemmillä tasoilla: Looginen solmu edustaa seuraavaa alemman tason vertaisryhmää. Käytännössä loogisen solmun toiminnot hoitaa edellisen tason PGL. Looginen linkki = alemman tason vertaisryhmiä yhdistävä suora linkki Alimman tason vertaisryhmässä Looginen solmu = fyysinen solmu. Looginen linkki = fyysinen linkki PG(A.) A.. A..2 A.. PG(A.2) 2 PG(A) PG(A.) 4 2 PNNI-4
8 Vertaisryhmän johtajan valinta on pitkälle automaattista eikä häiritse yhteyksien muodostusta A.4. A.4.2 A.4. A.4.4 A.4.5 A.4.6 PGL:n tehtävänä on aggregoida ryhmänsä topologia välittää se ylöspäin vertaisryhmähierarkiassa vastaanottaa ylempää hierarkiasta lähetetty topologia ja levittää se omaan ryhmään. PGL:n valinta PGL valinta perustuu kerättyihin topologiatietoihin. Valittavalla pitää olla tarpeeksi korkea prioriteetti ja sen pitää tietää äiti-vertaisryhmän tunniste Valitun PGL:n prioriteetti nostetaan stabiilisuussyistä Kaikkien solmujen ei tarvitse olla vaalikelpoisia. PGL voidaan uudelleenvalita automaattisesti operaattorin puuttumatta asiaan. PNNI-5 Topologiatilaelementit (PSTE:t) kuvaavat topologian PSTE:t muodostetaan huomioprotokollan välittämistä tiedoista ja levitetään vertaisryhmiin. Otsikko lähettäjän tiedot käsitys topologiasta saavutettavuustiedot PTSE:n tunnistetiedot, järjestystiedot PTSE:n vanhenemistiedot Lähettäjän tunniste Lähettäjän reitityskyvyt, vaalikelpoisuus ja PGL prioriteetti Linkkien (horisontaalinen/vertikaalinen) ja solmujen parametrit: jaetaan attribuutteihin ja mittoihin (metriikkoihin) Sisäiset ja ulkoiset (myös ei-pnni) osoitteet, joihin solmu reitittää liikennettä PSTE = PNNI Topology State Element. PNNI-6
9 Vertaisryhmän topologia voidaan aggregoida abstrahoimalla sen rakenne loogiseksi solmuksi Oikolinkki (poikkeusreitti) Portti Pinna, jolla on oletusattribuutit Pinna, jolla on poikkeusattribuutit Portti Portti 2 A.4. A.4.2 A.4. A.4.4 A.4.5 A.4.6 Ydin Pinna, jolla on oletusattribuutit Kuva: Loogisen solmun A.4 abstrakti esitys. PNNI-7 Vertaisryhmäjohtajat muodostavat ja ylläpitävät ryhmien hierarkiaa Pohjatason PGL:t muodostavat äiti-vertaisryhmiä Äitiryhmässä on yhtenäinen topologiakuva Äitiryhmän topologiakuva jaellaan lapsiryhmiin Äitiryhmän solmut valitsevat johtajan Äitiryhmän johtaja edustaa ryhmää seuraavan tason vertaisryhmässä Ryhmäjäsenyyden avainkriteeri on pisin yhteinen osoiteprefiksi PNNI-8
10 Huomioprotokolla toimii tunnetulla VCC:llä naapureiden välillä Huomioprotokolla toimii jatkuvasti ja paljastaa linkkien vikaantumisen. Protokollan tiedoilla muodostetaan topologiatietokannan ensimmäinen versio. Looginen solmu A Hello Hello Looginen solmu B Huomiopaketti sisältää ATM End System Address Solmun ID Linkin porttitunnus Vertaisryhmän tunnus PNNI-9 Kun naapurit on tunnistettu huomioprotokollan avulla, topologiakannat synkronoidaan Looginen solmu A PTSE-otsikkomainos Looginen solmu B PTSE-pyynnöt PTSE:t PTSE-ack(otsikot) uusi tieto kyllä Päivitä kanta PTSE-otsikkomainos PNNI-20
11 Looginen solmu A Virkistysajastin PNNI levitysprotokolla on OSPF-levitysprotokollan kaltainen PTSE:t PTSE-ack(otsikot) Tapahtuma (merkittävä muutos) Ajastin Looginen solmu B uusi tieto kyllä Päivitä kanta PTSE-t PTSE-t PTSE-ack(otsikot) Kaikki muut naapurit paitsi lähettäjä Poista kannasta vanhat tiedot Tilaelementtien lähetysnopeus on kompromissi reitityksen epäonnistumismahdollisuuden ja PTSE-tietomäärän minimointitarpeen välillä. Mikä on merkittävä muutos asetetaan konfiguraatioparametreilla. PNNI-2 ATM Addresses 9 octet address + octet selector Peer group ID at most octets 8*=04levels 0 levels should be enough in international networks peer peergroup groupidid node node sel sel max. 04 levels PNNI-22
12 Ylemmän tason vertaisryhmät ovat alimman tason ryhmien kaltaisia PG(A.) A.. A..2 A.. PG(A.2) 2 PG(A) PG(A.) 4 2 Looginen ryhmäsolmu (looginen solmu) ATM End System Address (eri SEL kuin PGL) Jotta loogiset ryhmäsolmut voisivat kommunikoida niiden välille muodostetaan VCC -yhteydet Myös ylemmällä tasolla valitaan PGL Kaikkein ylimmällä tasolla PGL:ää ei kuitenkaan tarvita. PNNI-2 Reunasolmut kuvaavat yhteydet naapuriryhmiin ylöslinkkeinä A.4 PG A A. Yläsolmu Ylöslinkki A A. Ylöslinkki A A.4 A.4.6 PG(A.) 4 2 Topologiakantojen synkronointia ei tehdä vertaisryhmien välillä (esim A.4.6 A..4) Reunasolmut vaihtavat tietoja hierarkiasta Huomioprotokollan avulla ja päättelevät mikä on alin yhteinen vertaisryhmä Ylöslinkki on reunasolmun tapa kertoa ryhmälleen yhteyksistä ylemmän tason naapuriin Ylöslinkkitiedoilla (PGL:t) / loogiset ryhmäsolmut voivat muodostaa VCC:t solmusta toiseen PNNI-24
13 Metriikat kumuloidaan reittilaskennassa PNNI tukee QoS reititystä / reittien optimointia Viiveen vaihtelun CDV - cell delay variation Maksimiviiveen maxctd-maximumcelltransferdelay Hallinnollisen painon mukaan AW - administrative weight administraattori voi itse asettaa AW:n tulkinnan Optimointi tehdään yhdellä kriteerillä kerrallaan PNNI-25 PNNI signalointi ja reititysalgoritmi PNNI-27
14 Hierarkinen pinoesitys A..:sta C.2:een kertoo reitin e.g. from A.. to C.2: PG rajalla jo kuljettu polun osuus poistetaan PG A.: A..ÿA..2ÿA.. PG A: A.ÿA.2ÿA. Top: AÿBÿC Pinon huippu A.2:nreunasolmuavaaomanPG:nesityksen ja lisää sen pinon huippuun Pino-osoitin, jota päivitetään välisolmuissa Puhutaan DTL -pinosta (designated transit list). Se kuvaa lähdereitin. PNNI-28 Yhteyden muodostus perustuu hierarkian mukaiseen lähdereititykseen. Jos kohdeosoite on samassa vertaisryhmässä, lähtösolmu laskee reitin valmiiksi 2. Jos kohdeosoite on eri vertaisryhmässä. Lähtösolmu hakee alimman yhteisen vertaisryhmän ja muodostaa DTL pinon 2. Lähtösolmu lähettää yhteyspyynnön pinon huipun DTL-ohjeen mukaan. Välisolmut päivittävät pino-osoitinta. PG rajalla alimman tason osuus pinosta on kulutettu ja poistetaan pinosta. Yhteyspyyntö lähetetään PG rajan yli.. Vastaanottava reunasolmu etsii kohdetta omasta vertaisryhmästä, jos löytyy se laskee reitin valmiiksi. Jos ei löydy, se laskee polun alimman tason ryhmänsä läpi kohti solmua, jolla on sopiva linkki ulospäin ja päivittää sen pinon huippuun. Jatka kohdasta 2.2. PNNI-29
15 A., A.2, A. A. level 96 A..2.x A.. A..2 A.2.2, A.2. A., A.2, A. A.2 A.2. level 96 A.2.2 A.2. A..2, A.. A., A.2,A. A., A.2, A. A..4 A. Esimerkki A..2 A.. A.. level 96 A..4, A..2, A.. A., A.2, A. A..4, A..2, A.. A., A.2, A. B. 2 level 96 B.2 2 B..2, B.. B., B.2,B. B. B.2 B. B.2.x PNNI-0 Jos PNNI yhteys kohtaa estoa, yhteys palautetaan taaksepäin Palautus (crankback) joudutaan tekemään, jos kaikkea topologiatietoa ei ole ehditty mainostaa. Palautuksen takia, mikä tahansa polun solmu voi joutua tekemään reitityspäätöksen. Palautus tapahtuu DTL:n mukaisessa järjestyksessä. Palautus jatkuu normaalisti niin kauas, että alkuperäinen reittivalinta/policy voidaan pitää voimassa: Ensin lähimpään reunasolmuun, sitten seuraavan ylemmän tason reunasolmuun jne. PNNI-
16 A., A.2, A. A. level 96 A..2.x A.. A..2 A.2.2, A.2. A., A.2, A. A.2 A.2. level 96 A.2.2 A.2. A..2, A.. A., A.2,A. A., A.2, A. A..4 A. Esimerkki A..2 A.. A.. level 96 A..4, A..2, A.. A., A.2, A. A..4, A..2, A.. A., A.2, A. B. 2 level 96 B.2 2. Kohdataan esto. RELEASE takaisinpäin. B. B.2 B. B.2.x PNNI-2 A. level 96. Palautus ohittaa A.2.2 tason perusteella ja palaa lähtösolmuun A..2.x A.. A Lähtösolmu laskee uuden reitin A.ÿ A.2ÿB. A.2 A.2. level 96 A.2.2 A.2. A..4 A. Esimerkki A..2 A.. A.. level A..4 loi edellisen DTL:n ja yrittää siksi vaihtoehtoista reittiä. Oletetaan, että resurssit eivät riitä. Palautuksen taso nousee. B. 2 level 96 B.2 2. Kohdataan esto. RELEASE takaisinpäin. B. B.2 B. B.2.x PNNI-
17 PNNI-reitityksen perusperiaatteita Reititys tapahtuu vertaisryhmittäin (PG - peer group). Valittua reittiä kuvataan DTL-listalla/pinolla (designated transit list), alkuperäis-dtl-pinon muodostaa lähtösolmu. Kunkin transitvertaisryhmän reunasolmu (tulosolmu) päivittää DTL-pinoa laskemalla reitin oman ryhmän läpi ja lisäämällä sen pinon huippuun. Vertaisryhmän sisäiset solmut toimivat DTL-ohjeen mukaan ja päivittävät DTL-osoitinta. Jos kohdataan estoa, yhteyspyyntö palautetaan taaksepäin niin pitkälle, että sopiva reunasolmu voi valita vaihtoehtoisen reitin. Kaikissa tilanteissa koko reitti pyritään valitsemaan lähtösolmun hyväksymien QoS parametrien mukaan. PNNI-5 Why is PNNI based on source routing? Algorithm can be different in different systems Inconsistency in routing decisions when switches use different routing algorithms Circuit switching ÿ loops and inefficient routes serious Inconsistency in routing databases among the switches (typically due to changes in topology information that have not fully propagated yet) Replicates the cost of the path selection at each system QoS calculations may be heavy PNNI-6
PNNI Private Network to Network Interface
PNNI Private Network to Network Interface Periaatteet Topologiakäsite, hierarkia, aggregointi Reititysprotokolla Yhteyden muodostus PNNI-1 ATM:n perusteita ATM = Asynchronous Transfer Mode Yhteydellinen
PNNI - Private Network to Network Interface
PNNI - Private Network to Network Interface Principles Topology concepts Routing Protocols Topology aggregation Call setup and routing algorithm 6- Private-Network-to-Network Interface (PNNI) on tarkoitettu
PNNI - Private Network to Network Interface
PNNI - Private Network to Network Interface Principles Topology concepts Routing Protocols Topology aggregation Call setup and routing algorithm 6-1 ATM:n perusteita ATM = Asynchronous Transfer Mode Yhteydellinen
PNNI - Private Network to Network Interface
PNNI - Private Network to Network Interface Principles Topology concepts Routing Protocols Topology aggregation Call setup and routing algorithm PNNI- ATM:n perusteita ATM = Asynchronous Transfer Mode
PNNI - Private Network to Network Interface
PNNI - Private Network to Network Interface Principles Topology concepts Routing Protocols Topology aggregation Call setup and routing algorithm 6- Private-Network-to-Network Interface (PNNI) on tarkoitettu
S ATM JA MULTIMEDIA SEMINAARI, KEVÄT -97
S-38.201 ATM JA MULTIMEDIA SEMINAARI, KEVÄT -97 PNNI-PROTOKOLLAN MUKAINEN YHTEYDENMUODOSTUS 17.02.1997 Mika Loukola S, 41733L Mika.Loukola@hut.fi SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ...3 LYHENTEET...4 KUVALUETTELO...5
100 % Kaisu Keskinen Diat
100 % Kaisu Keskinen Diat 98-103 4-1 Chapter 4: outline 4.1 introduction 4.2 virtual circuit and datagram 4.3 what s inside a router 4.4 IP: Internet Protocol datagram format IPv4 addressing ICMP IPv6
Liikenne ATM- ja SDHverkoissa
Liikenne ATM- ja SDHverkoissa 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 0DUNXV3HXKNXUL Tämä ja OSI Liikenteen kanavointi Liikenteen hallinta Reititys 7 sovellus 6 esitystapa 5 yhteysjakso 4 siirto 3 verkko
Introduction to exterior routing
Introduction to exterior routing CIDR-1 Autonomous Systems AS Autonomous System on Internetin hallinnollinen alue, eli osa verkosta, jolla on yksi omistaja. AS:lla käytössä on yleensä yksi (sisäinen) reititysprotokolla,
Verkkokerroksen palvelut. 4. Verkkokerros. Virtuaalipiiri (virtual circuit) connection-oriented ~ connectionless. tavoitteet.
4. Verkkokerros sovelluskerros asiakas kuljetuskerros end-to-end verkkokerros Verkkokerroksen palvelut tavoitteet palvelut riippumattomia aliverkkojen tekniikasta kuljetuskerros eristettävä aliverkkojen
Sisältö. Linkkikerros ja sen laitteet Linkkikerroksen osoitteet (MAC-osoite) ARP (eli IP-MAC-mäppäys) ja kytkintaulu
Sisältö Linkkikerros ja sen laitteet Linkkikerroksen osoitteet (MC-osoite) RP (eli IP-MC-mäppäys) ja kytkintaulu Jaetut linkit: monipääsyprotokollat (multiple access) Lähiverkko (LN) Virheiden havaitseminen
Introduction to exterior routing
Introduction to exterior routing CIDR-1 Autonomous Systems AS Autonomous System on Internetin hallinnollinen alue, eli osa verkosta, jolla on yksi omistaja. AS:lla käytössä on yleensä yksi (sisäinen) reititysprotokolla,
OSI-malli. S Tietoliikenneverkot. Miksi kytketään. Välitys ja kytkeminen OSI-mallissa. /XHQWR.\WNHQWlMDUHLWLW\V
Teknillinen korkeakoulu Teletekniikan laboratorio OSImalli S8.88 Tietoliikenneverkot 7 sovelluskerros 7 sovelluskerros /XHQWR.\WNHQWlMUHLWLW\V esitystapakerros yhteysjakso esitystapakerros yhteysjakso
Introduction to exterior routing
Introduction to exterior routing CIDR-1 Autonomous Systems AS - Autonomous System on Internetin hallinnollinen alue, eli osa verkosta, jolla on yksi omistaja. AS:lla käytössä on yleensä yksi (sisäinen)
Introduction to exterior routing. Autonomous Systems
Introduction to exterior routing CIDR1 Autonomous Systems AS Autonomous System on Internetin hallinnollinen alue, eli osa verkosta, jolla on yksi omistaja. AS:lla käytössä on yleensä yksi (sisäinen) reititysprotokolla,
Internet Protocol version 6. IPv6
Internet Protocol version 6 IPv6 IPv6 Osoiteavaruus 32-bittisestä 128-bittiseksi Otsikkokentässä vähemmän kenttiä Lisäominaisuuksien määritteleminen mahdollista Pakettien salaus ja autentikointi mahdollista
Kattava katsaus reititykseen
M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/29) S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000 Luento 4: Reititys Kattava katsaus reititykseen M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/29) S 38.122 Telecommunication Switching Technology II (2
reititystietojen vaihto linkkitilaviestejä säännöllisin väliajoin ja topologian muuttuessa
OSPF:n toiminta reititystietojen vaihto linkkitilaviestejä säännöllisin väliajoin ja topologian muuttuessa viestit tulvitetaan, viestit numeroidaan, viestit kuitataan viestit ohjataan valitulle (designed)
reititystietojen vaihto linkkitilaviestejä säännöllisin väliajoin ja topologian muuttuessa
OSPF:n toiminta reititystietojen vaihto linkkitilaviestejä säännöllisin väliajoin ja topologian muuttuessa viestit tulvitetaan, viestit numeroidaan, viestit kuitataan viestit ohjataan valitulle (designed)
OSPF:n toiminta. Välittäjäreititin. Hello-paketti. Hello-paketin kentät. Hello-paketin kentät jatkuvat. OSPF-sanomat hello naapurien selvillesaaminen
OSPF:n toiminta reititystietojen vaihto linkkitilaviestejä säännöllisin väliajoin ja topologian muuttuessa viestit tulvitetaan, viestit numeroidaan, viestit kuitataan viestit ohjataan valitulle (designed)
S Tietoliikenneverkot
Teknillinen korkeakoulu Teletekniikan laboratorio S-8.88 Tietoliikenneverkot Luento : Kytkentä ja reititys tietoliikenneverkoissa 5.9.999 S-8.88 Tietoliikenneverkot / Marko Luoma Miksi kytketään Suoraan
Verkkokerroksen palvelut
4. Verkkokerros sovelluskerros asiakas kuljetuskerros end-to-end verkkokerros deliver packets given to it by its customers siirtoyhteyskerros peruskerros 2/5/2003 1 Verkkokerroksen palvelut tavoitteet
Multicast. Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta
Multicast Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta 1 Johdanto Tietoverkoissa voidaan lähettää kolmella eri tavalla Unicast
OSI ja Protokollapino
TCP/IP OSI ja Protokollapino OSI: Open Systems Interconnection OSI Malli TCP/IP hierarkia Protokollat 7 Sovelluskerros 6 Esitystapakerros Sovellus 5 Istuntokerros 4 Kuljetuskerros 3 Verkkokerros Linkkikerros
Verkkokerroksen palvelut. 4. Verkkokerros. Virtuaalipiiri (virtual circuit) connection-oriented ~ connectionless. tavoitteet.
. Verkkokerros sovelluskerros asiakas kuljetuskerros end-to-end verkkokerros Verkkokerroksen palvelut tavoitteet palvelut riippumattomia aliverkkojen tekniikasta kuljetuskerros eristettävä aliverkkojen
4. Verkkokerros. sovelluskerros. kuljetuskerros. verkkokerros. siirtoyhteyskerros peruskerros. asiakas. end-to-end
4. Verkkokerros sovelluskerros asiakas kuljetuskerros end-to-end verkkokerros deliver packets given to it by its customers siirtoyhteyskerros peruskerros 11.2.2002 1 Verkkokerroksen palvelut tavoitteet
Lisää reititystä. Tietokoneverkot 2009 (4 op) Syksy Futurice Oy. Lisää reititystä. Jaakko Kangasharju
Tietokoneverkot 2009 (4 op) jaakko.kangasharju@futurice.com Futurice Oy Syksy 2009 (Futurice Oy) Syksy 2009 1 / 39 Sisältö 1 2 (Futurice Oy) Syksy 2009 2 / 39 Sisältö 1 2 (Futurice Oy) Syksy 2009 3 / 39
Lisää reititystä. Tietokoneverkot 2008 (4 op) Syksy Teknillinen korkeakoulu. Lisää reititystä. Jaakko Kangasharju
Tietokoneverkot 2008 (4 op) jkangash@cc.hut.fi Teknillinen korkeakoulu Syksy 2008 (TKK) Syksy 2008 1 / 39 Sisältö 1 2 (TKK) Syksy 2008 2 / 39 Sisältö 1 2 (TKK) Syksy 2008 3 / 39 iksi monilähetys? : saman
Reititys. Tämä ja OSI 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 0DUNXV3HXKNXUL. Yhteyden jakaminen Reititys Kytkentä Internet-protokolla TCP, UDP
Reititys 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 DUNXVHXKNXUL Tämä ja OSI Yhteyden jakaminen Reititys Kytkentä Internet-protokolla TCP, UDP 7 sovellus 6 esitystapa 5 yhteysjakso 4 siirto verkko linkki fyysinen
100 % Kaisu Keskinen Diat
100 % Kaisu Keskinen Diat 121-134 4-1 BGP route selection router may learn about more than 1 route to destination AS, selects route based on: 1. local preference value attribute: policy decision 2. shortest
Luennon aiheet. S Tietoliikenneverkot. Mihin IP-kytkentää tarvitaan? Miltä verkko näyttää? Vuon määrittely. Vuon määrittely
Luennon aiheet S-38.188 Tietoliikenneverkot,3N\WNHQWl -XNND1XUPL Ongelmakenttä teoriaa mittaustuloksia Ratkaisumallit IP switching Tag switching MPOA muut ratkaisut MPLS 5.11.1997 Jukka Nurmi/ TKK Teletekniikka
Reititys. 4. Reititys (Routing) Verkkokerroksen tehtävänä on toimittaa data (paketit) lähettäjän koneelta vastaanottajan koneelle. Reititysalgoritmit
4. Reititys (Routing) Verkkokerroksen tehtävänä on toimittaa data (paketit) lähettäjän koneelta vastaanottajan koneelle Välissä voi olla hyvin monimutkainen monista erilaisista aliverkoista koostuva verkko.
4. Reititys (Routing)
4. Reititys (Routing) Verkkokerroksen tehtävänä on toimittaa data (paketit) lähettäjän koneelta vastaanottajan koneelle Välissä voi olla hyvin monimutkainen monista erilaisista aliverkoista koostuva verkko.
4. Reititys (Routing)
4. Reititys (Routing) Verkkokerroksen tehtävänä on toimittaa data (paketit) lähettäjän koneelta vastaanottajan koneelle Välissä voi olla hyvin monimutkainen monista erilaisista aliverkoista koostuva verkko.
Reititys. 4. Reititys (Routing) Verkkokerroksen tehtävänä on toimittaa data (paketit) lähettäjän koneelta vastaanottajan koneelle. Reititysalgoritmit
4. Reititys (Routing) Verkkokerroksen tehtävänä on toimittaa data (paketit) lähettäjän koneelta vastaanottajan koneelle Välissä voi olla hyvin monimutkainen monista erilaisista aliverkoista koostuva verkko.
Monilähetysreititys. Paketti lähetetään usealle vastaanottajalle Miksi? Monet sovellukset hyötyvät
Monilähetysreititys Paketti lähetetään usealle vastaanottajalle Miksi? Monet sovellukset hyötyvät ohjelmistopäivitykset WWW-välimuistien päivitykset etäopetus, virtuaalikoulu videoiden, äänitteiden lähetys
Reititys. 4. Reititys (Routing) Verkkokerroksen tehtävänä on toimittaa data (paketit) lähettäjän koneelta vastaanottajan koneelle. Reititysalgoritmit
4. Reititys (Routing) Verkkokerroksen tehtävänä on toimittaa data (paketit) lähettäjän koneelta vastaanottajan koneelle Välissä voi olla hyvin monimutkainen monista erilaisista aliverkoista koostuva verkko.
4. Reititys (Routing)
4. Reititys (Routing) Verkkokerroksen tehtävänä on toimittaa data (paketit) lähettäjän koneelta vastaanottajan koneelle Välissä voi olla hyvin monimutkainen monista erilaisista aliverkoista koostuva verkko.
Johdanto. Multicast. Unicast. Broadcast. Protokollat. Multicast
Multicast Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta MBone Johdanto Tietoverkoissa voidaan lähettää kolmella eri tavalla + Unicast
Tiedonvälitystekniikka 1-3 ov. Kurssin sisältö ja tavoite
Tiedonvälitystekniikka 1-3 ov Luennoitsija: Ma prof. Raimo Kantola raimo.kantola@hut.fi, SG 210 ke 10-12 Assistentti: Erik. Tutkija Mika Ilvesmäki (lynx@tct.hut.fi) Tiedotus: http://www.tct.hut.fi/opetus/s38110/...
S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory
S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Pakettikytkentäiset verkot Kertausta: Verkkojen OSI kerrosmalli Sovelluskerros Esitystapakerros Istuntokerros Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen
T Harjoitustyöluento
29. syyskuuta 2010 Luennon sisältö 1 2 3 Simulaatiopalvelin Moodle Harjoitustyön demoaminen 4 Aikataulu Kysyttävää? Harjoitustyössä toteutetaan ohjelma, joka simuloi reititintä: ohjelma vastaanottaa reititysdataa
4 reititintyyppiä. AS:ien alueet. sisäinen reititin alueen sisäisiä. alueen reunareititin sekä alueessa että runkolinjassa
Yhden AS:n sisällä reitittimet käyttävät samaa reititysprotokollaa (intra-as protocol) OSPF, RIP, kukin reititin tuntee kaikki muut tämän AS:n reitittimet ja saa niiltä reititystietoja tietää mikä reititin
reitittimet käyttävät samaa reititysprotokollaa (intra-as protocol)
Yhden AS:n sisällä reitittimet käyttävät samaa reititysprotokollaa (intra-as protocol) OSPF, RIP, kukin reititin tuntee kaikki muut tämän AS:n reitittimet ja saa niiltä reititystietoja tietää mikä reititin
reitittimissä => tehokkaampi 2005 Markku Kojo IPv6
4. IPv6-protokolla (RFC 2460) Enemmän osoitteita 16 tavua osoitteelle => osoitteita paljon! Virtaviivaistettu nopeampi käsittely k reitittimissä => tehokkaampi Uusia piirteitä Erilaisten sovellusten tarpeet
Multicast. Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta MBone
Multicast Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta MBone Petri Vuorimaa 1 Johdanto Tietoverkoissa voidaan lähettää kolmella
T : Max-flow / min-cut -ongelmat
T-61.152: -ongelmat 4.3.2008 Sisältö 1 Määritelmät Esimerkki 2 Max-flow Graafin leikkaus Min-cut Max-flow:n ja min-cut:n yhteys 3 Perusajatus Pseudokoodi Tarkastelu 4 T-61.152: -ongelmat Virtausverkko
DownLink Shared Channel in the 3 rd Generation Base Station
S-38.110 Diplomityöseminaari DownLink Shared hannel in the 3 rd Diplomityön tekijä: Valvoja: rofessori Samuli Aalto Ohjaaja: Insinööri Jari Laasonen Suorituspaikka: Nokia Networks 1 Seminaarityön sisällysluettelo
4. Reititys (Routing)
4. Reititys (Routing) Verkkokerroksen tehtävänä on toimittaa data (paketit) lähettäjän koneelta vastaanottajan koneelle Välissä voi olla hyvin monimutkainen monista erilaisista aliverkoista koostuva verkko.
Multicast. Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta
Multicast Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta 1 Johdanto Tietoverkoissa voidaan lähettää kolmella eri tavalla Unicast
3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu
End- to- end 3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu prosessilta prosessille looginen yhteys portti verkkokerros koneelta koneelle IP-osoite peittää verkkokerroksen puutteet jos verkkopalvelu ei ole riittävän
Tietoverkot ja QoS. QoS ATM QoS-toteutukset Integrated Services Differentiated Services. Petri Vuorimaa 1
Tietoverkot ja QoS QoS ATM QoS-toteutukset Integrated Services Differentiated Services Petri Vuorimaa 1 Quality of Service (QoS) Tiedonsiirron vaatimukset määritellään QoSparametrien avulla: + esim. viive,
3/3/15. Verkkokerros 2: Reititys CSE-C2400 Tietokoneverkot Kirjasta 4.2-4.3, 4.5-4.8. Verkkokerros. Internet-protokollapino ja verkkokerroksen tehtävä
do what I mean // : Reititys CSE-C400 Tietokoneverkot Kirjasta 4.-4., 4.-4.8 Tällä luennolla Reititys Internet-verkossa ja internet-verkoissa Internetin rakenne Reititysprotokollat ja algoritmit Reitittimen
Vuonohjaus: ikkunamekanismi
J. Virtamo 38.3141 Teleliikenneteoria / Ikkunointiin perustuva vuonohjaus 1 Vuonohjaus: ikkunamekanismi Kuittaamattomina liikkeellä olevien segmenttien (data unit) lkm W (ikkuna) Lähetyslupien kokonaismäärä
Reititys. Tietokoneverkot 2009 (4 op) Syksy Futurice Oy. Reititys. Jaakko Kangasharju.
algoritmit Tietokoneverkot 2009 (4 op) jaakko.kangasharju@futurice.com Futurice Oy Syksy 2009 (Futurice Oy) Syksy 2009 1 / 45 Sisältö 1 algoritmit 2 3 4 algoritmit 5 6 (Futurice Oy) Syksy 2009 2 / 45 Sisältö
TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri. Pikaohje
TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri Pikaohje Pikaohje Myyntipaketin sisältö 1. TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & palomuuri 2. AC-DC sähköverkkomuuntaja 3. RJ-11 puhelinjohto ja suomalainen
Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja
Siltojen haitat sillat puskuroivat ja aiheuttavat viivettä ei vuonsäätelyä => sillan kapasiteetti voi ylittyä kehysrakenteen muuttaminen => virheitä jää havaitsematta Yleisesti edut selvästi suuremmat
j n j a b a c a d b c c d m j b a c a d a c b d c c j
TEKNILLINEN KORKEAKOULU Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitos S-38.115 Liikenneteorian perusteet, Kevät 2008 Demonstraatiot Luento 12 29.2.2008 D12/1 Tarkastellaan verkkoa, jossa on solmua ja linkkiä.
IPTV:n asettamat vaatimukset verkolle ja palvelun toteutus. Lauri Suleva TI07 Opinnäytetyö 2011
IPTV:n asettamat vaatimukset verkolle ja palvelun toteutus SimuNetissä Lauri Suleva TI07 Opinnäytetyö 2011 Johdanto Työn tarkoituksena tutustua IPTV-palveluun yleisesti IPTV-palveluun vaikuttavien tekijöiden
Siltojen haitat Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat
Siltojen haitat sillat puskuroivat ja aiheuttavat viivettä ei vuonsäätelyä => sillan kapasiteetti voi ylittyä kehysrakenteen muuttaminen => virheitä jää havaitsematta Yleisesti edut selvästi suuremmat
PCM (Pulse Code Modulation)
PCM (Pulse Code Modulation) Tekniikka analogisen signaalin digitalisointiin nykyaikaisen puhelinjärjestelmän peruspalikka useita erilaisia versioita käytössä USA, Japani: T1 carrier -tekniikka ITU-T (CCITT)
T1-linja (tai DS1 (digital signal)) T1-linjojen yhdistäminen SONET/SDH. Tavoitteet
Yleensä tasoja on 256 kappaletta => 8 bittiä PCM (Pulse Code Modulation) 7 111 Tekniikka analogisen signaalin digitalisointiin nykyaikaisen puhelinjärjestelmän peruspalikka useita erilaisia versioita käytössä
Internet perusteet. Internet perusteet Osoitteet IPv4 ja ICMP -protokollat ARP - Address Resolution Protocol. Internet-1. S-38.
Internet perusteet Internet perusteet Osoitteet IPv4 ja ICMP -protokollat ARP - Address Resolution Protocol Internet-1 Analyysin tasot Tuotteet Markkinat Määrittelyt, RFC, draft specifications Protokollat
PCM (Pulse Code Modulation)
PCM (Pulse Code Modulation) Tekniikka analogisen signaalin digitalisointiin nykyaikaisen puhelinjärjestelmän peruspalikka useita erilaisia versioita käytössä USA, Japani: T1 carrier -tekniikka ITU-T (CCITT)
ICMP-sanomia. 3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol)
3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol) ARP (Address Resolution Protocol) DHCP (Dynamic Host Configuration Protocol) CIDR (Classless InterDomain Routing)
3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu
3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu End- to- end lta lle looginen yhteys portti verkkokerros koneelta koneelle I-osoite peittää verkkokerroksen puutteet jos verkkopalvelu ei ole riittävän hyvä, sitä
3. IP-kerroksen muita protokollia ja
3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol) ARP (Address Resolution Protocol) DHCP (Dynamic Host Configuration Protocol) CIDR (Classless InterDomain Routing)
S-38.118 Teletekniikan perusteet
S-38.118 Teletekniikan perusteet Laskuharjoitus 3 Paketoinnin hyötysuhde 1 Harjoitus 3 koostuu: Demoluento (45 min) Datan siirtäminen Internetissä yleensä Laskuesimerkki datan siirtämisestä Äänen siirtäminen
Teleliikenne vs. Dataliikenne Piirikytkentä & Pakettikytkentä
CT30A2003 Tietoliikennetekniikan perusteet Teleliikenne vs. Dataliikenne Piirikytkentä & Pakettikytkentä Lappeenranta University of Technology / JP, PH, AH 1 Kytkentäiset verkot Kytkentäinen verkko koostuu
Verkkokerroksen palvelut. 4. Verkkokerros. Virtuaalipiiri (virtual circuit) connection-oriented ~ connectionless. tavoitteet.
4. Verkkokerros sovelluskerros asiakas kuljetuskerros end-to-end verkkokerros Verkkokerroksen palvelut tavoitteet palvelut riippumattomia aliverkkojen tekniikasta kuljetuskerros eristettävä aliverkkojen
Algoritmit 1. Luento 9 Ti Timo Männikkö
Algoritmit 1 Luento 9 Ti 7.2.2017 Timo Männikkö Luento 9 Graafit ja verkot Kaaritaulukko, bittimatriisi, pituusmatriisi Verkon lyhimmät polut Floydin menetelmä Lähtevien ja tulevien kaarien listat Forward
5. Verkkokerros. Verkkokerroksen palvelut. Tulvitus jokainen saapunut paketti lähetetään kaikille muille ulosmenoille.
5. Verkkokerros sovelluskerros asiakas kuljetuskerros end-to-end verkkokerros deliver packets given to it by its customers siirtoyhteyskerros Verkkokerroksen palvelut tavoitteet palvelut riippumattomia
1. B-ISDN: PROTOKOLLAT
1. B-ISDN: PROTOKOLLAT 1980- luvun alkupuolella käynnistettiin kehitystyö, jonka päämääränä oli siirtyä erillisverkoista monipalveluverkkoihin. Perinteisesti eri käyttötarkoitusta varten oli suunniteltu
OSI malli. S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000. Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet
M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/38) S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000 Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet OSI malli M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/38) OSI malli kuvaa kommunikaatiota erilaisten protokollien mukaisissa
Verkkokerros 2: Reititys
Verkkokerros 2: Reititys CSE-C2400 Tietokoneverkot Kirjasta 4.2-4.3, 4.5-4.8 Sanna Suoranta Osa sisällöstä adaptoitu seuraavista lähteistä: J.F. Kurose and K.W. Ross: Computer Networking: A Top-Down Approach
Seramon projekti Kimmo Haukimäki & Jani Lirkki Agora Center Jyväskylän yliopisto, 40351 Jyväskylä Suomi Contents 1 Johdanto 1 2 Systeemin kuvaus 1 2.1 MPLS tekniikka................................. 1
Multicast perusteet. Ins (YAMK) Karo Saharinen Karo Saharinen
Multicast perusteet Ins (YAMK) Karo Saharinen 20.04.2016 Lyhenteitä Multicastissä Lyhenne PIM PIM-SM PIM-DM MC ASM SSM RP BSR IGMP UC (S,G) Selite Protocol Independent Multicast PIM Sparse Mode PIM Dense
Johdanto Internetin reititykseen
Johdanto Internetin reititykseen IPv4, ICMP, ARP, osoitteet (Luvut 2-3 Huiteman kirjassa) Internet-1 Analyysin tasot Tuotteet Markkinat Määrittelyt, RFC, draft specifications Protokollat Periaatteet, Vaatimukset
Johdanto Internetin reititykseen. Ethernet
Johdanto Internetin reititykseen Internet architecture IPv4, ICMP, ARP Addressing, routing principles (Luvut 2-3 Huiteman kirjassa) Internet-1 Ethernet Most widespread LAN technology Shared medium: Carrier
T-110.4100 Tietokoneverkot : Reititys sisäverkossa
T-110.4100 Tietokoneverkot : Reititys sisäverkossa Teemu Kiviniemi Funet-verkko CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy Luento pohjautuu Sanna Suorannan aiempaan materiaaliin. 7.2.2012 Luennon sisältö Reititys
Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Elektroniikan koulutusohjelma / tietoliikennetekniikka Opinnäytetyö 2011 Tuomo Korja
Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Elektroniikan koulutusohjelma / tietoliikennetekniikka Opinnäytetyö 2011 Tuomo Korja Tiedot KORJA, TUOMO Opinnäytetyö Työn ohjaaja Toimeksiantaja Huhtikuu 2011 Avainsanat
AS 3 AS 0. reitittimet käyttävät samaa reititysprotokollaa (intra-as protocol)
AS 3 Internet koostuu autonomisista systeemeistä AS (autonomous system), jotka yhdistetty runkolinjaalueella. AS 1 AS 5 AS 0 AS 2 AS 4 Yhden AS:n sisällä reitittimet käyttävät samaa reititysprotokollaa
AS 3 AS 5 AS 1 AS 0 AS 2 AS 4
AS 3 Internet koostuu autonomisista systeemeistä AS (autonomous system), jotka yhdistetty runkolinjaalueella. AS 1 AS 5 AS 0 AS 2 AS 4 Yhden AS:n sisällä reitittimet käyttävät samaa reititysprotokollaa
Hello-paketin kentät jatkuvat
Hello-paketin kentät jatkuvat Designated router Backup desigated router reititin ilmoittaa haluavansa toimia välittäjäreitittimenä tai varavälittäjäreitittimenä valintaa suoritetaan jatkuvasti ja joka
Hello-paketin kentät jatkuvat
Hello-paketin kentät jatkuvat Designated router Backup desigated router reititin ilmoittaa haluavansa toimia välittäjäreitittimenä tai varavälittäjäreitittimenä valintaa suoritetaan jatkuvasti ja joka
Security server v6 installation requirements
CSC Security server v6 installation requirements Security server version 6.4-0-201505291153 Pekka Muhonen 8/12/2015 Date Version Description 18.12.2014 0.1 Initial version 10.02.2015 0.2 Major changes
SMART BUSINESS ARCHITECTURE
SMART BUSINESS ARCHITECTURE RAJATTOMAN VERKON ALUSTA Mihail Papazoglou, järjestelmäasiantuntija Agenda Markkinatrendit Miksi Smart Business Architecture? LAN Security Yhteenveto 2010 Cisco Systems, Inc.
S Tietoliikenneverkot / Marko Luoma 1
Teknillinen korkeakoulu Teletekniikan laboratorio Tietoliikenneverkot Luento 4: Reititys 29.9.1999 S-38.188 Tietoliikenneverkot / Marko Luoma 1 Ja taas OSI 7 sovelluskerros 6 esitystapakerros 5 yhteysjakso
SDH. Mikä SDH 0DUNR/XRPD
SDH 0DUNR/XRPD 1988 TVT I / Marko Luoma & Raimo Kantola 1 Mikä SDH Synkronisen digitaalisen hierarkian (SDH) mukaisessa tiedonsiirrossa kaikki tieto on pakattu kehyksiin, jotka toistuvat 8000 kertaa sekunnissa.
Johdanto Internetin reititykseen
Johdanto Internetin reititykseen Internet architecture IPv4, ICMP, ARP Addressing, routing principles (Luvut 2-3 Huiteman kirjassa) Internet-1 Internet Architecture Principles End-to-end principle All
Demonstraatiot Luento
TEKNILLINEN KORKEAKOULU Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitos S-8.45 Liikenneteorian perusteet, Kevät 8 Demonstraatiot Luento 8..8 D/ Tarkastellaan seuraavaa yksinkertaista piirikytkentäistä (runko)verkkoa.
1. ATM: SIGNALOINTI. 1.1 Protokollat
1. ATM: SIGNALOINTI ITU-T:n N-ISDN:n suositukset normaaliin puhelunohjaukseen sisältyvät Q.930-sarjaan ja niitä kutsutaan DSS 1:ksi (Digital Subscriber Signaling No. 1). Lisäykset DSS 1:n B-ISDN sovelluksia
Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1)
M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/20) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/20) Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) WAN Marko Luoma TKK Teletekniikan laboratorio LAN M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (3/20) M.Sc.(Tech.) Marko
Kuva 1. Satunnaisesti valitun kytkimen ominaisuuksia.
Spanning Tree -protokollalla on jo pitkät perinteet. Sen ensimmäinen versio julkaistiin jo vuonna 1990 ja se tunnettiin tarkemmin standardina 802.1D. Protokolla on määritelty alla olevassa englannin kielisessä
Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki
Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei:6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2007/ Liisa Marttinen 1 Sisältö Langattoman linkin ominaisuudet Lnagattoman
Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki
Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei:6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2007/ Liisa Marttinen 1 Sisältö Langattoman linkin ominaisuudet Lnagattoman
Page1. Esimerkki AS. Reititystietojen vaihto. OSPF:n toiminta. Reitittimen R6 reititystaulu. reititystietojen vaihto Kukin reititin lähettl
N N R Esimerkki AS N3 N4 N5 N6 Esimerkki AS: a) suunnattu verkko ja b) lyhyimmän n polun puu :lle N N 3 R N3 N8 N4 8 8 N5 7 6 8 4 7 N7 8 N6 a) N8 N7 9 b) N N 3 R N3 N8 4 N4 8 8 N5 6 7 N7 8 9 N6 Reitittimen
Linkkikerros, osa 2: layer-2 verkot
Linkkikerros, osa 2: layer-2 verkot CSE-C2400 Tietokoneverkot 11.03.2014 Matti Siekkinen Osa sisällöstä adaptoitu seuraavista lähteistä: J.F. Kurose and K.W. Ross: Computer Networking: A Top-Down Approach
Tiivistelmä artikkelista Constrained Random Walks on Random Graphs: Routing Algorithms for Large Scale Wireless Sensor Networks
Tiivistelmä artikkelista Constrained Random Walks on Random Graphs: Routing Algorithms for Large Scale Wireless Sensor Networks Heikki Tikanmäki 20.02.2005 1 Johdanto Paperissa [1] tarkastellaan reititysongelmaa
Protokollien yleiset toiminnot
CT30A2003 Tietoliikennetekniikan perusteet Protokollien yleiset toiminnot 1 Järjestelmä ja olio Eri järjestelmissä sijaitsevat oliot kommunikoivat keskenään - Jotta se olisi mahdollista, täytyy niiden