Peruspalvelubudjettitarkastelu

Transkriptio

1 Peruspalvelubudjettitarkastelu a/2010 Kunnat

2

3 Peruspalvelubudjettitarkastelu 2011 Valtiovarainministeriön julkaisuja 38a/2010 Kunnat

4 VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL 28 (Snellmaninkatu 1 A) VALTIONEUVOSTO Puhelin (vaihde) Internet: Taitto: Pirkko Ala-Marttila/VM-julkaisutiimi Helsinki 2010

5 Kuvailulehti Julkaisija ja julkaisuaika Valtiovarainministeriö, syyskuu 2010 Tekijät Kunnallistalouden ja hallinnon neuvottelukunta ja peruspalveluohjelman ministeriryhmä Julkaisun nimi Peruspalvelubudjettitarkastelu 2011 Julkaisun osat/ muut tuotetut versiot Julkaisu on saatavissa osoitteesta Asiasanat kunnat, kuntatalous, kuntien menot, kuntien verotulot, valtionavut, kuntien rahoitusosuudet Julkaisusarjan nimi ja numero Valtiovarainministeriön julkaisuja 38a/2010 Julkaisun myynti/jakaja Valtiovarainministeriö, julkaisutiimi, s-posti: Painopaikka ja -aika Julkaistu ainoastaan sähköisessä muodossa ISBN (PDF) ISSN (PDF) Sivuja 32 Kieli Suomi Tiivistelmä Peruspalvelubudjettitarkastelussa arvioidaan kuntatalouden kehitysnäkymiä vuoteen Kuntien menojen kehityksen arvioinnissa on otettu huomioon valtion toimenpiteistä aiheutuvat tehtävien muutokset, väestön ikärakenteen ja väestön määrän muutokset, kunta-alan ansiotason nousu sekä työnantajan sosiaalivakuutusmaksujen muutos. Kuntien verotulojen arvioinnissa on huomioitu palkkasumman muutos, verotusperusteiden muutokset sekä taloudellisen kehityksen muutostekijöitä. Valtionapujen muutoksen arvioinnissa on otettu huomioon verokevennysten kompensaationa toteutettava kustannusneutraali muutos sekä valtionosuusperusteisiin vaikuttavat väestön määrän ja ikärakenteen muutokset. Peruspalvelubudjettitarkasteluun sisältyy taulukko, jossa verrataan valtion toimenpiteiden vaikutuksia kuntien menoihin ja tuloihin vuodesta 2010 vuoteen 2011.

6 Presentationsblad Utgivare och datum Finansministeriet, september 2010 Författare Delegationen för kommunal ekonomi och kommunförvaltningen samt ministergruppen för basserviceprogrammet Publikationens titel Basservicebudgetöversikt 2011 Publikationens andra versioner Publikationen finns på finska på Nyckelord Publikationsserie och nummer Finansministeriet publikationer 38a/2010 Beställningar/distribution Finansministeriets publikationsteam, e-post: Tryckeri/tryckningsort och -år Finns endast i elektronisk form ISBN (PDF) ISSN (PDF) Sidor 32 Språk Finska Sammandrag Kommunekonomins utvecklingsutsikter utvärderas i basservicebudgetöversikten till år Man har vid utvärderingen av utvecklingen av kommunernas utgifter tagit i beaktande de förändringar i uppgifterna som beror på statens åtgärder, ändringarna i befolkningens ålderstruktur och befolkningsmängden, höjningen i kommunbranschens lönenivå samt förändringarna i arbetsgivarens socialförsäkringspremier. Basservicebudgetöversikten innehåller en tabell där man jämför effekterna av statens åtgärder på kommunernas utgifter och inkomster från år 2010 till 2011.

7 Description page Publisher and date Ministry of Finance, September 2010 Author(s) The Advisory Board for Municipal Administration and Economy and the Ministerial Working Group preparing the Basic Public Services Programme Title of publication Basic Public Services Budget Review 2011 Parts of publication/ other versions released The publication is available in Finnish at Keywords Publication series and number Ministry of Finance publications 38a/2010 Distribution and sale Ministry of Finance, publications team, Printed by Available in electronic form only ISBN (PDF) ISSN (PDF) No. of pages 32 Language Finnish Abstract The basic public services budget review examines projected local government finances up to Factors such as changes in duties effected by central government to local government, demographic changes, the rise in the earnings level in local government and adjustments in employers social insurance contributions were all taken into account when drawing up the expenditure estimates for local government. Changes in the wage bill and in the tax bases as well as potential variables that affect the economic outlook were taken into consideration in the tax revenue estimates. Cost-neutral changes that will be implemented by means of tax cut compensations and the effect of variations in population size and age structure on the bases for central government transfers to local government were also taken into account in the assessments on changes in government grants. This publication includes a table that compares the impact of central government measures on local government revenue and expenditure between 2010 and 2011.

8

9 Sisältö 1 Peruspalvelubudjettitarkastelu Kuntien valtionosuusjärjestelmä Kuntatalouden tila ja kehitysnäkymät Kuntien menot Kuntien verotulot Valtionavut Tuottavuuden parantaminen Kunta- ja palvelurakenneuudistus...30 Liite 1 Kokonaistaloudellinen kehitys ja eräitä taustaoletuksia kuntien talouteen vaikuttavista tekijöistä...31

10

11 11 1 Peruspalvelubudjettitarkastelu 1.1 Kuntien valtionosuusjärjestelmä Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden laskenta perustuu seuraaviin perusteisiin: yleisen osan määräytymisperusteisiin; sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisiin kustannuksiin; esi- ja perusopetuksen sekä yleisten kirjastojen laskennallisiin kustannuksiin taiteen perusopetuksen ja yleisen kulttuuritoimen määräytymisperusteisiin; ja erityisen harvan asutuksen, saaristokuntien sekä saamelaisten kotiseutualueen kuntien lisätyn valtionosuuden määräytymisperusteisiin. Valtionosuutta lisätään tai vähennetään verotuloihin perustuvalla valtionosuuksien tasauksella. Järjestelmää täydentää harkinnanvarainen valtionosuuden korotus tilapäisissä tai poikkeuksellisissa talousvaikeuksissa oleville kunnille. Lukioiden, ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun rahoitus perustuu ylläpitäjäjärjestelmään. Siinä rahoitus menee suoraan opetuksen järjestäjille oppilasmäärien mukaisina. Kunnille voidaan lisäksi myöntää valtionapua perustamiskustannuksiin ja kehittämishankkeisiin sekä tukea kuntien yhdistymiseen. Peruspalvelujen valtionosuus yksittäiselle kunnalle määräytyy siten, että valtionosuusperusteiden mukaisesta laskennallisesta kustannuksesta (sosiaali- ja terveydenhuolto, esi- ja perusopetus sekä kirjasto- ja kulttuuripalvelut) vähennetään kaikille kunnille yhtä suuri omarahoitusosuus. Laskennallisessa kustannuksessa otetaan huomioon kunkin kunnan palvelutarvetta kuvaavat tekijät ja olosuhdetekijät, mistä johtuen asukasta kohti lasketut valtionosuudet vaihtelevat kunnittain. Valtionosuusprosentti kuvaa valtion ja kuntien välistä kustannustenjakoa koko maan tasolla. Vuonna 2011 peruspalvelujen valtionosuusprosentti on 34,11 eli kunnan rahoitusosuus on 65,89 %. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalta rahoitettavissa palveluissa valtionosuusprosentti on 41,89, jolloin kunnan rahoitusosuus on 58,11 %.

12 12 Valtionosuusjärjestelmässä kuntien tulopohjaa tasataan kuntien verotuloihin perustuvalla valtionosuuden tasauksella. Valtionosuuden tasauslisää saavat kunnat, joiden laskennallinen verotulo asukasta kohti alittaa koko maan tasausrajan, joka on 91,86 % maan keskimääräisestä verotulosta. Tasauslisä kattaa täysimääräisesti tasausrajan ja kunnan laskennallisen verotulon erotuksen. Valtionosuuden tasausvähennys tehdään, mikäli kunnan laskennallinen verotulo ylittää tasausrajan. Vähennys on 37 % tasausrajan ylittävästä osasta. Kuntien peruspalvelujen valtionosuus ja kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki on budjetoitu valtiovarainministeriön hallinnonalalle. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle kuuluvat lukion, ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen rahoitus, teattereiden, orkestereiden ja museoiden valtionosuus sekä esi- ja perusopetuksessa tietyt kustannustenjaon piiriin kuuluvat palvelut (mm. 18 vuotta täyttäneiden perusopetus, lisäopetus, vammaisten oppilaiden osalta valtionosuuksiin tehtävät korotukset) sekä perustamishankkeiden valtionavustus ja eräiden muiden kohteiden harkinnanvaraiset valtionavustukset. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle on budjetoitu kehittämishankkeiden avustukset. Valtiokonttori hoitaa valtionosuuksien maksatuksen myös ylläpitäjäjärjestelmän mukaisten palvelujen osalta. Kuntien peruspalvelujen valtionosuudella pyritään siihen, että kuntien lakisääteiset tehtävät ja niiden kokonaisrahoitus ovat tasapainossa alueittain ja kuntaryhmittäin. Sosiaali- ja terveyspalvelujen, esi- ja perusopetuksen sekä kulttuuripalvelujen valtionavuilla pyritään turvaamaan kuntien mahdollisuudet pitää yllä riittävät peruspalvelut eri osissa maata. Kuntien harkinnanvaraisella valtionosuuden korotuksella pyritään huolehtimaan siitä, että vaikeimmassakin taloudellisessa asemassa olevat kunnat pystyvät suoriutumaan peruspalveluiden tuottamisesta ja näiden kuntien talouden tasapainoa voidaan parantaa. Kuntien yhdistymisavustuksilla edistetään vapaaehtoiselta pohjalta toteutuvia kuntien yhdistymisiä sekä muita sellaisia kunta- ja seuturakenteen muutoksia, jotka edesauttavat laadukkaiden ja tasavertaisten kunnallisten peruspalveluiden tuottamista taloudellisemmin. 1.2 Kuntatalouden tila ja kehitysnäkymät Kuntatalous näyttäisi selviävän talouskriisistä huomattavasti pelättyä pienemmin vaurioin. Useiden tekijöiden, kuten valtion kuntataloutta vahvistaneiden mittavien toimenpiteiden, odotettua suotuisamman työllisyyskehityksen, kustannustason nousun hidastumisen sekä kuntien omien menokasvua hillitsevien säästötoimenpiteiden yhteisvaikutus näkyi jo vuoden 2009 selvästi ennakoitua paremmissa tilinpäätöksissä. Kun lisäksi otetaan huomioon kuntien vuodelle 2010 tekemät tuntuvat kunnallis- ja kiinteistöveroprosenttien korotukset, maltillinen työmarkkinaratkaisu sekä taloudellisen aktiviteetin viriämisen vaikutus kuntien kuluvan ja ensi vuoden verotuloihin, kuntatalouden

13 13 näkymiä voidaan luonnehtia huomattavasti aiemmin arvioitua myönteisimmiksi. Vaikka synkimmät ennusteet eivät näyttäisikään toteutuvan, kuntien ja kuntayhtymien käyttötalouden pitäminen vakaana edellyttää jatkossa tiukkaa menokuria. Kuntien verotulojen ennakoidaan kasvavan lähivuosina keskimäärin n. 3½ % eli selvästi taantumaa edeltänyttä poikkeuksellista aikaa hitaammin. Kuntatalouden positiivinen kehitys vaarantuukin heti, mikäli toimintamenojen kasvu ei sopeudu tulokehityksen asettamiin rajoihin. Keskeistä on palkkamenojen hallinta ja tuottavuutta parantavien toimenpiteiden läpivieminen. Kansantalouden toipumiseen liittyy yhä myös kansainvälisestä taloudesta kumpuavia epävarmuuksia, jotka saattavat toteutuessaan vaikuttaa nopeastikin työllisyyteen ja siten heikentää kuntien verotulokehitystä. Vuoden 2009 vuosikatteet oletettua myönteisemmät - velkaantuminen nopeutui Vuoden 2009 ennakollisten tilinpäätösten mukaan kuntien ja kuntayhtymien vuosikate ylsi 2,3 mrd. euroon, mikä oli vain 100 milj. euroa edeltävää vuotta vähemmän. Vielä helmikuussa 2010 julkaistuissa vuotta 2009 koskeneissa tilinpäätösarvioissa vuosikatteiden arvioitiin putoavan viidenneksellä ja vastaavasti syksyllä 2009 laaditussa vuoden 2010 peruspalvelubudjetissa jopa kolmanneksella. Koko maan vuosikatteen hienoinen alentuminen edeltävään vuoteen verrattuna aiheutui pitkälti suurten kaupunkien vuosikatteiden heikkenemisestä. Kuntayhtymien vuosikatteet pysyivät lähes vuoden 2008 tasolla. Koko kuntatalouden tasolla vuosikate riitti kattamaan käyttöomaisuuden poistot. Ennakoitua myönteisemmän vuosikatekehityksen taustalla on monta tekijää. Maaliskuun 2009 kehyspäätöksessä päätetyt toimenpiteet (yhteisövero-osuuden korottaminen vuosille , työnantajan kansaneläkemaksun asteittainen poisto ja kiinteistöveroprosenttien rajojen korottaminen) vahvistivat kuntataloutta tuntuvasti erityisesti kriisin akuuteimmassa vaiheessa, mutta niiden vaikutukset ulottuvat myös laajemmin koko kehyskaudelle. Sekä yhteisöveroosuuden noston että odotettua myönteisemmän työllisyyskehityksen seurauksena kuntien verotulot ja valtionosuudet lisääntyivät erittäin heikosta talous- ja yhteisöverotulokehityksestä huolimatta lähes 2½ %. Kunta-alan kustannustason nousun voimakas hidastuminen sekä kuntien omat, erityisesti henkilöstömenojen kasvun hillitsemiseen tähdänneet säästötoimenpiteet hidastivat toimintamenojen kasvun n. 4 prosenttiin. Pitkään jatkunut kunta-alan työllisten määrän kasvu kääntyi runsaan henkilön laskuun. Ostojen volyymi sen sijaan kasvoi taantumasta huolimatta n. 5½ %. Kohtuullisesta vuosikatekehityksestä huolimatta kuntatalouden velkaantuminen jatkui voimakkaana, kun erityisesti suuret kaupungit pitivät taantumasta huolimatta kiinni investoinneistaan. Kun vuosikate kattoi vain runsaat puolet bruttoinvestoinneista, omaisuuden myynnit vähenivät ja lainojen lyhentämi-

14 14 seen kului aiempaa enemmän, kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu velan määrä kasvoi 1,3 mrd. eurolla ollen vuoden 2009 lopussa jo lähes 11 mrd. euroa. Kuntatalouden näkymät parantuneet mutta menokuria tarvitaan edelleen Vuoden 2009 ennakoitua parempi kehitys muuttaa huomattavasti kuntatalouden kuluvan ja ensi vuoden näkymiä suhteessa aiempiin arvioihin. Lisäksi taloudellisen aktiviteetin piristymisen myötä kuntien verotulojen kasvu on osoittautumassa alkuvuonna tehtyjä arvioita nopeammaksi. Vaikka synkimmät ennusteet eivät näyttäisikään toteutuvan, kuntien ja kuntayhtymien käyttötalouden pitäminen vakaana edellyttää vastaisuudessakin toimintamenojen kasvun hidastumista viime vuosiin verrattuna. Kansantalouden ja sitä kautta kuntien verotulojen toipumiseen liittyy yhä kansainvälisestä taloudesta kumpuavia epävarmuuksia, jotka saattavat toteutuessaan vaikuttaa nopeastikin työllisyyteen ja siten heikentää kuntien verotulokehitystä. Kuluvan vuoden kunnallisverokehitys on vielä heikkoa työttömyyden kasvaessa. Kun lisäksi tuloveronkevennykset pienentävät kuntien verotuloja, kunnallisverotuloja kertyy kunnallisveroasteen huomattavasta, 0,4 prosenttiyksikön kiristymisestä huolimatta hieman vähemmän kuin v Toisaalta kunnallisveron kertymää kasvattaa kertaluontoisesti verokertymien ajoittumiseen liittyvät tekijät. Yhteisöveron kasvun ja kiinteistöverojen poikkeuksellisen suurten korotusten seurauksena kuntien kokonaisverotulojen ennakoidaan kuitenkin kääntyvän vajaan 2 prosentin kasvuun. Valtionosuudet lisääntyvät mm. veronkevennysten kompensaation seurauksena n. 9 %, joten verotulot ja valtionosuudet kasvavat kuluvana vuonna yhteensä lähes 4 %. Vuonna 2011 verotulojen arvioidaan lisääntyvän 3½ %, kun sekä kunnallisvero- että yhteisöverotulot kasvavat. Verotulojen ja valtionosuuksien ennakoidaan kohoavan yhteensä runsaat 3½ %. Taantumaa edeltäneisiin vuosiin verrattuna tulojen kasvu vuosina 2010 ja 2011 on kuitenkin suhteellisen vaimeaa, joten kuntien on edelleen hillittävä menojen kasvua. Alkuvuoden 2010 tilastojen perusteella kuntien menokehitys onkin ollut palvelujen ostoja lukuun ottamatta maltillista. Toimintamenojen odotetaan kasvavan v ½ %. Henkilöstön määrän odotetaan säästötoimenpiteiden seurauksena hieman vähenevän ja mm. työnantajan kansaneläkemaksun poistaminen keventää kuntien menorasitusta merkittävästi. Peruspalvelujen kustannustason nousu pysyy niin ikään vaimeana, hieman yli 2 prosentissa. Menoja lisäävät mm. palvelujen ostojen kasvu ja työttömyyteen liittyvien menojen kohoaminen. Vuonna 2011 toimintamenojen kasvun ennakoidaan pysyvän vuoden 2010 tavoin n. 3½ prosentissa, kun kustannustaso nousee 2½ % ja volyymikehitys pysyy maltillisena kuntien paikkaillessa taantuman jättämiä jälkiä. Jos kuntien toimintamenojen kasvu hidastuu laskelmissa oletetulla tavalla 3½ prosenttiin, vuosien 2010 ja 2011 vuosikate pysyy vakaana, kattaa selvästi poistot ja jopa hieman nousisi vuosien tasosta. Investointien on

15 15 oletettu v hieman alenevan, mutta mikäli investoinnit pysyvät oletetulla 3,8 mrd. euron tasolla, kuntien lainakannan kasvu jatkuu. Velkaantumisen pysäyttäminen vaatii menomalttia ja tuottavuuden nousua Taulukossa 1 on hahmoteltu kuntatalouden tulojen ja menojen laskennallista kehitystä vuoteen 2014 saakka. 1 Laskelmissa sekä verotulojen ja valtionosuuksien että toimintamenojen on oletettu kasvavan vajaat 4 % vuodessa. Toimintamenojen osalta oletus pitää sisällään sen, että henkilöstön määrä pysyy vuoden 2010 tasolla ja laskennallinen väestötekijöistä johdettu palvelutarpeen kasvu toteutuu palvelujen ostojen kautta. Verotulojen osalta myös yhteisöveron tilapäisen jako-osuuden korotuksen poistuminen on otettu huomioon vuodesta 2012 lähtien. Edellä kuvatulla kehityksellä kuntatalouden vuosikatteet kattaisivat tarkasteluaikavälillä poistot. Periaatteessa tällä mittarilla kuntatalous olisi kokonaistasolla tasapainossa. Kuntien menopaineet ovat kuitenkin suuret, ja erityisesti investointien on arvioitu pysyvän korkealla tasolla. Kuntatalouden suurimmat jännitteet kytkeytyvätkin vuosikatteiden ja investointitason väliseen kuiluun. Vuosikate ei ole riittänyt viimeisen 10 vuoden aikana nettoinvestointien rahoittamiseen kuin muutaman kerran. Myös edellä kuvatulla käyttötalouden kehityksellä vuosikate jäisi koko kehyskaudella selvästi nettoinvestointeja alhaisemmaksi. Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että kuntatalous pysyisi jatkossakin velkaantumisen ja/tai veronkorotusten tiellä. Kuntatalouden vakauden turvaaminen ja tarvittavien investointien toteuttaminen ilman velan jatkuvaa kasvua edellyttää toimintamenojen kasvun pysymistä keskipitkälläkin aikavälillä erittäin maltillisena. Kun lisäksi ikääntymisen kuntatalouteen ja koko kansantalouteen kohdistamat paineet muuttuvat vuosi vuodelta suuremmiksi, peruspalvelujen tuottavuutta parantavien uudistusten välttämättömyys korostuu entisestään. 1 Taulukon 1 tarkastelussa ei ole kyse ennusteesta vaan ns. painelaskelmasta, jonka tarkoituksena on näyttää, mikä kuntatalouden keskimääräinen liikkumavara/sopeuttamistarve on arvioitu tulokehitys huomioon ottaen. Esimerkiksi keskimääräisen kunnallisveroprosentin sekä kiinteistöveroprosenttien on vuosina oletettu pysyvän vuoden 2010 tasolla. Vastaavasti maksuihin ei ole oletettu korotuksia, eikä menoja ole tasapainotettu tulokehityksen kanssa. Painelaskelmassa syntyvä rahoitusalijäämä joustaa suoraan kuntien lainakantaan. Yksittäisten kuntien väliset erot menokehityksen suhteen ovat käytännössä suuria.

16 16 Taulukko 1. Kuntatalouden tulojen ja menojen kehitysarvio kuntien tilinpidon mukaan, mrd. euroa Käyvin hinnoin Tuloksen muodostuminen 1. Toimintakate -22,40-23,17-24,01-24,92-25,88-26,85 2. Verotulot 17,61 17,93 18,56 19,14 19,88 20,64 3. Valtionosuudet, käyttötalous 6,90 7,52 7,82 8,15 8,44 8,71 4. Rahoitustuotot ja kulut, netto 0,20 0,14 0,10 0,08 0,04 0,01 5. Vuosikate (= ) 2,31 2,42 2,47 2,45 2,48 2,50 6. Poistot -2,04-2,12-2,20-2,29-2,38-2,48 7. Satunnaiset erät, netto 0,16 0,20 0,25 0,25 0,25 0,25 8. Tilikauden tulos 0,43 0,50 0,52 0,41 0,35 0,28 Rahoitus 9. Vuosikate 2,31 2,42 2,47 2,45 2,48 2, Satunnaiset erät 0,16 0,20 0,25 0,25 0,25 0, Tulorahoituksen korjauserät -0,38-0,40-0,45-0,45-0,45-0, Tulorahoitus, netto (= ) 2,08 2,22 2,27 2,25 2,28 2, Käyttöomaisuusinvestoinnit -3,99-3,80-3,80-3,80-3,80-3, Rahoitusosuudet ja myyntitulot 0,90 1,00 1,00 1,00 1,00 1, Investoinnit, netto (= ) -3,09-2,80-2,80-2,80-2,80-2, Rahoitusjäämä (= ) -1,00-0,58-0,53-0,55-0,52-0, Lainakanta 10,88 11,63 12,28 12,98 13,68 14, Kassavarat 4,22 4,29 4,31 4,36 4,44 4, Nettovelka (= ) 6,66 7,34 7,97 8,63 9,25 9,84 Kuntatalouden kehitys kuntaryhmittäin Vuodesta 2009 vuoteen 2011 kuntien vuosikate paranee valtiovarainministeriön kuntaosaston laskennallisen ennakointimallin mukaan koko maan tasolla. Vuosina 2010 ja 2011 vuosikate ei riitä kattamaan poistoja asukkaan kuntakokoryhmässä, kuten oli myös vuonna Kuntien lainakannan arvioidaan kasvavan edelleen vuonna 2010 kaikissa kuntakokoryhmissä, ja eniten lainakanta kasvaa yli asukkaan kunnissa. Kuntien talouden parantuessa vuonna 2011 lainakannan kasvun arvioidaan vähenevän ennakointimallin laskentaolettamusten perusteella.

17 17 Taulukko 2. Ennakointimallin mukainen kuntien talouskehitys vuosina kuntien tilinpidon mukaan, euroa/as kuntaryhmittäin ilman kuntayhtymiä* Asukasluku Vuosikate 2009 Vuosikate 2010 Vuosikate 2011 Lainakanta 2009 Lainakanta 2010 Lainakanta 2011 alle yli Koko maa * Vuodet 2010 ja 2011 eivät sisällä harkinnanvaraista rahoitusavustusta ja toimintakatteen kasvu on arvioitu peruspalveluohjelman mukaisesti. Vuoden 2009 tilinpäätösten mukaan negatiivisen vuosikatteen kuntia oli 29. Vuonna 2010 näitä kuntia arvioidaan olevan alle 20 ja v noin 40. Vuosikatteen heikkous tai negatiivisuus on edelleen tyypillistä asukasluvultaan keskimääräistä pienemmille kunnille. Vuonna 2009 vuosikate ei riittänyt kattamaan poistoja yhteensä 116 kunnassa. Vuonna 2010 näitä kuntia arvioidaan olevan hieman alle 100 ja v noin 150 kappaletta. Vuoden 2008 ja 2009 tilinpäätösten mukaan erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien (puitelain 9 ) tunnusluvut täyttyivät yhteensä kuudelta kunnalta, joista kaksi kuntaa tulee uutena kuntana mukaan menettelyyn. Jo käydyissä neljässä menettelyssä on ollut mukana yhteensä 23 eri kuntaa.

18 18 Kuvio 1. Kuntien vuosikate ja kertynyt yli-/alijäämä vuoden 2009 tilinpäätöksessä Kuntien vuosikate Positiivinen (303) Negatiivinen (29) Kuntien kertynyt yli/alijäämä Ylijäämäinen kunta (237) Alijäämäinen kunta (95) 1.3 Kuntien menot Kuntien ja kuntayhtymien menojen kasvu hidastui vuonna 2009 Kuntien ja kuntayhtymien kokonaismenot (toimintamenot, rahoitusmenot ja investoinnit yhteensä) lisääntyivät v ennakollisten tilinpäätöstietojen mukaan vajaat 3 %, kun vuotta aiemmin kasvu oli yli 8 % ja koko 2000-luvulla keskimäärin 5½ %. Toimintamenojen kasvu puolittui vuoteen 2008 verrattuna, joskin 4 prosentin kasvu oli verotulojen ja valtionosuuksien vaimeaan, runsaan 2 prosentin kasvuun suhteutettuna nopeaa. Kuntien ja kuntayhtymien investoinnit pysyivät taantumasta huolimatta korkealla tasolla n. 4 mrd. eurossa, kun korkotaso oli erittäin matala ja mm. rakentamisen hintataso aleni nopeasti. Korkomenot puolestaan laskivat lainakannan tuntuvasta kasvusta huolimatta n. 130 milj. eurolla poikkeuksellisen alhaisen korkotason vuoksi.

19 19 Toimintamenojen kasvun hidastuminen johtui sekä kuntien ja kuntayhtymien kustannustason kasvun maltillistumisesta että kuntien pitkään jatkuneen henkilöstömäärän kasvun kääntymisestä laskuun. Kunta-alan palkkasumma lisääntyi n. 3 %, kun v kasvua oli miltei 6½ %. Palkkasumman kasvun pienenemiseen vaikuttivat sekä ansiotason nousun hidastuminen että osassa kuntia aloitetut säästötoimet, joiden seurauksena kunta-alan henkilöstön määrä väheni runsaalla henkilöllä. Nimellishintaisten ostojen kasvu puolittui vuoden prosentista 6 prosenttiin, mikä johtui lähes yksinomaan ostojen hintojen kasvun pysähtymisestä. Ostojen volyymi kasvoi taantumasta huolimatta runsaat 5½ %. Myös kuntien maksamat toimeentulotukimenot lisääntyivät kasvaneen työttömyyden myötä selvästi. Toimintamenojen kehitys Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvun odotetaan pysyvän vuosina 2010 ja 2011 maltillisena, kun kunnat joutuvat paikkaamaan talouskriisin jälkiä. Tehdyillä oletuksilla toimintamenot lisääntyvät molempina vuosina n. 3½ %. Vuosien toimintamenojen kasvuksi on tässä tarkastelussa oletettu vajaat 4 % vuodessa, mikä pohjautuu oletuksiin laskennallisen palvelutarpeen kehityksestä sekä peruspalvelujen ennakoidusta hintakehityksestä. Kuntien toimintamenojen keskipitkän aikavälin menokehitys riippuu kuitenkin monesta asiasta, kuten mm. yleisestä talouskehityksestä, tulevista palkkaratkaisuista sekä siitä miten rakenteellisissa uudistuksissa onnistutaan parantamaan tuottavuutta. Kuntien henkilöstön määrän arvioidaan v edelleen hieman vähenevän kuntien säästötoimenpiteiden seurauksena ja pysyvän tällä n henkilön tasolla sekä v että myös keskipitkällä aikavälillä. Oletukset henkilöstömäärän kehityksestä perustuvat sekä Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kuntatyönantajille suuntaamaan henkilöstökyselyyn että Kuntaliiton suurille kaupungeille joulukuussa 2009 teettämään kyselyyn. Kunta-alan ansiotason ennakoidaan kohoavan v runsaat 3 %, mikä on hieman yleistä ansiotasokehitystä nopeampaa. Nousu johtuu sekä v että alkuvuonna 2010 sovituista korotuksista. Vuoden 2011 ansiotasokehityksen arviointia vaikeuttaa se, että nykyiset sopimukset ovat irtisanottavissa. Vaikka sopimukset irtisanottaisiin, seuraavat sopimuskorotukset voivat astua voimaan aikaisintaan Tässä vaiheessa kuntien ansiotason oletetaan nousevan 2,5 %, mikä on kunta-alan pienehköstä ansiotason kasvuperinnöstä johtuen aavistuksen yleistä kehitystä hitaampaa. Vuosina kuntien ansiotason on oletettu nousevan 3 % vuodessa. Yllä tehtyjen oletusten seurauksena kunta-alan palkkasumma kasvaa sekä v että v ½ % ja vuosina %. Kuntatyönantajan sosiaaliturvamaksuperusteet kevenivät kuluvalle vuodelle 0,9 prosenttiyksiköllä, kun v alennettu työnantajan kansaneläkemaksu poistui kokonaan vuoden 2010 alusta lähtien. Vuonna 2011 maksuperusteet

20 20 puolestaan nousevat 0,2 prosenttiyksiköllä työttömyysvakuutusmaksun nousun myötä. Työnantajan KuEL-maksu pysyy v sekä Kuntien eläkevakuutuksen tämänhetkisen näkemyksen mukaan myös lähivuodet 23,6 prosentissa. Työttömyysvakuutusmaksussa on nousupainetta myös vuoden 2011 jälkeen. Nimellishintaisten ostojen on arvioitu lisääntyvän 6 % sekä v että Ostojen hintakehityksen odotetaan edelleen pysyvän maltillisena, ja myös volyymikehityksen arvioidaan hieman hidastuvan kireän taloustilanteen myötä. Ostojen ennakoidaan kuitenkin kasvavan jatkossakin toimintamenoja nopeammin. Suurin paine kuntien toimintamenojen volyymikasvuun tulee erityisesti palvelujen ostoista. Kuntien maksamat avustukset kasvavat v työttömyyssidonnaisten menojen (toimeentulotuki- ja työmarkkinatukimenojen) edelleen lisääntyessä. Riskinä on, että toimeentulotukimenot pysyvät 1990-laman jälkeisten vuosien tapaan pidempään korkealla tasolla, mikäli työttömyysjaksot pitkittyvät ja ansiosidonnaiset tulot vähenevät. Korkomenot Lainakannan huomattavasta kasvusta huolimatta korkomenot alenevat kuluvana vuonna historiallisen matalan korkotason seurauksena. Taloudellisen aktiviteetin vilkastuessa myös korkotason oletetaan nousevan v. 2011, mikä yhdessä kasvavan lainakannan kanssa nostaa kuntien rahoituskustannuksia. Investoinnit Kuntien ja kuntayhtymien investointien oletetaan v hieman alenevan kireän taloustilanteen seurauksena ja pysyvän myös lähivuodet vuoden 2010 tasolla 3,8 mrd. eurossa. Investointipaineet ovat kuitenkin suuret niin peruskorjauksien, kasvukeskusten uudisinvestointien kuin meneillään olevien rakenneuudistustenkin osalta. Arvioitu investointitaso johtaa ennakoiduilla tulo- ja toimintamenojen tasolla kuntien velkaantumisen jatkumiseen.

21 21 Taulukko 3. Kuntien ja kuntayhtymien menot vuosina , mrd. euroa Käyvin hinnoin Toimintamenot 32,4 33,5 34,8 36,1 37,5 38,9 Palkkausmenot 19,1 19,4 19,9 20,5 21,2 21,8 Palkat 14,6 15,0 15,4 15,8 16,3 16,8 Muut henkilömenot 4,5 4,4 4,6 4,7 4,9 5,0 Ostot 10,9 11,5 12,2 12,9 13,7 14,5 Avustukset 2,0 2,1 2,1 2,0 2,0 2,0 Muut toimintamenot 0,5 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 2. Toimintatulot 10,0 10,4 10,7 11,1 11,6 12,0 3. Toimintakate -22,4-23,2-24,0-24,9-25,9-26,9 4. Korkomenot, brutto 0,3 0,3 0,4 0,5 0,5 0,6 5. Investoinnit brutto 4,0 3,8 3,8 3,8 3,8 3,8 6. Menot yhteensä ( ) 36,7 37,6 38,9 40,3 41,8 43,2 7. Bruttokansantuote mrd. euroa 171,3 176,6 185,1 194,0 203,6 212,8 8. Kokonaismenot, % BKT:sta 21,4 21,3 21,0 20,8 20,5 20,3 9. Kokonaistulot, % BKT:sta 21,0 21,1 20,9 20,6 20,4 20,2 10. Toimintatulot, % toimintamenoista 30,9 30,9 30,9 30,9 30,9 30,9 Kunta-alan henkilöstön määrä (1000 henkeä) 457,8 455,0 455,0 455,0 455,0 455,0 1.4 Kuntien verotulot Verotuloja arvioidaan kertyvän n. 18,6 mrd. euroa v Taulukko 4. Kuntien verotulot vuosina , milj. euroa Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Verotulot yht Verotulot, % BKT:sta 10,3 10,1 9,9 9,8 9,7 9,7 Muutos, % Kunnallisvero 2,4-0,5 2,5 4,8 4,9 3,9 Yhteisövero -21,9 16,9 15,0-13,0-7,1 3,8 Kiinteistövero 6,3 20,1 2,6 2,5 2,4 2,4 Verotulot yht. 0,4 1,8 3,5 3,1 3,9 3,8 Kunnallisveroprosentti, keskimäär. 18,59 18,98 18,98 18,98 18,98 18,98 Yhteisöveroprosentti Kuntien osuus yhteisöverosta, % 32,03 31,99 31,99 21,99 21,99 21,99

22 22 Kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan 3,5 % v Talouden kääntyminen kasvuun v ja kasvun voimistuminen v luo edellytykset myös kuntien verotulojen suotuisalle kehitykselle. Kunnallisveron tuoton arvioidaan kasvavan 2,5 % v Kunnallisveron kertymää kasvattaa kertaluontoisesti sekä v että v verokertymien ajoittumiseen liittyvät tekijät: vuonna 2009 vuoden 2008 verotuksen valmistumisen jälkeen kunnille tilitettiin jako-osuuden muutoksen vuoksi vajaat 300 milj. euroa verovuoden 2008 veroja. Alustavien tietojen perusteella ennakoidaan, että v vuoden 2009 verotustietoihin perustuva vastaava oikaisu on n. 200 milj. euroa. Tässä taloudellisessa tilanteessa verotuloennusteisiin liittyy poikkeuksellisen paljon epävarmuutta, mikä saattaa näkyä veronsaajaryhmien jako-osuuksien oikaisuina. Kunnallisveron tuoton kannalta keskeisin tuloerä on palkkatulot, joiden arvioidaan työllisyyden parantumisen myötä kasvavan 4½ % v Tuloveroperustemuutosten arvioidaan alentavan kunnallisveron tuottoa yhteensä 129 milj. eurolla. Ansiotason ja palkansaajamaksujen nousun verotusta kiristävän vaikutuksen kompensoimiseksi valtion tuloveroasteikkoa lievennetään ja työtulovähennystä kasvatetaan, mikä vähentää kunnallisveron tuottoa 101 milj. eurolla. Veroperusteita muutetaan myös eläketulon veroasteen pitämiseksi korkeintaan vastaavansuuruisen palkkatulon veroasteen tasolla, mikä vähentää kunnallisveron tuottoa 14 milj. eurolla. Eläketulon verotuksen keventäminen toteutetaan valtionverotuksen ja kunnallisverotuksen eläketulovähennyksiä kasvattamalla. Lisäksi kunnallisverotuksen perusvähennyksen määrää korotetaan 50 eurolla, mikä vähentää kunnallisveron tuottoa 14 milj. eurolla. Kunnille aiheutuva verotulomenetys kompensoidaan kunnille täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta. Peruspalvelubudjetin laskelmissa oletetaan, että keskimääräinen kuntien tuloveroprosentti pysyy vuoden 2010 tasolla. Talouden taantuma näkyi erityisen voimakkaasti yhteisöverokertymässä. Kuntatalouden osalta yhteisöverotuoton laskua vaimensi kuitenkin se, että kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta on korotettu väliaikaisesti 10 prosenttiyksiköllä verovuosina Yritysten tulokset paranevat selvästi v ja tuloskasvun arvioidaan jatkuvan vahvana v Tämä näkyy myös yhteisöverokertymissä ja kuntien yhteisöverotuoton arvioidaan kasvavan 15 % v Kiinteistöveron tuoton arvioidaan kasvavan 2,6 % v Laskelmissa oletetaan kiinteistöveroprosenttien pysyvän vuoden 2010 tasolla. 1.5 Valtionavut Kuntien valtionavut ovat pääosin laskennallisia ja yleiskatteisia. Laskennalliset valtionosuudet muuttuvat automaattisesti asukasluvun ja ikärakenteen sekä kustannustason muutoksen perusteella. Lisäksi valtionavut muuttuvat päätös-

23 peräisesti lainsäädännön muutosten ja budjettipäätösten perusteella (valtion toimenpiteet). Kuntien valtionavut ovat yhteensä 10,1 mrd. euroa v Laskennallisiin valtionosuuksiin ehdotetaan 9,0 mrd. euroa ja muihin valtionapuihin 1,0 mrd. euroa. Valtionavut lisääntyvät yhteensä 410 milj. eurolla v Valtionapujen muutosta vuoteen 2010 verrattaessa on syytä ottaa huomioon kuntatalouden kannalta kustannusneutraalit muutokset kuten veroperustemuutosten kompensaatioon liittyvä 129 milj. euron lisäys, yhdistymisavustusten kattosäännön (200 milj. euroa vuosina ) ylitykseen liittyvä 45 milj. euron vähennys, tulkkauspalvelujen valtiolle siirtoon liittyvä 11,6 milj. euron vähennys sekä valtion ja kuntien tietojärjestelmähankkeiden rahoittamiseen liittyvä 5 milj. euron määrärahasiirto. Kustannusneutraalit muutokset ovat nettovaikutukseltaan yhteensä 58 milj. euroa v Valtionosuuksien lisäyksistä suurimmat aiheutuvat automaattimuutoksista, joita ovat indeksikorotus, 152 milj. euroa, sekä ikärakenteen ja väestön määrän muutokset, 56 milj. euroa. Päätösperäisistä lisäyksistä suurin on sosiaali- ja terveyspalvelujen parantamiseen liittyvä 21,25 milj. euron lisäys. Valtionosuuksien vähennyksistä suurin johtuu vuodelle 2010 tehdyn väliaikaiseksi sovitun 30 milj. euron valtionosuuslisäyksen poistumisesta v

24 24 Taulukko 5. Peruspalvelubudjettitarkastelun piirissä olevat kuntien ja kuntayhtymien valtionavut valtion talousarviossa, milj. euroa, ja muutos , % budjetoitu 1 budjetoitu 1 esitys , % Valtionosuusjärjestelmän piirissä olevat laskennalliset valtionosuudet tasauserineen VM OKM siitä kunnat siitä kuntayhtymät Laskennalliset valtionosuudet yhteensä Muut peruspalvelubudjettitarkastelun valtionavut SM, pakolaisista ja turvapaikanhakijoista maksettavat korvaukset VM, kuntien yhdistymisavustukset OKM, harkinnanvaraiset avustukset OKM, liikuntatoimi ja nuorisotyö OKM, perustamishankkeet TEM, työllistämistuki kunnille STM, erikoissairaanhoitolain mukainen tutkimus (EVO) STM, lääkäri- ja hammaslääkärikoulutus (EVO) STM, perustamis- ja kehittämishankkeet STM, perustoimeentulotuki STM, kuntouttava työtoiminta Muut peruspalvelubudjettitarkastelun valtionavut yhteensä Peruspalvelubudjettitarkastelun valtionavut yhteensä Talousarvio ja lisätalousarviot 2 Vuoden 2009 valtionosuudet on laskennallisesti muutettu vastaamaan vuoden 2010 valtionosuuksien rakennetta. Valtion toimenpiteet Valtion toimenpiteiden vaikutus perustuu lainsäädännön ja muiden normien muutoksiin ja harkinnanvaraisten määrärahojen osalta budjettipäätöksiin. Valtion toimenpiteet lisäävät nettomääräisesti kuntien menoja 65 milj. euroa v Talousarvioesitykseen sisältyvien valtion toimenpiteiden arvioidaan menojen, tulojen ja veroperustemuutosten kokonaisvaikutuksena heikentävän kuntien rahoitusasemaa vuoteen 2010 verrattuna nettomääräisesti 42 milj. euroa. Valtion vuoteen 2011 kohdistamien uusien toimenpiteiden lisäksi kuntatalouden tasapainoon ja peruspalvelujen rahoitustarpeeseen vaikuttavat kun-

25 25 nille aikaisemmin säädettyjen tehtävien ja velvoitteiden määrän ja palvelujen kysynnän sekä verotulojen, palkkauskustannusten ja kustannustason kehitys. Vuonna 2011 arvioidaan edellä lueteltujen perusteiden vaikuttavan kuntien ja kuntayhtymien talouteen vuoteen 2010 verrattuna seuraavasti: Taulukko 6. Valtion toimenpiteiden vaikutukset kuntien ja kuntayhtymien talouteen valtion talousarviossa (ml. lisätalousarviot), milj. euroa, muutokset vuodesta 2010 vuoteen 2011 menot tulot netto 1. Toiminnan muutokset ja budjettipäätökset VM vuoden 2010 ylimääräisen valtionosuuslisäyksen poistuminen VM/STM sosiaali- ja terveyspalvelujen parantaminen: asetus neuvola- ja kouluterveydenhuollosta ( ) vammaispalvelulain toimeenpano ( ) terveydenhuoltolaki ( ) päihdeäitien hoidon järjestäminen lapsiperheiden kotipalvelun vahvistaminen ja vankilan perheosaston perustaminen OKM perusopetuksen laadun kehittäminen OKM ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärän lisäys OKM ammatillisen peruskoulutuksen avustukset OKM oppisopimusmuotoisen ammatillisen lisäkoulutuksen yksikköhintojen tasokorotus OKM avustukset nuorten työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön OKM perustamishankkeet -3-3 OKM yleissivistävän koulutuksen opiskeluhuollon ja opinto-ohjauksen vahvistaminen OKM ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma OKM ammattikorkeakoulujen hankerahoitus SM maahanmuuttajien korvaukset STM kehittämishankkeet STM EVO-koulutus 5 5 STM toimeentulotukiehtojen täsmentäminen TEM työllistämistuki kunnille Yhteensä Hallitusohjelman mukaiset tehtävien siirrot valtiolle VM/STM tulkkauspalvelujen siirto ( ) Yhteensä Verotuksen ja maksujen muutokset Veroperustemuutokset/valtionosuuskompensaatio (valtion tuloveroasteikon muutos -13, työtulovähennyksen korotus -88, eläketulovähennyksen korotus -14 ja perusvähennyksen korotus -14, valtionosuuskompensaatio 129) 0 0 Yhteensä 0 0 Valtion toimenpiteiden vaikutukset yhteensä

26 26 Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen tulee hallitusohjelman mukainen 21,25 milj. euron lisäys sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseen. Lisäyksellä rahoitetaan voimaan tulleen vammaispalvelulain uudistuksen toteuttamista, voimaan tulleen neuvolatoimintaa sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa koskevan asetuksen terveystarkastuksiin liittyvien säännösten täysimääräistä toimeenpanoa, terveydenhuoltolain toimeenpanoa, päihdeäitien hoidon järjestämistä, lapsiperheiden kotipalvelun vahvistamista sekä Hämeenlinnan naisvankilan perheosaston perustamista. Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki sidotaan kansaneläkeindeksiin alkaen. Indeksikorotus lisää valtionosuuksia 1,2 milj. euroa v Kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyen vaikeavammaisten tulkkauspalvelujen siirtäminen valtiolle lukien vähentää valtionosuuksia 5,9 milj. euroa v ja vuositasolle nostaminen vielä 11,9 milj. euroa v Vuonna 2011 kuntien yhdistymisavustuksiin osoitetaan 114,5 milj. euroa, jossa on lisäystä 0,5 milj. euroa. Kuntien harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen määräksi ehdotetaan 20 milj. euroa, mikä on samalla tasolla kuin edellisvuonna. Valtion ja kuntien yhteisiin tietojärjestelmähankkeisiin osoitetaan 20 milj. euroa. Rahoituksesta 10 milj. euroa on siirtoa kuntien valtionosuuksista. Lisäksi valtionosuuksia on vähennetty 1,25 milj. euroa, joka varaudutaan siirtämään Julkisen hallinnon IT-palvelukeskuksen rahoittamiseen. Opetus- ja kulttuuritoimen käyttökustannusten valtionosuuksiin ja -avustuksiin ehdotetaan milj. euroa. Yleissivistävään koulutukseen kohdistetaan 5 milj. euron lisärahoitus opinto-ohjauksen vahvistamiseen opintojen nopeuttamiseksi sekä oppilas- ja opiskelijahuollon vahvistamiseksi. Käynnistetään ohjelma ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamiseksi, johon suunnataan 5 milj. euroa. Ikäluokkien pienenemisestä aiheutuva laskennallinen säästö, 18 milj. euroa, kohdennetaan Perusopetus paremmaksi -ohjelmaan. Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärää kasvatetaan edellisestä varsinaisesta talousarviosta yhteensä noin opiskelijalla, josta opiskelijan lisäys toteutetaan vuoden 2010 lisätalousarvioiden yhteydessä. Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoamista jatketaan tavoitteena muodostaa alueellisia tai muutoin vahvoja ammattiopistoja. Oppisopimusmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen tarjontaa lisätään opiskelijalla, joka toteutettiin jo vuoden 2010 ensimmäisen lisätalousarvion yhteydessä. Oppisopimusmuotoisen ammatillisen lisäkoulutuksen tarjontaa lisätään 250 opiskelijalla, joka toteutettiin jo vuoden 2010 ensimmäisen lisätalousarvion yhteydessä. Perustamishankkeiden valtionosuuksiin ja -avustuksiin ehdotetaan 53 milj. euroa kouluhankkeille ja 5 milj. euroa kirjastohankkeille. Oppilaitosten myöntämisvaltuus alenee 50,5 milj. euroa, josta elvytyshankkeiden osuus on 48,5 milj. euroa.

27 27 Veikkaus- ja raha-arpajaispelien voittovaroista maksettavan kuntien nuorisotyön valtionosuuden perusteena olevaa yksikköhintaa korotetaan 0,50 eurolla. Valtionavustuksena kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeisiin esitetään 22 milj. euroa. Valtionavustuksella tuettavien hankkeiden painoalueet on määritelty sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa (Kaste) vuosille Määrärahasta on tarkoitus käyttää 4 milj. euroa pitkäaikaisasunnottomien tukipalvelujen järjestämiseen. Valtion korvausta terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin korotetaan 5 milj. eurolla vuoteen 2010 verrattuna. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimustoimintaan pysyy vuoden 2010 tasossa. Valtionosuuteen kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin esitetään 342 milj. euroa, mikä on 29 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2010 taso. Toimeentulotukilakia esitetään muutettavaksi niin, että alle 25-vuotiaiden koulutuksesta kieltäytymisen johdosta voidaan alentaa toimeentulotuen perusosaa. Esityksen arvioidaan alentavan toimeentulotuen valtionosuuksia 2 milj. euroa vuodessa. Terveydenhuollon valtakunnalliseen valmiuden kustannuksiin esitetään 0,2 milj. euron määrärahaa. Kunnille maksettavaan työllistämistukeen osoitetaan 41 milj. euroa, jossa on lisäystä 5 milj. euroa. Kunnille maksettaviin korvauksiin pakolaisista ja turvapaikanhakijoista ehdotetaan 100 milj. euroa, mikä on 21 milj. euroa enemmän kuin v Indeksikorotukset Vuonna 2011 valtionosuuksiin tehdään 1,6 prosentin suuruinen indeksikorotus, johon sisältyy vähennyksenä 1,0 prosenttiyksikköä vuoden 2009 tason korjausta. Indeksikorotus lisää valtionosuuksia 152 milj. eurolla, josta kuntien ja kuntayhtymien osuus on 133 milj. euroa. Taulukko 7. Indeksikorotukset v. 2011, milj. euroa tulot Yhteensä 152 josta kunnat 133 Väestön ja ikärakenteen muutokset Kuntien valtionapuihin vaikuttaa myös ikärakenteen, väestön määrän sekä muiden laskentatekijöiden muutos. Muutoksista johtuen valtionosuudet lisääntyvät n. 56 milj. eurolla v Laskennalliset kustannukset lisääntyvät sosiaali- ja terveydenhuollossa n. 217 milj. euroa.

28 28 Esiopetusikäisten määrä kasvaa ja peruskouluikäisten määrä vähenee. Lukioon ja ammatilliseen peruskoulutukseen siirtyvä ikäluokka alkaa pienentyä, mutta korkea-asteelle siirtyvien määrä ei muutu olennaisesti. Maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten osuudet kasvavat kaikilla koulutusasteilla. Myös aikuiskoulutuksen kysyntä kasvaa. Taulukko 8. Asukasluvun ja ikärakenteen muutoksen vaikutukset kuntien valtionosuuksiin ja menoihin v. 2011, milj. euroa Laskennalliset kustannukset Valtionosuudet Esi- ja perusopetus Sosiaali- ja terveydenhuolto Yhteensä Valtionosuuksien tasaukset Kuntien peruspalvelujen valtionosuutta lisätään tai vähennetään kuntakohtaisesti valtionosuuksien tasauksella, joka perustuu kunkin kunnan laskennallisten verotulojen määrään. Vuoden 2011 tasaus perustuu verovuoden 2009 tietoihin. Taulukko 9. Valtionosuuksien tasaukset , milj. euroa Tasauslisät Tasausvähennykset Erotus / netto Verotuloihin perustuvien valtionosuuksien tasauslisien määrä on noin 756 milj. euroa, jossa vähennystä edelliseen vuoteen on 29 milj. euroa. Tasauslisää saa 257 kuntaa. Valtionosuuksien tasausvähennys tehdään 63 kunnalle, määrältään noin 793 milj. euroa.

29 29 Taulukko 10. Kuntien rahoitusosuus peruspalvelujen järjestämiseen 1 (VM) 2010 budjetoitu esitys Asukasluku Laskennalliset kustannukset, euroa Rahoitusosuusarvio, euroa Rahoitusosuusarvio, euroa/asukas 2 581, ,95 1 Sisältää myös rahoitusosuuden opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokasta rahoitettavasta perusopetuksesta. 2 Talousarvio ja lisätalousarviot. Taulukko 11. Kuntien rahoitusosuudet toisen asteen koulutukseen ja ammattikorkeakoulutukseen (OKM) 2010 budjetoitu * 2011 esitys Asukasluku Laskennalliset kustannukset, euroa Rahoitusosuusarvio, euroa Rahoitusosuusarvio, euroa/asukas 351,84 357,70 * Talousarvio ja lisätalousarviot. 1.6 Tuottavuuden parantaminen Tuottavuuden parantaminen on avainasemassa kuntien menojen hillinnässä. Valtiovarainministeriön asettama tuottavuusohjelman koordinaatio- ja seurantaryhmä seuraa kuntasektorin tuottavuuden kehitystä, ohjaa kuntia kärkihankkeiden toteuttamisessa sekä valmistelee ehdotuksen kuntasektorin tuottavuustavoitteiksi. Koordinaatio- ja seurantaryhmä laatii kaikille kunnille, kuntayhtymille ja muille palvelujen järjestäjille tarkoitetun tuottavuusoppaan. Kaikkien edellä mainittujen tahojen tulee laatia tuottavuusohjelmat, joihin sisältyviä toimenpiteitä koordinaatioryhmä seuraa. Tuottavuusohjelmatyötä tehdään valtion ja kuntien yhteistyönä. Tuottavuuden parantamista koskevat toimet toteutetaan kunnissa. Ministeriöt ja muut yhteistyökumppanit tukevat kuntia työssä. Kaksikymmentä suurinta kuntaa kehittää tuottavuutta henkilöstön, osaamisen ja työhyvinvoinnin, palvelujärjestelmän, prosessien ja sähköisten palvelujen, palveluverkkojen ja toimitilojen, organisaation ja rakenteiden, hankintojen, johtamisjärjestelmän sekä tuottavuusmittareiden osa-alueilla. Kaikilla osa-alueilla on käynnistetty kärkihankkeita. Kunnat kehittävät tuottavuutta myös osana toiminnan ja talouden suunnittelua.

30 Kunta- ja palvelurakenneuudistus Kunta- ja palvelurakenteita uudistetaan vuoden 2012 loppuun voimassa olevan kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun puitelain, lain perusteella annettujen valtioneuvoston asetusten mukaisesti sekä eduskunnan kuntaja palvelurakenneuudistuksesta annettuun selontekoon antaman kirjelmän mukaisesti. Kuntarakennetta vahvistetaan yhdistämällä kuntia ja liittämällä osia kunnista toisiin kuntiin. Tavoitteena on elinvoimainen ja toimintakykyinen sekä eheä kuntarakenne. Kuntien yhdistymisiä tuetaan kuntajakolain mukaisesti. Vuoden 2011 alusta toteutuu kuusi kuntien yhdistymistä, joissa on mukana 12 kuntaa. Ensi vuoden alussa kuntia on 336. Vuonna 2013 toteutuu vähintään kaksi yhdistymistä, joissa mukana neljä kuntaa. Yhdistymisselvityksiä on käynnissä kymmenen, joissa on mukana 40 kuntaa. Kunnat ovat muodostamassa perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvien sosiaalitoimen tehtävien yhteistoiminta-alueita. Yhteistoiminta-alueita on perusteilla 66 vuoteen 2013 mennessä. Suurin osa on käynnistänyt toiminnan vuosien aikana. Kaikkiaan 47 kunnalta puuttuvat sitovat päätökset väestöpohjan täyttämiseksi. Selonteon ja eduskunnan kirjelmän pohjalta on käynnistynyt valmistelu puitelain muuttamisesta. Puitelakia tullaan muuttamaan siten, että valtioneuvostolle annetaan toimivalta velvoittaa kunnat sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaan puitelaissa säädettyjen väestöpohjavelvoitteiden täyttämiseksi vuoden 2013 alusta lukien. Lisäksi puitelakia muutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon integraation vahvistamiseksi. Hallituksen esitys puitelain muuttamisesta annetaan syysistuntokaudella. Erityisen vaikean taloudellisen aseman kuntien arviointimenettely, jossa kunta ja valtio ovat yhdessä selvittäneet kunnan mahdollisuudet turvata asukkailleen lainsäädännön mukaiset palvelut, on toteutettu 23 kunnassa. Arviointimenettely on johtanut kuntaliitoksiin, kunnan talouden tervehdyttämisohjelmiin sekä kuntajakoselvittäjän asettamiseen. Selonteossa linjatusti arviointimenettely vakinaistetaan osaksi pysyvää lainsäädäntöä. Hallituksen esitys annetaan eduskunnalle syysistuntokaudella. Kaupunkiseutujen toimintaedellytyksiä parannetaan. Yhteistyö kaupunkiseuduilla ei ole maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisessa tai palvelujen kuntarajat ylittävässä käytössä edennyt siten kuin uudistuksen tavoitteena on ollut. Joulukuussa 2009 asetettu työryhmä valmistelee selonteon kaupunkiseutuja koskevien linjausten toimeenpanoa. Hallituksen esitys selvityshenkilömenettelystä annetaan syysistuntokaudella. Työryhmä valmistelee myös kokeiluluontoisen Tampereen ja Turun seudun kuntien ja valtion välisen aiesopimusmenettelyn. Eduskunnan kirjelmä huomioiden menettely on tarkoituksenmukaista ulottaa myös Oulun seudulle. Työryhmä valmistelee lisäksi ehdotukset siitä, miten suurten kaupunkien yhdyskuntarakenteen ohjauksen sekä maankäytön ja liikenteen yhteensovittamisen edellytyksiä parannetaan lainsäädäntöä kehittämällä.

31 31 Liite 1 Kokonaistaloudellinen kehitys ja eräitä taustaoletuksia kuntien talouteen vaikuttavista tekijöistä BKT & työllisyys BKT:n arvo, mrd. euroa 184,6 171,3 177,7 186,7 195,6 204,6 213,2 BKT, määrän muutos 0,9-8,0 2,1 2,9 2,6 2,2 1,9 Tuottavuus (työtunnit) -0,6-3,9 0,5 1,2 0,9 2,0 1,9 Työlliset (määrä/työtunnit) 1,6 / 1,4-2,9/-4,7-0,5 / 1,5 1,3 / 1,9 1,3 / 1,7 0,4 / 0,2 0,1 / -0,1 Työttömyysaste 6,4 8,2 8,6 8,2 7,9 7,5 7,0 Työllisyysaste, 15-64v. 70,6 68,3 68,3 69,2 70,3 70,9 71,4 Palkkasumma, muutos 6,5-1,0 2,5 4,5 4,5 4,1 3,8 Eläketulot, muutos 7,3 8,5 3,6 5,1 6,0 5,3 5,5 Hinnat ja kustannukset, % Yleinen ansiotaso, muutos 5,5 (5,2) 4,0 2,6 2,8 3,0 3,7 3,7 Kuntien ansiotaso, muutos 5,5 (5,2) 3,5 3,2 2,5 3,0 3,0 3,0 Kuluttajahinnat, muutos 4,1 0,0 1,5 2,5 2,0 2,0 2,0 Rakennuskustannusindeksi, muutos 3,9-1,1 2,0 3,1 2,8 2,0 2,0 Tukkuhintaindeksi, muutos 5,6-7,2 4,5 4,0 3,5 2,0 2,0 Arvioitu kustannustason muutos 1 4,7 3,0 2,0 2,6 2,9 2,9 2,7 Kustannustason muutos, TAE 2 5,2 3,9 2,6 1,6 2,9 2,9 2,7 sis. indeksin korjauksen 3 +0,5 +0,8 +0,6-1,0 Toteutunut kustannustason muutos 5,3 2,0 Indeksikorotus, % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 1 Arvioitu kustannustason muutos. 2 TAE:ssa käytetty indeksikorotus. 3 TAE:n kustannustason muutos sisältää indeksin korjauksen, joka tehdään kahden vuoden viipeellä toteutuneen kustannustason muutoksen ja TAE:ssa käytetyn kustannustason muutoksen erotuksen suuruisena. Taulukon luvut eivät välttämättä summaudu pyöristysten takia.